Kati Lehtonen Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta 2005-2006

Kati Lehtonen Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta 2005-2006 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 199 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET ISBN 978-951-790-239-7

Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Hankkeita järjestäneet seurat... 4 3 Hankeissa liikkuneiden lasten ja nuorten määrä... 6 4 Hankkeiden talous... 8 4.1 Hankkeiden tuotot...8 4.2 Hankkeiden kulut...9 4.3 Tuen taloudellinen merkitys...12 5 Paikallistuen sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset... 13 5.1 Hankkeiden onnistumiset ja kehitettävät asiat...14 5.2 Sinettihankkeiden toimintasisältöjä...17 6 Paikallistukihankkeiden jatkuvuus... 19 7 Yhteenveto... 21 8 Lähteet... 23 9 Liitteet... 24 2

1 Johdanto Tässä raportissa esitellään vuonna 2005 seuratoiminnan paikallistukea saaneiden hankkeiden toimintaa ja tuen käyttöä. Paikallistukea on myönnetty vuodesta 1999 lähtien. Ohjelman käynnisti opetusministeriö, joka myös myöntää rahat vuosittain. Jakoprosessista vastaa Nuori Suomi yhdessä lajiliittojen ja SLU:n aluejärjestöjen kanssa. Paikallistuen avulla pyritään kehittämään lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaa ja tuki kohdennetaan suoraan urheiluseuralle. Hankkeiden seurannasta ja arvioinnista on vastannut keväästä 2005 alkaen Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö (LINET). Vuonna 2005 seuroilla oli mahdollisuus hakea tukea neljään eri tyyppiseen hankkeeseen (liite 1). Jokaisessa hankevaihtoehdossa oli omat kriteerinsä, jotka olivat myös tuen saamisen edellytys. Toiminta tuli järjestää 1.9.2005-31.8.2006 välisenä aikana. Hakuaika päättyi 15.10.2005, joten osa tukea saaneista hankkeista sai rahat osittain jälkikäteen. Tässä raportissa olevat tiedot ovat kerätty pääosin Nuori Suomi ry:n hankerekisteristä. Seurat täyttivät syksyn 2006 aikana Nuoren Suomen www-sivuilla toimintaselvityskaavakkeet (liite 2 ja 3) ja lomakkeiden tiedot kerättiin ko. hankerekisteriin. Toimintaselvityskaavakkeita oli kaksi erilaista kappaletta. Tämä johtui siitä, että Sinettihanke on luonteeltaan erilainen painottaen pitkäjänteistä seuratoiminnan kehittämistä. Muut kolme hankemuotoa (Monipuolisuus, Nuoret ja Muu merkittävä) sisältävät esimerkiksi kerhotoimintaa, tapahtumia tai välinehankintoja. Kahden erilaisen toimintaselvityskaavakkeen analysointi vaikuttaa osaltaan myös käsillä olevan raportin sisältöihin. Osa kysymyksistä on pystytty analysoimaan kaikkien neljän hankemuodon osalta yhteisesti, mutta joissakin toiminnan sisältöjä tarkastelevissa kysymyksissä Sinettihankkeet on käsitelty erikseen. Asiasta on maininta erikseen tekstissä kyseisissä kohdissa. Kaavakkeiden sisältö ei poikennut toiminnan sisältöjä tarkastelevien kysymysten osalta vuoden 2004-2005 kaavakkeesta. Sen sijaan tiliselvitysosiota oli yksinkertaistettu huomattavasti kulujaottelun osalta. Toimintaselvityskaavakkeita oli täytetty tammikuun alkuun mennessä 281 kappaletta (79 %). Yksittäisistä hankemuodoista suurin vastausprosentti oli Sinettihankkeilla (94 %). Myös Muun merkittävän (88 %) ja Nuorten hankkeen (85 %) toimintaselvityksiä palautettiin hyvin. Vähiten palautettiin Monipuolisuushankkeiden vastauksia (65 %). Kokonaisuutena vastausten määrä oli kuitenkin hyvä. Tulosten analysoinnin yhteydessä verrataan lukuja usein edelliseen toimintakauteen ja siitä tehtyihin raportteihin (Lehtonen 2005; Sinettiseuratoiminnan arviointi ja Lehtonen 2006; Seuratoiminnan paikallistuki. Arviointiraportti toimintakaudelta 2004-2005). Raportissa esitellään ensiksi perustietoja hankkeita järjestäneistä seuroista sekä osallistuneiden lasten ja nuorten määristä. Tämän jälkeen siirrytään toiminnan sisältöjä, tuen käyttöä sekä hankkeiden taloutta koskeviin kysymyksiin. Lopuksi esitellään vuonna 2004 paikallistukea saaneille hankkeille tehdyn kyselyn tulokset. Kysely tehtiin Linetin toimesta joulukuussa 2006 ja sen tarkoituksena oli ensisijaisesti selvittää hankkeiden jatkuvuuteen liittyviä tekijöitä. 3

2 Hankkeita järjestäneet seurat Paikallistukihankkeita järjestettiin eniten yhden lajin erikoisseuroissa (60 %). Usean lajin seuroja oli 36 % ja muita yhdistyksiä 4 %. Hankkeita järjestettiin eniten keskisuurilla paikkakunnilla (32 %) (kuvio 1). Yli 100 000 asukkaan ja 10 000-29 999 asukkaan paikkakunnilla hankkeita järjestettiin yhtä paljon (24 %). Vähiten hankkeita järjestettiin pienillä, alle 10 000 asukkaan paikkakunnilla (20 %). Edellisvuoteen verrattuna suuria muutoksia ei tapahtunut. Kuvio 1. Paikallistukihankkeen järjestäneiden seurojen jakautuminen kotipaikkakunnan asukasluvun mukaan. Urheiluseurojen kotipaikkakunnan asukasluku % 35 30 25 20 15 10 5 0 yli 100 000 30 000-99 999 10 000-29 999 alle 10 000 Asukasluku Tyypillisin seurakoko oli 101-500 jäsentä (47 %). Seuraavaksi yleisimmät seurakoot olivat 51-100 jäsentä (23 %) ja 1-50 jäsentä (17 %) (taulukko 1). Hajonta seurojen koossa oli erittäin suurta, sillä pienimmässä seurassa oli jäseniä seitsemän ja suurimmassa 3500. Keskimäärin seuroissa oli jäseniä 240. Taulukko 1: Hankkeen järjestäneen seuran koko jäsenmäärän mukaan (alle 19-vuotiaat). Jäsenmäärä 1-50 51-100 101-500 501-1000 yli 1000 % 17 23 47 10 3 4

