Matroskinin työkalupakki Toteutettu Opetushallituksen MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMINEN KOULUYHTEISÖSSÄ -kehittämistoiminnan osana Joensuussa vuosina 2008 2010.
MATROSKININ TYÖKALUPAKKI VÄLINEITÄ MONIKULTTUURISUUSKASVATUKSEEN Maria Pikkarainen ja Virpi Kuronen Joensuu 2010 Piirroskuvat Heli Hirvonen, gibberish-liitteen kuvat Jasmin Martikainen Valokuvat Mimmo Catalano, Nuova Linea Käännökset Irja Raita (venäjä), Laura Väistö (englanti) Taitto Tiia Vajanto Painopaikka Kopijyvä, Joensuu Tiedustelut Joensuun kaupungin koulutuspalvelukeskus ja Opetushallitus Matroskin muuttaa Suomeen -elokuvan tilaukset: Rankids (at) gmail.com ja Maria Pikkarainen/Joensuun kaupungin koulutuspalvelukeskus
Sisällys: TYÖKALUPAKIN AVAIMET 7 I TAUSTAA 1. MIKÄ MONIKULTTUURISUUSKASVATUS? 8 Jokaisen kulttuurin sisällä on monta kulttuuria Miten asenteisiin vaikutetaan 2. VENÄLÄINEN KULTTUURI 9 Kulttuurien väliset erot Vanhempia ja opettajia kunnioitetaan Ystäviä aina autetaan 3. KOULUTUS VENÄJÄLLÄ 10 Yleissivistävä koulutus Oppilaitokset Opetussuunnitelma Oppimiskäsitys Opetuksen käytännön järjestelyjä Arviointi Kodin ja koulun yhteistyö 4. VENÄLÄISET JUHLAPÄIVÄT 15 5. MAAHANMUUTTAJAOPPILAS OPETUKSESSA 17 II YLEISTYÖKALUT 6. ELOKUVAN TAUSTATIEDOT 20 Synopsis Roolihenkilöt 7. ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA 22 8. ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN 24 III DRAAMATYÖKALUT 9. OHJEITA DRAAMATYÖSKENTELYYN 34 10. DRAAMAN TYÖTAPOJA 36 11. LAAJAT DRAAMAKOKONAISUUDET 45 Kissan tassuissa Elenan askelissa Vieraissa saappaissa 12. LYHYET DRAAMAKOKONAISUUDET 70 Vieraanvaraisuus Muistot ja kokemukset Kiusaaminen forum-teatterina 13. PELIT JA LEIKIT 79 Nimi- ja tutustumisleikit Kissaleikit Keskittymisleikit Tunneilmaisu Muita draamaleikkejä ja -harjoituksia 8 8 9 9 10 10 11 11 14 14 15 15 20 21 45 54 62 70 74 77 82 83 87 89 93 Tekijät: 99 Lähteet: 100 Liitteet: Tiedote maahanmuuttajavanhemmille suomeksi (1) venäjäksi (4) englanniksi (10) Adjektiivikortit (14) Matroskinin kirje lapsille (15) Faktakortit (16) Fiktiokortti (19) Perhekortit (20) Empatiaroolipelikortit (23) Haastattelulomake (24) Gibberishiä (25) Roolipiirrospohja (26) Ystävyyden tassu (27) Lasten kirjoitelmia (28) Draaman työtavat -kissat (31) Värityskuvia kissoista (38) Postikortti (49) Irtoliitteet: Kuvat elokuvan henkilöistä (50) Tilannekuvia elokuvasta (65) Kissakuvia (72)
I TAUSTAA
Kaikilta ei sopeutuminen suju yhtä hyvin kuin meiltä kissoilta. Matroskin
Työkalupakin avaimet Maahanmuuttajaoppilaan ja -perheen sopeutumisprosessi on usein pitkä, monivaiheinen ja tuloksiltaan vaihteleva. Sopeutuminen uuteen kulttuuriin, kouluyhteisöön ja ympäröivään lähiyhteisöön ei ole helppoa. Oman haasteensa sopeutumiseen tuovat usein ympäristön torjuvat asenteet. Erilaisten kulttuurien ja etnisten ryhmien tasavertainen yhteiselo ei ole kaikille itsestään selvää. Tarvitaan aikaa, tietoa, asenteiden tiedostamista ja tunnetasolla tapahtuvaa hyväksymistä. syntyi alun perin Matroskin muuttaa Suomeen -elokuvan oheismateriaaliksi. Materiaalia työkalupakkiin kertyi kuitenkin niin paljon, että siitä syntyi itsenäisesti toimiva opas. Elokuva ja työkalupakki tehtiin koulujen esittämään tarpeeseen saada materiaalia monikulttuurisuuskasvatukseen. Työkalupakki on jaettu kolmeen osaan: taustatietoihin, yleistyökaluihin ja draamatyökaluihin. Työkalupakin tieto-osuus painottuu venäläiseen kouluun ja kulttuuriin, koska venäläiset ovat maahanmuuttajaryhmistämme suurin. Tietoa venäläisen ja suomalaisen koulukulttuurin eroista kannattaa jakaa myös maahanmuuttajaoppilaiden vanhemmille liitteenä olevalla, venäjäksi ja englanniksi käännetyllä tiedotteella. Yleistyökalut-luvussa on keskustelukysymyksiä, kuvaanalyysitehtäviä, piirustus- ja väritystehtäviä, kirjoitustehtäviä, väittelyaiheita ja kirjallisuusvinkkejä. Niistä suurinta osaa voi hyödyntää ilman elokuvan katsomista. Esimerkiksi keskustelukysymyksistä kaikki tähdellä merkatut toimivat ilman elokuvaa. Draamatyökaluista löytyvät ohjeet peleihin ja leikkeihin sekä draaman työtapojen käyttöön draamakokonaisuuksien lisäksi. Draamakokonaisuuksien avulla voidaan erilaisuuden hyväksyntää, maahanmuuttoa ja kiusaamista käsitellä omakohtaisilla, innostavilla ja kokemuksellisilla työtavoilla. Erilaiset leikit ja draamaharjoitteet lisäävät empatiakykyjä ja auttavat tasavertaisuuden kokemisessa ja niitä voidaan käyttää myös irrallaan draamakokonaisuudesta. Draamaprosessikokonaisuudet ovat ohjeistettuja, joten niiden käyttäminen onnistuu ilman aikaisempaa kokemustakin. Työkalupakki on suunniteltu maahanmuuttajien parissa työskenteleville sekä eri-ikäisten lasten, nuorten tai aikuisten parissa erilaisuuden hyväksyntää tai kiusaamista käsitteleville. Kirjaa voi käyttää elokuvan jatkokäsittelymateriaalina tai itsenäisesti arvokasvatuksen materiaalina. Kokonaisuudet on suunniteltu esikouluikäisistä ylöspäin aina aikuisiin asti. Matroskinin työkalupakin draamatuntimalleja on testattu Joensuun Rantakylän koulussa sekä eri koulutustapahtumissa ympäri Suomea lukuvuosien 2008 2010 aikana ja kokemukset ovat olleet antoisia. Henkilökohtainen kiusatun- tai kiusaajaroolin kokeminen, taustojen pohtiminen sekä asian yhdistäminen omiin kokemuksiin on ollut herkistävää ja syvempää ymmärrystä antavaa. Minä en ikinä, en ikinä enää kiusaa, koska se tuntuu noin pahalta, totesi eräskin pieni poika Matroskinin roolia kiusattuna kokeiltuaan. Toivomme ja uskomme kokemuksiemme pohjalta, että Matroskinin työkalupakista on iloa ja hyötyä kouluttajille ja kasvattajille ja että se antaa elämyksiä ja eväitä monikulttuurisuusarvojen syntymiseen sekä osallistujille että kouluttajille itselleen. Kiitokset kaikille mukana olleille ja työkalupakkia koekäyttäneille avustanne tämän opetusmateriaalin kehittämisessä! Erityisesti haluamme kiittää OPH:n MOKU-toiminnassa mukana olleita kuntia, Opetushallituksen opetusneuvosta, asiantuntijayksikön päällikköä Leena Nissilää ja opetusneuvos Pirjo Immonen-Oikkosta, Joensuun kaupungin koulutuspalvelukeskusta ja suunnittelija Markku Ahoa, Joensuun MOKU -ohjausryhmää sekä Joensuun Rantakylän koulun opettajia ja rehtori Antti Ikosta. Lisäksi kiitämme omia perheitämme ja äitejämme, ilman teidän lastenhoitoapuanne tämä työ olisi ollut mahdotonta! Maria & Virpi 8
