Suomen Pankki Suomen taloudellinen toimintaympäristö
Kansainvälisen talouden näkymät Kehittyneiden maiden kasvunäkymät kohentumassa Yhdysvallat jättänyt taantuman taakseen Euroaluekin saamassa kasvusta kiinni Japanissa reaalitalouden näkymät edelleen vaisut Nousevien talouksien asema aiempaa tukalampi Kiinassa kasvu jatkuu vahvana, joskin hidastuneena Öljyn hinnan lasku tukee Intian näkymiä Muiden ns. BRIC-maiden näkymät heikentyneet 2
Öljyn hinnan lasku 3
160 Öljyn hinnan lasku merkittävin yksittäinen muutos maailmantaloudessa Raakaöljyn hinta, Pohjanmeren brent, dollari/barreli (vasen asteikko) Teollisuuden raaka-aineet pl. energia, dollari (oikea asteikko) USD/barreli Indeksi, 2010 = 100 160 140 140 120 120 100 100 80 80 60 60 40 40 20 2008 2010 2012 2014 20 Lähteet: Bloomberg ja HWWA. 28149 rpr3(3) 4
Öljyn hinnan lasku etupäässä tarjonnan lisääntymisen seurausta Tukee maailmantalouden kasvua ja vaimentaa inflaatiota Reaalitulovaikutus Maailmantalouden kannalta merkittävin Tuottajamaissa kulutusalttius pienempi kuin kuluttajamaissa Rahastointi; tuottajamaiden sijoitusvirrat pienenevät Panoskustannukset Energia, kuljetus, lannoitteet, alumiini 5
Öljyn hinnan alenemisen vaikutukset erilaisia eri maissa Tuottajamaille yleensä huono asia, kuluttajamaille taas hyvä asia Maailmanpankki: jos öljyn hinta laskee 10 %, => Tuottajamaiden talouskasvu 0,8 2,5 %-yks. hitaampi => Kuluttajamaiden talouskasvu 0,1 0,5 %-yks. nopeampi Suorat ja epäsuorat markkinavaikutukset Osakkeet ja joukkolainat Johdannaiset Tasevaikutukset: velat ja varat 6
Geopoliittiset jännitteet 7
Geopoliittisia jännitteitä Ukraina/Venäjä Pohjois-Afrikka Lähi-Itä Etelä-Kiinan meri Ebola 8
Geopoliittisten jännitteiden vaikutuskanavat Suorat vaikutukset Sotatoimet, seurauksena tuotannon häiriintyminen Ulkomaankauppa vaikeutuu Epäsuorat vaikutukset: Riskilisien nousu => rahoituksen saatavuus ja hinta Varautumissäästäminen => kulutus Investointien jäädyttäminen => investoinnit 9
Ukraina/Venäjä 10
Ukrainan/Venäjän kriisin vaikutukset Pakotteet ja vastapakotteet Suorat kauppavaikutukset EU/Venäjä varsin pieniä Venäjän vastapakotteiden piiriin kuuluvat tuotteet 0,5% Suomen tavaraviennistä Rahoitusmarkkinoita koskevat EU pakotteet vaikeuttavat merkittävästi venäläisyritysten rahoituksen hankintaa Epäsuorat vaikutukset Venäjällä: epävarmuus heikentää muutoinkin heikkoa talouskehitystä, investoinnit lykkääntyvät Myös Euroopassa: epävarmuus, Venäjän-viennin supistuminen 11
Venäjän taloudessa pitkäaikaisia ongelmia Vuosien 2003-2008 kasvu perustui pitkälti öljyn hinnan nousuun Talouden kasvu hidastui ratkaisevasti jo ennen Ukrainan kriisiä Syyt hidastumiseen pääosin talouden sisäisiä Esim. Kudrin-Gurvich (2015), BOFIT Discussion Paper 1/2015 Öljyn hinnan lasku ja pakotteet heikentävät kasvun mahdollisuuksia entisestään 12
Venäjän talous supistuu Epävarmuus kutistaa investointeja Nopea inflaatio syö kuluttajien ostovoimaa Ruplan devalvoituminen supistaa tuontia Talous supistuu noin 4 % tänä vuonna, hidas elpyminen alkaa vasta vuonna 2017 (SP:n arvio) Vaikutukset tuntuvat taloudessa pitkään 13
Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä 14
Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kriisien vaikutukset Alueen paino maailmantaloudessa Bruttokansantuotannosta 6,9% Väestöstä 5,8% Öljyntuotannosta (OPEC) noin 40% Kestävätkö I maailmansodan jälkeiset rajat? Syyria, Irak, Libya ym. Suuret inhimilliset kärsimykset Syyrian sisällissodassa kuollut yli 200 000 ihmistä 15
Etelä-Kiinan meri Kauppavirrat Etelä-Kiinan merellä 16
Viimeaikainen kansainvälinen talouskehitys 17
115 Yhdysvaltain talous vahvistunut, euroalueella hidasta, mutta piristyvää kasvua BKT Euroalue Yhdysvallat Japani Indeksi, 2008=100 Indeksi, 2008 = 100 110 105 100 95 90 2008 2010 2012 2014 Lähteet: Kansalliset tilastoviranomaiset, Macrobond ja Suomen Pankin laskelmat. patu30307@chart2 18
5 Energiahinnat laskeneet, kokonaisinflaatio kääntynyt euroalueella negatiiviseksi Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue %-muutos edellisestä vuodesta 4 3 2 1 0-1 -2 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 27255@Infl3 19
Euroalueen näkymät vuoden 2014 lopulla 20
Markkinoiden inflaatio-odotukset laskivat jyrkästi viime vuoden lopulla 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 % 10 vuoden inflaatioswap 2 vuoden inflaatioswap 5 vuoden inflaatioswap 0 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: Bloomberg. 21
Inflaatio-odotusten jakaumaan pohjautuva deflaation todennäköisyys oli kasvanut tammikuun puolivälissä 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Todennäköisyys, % -2 - -1-1 - 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 Odotettu 5 vuoden inflaatio, % EAPP = laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma (expanded asset purchase programme) Lähde: Suomen Pankin laskelmat. eurojatalous.fi 18.3.2015 22
Miten rahapolitiikka reagoi vuosina 2014 ja 2015? uusia välineitä, hintavakaustavoite muuttumaton korkopolitiikkaa, luototuksen tukemista, laajamittaisia arvopaperiostoja ja odotusten ohjausta 23
Korkopolitiikka vuonna 2014 Keskuspankkikorot laskettu alarajalle perusrahoitusoperaatioiden korko 0,05 % (syyskuu 2014) talletuskorko -0,20 % (syyskuu 2014) Pankkien keskuspankkirahoituksen turvaavaa täydenjaon menettelyä jatketaan vähintään vuoden 2016 loppuun 24
Luotonantoa tukevat toimet vuonna 2014 Pankeille tarjotaan pitkäkestoista (2018 erääntyvää) keskuspankkirahoitusta reaalitalouden (pl. asunnot) luototukseen 0,05 prosentin kiinteällä korolla Kolmas pankkien liikkeeseen laskemien katettujen joukkolainojen osto-ohjelma (CBPP3) lokakuusta 2014 lukien ostettu 60 mrd. euron edestä Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ostoohjelma (ABSPP) marraskuusta 2014 lukien ostettu 4 mrd. euron edestä 25
Uusien päätösten keskeinen sisältö tammikuussa 2015 Laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma uutena ostokohteena euroalueen valtioiden ja yhteiseurooppalaisten laitosten joukkolainat kolmen ohjelman yhteenlasketut ostot yhteensä 60 mrd. euroa kuukaudessa maaliskuusta 2015 vähintään syyskuuhun 2016 (yhteensä 1140 mrd. euroa) Ennakoiva viestintä Suomen Pankki ostaa ensisijaisesti Suomen valtion lainoja, joihin liittyvän luottoriskin se kantaa itse, sekä yhteiseurooppalaisten laitosten arvopapereita, joihin liittyvä luottoriski jaetaan eurojärjestelmän keskuspankkien kesken. Ostoja jatketaan tarvittaessa syyskuun 2016 jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi 26