Hankkeen järjestäneissä seuroissa oli jäseninä eniten alle 13-vuotiaita poikia (37 %). Alle 13-vuotiaita tyttöjä oli 27 %. Yli 13-vuotiaiden osuudessa ei ollut hajontaa sukupuolen mukaan yhtä paljon, sillä yli 13-vuotiaita poikia oli 19 % ja tyttöjä 17 % (taulukko 2). Alle 13- vuotiaiden poikien osuus nousi neljä prosenttiyksikköä. Vastaavasti sekä tyttöjen että poikien osuudet laskivat yhteensä yli 13-vuotiaiden osalta saman verran. Kokonaisuutena sukupuolijakauma pysyi lähes ennallaan poikien osuuden noustessa kaksi prosenttiyksikköä. Taulukko 2: Jäsenmäärä hankkeen järjestäneissä seuroissa sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (alle 19-vuotiaat). Ikäryhmä Jäseniä % Alle 13 v. pojat 25000 37 Alle 13 v. tytöt 18000 27 Yli 13 v. pojat 13000 19 Yli 13 v. tytöt 11500 17 Yhteensä 67500 100 Alle 13 v. yht. 43000 64 Yli 13 v. yht. 24500 36 67500 100 Yht. poikia 38000 56 Yht. tyttöjä 29500 44 67500 100 5

3 Hankeissa liikkuneiden lasten ja nuorten määrä Toimintaselvityksessä pyydettiin arvioimaan säännöllisesti liikkuvien tai kertaluontoisessa tapahtumassa liikkuneiden lasten ja nuorten määrää Säännöllisyydellä tarkoitettiin vähintään kerran viikossa tapahtuvaa liikuntaa, joka kestäisi vähintään 3 kuukautta toimintavuodesta. Näissä tapauksissa kyse oli yleensä kerhoista. Yhteensä hankkeissa liikkui 34 500 lasta ja nuorta, keskimäärin 122 osallistujaa/hanke. Hankekohtainen keskiarvo on lähes 60 osallistujaa vähemmän kuin edellisvuonna. Yleisimmin (45 %) yhteen hankkeeseen osallistui alle 50 lasta tai nuorta (taulukko 3). Hajonta oli suuri, sillä pienimmässä hankkeessa oli osallistujia viisi (monipuolisuushanke) ja suurimmassa yli 1700 (muu merkittävä hanke). Kokonaisuutena hankkeiden koko noudatteli vuotta 2004-2005. Myös silloin tyypillisin hankekoko oli alle 50 osallistujaa (47 %) ja toiseksi tyypillisin 51-100 osallistujaa (21 %). Taulukko 3: Hankkeiden koko osallistujamäärien mukaan. Osallistujia alle 50 51-100 101-200 201-500 501-1000 yli 1000 % 45 21 18 8 4 1 Selkeää muutosta oli tapahtunut hankkeissa syntyneissä ryhmien määrässä. Yhden ryhmän hankkeita oli edelleen noin kolmannes kaikista, mutta 2-4 ryhmän hankkeiden osuus oli noussut lähes 10 prosenttiyksikköä. Nyt niitä oli 45 % (taulukko 4). Myös 5-8 ryhmän hankkeet olivat yleistyneet lievästi (+ 5 prosenttiyksikköä). Sen sijaan yli kahdeksan ryhmän hankkeita oli sama osuus kuin edellisvuonna. Taulukko 4: Hankkeissa syntyneiden ryhmien lukumäärä (Monipuolinen, Nuoret, Muu merkittävä). Ryhmien lkm 1 2-4 5-8 yli 8 % 30 45 12 13 Merkittävin muutos oli hankkeissa säännöllisesti liikkuneiden lasten ja nuorten väheneminen. Edellisvuoteen verrattuna kokonaisosallistujamäärä laski 18 000 osallistujalla ja oli nyt 34 500 (taulukko 3). Iän ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna osallistujamäärät olivat samansuuntaisia seurojen jäsenmäärien mukaan. Niissä ei myöskään ollut suuria muutoksia edellisvuoteen. Alle 13-vuotiaiden tyttöjen osuus laski neljä prosenttiyksikköä ja vastaavasti lisäys jakaantui tasaisesti muiden ikäryhmien kesken. Yli 13-vuotiaiden osuus nousi kolme prosenttiyksikköä ja vastaavasti tyttöjen osuus kaikista osallistujista laski saman verran vuoteen 2004-2005 verrattuna. 6