1. Mikä monikulttuurisuuskasvatus? Jokaisen kulttuurin sisällä on monta kulttuuria Suomessa asuu runsaat 143 000 ulkomaalaista, joista suurin ryhmä on Venäjän alueelta. Lisääntyvä kulttuurinen ja etninen moninaisuus on haaste kouluille ja muille lasten ja nuorten parissa työskenteleville. Kuinka estää ennakkoluulojen syntymistä ja lisätä suvaitsevaisuutta? Suomen itsenäistymisen jälkeen koulu teki suuren työn kansallisen yhtenäisyyden luojana. Kansallisesta kulttuurista on itsenäistymisen jälkeen totuttu puhumaan selkeänä ja yhtenäisenä ilmiönä tarkastelematta sen moninaisuutta tai esimerkiksi eri etnisten ryhmien osuutta sen rakentamisessa. Kansallisten perinteiden ja yhtäläisyyden korostus häivyttää erilaisuutta. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluvat kuitenkin maahanmuuttajat, suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanikulttuuri, viittomakieliset ja muut vähemmistöt. Jos viisikymmentä vuotta sitten opetussuunnitelmassa korostettiin kansallista yhtenäisyyttä, niin nyt opetussuunnitelmassa puhutaan suomalaisen kulttuurin monipuolistumisesta. Koulujen opetussuunnitelmissa vilahtelee toistuvasti käsite monikulttuurisuuskasvatus. Käsitteen monikulttuurisuus määritteleminen on hankalaa, koska sitä käytetään niin monessa eri tarkoituksessa. Monikulttuurisuudella tarkoitetaan useimmiten, että yhteiskunnassa elää rinnakkain monia etnisiä kulttuureja ja alakulttuureja. Monikulttuurisuuskasvatuksella pyritään sosiaaliseen tasaarvoon kieltämättä vähemmistöjen oikeutta omaan kulttuuriin. Monikulttuurisuuden rinnalla käytetään termiä interkulttuurisuus. Käsitteellä viitataan enemmistö- ja vähemmistökulttuurien väliseen aktiiviseen ja positiiviseen dialogiin. Enemmistö oppii elämään monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja kunnioittamaan erilaisuutta, vähemmistö oppii niitä tietoja ja taitoja, jotka ovat edellytys enemmistökulttuurissa menestymiselle. Monikulttuurisuus-käsite on saanut myös kritiikkiä. Esimerkiksi kirjailija, lehtori ja tutkija Umayya Abu-Hannan mielestä olisi parempi puhua kulttuurisesta moninaisuudesta. Käsitteestä monikulttuurinen syntyy mielikuva vierekkäin ehjänä lokeroissaan olevista kulttuureista. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan pelkästään suomalaisuus on monikulttuurinen, esimerkiksi keskisuomalaisella maanviljelijällä voi olla enemmän yhteistä ranskalaisen maanviljelijän kuin Helsingin Kalliossa asuvan nuoren kanssa. Miten asenteisiin vaikutetaan? Tutkimusten mukaan tiedolla ja keskustelulla voidaan kumota vääriä uskomuksia, mutta ennakkoluuloiset ihmiset keksivät nopeasti uusia uskomuksia luulojensa perusteluiksi, jollei asenteen ytimeen päästä vaikuttamaan tunnetasolla. Luotettava ja rationaalinen tieto sekä elämyksellisyys yhdessä toimivat parhaiten. Vuorovaikutuksessa maahanmuuttajien ja syntyperäisten kanssa elämyksellisyys ja tieto yhdistyvät. Ryhmien välisen kontaktin on kuitenkin täytettävä tiettyjä ehtoja, että se muuttaisi asenteita. Osallistujilla on oltava tasa-arvoinen asema vuorovaikutuksessa ja tilanteella on oltava ympäristön tuki ja mahdollisuus solmia läheisiä suhteita. Lisäksi vuorovaikutukseen osallistuneen yksilön tulisi kyetä yleistämään myönteinen vaikutelma yksittäisestä maahanmuuttajasta koko maahanmuuttajaryhmää koskevaksi. 9
Oman ryhmän eli kavereiden mielipiteellä on suuri merkitys erityisesti nuorten mielipiteisiin ja asenteisiin. Tärkeää olisikin estää rasististen asenteiden leviäminen sellaisiin nuoriin, joilla ei ole jyrkkiä mielipiteitä suuntaan taikka toiseen. Tutkimuksissa on todettu, että positiivinen roolimalli eli esimerkiksi luokkakaverin vaivaton ja miellyttävä kanssakäyminen maahanmuuttajan kanssa voi hälventää omia pelkoja ja kielteisiä odotuksia. Jos ikätoveria ei rangaista ryhmärajoja ylittävästä ystävyydestä, niin muutkin uskaltavat tehdä samoin. 2. Venäläinen kulttuuri Kulttuurien väliset erot Hollantilainen organisaatioantropologi ja kansainvälisen liiketoiminnan professori Geert Hofstede on perehtynyt kulttuurien välisiin eroihin tutkimalla IBM:n työntekijöiden asenteita yli 50 maassa. Venäjä ei valitettavasti kuulunut hänen tutkimukseensa, mutta hänen viittä kulttuuriulottuvuuttaan on kyllä myöhemmin käytetty selittämään myös venäläistä kulttuuria. Hofsteden mukaan ohjelmointi omaan kulttuurimme alkaa syntymästä. Jokaisessa maassa lasta kasvatetaan hyväksi kansalaiseksi, sanalla hyvä tarkoitetaan vain eri asioita eri maissa. Japanilaista lasta kasvatetaan yhteisöllisyyteen, joten japanilainen äiti sijoittaa lapsen vuoteen omansa lähelleen. Amerikkalaista lasta kasvatetaan puolestaan itsenäiseksi menestyjäksi, amerikkalainen äiti laittaakin lapsen nukkumaan usein toiseen huoneeseen. Perheen lisäksi ohjelmointia tapahtuu myös koulussa. Esimerkiksi kannustaako koulu itsenäiseen ajatteluun ja työskentelyyn vai onko koulu autoritaarinen? Hofsteden viidestä kulttuuriulottuvuudesta kaksi, kollektiivisuus ja individualismi sekä valtaetäisyys selittävät parhaiten venäläisen ja suomalaisen kulttuurin ja koulun välisiä eroja. On muistettava, että kulttuuriulottuvuuksia ei voi käyttää yksilöiden kuvaamiseen, vaan ne havainnollistavat eroja maiden käytännöissä. Jokaisessa kulttuurissa on erilaisia ihmisiä ja persoonallisuuksia, esimerkiksi rauhallisia tai vilkkaita, sosiaalisia tai ujoja. Vanhempia ja opettajia kunnioitetaan Suomessa valtaetäisyys on yksi Euroopan matalimmista, Venäjällä se on korkea. Valtaetäisyys näkyy esimerkiksi päättäjien ja kansalaisten, pomon ja työntekijän tai aikuisen ja lapsen välisissä suhteissa. Korkean valtaetäisyyden maissa lapset opetetaan tottelemaan ja kunnioittamaan vanhempiaan ja käyttäytymään kohteliaasti. Koulussa opettaja on auktoriteetti, jota kunnioitetaan ja joka tekee useimmiten aloitteet. Korkean valtaetäisyyden maissa, kuten Venäjällä, hyväksytään helpommin valtaan liittyvä epäoikeudenmukaisuus ja eriarvoisuus kuin Suomessa. Tämä selittää esimerkiksi Venäjän korruptoituneisuuden. Autoritaarinen johtamiskulttuuri näkyy myös yrityselämässä. Hyvä pomo Venäjällä on hyväntahtoinen ja arvostettu itsevaltias. Hän antaa tarkat toimintaohjeet, eikä vaadi aloitekykyä. 10
