Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA ESITYSLISTA 10-2013 KOKOUSKUTSU Kokousaika klo 15:30 Kokouspaikka Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3 Käsitellään Tällä esityslistalla mainitut asiat Puheenjohtaja
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 Asia Sivu VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Ilmoitusasiat 2 HALLINTO OSASTO/KSV 1 Poikkeamis ja suunnittelutarveasioiden päätösvallan antaminen kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikölle (a asia) 11 ASEMAKAAVAOSASTO 1 Itä Pakilan siirtolapuutarha alueita ja ympäristöä koskeva asemakaavaja asemakaavan muutosehdotus (nro 12186) (a asia) 15 LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO 1 Pöydälle 26.03.2013 Helsingin pysäköintipolitiikka (a asia) 2 Pöydälle 26.03.2013 Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleissuunnitelmaluonnos (a asia) 25 44 3 Veturitien liikennesuunnitelma (a asia) 61 ASEMAKAAVAOSASTO 2 Sörnäistenniemen korttelin 10587 tonttien 1 3 ja 10 asemakaavan muutosehdotus (nro 12189) (b asia) 3 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto Lassilan Hopeapolun ympäristön asemakaavan muutosehdotuksesta tehdystä muistutuksesta ja annetuista lausunnoista (nro 12168) (b asia) 4 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys rakennuskiellon jatkamiseksi Kuninkaantammen alueella (Kaarela, Kuninkaantammi) (nro 12194) (basia) 70 75 83 5 Poikkeamishakemus (Kaivopuisto, Kalliolinnantie 4) (b asia) 85 6 Poikkeamishakemus (Oulunkylä, Maunula, Suopellonkaari 20) (b asia) 92
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 PUHEENJOHTAJA 1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 97
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 1 (97) Vp/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 2 (97) Vp/2 2 Ilmoitusasiat Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi seuraavat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä kaupunkisuunnitteluja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemät päätökset: Kaupunginvaltuusto 13.3.2013 92 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Ullanlinnan tontin 133/5 ja puistoalueen asemakaavan muutoksen piirustuksen 12117/22.5.2012 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (Tehtaankatu 1d, Vuorimiehenkatu 8b). (HEL 2012 007184) asemakaavaosasto Kaupunginvaltuusto 13.3.2013 93 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vartiokylän, Vartioharjun tontin 45475/1 asemakaavan muutoksen piirustuksen 12139/11.9.2012 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (Vartioharjun hoivakoti). (HEL 2011 007117) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 18.2.2013 209 Kaupunginhallitus asetti toimikaudeksi 2013 2014 yhdeksänjäsenisen nimistötoimikunnan, jonka tehtävänä on mm. valmistella asemakaavojen nimikysymyksiä ja antaa lausuntoja nimiasioissa. Toimikuntaan kuuluvat suostumuksensa mukaisesti seuraavat henkilöt: puheenjohtaja 1 asemakaava arkkitehti, arkkitehti Annukka Lindroos varapuheenjohtaja 2 suunnittelija, valtiotieteiden maisteri Mauri Laine, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu jäsenet 3 yksikönpäällikkö, filosofian maisteri Riitta Pakarinen, Helsingin historia 4 tutkija, filosofian maisteri Helinä Uusitalo, suomen kieli ja nimistönhuolto
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 3 (97) Vp/2 5 filosofie magister Kristian Slotte, svenska språket och namnforskning 6 toimittaja, valtiotieteiden maisteri Miska Rantanen, kaupunkikulttuuri ja urbanismi 7 dosentti, filosofian tohtori Mikko Olavi Seppälä, kulttuurihistoria ja Helsingin historia 8 kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi, media ja suomalainen yhteiskunta 9 kaupungingeodeetti, diplomi insinööri Heikki Laaksonen, karttatuotanto ja paikkatieto ja henkilökohtaiset varajäsenet: 1 projektipäällikkö, arkkitehti Suvi Tyynilä, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu 2 yleiskaavasuunnittelija, kauppatieteiden maisteri Jussi Mäkinen, paikkatieto ja yleissuunnittelu 3 museolehtori, filosofian maisteri Anna Finnilä, Helsingin historia 4 tutkija, filosofian tohtori Heikki Hurtta, suomen kieli ja nimistöntutkimus 5 forskare, filosofie doktor Leila Mattfolk, svenska språket och namnvård 6 toimittaja, filosofian maisteri Joonas Laitinen, kaupunkikulttuuri ja urbanismi 7 protokolla asiantuntija, filosofian maisteri Anton Eskola, kulttuurihistoria ja Helsingin historia 8 toimittaja, humanististen tieteiden kandidaatti Niina Mäkeläinen, media ja suomalainen yhteiskunta 9 atk päällikkö, diplomi insinööri Anu Soukki, karttatuotanto ja paikkatietosihteeri nimistönsuunnittelija, filosofian maisteri Johanna Lehtonen kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä varalla suunnittelija, filosofian maisteri Reetta Keisanen ja suunnittelija, filosofian maisteri Hanna Ikonen, molemmat kaupunkisuunnitteluvirastosta. (HEL 2013 001302) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 4.3.2013 256
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 4 (97) Vp/2 A Kaupunginhallitus on tarkistanut 8.6.2009 (744 ) tekemäänsä Kalasataman Verkkosaaren kelluvia asuntoja koskevaa varauspäätöstä seuraavasti: JMV Research Oy:lle varataan perustettavan yhtiön/perustettavien yhtiöiden lukuun asemakaavan muutoksen nro 11956 mukaisia ohjeellisia kaavatontteja (W/A 1) 10619/1 2 vastaavat alueet kelluvien asuntojen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten 31.12.2016 saakka seuraavin ehdoin: 1 Hanke toteutetaan yhteistyössä AS Ehitusfirma Rand & Tuulbergin, Osaühing Pakri Invest Halduksen, MEC Insenerilahendused OÜ:n ja Resultat Resurs Veideman Ab:n kanssa. Mainittujen yhteistyötahojen mahdolliset muutokset edellyttävät kaupungin hyväksynnän. 2 Varauksensaajan ja mainittujen yhteistyötahojen aikaisempi varaus oheisliitteestä 2 ilmenevään entiseen varausalueeseen B päättyy oikeuksineen ja velvoitteineen muilta osin. Helsingin kaupunki voi jatkossa vapaasti seuraamuksitta varauksensaajaa ja mainittuja yhteistyötahoja kuulematta päättää muilta osin entisten varausalueiden B ja A tulevasta varaamisesta, käytöstä ja luovuttamisesta. 3 Tontti 10619/2 on rakennettava ennen tonttia 10619/1. Tontin 10619/2 pitkäaikainen vuokrasopimus tulee allekirjoittaa ja rakentaminen aloittaa kunnallistekniikan ja rantamuurin rakentamisen mahdollistamassa aikataulussa, kuitenkin viimeistään 30.6.2016. Varauksensaaja on velvollinen rakentamaan tontille 10619/2 asemakaavan muutoksen mukaisesti kelluvat asunnot ja laituri ynnä muut alueet täysin valmiiksi kolmen vuoden kuluessa tontin luovutusasiakirjan allekirjoittamisesta lukien, ellei kaupunki hakemuksesta myönnä perustellusta syystä jatkoaikaa. Muussa tapauksessa kaupungilla on oikeus seuraamuksitta varauksensaajaa kuulematta päättää tontin 10619/1 varaamisesta ja luovuttamisesta kolmannelle. Tällöin varauksensaaja on velvollinen sopimaan kohdassa 4 mainituista seikoista tontin 10619/2 osalta tontin nro 1 uuden varauksensaajan kanssa. 4 Tontit 10619/1 4 ovat velvolliset keskenään sopimaan kevyen
