KARHUNNEVANKANKAAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 1 (16) YHTEENVETO JA VASTINEET KAAVALUONNOKSEN LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Nähtävilläoloaika 19.1. 18.2.2016 LAUSUNNOT 1 TeliaSonera Soneralla ei kulje radiolinkkejä alueen läpi. 2 Ilmatieteen laitos Ei anna lausuntoa 3 Kalajoen kaupunki Kalajoen kaupungin puolella lähin asuinrakennus sijaitsee noin 2,3 kilometriä lähimmästä tuulivoimalasta lounaaseen. Syyskuussa 2015 voimaan tulleen Valtioneuvoston asetuksen tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvo asutukselle (40dB) ei ylity Kalajoen kaupungin puolella. Varjon vilkunnan määrästä asutukselle Kalajoen kaupungin kaavoituksessa käytetään ohjeena Ruotsissa käytössä olevaa rajaarvoa 8 tuntia vuodessa niin sanotussa todellisessa tilanteessa. Välkemallinnuksen mukaan 8 tuntia välkettä ei ulotu Kalajoen kaupungin puolelle. Kalajoen kaupungin puolella, lähellä Pyhäjoen rajaa on useita lainvoimaisia tuulivoimapuistojen osayleiskaavoja ja niiden lisäksi kaavoitusohjelmaan sisältyy lisää tuulivoimahankkeita. Kaavaselostus on tältä osin puutteellinen. Yhteisvaikutukset tulee esittää kaavaselostuksessa. Erityisesti näkymäalueanalyysia tulee täydentää muiden hankkeiden vaikutuksilla. Päivitetään kaavaselostuksen kohtaan 3.4 lähialueen tuulivoimahankkeet sekä täydennetään kohtaan 9.18 yhteisvaikutuksia mm. näkymäalueanalyysin osalta. Päivitetään kaavaselostuksen kohtaan 3.4 lähialueen tuulivoimahankkeet sekä täydennetään yhteisvaikutuksia kohtaan 9.18. mm. näkymäalueanalyysin osalta. 4 Alavieskan kunta 5 Merijärven kunta Alavieskan kunnalla ei ole huomautettavaa Karhunnevankankaan tuulipuiston osayleiskaavan luonnoksesta. Etäisyys suunnitellusta tuulivoimalan sijaintipaikasta lähimpään vakituiseen asutukseen tulee olla vähintään kaksi kilometriä myös naapurikuntien puolella sijaitsevan asutuksen osalta. Kaavaluonnoksessa tavoite toteutuu juuri ja juuri. Merijärven kunta ei hyväksy sähkönsiirron toteuttamista vaihtoehto A:n mukaisesti, jossa rakennettaisiin voimajohto Viitaperän ja Saukon kautta Kalajoen Jylkkään vaikeuttaen näin alueen käyttöä viljelyyn ja metsänhoitoon. Merijärven kunnan ja kuntalaisten kannalta hyväksyttävä sähkönsiirron toteuttamistapa on toimia Tarkennetaan sähkönsiirtoreitti kaavaehdotukseen saadun palautteen ja Fingridin kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta. Muokataan kaavaselostukseen ja kaavakarttaan uusi sähkönsiirtoreitti.
KARHUNNEVANKANKAAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 2 (16) vaihtoehto B:n mukaisesti. Muutoin Merijärven kunnalla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. 6 Puolustusvoimat 1. Puolustusvoimien lausunto Puolustusvoimien toimintaedellytykset on riittävästi huomioitu otsikkokohteen osayleiskaavaluonnoksesta. Osayleiskaavaluonnoksessa on kaavamääräys, jonka mukaan ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla Puolustusvoimien hyväksyntä. Puolustusvoimat edellyttää, että määräystä ei kirjata pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei pysty riittävästi turvaamaan puolustusvoimien etuja. Pääesikunnan Operatiivinen osasto toteaa 1. viiteasiakirjassa, että Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden (40 kpl, 230) rakentamista Pyhäjoen Karhunnevankankaan alueella. Puolustusvoimat muistuttaa, että mikäli toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. 2. Jatkotyö Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinja. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään kymmenen (10) työpäivää ennen aiottua rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Palvelukeskuksesta puhelinnumerosta 0299 818 080. Lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:stä on syytä pyytää kaapelinäyttö osoitteesta: asiakaspalvelu@erillisverkot.fi. Erillisverkko-konsernin vaihde on 029 444 0500. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikeisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava Muutetaan tv-1 alueeseen liittyvän kaavamääräyksen kyseinen kohta seuraavaan muotoon: Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeesta esittää Puolustusvoimien lausunto hankkeen hyväksyttävyydestä. Muutetaan tv-1 alueeseen liittyvän kaavamääräyksen viimeinen kappale seuraavaan muotoon: Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeesta esittää Puolustusvoimien lausunto hankkeen hyväksyttävyydestä.
KARHUNNEVANKANKAAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 3 (16) muutoksen aiheuttajalle. Koska kuntakaavoilla ja rakennus- /toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäisiä tuulivoimakohteita, Puolustusvoimat esittää, että Pyhäjoen kunta lisäisi Pyhäjoelle laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. Lausuntopyynnöt ja kutsut neuvotteluihin tulee lähettää sähköpostilla kirjaamo.3logr@mil.fi tai 3. Logistiikkarykmentin Esikunta (3.LOGRE), käyntiosoite Elementtitie 18, Tikkakoski. Postiosoite on PL 14,41161 TIKKAKOSKI 7 Pohjois- Pohjanmaan museo Pyhäjoen kunta on pyytänyt Pohjois- Pohjanmaan museon lausuntoa koskien Karhunnevankankaan tuulipuiston osayleiskaavan luonnosta. Kaavaluonnoksen on laatinut Sito Oy. Pohjois-Pohjanmaan museo antaa lausuntonsa sekä rakennetun kulttuuriympäristön että arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Tämä lausunto koskee vain arkeologista kulttuuriperintöä. Wpd Finland Oy suunnittelee enintään 40 tuulivoimalayksiköstä muodostuvan Karhunnevankankaan tuulipuiston rakentamista Pyhäjoen kunnan eteläosaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2593 hehtaaria. Kaavan tavoitteena on laatia tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän sähkönsiirtoverkoston, huoltoteiden, sähköaseman ja maa-ainesoton mahdollistava osayleiskaava, jota voidaan käyttää osayleiskaavaan perustuvien tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena. Arkeologinen kulttuuriperintö Karhunnevankankaan hankealueella on tehty tuulivoimahankkeeseen liittyen
KARHUNNEVANKANKAAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 4 (16) muinaisjäännösten inventointi vuonna 2015 (Pyhäjoki 2015. Karhunnevankankaan tuulipuiston arkeologinen inventointi, Keski- Pohjanmaan Arkeologia Palvelu). Samana vuonna on tehty sähkönsiirtoreittien inventointi (Kalajoki, Merijärvi, Pyhäjoki 2015. Karhunnevankankaan tuulipuiston sähkönsiirtoreittien arkeologinen inventointi. Keski-Pohjanmaan Arkeologia Palvelu). Tuulipuiston alueelta on inventoinnissa raportoitu kaikkiaan 10 kohdetta, jotka kaikki on merkitty kaavaluonnokseen. Kuitenkin vain kuusi näistä on kaavaan merkittäviä muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muut ovat niin kutsuttuja muita kulttuuriperintökohteita tai muita kohteita, joita ei muinaisjäännöksiksi katsota. Kaavaan merkittävät kohteet ovat: 1. Kiukaanneva (625010016) kiviröykkiöitä, 2 kpl. 2. Varekangas (625010001) kiviröykkiöitä, 3 kpl. 3. Lapinpääkalliot (1000027771) tervahauta 4. Lahdennevanketo (1000027772) tervahautoja 3 kpl ja rakennuksen pohja 5. Perämaanpirtti (1000027773) tervahautoja 2 kpl, rakennuksen pohja 6. Lapinpääkalliot 2 (1000027777) kivivalleja, 3 kpl. Muinaisjäännöksiä koskevat tiedot tulee korjata kaavaselostukseen. Selostuksessa olevaan muinaisjäännösluetteloon tulee lisätä yllä olevassa listassa mainitut kohteiden muinaisjäännösrekisterin mukaiset muinaisjäännöstunnukset. Selostukseen tulee lisätä, että tarkemmat kohdetiedot löytyvät joko nimen tai muinaisjäännöstunnuksen perusteella Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellu s/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_defau lt.aspx), joka myös täydentyy, mikäli alueelta myöhemmin tavataan uusia kohteita. Korjataan muinaisjäännöksiä koskevat tiedot esitetyn mukaisesti kaavaselostukseen. Lisätään kaavaselostuksen muinaisjäännösluetteloon muinaisjäännösrekisterin mukaiset muinaisjäännöstunnukset sekä lisäys, että tarkemmat kohdetiedot löytyvät joko nimen tai muinaisjäännöstunnuksen perusteella Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/net sovellus/rekisteriportaali/mjreki/re ad/asp/r_default.aspx). Korjataan muinaisjäännöksiä koskevat tiedot esitetyn mukaisesti kaavaselostukseen kohtaan 4.10. Lisätään kaavaselostuksen muinaisjäännösluetteloon muinaisjäännösreki sterin mukaiset muinaisjäännöstunn ukset sekä lisäys, että tarkemmat kohdetiedot löytyvät joko nimen tai muinaisjäännöstunn uksen perusteella Museoviraston
KARHUNNEVANKANKAAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 5 (16) Kaavakartalla käytetty merkintätapa ja muinaisjäännöksiä koskeva kaavamääräys ovat asianmukaiset. Muinaisjäännökset on huomioitu myös kaavan yleisissä määräyksissä huomioon otettaviksi rakentamisen aikana. ylläpitämästä muinaisjäännösreki steristä (http://kulttuuriympa risto.nba.fi/netsovell us/rekisteriportaali/ mjreki/read/asp/r_d efault.aspx). Kenttäkaudella 2015 tehdyssä inventoinnissa on tarkasteltu silloisen suunnittelutilanteen mukaiset voimalapaikat noin 50-200 metrin säteellä maastosta riippuen, huoltoteiden ja voimaloiden väliset tie- ja maakaapelilinjaukset (inv. raportti s. 5). Inventoidut alueet on esitetty arkeologisen inventoinnin aikana tiedossa olleista ja inventointia suunnanneista tiedosta osin huomattavasti. Kaavaluonnoksessa esitetään useita voimalapaikkoja ja tielinjauksia, joita vuoden 2015 inventointi ei kata ja jotka ovat kokonaan inventoidun alueen ulkopuolella. Myös osa voimalapaikoista on muuttunut niin, että niiden aluetta ei riittävällä tavalla ole arkeologisesti tarkastettu, vaikka inventoitu alue ulottuukin niiden välittömään läheisyyteen. Lisäksi kaavaluonnoksessa esitetään maaainesten ottoalueita (EO, EO-1) sekä energiahuollon alueita (EN), joita inventointi ei kata. Tästä syystä Pohjois- Pohjanmaan museo katsoo, että vuonna 2015 suunnitelmien mukaisessa tilanteessa tehty inventointi ei ole riittävä kattava nyt kaavassa esitettyjen suunnitelmien pohjaksi. Pohjois- Pohjanmaan museo edellyttää alueella tehtäväksi arkeologisen täydennysinventoinnin. 8 Fingrid Oyj Karhunnevankankaan tuulivoimapuiston liityntävoimajohto on sijoitettu samaan maastokäytävään Fingridin nykyisten voimajohtojen ja suunniteltujen Hanhikivi 1 ydinvoimalaitoksen voimajohtojen kanssa (lisätietoja voimajohtojen YVAmenettelystä http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/ha nkkeet/voimajohtohankkeet/hanhikivi%2 01%20-voimajohtojen%20YVAmenettely/Sivut/default.aspx). YVAmenettelyssä tutkittava Fingridin 110 kilovoltin kahden virtapiirin voimajohto sijoittuu nykyisten 400 ja 110 kilovoltin voimajohtojen yhteyteen. Kun kyseiseen voimajohtokäytävään sijoitetaan vielä tuulivoima-alueen liityntäjohto, Tehdään alueella arkeologinen täydennysinventointi. Täydennetään kaavaselostukseen täydennysinventoin nin tulokset.
KARHUNNEVANKANKAAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 6 (16) voimajohtokäytävästä tulee erittäin leveä. Fingridin näkemys on se, että tuulivoimapuiston liityntäjohto tulisi sijoittaa nykyisen voimajohtokäytävän länsipuolelle. Sijoitus itäpuolelle merkitsisi teknisesti erittäin haastavia risteämiä 400 kv voimajohdon kanssa. Ehdotamme myös, että hankevastaava tutkii vielä kokonaan uuteen johtokäytävään sijoittuvan voimajohtoyhteyden Jylkän sähköasemalle. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh. 030 395 5230. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja, pyydämme lähettämään lausunnolle mieluiten sähköisenä osoitteeseen kirjaamo@fingrid.fi tai kirjallisena osoitteella Fingrid Oyj, Maankäyttö ja ympäristö. PL 530, 00101 HELSINKI. Tarkennetaan sähkönsiirtoreitti kaavaehdotukseen. 9 Digita Oy Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Karhunnevankankaan alueelle Pyhäjoelle. Kaavan tarkoituksena on maankäytön ohjaaminen ja alueelle sijoittuvien toimintojen yhteensovittaminen. Pyhäjoen kunta on tähän liittyen antanut Digita Oy:lle (jäljempänä Digita ) mahdollisuuden esittää mielipiteensä tuulipuiston osayleiskaavan luonnoksesta. Karhunnevankankaan tuulipuiston osayleiskaavaluonnoksen selostuksessa todetaan mm. seuraavaa: Tuulivoimaloiden on todettu aiheuttavan häiriötä antenni-tv vastaanottoon voimaloiden lähialueilla. Häiriöiden syntyminen riippuu voimaloiden sijainnista suhteessa lähetinmastoon ja tv-vastaanottimiin. Digita Networks Oy:n YVA-ohjelmasta antaman lausunnon mukaan lähetinasemien sektorin alueelle sijoittuu 540 vakituista asuntoa ja 163 loma-asuntoa, joille hankkeella voi olla kohtalaisia vaikutuksia antenni-tv:n vastaanottoon. Kaavan laadintavaiheessa hanketoimija on teettänyt tv-signaalin voimakkuuden mittaukset. Jos voimaloiden rakentamisen jälkeen ilmenee häiriötä tvkuvassa, signaalin voimakkuuksia pystytään vertaamaan ennen hanketta ja hankkeen toteuttamisen jälkeen.
KARHUNNEVANKANKAAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 7 (16) Vaikutukset antenni-tv:n näkyvyyteen ovat oletettavasti paikallisia, ja häiriöt voidaan korjata erilaisin teknisin keinoin, esimerkiksi antennien parantamisella tai uudestaan suuntaamisella, täytelähettimellä, kaapeloinneilla tai satelliittiantenneilla. Antenni-tv:n näkyvyyteen voivat vaikuttaa useat eri tuulivoimahankkeet yhdessä. Hankkeesta vastaavat sopivat keskenään mahdollisten tv-häiriöiden korjaamisesta. Kaavaehdotusvaiheessa tehdään tv-signaalin nollatason mittaukset Digita suhtautuu myönteisesti tuulivoiman käyttöön energianlähteenä. Jo toteutetut tuulivoimalat ovat kuitenkin osoittaneet, että tv-lähetysasemien jälkeen rakennetut tuulivoimalapuistot voivat aiheuttaa olennaisia häiriöitä tvvastaanottoon. Koska Karhunnevankankaalle suunniteltu tuulipuisto voi haitata antenni-tv:n vastaanottoa, esitämme, että osayleiskaavassa täsmennetään, että hanketoimija häiriön aiheuttajana on velvollinen huolehtimaan häiriöiden korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnössään (LiVM 10/2014 vp HE 221/2013 vp) todennut, että tuulivoimahäiriössä häiriönaiheuttaja huolehtii tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja myös vastaa kustannuksista. Valiokunta on jo aiemmin katsonut, että tämän kaltaisen aiheuttaja vastaa periaatteen tulisi olla yleisemminkin taajuuksien häiriöiden yhteydessä noudatettava lähtökohta. Lisätietoja asiassa antaa tekninen palvelupäällikkö Tuomo Romakkaniemi, puhelin +358 400 396 994 ja sähköposti tuomo.romakkaniemi@digita.fi Hanketoimija teettää TV-signaalin nykytilanteen mittauksen ennen kaavaehdotuksen valmistumista. Tuulivoimaloiden aiheuttamissa häiriöissä ensisijainen ratkaisu on vastaanottoantennien soveltuvuuden tarkistaminen ja signaalin vastaanottoon parhaiten soveltuvan sijainnin määrittäminen. Yksittäistapauksissa näkyvyysongelmia on ratkaistu tarjoamalla satelliittipaketteja katvealueen talouksiin. Jos kuvaa ei saada näillä toimilla näkyviin, on mahdollista rakentaa uusi täytelähetin. Lisätään kaavaselostukseen uusi kohta 9.17 Vaikutukset TVkuvaan. Lisätään siihen kartta TVlähetinten peittoalueista. Täsmennetään tiedot niistä toimenpiteistä, joilla TV-kuvan häiriöt voidaan poistaa. 10 Jokilaaksojen pelastuslaitos Jokilaaksojen pelastuslaitos on tutustunut edellä mainittuun tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan. Turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia arvioitaessa dokumentissa tarkastellaan mm. talviaikaisen jään irtoamisen, sekä lapojen rikkoontumisen aiheuttamaa riskiä. Arviointiohjelmassa on selvitetty myös rakentamisen, huollon ja tuulivoimalan purkamisen aikaisen raskaanliikenteen vaikutuksia pohja- ja
KARHUNNEVANKANKAAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 8 (16) pintavesiin. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Turvallisuuspalvelut-ryhmä asetti syyskuun 2013 kokouksessa työryhmän selvittämään tuulivoimaloita koskevia ohjeita ja suosituksia. Tapahtuneissa onnettomuuksissa tuulivoimaloiden lavan osia on voinut lentää jopa 500 m päähän ja normaalitoiminnassakin lavoista irtoavat jäät voivat aiheuttaa pudotessaan vaaraa ihmisille. Tuulivoimalan konehuonepaloa ei ole mahdollista sammuttaa pelastustoimen toimenpitein ja palavat putoavat osat aiheuttavat mm. maastopalojen vaaran kuivana aikana. Lisäksi tuulivoimaloiden palo tai rikkoontuminen saattaa aiheuttaa vaarallisten aineiden vuotoja ympäristöön. Työryhmän selvityksen perusteella Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto suosittaa palo- ja henkilöturvallisuuden osalta kaavalausunnoissa yli 1 MW tuulivoimaloilla 600 metrin turvaetäisyyttä asutukseen sekä vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastoihin, ellei tuulivoimalalle laadittu vaaranarviointi edellytä tätä pienempää tai suurempaa etäisyyttä. Hankealue sijaitsee IV-riskiluokan alueella. Tämä tarkoittaa pelastustoimen osalta sitä, että pelastustoimen yksikön ei tarvitsisi saavuttaa kohdetta 20 minuutissa. Kyseessä oleva hankealue saavutettaneen noin 30 minuutissa hankealueen sisäisen tiestön kunnosta riippuen. Edellä mainittu tulisi ottaa huomioon kohteen omatoimisessa varautumisessa ja hankealueille tehtävissä turvallisuusselvityksissä ja toimintaohjeissa. 11 Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus Alueelle laadittu osayleiskaavan luonnos perustuu tuulivoimahankkeeseen, jolle on laadittu YVA-lain (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointi.yva-selostus on pidetty nähtävillä osittain yhtäaikaisesti osayleiskaavan luonnosvaiheen aineiston kanssa. ELY-keskus on ilmoittanut kirjeellä 15.2.2016, että se tulee antamaan lausunnon kaavaluonnoksesta vasta sen jälkeen, kun yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa. Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa 29.3.2016 Karhunnevankankaan tuulivoimapuiston
KARHUNNEVANKANKAAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 9 (16) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Osayleiskaavasta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 19.11.2014. Osayleiskaavaluonnoksessa esitetty kaavaratkaisu perustuu YVAmenettelyssä esitettyyn vaihtoehtoon 3. Vaihtoehdon YVA-menettelyssä oli arvioitavana myös kaksi muuta vaihtoehtoa. Vaihtoehto 1 sisälsi 40 voimalaa ja vaihtoehto 2 36 voimalaa. Kaavaselostuksen mukaan tuotettu sähkö on tarkoitus siirtää Kalajoen Jylkkään rakennettavalle sähköasemalle. Sähkönsiirtämiseksi on varauduttu kahteen vaihtoehtoiseen sähkönsiirtoreittiin (reitit A ja B). Yhteysviranomainen on tuonut lausunnossaan esille, että vaihtoehdon valitsemisen ajankohtana YVA-menettely on ollut kesken, eikä menettely tältä osin toteuta YVA-menettelyn prosessia parhaalla tavalla. Vaihtoehdon valintaa ei ole myöskään kuvattu tai perusteltu kaavaselostuksessa. Jatkossa kaavaselostuksessa on kuvattava kaavoituksen aikana tarkastellut vaihtoehdot ja ne perusteet, joilla valittuhin kaavaratkaisuihin ollaan päädytty. Lisäksi kaava-aineistosta on käytävä ilmi miten YVA- ja kaavaprosessin aikana esitetyt näkemykset on huomioitu. Kaavaluonnoksessa valittu ratkaisu mahdollistaa enintään 37 voimalan toteuttamisen kaava-alueelle. Kaavaselostuksen mukaan suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on noin 3-5 MW. Voimaloiden kokonaiskorkeus voi kaavamääräyksen mukaan olla enintään 275 metriä merenpinnasta ja 230 metriä maanpinnasta. Kaava on tarkoitus laatia maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n mukaisena kaavana, jolloin kaavaa voidaan käyttää suoraan tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan 23.11.2015. Kaava-alue sijoittuu pääosin maakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimarakentamiseen varatulle tv-335 -alueelle. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta 1. vaihemaakuntakaavassa joitakin tuulivoima-alueita muuttolinnustolle aiheutuviin yhteisvaikutuksiin perustuen. Suurin osa näistä hankkeista on kuitenkin jo toteutettu tai toteutumassa, Täydennetään kaavaselostuksen kohtaan 7.3, YVAssa tarkasteltujen vaihtoehtojen sisältöä, kuvat vaihtoehdoista sekä perustelu sille, miksi kaavaluonnos laadittiin vaihtoehdon 3 pohjalta. Täydennetään kaavaselostuksen kohtaan 9.19. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa seuraavasti: Hankkeella ei arvioida olevan yhdessä muiden hankkeiden kanssa alueen pesimälinnustoon heijastuvia yhteisvaikutuksia, koska hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse muita suunnitteilla olevia tai olemassa Täydennetään kaavaselostuksen kohtaan 7.3 YVAssa tarkasteltujen vaihtoehtojen sisältöä, kuvat vaihtoehdoista sekä perustelu sille, miksi kaavaluonnos on laadittu vaihtoehdon 3 pohjalta. Täydennetään kaavaselostuksen kohtaan 9.19. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa YVAselostuksen tietojen pohjalta vaikutukset
KARHUNNEVANKANKAAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 10 (16) joten suunnitteluvaiheessa olevien, muuttolinnuston kannalta kriittisillä alueilla sijaitsevien hankkeiden osalta tämä tarkoittaa aiempaa tarkempaa ja laajempaa yhteisvaikutusten selvittämistä. Kaavahankkeen tuulivoimapuiston ympärillä on kaavoitettu ja vireillä muita tuulivoimahankkeita. Maakuntakaavan ja lähiympäristön kaavojen ajantasainen tilanne on esitettävä kaavaselostuksessa eri kaavoitusvaiheissa. Useat hankkeet korostavat myös hankkeiden yhteisvaikutusten arvioimisen merkitystä. Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt maakuntakaavan 3. vaiheen, jossa muun ohessa on tarkoituksena selvittää ja tarkistaa tuulivoima-aluevarauksia. olevia tuulipuistoja. Raahen seudun tuulipuistojen yhteisvaikutusarvioinnin (FCG & Pöyry 2012) mukaan rannikon muuttoreitille sijoittuvien tuulipuistojen yhteisvaikutukset voivat olla kohtalaisia tai jopa merkittäviä metsähanhelle tai laulujoutsenelle. Kaava-alue sijoittuu rannikon muuttoreitin ulkopuolelle, joten tämän hankkeen näihin lajeihin kohdistuva lisäävä yhteisvaikutus on vähäinen. Päivitetään kaavaselostuksen kohtaan 3.4. Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin uusi kartta, jolla kuvataan ajantasainen tieto lähiseudun muista tuulivoimahankkeista. muuttolintuihin. Päivitetään kaavaselostuksen kohtaan 3.4. Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin uusi kartta, jolla kuvataan ajantasainen tieto lähiseudun muista tuulivoimahankkeista. Pohjois-Pohjanmaan liitto laatii 3. vaihemaakuntakaavan pohjaksi selvitystä eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksista. Kaavaselostuksesta ilmenee, että voimalat voisivat toteutua myös harustettuna. Haruksellista voimalatyyppiä ei ole arvioitu YVAmenettelyn yhteydessä. Harusten vaikutukset tulee arvioida riittävällä tavalla, jos voimaloissa on tarkoitus käyttää tällaista voimalatyyppiä. Kaavakartalla on osoitettu kaavamerkinnällä EO-1 maa-ainesten ottoalue. Merkinnän selityksen mukaan kaavamerkinnällä on osoitettu maakuntakaavan mukainen turvetuotantoon soveltuva alue. Kaavaselostuksessa ei ole arvioitu tarkemmin turvetuotantoalueen toteuttamisen vaikutuksia. Kaavakartalla on osoitettu EO-1 alueeseen kohdistuva tu-1 -kohdemerkintä, mutta merkinnän selitys ei ilmene kaavakartalta. Yhteysviranomaisen lausunnossa on todettu, että hankealueelle sijoittuu laajoja kallioalueita ja metsälain 10 :n mukaisia kohteita. Huomionarvoiset luontokohteet on esitetty myös kaavaselostuksen kuvassa 4.9. Vaikka kohteita on pyritty ottamaan huomioon toimintojen sijoituksessa, jää perusteella hanketoimija päätti luopua siitä mahdollisuudesta, että voimaloiden tornit toteutettaisiin haruksellisina. Kaavaselostuksesta poistetaan tekstit, joissa viitataan haruksellisiin voimaloiden torneihin. Poistetaan kaavakartalta tu-1- merkintä kaavakartalta tarpeettomana. Kaavakarttaan on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet luo-1-merkinnällä. Metsälain 10 mukaisia kohteita ei ole syytä merkitä kaavakartalle, eivätkä MRL:n säännökset sellaista Poistetaan kaavaselostuksesta tekstit, jossa viitataan haruksellisiin voimaloiden torneihin. Poistetaan kaavakartalta tu-1- merkintä. Täydennetään kaavaselostuksen luontokohteita kuvaavaan karttaan (kohdassa 4.16.)
KARHUNNEVANKANKAAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 11 (16) yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antaman lausunnon mukaan rakentamistoimintojen alle huomattava määrä metsälain mukaisia luontotyyppejä. Kaavan yleismääräyksessä rakentamistoimien sijoittumisessa on edellytetty huomioitavaksi mm. luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan metsälain 10 :n mukaiset kohteet tulisi osoittaa kaavakartalla. Jatkotoimet Kaavaehdotuksen valmistelussa on huomioitava yhteysviranomaisen 29.3.2016 YVA-selostuksesta antama lausunto kokonaisuudessaan. Kaavaratkaisua laadittaessa on lisäksi otettava huomioon muiden viranomaisten YVA-selostuksesta ja yleiskaavaluonnoksesta antamat lausunnot. myöskään edellytä. Metsälaki ohjaa ML 10 mukaisten kohteiden käsittelyä, eikä ole mitään syytä, miksi MRL:n mukaisella menettelyllä pitäisi ohjata Metsälain mukaista menettelyä. Tämä aiheuttaa vain täysin turhia ristiriitoja kaavoituksen ja metsäalan toimijoiden kesken. Kaavaselostuksen luontokohteita esittävälle kartalle lisätään tvalueet, jolloin siitä kartasta näkyy, mikä on luontokohteiden ja rakennettavien alueiden keskinäinen sijainti. Kaavaehdotus laaditaan niin, että otetaan huomioon YVAselostuksen lausunto ja kaavaluonnoksesta saatu palaute. voimaloiden sijainnit ja tv-alueet. MUISTUTUKSET Mielipiteen kaavakarttaan ja 1 Koskela Juhani Esitän, että EO-1 alueen pohjoisosa muutetaan maa- ja metsätalousalueeksi, koska siellä on istutettu taimikko eikä se sovellu turvetuotantoalueeksi. Muutetaan mielipiteen mukaisesti EO-1-alueen pohjoisosa M-1- alueeksi. Muutetaan mielipiteen mukaisesti EO- 1-alueen pohjoisosa M-1- alueeksi. 2 Merijärven kunnan Saukon kylän ja Viitaperän asukkaat (40 allekirjoittanutta) Me allekirjoittaneet Merijärven kunnan Saukon kylän ja Viitaperän asukkaat esitämme mielipiteenämme, että Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston sähkönsiirron osalta vaihtoehdoista tulisi valita vaihtoehto B. Perustelemme asiaa sillä, että vaihtoehto A:n toteutuessa nykyistä johtoaluetta täytyisi leventää merkittävästi Viitaperän pohjoispuolen ja Jylkän sähköaseman välillä, koska olemassa olevan voimajohdon ja juuri rakenteilla olevan voimajohdon lisäksi johtoalueelle on tulossa myös Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalaitoksesta vedettävä voimajohto. Tästä on haittaa maanviljelykselle ja metsänhoidolle. Lisäksi olemme huolissamme Tehdään jatkosuunnittelu voimajohtovaihtoehdon B pohjalta. Fingridin selvityksen mukaan voimajohdon aiheuttamia sähkö- ja magneettisia kenttiä esiintyy vain Suunnitellaan voimajohtoreitti vaihtoehdon B pohjalta. Muokataan kaavakartta ja kaavaselostuksen voimajohtoa kuvaava teemakartta uuden suunnitelman
KARHUNNEVANKANKAAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 12 (16) Mielipiteen kaavakarttaan ja voimajohtojen ympärillä olevien sähkö- ja magneettikenttien voimistumisen vaikutuksista johtoalueen lähellä asuviin ja työskenteleviin ihmisiin ja heidän eläimiinsä. Yksi maatila Saukonperällä on vain alle 200 metrin päässä nykyisestä johtoalueesta. Vaihtoehdossa B voimajohto tulisi kulkemaan pääosin metsäistä reittiä kaukana asutuksesta. johtojen välittömässä läheisyydessä. Suositeltu magneettikentän ylempi raja-arvo 100 μt ei ylity edes suoraan 400 kv johdon alla, jossa virtaustiheys korkeimmillaan on alle neljäsosa raja-arvosta. Magneettikenttä on vahvimmillaan alle sadasosa väestölle asetetusta raja-arvosta 50-70 metrin päässä 400 kv johdon keskiviivasta ja 25-40 m 110 kv johdon keskiviivasta. Sähkökentän arvo 5kV/m pitkäaikaiselle (merkittävän ajan) altistumiselle ei ylity johtoalueen ulkopuolella. Johdon alla arvo ylittyy Tampereen teknisen yliopiston mittausten mukaan noin 30 prosentissa 400 kv johdon pylväsväleistä. Tämä ei kuitenkaan rajoita lyhytaikaista (ei-merkittävän ajan) oleskelua, kuten marjanpoimintaa tai maa- ja metsätaloustöitä johtojen alla. mukaiseksi. 