Taulukko 5. Hankkeissa säännöllisesti liikkuneiden määrä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Ikäryhmä Osallistujia % Alle 13 v. pojat 14500 42 Alle 13 v. tytöt 10500 30 Yli 13 v. pojat 5000 14 Yli 13 v. tytöt 4500 13 Yhteensä 34500 100 Alle 13 v. yht. 25000 72 Yli 13 v. yht. 9500 28 34500 100 Yht. poikia 19500 57 Yht. tyttöjä 15000 43 34500 100 Osallistujien selkeään vähenemiseen on vaikea löytää yhtä yksittäistä selitystä. Edellisvuoteen verrattuna viisi prosenttia alhaisempi vastausten määräkään ei oleellisesti vaikuta lopputulokseen, sillä kerrottaessa tämän vuoden hankekoon osallistujien keskiarvo (122) viime vuoden vastausten määrällä (293) saadaan osallistujamääräksi jo noin 35 700. Yksi vaihtoehto on se, että seurat ovat ilmoittaneet aikaisempaa tiukemmin kriteerein liikkujien määrän. On todennäköistä, että kuluneella kaudella yksittäisiä suuria tapahtumia ei ollut yhtä paljon kuin aikaisemmin. Esimerkiksi toimintakaudella 2004-05 suurin tapahtuma keräsi yli 10 000 lasta ja nyt vain 1700. Näin ollen hankkeiden sisällöt ja toimintamallit voivat vaikuttaa oleellisesti myös osallistujamääriin ja vuosittaisiin vaihteluihin. Osallistujamäärän vähentymisen kanssa on ristiriitaista se, että ryhmien lukumäärä on samanaikaisesti kasvanut. Tätä voidaan kuitenkin pitää varsin myönteisenä asiana, koska lasten määrä yhdessä ryhmässä on entistä pienempi ja ohjaus on todennäköisesti entistä yksilöllisempää. 7

4 Hankkeiden talous Hankkeita järjestäneet seurat tekevät toimintaselvitysraporttiin myös tiliselvityksen hankkeesta syntyneistä tuotoista ja kuluista. Kuluneen kauden toimintaselvityksen tiliselvitystä yksinkertaistettiin siten, että ei-hyväksyttäviä kuluja ei tarvinnut enää eritellä. Tähän ratkaisuun päädyttiin siksi, että tiliselvitystä haluttiin selkeyttää ja samalla helpottaa sen tekemistä. Muutos paransi tiliselvitysten luotettavuutta, mutta niistä saadut tiedot ovat edelleen suuntaa antavia. 4.1 Hankkeiden tuotot Kaikkien hankkeiden yhteenlasketut tuotot olivat yli 880 000. Keskimäärin yhden hankkeen tuotto oli 3 100. Hankkeiden tuotot koostuivat pääosin osallistumismaksuista (40 %) ja paikallistuesta (38 %) (kuvio 2). Muut tuotot (22 %) sisältävät muun varainhankinnan ja muut avustukset. Edellisvuoteen verrattuna muiden tuottojen osuus pienentyi 6 prosenttiyksikköä ja vastaavasti osallistumismaksujen osuus nousi 5 prosenttiyksikköä. Paikallistuen osuus suureni prosentilla. Osallistumismaksut ovat edelleen hankkeiden tärkein yksittäinen tulonlähde. Kuvio 2: Paikallistukihankkeiden tuotot. Paikallistukihankkeiden kokonaistuotot 2005-2006 muut tuotot 22 % paikallist. 38 % paikallist. osallistumismaksut muut tuotot osallistumismaksut 40 % Hankekohtaisesti tarkasteltuna osallistumismaksujen osuus oli suurin Monipuolisuushankkeissa (143 000 ). Myös Nuorten hankkeissa (102 500 ) osallistumismaksuista saatiin suurimmat tuotot (kuvio 3). Kasvua edellisestä vuodesta oli yli 20 000. Sen sijaan Sinettihankkeissa (83 500 ) ja Muissa merkittävissä hankkeissa (67 000 ) paikallistuki muo- 8

dosti suurimman tulonlähteen Tämä johtuu todennäköisesti hanketyyppien erilaisesta luonteesta: Näillä tukimuodoilla pyritään kehittämään seuran toimintaa kokonaisvaltaisesti (Sinettihankkeet) tai keskitytään esimerkiksi yhden ison tapahtuman organisoimiseen (Muu merkittävä hanke). Kuvio 3: Paikallistukihankkeiden tuotot hankkeittain. Paikallistukihankkeiden tuotot 22500 Muu 67000 52500 H a n k e t y y p p i Sinetti Nuoret 49500 60500 76000 83500 78000 102500 31000 Mp 96500 143000 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 osallistumismaksut paikallist. muut tuotot 4.2 Hankkeiden kulut Paikallistukihankkeen kuluiksi ei hyväksytä esimerkiksi muiden kuin liikuntavälineiden ostoa, retki- ja tapahtumakuluja, lisenssi- ja vakuutusmaksuja sekä hallinto- ja tiedotusmenoja. Tänä vuonna seurojen ei myöskään tarvinnut raportoida näitä kuluja, joten hankkeiden todellisia kokonaiskuluja ei voida täsmällisesti arvioida. Tiliselvityksessä piti ilmoittaa tilavuokrat, ohjaaja-/valmentajakoulutuksesta aiheutuneet menot, ohjaus- ja valmennuspalkkiot, liikuntavälineet ja muut kuin em. ei-hyväksyttävät kulut edellisvuoden ta- 9

