Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 Kokousaika 15:30-16:54 Kokouspaikka Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3 Läsnä Jäsenet Rautava, Risto Andersson, Hennariikka Lovén, Jape Moisio, Elina Niiranen, Matti Packalén, Tom Välimäki, Heta Särelä, Mikko Villanen, Sampo puheenjohtaja varajäsen varajäsen Muut Tenkula, Tarja Karsimus, Outi Manninen, Rikhard Veltheim, Olavi Baarman, Katariina Mäntymäki, Heikki Holappa, Miia-Riina Vainio, Pirkko Kostio, Harri Sarjanen, Eero Jäppinen, Sakari Lähteenmäki, Niklas Prokkola, Janne Salastie, Riitta Sarmaja, Päivi kaupunginhallituksen edustaja saapui 15:34 vs. virastopäällikkö, hallintopäällikkö yleiskaavapäällikkö asemakaavapäällikkö vs. liikennesuunnittelupäällikkö viestintäpäällikkö lakimies johtava lakimies it-tukihenkilö erityissuunnittelija poistui 16:17, läsnä: yleiskaavasuunnittelija saapui 15:39, poistui 15:49, läsnä: 118 arkkitehti saapui 16:08, poistui 16:17, läsnä: 120 arkkitehti saapui 16:17, poistui 16:34, läsnä: arkkitehti saapui 15:49, poistui 16:17, läsnä: arkkitehti

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 Tenkanen, Kari Verkamo, Harri Yläjääski, Marjaana Lepistö, Timo Salonen, Peik saapui 15:49, poistui 16:08, läsnä: 119 liikenneinsinööri saapui 15:49, poistui 16:08, läsnä: 119 liikenneinsinööri saapui 16:35, poistui 16:50, läsnä: 123 arkkitehti saapui 16:22, poistui 16:34, läsnä: 122 projektipäällikkö saapui 16:35, poistui 16:50, läsnä: 123 insinööri saapui 16:35, poistui 16:50, läsnä: 123

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 Asia 116 Vp/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 117 Vp/2 Ilmoitusasiat 118 Ykp/1 Vuoden 2012 kaavoituksen arviointi ja seuranta (KARVI) 119 Akp/1 Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueita ja ympäristöä koskeva asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12186) 120 Akp/2 Käpylän Kisakylää koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 12192) 121 Akp/3 Nervanderinkatu 13 asemakaavan muutosehdotus (nro 12176) 122 Akp/4 Taivallahden kasarmin alueen asemakaavan muutosehdotus nro Lsp/1 Veturitien liikennesuunnitelma 124 Vp/3 Kokousajoista, päätösten otto-oikeusharkinnasta ja lautakunnan päätösten nähtävänäpidosta päättäminen 125 Hp/1 Kaupunkisuunnitteluviraston talousarvion toteutumisennuste 1/ Hp/2 Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet 127 Ykp/2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksesta 128 Akp/5 Poikkeamishakemus (Laajasalo, Jollaksentie 81) 129 Akp/6 Poikkeamishakemus (Tuomarinkylä, Paloheinä, Paloheinäntie 9) 130 Pj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Vp/1 116 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Packalén (varalla Niiranen) ja Lovén (varalla Moisio) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä vs. virastopäällikkö Outi Karsimus Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä vs. virastopäällikkö Outi Karsimus

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Vp/2 117 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemät päätökset. Esittelijä Lisätiedot vs. virastopäällikkö Outi Karsimus Marja Laulumaa, hallintosihteeri, puhelin: marja.laulumaa(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi seuraavat kaupunginvaltuuston sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemät päätökset: Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Haagan, Etelä-Haagan, Pohjois- Haagan korttelien ja sekä katu-, puisto-, liikenne- ja erityisalueiden asemakaavan muutoksen asemakaavapiirustuksen 11966/ mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (Haagan ammattikoulu). (HEL ) asemakaavaosasto Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Pitäjänmäen, Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46053/10 asemakaavan muutoksen asemakaavakartan 12109/ ja mukaisena sekä asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (Karvaamokuja 1). (HEL ) asemakaavaosasto Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on kuulutettu kaupunginvaltuuston hyväksymästä Tapaninkylän, Tapanilan tontin 39219/1 ja tontin 39220/1 sekä katualueiden asemakaavan muutoksesta 12107, jolloin kaava on tullut voimaan (Päivöläntie 15, Seunalantie 4). (HEL ) asemakaavaosasto