Ystäviä aina autetaan Hofsteden kollektivismi/individualismi-arvot kuvaavat sitä, miten merkittävää ryhmän jäsenyys on ihmisille, heidän ajattelulleen ja käyttäytymiselleen. Sellaiset maat, joissa valtaetäisyydet ovat suuret, ovat usein myös kollektiivisia. Euroopan maat, kuten Suomi ovat individualistisempia kuin kollektivistinen Venäjä. Yksilön katsotaan Venäjällä olevan enemmän ryhmän jäsen kuin yksittäinen henkilö. Identiteetti pohjautuu lapsesta asti sosiaaliseen verkostoon. Ryhmä eli perhe, suku, kylä- tai työyhteisö on tärkeä ja ryhmän ihmissuhteista pidetään kiinni. Oman sisäryhmän sopivuuskäsitykset rajaavat yksilön asenteita, mielipiteitä ja valintoja jopa tiukemmin kuin viralliset lait ja säännöt. Ryhmä on yleensä myös ihmisen perusturvan takaaja, esimerkiksi Venäjällä lapset huolehtivat vanhemmistaan näiden ikäännyttyä. Jos venäläisellä on taloudelliset asiat kunnossa, niin on itsestään selvää, että hän auttaa tarvittaessa ystäviään ja sukulaisiaan. Venäläinen sananlasku sanoo: Onnellinen on se, joka pystyy antamaan; ikävä, kun joutuu pyytämään. Suhdeverkostosta on apua myös työelämässä. Venäjällä sopimuksia syntyy, kunhan on ensin luotu henkilökohtainen tuttavuus. 3. Koulutus Venäjällä Yleissivistävä koulutus Oppivelvollisuus on Venäjällä yhdeksänvuotinen. Yhdeksännen luokan jälkeen oppilas voi jatkaa yleissivistävää koulutusta 10. ja 11. luokalla tai siirtyä ammatilliseen koulutukseen. Yleissivistävä koulutus voidaan jakaa kolmeen tasoon: Yleissivistävä ala-asteen koulutus (luokat 1 4) Koulu aloitetaan 6 7-vuotiaana. Ennen sitä on mahdollisuus osallistua esikouluopetukseen, joka on suunnattu 3 6-vuotiaille. Tärkeimpiä oppiaineita ala-asteella opettaa luokanopettaja, liikuntaa, musiikkia ja kuvataidetta aineenopettaja. Yleissivistävä peruskoulutus (luokat 5 9) Peruskoulutuksessa kutakin oppiainetta opettaa korkeakoulututkinnon suorittanut aineenopettaja. Yhdeksännen luokan päätteeksi kesäkuussa oppilaat suorittavat valtakunnalliset päättökokeet. Kokeita on neljässä aineessa: ainekirjoituksessa, matematiikassa ja kahdessa valinnaisessa aineessa. Päättökokeet hyväksytysti suorittanut saa todistuksen peruskoulun suorittamisesta. Todistuksen haltija voi hakea opiskelemaan yleissivistävää toisen asteen koulutusta, ammatillista peruskoulutusta tai opistoasteen ammatillista koulutusta tarjoaviin oppilaitoksiin. Yleissivistävä toisen asteen täysi koulutus (luokat 10 ja 11) Yleissivistävä toisen asteen koulutus antaa korkeakoulukelpoisuuden. 11. luokan jälkeen on suoritettava vähintään viisi hyväksyttyä loppukoetta ainekirjoituksessa, matematiikassa ja kolmessa valinnaisessa aineessa. Vuonna 2001 aloitettiin uudistus, jonka tarkoituksena on yhdistää loppukokeet ja korkeakoulujen valintakokeet. Yleissivistävä koulutus kestää tällä hetkellä 11 vuotta, joten koulunsa päättävät ovat yleensä 17- vuotiaita. Venäjällä on kuitenkin suunniteltu ja kokeiltu uudistusta, jossa siirryttäisiin 12- vuotiseen yleissivistävään koulutukseen. Toistaiseksi uudistusta jarruttavat taloudelliset seikat. 11
Oppilaitokset Venäjällä saa yleissivistävää koulutusta neljässä erityyppisessä oppilaitoksessa: 1. Tavalliset yleissivistävät koulut, joita on noin 80 % kaikista kouluista. 2. Intensiivisiä opinto-ohjelmia tarjoavat koulut, jotka painottavat jonkun tietyn alan tai aineen opetusta. Näitä on noin 15 % kaikista kouluista. 3. Kymnaasit painottavat usein humanistisia aineita. Näitä on noin 2 % kaikista kouluista. 4. Lyseot painottavat opetuksessa tieteellisiä tai teknisiä aineita. Näitä on noin 3 % kaikista kouluista. Neljän erityyppisen yleissivistävää koulutusta tarjoavan oppilaitoksen lisäksi vuodesta 1993 on ollut mahdollista perustaa yksityisiä kouluja, jotka rahoittavat toimintansa opintomaksuilla. Näiden oppilaitosten nimet voivat vaihdella, mutta opetussisällöt ovat samanlaisia kuin valtion oppilaitoksissa. Erityyppisten koulujen erot ovat kaventumaan päin, koska meneillään on uudistus painotetun opetuksen tarjoamisesta myös tavallisissa yleissivistävissä toisen asteen oppilaitoksissa. Tällöin 9. luokalla valmistavan vaiheen aikana oppilaat tutustuvat aineisiin ja 10. ja 11. luokalla he opiskelevat valitsemaansa alaan liittyviä aineita muita aineita syvällisemmin. Yleissivistävän toisen asteen koulutuksen voi suorittaa myös vaihtoehtoisella tavalla osana ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen koulutusohjelmat, joihin sisältyy yleissivistävä toisen asteen täysi koulutus, kestävät vähintään 3 vuotta ja antavat korkeakoulukelpoisuuden. Opetussuunnitelma Opetus- ja tiedeministeriö laatii yleissivistäville kouluille suuntaa-antavan opetusohjelman. Ministeriö määrää valtakunnalliset oppiaineet eli noin 75 % opetussuunnitelman sisällöstä, alueelliset viranomaiset vähintään 10 % ja tavalliset yleissivistävät koulut ja oppilaitokset vähintään 10 %. Muut oppilaitokset, kuten kymnaasit ja lyseot, voivat muokata opetussuunnitelmaa omien painotustensa mukaisesti. Opetussuunnitelma on yksityiskohtainen. Opetuksen sisällöt on määritelty tarkasti, eikä opettajalla ole niiden suhteen liikkumavaraa. Opettajia, kuten myös oppilaita ja vanhempia, stressaa tieto yhdeksännen luokan päättökokeista, joissa opitut asiat testataan. Oppituntiaikaa ei mielellään hukata ylimääräiseen. Esimerkiksi koulun juhliin tuleva ohjelma harjoitellaan useimmiten vapaa-ajalla koulun jälkeen. Yleissivistävän opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti lukuvuosi alkaa 1. syyskuuta ja päättyy kesäkuun alussa. Opetusta on tavallisesti 34 viikkoa vuodessa ja 27 38 tuntia viikossa. Kouluviikko on tavallisesti kuusipäiväinen. Oppilaitos voi suunnitella lukuvuoden etenemisen itse. Syys- ja kevätlomat kestävät tavallisesti viikon, talviloma kaksi viikkoa. Seuraavilla sivuilla on suuntaa-antavana lukuvuonna 2004 2005 käyttöön otettu opetussuunnitelma. 12
Taulukko 1. Yleissivistävä ala-asteen koulutus Venäjällä, 1. 4. luokat. Taulukko 2. Yleissivistävä peruskoulutus Venäjällä, 5. 9. luokat. 13
Taulukko 3. Suomalaisen ja venäläisen 9-vuotisen peruskoulutuksen viikkotuntien vertailua. 14