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 5 (97) Vp/2 liikenteen avattavien siltojen, laitureiden ym. mahdollisten yhteisten alueiden, tilojen, rakenteiden, laitteiden ja kunnallistekniikan toteuttamisesta, käytöstä ja ylläpidosta, korjaamisesta ja uusimisesta sekä kustannusten jakamisesta. Ellei muuta perustetta sovita, kustannukset jaetaan tonttien kesken niiden asemakaavaan merkittyjen pääkäyttötarkoitusten mukaisten kerrosalamäärien (k m²) mukaisessa suhteessa. 5 Alueellinen jätteen putkikeräysjärjestelmä Varauksensaaja on velvollinen järjestämään varauksen kohteeseen rakennettavien rakennusten ja toimintojen jätehuollon (tämänhetkisten tietojen mukaan sekajäte, biojäte, paperi ja pienkartonki) Kalasatamaan toteutettavalla alueellisella jätteen putkikeräysjärjestelmällä. Varauksensaaja on velvollinen ryhtymään Kalasataman jätteen putkikeräys Oy:n (jäljempänä yhtiö) osakkaaksi kaupungin ja yhtiön toimesta myöhemmin vahvistettavien periaatteiden sekä ehtojen mukaisesti. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella, ellei kaupunki muuta päätä. Varauksensaaja on myös velvollinen tekemään jäteyhtiön kanssa tarvittavat suunnittelu, toteutus, merkintä ja käyttösopimukset tai muut mahdolliset sopimukset. Sopimusten ehdoista, merkintä tai muista mahdollisista maksuista, järjestelmän käytöstä ja ylläpidosta perittävistä maksuista sekä muista vastaavista päättää yhtiö kaupungin vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Varauksensaaja on velvollinen tekemään edellä mainitut sopimukset sekä suorittamaan merkintä ym. mahdolliset maksut yhtiön ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Ellei Kalasataman jätteen putkikeräys Oy toisin määrää, varauksensaaja on velvollinen allekirjoittamaan putkikeräysjärjestelmän toteuttamista koskevan suunnittelu ja toteutussopimuksen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tontin vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta. Yhtiö toteuttaa jäteaseman ja järjestelmän edellyttämän runkoverkon katualueelle tai muulle yleiselle alueelle sekä hankkii järjestelmän keskusyksiköt ja muut vastaavat. Lisäksi yhtiö toteuttaa putkikeräysjärjestelmän kiinteistökohtaiset järjestelmän osat (kuten kiinteistöputki ja syöttöasemat) varauksen kohteeseen tai lähialueen AH tai LPA tonteille. Helsingin kaupungilla ja tämän määräämällä on oikeus määrätä korttelia nro 10619 palvelevien jätteidenkeräyspisteiden tarkoituksenmukaisesta määrästä ja sijoittelusta. Varauksensaaja on
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 6 (97) Vp/2 velvollinen korvauksetta sallimaan alueellisen jätteen putkikeräysjärjestelmän toteuttamisen ja käytön edellyttämien putkien, johtojen, keräyspisteiden ja laitteiden rakentamisen, pitämisen, käyttämisen, huoltamisen, korjaamisen, uudistamisen tai kehittämisen varauksen kohteeseen tai lähialueen AH tai LPA tonteilla. Edelleen varauksensaaja on velvollinen korvauksetta sallimaan perinteisten jäteastioiden väliaikaisen sijoittamisen ja käytön varauksen kohteessa tai lähialueen AH tai LPA tonteilla. Siltä osin kuin jätehuoltoa ei voida järjestää po. järjestelmällä (kuten lasi, metalli, vanhat huonekalut, iso kartonki tai muut järjestelmään soveltumattomat jätteet), jätehuolto järjestetään 6. kohdassa mainitulla tavalla (korttelikohtainen kierrätyshuone). Mikäli putkikeräysjärjestelmä ei ole valmistunut rakennusten käyttöönottoon mennessä, varauksensaaja on velvollinen huolehtimaan kustannuksellaan varauksen kohteen jätehuollosta väliaikaisesti perinteisin jätehuollon menetelmin (6. kohdassa mainittu väliaikainen jätekatos). Helsingin kaupunki ja jäteyhtiö eivät vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista. Mikäli varauksen kohteen vuokra tai omistusoikeus rakennuksineen myöhemmin siirretään kolmannelle, varauksensaaja on velvollinen tällöin samalla siirtämään jäteyhtiön asiaa koskevat sopimukset ja osakkeet luovutuksensaajalle. 6 Tontit 10619/1 4 ovat velvolliset keskenään sopimaan väliaikaisten jätekatosten, korttelikohtaisen kierrätyshuoneen, jätteen putkikeräysjärjestelmään kuuluvan syöttöaseman ja pisteiden sekä teknisen tilan toteuttamisesta, käytöstä ja ylläpidosta, korjaamisesta ja uusimisesta sekä kustannusten jakamisesta. Ellei muuta perustetta sovita, kustannukset jaetaan tonttien kesken niiden asemakaavaan merkittyjen pääkäyttötarkoitusten mukaisten kerrosalamäärien (k m²) mukaisessa suhteessa. 7 Vuokra alueen merenpohjan sedimentit ovat haitta ainepitoisuuksien vuoksi meriläjityskelvottomia vähintään 4 metrin paksuudelta. Rakentamisen vuoksi ruopattava meriläjityskelvoton sedimentti on nostettava maalle, käsiteltävä kuljetuskelpoiseksi ja kuljetettava soveltuvaan loppusijoituspaikkaan toimintaa sääteleviä lupia noudattaen. Kaupunki on velvollinen kustannuksellaan toteuttamaan varauksen kohteeseen (varattavalle tontille) ruoppauksen tasoon N43 3,61 saakka. Vuokralainen vastaa mainitun tason ylittävältä osin
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 7 (97) Vp/2 B rakentamisen edellyttämästä ruoppauksesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. 8 Tontit 10619/1 4 ovat tarvittaessa velvolliset kustannuksellaan huolehtimaan myös kelluvien asuntojen käytön edellyttämistä ylläpitoruoppauksista. 9 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston kaupungin asuntotonttien rakennuttajille laatimaa toimintaohjetta (11.6.2012 Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut ). 10 Varausalueelle toteutettavien rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin. Rakennusten tulee täyttää A energiatehokkuusluokalle asetetut vaatimukset, ellei kiinteistölautakunta erittäin painavasta varauksensaajasta riippumattomasta syystä toisin päätä. Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen ja rakennusvalvontaviraston lomakkeista löytyvällä (www.rakvv.hel.fi) laskentatyökalulla laaditun energiaselvityksen tai muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen. Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta pidättäytyä varausalueen luovuttamisesta, mikäli varauksensaajan hanke ei täytä edellä mainittua vaatimusta eikä kiinteistölautakunta myönnä vaatimuksesta poikkeusta. 11 Varauksensaaja on velvollinen pyytämään ennen rakennusluvan hakemista Kalasataman alueryhmältä lausunnon hankkeen suunnitelmista. Alueryhmän lausunto tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Lisäksi suunnitelmat tulee hyväksyttää kaupunkikuvaneuvottelukunnassa ennen rakennusluvan hakemista. 12 Muutoin noudatetaan kaupunginhallituksen päätöksen 8.6.2009 (744 ) mukaisia entisiä ehtoja.