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Vp/2 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on kuulutettu kaupunginvaltuuston hyväksymästä Suutarilan, Tapulikaupungin tonttien 40125/1 4, korttelien ja sekä katualueiden asemakaavan muutoksesta 12133, jolloin kaava on tullut voimaan. Asemakaavan muutoksella muodostuu uusi kortteli (Hatuntekijänkatu 1 11). (HEL ) asemakaavaosasto Kaupunkisuunnittelulautakunnan esille ottamat asiat Esittelijä Lisätiedot vs. virastopäällikkö Outi Karsimus Marja Laulumaa, hallintosihteeri, puhelin: marja.laulumaa(a)hel.fi

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Ykp/1 118 Vuoden 2012 kaavoituksen arviointi ja seuranta (KARVI) HEL T Ksv 3441_1 Päätös päätti merkitä tiedoksi kaavoituksen arviointi- ja seurantajärjestelmän (KARVI) pohjalta laaditun arvion vuoden 2012 asemakaavoituksesta. Esittelijä Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Sakari Jäppinen, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: sakari.jappinen(a)hel.fi Liitteet 1 Vuoden 2012 kaavoituksen arviointi ja seuranta (KARVI) Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi kaavoituksen arviointi- ja seurantajärjestelmän (KARVI) pohjalta laaditun arvion vuoden 2012 asemakaavoituksesta. Esittelijä Tausta ja tavoitteet Periaate Kaavoituksen arviointi ja seurantajärjestelmä on menetelmä kaupunkisuunnitteluviraston tulosten ja toiminnan arviointiin sekä systemaattiseen kaavoituksen seurantaan. Järjestelmä otettiin strategisen seurannan käyttöön Helsingissä vuonna Vuonna 2012 päätettiin käynnistää KARVI -seuranta pääkaupunkiseututasolla, Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla. KARVI:n avulla voidaan arvioida kuinka hyvin kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellut kaavat toteuttavat kaupungin strategisia tavoitteita liittyen kaupunkirakenteen eheyttämiseen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen kestäviä liikkumismuotoja edistäväksi. Menetelmä on kehitetty alun perin tarpeeseen arvioida kaavoitetun kerrosalan määrän lisäksi kerrosalan sijoittumista suhteessa kaupunkirakenteeseen.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Ykp/1 Vuoden 2012 arviointi Kaavoituksen arvioimiseksi tavoitteiston pohjalta on muodostettu ja arvotettu KARVI -vyöhykkeitä keskuksiin ja raideliikenteeseen perustuen seuraavasti: A (kerroin 1.3): Kantakaupunki, aluekeskukset ja raideliikenteen suunnitellut solmukohdat B (kerroin 1.2): Nykyinen tai rakenteilla oleva raideliikennevyöhyke C (kerroin 1.1): Suunnitteilla oleva raideliikennevyöhyke D (kerroin 1.05): Ideatasolla oleva raideliikennevyöhyke ja nykyisen tai rakenteilla olevien raideliikennevyöhykkeiden reunat E (kerroin 1): Muu Helsinki Arvioinnissa tarkastellaan kaupunkisuunnittelulautakunnan edellisenä vuonna hyväksymien asemakaavojen asuin- ja toimitilakerrosalojen sijoittumista KARVI -vyöhykkeille. Kerrosalat kerrotaan vyöhykkeen kertoimella, josta syntyneen pisteytyksen avulla voidaan arvioida, kuinka hyvin kaavoitus on toteuttanut kaupungin strategisia tavoitteita. Arviointimenetelmä ja vyöhykkeet on kuvattu tarkemmin liitteessä. Vuoden 2012 asemakaavoitus toteuttaa kaupungin strategisia tavoitteita raideliikenteeseen tukeutuvasta maankäytöstä hyvin. Keskeisimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että yli 90 % kaavoitetusta asuin- ja toimitilakerrosalasta sijoittuu vähintäänkin pitkällä aikavälillä raideliikennevyöhykkeelle. Vaikka kaikki nämä alueet eivät vielä sijaitsekaan raideliikenteen vaikutusalueella, vahvistaa asemakaavoitus raideliikenteen toteutumisedellytyksiä näillä alueilla sekä tukee yleiskaavaan tavoitetta raideliikenteen verkostokaupungista. Asuinkerrosalan osalta vuoden 2012 asemakaavoitus toteuttaa kaupungin strategisia tavoitteita hieman vertailuvuosia heikommin. Tämä johtuu pääosin siitä että vertailuvuosina asuinkerrosneliöitä valmistui runsaasti kantakaupungin projektialueille, kun viime vuonna kaavoituksen painopiste oli suunnitteilla tai ideatasolla olevien raideyhteyksien varrella. Yli puolet asuinkerrosalasta syntyi vain kahdesta asemakaavasta, vaikka kokonaisuudessaan asemakaavoja hyväksyttiin lautakunnassa 59 kappaletta. Toimitilakerrosalan osalta vuoden 2012 kaavoitus toteuttaa kaupungin strategisia tavoitteita hyvin. Peräti 2/3 osaa toimitilakerrosalasta syntyi A-vyöhykkeelle kantakaupunkiin, aluekeskuksiin tai raideliikenteen suunniteltuihin solmukohtiin. Liitteessä on kuvattu vuoden 2012 asemakaavoja koskeva arviointi johtopäätöksineen tarkemmin. Tämän lisäksi siinä on tarkasteltu ennakkoon vuosien asemakaavahankkeiden sekä