paan. Yhteensä näitä kuluja oli yli 9,4 miljoonaa, mikä on noin 500 000 vähemmän kuin edellisellä toimintakaudella. Keskimäärin yhden hankkeen kulut olivat noin 3 300. Ilmoitettujen kokonaiskulujen pienentyminen johtuu em. tiliselvityksen supistamisesta. Eniten kuluja kertyi ohjaaja- ja valmentajapalkkioista (37 %), toiseksi eniten tilavuokrista/kenttämaksuista (19 %) ja kolmanneksi eniten liikuntavälinehankinnoista (18 %). Ohjaajille ja valmentajille maksettujen palkkioiden osuus kasvoi edellisvuodesta 15 prosenttiyksikköä. Tilavuokrien ja liikuntavälineiden osuus suureni niin ikään. Kasvu oli noin 5 prosenttiyksikköä kummassakin. Kuvio 4: Paikallistukihankkeiden kokonaiskulut. Paikallistukihankkeiden kulut 2005-2007 muut kulut 15 % kenttämaksut 19 % liikuntavälineet 18 % kenttämaksut valmennuspalkkiot koulutus liikuntavälineet muut kulut koulutus 11 % valmennuspalkkiot 37 % Yksittäisistä hanketyypeistä kulut olivat suurimmat Monipuolisuushankkeissa (yli 300 000 ) ja pienimmät Sinettihankkeissa (150 000 ). Tilavuokriin käytettiin eniten rahaa Nuorten hankkeissa (69 000 ) ja tässä hankemuodossa summa oli suurentunut edellisvuodesta 11 000. Vastaavasti Muissa merkittävissä ja Monipuolisuushankkeissa tilavuokriin käytetyt rahat olivat pienentyneet. Suurimmat yhden hankkeen maksamat tilavuokrat olivat noin 22 000. Valmennuspalkkioita maksettiin edellisvuotta enemmän Monipuolisuus- ja Sinettihankkeissa sekä Nuorten hankkeissa. Kasvua oli eniten Monipuolisuushankkeissa, joissa ohjaajaja valmentajapalkkiot olivat suurenivat lähes 50 000 ja olivat nyt yli 150 000. Muissa merkittävissä hankkeissa palkkiot sen sijaan pienenivät yli 30 000. Suuret vuosittaiset vaihtelut saattavat johtua esimerkiksi toimintasisällöistä (tapahtuma, kerho, välinehankinta) tai hankkeen järjestäneestä seurasta ja sen laji- ja toimintakulttuurista. Palkkioiden maksaminen ohjaajille ja valmentajille kertoo kuitenkin osaltaan seuratoiminnan muutoksesta, jossa ollaan siirtymässä puhtaasta vapaaehtoistoiminnasta korvausten maksamiseen. Ohjaajille maksettu palkkio vaihteli kuitenkin suuresti: Suurin palkkiosumma oli 50 000. Edelleen oli paljon seuroja, joissa ohjaajapalkkioita ei maksettu. Koulutuskulut olivat suurentuneet Sinetti- ja Monipuolisuushankkeissa. Tulos ei ole sinällään yllättävä, sillä yleensä Sinettihankkeissa seuran kehittämiseen kuuluu nimenomaan ohjaajakoulutus. Myös viime vuonna Sinettihankkeissa koulutusmenot olivat selkeästi mui- 10

ta hankkeita suurempia. Liikuntavälineisiin oli käytetty rahaa eniten Nuorten hankkeissa (60 000 ). Välinehankinnat olivat vähentyneet Monipuolisuushankkeissa ja Muissa merkittävissä hankkeissa. Suurimmat yhdessä hankkeessa tehdyt välinehankinnat olivat lähes 10 000. Kuvio 5: Paikallistukihankkeiden kulut hanketyypeittäin. Paikallistukihankkeiden kulut Sinetti 31500 49500 45000 57000 73500 H a n k e t y y p p i Muu Nuoret 17500 27000 38500 21000 48500 14500 33000 60000 69000 75000 Mp 22500 27000 49000 53500 156500 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 valmennuspalkkiot kenttämaksut liikuntavälineet muut kulut valmennuskoulutus 11

4.3 Tuen taloudellinen merkitys Paikallistuen taloudellista merkitystä kysyttiin Monipuolisuushankkeiden sekä Nuorten ja Muiden merkittävien hankkeiden järjestäjiltä monivalintavaihtoehdoilla ja Sinettihankkeilta avokysymyksellä. Monipuolisuushankkeiden, Nuorten ja Muiden merkittävien hankkeiden vastaajat arvioivat viime vuoden tapaan tuen tärkeimmäksi kohdentamisalueeksi varustehankinnat ja halvemman osallistumismaksun (31 %). Seuraavaksi tärkeimmät kohdentamisalueet olivat ohjaajien palkkaus (13 %) ja muut vaikutukset (14 %), joita olivat esimerkiksi koulutus, kokonaisuutena laadukkaampi toiminta, harjoitussisältöjen monipuolistaminen, mahdollisuus uusien ryhmien perustamiseen ja tiedon kulun parantaminen). 11 % vastaajista piti tärkeänä sitä, että paikallistuella pystyttiin järjestämään toimintaa turvallisessa ympäristössä lähellä osallistujia. Vastaukset ovat hiukan ristiriitaisia hankkeiden kulujen ja tuottojen kanssa, sillä niissä välinehankinnat olivat vain 18 % kokonaiskuluista. Tukea ei ole siten kokonaisuudessaan kohdennettu niihin tai sitten muu rahoitus kattaa suurimmat kuluerät eli ohjaajien palkkiot ja tilavuokrat, joista palkkioiden osuus oli vain 13 %. Kuvio 6: Paikallistuen kohdentaminen ja taloudellinen merkitys. Paikallistuen taloudellinen merkitys 35 30 25 20 % 15 10 5 0 Varusteet Osallist. maks. Muu vaikutus Ohjaajien palkka Toimintaymp. Sinettihankkeiden järjestäjät olivat kohdentaneet tuen pääasiassa koulutukseen, mikä ilmeni myös ko. hankkeiden tiliselvityksistä. Muita seuratoiminnan kehitysalueita olivat esimerkiksi välinehankinnat, kerhotoiminta ja toiminnan yleinen monipuolistaminen. 12

5 Paikallistuen sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset Hankkeiden sosiaalisia ja tiedollisia vaikutuksia kyseltiin kaikilta muilta paitsi Sinettihankkeen järjestäneiltä seuroilta. Eniten hanke vaikutti seuran/hankkeen järjestäneiden henkilöiden yhteishengen parantumiseen (32 %). Tämä vaihtoehto oli myös tärkein edellisellä toimintakaudella. Muita merkityksiä olivat tyttöjen harrastusmahdollisuuksien lisääminen (21 %) ja tiedolliset vaikutukset eli lasten kanssa toimivien aikuisten (ohjaajat, vanhemmat jne.) tietämyksen lisääminen liikunnan merkityksestä terveyden edistäjänä (17 %). Tässä vaihtoehdossa oli kasvua edelliseen vuoteen 4 prosenttiyksikköä. Vastausvaihtoehto muut (esim. maahanmuuttajien itsetunnon kohottaminen, tapahtumajärjestelyistä saatu kokemus, monilajisuus hyvää kokemusta) oli tärkein 12 % ja erityisryhmien harrastamisen lisääminen 7 % vastauksista. Erityisryhmien osuus oli pysynyt edellisvuoden tasolla. Vastaajat eivät määritelleet tarkemmin, keitä osallistujia ko. ryhmissä oli. Kuvio 7: Paikallistukihankkeiden sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset. Hankkeiden sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset Yhteishenki seurassa Tytöt Tieto Yhteistyö/vanhemmat Muut Erityisryhmät 0 5 10 15 20 25 30 35 % 13