Oppimiskäsitys Ennen 2000-lukua tehtyjen tutkimusten mukaan suurin osa venäläisistä opettajista on sitä mieltä, että opettajan tärkein tehtävä on tiedon välittäminen. Oppiminen ja opetus nähdään tällöin tiedon siirtämisenä. Oppilas on tiedon vastaanottaja, jonka tehtävänä on pyrkiä suorittamaan hänelle annetut tehtävät. Tämä tarkoittaa sitä, että opettaja hankkii ja järjestää tiedon ja kantaa vastuun oppilaan oppimisesta. Tätä oppimiskäsitystä kutsutaan opettajakeskeiseksi. Opettajien oppimiskäsityksissä ja opetustyyleissä on eroja. Uudet 2000-luvun opetussuunnitelmat puhuvat oppijan erilaisten tarpeiden ja kokemusmaailman huomioimisesta opetuksessa. Nuoremmat opettajat eivät enää pidä tärkeimpänä kurin ja järjestyksen säilyttämistä, vaan oppilaan näkökulman huomioimista opetuksessa. Muutoksia hidastaa kuitenkin täydennyskoulutuksen puute, opettajien täytyy hankkia kaikki lisäkoulutus omalla ajallaan ja maksaa kulut itse. Näyttääkin siltä, että julkilausuttu toimintakulttuuri noudattaa oppijakeskeisen kulttuurin periaatteita, mutta opettajakeskeinen kulttuuri on vielä opetuksessa vallitsevampi, julkilausumaton koulun toimintakulttuuri Opettajakeskeinen kulttuuri ei tarkoita sitä, että opetustyyli olisi autoritaarista. Venäjällä opettajalla on perinteisesti ollut vahva auktoriteettiasema, mutta auktoriteetti eli oppilaiden kunnioitus on ansaittava asiantuntemuksella ja pätevyydellä. Sanoja auktoriteetti ja autoritaarisuus ei pidä sekoittaa. Auktoriteettiasema ilmenee esimerkiksi henkisenä etäisyytenä, oppilaalla ei ole lupaa sinutella tai astua opettajan reviirille tai keskeyttää opettajaa. Opettajien auktoriteettia eivät vanhemmatkaan julkisesti kyseenalaista. Auktoriteettiasema ei kuitenkaan ole este opettajan ja oppilaan läheisille ja lämpimille suhteille. Auktoriteetti säilyy, vaikka tunnustaisi omat virheensä ja inhimillisyytensä. Tiukkuudestaan huolimatta venäläinen opettaja koetaan hyvää tarkoittavaksi ja lapsia rakastavaksi äitihahmoksi, joka kuuntelee oppilaiden murheet ja ilonaiheet. Opetuksen käytännön järjestelyjä Venäjältä saapuneet maahanmuuttajaoppilaat kommentoivat usein, että suomalaisessa koulussa käsitellään asioita hitaammin, annetaan vähemmän läksyä ja vaaditaan vähemmän. Opettaja ei pidä yhtä paljon kokeita, eikä tarkasta aina onko läksyt tehty. Osittain eroja selittää erilainen oppimiskäsitys, mutta myös oppisisällöissä on eroja. Venäjällä opetuksen sisältö on teoreettisempaa, oppilaan täytyy hallita hyvin tieteiden perusteet, Suomessa koulu pyrkii opettamaan tiedon kriittistä arviointia ja soveltamista. Koulujen varustelutaso vaihtelee Venäjällä suuresti. Yksityiskouluissa ja kaupunkikouluissa voi olla tietotekniikkaa ja muita opetusvälineitä, kun taas jossain syrjäisellä maaseudulla pärjätään lyijykynällä ja liitutaululla. Erityisopetusta vaativat lapset sijoitetaan Venäjällä erikseen. Kaupungeissa he voivat opiskella erityiskouluissa ja pienemmillä paikkakunnilla erityisluokissa. Opetus Venäjällä on periaatteessa maksutonta, mutta pakollisen ainevalikoiman lisänä olevista valinnaisista ja vapaaehtoisista aineista voidaan kouluneuvoston päätöksellä periä maksu. Lisäksi koulujen tiukka rahatilanne on käytännössä johtanut siihen, että vanhemmat ovat tarvittaessa hankkineet oppikirjoja tai maksaneet vaikka luokan remontin. Myös koulussa tapahtuvasta ruokailusta oppilaat maksavat ainakin osan, loput maksaa kaupunki tai kunta. Maaseudulla kunta pyrkii järjestämään tarvittaessa myös koulukuljetukset. 15
Arviointi Venäläisessä arvioinnissa korkein arvosana on 5 ja heikoin 1. Numeerista arviointia käytetään joka luokka-asteella, jollei koulu toisin päätä. Arvosana annetaan tuntiosaamisen, harrastuneisuuden ja kokeiden mukaan. Kokeita pidetään usein. Esimerkiksi sanelut ovat tärkeitä, että venäjän kielestä muodostuisi kaikille yhteinen äidinkieli. Lisäksi opettaja tarkastaa usein kotonaan oppilaiden kotitehtäviä. Jos oppilas ei ole tyytyväinen kokeiden perusteella tulevaan arvosanaan, hänen on mahdollista korottaa numeroaan ottamalla opettajalta yksityistunteja ja tekemällä lisätehtäviä. Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö kodin ja koulun välillä on Venäjällä tiivistä. Oppilaan repussa kulkee päiväkirja, josta vanhemmat voivat tarkastaa oppilaan läksyt tai saada tietoa poikkeusjärjestelyistä. Opettaja soittaa kotiin, jos on aihetta ja vanhemmat tulevat yleensä mielellään koululle keskustelemaan. Kodin ja koulun tiivistä yhteistyötä selittää myös se, että koulu on usein taloudellisesti riippuvainen vanhempien tuesta. Vanhemmat maksavat retket, esimerkiksi museoihin tai teatteriin. Lisäksi vanhemmat ovat mukana järjestämässä koulun juhlia, iltatapahtumia tai urheilukisoja. Juhlissa vanhemmat eivät istu pelkästään yleisönä, vaan ovat mukana ohjelmassa. 4. Venäläiset juhlapäivät Uusi vuosi Uutena vuotena ja sen jälkeen tulevana jouluna on Venäjällä kouluista kahden viikon loma. Lomaa ennen vietetään kouluissa kuusijuhlaa. Uutena vuotena koristellaan kuusi myös kotona ja lapset odottavat Pakkasukon (Ded Moroz) ja Lumihiutaletytön (Snegurotshka) vierailevan ja tuovan lahjoja ja makeisia. Kodin lisäksi uutta vuotta voidaan vastaanottaa ravintolassa yhdessä ystävien kanssa. Uudenvuoden samppanjamaljoja kohotellaan joka täysi tunti aina siitä lähtien, kun uusi vuosi alkaa Venäjän Kaukoidässä. Televisiosta seurataan myös presidentin uuden vuoden puhe. Vanhalla kirkollisen kalenterin mukaisella uudella vuodella 14. tammikuuta ei ole enää virallista asemaa. Joulu 7.1. Kirkollista joulua, Jeesuksen syntymäjuhlaa, vietetään 7. tammikuuta. Ortodoksisessa kirkossa joulu ei kuitenkaan ole vuoden suurin juhla, vaan pääsiäinen. Jouluna kirkoissa järjestetään jouluyön jumalanpalveluksia, mutta muuten joulua vietetään perheen kanssa. Isänmaan puolustajien päivä 23.2. Isänmaan puolustajien päivä on entinen Neuvostoarmeijan päivä. Se on yleinen vapaapäivä, jolloin onnitellaan asevelvollisuutensa suorittaneita miehiä ja järjestetään sotilasparaateja. Kansainvälinen naistenpäivä 8.3. Venäläistä äitienpäivää marraskuussa ei paljoa juhlita, koska naistenpäivä ajaa samaa asiaa. Se on yleinen vapaapäivä, jolloin annetaan kukkia, suklaata ja lahjoja äideille, vaimoille ja tyttöystäville. Edellisenä päivänä työpaikoilla on onniteltu ja kukitettu kaikki naistyöntekijät. 16