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 8 (97) Vp/2 C Sito Rakennuttajat Oy:lle varataan perustettavan yhtiön/perustettavien yhtiöiden lukuun asemakaavan muutoksen nro 11956 mukaisia ohjeellisia kaavatontteja (W/A 1) 10619/3 4 vastaavat alueet kelluvien asuntojen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten 31.12.2016 saakka seuraavin ehdoin: 1 Varauksensaajan ja Marina Housing Oy:n aikaisempi varaus liitteestä 1 ilmenevään entiseen varausalueeseen A päättyy oikeuksineen ja velvoitteineen. Selvyyden vuoksi todetaan, että Helsingin kaupunki voi jatkossa vapaasti seuraamuksitta päättää varauksensaajaa tai Marina Housing Oy:tä kuulematta entisen varausalueen A tulevasta varaamisesta, käytöstä ja luovuttamisesta. 2 Tontti 10619/3 on toteutettava ennen tonttia 10619/4. Tontin 10619/3 pitkäaikainen vuokrasopimus tulee allekirjoittaa ja rakentaminen aloittaa kunnallistekniikan ja rantamuurin rakentamisen sen salliessa, kuitenkin viimeistään 30.6.2016. Varauksensaaja on velvollinen toteuttamaan tontille 10619/3 asemakaavan muutoksen mukaisesti kelluvat asunnot ja laituri ynnä muut alueet täysin valmiiksi kolmen vuoden kuluessa tontin luovutusasiakirjan allekirjoittamisesta lukien, ellei kaupunki myönnä hakemuksesta perustellusta syystä jatkoaikaa. Muussa tapauksessa kaupungilla on oikeus seuraamuksitta varauksensaajaa kuulematta päättää tontin 10619/4 varaamisesta ja luovuttamisesta kolmannelle. Tällöin varauksensaaja on velvollinen sopimaan kohdassa 4 mainituista seikoista tontin 10619/3 osalta tontin nro 4 uuden varauksensaajan kanssa. 4 12 Kuten ehdotuksessa A 4 12. Samalla kaupunginhallitus päätti, että varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut varausehtojen noudattamista koskevan sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle. (HEL 2011 002021) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 11.3.2013 281
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 9 (97) Vp/2 Kaupunginhallitus on pidentänyt Haagan, Etelä Haagan korttelien 29061 29063, 29065 29067, 29069 sekä tonttien 29068/5 ja 6, tonttien 29071/1 ja 3, tontin 29072/1 ja tonttien 29073/2, 5 8 ja 11 rakennuskieltoa maankäyttö ja rakennuslain 53 :n 2 momentin nojalla kahdella vuodella 25.4.2015 saakka. Samalla kaupunginhallitus on todennut, että maankäyttö ja rakennuslain 202 :n perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman, ja että päätöksestä tulee kuuluttaa. (Hel 2013 000973) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus 11.3.2013 284 Kaupunginhallitus on määrännyt Malmin, Malmin lentokentän ja Suurmetsän, Tattarisuon piirustuksesta 21282 ilmenevät alueet rakennuskieltoon maankäyttö ja rakennuslain 38 :n 1 momentin nojalla yleiskaavan laatimista varten viideksi vuodeksi 23.4.2018 asti. Samalla kaupunginhallitus on todennut, että maankäyttö ja rakennuslain 202 :n kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman, ja että päätöksestä tulee kuuluttaa. (Hel 2012 017212) asemakaavaosasto Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 19.3.2013 26 Maankäyttö ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 8.3.2013 kuulutettu kaupunginvaltuuston 24.10.2012 hyväksymästä Punavuoren tonttien 112/8 ja 14 ja Ullanlinnan tontin 104/15, tontin 109/7, tontin 126/19 ja tontin 129/9 asemakaavan muutoksesta 12085 (piirustukset A E) (Kasarmikatu 20, Jääkärinkatu 6b, Tehtaankatu 19, Laivanvarustajankatu 9, Merimiehenkatu 10 ja Merimiehenkatu 14), jolloin kaava on tullut voimaan. Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on todennut, että Helsingin hallinto oikeus on 19.12.2012 jättänyt kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen tutkimatta. (Hel 2011 003513) asemakaavaosasto Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 19.3.2013 27 Maankäyttö ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 15.3.2013 kuulutettu kaupunginvaltuuston 30.1.2013 hyväksymästä Kluuvin tontin 2005/8 sekä katualueen, tason 15.0 yläpuolisten alueiden asemakaavan muutoksesta 12027 (Suomen Kansallisteatteri), jolloin
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 10 (97) Vp/2 kaava on tullut voimaan. (HEL 2011 001209) asemakaavaosasto Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 19.3.2013 28 Maankäyttö ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 15.3.2013 kuulutettu kaupunginvaltuuston 30.1.2013 hyväksymästä Suutarilan, Siltamäen tontin 40045/13 ja tontin 40046/1 asemakaavan muutoksesta 12108 (Pohjantähdentie 59 ja Sarastustie 3), jolloin kaava on tullut voimaan. (HEL 2011 004819) asemakaavaosasto Kaupunkisuunnittelulautakunnan esille ottamat asiat. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Marja Laulumaa, hallintosihteeri, puhelin: 310 37344 marja.laulumaa(a)hel.fi Oheismateriaali 1 Kartta määräala A 2 Kartta määräala B
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 11 (97) Hp/1 1 Poikkeamis- ja suunnittelutarveasioiden päätösvallan antaminen kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikölle (a-asia) HEL 2013 004769 T 00 01 00 Päätösehdotus Esittelijä päättänee, että sen toimivallassa olevista maankäyttö ja rakennuslain 171 :n mukaisista poikkeuksista päättää kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö. Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee, että kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö päättää rakennusluvan myöntämisen edellytyksistä maankäyttö ja rakennuslain 16 :n mukaisella suunnittelutarvealueella. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa tuomaan selvityksen lautakunnalle 28.2.2014 mennessä virastopäällikön vuoden 2013 aikana tekemistä poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista. Vielä kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee todeta, että jos poikkeamiseen liittyy maankäyttösopimus, poikkeamispäätöksen tekee kaupunginhallitus. Kaupunginvaltuusto on 12.12.2012 tekemällä johtosääntömuutoksella siirtänyt kaupunginhallituksella ollutta poikkeamisasioiden päätösvaltaa 1.1.2013 alkaen kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Päätöksen mukaan kaupunkisuunnittelulautakunta päättää niistä maankäyttö ja rakennuslain mukaisista kunnan toimivaltaan kuuluvista poikkeamisista, joita ei ole määrätty rakennuslautakunnan tehtäväksi, sekä hyväksyy perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää asiasta (johtosääntö 6, kohta 19a). Lisäksi johtosääntöä muutettiin niin, että lautakunta voi hyväksyä perusteet, joilla viranhaltija päättää rakennusluvan myöntämisen edellytyksistä maankäyttö ja rakennuslain 16 :n mukaisella suunnittelutarvealueella (johtosääntö 6, kohta 19). Jos poikkeamis tai suunnittelutarveratkaisuun liittyy maankäyttösopimus asiasta päättää kaupunginhallitus. Poikkeamistoimivaltaa siirrettiin 1.1.2011 edellisen kerran kaupunkisuunnittelulautakunnalle. 1.1.2013 voimaan tulleessa