Yhteistyötä hankkeen aikana oli tehty eniten oman seuran muiden lajijaoksien kanssa (32 %) ja toiseksi eniten kunnan kanssa (19 %). Muiden urheiluseurojen (16 %) ja oman lajiliiton (15 %) oli tehty yhteistyötä seuraavaksi eniten. Osa hankkeista (13 %) ei toiminut muiden kanssa hankkeen puitteissa. Kohta muut (10 %) sisälsi muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton, erityisliikuntajärjestöt, paikallisen lehdistön ja ulkomailla olevat saman lajin seurat. Muita yhdistyksiä (3 %) on todennäköisesti myös em. kohdassa, joten näissä vaihtoehdoissa on päällekkäisyyksiä. Seurakunnan kanssa oli tehty yhteistyötä 1 % hankkeista. Kuvio 8: Paikallistukihankkeiden yhteistyötahot (Monipuoliset, nuoret ja muu merkittävä hanke). Paikallistukihankkeiden yhteistyötahot Oman seuran muut lajijaokset Kunta Muut urheiluseurat Lajiliitto Yht.työtä ei tehty muiden kanssa Muut Muut yhdistykset Seurakunta 0 5 10 15 20 25 % 5.1 Hankkeiden onnistumiset ja kehitettävät asiat Monipuolisten, Nuorten ja Muiden merkittävien hankkeiden järjestäjiltä tiedusteltiin avokysymyksillä hankkeissa koettuja onnistumisia ja kehitettäviä asioita. Vastaukset hajaantuivat paljon ja yhtä yksittäistä tekijää ei löytynyt. Pääsääntöisesti onnistumiset liittyivät siihen, että osallistujia oli saatu hyvin mukaan ja heille pystyttiin tarjoamaan monipuolista ja laadukasta toimintaa. Myös koulutuksen kautta tullut tieto-taidon lisääntyminen sekä välinehankinnat olivat edistäneet toimintaa merkittävästi: 14

Onnistuimme saamaan lajin pariin joukon murrosikäisiä tyttöjä jotka jatkavat kaikki harrastustaan. Syntyi myös uusia ystävyyksiä ja joukkuehenki parani. Mielestäni tavoitteet toteutuivat todella hyvin, saatiin hankittua kerholle uudet asian mukaiset, turvalliset ajovarusteet. Tällä myös mahdollistettiin se että kerhon jäsenistä useampi pystyi osallistumaan yhtä aikaa kilpailuihin. Kesän aikana on vietetty viikonloppuja kilpailuiden merkeissä, joten poikien niin sanottu asiaton käytöskin on jäänyt huomattavasti vähemmälle. Tukenne antoi myös uutta intoa kerhomme nuorille jatkaa harrastusta. Myös talven kerhoiltoihin saatiin tekemistä, kun voitiin hankkia joitain tärkeitä osia auton parantamiseksi. Onnistuimme tarjoamaan suurelle määrälle ala-asteikäisiä lapsia erilaisia liikuntaelämyksiä eri vuodenaikoina. Saimme tämän projektin myötä muutaman perheen sekä muutaman yksittäisen lapsen mukaan seuramme toimintaan. Täysin uusia harrastajia saatiin mittavan koululentisturnauksen kautta ja käymällä neljässä naapurikunnassa viemässä lentopallotietoa ja välineitä. Jokaiseen kuntaan lahjoitettiin myös TAITOMERKKIKANSIO, joka toi jokaisen harrasteryhmän harjoituksiin monipuolisuutta. Tuen ansiosta lapsille ja nuorille pystyttiin opettamaan suunnistusta tutussa ja turvallisessa lähiympäristössä. Vastaanotto opettajien keskuudessa on ollut myönteinen, kun heille on pystytty tarjoamaan ajantasainen materiaali suunnistusopetuksen mahdollistamiseksi. Saimme lisää hyviä ohjaajia ja voimme maksaa heille pientä korvausta. Kerhojen harrastajamäärät kasvoivat ja pystyttiin tarjoamaan lähes päivittäin monipuolisia liikuntakerhoja edullisesti lapsille ja nuorille. Lapset pystyivät osallistumaan viikon aikana eri harrastekerhoihin, koska ei ollut päällekkäisyyksiä ( sovittiin kaikkien lajijaostojen sekä eri järjestöjen kesken eri lajeille eri päiviksi kerhot). Kunta tuli liikuntasalin, urheilukentän ja jääkiekkokaukalon vuorojen järjestelyissä vastaan niin, että saimme vuorot mukavaan aikaan lasten/nuorten kannalta. Tiedotus ja yhteistyö eri jaostojen ja myös kunnan ja eri järjestöjen kanssa parani huomattavasti. Sovitut asiat myös toteutettiin käytännössä eikä vain puhuttu ja jätetty asioita "pöytälaatikkoon". Lasten monipuolisen liikunnan määrä kasvoi useiden lasten/nuorten kannalta huomattavasti ja kun ei ollut kyse kilpaurheilusta, niin saatiin "massat" pienessä kylässä liikkeelle. Ohjaajia pystyttiin kouluttamaan ja sitä kautta lisäämään niin tieto-taitoa kuin motivaatiotakin. Hanke antoi ennen kaikkea väljyyttä talouteen, eikä muutamien seura-aktiivien (kerho-ohjaajien)tarvinnut rahan eteen (esim. salivuokriin) miettiä jatkuvasti toimintaa eli rahan hankinta keinoja. Ohjaajat pystyivät paremmin keskittymään toiminnan eli kerhojen järjestämiseen. Meillä on todella pienet resurssit ohjaajien/toimijoiden suhteen. Hankkeella oli myös erittäin merkittävä osuus siihen, että kunnassamme alettiin keskustelemaan enemmän lasten/nuorten liikunnasta (sen kokonaisvaltaisesta merkityksestä lapsille/nuorille)ja se osaltaan vaikutti siihen, että saimme kunnassa aikaan päätöksen, ettei alle 16-vuotiaiden ohjattujen kerhojen salimaksuja peritä syksystä 2006 alkaen. Tämä on hyvin merkittävä ja positiivinen asia koko lasten liikunnan harrastamiselle. Tärkeää oli myös se, etteivät eri lajit kilpaile toistensa kanssa, vaan tarjotaan hyvässä yhteishengessä mahdollisimman monipuolista liikuntaa lapsille. Hankkeen aikana liikuntatapahtumat lapsille/perheille järjestimme yhdessä eri jaostojen kanssa olipa 15