Aprillipäivä 1.4. Päivää vietetään samalla tavoin kuin Suomessa. Lapset keksivät kepposia toisilleen ja aikuisille ja lehdissä julkaistaan pilauutisia. Pääsiäinen Pääsiäisenä ei Venäjällä ole ylimääräisiä vapaapäiviä, vaan pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä ovat normaaleja arkipäiviä. Pääsiäinen on kirkollinen juhla, mutta se on myös vainajien muistojuhla. Pääsiäisenä viedään haudoille seppeleitä ja ruokaa ja nostetaan maljoja vainajan muistolle. Kodeissa maalataan munia ja syödään suklaamunia, pashaa ja kulitsaa eli vehnäleipää sekä muita pääsiäisherkkuja. Kevään ja työn juhla 1.5. Venäjällä vappu ei ole samanlainen rieha kuin Suomessa, vaan ylimääräinen keväinen vapaapäivä. Neuvostovallan aikoina vappuna järjestettiin vappuparaateja ja työväen joukkokokouksia. Voiton päivä 9.5. Voiton päivää juhlitaan Saksan vuonna 1945 allekirjoittaman antautumissopimuksen vuosipäivän kunniaksi. Voiton päivänä järjestetään sotilasparaateja, muistetaan sotaveteraaneja ja sodissa kaatuneita. Venäjän päivä 12.6. Venäjä julistettiin suvereeniksi valtioksi 12.6.1991 ja nykyisin itsenäisyyspäivä on vapaapäivä. Tiedon päivä 1.9. Koulujen alkamispäivää juhlitaan järjestämällä ensimmäiselle luokalle meneville juhlia ja antamalla lahjoja. Lisäksi on olemassa muitakin juhlapäiviä, esimerkiksi muiston ja surun päivä, Venäjän lipun päivä ja perustuslain päivä, mutta ne eivät ole vapaapäiviä. Venäjän lainsäädännön mukaan, jos vapaapäiväksi julistettu juhlapäivä sattuu viikonlopulle, siirtyy vapaapäivä seuraavalle arkipäivälle. 17
5. Maahanmuuttajaoppilas opetuksessa Keskeinen tekijä monikulttuurisessa kasvatuksessa on edelleen opettaja hänen kykynsä hyödyntää oppilaiden kokemuksia ja käydä niistä keskustelua, sekä hänen kokonaisvaltainen kunnioittava tapansa lähestyä toisia ihmisiä ja kulttuureita. (Rauni Räsänen teoksessa Kenen kasvatus, s. 91) Venäjällä koulutusta arvostetaan korkealle ja sen katsotaan olevan avain parempaan tulevaisuuteen. Maahanmuuttajavanhemmat odottavat usein suomalaiselta koululta paljon. Maahanmuuton suurimpana syynä voi olla juuri halu saada lapsille hyvä koulutus. Korkeakoulutus Venäjällä on kallista. Saadakseen lapsille parhaan mahdollisen koulutuksen vanhemmat ovat valmiita tekemään montaa työtä tai muuttamaan ulkomaille. Kun vanhempien odotukset ovat korkealla, voi pettymys olla valtava. Suomalainen koulu vaikuttaa lepsulta ja lapsen koetulokset eivät olekaan erinomaisia. Hyvin usein maahanmuuttajavanhemmat toivovat suomalaiselta koululta tiiviimpää yhteydenpitoa koteihin. He ovat itse tottumuksen ja huonon kielitaitonsa takia arkoja tekemään aloitetta, mutta toivovat, että oppilaiden koulumenestyksestä ja ongelmista tiedotetaan koteihin säännöllisesti. Paras alku koulunkäynnille syntyisi, jos koululle olisi mahdollista saada tulkki ja vanhemmat voisivat tulla keskustelemaan ilman lasta. Käytäntö on osoittanut, että vanhempien perehdytys kouluun olisi hyvä aloittaa jo lapsen ollessa esikoulussa. Vanhempien on helpompi tukea lasta kotona, kun he jollain tavalla ymmärtävät suomalaista koulua ja sen toimintakäytänteitä. Hyviä keskustelunaiheita ovat esimerkiksi lapsen koulu- ja kielitausta, valmistava opetus ja oman äidinkielen opetus, oppimiskäsitys ja opetussuunnitelma, arviointi, vanhempien oikeudet ja mahdollisuudet osallistua koulun arkeen sekä muut koulukäytänteet. Koti on siellä, missä on ystäviä. Ystävyyssuhteiden solmiminen on alussa kielivaikeuksien takia hankalaa. Toisaalta yhdenkin ennakkoluulottoman suomalaislapsen ystävyys voi toimia muille esimerkkinä ja ehkäistä kiusaamista. Ystävystymistä voi opettaja auttaa joko luokkatilanteissa tai suosittelemalla lapselle sopivia harrastuksia. Seuraavassa esimerkissä kolmannen luokan opettaja oli tutustuttanut oppilaita toisiinsa kaveriohjelmalla hyvin tuloksin. Minulla oli käytössä kolmannella luokalla ns. kaveriohjelma. Sen lanseerasi silloin Kyllikki Kerola Jokelan ampumistapausten jälkeen. Olin ollut virkavapaalla luokastani pari kuukautta ja sillä välin ilmapiiri oli muuttunut. Kaikilla ei ollut kaveria ja tiesin, että osa porukasta on hioutunut jo yhteen. Keskustelin ensin oppilaiden kanssa ohjelmasta ja heidänkin mielestään se oli hyvä idea. Niinpä laadimme yhdessä ohjelmalle säännöt ja kirjoitimme ne opinto-ohjauksen vihkoihin. Aloitimme viikon kaveritunnilla. Järjestäjä arpoi jokaiselle viikkoparin, minä kirjasin ylös. Viikkoparin kanssa keksittiin tervehdys (muistaakseni nyrkki, nyrkki, läpsy) ja juteltiin viikonlopun kuulumiset. Joskus vaihdoimme paikat niin, että istuttiin viikkoparin vieressä. Ruokailussa syötiin viikkoparin kanssa vastakkain. Viikon aikana oli yleensä viikkoparin kanssa tehtäviä tuntitöitä. Viikkoparia piti erityisesti moikata aina aamulla ja koulupäivän päättyessä. Yksi välitunti viikossa oltiin viikkoparin kanssa joko kahdestaan tai samoissa peleissä. Sovimme parivälitunniksi sellaisen välitunnin, jolloin itse olin ulkovalvojana. Perjantaisin kävimme lyhyen keskustelun viikkoparin kanssa ja yhteisesti miten homma oli toiminut. Sitten sanottiin heipat meidän tervehdyksellämme. 18
Tein ohjelmasta kyselyn oppilailla ja palaute oli positiivista. Luokan ilmapiiri parani minun näkemykseni mukaan tuntuvasti. Tutustumisen kautta tuli uusia kaverisuhteita. Oppilaat odottivat jo perjantaina jännityksellä, kuka on ensi viikon pari ja hepuli oli suuri, jos maanantain kaveritunti syystä tai toisesta lykkääntyi myöhemmäksi. Sain positiivista palautetta myös vanhemmilta. Luokkani mamu-oppilaat saivat suomalaisia kavereita ja pääsivät peleihin ja leikkeihin mukaan. Ystävystymisessä olivat apuna myös rinnakkaisluokan opettajan kanssa järjestetyt "peli- ja teemaillat" (mässäilyillat), joihin kutsuttiin myös vanhemmat. Kun vanhemmat tutustuivat toisiinsa näissä illoissa ja retkillä, niin mamu-oppilaatkin saivat kutsuja suomalaisiin koteihin. Erilaiset pelit ja leikit eivät aluksi onnistuneet meidän uudelta mamu-pojaltamme, mutta kaveriohjelma auttoi tutustumaan luokkaan ja antoi uskalluksen heittäytyä ilmaisujuttuihin mukaan. Auli Alanko, erityisluokanopettaja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitaan, että oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. Käytännössä taustan huomioimisen joutuu arvioimaan tapauskohtaisesti. Osa maahanmuuttajista haluaa sulautua joukkoon, eikä halua tulla jatkuvasti huomioiduksi maahanmuuttajana, osa kertoo mielellään taustastaan. Tärkein tavoite on, että kulttuuritaustasta ei muodostu käsittelemätön aihe, tabu, joka ei kiinnosta ja joka yritetään häivyttää olemattomaksi. Opettaja voi omalla esimerkillään vahvistaa kunnioittavaa ja tasavertaista suhtautumista toista kulttuuria kohtaan. Ohjaan Venäjältä tullutta oppilasta kertomaan jotain käsiteltävään aiheeseen liittyvää esim. entisestä koulustaan, perheestään, venäläisistä tavoista tai juhlista. Luokan kanssa saatamme opetella jotain pientä, esimerkiksi venäläiset aakkoset, tervehdyksiä tai jonkin