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 12 (97) Hp/1 delegointipäätöksessä on kyse sellaisesta poikkeamistoimivallasta, joka maankäyttö ja rakennuslain 171 :n mukaan kuuluu elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselle ja joka on Lailla kevennettyjen rakentamis ja kaavamääräysten kokeilusta (21.12.2010/1257) siirretty neljälle kokeilukunnalle. Kokeilussa poikkeaminen koskee keskeisesti rakennusoikeutta ja tontinmittausta. Kokeilukuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Turku. Laki on voimassa 1.1.2014 saakka. Ympäristöministeriö arvioi lain soveltamisesta saadun palautteen perusteella jatketaanko kokeilua/siirretäänkö toimivalta kunnille pysyvästi. Kokeilun aikana Ely keskus päättää ainoastaan maankäyttö ja rakennuslain 171 :n 2 momentin 1 kohdan mukaisista hakemuksista, jotka koskevat uuden rakennuksen rakentamisesta kaavoittamattomalle ranta alueelle sekä 4 momentin mukaisesta alueellisesta poikkeamisesta. Kokeilulain tavoitteena on ollut kokemusten hankkiminen siitä, miten rakentamis ja kaavamääräyksiä sekä lupamenettelyjä keventämällä voidaan edistää asuntorakentamista erityisesti kasvukeskuksissa. Päätösvallan delegoiminen poikkeamisasioissa voi nopeuttaa ja luoda edellytyksiä joustavalle hakemusten käsittelylle. Tämä tukee kokeilulain tavoitteita. Poikkeamisessa on kyse siitä, että tietyillä maankäyttö ja rakennuslain 172 :än kirjatuilla reunaehdoilla rakentamisessa voidaan poiketa asemakaavamääräyksistä tai muista maankäyttö ja rakennuslain perusteella annetuista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai rajoituksista. Poikkeamiseen on aina oltava erityinen syy. Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, eikä vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista, eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista. Jos aiottu rakentaminen johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muuten aiheuttaa merkittäviä ympäristö tai muita vaikutuksia ei voida edetä poikkeamismenettelyllä. Merkittävä rakentaminen edellyttää siis aina asemakaavan tekemistä. käsitteli vuosina 2011 2012 noin 20 poikkeamishakemusta/vuosi. Vastaavat luvut kaupunginhallituksessa olivat myös noin 20 hakemusta/vuosi, joka määrä nyt on tulossa kaupunkisuunnittelutoimen päätettäväksi. Uudenmaan Ely keskukseen on mennyt kokeilulain aikana 4 kaavoittamatonta rantarakentamista koskevaa hakemusta päätettäväksi. Poikkeamisissa on lautakunnan päätöksissä ollut kyse mm. kaavan käyttötarkoituksesta, rakennuskiellosta, autopaikkamääräyksestä, tilapäisen rakennusten paikallaan pysyttämisestä, rakennusalasta, keskipinta alasta. Kaupunginhallituksessa päätetyissä poikkeamisissa
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 13 (97) Hp/1 on ollut pääsääntöisesti kyse rakennusoikeuden ylityksestä yhdistettynä mahdollisesti käyttötarkoituksen muutokseen. Rakennusoikeuden ylitykset ovat pääasiassa olleet melko vähäisiä. Helsingin kaupungin asemakaavoittamaton alue on maankäyttö ja rakennuslain 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta. Asemakaavoittamatonta aluetta on vähän, eikä ko. alueita koskevia hakemuksia juurikaan tule. esitti 24.1.2012 kaupunginhallitukselle, että pientalotonttien rakennusoikeuden lisäämisessä enintään et=0,05 vastaava määrä (enintään lukuun et=0,30) käytetään ensi sijassa poikkeamispäätöksiä asemakaavan muutosten asemesta tapauksissa, joissa poikkeamiselle on edellytykset. Poikkeamispäätösvallan siirryttyä kaupunginhallitukselta lautakunnalle (tai virkamiehelle) kaupunkisuunnitteluviraston tarkoituksena on edetä em. tonttitehokkuuden nostoa koskevissa hakemuksissa poikkeamismenettelyllä. Tänä vuonna näitä hakemuksia tulee päätettäväksi arviolta 30. Päätöksenteko viranhaltijalle Muissa kokeilulain piiriin kuuluvissa kunnissa poikkeamisasiat ratkaisee pääsääntöisesti viranhaltija. Espoossa poikkeukset myöntää kaupunkisuunnittelupäällikkö ja joissakin asioissa rakennusvalvontapäällikkö. (Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen johtosääntö 1.5.2012) Turussa poikkeamishakemukset ratkaisee kaupunkisuunnittelun tulosalueen johtaja. Hän voi myös päätöksellään siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Tulosalueen johtaja voi niin harkitessaan saattaa asian lautakunnan ratkaistavaksi, mikäli asian merkittävyys sitä edellyttää. (Turun ympäristötoimialan johtosääntö 1.1.2013) Vantaalla toimivalta on jaettu viranhaltijan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan kesken. Lautakunta on 4.4.2011 delegoinut aluearkkitehdeille maankäyttö ja rakennuslain 171 tarkoitettujen poikkeusten ratkaisuvallan, ellei kysymyksessä ole hyväksytystä yleiskaavasta, kaupunkisuunnittelulautakunnan tai kaupunginhallituksen hyväksymästä kaavaehdotuksesta tai luonnoksesta tai voimassaolevasta asemakaavasta oleellisesti poikkeavasta rakentamisesta. Esittelijän mielestä olisi perusteltua että myös Helsingissä poikkeamisasioissa siirryttäisiin viranhaltijapäätöksiin. Viranhaltija olisi virastopäällikkö. Lautakunnalle esitetään, että virasto velvoitettaisiin tuomaan lautakunnalle ensi vuoden alussa selvitys viranhaltijan vuoden aikana tekemistä poikkeamis ja suunnittelutarvepäätöksistä.