kyse vaikkapa hiihdosta, yleisurheilusta tai salibandystä. Koko seuran tieto-taito saatiin hyödynnettyä lasten ja nuorten liikuntakerhoissa yhteen hiileen puhaltamalla. Saatiin paljon uusia innostuneita lapsia urheilutoimintaan ja liikkumaan terveellisesti. Saatiin hyvin käyntiin pienten tyttöjen ryhmä, joka jatkaa ja (toivottavasti) kasvaa kaudella 2006-2007. Uusia ohjaajia pystyttiin kouluttamaan, samalla toimintaan saatiin uusia ohjaajia. Koulutuksen myötä toimintaan on tullut uusia ideoita. Uudet välineet lisäsivät selvästi lasten kiinnostusta. Suunnistuskoulun keväällä aloittaneista suurin osa on ollut aktiivisesti mukana koko ajan. Hankkeen myötä lasten harrastukselle on luotu selvästi aiempaa parempi toimintamalli, josta on hyvä jatkaa. Saavutettiin uusia näkövammaisia/monivammaisia lapsia ja saatiin heidät kiinnostumaan liikunnasta ja Sporttiskerhosta. Keväällä tavoitteiden mukaisesti saatiin osallistujamäärä kasvamaan kaksinkertaiseksi!!! Hanketta hidastavat tekijät liittyivät varsin tavallisiin seuratoiminnan ongelmakohtiin. Ohjaaja- ja talousresurssit olivat varsin tyypillisiä ja monet kommentoivat myös ohjaajien ja lasten vanhempien kyvyttömyyttä sitoutua seuratoimintaan tai yksittäiseen hankkeeseen. Koulutukseen ei myöskään pystytty satsaamaan suunnitellusti: Vanhempina aloittaneiden lasten vanhempien aktivointi taustajoukoiksi ei ole helppoa. Osallistujamäärän lisääminen, tulossa varmaan olisi nuoria, mutta ohjaajan aikataulu ei anna myöten yhtään enempään. Pienet resurssit huomioiden tulisi enemmän panostaa lasten liikunnasta kiinnostuneiden mahdollisten sponsoreiden kartoittamiseen. Ohjaajakoulutus jäi ennakoitua vähäisemmäksi. Tekijöitä lisää, sillä alue ja lapsimäärät ovat suuret. Materiaaleja pitää vielä viimeistellä ja kehittää, jotta se soveltuu entistä paremmin kaiken tasoisille ohjaajille ja opettajille. Koulutusta ohjaajille tarvitaan jatkuvasti, koska ohjaajien vaihtuvuus on jatkuvaa. Ohjaajina toimivat seuran toiminnassa ansioituneet aikuistuvat nuoret, jotka lähtevät opiskelemaan aikanaan. Valitettavasti hankkeen aikana ei saatu kovinkaan monta uutta kerhon vetäjää, mutta onneksi "vanhat" konkarit innostuivat pitämään kerhoja ja erilaisia liikuntatapahtumia sekä osallistumaan monenlaisiin koulutuksiin (saatiin uutta virtaa).välineitä tulee uudistaa ja hankkia yhä jatkossakin. Opetus/koulutusmateriaalia tarvitaan ohjaajille (saatavilla eri lajiliitoissa todella hyvää opetusmateriaalia, mutta melko kallista pienten seurojen harraste- 16