laulun. Kartalta etsimme Venäjän ja paikkakunnan, josta oppilas on kotoisin. Joskus olen lukenut venäläisiä satuja ja kerran esitimme muutaman keppinukeilla. Silloinen koulunkäyntiavustaja esitti meille ne sadut venäläisten oppilaiden kanssa venäjäksi. Satu Myrsky, luokanopettaja Käytäntö on osoittanut, että opettaja ei juuri saa tietoa mamu-oppilaan taustasta tai ei ainakaan oikeaa tietoa. Kulttuuritaustan huomioiminen jää vähäiseksi, koska suurin osa mamu-oppilaista on tullut Suomeen jäädäkseen, ja he haluavat oppia suomea ja meidän kulttuuriamme. Venäläisten oppilaiden kohdalla on joitain heidän kulttuuriin kuuluvia piirteitä opiskelussa, joita on pyrittävä muuttamaan Suomessa opiskelun sujumiseksi. Suomessa on selkeästi "vapaampi" tapa opiskella, ja tämä aiheuttaa hämmennystä monelle. Opettajan mutkaton asenne ja turhan hyysäämisen pois jättäminen auttaa mielestäni oppilaiden sopeutumisessa muiden joukkoon. Samanlainen suhtautuminen uuteen mamu-oppilaaseen kuin keneen tahansa uuteen oppilaaseen on toiminut mielestäni hyvin, eikä meillä mamu-oppilailla yleensä ole ollut mitään ongelmia saada ystäviä. Toiset mamu-oppilaat ovat linkkejä uusien tulokkaiden ja suomalaisten oppilaiden välillä. Näin oppilaat itse helpottavat kielimuuria. Kun mamu oppii kieltä, hän yleensä uskaltautuu hakeutumaan myös venäjää osaamattomien kavereiden joukkoon. Mari, luokanopettaja Kiusaamista ja syrjintää voi epäillä, jos oppilas on paljon yksin ja hakeutuu aikuisten seuraan, häntä ei valita ryhmätöihin ja joukkueisiin, hänellä on paljon poissaoloja tai hän vaikuttaa ahdistuneelta ja masentuneelta. Jos kiusaamista ei tunnisteta ja käsitellä, voi syntyä harhakuvitelma, että mitään epäoikeudenmukaista ei ole tapahtunut. Kynnystä tilanteeseen puuttumiselle ei kannata kasvattaa liian korkeaksi. Jos kiusaamiseen ei puututa, se vaikuttaa kiusatun omakuvaan ja itsetuntoon ja voi aiheuttaa syrjäytymistä. 19
II YLEISTYÖKALUT
6. Elokuvan taustatiedot Synopsis Matroskin muuttaa Suomeen on lapsille ja koko perheelle suunnattu lyhytelokuva, joka kertoo Venäjältä muuttavan 10-vuotiaan Elenan kotoutumisesta Suomeen. Elenan Suomeen muuttavaan perheeseen kuuluu äiti, 6-vuotias veli, Nikolai ja 14-vuotias sisko, Natasha sekä inkerinsuomalainen isänäiti. Mummo huolehtii lapsista äidin käydessä Venäjällä töissä ja Suomessa kursseilla. Mummolta lapset ovat oppineet suomea ja lisäksi lapset ovat opiskelleet Petroskoin suomalaisessa koulussa suomen kielen alkeita. Perheen isä on kuollut useita vuosia sitten. Venäjältä muuttaa perheen mukana myös kissa Matroskin. Petroskoin koulussa Elenalla on ollut paljon ystäviä. Suomessa Elenan uusien luokkakavereiden vastaanotto on epäluuloista, jopa vihamielistä. Yrityksistä huolimatta Elena ei saa ystäviä, vaan häntä syrjitään ja kiusataan. Elena tajuaa, että pelkästään ulkoisesti paremmat olot eivät vielä takaa onnellisuutta uudessa maassa. Nikolain ja Natashan sopeutuminen Suomeen tapahtuu paljon nopeammin harrastusten kautta. Ystävien puuttuessa kissa Matroskinin merkitys Elenan elämässä korostuu entisestään. Tapahtumat saavat dramaattisen käännekohdan, kun Matroskin katoaa. Elena epäilee Matroskinin lähteneen takaisin Venäjälle. Seudulla liikkuu outo kissamies ja luokkakaverit kertovat villejä huhuja kissantappajista. Yllättäen Elena saa apua kissan etsintään luokkakavereiltaan ja eräs kiusaajiin kuuluvista tytöistä asettuu jopa puolustamaan Elenaa. Elokuva kuvaa toiseen kulttuuriin sopeutumisen erilaisia vaiheita: alkuvaiheen ihanuutta, vaikeuksien kohtaamista, sopeutumispyrkimyksiä ja integraatiota vanhan ja uuden välillä. Elokuvan keskeisenä teemana on löytää erilaisuuden keskeltä samaistumisen kohteeksi sopivia asioita ja herättää lapsen empatian tunne vieraasta kulttuurista tulevaa kohtaan. Kuva 1. Joensuun Rantakylän koulun oppilaita draamatyöpajassa. 21
Roolihenkilöt 1. ELENA: 9-vuotias maahanmuuttajatyttö Venäjältä. Iloinen ja sosiaalinen, mutta ei heti Suomeen saavuttuaan onnistu ystävystymään. Omistaa sisarustensa kanssa kissa Matroskinin, joka on varsinkin Elenalle hyvin tärkeä. 2. MATROSKIN: Elenan perheen seurallinen lemmikkikissa, joka on kiintynyt erityisesti Elenaan. Seikkailunhaluisena Matroskin karkaa välillä omille retkilleen, mutta palaa kotiin viimeistään nälän yllättäessä. 3. MUMMO: Inkerinsuomalainen, joka haluaa lapsenlasten oppivan suomea. Käytännössä lasten kasvattaja, koska äiti on Venäjällä aina työssä. Hän haluaa tuoda perheen Suomeen ja haaveilee lapsenlasten saavan paremmat olot ja koulutuksen. Mies ja poika kuolleet. 4. ÄITI: Leski, asuu lastensa ja miehen äidin kanssa. Venäjällä hän teki useampaa työtä, että sai perheelleen elannon. Hän ymmärtää jonkun verran suomea, mutta ei puhu. Suomessa aloittaa suomen kielen kurssit. 5. NATASHA: 14-vuotias Elenan isosisko. Harrastaa tanssia. Tanssiharrastuksen ja hyvän suomen kielen taidon takia saa nopeasti Suomessa ystäviä. Oikealta nimeltään Natalia, kutsumanimi Natasha. 6. NIKOLAI: 7-vuotias Elenan pikkuveli. Kutsumanimi Venäjällä Kolja ja Suomessa Nikke. Hän harrastaa urheilua ja aloittaa Suomessa pesäpalloharrastuksen. 7. RIINA: Samassa koulussa kuin Elena kuudennella luokalla. Hän kiusaa Elenaa ja pomottelee pienempiä oppilaita. Riinan isällä on rasistisia asenteita. Paras ystävä on Sara. Riina haaveilee lemmikistä, mutta isä ei anna lupaa lemmikin hankinnalle. 8. SARA: Samassa koulussa kuin Elena kuudennella luokalla. Hän on Riinan paras ystävä ja pesäpalloa harrastavan Tonin isosisko. Hän on kiusaamistilanteissa mukana, mutta ei osallistu aktiivisesti kiusaamiseen. Hän uskaltaa sanoa tarvittaessa Riinalle vastaan. 9. JENNI: Elenan luokalla oleva kiusaaja ja muiden naurattaja. Paras kaveri on Jonna. 10. EETU: Elenan luokalla oleva kiusaaja. Hän ihailee Riinaa ja ottaa tästä mallia. 11. KATARIINA: Elenan luokkakaveri, joka ei alussa uskalla ottaa kontaktia Elenaan, mutta kissan kadottua haluaa auttaa. 12. TONI: Toni on Nikolain joukkueen juniorivalmentaja pesäpallossa. Ystävällisenä ja sosiaalisena saa tyttöjen ihailua osakseen. Hän on Saran isoveli. 13. KISSAMIES: Yksin elävä erikoinen mies, joka rakastaa kissoja. Hän on Kissanystävät ry:n perustajajäsen. 14. ELENAN OPETTAJA: Vastavalmistunut, ei aikaisempaa kokemusta maahanmuuttajaoppilaista. Hän on ystävällinen ja pyrkii auttamaan. 15. NAAPURIN TÄDIT: Epäluuloisia kaikkea vierasta ja erilaista kohtaan. Toinen tädeistä on töissä kaupassa, toinen on kotirouva. 22