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 14 (97) Hp/1 Lautakunta voi tuolloin arvioida onko tarpeen harkita toimivallan siirron perusteita uudelleen. Lautakuntakäsittely vuoden kuluttua on aiheellista siitäkin syystä, että kokeilulain jatkaminen ja sisältö on tiedossa. Lautakunnalla ei ole kuntalain mukaan otto oikeutta viranhaltijan tekemiin poikkeamispäätöksiin. Poikkeaminen on luonteeltaan lupaasia eikä otto oikeus koske MRL:n mukaisia lupa, ilmoitus, valvonta tai toimitusmenettelyä koskevia asioita. Mutta viranhaltijan tekemästä poikkeamispäätöksestä voi MRL:n 187 :n mukaan tehdä oikaisuvaatimuksen, jonka käsittelee lautakunta. Esittelijä Lisätiedot hallintopäällikkö Outi Karsimus Annukka Lindroos, asemakaava arkkitehti, puhelin: 310 37372 annukka.lindroos(a)hel.fi Olavi Veltheim, asemakaavapäällikkö, puhelin: 310 37340 olavi.veltheim(a)hel.fi Riitta Venesmaa, lakimies, puhelin: 310 37451 riitta.venesmaa(a)hel.fi Liitteet 1 Maankäyttö ja rakennuslain 171 ja 172 2 Laki kevennettyjen rakentamis ja kaavamääräysten kokeilusta Oheismateriaali 1 Kaupunginvaltuuston päätös 12.12.2012 431 Tiedoksi Kaupunginhallitus Rakennusvalvontavirasto Kiinteistövirasto Rakennusvirasto Kaupunkisuunnitteluvirasto
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 15 (97) Akp/1 1 Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueita ja ympäristöä koskeva asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12186) (a-asia) HEL 2011 005025 T 10 03 03 Ksv 0586_1, Pakilan rantatie, Pakilan siirtolapuutarha, Klaukkalantie, Klaukkalanpuisto, karttaruudut H6/H7 Päätösehdotus päättänee lähettää 9.4.2013 päivätyn 34. kaupunginosan (Pakila, Itä Pakila) siirtolapuutarha aluetta koskevan asemakaavaehdotuksen sekä 34. kaupunginosan (Pakila, Itä Pakila) puisto, lähivirkistys, uimaranta, siirtolapuutarha, ryhmäpuutarha, opetus ja virkistystarkoituksiin käytettävä kasvitarha aluetta sekä erityis, vesi ja katualueiden ja 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Tuomarinkartano) puistoa ja lähivirkistysaluetta, joka on säilytettävä luonnonmukaisena metsänä, sekä kaupunginosan rajaa koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12186 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella suojellaan olemassa olevat Pakilan siirtolapuutarha ja Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha. Samalla osoitetaan yhteensä 124 uutta siirtolapuutarhamökkipalstaa alueiden reunoille, rakentamattomille alueen osille ja käytöstä poistetulle Ärtin koulupuutarha alueelle sekä noin 185 uutta autopaikkaa alueiden reunoille. Asemakaavaehdotus mahdollistaa myös siirtolapuutarhojen yhteistilojen laajennukset. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen pinta ala on 41, 87 ha. Siirtolapuutarha alueiden pinta ala kasvaa nykyisestä 3,53 ha. Kokonaiskerrosala on 12 140 k m2. Esittelijä Alueen sijainti
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 16 (97) Akp/1 Lähtökohdat Kaavoitustilanne Alue sijaitsee Itä Pakilassa Kehä I:n pohjoispuolella Tuomarinkartanon, Klaukkalantien, Kehä I:n ja Vantaanjoen rajaamalla alueella Pakilan rantatien molemmin puolin. Kaupunginvaltuusto kehotti 4.6.2008 kaupunginhallitusta huolehtimaan siitä, että Helsinkiin kaavoitetaan lisää siirtolapuutarha ja kesämajaalueita. Kaupunginhallitus päätti 15.6.2009 kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ottamaan huomioon Pakilan siirtolapuutarhan laajentamismahdollisuuden käynnistymässä olevassa kaavoituksessa ja tutkimaan samassa kaavaprosessissa Ärtin koulukasvitarha alueen muuttamista siirtolapuutarhaksi. Pakilan siirtolapuutarhayhdistys ry. on 26.8.2008 esittänyt asemakaavan muutoshakemuksella, että puistoalue Klaukkalantien päässä muutettaisiin pysäköintiin soveltuvaksi. Esitystään yhdistys perustelee sillä, että Pakilan siirtolapuutarhan viljelijät ovat kymmenien vuosien ajan käyttäneet ko. metsän reunassa olevaa aluetta parkkipaikkana. Pakilan siirtolapuutarha on Suomen suurin, sillä siellä on 320 mökkiä. Helsingin yleiskaava 2002:ssa Pakilan siirtolapuutarhan ja Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarhan alueet ja Vanha riihipelto on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi virkistysalueiksi. Lisäksi koko tarkastelualue on merkitty kuuluvaksi Helsinki puistona kehitettävään virkistysalueeseen. Siirtolapuutarha alueilla voimassa olevat asemakaavat ovat vahvistuneet vuosina 1960 ja 1978 ja niiden merkinnät ovat osittain vanhentuneet. Pakilan siirtolapuutarha alue on merkitty siirtolapuutarha alueeksi pelkästään ympärysviivan avulla ilman muita merkintöjä. Klaukkalanpuiston siirtolapuutarha alue on ryhmäpuutarha aluetta (Mr). Alueelle saa rakentaa korkeintaan 20 m2 suuruisia puutarhamajoja, joissa tämän kerrosalan lisäksi saa olla kuisti ja varastotiloja korkeintaan 20 m2. Ryhmäpuutarha alueen keskelle saa rakentaa alueen toimintoja palvelevia huolto ja vapaa ajantiloja 300 k m2. Entinen Ärtin koulukasvitarhan alue on merkitty opetus ja virkistystarkoituksiin käytettäväksi kasvitarha alueeksi (Mk), jonka
