LAUSUNTOPYYNTÖ 110 kv VOIMAJOHTOHANKKEESTA JYLKKÄ - KARHUNNEVAN- KANGAS

Transkriptio

1 S Laivonen LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) Pyhäjoen kunta Kuntatie PYHÄJOKI LAUSUNTOPYYNTÖ 110 kv VOIMAJOHTOHANKKEESTA JYLKKÄ - KARHUNNEVAN- KANGAS wpd Karhunnevankankaan Tuulipuisto Oy:n tarkoituksena on rakentaa uusi 110 kv voimajohto välille Jylkkä - Karhunnevankangas. Uusi voimajohto rakennetaan Karhunnevankankaan tuulivoimapuiston liittämiseksi Jylkän sähköaseman kautta Suomen kantaverkkoon. Voimajohtohankkeen suunnittelusta vastaa TLT-Engineering Oy. Karhunnevankankaan tuulivoimapuisto sijoittuu Pyhäjoen kunnan alueelle noin 12 km:n etäisyydelle kuntakeskuksesta kaakkoon. Hankealueelle haetaan rakennusluvat 33:lle tuulivoimalalle. Tuulivoima-alueen osayleiskaava on hyväksytty Pyhäjoella ja se on saanut lainvoiman Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ilmoituksella Hankkeen YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta löytyvät ympäristöhallinnon www-sivuilta osoitteesta Ymparisto > Karhunnevankankaan tuulivoimahanke, Pyhäjoki. Kooste sähkönsiirtoreitin vaikutusten arvioinnista on liitteenä 1. Tuulivoimaloilla tuotettu sähkö siirretään keskijännitemaakaapelein rakennettavalle, tuulipuiston sisäiselle sähköasemalle, josta se syötetään kantaverkkoon uudella 110 kv johdolla. Liityntäjohdon osalta on tuulipuiston YVA-selostuksessa tarkasteltu kahta eri reittivaihtoehtoa. Toteutettavaksi valikoitunut reitti vastaa lähinnä vaihtoehtoa VE B (VE 2) ja se tarkentuu vielä yleissuunnittelun kuluessa mm. Jylkän sähköasemaan liittymisen osalta. Myös tekeillä oleva sulfaattimaiden tarkempi selvitys saattaa aiheuttaa muutoksia voimajohtoreittiin. Rakennettavan voimajohdon pituus on noin 8,3 km ja käytettävä pylvästyyppi pääasiassa harustettu teräsputkipylväs, jonka vaatima maaaluetarve on 26 m leveä johtoaukea ja sen molemmin puolin 10 m levät reunavyöhykkeet. Voimajohtoreitti sijoittuu Pyhäjoen kunnan ja Kalajoen kaupungin alueille. Johtohankkeen alustava reittikartta sekä ote GTkartasta ovat liitteenä 2 ja poikkileikkauspiirros johtoalueesta liitteenä 3. Lisäselvitykset sekä mahdollisesti päivittynyt reittikartta toimitetaan

2 S Laivonen LAUSUNTOPYYNTÖ 2(2) tämän lausuntopyynnön liitteeksi heti niiden valmistuttua elokuun alkupuolella. Pyydämme teiltä virallista lausuntoa voimajohtohankkeesta ja johdon sijoituksesta. Lausuntonne tullaan liittämään energiavirastolle tehtävään hankelupahakemukseen sekä valtioneuvostolle tai maanmittauslaitokselle tehtävään lunastuslupahakemukseen. Mahdollisiin kysymyksiin vastaa TLT-Engineering Oy:stä asiantuntija Arto Marjoniemi p Lausuntonne pyydämme lähettämään mennessä osoitteella: TLT-Engineering Oy Sari Laivonen Puunaulakatu PORI Kunnioittaen TLT-ENGINEERING OY Sari Laivonen Suunnittelija LIITTEET 1. Kooste sähkönsiirtoreitin vaikutusten arvioinnista 2. Ote GT-kartasta 1: ja alustava reittikartta 1: Johtoalueen poikkileikkauspiirros