Keventyneen rahapolitiikan vaikutuskanavat Alentaa reaalikorkoja ja keventää rahoitusoloja yhä pidemmät korot laskevat, yritysten ja kotitalouksien rahoitusolot kevenevät, arvopapereiden hinnat nousevat inflaatio-odotusten nousu alentaa reaalikorkoja yritysten ja kotitalouksien luottamus vahvistuu Kasvattaa kysyntää ja helpottaa hintavakaustavoitteen saavuttamista kulutusmahdollisuudet ja investointien kannattavuus kasvavat euron ulkoinen arvo laskee 27
Rahapolitiikkatoimien alkumetrien vaikutuksista 28
EKP:n ekonomistiennuste maaliskuussa 2015: talouskasvu vauhdittuu (muutos eurojärjestelmän joulukuun 2014 ennusteesta) BKT: 2015: 1,5 % (+0,5) 2016: 1,9 % (+0,4) 2017: 2,1 % Inflaatio: 2015: 0,0 % (-0,8) 2016: 1,5 % (+0,2) 2017: 1,8 29
Markkinoiden inflaatio-odotukset toipuneet rahapolitiikkatoimien jälkeen 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 % 10 vuoden inflaatioswap 2 vuoden inflaatioswap 5 vuoden inflaatioswap 0 2007 2009 2011 2013 2015 Lähteet: Bloomberg. 25882@swaps(3) 30
Rahapolitiikka pienentänyt deflaation todennäköisyyttä Ennen EAPP-päätöstä, 13.1.2015 EAPP-päätöksen jälkeen, 18.3.2015 60 Todennäköisyys, % 50 40 30 20 10 0-2 - -1-1 - 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 Odotettu inflaatio, % EAPP = laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma (expanded asset purchase programme) Lähde: Suomen Pankin laskelmat. eurojatalous.fi 18.3.2015 31
Pitkät korkotuotot pienentyneet voimakkaasti viimeisen vuoden aikana Saksa painotettu keskikorko (ilman Kreikkaa) 6 % 5 4 3 2 1 0 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 01/2014 01/2015 Lähde: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat. 32
Lyhyet valtionlainakorot painuneet laajasti negatiivisiksi Saksa 2v painotettu keskikorko (ilman Kreikkaa) 5,0 % 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0 01/2005 01/2007 01/2009 01/2011 01/2013 01/2015 Lähde: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat. 33
Euron dollarikurssi laskenut voimakkaasti korkonäkemysten erkaantumisen myötä 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 0,8 0,7 Euron Yhdysvaltain dollarikurssi Kun käyrä laskee, euro heikkenee dollaria vastaan 1999 2004 2009 2014 Lähde: Bloomberg. 34
Datajulkistukset olleet euroalueella alkuvuonna odotuksia parempia 35
Luottamusindikaattoreissa käänne parempaan maaliskuussa 36
Etenkin kuluttajien ja vähittäiskaupan luottamus parantunut 37
Euroalueen kasvunäkymät kohentuneet, mutta jääkö Suomen talous kyydistä? 38
Suomen BKT pienentynyt 106 104 Bruttokansantuote Indeksi, 2007 = 100 Euroalueen korkean luottoluokituksen maat pl. Suomi* 102 100 98 96 Suomi 94 92 GIIPS-maat** 90 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia ja Itävalta. ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 27221 39