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 17 (97) Akp/1 Suojelukohteet Alueen yleiskuvaus pohjoisosaan on osoitettu rakennusala yksikerroksista 200 m2 rakennusta varten, mutta ei muuta rakennusoikeutta. Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha alueen itä, etelä ja länsipuolella on Klaukkalanpuiston puistoalue. Vantaanjoen ranta alueet ovat asemakaavojen mukaan uimaranta aluetta ja istutettavaa puistoaluetta. Uimaranta alueella on rakennusala yksikerroksista 70 m2 rakennusta varten. Kaava alueen luoteiskulmassa sijaitseva Lystikukkula kuuluu Tuomarinkylän kartanon alueeseen ja on vuonna 1979 vahvistuneen asemakaavan mukaan lähivirkistysaluetta, joka on säilytettävä luonnonmukaisena metsänä. Suunnittelualueen pohjoisosassa on pienehkö kaavoittamaton alue (noin 0,36 ha). Alue kuuluu Vantaanjokilaakson suojeltavaan kulttuurimaisemaan. Vantaanjoen Natura 2000 alue (F 10100104). Ympäristöministeriö on päättänyt 1.3.2012 liittää vuollejokisimpukan kannalta tärkeän Vantaanjoen Natura 2000 verkostoon. Tuomarinkylä kartano peltoalueineen on suojeltu sekä yleiskaavalla että usealla asemakaavan muutoksella. Lisäksi se on vuonna 2009 määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi (RKY). Lystikukkulan virkistysalueella on ulkoilutie, joka on samalla muinaismuistolailla rauhoitettu ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkitie. Pakilan siirtolapuutarha ja Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha ovat yhtenäisiä siirtolapuutarha alueita. Pakilan siirtolapuutarhaan kuuluu 320 siirtolapuutarhapalstaa mökkeineen. Alueen mökkien ja palstojen rakentaminen alkoi vuonna 1946. Kerhotalo valmistui vuonna 1972 alueen keskellä olevan ns. Kielomäen itäreunalle. Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha on 1970 luvulla rakentunut siirtolapuutarha, johon kuuluu 113 palstaa mökkeineen sekä vuonna 1965 valmistuneet kerho ja huoltorakennus. Ryhmäpuutarhan keskellä on käytöstä poistunut Ärtin koulukasvitarha. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Vantaanjoen rantavyöhyke, jossa sijaitsevat Pakilan siirtolapuutarhan saunarakennus, yleinen uimaranta, pallokenttä ja viljelyspalsta alue Pakilanrannan palstat sekä
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 18 (97) Akp/1 Tuomarinkylän kartanoalueeseen kuuluvien Vanhan riihipellon ja Lystikukkulan eteläosat. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavamuutoksen vaikutukset Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Pakilan ja Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhat suojellaan merkinnällä (RP/s) eli siirtolapuutarha alue, jolla ympäristö säilytetään. Samalla osoitetaan 124 uutta alueen luonteeseen sopivaa siirtolapuutarhapalstaa ja mökkiä alueiden reunoille ja rakentamattomille alueen osille sekä käytöstä poistetulle Ärtin koulupuutarha alueelle. Uudet palsta alueet merkitään siirtolapuutarhaalueiksi (RP), joille saa rakentaa nykyisenlaisia siirtolapuutarhamökkejä, joiden on oltava rakennusvalvonnan ko. siirtolapuutarha alueelle hyväksymien tyyppimökkien mukaisia. Palstoille saa rakentaa korkeintaan 20 k m2 suuruisia mökkejä, minkä lisäksi saa rakentaa pienehköjä kuisti ja varastotiloja yhteensä 13 m2 Pakilan siirtolapuutarhassa ja yhteensä 10 m2 Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhassa. Uutta siirtolapuutarhamökkien rakennusoikeutta on kaavassa yhteensä 2 480 k m2, kun olemassa olevaa on 8 660 k m2. Siirtolapuutarhojen kerho, sauna ja huoltorakennuksille osoitetaan rakennusalat ja rakennusoikeudet sekä niille laajennusmahdollisuudet. Pakilan rantapuistoon on osoitettu kolme rakennusalaa (h 1), joille saa sijoittaa huoltorakennuksen, saunan tai kahvilan. Em. rakennusoikeutta on kaavassa yhteensä 2 050 k m2. Pysäköintimahdollisuuksia lisätään alueiden arvo huomioon ottaen. Uusi pysäköintialue osoitetaan Pakilan siirtolapuutarha alueen luoteiskulman laajennukseen. Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhan pohjoisreunan pysäköintipaikat ja Ärtin alueen pohjoisreuna osoitetaan yhteiseksi autopaikkojen korttelialueeksi siirtolapuutarhojen käyttöön. Viljelypalstat Pakilan siirtolapuutarhan itäpuolella osoitetaan nykytilanteen mukaisesti palstaviljelyalueeksi. Pakilan rantatien päähän viljelypalsta alueen kaakkoiskulmaan merkitään yleinen pysäköintialue viljelypalstojen, uimarannan ja urheilupaikan käyttöön. Tuomarinkylän ja Pakilan kaupunginosien välinen raja siirretään Pakilan siirtolapuutarha alueen pohjois ja luoteisrajalle. Kaavan toteuttaminen mahdollistaa siirtolapuutarha alueiden säilyttämisen, luontevan täydentämisen ja pysäköintimahdollisuuksien parantamisen.