3 Pirttikosken kyläyhdistys ry Olemme kyläyhdistyksen palavereissa pohtineet kyseistä hanketta. Mieliala tuntuu yleisesti olevan hanketta vastaan koko kylällä. Kyläläisten mielipiteitä: - liian lähellä Pirttikosken kyläpuhtojen asutusta; Vuotinperä, Asikkaperä, Helaakoski, joka on lähimpänä. - pelko mahdollisista meluhaitoista, varsinkin, kun niitä suunnitellaan noin valtavaa määrää ja ovat isompia kuin nykyiset Pyhänkosken Ristivuoren myllyt. Nyt kuitenkin on jo kovasti tutkimustietoa siitä, että niistä voi koitua terveydellistä haittaa ihmisille ja varmasti myös luonnolle. Tuulivoimalat on sijoitettu niin kauas asuin- ja lomarakennuksista, että valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot 40 db LAeq (1107/2015) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaiset sisämelun toimenpiderajat alittuvat. Näitä noudattamalla varmistetaan, että tuulivoimalat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa asutukselle eivätkä ihmisten turvallisuudelle, terveydelle tai viihtyvyydelle. Alueelta on tehty kattavat luontoselvitykset ja luontoarvot on otettu huomioon tuulivoimaloiden ja niiden rakenteiden sijoittelussa. - tuulipuistolle suunniteltu alue on meidän kylälle ollut jonkinlainen lähierämaa, jossa on marjastettu ja metsästetty tai muuten Rakentamisvaihetta lukuun ottamatta tuulivoimalat eivät rajoita marjastusta, metsästystä tai
KARHUNNEVANKANKAAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 13 (16) Mielipiteen kaavakarttaan ja vain retkeilty. Mitä siellä tapahtuu lintujen pesinnälle tai muille metsän eläimille? Entä metsäpohja, kun se betonoidaan ja istutetaan valtavat metallipuut luonnonvaraisten puiden tilalle. - kaiken lisäksi meidän verovaroilla tuetaan järkyttävillä summilla lyhytikäisiä laitoksia - tuskin maksavat itseään elinkaarensa aikana. - veronmaksajat kustantavat myllyt ja voittojen maksut ulkomaille. Itse myllyt tulevat ulkomailta asentajineen. - tuulivoima on markkinahäirikkö, jolle maksetaan tuettu hinta, aina kun ne ruikkivat virtaa verkkoon. Ikävä kyllä tuo teho on nolla silloin kun virtaa eniten tarvitaan, eli pakkaset. Tuulivoima ei lisää kokonaiskapasiteettiä, vaan se on muilla tuotannoilla korvattava. Tämä johtaa taas lisäkustannuksiin ja myös mahdollisesti tarvittaviin tukiin muille sähkön tuottajille. Tuulinen päivä ja vähäinen kulutus, niin syntyy negatiivinen hinta. Esimerkki Talouselämä lehdestä: "Hurjin Partasen tietämä esimerkki on Saksasta viime jouluna. Kulutus oli pientä koska teollisuuden tuotantolaitokset olivat kiinni ja sää oli lämmin, tuulinen ja aurinkoinen. Sähkön hinta romahti hetkellisesti -3000 euroon megawattitunnilta, kun normaali hinta on noin 30 euroa. Negatiivinen hinta syntyy, kun sähköä tuotetaan enemmän kuin sille on kysyntää. Ylitarjontaa synnyttää jäykästi toteutettu tuulivoiman syöttötariffi." alueella liikkumista ja virkistyskäyttöä. Tuulivoimaloiden rakenteet ja tiet vievät noin 3 % kaava-alueen pinta-alasta. Vaikka alueen luonne muuttuu, kun sinne rakennetaan tuulivoimaloita, eläimille jää kuitenkin hyvin elintilaa. Niinpä, kun normaalihinta nyt on 30 (3 senttiä/kwh), niin tuulivoimalle taataan 83,5 (8,35 senttiä/kwh). Tänään on tuettu jo (tuulivahinko.fi) tuulisähköä 462 000 :lla, 8,74 /sekunti (klo 16:49). Ihmettelemme suuresti, että vihreät ymt. aktivistit eivät välitä ollenkaan tämän kaltaisesta luonnon tärvelemisestä? Onko niin, että ns. ekoenergiaa hinnalla millä hyvänsä? Kuinkahan iso on hiilijalanjälki? Lopuksi yksi kyläläisen kommentti; "En ole
KARHUNNEVANKANKAAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 14 (16) Mielipiteen kaavakarttaan ja halunnut käydä missään tiedotustilaisuuksissakaan, kun olen niin vihainen näistä. Varmasti meistä hyvin moni ajattelee näin! Toisille tulee hyödyt ja toisille haitat! 4 Puskakorven Tuulivoima Oy Puskakorven Tuulivoima Oy (y-tunnus 2626356-2) on Pyhäjokinen yritys, joka kehittää tuulipuistoa Pyhäjoelle Yppärin Puskakorvenkallion alueelle. Puskakorven Tuulivoima Oy:n omistaa Smart Windpower Oy. Jätämme yrityksemme mielipiteen Karhunnevankankaan tuulipuiston osayleiskaavan luonnokseen haluamme Pyhäjoen kunnanhallituksen ja kaavoittajan huomioivan seuraavia seikkoja: 1. Puskakorvenkallion tuulipuistohankkeen ulkoisen sähköverkko kaapelointi Pyydämme ottamaan huomioon, että suunnittelemme Puskakorvenkallion tuulipuistohankkeen ulkoisen sähköverkon reittiä kulkemaan osin maakaapelilla ja osin yhteisellä 110 kv avolinjalla Karhunnevankankaan hankealueen läpi. Ohessa on liitekartta (LIITE 1) kahdesta mahdollisesta Puskakorven tuulivoimahankkeen ulkoisen sähköverkon maakaapelin vaihtoehtoisesta reitistä, sijoitettuna Karhunnevankankaan kaavaluonnokseen. Hanketoimija ei näe teknisesti toteuttamiskelpoisena sitä, että viereisen tuulivoimahankkeen 110 kv suurjännitemaakaapeli osoitetaan samoihin kohtiin, kun tämän hankkeen keskijännitekaapelit. Siksi niitä ei ole syytä merkitä kaavaan. Reittivaihtoehdot on esitelty myös Karhunnevankankaan tuulipuiston hankekehittäjälle wpd Finland Oy:lle. Maakaapeloinnin reittiä suunnitellaan Karhunnevankankaan kaava-alueelle hyödyntäen suunniteltuja tiereitistöjä. Maakaapeloinnista on tarkoitus neuvotella wpd Finlandin ja alueen maanomistajien kanssa. 2. Puskakorven tuulipuistohankkeen ulkoisen sähköverkon liittäminen Fingridin Jylkän sähköasemalle Pyydämme myös ottamaan huomioon, että Puskakorven tuulipuistohankkeen ulkoinen sähköverkko on tarkoitus viedä ja
KARHUNNEVANKANKAAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 15 (16) Mielipiteen kaavakarttaan ja liittää Kalajoen Jylkän kylään ja sinne rakennenavalle Fingdin sähköasemalle. Puskakorven tuulipuistohankkeen ulkoinen sähköverkko maakaapelointi liitettäisiin Karhunnevankankaan tuulipuisto-hankkeen EN-merkinnän alueella 110 kv ilmajohdotukseen, josta se lähtee Jylkän sähköasemalle. Puskakorven Tuulivoima Oy on aloittanut keskustelut ja sähköverkon suunnittelun Fingridin kanssa jo kaksi vuotta sitten. Puskakorven tuulipuistohankkeella on Firıgridin periaatteellinen hyväksyntä liittymiselle Jylkän asemalle. Puskakorven Tuulivoima Oy on valmis yhteistyössä wpd Finlandin kanssa rakennuttamaan 110 kv ilmajohdotuksen Karhunnevankankaan hankealueelta Jylkkään. Johdotus voidaan toteuttaa esim. 2-Duck johtimilla varustetulla 110 kv ilmajohdotuksella tai kahden virtapiirin harustetulla rakenteella ja yhdellä ilmajohdotuksen pylvästyksellä. Näin voidaan varmistaa, että kahden eri tuulipuiston mahdolliset toimintahäiriöt eivät haittaa tuulipuistojen ulkoista sähkönsiirtoa, vaan kummallakin tuulipuistolla on oma itsenäinen sähkölinja Fingridin Jylkän sähköasemalle yhdellä ilmajohdotuspylvästyksellä. Pyydämme Pyhäjoen kunnanhallitusta ja kaavoittajaa huomioimaan yllämainitut asiat kaavamerkinnöissä ohjeellisena Puskakorven tuulipuistohankkeen ulkoisena sähkölinjan maakaapelointina Karhunnevankankaan osayleiskaavassa. Puskakorven Tuulivoima Oy jatkaa yhteistyöneuvotteluja ulkoisen sähköverkon rakentamisesta wpd Finland Oy:n kanssa edelleen vuoden 2016 aikana. Puskakorvenkallion tuulipuiston ulkoisen sähköverkon suunnittelu tarkentuu ja saatetaan loppuun Puskakorvenkallion tuulipuistohankkeen YVA:ssa ja kaavoitussuunnittelussa joka aloitetaan keväällä 2016.
KARHUNNEVANKANKAAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 16 (16) Mielipiteen kaavakarttaan ja