3 wpd Karhunnevankankaan Tuulipuisto Oy Katri Backman Kooste Karhunnevankankaan tuulipuiston 110 kv-sähkönsiirtoreitin vaikutusten arvioinnista 1. Esittely Karhunnevankankaan tuulipuistohanke sijaitsee Pyhäjoen keskustaajaman ja Yppärinjoen välisellä metsäalueella. Tuulipuistoon suunnitellaan rakennettavaksi 33 tuulivoimalaa, kukin teholtaan 3-5 MW. Tuulipuiston rakentaminen aiheuttaa siten siirtotarpeen maksimissaan 185 MVA teholle. Sähkön siirtäminen valtakunnan verkkoon vaatii 110 kv yhteyden rakentamisen. Sähköliityntä on suunniteltu rakennettavaksi Fingridin Jylkän sähköasemalle Kalajoella. Johdolle haetaan Sähkömarkkinalain 14 mukaista hankelupaa. Tähän tiivistelmään on koottu Karhunnevankankaan tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja tuulipuiston yleiskaavamenettelyn aikana tehdyt arviot rakennettavan 110 kv-voimajohdon ympäristövaikutuksista. Arviota tullaan vielä täydentämään heinäkuussa 2017 tehtävän täydentävän luontoinventoinnin osalta, ja inventoinnin tulokset liitetään oheiseen lausuntopyyntöön myöhemmin. 2. Voimajohtohankkeen perustiedot Tuulivoimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleilla tuulipuiston sisäiselle 33/10 kv sähköasemalle, josta sähkö johdetaan 110 kv ilmajohtoa pitkin Fingridin sähköasemalle Kalajoen Jylkkään. Ilmajohto rakennetaan harustettuna teräspylväänä, mutkissa käytetään tarpeen vaatiessa vapaasti seisovaa ristikkorakenteista teräspylvästä. Pylväiden korkeus on noin 20 metriä. Johtokäytävän leveys on noin 26 metriä, jonka lisäksi puuston kasvua rajoitetaan 10 metrin leveydeltä johtokäytävän molemmin puolin. Johtoalueen leveys kokonaisuudessaan on siten noin 46 metriä. Johtoalueelle tullaan hakemaan lunastuslupaa. Voimajohdosta aiheutuvia vaikutuksia on tarkasteltu lähinnä luontoarvojen, maiseman, elinkeinojen ja maankäytön osalta. Suurin vaikutus voimajohdon rakentamisesta aiheutuu johtokäytävän raivaamisesta ja siitä syntyvästä maastokäytävästä, jonka alueella puuston kasvua rajoitetaan. Voimajohdosta voi syntyä yhteisvaikutuksia muiden voimajohtojen kanssa lähellä Jylkän sähköasemaa, jonne liittyy mahdollisesti useampia voimajohtoja olemassa olevien kantaverkon suurjännitejohtojen lisäksi. 3. Tarkasteltavan reittivaihtoehdon esittely Karhunnevankankaan tuulipuiston YVA-menettelyn yhteydessä tutkittiin sähkönsiirrolle kahta vaihtoehtoista linjausta (liite 1). YVA- ja kaavamenettelyiden aikana saadun palautteen perusteella jatkosuunnitteluun on valittu vaihtoehto B. Linjausta on tarkastettu paikoin uudestaan siten, että lausunnoissa saatu palaute on otettu huomioon. Seuraavassa on yhteenveto voimajohtolinjauksiin liittyvistä lausunnoista ja mielipiteistä, jotka annettiin Karhunnevankankaan YVA- selostuksesta sekä kaavamenettelyn aikana (Taulukko 1-3).