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 19 (97) Akp/1 Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Siirtolapuutarha alueiden aiheuttaman liikennemäärän alueen kaduilla arvioidaan lisääntyvän kesäaikana enimmillään noin 100 ajoneuvolla vuorokaudessa. Ajoradan kavennukset ja Pakilan rantatien korotus alentavat ajonopeuksia ja sen seurauksena Pakilan rantatien ja Klaukkalantien liikenneturvallisuus paranee, vaikka liikennemäärät lisääntyvät. Kaavan toteuttamisella ei ole suurta vaikutusta alueen luontoon ja maisemaan. Uusi raitti Pakilan siirtolapuutarhan luoteisreunassa palsta alueen ja tykkitien välissä vähentää hiukan reunapuustoa. Lehtipuuvaltaisen puuston on arvioitu kestävän harvennusta. Kaavan mukainen rakentaminen ei lisää Vantaanjoen kuormitusta eikä heikennä vuollejokisimpukan elinoloja eikä siten vaikuta Vantaanjoen Natura alueeseen. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa yhteensä arviolta 450 000 euroa. Nimistötoimikunta päätti 6.3.2013 esittää alueelle seuraavia uusia nimiä: Klaukkalanpuiston siirtolapuutarha Klasasparkens koloniträdgård, Lystikukkula Lustigkulla, Pakilanrannan palstat Baggbölestrandens lotter, Pakilan rantapuisto Baggböle strandpark. Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin ja Pakilan siirtolapuutarhayhdistys ry.:n aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis ja arviointisuunnitelma (päivätty 30.8.2010). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2011 ja 2012 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty selostuksen liitteenä olevan osallistumis ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavan valmistelun aikana on järjestetty kaksi yleisötilaisuutta Pakilan siirtolapuutarhan kerhotalolla. Lisäksi on pidetty useita neuvotteluja Pakilan siirtolapuutarhayhdistyksen ja Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarhayhdistyksen kanssa. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä Helsingin kaupunginmuseon, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 20 (97) Akp/1 Esitetyt mielipiteet Kaupunginmuseon ja rakennusviraston kannanotot kohdistuivat mm. Pakilan siirtolapuutarhan pohjoispuolella Lystikukkulalla sijaitsevan tykkitien käyttämiseen siirtolapuutarhatienä. Lisäksi rakennusvirasto katsoi, että pohjoiset suuret palstat tulee joko jättää jakamatta tai jakaa siten, että uutta käytävää ei tarvita alueen reunalle. Pakilan rantatien varteen suunnitellut uudet pysäköintialueet tulisi merkitä siten, ettei alueiden rakentamis ja ylläpitovastuissa sekä käyttöoikeudessa ole tulkinnanvaraisuuksia. Rakennusvalvontaviraston kannanotto koski mm. mökkien, leikkimökkien, kasvihuoneiden ja kuistien pinta aloja, joita pidettiin liian suurina sekä kompostoivien käymälöiden ja aurinkopanelien määräyksien sanamuotoja. Muilla hallintokunnilla ei ole ollut huomautettavaa. Viranomaisten kannanotot on otettu huomioon kaavamuutoksessa. Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat liitteenä. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 71 mielipidettä, joista 30 koski osallistumis ja arviointisuunnitelmaa ja asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Saapuneet mielipidekirjeet (71 kpl) ovat liitteenä. Mielipiteissä kannatettiin uusien siirtolapuutarhapalstojen ja mökkien kaavoittamista entisen Ärtin koulupuutarhan kohdalle ja vastustettiin niiden osoittamista Pakilanrannan palstojen kohdalle, Pakilan siirtolapuutarhan reunoille ja käyttämättömille alueille. Myös uuden raitin kaavoittamista Lystikukkulan reunaan vastustettiin. Pysäköintipaikkoja toivottiin lisää sekä hidasteita Itä Pakilan kaduille. Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että uusia mökkipalstoja ei ole osoitettu Pakilanrannan palstojen kohdalle ja niitä on vähennetty muutamalla palstalla Pakilan siirtolapuutarha alueella. Ärtin alueelle on lisätty mökkipalstoja. Lystikukkulan reunassa kulkevaa raittia on kavennettu noin 4 m leveäksi. Alueen reunoille on lisätty pysäköintipaikkoja siten, että niitä on yhteensä 185 pysäköintipaikkaa. Pakilan rantatielle on suunniteltu hidastava kavennus. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet laajemmin. Vuorovaikutusraportin liitteinä ovat muistiot keskustelutilaisuuksista.
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 21 (97) Akp/1 Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta kaupunginmuseon johtokunnan, kiinteistölautakunnan/kiinteistöviraston, rakennuslautakunnan/rakennusvalvontaviraston, yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Helsingin Energia liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon sekä Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Mielipiteen Mi21 esittäjä ja 8 allekirjoittajaa pyytävät lähettämään palautetta ja tietoa aloitteen etenemisestä sekä lisärakennussuunnitelman kehittymisestä. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Päivi Sarmaja, arkkitehti, puhelin: 310 37279 paivi.sarmaja(a)hel.fi Tuomas Eskola, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37285 tuomas.eskola(a)hel.fi Tuula Helasvuo, arkkitehti, puhelin: 310 37297 tuula.helasvuo(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37218 riitta.salastie(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248 peik.salonen(a)hel.fi Kari Tenkanen, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37132 kari.tenkanen(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12186 kartta, päivätty 9.4.2013 4 Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12186 selostus, päivätty 9.4.2013 5 Havainnekuva 9.4.2013 6 Muutokset alueen maankäytössä 9.4.2013 7 Tilastotiedot 8 Vuorovaikutusraportti 9.4.2013 ja keskustelutilaisuuksien muistiot 13.9.2010 ja 15.10.2012 9 Mielipidekirjeiden lähettäjät luettelo
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 22 (97) Akp/1 Otteet 10 Mielipidekirjeet 11 Itä Pakilan siirtolapuutarha alueita ja ympäristöä koskeva asemakaavan muutosehdotuks (nro 12186) osa päätöshistoriaa Ote Aloitteentekijä Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 7 Liite 8 Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 7 Liite 8 Tiedoksi Kaupunginhallitus Hallintokeskus/Suvi Rämö Päätöshistoria Rakennusvirasto 26.10.2012 HEL 2011 005025 T 10 03 03 Asemakaava ja asemakaavan muutosluonnos koskee 34. kaupunginosan (Pakila) siirtolapuutarha aluetta, ryhmäpuutarhaaluetta, opetus ja virkistystarkoituksiin käytettävää kasvitarha aluetta, katu ja puistoalueita sekä uimaranta ja erityisalueita sekä 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä) lähivirkistysaluetta ja erityisalueita. Asemakaava ja asemakaavan muutosluonnoksessa Pakilan ja Klaukkalanpuiston siirtolapuutarha alueille osoitetaan uusia, kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle sopivia siirtolapuutarhapalstoja ja mökkejä yhteensä noin 110 kappaletta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat siirtolapuutarha alueet suojellaan merkinnällä RP/s ja uudet palsta alueet merkitään siirtolapuutarhaalueeksi (RP). Pysäköintimahdollisuuksia (p) lisätään Pakilan siirtolapuutarha alueen luoteiskulmaan. Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhan pohjoisreunan pysäköimispaikat osoitetaan yhteiseksi autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Lisäksi Pakilan rantatien päähän merkitään yleinen pysäköintialue (LP) viljelypalstojen, uimarannan ja liikuntapaikan käyttöön. Rakennusvirasto katsoo, että Lystikukkulan metsän reuna alueelle osoitettu uusi käytävä ei ole hyvä ratkaisu, sillä se olisi