7. Ennen elokuvan katsomista Huom. Tähdellä merkityt kysymykset eivät vaadi elokuvan katsomista. KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ Onko sinulla lemmikkiä? Mitä lemmikki sinulle merkitsee? Oletko käynyt Venäjällä? Missä kävit ja millaista siellä oli? Mitä tiedät Venäjästä, sen kielestä, kulttuurista, maantieteestä ja tavoista? Miksi joku haluaa muuttaa tai joutuu muuttamaan kotimaastaan pois? Kuvittele, että perheesi päättää muuttaa ulkomaille. Mihin maahan haluaisit muuttaa? Miltä muutto sinusta tuntuisi? Mikä olisi ikävää, mikä kivaa? Mitä ongelmia uudessa maassa saattaisi tulla? KUVA-ANALYYSI (Kuvaliite oppimateriaalin lopussa: Tilannekuvia elokuvasta) Kuva 1: Elena ja Matroskin Keitä kuvassa on? Millainen on kuvan tunnelma? Missä kissa ja tyttö ovat? Mitä he tekevät tai ovat juuri tehneet? Mitä tyttö ajattelee? Mitä kissa ajattelee? Mikä merkitys kissalla on tytölle? Perustele. Kuva 2: Muutto Venäjältä Keitä kuvassa on ja missä he ovat? Mistä he ovat tulossa ja mihin menossa? Mitä autoon on pakattu? Kuvan henkilöt ovat muuttamassa maasta toiseen. Miltä heistä tuntuu? Mitä ajatuksia muutto herättää? Oletko sinä asunut ulkomailla? Muistele miltä muuttaminen tuntui. Kuva 3: Puhuttelu Keitä kuvassa on ja missä he ovat? Mitä kuvassa tapahtuu? Mitä on tapahtunut ennen kuvan ottamista? Mitä tapahtuu kuvan ottamisen jälkeen? Keksi puhekuplat kuvan henkilöille. 23
PIENRYHMÄTEHTÄVIÄ Kuvasta esitys 1 Jaetaan ryhmille kuva 4: Autiotalossa. Tutkikaa kuvaa pienryhmissä. Keitä kuvassa on ja mitä kuvassa tapahtuu? Mitä on tapahtunut ennen kuvan ottoa? Mitä tapahtuu kuvan ottamisen jälkeen? Jakakaa roolit ja tehkää kuvan pohjalta pieni näytelmä. Kuvasta esitys 2 Jaetaan ryhmille kuva 5: Aamupalalla. 1. Keksikää kuvan henkilöille tai osalle henkilöistä puhekuplat. 2. Tehkää kuvan tilanteesta pieni esitys, jossa käytetään keksittyjä puhekuplia. Muuten tilanteen eteneminen näytellään ilman puhetta. Päättäkää esitys still-kuvaan eli pysäytettyyn kuvaan. Still-kuva kertoo mihin tilanne päättyy. 3. Keskustellaan yhdessä esityksistä. Ensimmäinen päivä uudessa luokassa Oppilaat jaetaan viiden hengen ryhmiin (1 Elena, 3 oppilasta ja 1 opettaja). Elena muuttaa Venäjältä Suomeen ja tulee uuteen kouluun kolmannelle luokalle. Hän osaa muuttaessaan vähän suomea. Miltä Elenasta tuntuu aloittaa uudessa koulussa ja luokassa ensimmäistä päivää? Miettikää miten eri tavoin oppilaat suhtautuvat uuteen luokkakaveriin (kolme erilaista tapaa). Miten opettaja suhtautuu Elenaan ja miten hän yrittää auttaa tätä? Tehkää kohtauksia Elenan ensimmäisestä koulupäivästä välitunnilla, oppitunnilla ja/tai ruokailussa. 24
8. Elokuvan katsomisen jälkeen Huom. Henkilöhahmoista on esittelysivu, jonka voi laittaa näkyville helpottamaan keskustelua. ENNAKKOKÄSITYKSIIN PALAAMINEN Katsotaan kuva-analyysin kuvia ja pohditaan, miten näkemys on muuttunut elokuvan katsomisen jälkeen. KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ A. Juonen kertaus Katsotaan kuvaa 6: Mummo vastassa (talvi) ja kuvaa 7: Mummo vastassa (kesä). Mitä kuvien ottamisen välissä on tapahtunut? B. Perhe Millainen perhe Elenalla on? Mitä luulet, miksi mummi halusi tuoda lapsenlapsensa Suomeen? Miksi mummi oli Elenalla tärkeämpi henkilö kuin äiti? Keksi jokaiselle perheenjäsenelle jokin lempiasia, jota he tekevät mielellään tai josta he pitävät. Perustele. C. Muutto Mitä luulet, miltä Elenasta tuntui muutto Venäjältä? Mitä luulet, että Elenan venäläiset luokkakaverit ajattelivat Elenan muutosta Suomeen? Oletko sinä joutunut muuttamaan ja vaihtamaan koulua? Miltä se tuntui? D. Koulu Miltä venäläinen koulu vaikutti? Mikä Elenaa hämmästytti suomalaisessa koulussa? Mitkä asiat saavat viihtymään koulussa? / Millainen olisi sinun toivekoulusi? Mitä muistat ensimmäisestä koulupäivästäsi? E. Ystävystyminen Mitä luulet, miksi Elenan oli vaikea saada Suomessa ystäviä? Miksi Elenan isosiskon Natashan ja veljen Nikolain oli helpompi löytää ystäviä? Miten sinä olet saanut ystäviä? Onko sinun helppo saada ystäviä? Miksi? Millaisten ihmisten on helppo saada ystäviä? Millaisten vaikea? F. Kiusaaminen Mitä on kiusaaminen? Mitä on kiusoittelu? Miten Elenaa kiusattiin? Miksi Elenaa kiusattiin? Mitä luulet, miksi Riina kiusasi Elenaa? 25
Mitä luulet, miksi Jenni, Oona ja muut luokkakaverit kiusasivat Elenaa? Miksi kukaan ei vastustanut kiusaamista? Mitä luulet, että Katariina ajatteli Elenasta kiusaamistilanteissa? Miten Elenan perhe suhtautui Elenan kiusaamiseen? Miten kiusaamistilanne ratkesi? Voisiko elokuvan kiusaamistilanne tapahtua sinun luokassasi / koulussasi? Jos olisit ollut Elenan luokkakaveri, mitä olisit voinut tehdä auttaaksesi Elenaa? Olisitko tehnyt niin? Elena oli erilainen, koska hän ei vielä kunnolla osannut suomea. Keitä muita joukosta erottuvia henkilöitä elokuvassa oli? Miksi he olivat erilaisia? Miten heihin suhtauduttiin? Jos seuraa kiusaamista sivusta vaiti puuttumatta tilanteeseen, miltä se tuntuu kiusatusta? Onko kiusaamistilanteessa hiljaa oleva myös kiusaaja? Onko sinulla kokemuksia tällaisesta tilanteesta? Jos ei kiusaamistilanteessa puhu, mutta nauraa muiden mukana, miltä se tuntuu kiusatusta? Onko nauraja silloin myös kiusaaja? Onko sinulla kokemuksia tällaisesta tilanteesta? Mitkä asiat yllyttävät kiusaajaa jatkamaan kiusaamista? Millaiset ihmiset kiusaavat toisia? Oletko nähnyt kiusaamista? Mitä sinä silloin teit? Kerro tilanteesta. Millainen olisi koulu, jossa ei kiusata? G. Kissa Matroskin Millainen on mielestäsi kissa Matroskin? Millainen se on luonteeltaan? Mistä se tykkää, mistä se ei tykkää? Mitä se tekee mielellään? Mitä luulet, missä kissa Matroskin seikkaili kadoksissa ollessaan? Mitä Elena, mummo ja Elenan luokkakaverit epäilivät? Mitä luulet, kuka Kissamies on? Keksi, mihin Matroskin lähtee pesiskentältä elokuvan lopussa. 3. PIIRUSTUS- JA VÄRITYSTEHTÄVIÄ A. Väritystehtävä Lukekaa tarina Matroskin, pihan kollit ja mimmit ja värittäkää tarinan kissojen kuvat (liittenä). B. Kissa Matroskin Tarvikkeet: pahvia tai mustaa paperia ja väriliidut TAI hiilipaperia ja akvarelliliidut, tarvittaessa sakset Tutkitaan kissan kuvia erilaisissa asennoissa. Mitä tunnetiloja kissa ilmaisee eri asennoilla? Minkä värisiä ja kuvioisia kissoja on olemassa? Valitse jokin tunnetila/asento, jossa toteutat oman kissasi. Hahmottele kissa valitsemassasi asennossa paperille. Muista tehdä kissasta riittävän suuri. Suunnittele kissan väritys ja kuviointi ja väritä kissa huolellisesti. Kissan kuvan voi lopuksi kehystää tai pahvikissan voi leikata ääriviivoja pitkin seinälle. 26