Viennin kehitys historiallisen heikkoa 40 Suomi 2012-2014 Portugali 1975-1978 Heikoin muista OECD-maista Tavaroiden ja palveluiden viennin määrä, muutos 6 vuotta aiemmasta, % 30 20 10 0-10 -20 Suomen vienti supistunut poikkeuksellisen paljon -30 1965 1975 1985 1995 2005 Nykyiset 34 OECD-maata. Tiedot alkavat vuoden 1994 jälkeen: CZ, PL, EE, HU, SK, SI, Israel ja Chile. Vuosikeskiarvoja: DK, EL, CZ, HU, SK ja Turkki. Lähteet: OECD, Euroopan komissio ja Tilastokeskus. 27745 40
Teollisuuden tuotanto supistunut Arvonlisäyksen muutos vuodesta 2007 1 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muu metalliteollisuus Metsäteollisuus Kemianteollisuus Muu tehdasteollisuus Prosenttia vuoden 2007 BKT:n arvosta 0-1 -2-3 -4-5 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon supistumisen suora vaikutus BKT:hen -4,5 % -6-7 -8 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 27748 Lähde: Tilastokeskus. 41
Kustannuskilpailukyky heikentynyt, heikkeneminen pysähtymässä 120 115 110 Suhteelliset yksikkötyökustannukset Toteutunut Ennuste Indeksi, 1999 = 100 Koko talous, Suomi suhteessa kauppakumppanimaiden* keskiarvoon Suomen ulkomaankaupan painoilla 27664 105 100 95 90 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 *) 21 keskeistä kauppakumppanimaata samassa valuutassa. Ennuste: Euroopan komissio, tammikuu 2015. Lähteet: Euroopan komissio, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 42
Työikäinen väestö supistuu 108 Työikäisen väestön määrä (15 64-vuotiaat) Suomi EU27 Indeksi, 1990 = 100 106 104 102 100 98 1990 2000 2010 2020 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 27747 43
120 Suomen Pankin ennuste joulukuussa 2014: kasvu käynnistyy vasta vuonna 2016 BKT, ennuste ja suhdannekuvaaja Bruttokansantuotteen volyymi SP:n ennuste, joulukuu 2014 Kokonaistuotannon suhdannekuvaaja (nv-tasolla)* Indeksi, 2005 = 100 115 110 105 100 95 2005 2007 2009 2011 2013 2015 * Viimeinen neljännes on Suomen Pankin arvio jos 1-2 kk-havaintoa saatavilla. Kausipuhdistettuja lukuja. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennuste). 44
Joulukuun 2014 jälkeen Suomen ulkoinen toimintaympäristö parantunut Maailmantalouden, erityisesti Euroopan talouksien kasvunäkymät parantuneet viime kuukausina Euro heikentynyt ja raaka-aineiden hinnat alentuneet Korot laskeneet ja osakekurssit nousseet osin EKP:n osto-ohjelman vaikutuksesta Toisaalta geopoliittiset jännitteet edelleen suuria 45
Dollarin vahvistumisesta tukea viennille, ruplan heikkenemisestä jarrutusta Suomen kauppapainoiset valuuttaindeksit ja euron dollarikurssi 150 140 38 maata (ml. Venäjä) ja euroalueen maat 12 maata ja euroalueen maat Euron Yhdysvaltain dollarin kurssi Indeksi, 1999 = 100 Kun käyrä nousee, euro vahvistuu 130 120 110 100 90 80 70 1999 2004 2009 2014 Lähde: EKP. 31402 46
Tammikuun tilastot kuitenkin viittaavat vielä heikkoon alkuvuoteen Teollisuustuotannon volyymi-indeksi väheni 3,9% vuodentakaisesta Tavaraviennin arvo oli tammikuussa 11 % alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin Kaupan luvut tammi-helmikuulta myös alavireisiä Kokonaistuotannon suhdannekuvaaja silti kasvoi tammikuussa 0,7 % vuodentakaisesta Kotimaassa talouden perustekijöissä ei merkittävää muutosta 47
Jääkö Suomi jälkeen? 102 100 Euroalue Suomi BKT:n määrä, indeksi, 2008 = 100 Ennusteet: Euroopan komissio, tammikuu 2015 98 96 94 92 90 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähteet: Macrobond ja Euroopan komissio. 31576 48