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Ykp/1 olemassa olevan rakennusmaavarannon sijoittumista KARVI - vyöhykkeille. Esittelijä Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Sakari Jäppinen, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: sakari.jappinen(a)hel.fi Liitteet 1 Vuoden 2012 kaavoituksen arviointi ja seuranta (KARVI)

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/1 119 Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueita ja ympäristöä koskeva asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12186) HEL T Ksv 0586_1, Pakilan rantatie, Pakilan siirtolapuutarha, Klaukkalantie, Klaukkalanpuisto, karttaruudut H6/H7 Päätös Käsittely päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta muutetaan seuraavilta osin: Pakilan siirtolapuutarhan osalta, nykyisen puutarhan yhteisalueiden tilalle suunnitellut tontit jäävät toteutumatta (8 tonttia). Olavi Veltheim: Esittelijä ilmoitti seuraavat täydennykset liitteenä olevaan vuorovaikutusraporttiin: Kohtaan "Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä " alakohtaan "Esitetyt mielipiteet" sivulla 6 olevaan luetteloon lisätään Mi20:n perään "ja 37 allekirjoittanutta", jolloin virke kuuluu seuraavasti: "Mielipiteen esittäjät Mi1, Mi2, Mi4, Mi5, Mi6, Mi7, Mi11, Mi14, Mi15, Mi17, Mi18, Mi19, Mi20 ja 37 allekirjoittanutta, Mi21+55 allekirjoittanutta sekä Mi22 vastustavat Pakilan siirtolapuutarhan vapaa-alueiden muuttamista mökkipalstoiksi, koska vapaa-alueet ovat tarpeen 320 palstan alueella". Samassa alakohdassa sivulla 8 toiseksi alimman kappaleen viimeinen lause muutetaan muotoon: "Mi23 toivoo myös hiihtolatua Pakilan rantapuistoon". Kohtaan "Asemakaavan muutosluonnos nähtävillä " alakohtaan "Esitetyt mielipiteet" sivulla 21 olevaan luetteloon lisätään Mi21:n perään "ja 8 allekirjoittanutta", jolloin virke kuuluu seuraavasti: "Mi4, Mi19, Mi21 ja 8 allekirjoittanutta, Mi19, Mi30, Mi33, Mi34, Mi35 ja Mi40 vastustavat Pakilan siirtolapuutarhan lisäpalstoja ja -mökkejä." Samassa alakohdassa sivulle 27 lisätään Mi15:n perään "ja 12 allekirjoittanutta" ja Mi18:n perään "ja 8 allekirjoittanutta", jolloin virke kuuluu seuraavasti: "Mi15 ja 12 allekirjoittanutta ja Mi18 ja 8 allekirjoittanutta vastustavat myös uuden raitin rakentamista Lystikukkulan reunaan, sillä se sijoittuu heidän mukaansa niin arvokkaaseen luontoympäristöön, ettei sinne saa rakentaa mitään".