4 Taulukko 1. Voimajohtovaihtoehtoja koskevat lausunnot Karhunnevankankaan YVA-selostuksesta Lausuja Lausunto Toimenpide Fingrid Oyj Liityntäjohto tulisi sijoittaa Fingridin 400 kv linjan länsipuolelle. Sijoitus itäpuolelle merkitsisi teknisesti erittäin haastavia risteämiä 400 kv voimajohdon kanssa. Fingrid suosittelee uuteen johtokäytävään sijoittuvan yhteyden tutkimista Jylkän sähköasemalle. Merijärven kunta Saukon ja Viitaperän kylien asukkaat Pohjois-Pohjanmaan liitto Kalajoen kaupunki Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus Merijärven kunta ei hyväksy sähkönsiirron toteuttamista vaihtoehto A:n mukaisesti, koska se vaikeuttaa Saukon ja Viitaperän alueiden käyttöä viljelyyn ja metsänhoitoon. Sähkönsiirron toteuttamiseksi tulee valita vaihtoehto B. Vaihtoehto B kulkee maakuntakaavassa kohdemerkinnällä osoitetun turvetuotantoon soveltuvan alueen (tu-1) läpi, linja tulee jatkosuunnittelussa siirtää kulkemaan suon itäpuolitse. Kalajoen kaupunki vastustaa sähkönsiirtolinjan B toteuttamista, jollei sitä voida toteuttaa yhteistyössä Mehtäkylän tuulipuiston kanssa. Sähkönsiirtolinjaa on perusteltua vielä tutkia ja yhteensovittaa vaihtoehtoisia ratkaisuja muiden hankkeiden ja ympäristön kanssa. Jatkosuunnitteluun valittua YVA VEB:tä on tarkennettu siten, että se sijoittuu koko pituudeltaan uuteen maastokäytävään Jylkän sähköasemalle asti. Jatkosuunnittelua on jatkettu vaihtoehto B:n pohjalta. Jatkosuunnittelua on jatkettu vaihtoehto B:n pohjalta. Jatkosuunnittelussa linjausta on tarkennettu kulkemaan Yppärinnevan itäpuolitse. Mehtäkylän tuulipuiston hanketoimijan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Mehtäkylän hanketta ei tällä hetkellä kehitetä aktiivisesti. Jatkosuunnitteluun on valittu YVA:n vaihtoehto B, jota on tarkennettu YVA- ja kaavamenettelyissä saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Taulukko 2. Yleiskaavaluonnoksesta saadut sähkönsiirtoa koskevat lausunnot ja mielipiteet: Lausuja Lausunto Toimenpide Merijärven kunta Merijärven kunta ei hyväksy sähkönsiirron toteuttamista vaihtoehto A:n mukaisesti, jossa rakennettaisiin voimajohto Viitaperän ja Saukon kautta Kalajoen Jylkkään vaikeuttaen näin alueen käyttöä viljelyyn ja metsänhoitoon. Merijärven kunnan ja kuntalaisten kannalta hyväksyttävä sähkönsiirron toteuttamistapa on toimia vaihtoehto B:n mukaisesti. Fingrid Karhunnevankankaan tuulivoimapuiston liityntävoimajohto on sijoitettu samaan maastokäytävään Fingridin nykyisten voimajohtojen ja suunniteltujen Hanhikivi 1 ydinvoimalaitoksen voimajohtojen kanssa. YVAmenettelyssä tutkittava Fingridin 110 kilovoltin kahden virtapiirin voimajohto sijoittuu Suunnittelua on jatkettu vaihtoehto B:n pohjalta. Jatkosuunnitteluun valittua YVA vaihtoehto B:tä on tarkistettu siten, että se sijoittuu koko pituudeltaan uuteen maastokäytävään Jylkän asemalle asti.