C. Matroskinin matkalaukku Tarvikkeet: A3-kokoista paperia, värit, värillistä paperia Oppilaat jaetaan ryhmiin. Kissa Matroskin muuttaa uuteen maahan ja pakkaa matkalaukkuunsa tärkeimmät asiat tai esineet entisestä kotimaastaan. Miettikää ja piirtäkää ryhmissä, mitä asioita tai esineitä Matroskin haluaa pakata mukaansa. Askarrelkaa matkalaukulle kahvat ja tarvittaessa pyörät erillisestä paperista. Esitelkää matkalaukut koko luokalle. D. Toivekoulu Tarvikkeet: suurta paperia, esim. A1 tai A2-kokoa, värejä Miettikää pienryhmissä millainen on toivekoulu. Mitkä asiat saavat viihtymään koulussa? Mitä nykyisessä koulussasi on toivekoulun kaltaista? Millainen on toivekoulun ilmapiiri ja tunnelma? Piirtäkää toivekoulunne yhdessä isolle paperille. Voitte kirjoittaa kuvaan myös selityksiä, esimerkiksi koulun ilmapiiristä. Värittäkää työ ja esitelkää lopuksi toivekoulunne muille ryhmille. KIRJOITUSTEHTÄVIÄ Otsikkoaiheet ovat elokuvan jatkokäsittelyä varten, aineistoaiheita voi käyttää ilman elokuvan katseluakin. A. Otsikkoaiheita KISSA MATROSKININ SEIKKAILUT KISSA MATROSKIN KERTOO ELENAN ELÄMÄSTÄ SUOMESSA MAAHANMUUTTAJA, KISSA MATROSKIN = Keksi tarina, jossa kerrot kissa Matroskinin Suomeen muutosta. Pohdi ennen tarinaa: Miksi kissa Matroskin muuttaa Suomeen? Puhuvatko kissat samaa kieltä Venäjällä ja Suomessa? Mitä kissa Matroskin tykkää muutosta ja uudesta ympäristöstä? Miten muut kissat Matroskiniin suhtautuvat? Saako kissa Matroskin ystäviä ja millaisia? Miten ystävystyminen tapahtuu? KISSAMIES JA VAARALLISET ANSAT KISSAMIES, KISSOJEN SUURI SUOJELIJA = Keksi tarina kissamiehen lapsuudesta, joka teki hänestä kissamiehen eli sai kiinnostumaan kissoista. Pohdi ennen kirjoittamista: Kuka on kissamies? Millainen hän on? Mitä hän tekee? Mitä hän ei tee? Mistä hän pitää? Mistä hän ei pidä? Miksi kissat ovat hänelle tärkeitä? 27
ELENAN PÄIVÄKIRJA SUOMALAISESTA KOULUSTA ELENAN KIRJE YSTÄVILLEEN VENÄJÄLLE MUMMON KIRJE ELENAN KIUSAAJILLE / ELENAN KIRJE KIUSAAJILLE RIINAN KIRJE POISSAOLEVALLE ÄIDILLE OTTEITA OPETTAJAN PÄIVÄKIRJASTA B. Aineistoaiheita Jatka tarinaa. Keksi lopuksi otsikko Ibrahimia jännittää. Mattokääröistä, nojatuolista, vaatteista, leluista ja astioista koostuva muuttokuorma on pakattu ja Ibrahim, hänen kaksi pikkusiskoaan, vauva, äiti ja isä sulloutuvat autoon. Ibrahim vilkuttaa auton ikkunasta vastaanottokeskuksen pihaan jääville ystävilleen. Vuosi keskuksessa on kulunut nopeasti. Ibrahim muistaa Suomeen saapumisen jännityksen, ensitapaamisen lumen kanssa, pienen kyläkoulun hauskat välituntileikit, jalkapallo- ja tietokonepelit ja tärkeimpänä sydänystävän Haman, josta eroaminen saa pusertavan tunteen nousemaan rintaan. Suomen kokemuksia kauemmaksi entisen kotimaan muistoihin Ibrahim ei halua palata. Vastaanottokeskuksessa vietetty aika on ohi, nyt perhettä odottaa oikea koti uudessa kaupungissa, jossa ei ole vielä yhtään ystävää. Aurinko paistaa luokan ikkunoista, kun Ibrahimin luokkakaverit esittävät pantomiimina eläimiä luokan edessä. Ibrahim nauraa Veetin esittämälle pulskalle sammakolle ja pusertaa nyrkissään lappua, jossa lukee kana. Ja Ibrahim, sinun vuorosi, opettaja katsoo suoraan häneen. Ibrahim astelee epävarmana luokan eteen. Eturivissä istuva Tuomas peittää virnuilunsa kämmeneen ja vilkaisee pystytukkaista kaveriaan Veetiä. Ibrahim menee hetkeksi lukkoon, mutta esittää sitten kanan nokkimista ja kävelyä. Koko luokka remahtaa nauramaan toisiaan vilkuillen. Välitunnilla Ibrahim huomaa olevansa Tuomaksen, Veetin ja muutaman muun pojan ympäröimänä. Mitä ruskee kana? Oikee nekru-kana! Tuomas virnuilee ja Uutisesta novelli Lue seuraava lehtijuttu ja muuta se tarinaksi. Keksi tytölle ja kiusaajille nimet. Mieti, miksi ja miten tyttöä kiusattiin, miten tyttö kiusaamiseen suhtautui, miten päätös karkaamiseen syntyi ja miten karkumatka päättyi. Keksi tarinalle otsikko. KOULUKIUSAAMINEN SAI TYTÖN KARKAAMAAN KOTOAAN Lappeenrantalainen 12-vuotias tyttö Amaya Heikkinen on ollut kateissa viikon ajan. Tytön nähtiin viimeksi liikkuvan Lappeenrannan linja-autoasemalla viime perjantai-iltana. Vanhemmilleen tyttö oli jättänyt kirjeen, jossa hän kertoi katoamisen syyksi pitkään jatkuneen koulukiusaamisen. Tytöllä oli katoamishetkellä yllään farkut ja musta, hupullinen takki. Tyttö on noin 155 cm pitkä, normaalipainoinen, tummahiuksinen ja käyttää silmälaseja. Havainnot tytön liikkeistä pyydetään ilmoittamaan suoraan poliisille. Mielipidekirjoitus Pohtikaa luokassa, millaista erilaisuutta on olemassa (esim. ulkonäkö, älykkyys, taidot, perhe, sukupuolirooleista poikkeaminen, kulttuuri). Miten erilaista kohdellaan, miksi? Miksi erilaisia kiusataan? Nuorten kanssa voi ottaa keskusteluun mukaan nuorten tuntemia nuorisokulttuureja ja heihin liittyviä ennakkoluuloja, esimerkiksi hipit, hevarit, gootit, streittarit, pissikset, kierrättäjät Keskustelun pohjalta voi jokainen kirjoittaa oman mielipidekirjoituksen aiheesta erilaisuus. 28
Sun on pakko -laulu 1. Jokainen saa kirjoittaa ja otsikoida fiktiivisen tarinan laulun pohjalta. Ennen kirjoittamista voi pohtia: Millaisesta henkilöstä laulu kertoo? Mitä hän tuntee tai kokee? Miksi? Mitä hänelle on ehkä tapahtunut? Ratkeaako tilanne jotenkin, miten? 2. Miten sanat sopivat kuvaamaan Elenan elämää? Analysoi laulua Elenan tarinan pohjalta. SUN ON PAKKO Se katsoo sua, se tuijottaa. Et saa punastua, et erottua. Vaan olla osa tätä. Ota taikka jätä. Ei vähempää vois kiinnostaa. Siitä ei sua kiinni saa. Kertosäe: Sun on pakko, pakko alkaa olee, pakko olla viilee, lähtee kävelee. Sun on pakko, pakko alkaa olee, Pakko olla viilee, lähtee kävelee. Pakko alkaa elää, uskaltaa ja näyttää, muuttaa omaa elämää. Ne peilailee, ne pilailee. Niin ne sua mittailee. Et haluu yllättää, vaan elää elämää. Ken seuraa, se jää kauas taa. Kukaan ei sua kiinni saa. Kertosäe: Sun on pakko Sä silti tahdot yrittää. Vaikka moni yllättää. Samassa loukossa, laumassa, joukossa. Eikä kahta täysin samaa, aina jotain omaa. Kertosäe: Sun on pakko Sun on pakko, pakko, pakko Pingota tai relaa, seiso taikka joraa. (Säv. & sov. Marko Sillanpää, san. Maria Pikkarainen) 29