kerhoille). Mm. nämä asiat nousevat mieleen, kun mietimme kehitettäviä asioita...eli oikeastaan nämä ovat todella tärkeitä asioita hankkeen jälkeen, jotta toiminta jatkuisi yhtä virkeänä. Toiminta tehtävä jatkossa suunnitelmallisemmaksi, tiedotusta parannettava. Päällekkäisten tapahtumien välttämiseksi on tehtävä enemmän yhteistyötä muiden seurojen kanssa. Avustajien määrän lisääminen, jotta toiminta saadaan entistä laadukkaammaksi. Ohjaajien ja avustajien jatkokoulutus on ajankohtainen. Monivammaisuus tuo haasteista niin avustajille kuin ohjaajillekin. 5.2 Sinettihankkeiden toimintasisältöjä Sinettihankkeiden järjestäjistä 41 % ilmoitti seuran tehneen yhteistyötä jonkun muun tahon kanssa hankkeen onnistumiseksi. Useimmiten yhteistyötä oltiin tehty aluetyöntekijöiden, lajiliiton tai kaupungin/kunnan kanssa. Edellisellä toimintakaudella 31 % seuroista oli tehnyt yhteistyötä em. tahojen kanssa, joten konsultointiapu yms. on lisääntynyt. Suurin osa (88 %) seuratoimijoista arvioi Sinetin saamisen kestävän puolesta vuodesta kahteen vuoteen, 8 % arvioi aikaa menevän yli kaksi vuotta ja 4 % alle puoli vuotta. Vuosina 2004-2005 vastaavat luvut olivat 68 %, 15 % ja 10 %. Ääripäät ovat siten pienentyneet ja suurin osa seuroista saa Sinetin kahden vuoden sisällä hankkeen aloittamisesta. Sinettihankkeissa oli jouduttu kehittämään eniten seuratoiminnan kirjallisten toimintalinjauksien laadintaa (27 %). Myös koulutukseen oli kiinnitetty huomiota, sillä 22 % ilmoitti valmentajien ja ohjaajien jatkokoulutusmahdollisuuksien vaatineen eniten panostusta. Muita kehittämiskohteita olivat muun muassa kasvatuksellisen ja monipuolisen toiminnan kehittäminen (14 %), pelisääntökeskustelut (12 %) ja nuorisovastaavan toiminta (4 %). Seuroilta kysyttiin myös Sinetti-tunnuksen hyötyjä. Yli kolmannes vastaajista koki, että Sinetti-tunnus tuo lisämahdollisuuksia seuran markkinointiin (35 %). Viidennes (20 %) vastaajista koki, että seuran maine paranee Sinetti-tunnuksen myötä. Muita vastauksia olivat muun muassa seura voi saada jatkossakin apua kehitystoimintaan esimerkiksi lajiliitoilta tai Nuorelta Suomelta (16 %) ja seuran kontaktit Nuoreen Suomeen ja aluejärjestöön paranevat (8 %). Sinettihankkeeseen haluttiin lähteä monista eri syistä. Kyselyssä pyydettiin nimeämään tärkein syy, miksi seura haluaa Sinetin. Yleisimmin Sinetti nähtiin seuratoiminnan laadun takeena eli tunnus toimii myös ulkopuolisille merkkinä tasokkaasta toiminnasta. Sinettikriteerit ja hakuprosessi koettiin myös itsessään seuratoiminnan kehittäjinä ja niiden avulla pystyttiin kehitettävät alueet kartoittamaan paremmin. Sinetti-tunnukseen ja laatuun liittyi myös joidenkin vastaajien mielipide siitä, että Sinetti haluttiin imagosyistä. Sinettihanketta edistivät tekijät jakaantuivat useiden vastausten kesken. Näitä olivat muun muassa sitoutuneet seuratoimijat ja ohjaajat/valmentajat ja olemassa oleva tasokas toiminta, jota hiottiin Sinettikriteerien mukaisesti. Myös koulutuksesta tullut tieto-taito ja lajiliittojen/aluejärjestöjen tuki oli helpottanut joitakin seuroja heidän Sinettihankkeessaan. 17

Taloudellisen tuen merkitys korostui puolestaan niissä seuroissa, joissa oli tarvetta junioripäällikön palkkaamiseen, mutta seuran omat varat eivät riittäneet siihen. Hanketta olivat yhtä lailla hidastaneet useat eri tekijät. Myönteistä oli tosin se, että osa vastaajista koki prosessin edenneen ilman vaikeuksia. Keskeisimpiä hidastavia tekijöitä olivat vapaaehtoisten ajankäyttöresurssit, jotka olivat usein rajallisia. Lisäksi ohjaajien ja muidenkin seuratoimijoiden vaihtuvuus tai suoranainen puuttuminen hidasti hankkeen etenemistä. Muita tekijöitä olivat lisäksi paperityöt ja seuratoimintalinjauksien kirjoittaminen, valmentajien kouluttaminen vaaditulle tasolle, työnjakoepäselvyydet ja ristiriidat seuran sisällä, edustusjoukkueen liiallinen korostaminen sekä vanhempien mukaan saaminen. Kaikki edellä mainitut edistävät ja hidastavat tekijät ovat samansuuntaisia vuonna 2005 tehdyn Sinettiseuratoiminnan arviointiraportin tulosten kanssa. Sama koskee myös syitä, miksi Sinettihankkeeseen halutaan lähteä. Sinetillä näyttää olevan vankka asema seuratoimijoiden keskuudessa eräänlaisena laadun leimana ja sen kautta halutaan osoittaa seuran sitoutuvan tiettyihin arvoihin. Hanketta hidastavat ja edistävät tekijät puolestaan ovat melko yleisiä vapaaehtoisjärjestöissä olevia ongelmia. 18