5 Merijärven kunnan Saukon kylän ja Viitaperän asukkaat (40 allekirjoittanutta) nykyisten 400 ja 110 kilovoltin voimajohtojen yhteyteen. Kun kyseiseen voimajohtokäytävään sijoitetaan vielä tuulivoima-alueen liityntäjohto, voimajohtokäytävästä tulee erittäin leveä. Fingridin näkemys on se, että tuulivoimapuiston liityntäjohto tulisi sijoittaa nykyisen voimajohtokäytävän länsipuolelle. Sijoitus itäpuolelle merkitsisi teknisesti erittäin haastavia risteämiä 400 kv voimajohdon kanssa. Ehdotamme myös, että hankevastaava tutkii vielä kokonaan uuteen johtokäytävään sijoittuvan voimajohtoyhteyden Jylkän sähköasemalle. Karhunnevankankaan tuulipuiston sähkönsiirron osalta vaihtoehdoista tulisi valita vaihtoehto B. Vaihtoehto A:n toteutuessa nykyistä johtoaluetta täytyisi leventää merkittävästi Viitaperän pohjoispuolen ja Jylkän sähköaseman välillä, koska olemassa olevan voimajohdon ja juuri rakenteilla olevan voimajohdon lisäksi johtoalueelle on tulossa myös Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalaitoksesta vedettävä voimajohto. Tästä on haittaa maanviljelykselle ja metsänhoidolle. Suunnittelua on jatkettu vaihtoehto B:n pohjalta. Taulukko 3. Yleiskaavaehdotuksesta saadut sähkönsiirtoon liittyvät lausunnot: Lausuja Lausunto Toimenpide Fingrid Osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty uusi liityntäjohtoreitti Jylkän sähköasemalle, kuten Fingrid ehdotti edellisessä lausunnossaan. Fingridillä ei ole siten huomauttamista osayleiskaavan ehdotuksesta. Kalajoen kaupunki Sähkönsiirtolinjaus kulkee osin Kalajoen kaupungin kaavoitusohjelmassa olevan Mehtäkylän tuulivoimapuiston kohdalla. Kalajoen kaupunki on lausunnossaan Karhunnevankankaan tuulivoimapuiston YVAselostuksesta todennut, että kaupunki vastustaa sähkönsiirtolinjausta, jollei sitä voida toteuttaa yhteistyössä Mehtäkylän tuulipuiston kanssa. Mehtäkylän tuulipuiston hanketoimijan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Mehtäkylän hanketta ei tällä hetkellä kehitetä aktiivisesti. Tutkittava johtoreitti alkaa Karhunnevankankaan tuulipuiston yleiskaavaan merkityltä sähköaseman sijainnilta ja suuntautuu etelään olemassa olevan metsäautotien viertä. Linja ohittaa Yppärinnevan itäpuolelta ja kääntyy loivasti lounaaseen Kauhaviitaa kohti, jossa se yhtyy olemassa olevan metsäautotien linjaukseen seuraten sitä etelään kohti Oulaistentietä. Linja ohittaa Jylynkalliot itäpuolelta ja metsäautotien varressa sijaitsevan metsästysmajan länsipuolelta. Etäisyyttä metsästysmajan ja keskilinjan välillä on noin 100 metriä. Linja ylittää Oulaistentien olemassa olevan metsäautotien länsipuolelta ja jatkuu omassa maastokäytävässään Isomäen yli Jylkän sähköasemalle. Reitin kokonaispituus on n. 8,3 km.

6 Taulukko 4. Yhteenveto YVA-selostuksessa tunnistetuista vaikutuksista Vaikutus Vaikutus Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Vähäinen (SITO 2015: 43) Maankäyttö Vähäinen (SITO 2015: 60) Elinkeinot Metsäkuvioiden pirstoutumisella vähäinen haitallinen vaikutus metsätalouteen (SITO 2015: 63) Luonnonvarat Vähäinen (SITO 2015: 65) Virkistyskäyttö Vähäinen (SITO 2015: 67) Metsästys ja riistalajit Hirvet ja jänikset voivat hyötyä puuttomasta maastokäytävästä, metsäalueiden pirstoutumisella heikentävä vaikutus metsäkanalintujen elinympäristöjen laatuun (SITO 2015: 73) Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Sähkönlinjan välittömässä läheisyydessä paikallisesti kohtalainen tai merkittävä, muutoin vähäinen (SITO 2015: 96-98) Muinaisjäännökset Ei vaikutuksia (SITO 2015: 102) Kasvillisuus Johtokäytävän raivaamisesta vähäinen haitallinen vaikutus (2015: 123) Linnusto Ei merkittäviä vaikutuksia (SITO 2015: 135) Muu eläimistö Ei lajien esiintymistä vaarantavia haitallisia vaikutuksia (SITO 2015: 141) Suojelualueet Ei vaikutuksia (SITO 2015: 145) Maaperä Vähäisiä paikallisia vaikutuksia pylväiden kohdalla (SITO 2015: 151) Pinta- ja pohjavedet Ei vaikutuksia (SITO 2015: 154) Liikenne Rakentamisesta tilapäinen ja lyhytaikainen haitallinen vaikutus (SITO 2015: 164) Yhteisvaikutukset Yhteisvaikutuksia voi syntyä Jylkän sähköasemalla, jos kaikki sinne liitettäväksi suunnitellut hankkeet toteutuvat (SITO 2015: 178) 4. Vaikutukset ympäristön- ja luonnonsuojeluun Maasto, johon tutkittava linja sijoittuu, on pääosin intensiivisen metsätalouden piirissä olevaa peitteistä metsämaata, jossa vaihtelevat pienialaiset kalliopaljastumat ja soistumat. Suurin osa alueesta on ojitettua, metsätalouskäytössä olevaa metsää. Metsä on tyypiltään turvekankaiden ja kalliometsien vaihtelua. Valtapuulaji on mänty. Pääosa metsistä on taimikoita tai eri ikävaiheiden kasvatusmetsää. Metsäalueet ovat pirstoutuneita eikä suurempia yhtenäisiä kokonaisuuksia esiinny. Suunniteltu siirtolinja ei ylitä merkittäviä kalliopaljastumia. Maaston muodot reitillä ovat pienipiirteisiä. Reitillä merkittävin kohouma on Jylynkalliot (n. 50 m mpy), jonka linja ohittaa itäpuolelta. Johtokäytävältä kaadetaan puut ja reunavyöhykkeellä puiden kasvua rajoitetaan. Johtoalueelta poistetaan metsä- ja suokasvillisuutta n. 50 metrin leveydeltä, jolloin aiheutuva vaikutus on avohakkuun kaltainen. Tilalle kasvaa lehtipuuvaltaista vesakkoa. Johtoaukealta hakataan puusto 5-8 vuoden välein ja reunavyöhykkeen puustoa karsitaan vuoden välein joko poistamalla ylikorkeat puut tai karsimalla puiden latvuksia. Tämä aiheuttaa metsäelinympäristön pirstoutumista ja lisää reunavaikutuksen määrää paikallisesti. Siirtolinja ei ylitä vesistöjä lukuun ottamatta metsäojia. YVA- menettelyn yhteydessä ei ole tunnistettu siirtolinjasta aiheutuvia vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin (SITO 2015: 154). Vaikutukset maa- ja kallioperään syntyvät lähinnä voimajohdon pylväiden perustamisen yhteydessä. Suunnitellulle sähkönsiirtolinjalle on