Korjaavat toimenpiteet Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen Rakenneuudistukset Julkisen velan kasvun pysäyttäminen Kansantalouden ja julkisen talouden ongelmat suurelta osin pitkäaikaisia, rakenteellisia 49
Ulkoinen tasapaino ja teollisuuden työllisyys edellyttävät parempaa kustannuskilpailukykyä Vaihtotase (vasen asteikko) Palkkataso suhteessa kauppakumppanimaihin (käännetty oikea asteikko) 12 % suhteessa BKT:hen Indeksi, 1999 = 100 80 10 8 6 4 90 100 2 0 110-2 -4-6 120 130-8 140 1985 1995 2005 2015 Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 31568 50
Talouteen kasvumahdollisuuksia rakenneuudistuksilla Rakenneuudistusten avulla voidaan parantaa talouden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia Tuntuva parannus edellyttää merkittäviä rakenneuudistuksia jo linjattujen lisäksi Rakenneuudistusten keskeisiä alueita Kilpailua rajoittavan sääntelyn purkaminen Asuntojen tarjonnan edellytysten parantaminen Työvoiman tarjonnan lisääminen Tuottavuuden parantaminen julkisissa palveluissa Myös innovaatiopolitiikkaa on mahdollista kehittää ja yritystoiminnan edellytyksiä parantaa 51
Julkisen velan kasvu pysäytettävä Tarvittavien rakenneuudistusten vaikutukset tuntuvat suurelta osin vasta vuosien kuluttua ja vaikutusten koko on tänään epävarma Julkisen talouden sopeuttamista on siksi välttämätöntä jatkaa tästä eteenpäin Koska tulopohjan heikkous on pitkäaikaista ja veroaste poikkeuksellisen korkea, menosäästöiltä ei voida välttyä Julkiset menot sopeutettava siihen kokoon, jonka kansantalouden tulonmuodostus pystyy kantamaan 52
Faktat ja talouspolitiikka 53
Taloustieteen ja politiikan välinen suhde Jan Tinbergen (1952): On the Theory of Economic policy Tinbergenin politiikkaprosessi: 1. Tilannearvio 2. Ennuste, jos ei tehdä mitään 3. Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen 4. Poliittinen päätöksenteko 5. Toimeenpano 54
Suomen Pankin rooli keskustelussa kotimaisesta talouspolitiikasta Analysoi monipuolisesti talouden kehitystä Erityisesti talouden tasapainoon ja rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuvia uhkia Kannanotot pohjautuvat tutkimukseen ja kansainvälisiin kokemuksiin Ei ole osapuoli, vaan riippumaton kaikista ryhmistä Yksi syy kannanottoihin kohdistuvaan kiinnostukseen Suomen Pankki ei tee poliittisia arvovalintoja sisältäviä suosituksia 55
Virkamiesvalmistelun ja päätöksenteon suhde Poliittinen valmistelu tehtiin pitkään puolueiden piirissä, virkamiesvalmistelu ministeriöissä Vuosien mittaan puolueiden resurssit supistuneet kun taas ministerien poliittisten avustajien määrä kasvanut Yksi mahdollisen seuraus: Virkamies- ja poliittisen valmistelun raja hämärtynyt Onko se heikentänyt puolueiden kansanliikeluonnetta ja itsenäisyyttä suhteessa valtioon heikentynyt? 56
Suomen talouden vaikeaan tilanteeseen reagoiminen Talouden vaikeudet niin suuria, että ne koettelevat päätöksentekokykyä Yhteisen tilannekuvan muodostaminen tärkeää Uudistusesitysten valmistelussa syytä pitää erillään yhtäältä virkavastuulla tehtävä valmistelu ja toisaalta poliittinen ohjaus ja päätöksenteko 57
Kiitos! 58