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 23 (97) Akp/1 rinnakkaiskäytävä metsässä kulkevalle, suojellulle käytävälle ja se rikkoisi arvokkaan metsäalueen yhtenäisen, vakiintuneen reunan. Luonnoksessa esitetyt, kahtia jaetut mökkipalstat tulee joko jättää jakamatta tai jakaa tavalla, jossa uutta käytävää alueen reunalle ei tarvita. Yhteys uusille, koilliskulman siirtolapuutarhapalstoille tulee järjestää siirtolapuutarhan olemassa olevien käytävien kautta. Riittävien pysäköintialueiden varaaminen siirtolapuutarhatoimintaan sekä alueen muuhun virkistyskäyttöön on tärkeää. Pysäköintialueiden merkitsemisessä Pakilantien rantatien varrelle on tarkoituksenmukaista käyttää merkintää yleinen pysäköintialue (LP) tai merkintää pysäköimispaikka (p). Autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) merkitseminen saattaa aiheuttaa tulkinnanvaraisuuksia pysäköintialueen rakentamis ja ylläpitovastuissa sekä käyttöoikeudessa. Rakennusvirastolla ei ole muuta huomauttamista asemakaava ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Lisätiedot Virpi Vertainen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38518 virpi.vertainen(a)hel.fi Elmeri Ahti, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335 elmeri.ahti(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 26.10.2012 HEL 2011 005025 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 8.10.2012 Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Itä Pakilan siirtolapuutarha alueiden asemakaavan muutosluonnoksesta. Kaupunginmuseo lausuu kaavaluonnoksesta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. 34. kaupunginosassa (Pakila) sijaitsevan Itä Pakilan siirtolapuutarhaalueelle, Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha alueelle, Ärtin koulukasvitarhan alueelle ja Vanhan Riihipellon eteläosaan ja niiden lähiympäristöön kaavoitetaan lisää mökkipalstoja, pysäköintialueita ja uusi tielinja. Alueen pohjoisosaan on suunnitteilla uusia mökkipalstoja, joiden paikoitusalue tulisi Klaukkalantien pohjoispään itäpuolelle. Paikoitusalueelta johtaisi uusi ajotie siirtolapuutarhan rajaa pitkin pohjoisosan uusille mökkipalstoille. Paikoitusalueen ja uuden ajotien luoteispuolella sijaitsee 1. maailmansodan aikainen tykkitie, joka on muinaismuistolain suojaama
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 24 (97) Akp/1 kiinteä muinaisjäännös. Sen peittäminen ja kaivaminen on muinaismuistolain (295/1963) mukaan kiellettyä. Kevyenliikenteenväylänä käytetty tykkitie ja uusi ajotie olisivat noin 100 metrin matkalla aivan vierekkäin, sillä siirtolapuutarha alueen ja tykkitien välinen jyrkähkö rinne on kapeimmillaan vain 10 metriä leveä. Ajotien rakentaminen tuhoaa tykkitie itäpuolisen lähiympäristön kyseisellä osuudella heikentäen sen laatua ja merkitystä. Samoin esillä ollut siirtolapuutarhaliikenteen johtaminen kapeimmalla kohdalla tykkitien kautta vaatisi tien kunnostamista ajoneuvoliikenteelle, mikä vähentäisi myös tykkitien merkitystä ja haittaisi sen nykyistä käyttöä ulkoilureittinä. Kaupunginmuseo katsoo että siirtolapuutarhan ja tykkitien välinen vihervyöhyke tulisi säilyttää nykyisellään ja siirtolapuutarhanliikenne ohjata siirtolapuutarhan sisällä uusille tonteille. Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Lisätiedot Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552 markku.heikkinen(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 25 (97) Lsp/1 1 Helsingin pysäköintipolitiikka (a-asia) Pöydälle 26.03.2013 HEL 2013 004099 T 08 00 00 Päätösehdotus Tiivistelmä päättänee merkitä tiedoksi raporttiluonnoksen "Helsingin pysäköintipolitiikka". päättänee osaltaan hyväksyä esitetyn Helsingin pysäköintipolitiikan luonnoksen alkuvuonna 2013 tapahtuvan viimeistelyn pohjaksi. päättänee lähettää Helsingin pysäköintipolitiikan luonnoksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Helsingin pysäköintipolitiikkaa on valmisteltu kaupunkisuunnitteluviraston johdolla eri hallinnonalojen kanssa yhteistyössä alkuvuodesta 2012 lähtien. Laaditun pysäköintipolitiikan päätavoitteina ovat asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistäminen. Vaikka Helsingin liikennepolitiikkaan kuuluu vahva painotus kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseksi, kuuluu henkilöauto nyt ja tulevaisuudessakin merkittävän osan kaupunkilaisista elämään. Helsingin pysäköintipolitiikalle on määritetty seitsemän strategista linjausta. Näiden avulla helpotetaan lisä ja täydennysrakentamista, otetaan huomioon alueiden erityispiirteet pysäköinnin suunnittelussa, tuetaan kohtuuhintaista asumista, edistetään läpinäkyvää hinnoittelua ja käyttäjä maksaa näkökulman toteutumista sekä huomioidaan pysäköinnin suunnittelussa käyttäjien erilaiset tarpeet. Esitetty Helsingin pysäköintipolitiikka sisältää 12 kärkitoimenpidettä. Näitä toimenpiteitä ovat mm: Asuin ja työpaikkatonttien autopaikkamäärien laskentaohjeiden tarkistaminen. Asukaspysäköintijärjestelmän maantieteellinen laajentaminen. Asukaspysäköinnin hinnan korottaminen 680 euroon vuodessa vaiheittain vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2014 hintatasoksi esitetään 170 euroa. Asukaspysäköinnin erillinen talvi ja kesähinnoittelu siten, että talvikuukaudet ovat kesäkuukausia
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 26 (97) Lsp/1 kalliimpia. Yrityspysäköinnin kehittäminen uudella tuotteella, joka mahdollistaa pysäköinnin kaikilla vyöhykkeillä. Yhteistyö pysäköintioperaattoreiden kanssa siten, että asukkaille tarjotaan nykyistä houkuttelevampia mahdollisuuksia korkealaatuiseen laitospysäköintiin. Asunnon ja pysäköintipaikan hintojen erottaminen. Niin sanotun huutokauppamallin pilotointi asuntotuotantoon liittyvissä pysäköintipaikoissa. Alueellisesti keskitettyjen pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen. Edistettäessä alueellisten pysäköintiyhtiöiden perustamista kaupungilla tulee olla valmius lähteä yhtiöiden osakkaaksi ainakin toiminnan alkuvaiheessa. Pysäköintivirhemaksuja koskevan lakialoitteen tekeminen valtiolle siten, että pysäköintivirhemaksu nostetaan joukkoliikenteen tarkastusmaksun tasolle. Samalla raitioliikennettä estävästä väärinpysäköinnistä tai invapaikalle pysäköinnistä esitetään 500 euron maksu ja liian lähelle suojatietietä, jalkakäytävälle tai yhteiskäyttöauton paikalle pysäköinnistä 250 euron maksu. Pysäköintiin liittyvien mobiilipalveluiden kehittäminen. Muun muassa pysäköinnin maksamisessa on pitkällä aikajänteellä tavoitteena luopua pysäköintiautomaateista ja siirtyä mobiilimaksamiseen. Pysäköinnin progressiivinen hinnoittelu kivijalkaliikkeiden edustoilla. Progressiivisessa hinnoittelussa lyhytaikainen pysäköinti on edullista ja pitempiaikainen pysäköinti suhteessa selvästi kalliimpaa. Progressiivisella hinnoittelulla parannetaan asiakkaiden asiointimahdollisuuksia kivijalkaliikkeissä. Esittelijä Helsingin pysäköintipolitiikka Johdanto Pysäköintipolitiikka on keskeinen osa liikennepolitiikkaa. Pysäköintipolitiikka on jo useita vuosikymmeniä toiminut onnistuneesti esimerkiksi kantakaupungin henkilöautoliikenteen säätelijänä ja sujuvuuden varmistajana.