7 tehty Karhunnevankankaan tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä sulfaattimaaselvitys vuonna 2015, jossa todettiin että siirtolinja sijoittuisi potentiaaliselle sulfaattimaaalueelle n. 700 metrin matkalla (Auri 2015). Sulfaattimaiden esiintymistä selvitetään tarkemmin maastotutkimuksilla kesän 2017 aikana. 4.1 Luontoinventoinnit Karhunnevankankaan tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä on tehty kasvillisuusinventointi YVA:n vaihtoehto B:n mukaiselle linjalle kesä-elokuussa 2015 (SITO 2015). Inventoinnin yhteydessä ei havaittu uhanalaisia sammal- tai jäkäläesiintymiä eikä uhanalaisia putkilokasviesiintymiä. Muitakaan huomionarvoisia luontokohteita ei havaittu. YVA-menettelyn yhteydessä VE B:n linjaukselta on tehty pesimälinnuston kartoituslaskenta 100 m leveydeltä molemmin puolin linjaa touko-kesäkuussa 2015 (Ahlman Group 2015a). Hankealueen sisälle jäävä osuus on inventoitu hankealueen pesimälinnustoinventoinnin yhteydessä maalis-kesäkuussa 2015 (Ahlman Group 2015b). Löydetty lajisto oli tavanomaista, tutkitulta linjavaihtoehdolta löydettiin 26 lajin reviirit, näistä ainoana huomionarvoisena lajina kaksi metson reviiriä. YVA-menettelyn yhteydessä Sähkönsiirtovaihtoehto B:n alueelle on tehty liito-oravainventointi huhtikuussa 2015 (SITO 2015). Inventoinnissa ei tunnistettu liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä eikä tehty havaintoja liito-oravasta. Inventoinnissa ei myöskään tunnistettu viitasammakolle soveltuvia potentiaalisia elinympäristöjä, joten erillistä viitasammakkoinventointia ei ole tehty. Siirtolinjalla ei arvioida olevan vaikutuksia ympäristönsuojelun kannalta tiedossa olevien merkittävien kohteiden tai elinympäristöjen arvoihin tai suojelualueisiin (SITO 2015: 145). Arvio täydentyy muuttuneen linjauksen osalta heinäkuussa 2017 tehtävien maastokäyntien perusteella. 5. Hankkeen suhde alueen maankäyttöön ja kaavoitukseen Suunniteltu voimajohto sijoittuisi kokonaan uuteen johtokäytävään pääasiassa metsätalousalueelle. Lähistöllä ei ole asutusta tai vapaa-ajan asuntoja. Linjaus kulkee n. 100 metrin päässä Oulaistentieltä Jylynkallioille suuntautuvan metsäautotien varrella sijaitsevasta metsästysmajasta. Linjaus kulkee Karhunnevankankaan hankealueella Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan tu-1- alueeksi (turvetuotantoon soveltuva alue) merkityn Yppärinnevan viereltä ja ylittää sen itäreunassa. Voimajohdon rakentamisen ei arvioida vaikeuttavan maakuntakaavan toteutumista. Karhunnevankankaan hankealueella linjaus noudattaa Karhunnevankankaan yleiskaavan ohjeellista 110 kv voimajohdon linjausta. Karhunnevankankaan tuulipuiston yleiskaavaa lukuun ottamatta linjauksen reitillä tai sen lähistöllä ei sijaitse yleis- tai asemakaavoitettuja alueita. Kalajoen Mehtäkylässä on ollut vireillä tuulivoimahanke, mutta hanketoimijan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella voimajohtolinjaus ei vaikuta kyseisen hankkeen toteutumiseen. Voimajohtolinjauksen ei arvioida vaikeuttavan kuntatason kaavojen toteutumista. Johtokäytävän aiheuttamalla metsäalan menetyksellä ja metsäkuvioiden pirstoutumisella arvioidaan olevan vähäinen haitallinen vaikutus metsätalouden harjoittamiseen ja virkistyskäyttöön (SITO 2015: 65-67). 6. Vaikutukset maisemaan ja muinaisjäännöksiin Tarkasteltava sähkönsiirtoreitin linjaus sijoittuu kokonaisuudessaan uuteen johtokäytävään peitteiseen metsämaisemaan, pois lukien Oulaistentien ylitys. Maiseman muutos metsäisestä suljetusta tai puoliavoimesta maisemasta avoimeksi johtokäytäväksi on siten suuri, mutta vaikutukset jäävät paikallisiksi ja keskittyvät aivan johtoaukean välittömään läheisyyteen. Johtokäytävä seuraa välillä Karhunnevankangas- Yppärinneva ja Kauhaviita-Isomäki olemassa olevien metsäautoteiden reittiä. Yhdessä metsäautoteiden