6 Paikallistukihankkeiden jatkuvuus Vuonna 2004 paikallistukea saaneille seuroille lähetettiin joulukuussa 2006 LINETin toimesta kysely (liite 4), jonka tavoitteena oli selvittää hankkeiden jatkuvuutta ja tämän hetkistä tilannetta. Jatkuvuuden tarkastelun tavoitteena oli osaltaan selvittää sitä, ovatko paikallistukihankkeet sysäysrahaa, jolla toiminta saadaan alkuun ja mahdollisesti kestäväksi toimintamalliksi vai loppuuko toiminta tukivuoden jälkeen. Kysely (n=298) lähetettiin postitse hankerekisteristä saatujen tietojen perusteella hankkeiden yhteyshenkilöille. Sinettihankkeet jätettiin pois, koska ne ovat tavoitteeltaan erilaisia ja Sinettiseuroista oli jo tehty em. raportti vuonna 2005. Vastauksia saatiin tammikuun 2007 alkuun mennessä 127 kappaletta (42 %). Kaksi kyselylomaketta palautui väärien osoitetietojen vuoksi. Vastaajista 51 % oli miehiä ja 44 % naisia. Tyypillisin ikäryhmä oli 31-50-vuotta (63 %). Yli 50-vuotiaita oli 19 % ja 19-30-vuotiaita 15 %. Vastauksia tuli eniten Etelä-Suomen alueelta (19 %), toiseksi eniten Lounais-Suomen alueelta (15 %) ja kolmanneksi eniten Hämeen alueelta (12 %). Erittäin myönteistä oli se, että vastauksia tuli kaikilta alueilta. Hankevaihtoehdoiltaan kyselyyn vastanneet seurat jakaantuivat melko tasaisesti. Eniten oli vastauksia Monipuolisuushankkeista (36 %), toiseksi eniten Nuorten hankkeista (35 %) ja kolmanneksi eniten Muista merkittävistä hankkeista (25 %). Hankkeen aloittamisen kannalta merkittävimpänä tekijänä pidettiin paikallistukea (36 %) ja toiseksi merkittävimpänä selkeää tarvetta toiminnalle (34 %). Kolmanneksi tärkeimpänä mainittiin innostuneet seuratoimijat (28 %). Yli puolessa hankkeista (54 %) toiminta olisi toteutunut ilman paikallistukea. Näissä hankkeissa toiminta oli jo osittain käynnissä, mukana oli innokkaita ohjaajia, rahoitusta oli saatu muualta tai sitten hanke olisi toteutettu pienemmässä muodossa. Niissä hankkeissa, joissa toteutus oli riippuvainen paikallistuesta (46 %) ongelman muodostivat puutteelliset talousresurssit (72 %). Merkittävin kyselyn kautta tullut tieto oli se, että toiminta oli jatkunut vuoden 2004 jälkeen suurimmassa osassa hankkeista (80 %). Hanke oli saattanut muuttaa hiukan muotoaan, mutta sen keskeiset toimintamallit olivat entiset. Vastaajia pyydettiin nimeämään kaksi hankkeen jatkumisen kannalta merkittävää tekijää. Vastausvaihtoehdot hajautuivat paljon ja siksi suurimman luokan muodosti muut (48 %). Tähän luokitukseen kuuluivat verkostoituminen, yhteistyö muiden seurojen ja yhdistysten kanssa ja hyvät toimintapuitteet. Lisäksi paikallistuki koettiin joissakin vastauksissa pakottavan organisoimaan ja samalla se myös sitoutti toimintaan. Selkeitä vastausluokkia saatiin kolme. Nämä olivat joko innostuneet ja osaavat ohjaajat (45 %) tai innostuneet ja motivoituneet osallistujat (42 %) ja selkeä tarve toiminnalle (33 %). Ne seurat, joissa hanke ei ollut jatkunut (20 %), ilmoittivat suurimmaksi syyksi ohjaajaresurssien puuttumisen (56 %). Muita syitä olivat talousresurssien (28 %) ja osallistujien (24 %) vähyys. 61 % vastaajista ei pitänyt hyvänä sitä, että tukea voi saada samalle hankkeelle vain vuodeksi kerrallaan. Perusteluina he kommentoivat, että vuosi ei ole riittävän pitkä aika toiminnan vakiinnuttamiseen ja samalla pitkäjänteinen/suunnitelmallinen työ kärsii (70 %). 20 % vastaajista piti paikallistukea tärkeänä taloudellisena lisänä. Ne joiden mielestä vuoden tuki samalle hankkeelle on riittävä (35 %), kokivat tuen saamisen olevan sitä kautta mah- 19

dollista useammille seuroille ja hankkeille (47 %). Lisäksi he näkivät tuen olevan sysäysraha (26 %), joka vuosittain jaettuna ohjaa seuroja esimerkiksi uudenlaisen toiminnan ideointiin. Viimeisessä kysymyksessä vastaajia pyydettiin kommentoimaan paikallistukihanketta yleisesti. Vastauksissa käsiteltiin mm. hakuprosessia, tukisumman suuruutta ja paikallistuen hyötyjä. Mielipiteet olivat myös joiltain osin vastakkaisia, mikä kertoo seurojen erilaisista toimintaresursseista. Kokonaisuudessaan vastauksista on havaittavissa myönteinen suhtautuminen paikallistukihankkeeseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin seuratoiminnan kehittämistyössä: - innostaa uuden aloittamiseen, parantaa laatua - seurojen tukeminen hieno juttu - hyvä tapa lisätä lasten liikuntaa - hakuprosessi vaivaton ja helppo, ohjaajien sitouttaminen vaikeaa - tuki pitäisi antaa haetun suuruisena - vetäjiä helppo saada, loistava juttu - tuki tärkeä talousresurssi etenkin pienille seuroille - seura saanut paljon näkyvyyttä - hankkeisiin voisi sisältyä koulutuksia, jolloin osa tukea olisi sen kautta - tukisummat pienempiä, riittäisi useammille - toimintakausi tuen kannalta hankala - tuki oli edellytys välinehankinnoille ja toiminnan aloitukselle - tuki motivoi ja innostaa - tuki hyvä starttiraha - hakuja kaksi vuodessa - tuki kannustaa toimijoita ja parantaa toimintaa - tuki mahdollistaa osallistumisen maksuttomuuden - tuki hyvä, vaikka summat pieniä - tuki aktivoi ja mahdollistaa uudenlaisen toiminnan - tukisummat hajanaisia, kriteereitä auki enemmän - tukijako tasaista lajien välillä, suuret lajit kärsivät - hankkeita ei saa perustaa vain ulkopuolisen tuen varaan - tuki mahdollistaa kaikenkokoiset projektit, auttaa vapaaehtoisia jaksamaan - piristää seuratoimintaa, tukipäätös tulee myöhään - tuki antaa potkua seuratyöhön, lapsille ja nuorille hyviä kokemuksia - hakemuksiin parempaa paneutumista, aluejärjestöt eivät tunne seuroja kuntien liikuntatoimet - tuki oli julkinen tunnustus ja kannustaa toimintaan - tuki ei saa olla lapsiluvun mukaan - useita hakuvaihtoehtoja pituuden suhteen - hakemus kohtalaisen vaikea ja työläs täyttää, tuki muuten hyvä - tuki tärkeä talousresurssi, kuntien tuet pieniä - erityistukea tarvitseville lapsille lisää tukea - tukea enemmän ja harvoille - tuki hyvä keino palkita ohjaajia, kehittää toimintaa - tuki hyvä sysäysraha - joustoa hakujen palautuspäiviin inhimillisistä syistä - tuki mahdollisti arvokkaan välinehankinnan, josta hyötyä jatkossakin 20