8 kanssa maisemahäiriö on jonkin verran suurempi. Metsäautotie muodostaa kuitenkin maisemaan olemassa olevan aukkokohdan, joten voimajohdon sijoittaminen samalle alueelle jättää metsämaiseman toisaalla yhtenäisemmäksi ja vähemmän pirstaleiseksi. Siirtoreitti ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille, eikä sen läheisyyteen sijoitu arvokkaita maisemaympäristöjä tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, joiden ympäristöön tai arvoihin voimajohdon rakentamisella voisi olla vaikutuksia (SITO 2015: 96-98). 6.1 Arkeologinen inventointi Voimajohdon alueelle on tehty arkeologinen inventointi YVA-menettelyn yhteydessä kesällä 2015 (Keski- Pohjanmaan arkeologiapalvelu 2015). Inventointia on täydennetty kesällä 2016 siltä osin kuin voimajohdon linjaus poikkeaa YVA-menettelyn yhteydessä tarkastellusta vaihtoehto B:stä (Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu 2016). Inventoinnit on tehty metrin säteellä johdon alustavasta linjauksesta. Hankealueen sisälle jäävät muinaismuistot on huomioitu kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Kaava-alueen ulkopuolelta linjauksen lähistöltä tunnettiin entuudestaan kaksi muinaisjäännöstä, esihistorialliset röykkiökohteet Jylynkalliot NE ja Jäneskangas. Kesän 2016 täydennysinventoinnissa Oulaistentien eteläpuolelta löytyi kaksi muinaisjäännöstä, jotka sijaitsevat arviolta 140 ja 150 metrin etäisyydellä nykyisen linjauksen keskilinjalta. Kartta 400 metrin säteellä sijaitsevista muinaisjäännöksistä on liitteenä 2. Maastohavainnoinnin perusteella kyseisellä linjausvaihtoehdolla ei olisi vaikutusta muinaisjäännöksiin. Muinaisjäännösten sijainti otetaan huomioon tarkemmassa pylvässuunnittelussa. Taulukko 5. Tunnetut ja inventoidut muinaisjäännökset 400 metrin etäisyydellä Muinaisjäännös Etäisyys linjasta Vaikutus Jylynkalliot NE (röykkiö) 330 m ei vaikutusta Jäneskangas (kivirakenne/röykkiö) 250 m ei vaikutusta Isomäki (kivirakenne/röykkiö) 150 m ei vaikutusta Marjakankaan tervahauta 140 m ei vaikutusta 7. Lähteet Ahlman Group Oy (2015a). Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston 110 kv voimajohdon pesimälinnustoselvitys Raportteja 68/2015. Ahlman Group Oy (2015b). Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston pesimälinnustoselvitys Raportteja 80/2015. Auri, J. (2015). Sulfaattimaaselvitys Karhunnevankankaan Tuulivoimahankealueella Pyhäjoella. Geologian Tutkimuskeskus. Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu (2015). Karhunnevankankaan tuulipuiston sähkönsiirtoreittien inventointi. Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu (2016). Karhunnevankankaan tuulipuistohankkeen arkeologinen täydennysinventointi. SITO Oy (2015). Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuisto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Erweko Oy, Oulu Liitteet 1. YVA:ssa tarkastellut sähkönsiirtovaihtoehdot ja suunniteltu johtoreitti 2. Kartta lähimpien muinaismuistojen sijainnista

9 Selite Tutkittava voimajohtoreitti YVA VEB YVA VEA Tuulipuistoalue wpd Finland Oy/Karhunnevankankaan tuulipuistohanke Projektio: ETRF89_ETRS_TM35FIN. wpd Finland Oy/Taustakartta Maanmittauslaitos 11/2015 Sähkönsiirron reittivaihtoehdot Tekijä: Katri Backman Päivämäärä: 05/07/2017 KARHU_OHL_KB Tämän kartan sisältämä informaatio on tuotettu digitaalisista ja ei-digitaalisista lähteistä, ja siinä saattaa esiintyä epätarkkuuksia. 2.5 km

10 Selite Jylynkalliot NE _ ^ _ ^ Muinaisjäännökset Tutkittava voimajohtoreitti Tuulipuistoalue Isomäki Marjakangas _ ^ _ ^ Jäneskangas _ ^ km wpd Finland Oy/Karhunnevankankaan tuulipuistohanke Projektio: ETRF89_ETRS_TM35FIN. wpd Finland Oy/Taustakartta Maanmittauslaitos 11/2015 Muinaisjäännösten sijainti Tekijä: Katri Backman Päivämäärä: 03/07/2017 KARHU_OHL_KB Tämän kartan sisältämä informaatio on tuotettu digitaalisista ja ei-digitaalisista lähteistä, ja siinä saattaa esiintyä epätarkkuuksia.

11 KARHUNNEVANKANGAS JYLKKÄ Pohjakartta: Maastokarttarasteri (c) Maanmittauslaitos 6/2017 WPD KARHUNNEVANKANKAAN TUULIPUISTO OY JYLKKÄ - KARHUNNEVANKANGAS 110 kv OTE GT-KARTASTA Suunnitellut A. Marjoniemi Piirtänyt pvm. SLA Hyväksynyt pvm. Mittakaava 1: Koko A4 Piirustusnumero Muutos Lehti 1 Lehtiä 1

12 KARHUNNEVANKANGAS Tuulipuiston osayleiskaava-alueen raja Jylkkä - Karhunnevankangas 110 kv JYLKÄN SÄHKÖASEMA Pohjakartta: Peruskarttarasteri (c) Maanmittauslaitos 6/2017 WPD KARHUNNEVANKANKAAN TUULIPUISTO OY JYLKKÄ - KARHUNNEVANKANGAS 110 kv ALUSTAVA REITTIKARTTA Suunnitellut A. Marjoniemi Piirtänyt pvm. SLA Hyväksynyt pvm. Mittakaava 1:25000 Koko A3 Piirustusnumero Muutos Lehti 1 Lehtiä 1

13