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/1 Päätös syntyi kahden äänestyksen jälkeen. Palautusehdotus: Jape Lovén: Lautakunta päättänee palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta muutetaan seuraavilta osin: 16:ta suurempaa tonttia ei jaeta kahteen osaan. Pakilan siirtolapuutarhan osalta, nykyisen puutarhan yhteisalueiden tilalle suunnitellut tontit jäävät toteutumatta (8 tonttia). Kannattajat: Sampo Villanen Palautusehdotus: Jape Lovén: Lautakunta päättänee palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta muutetaan seuraavilta osin: Pakilan siirtolapuutarhan osalta, nykyisen puutarhan yhteisalueiden tilalle suunnitellut tontit jäävät toteutumatta (8 tonttia). Kannattajat: Elina Moisio 1 äänestys JAA-ehdotus: Lautakunta päättänee palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta muutetaan seuraavilta osin: 16:ta suurempaa tonttia ei jaeta kahteen osaan. Pakilan siirtolapuutarhan osalta, nykyisen puutarhan yhteisalueiden tilalle suunnitellut tontit jäävät toteutumatta (8 tonttia). EI-ehdotus: Lautakunta päättänee palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta muutetaan seuraavilta osin: Pakilan siirtolapuutarhan osalta, nykyisen puutarhan yhteisalueiden tilalle suunnitellut tontit jäävät toteutumatta (8 tonttia). Jaa-äänet: 4 Jape Lovén, Tom Packalén, Sampo Villanen, Heta Välimäki Ei-äänet: 5 Hennariikka Andersson, Elina Moisio, Matti Niiranen, Risto Rautava, Mikko Särelä Ensimmäisessä äänestyksessä jäsen Lovénin toinen palautusehdotus voitti äänin äänestys

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/1 JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan EI-ehdotus: Lautakunta päättänee palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta muutetaan seuraavilta osin: Pakilan siirtolapuutarhan osalta, nykyisen puutarhan yhteisalueiden tilalle suunnitellut tontit jäävät toteutumatta (8 tonttia). Jaa-äänet: 4 Hennariikka Andersson, Matti Niiranen, Tom Packalén, Risto Rautava Ei-äänet: 5 Jape Lovén, Elina Moisio, Mikko Särelä, Sampo Villanen, Heta Välimäki Toisessa äänestyksessä jäsen Lovénin palautusehdotus voitti äänin 5-4. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Päivi Sarmaja, arkkitehti, puhelin: paivi.sarmaja(a)hel.fi Tuomas Eskola, toimistopäällikkö, puhelin: tuomas.eskola(a)hel.fi Tuula Helasvuo, arkkitehti, puhelin: tuula.helasvuo(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: riitta.salastie(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: peik.salonen(a)hel.fi Kari Tenkanen, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: kari.tenkanen(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Havainnekuva Muutokset alueen maankäytössä Tilastotiedot 8 Vuorovaikutusraportti ja keskustelutilaisuuksien muistiot ja Mielipidekirjeiden lähettäjät -luettelo 10 Mielipidekirjeet 11 Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueita ja ympäristöä koskeva asemakaavan muutosehdotuks (nro 12186) - osa päätöshistoriaa

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/1 Otteet Ote Aloitteentekijä Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus päättänee lähettää päivätyn 34. kaupunginosan (Pakila, Itä- Pakila) siirtolapuutarha-aluetta koskevan asemakaavaehdotuksen sekä 34. kaupunginosan (Pakila, Itä- Pakila) puisto-, lähivirkistys-, uimaranta-, siirtolapuutarha-, ryhmäpuutarha-, opetus- ja virkistystarkoituksiin käytettävä kasvitarha-aluetta sekä erityis-, vesi- ja katualueiden ja 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Tuomarinkartano) puistoa ja lähivirkistysaluetta, joka on säilytettävä luonnonmukaisena metsänä, sekä kaupunginosan rajaa koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella suojellaan olemassa olevat Pakilan siirtolapuutarha ja Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha. Samalla osoitetaan yhteensä 124 uutta siirtolapuutarhamökkipalstaa alueiden reunoille, rakentamattomille alueen osille ja käytöstä poistetulle Ärtin koulupuutarha-alueelle sekä noin 185 uutta autopaikkaa alueiden reunoille. Asemakaavaehdotus mahdollistaa myös siirtolapuutarhojen yhteistilojen laajennukset. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen pinta-ala on 41, 87 ha. Siirtolapuutarha-alueiden pinta-ala kasvaa nykyisestä 3,53 ha. Kokonaiskerrosala on k-m2. Esittelijä

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/1 Alueen sijainti Lähtökohdat Kaavoitustilanne Alue sijaitsee Itä-Pakilassa Kehä I:n pohjoispuolella Tuomarinkartanon, Klaukkalantien, Kehä I:n ja Vantaanjoen rajaamalla alueella Pakilan rantatien molemmin puolin. Kaupunginvaltuusto kehotti kaupunginhallitusta huolehtimaan siitä, että Helsinkiin kaavoitetaan lisää siirtolapuutarha- ja kesämajaalueita. Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ottamaan huomioon Pakilan siirtolapuutarhan laajentamismahdollisuuden käynnistymässä olevassa kaavoituksessa ja tutkimaan samassa kaavaprosessissa Ärtin koulukasvitarha-alueen muuttamista siirtolapuutarhaksi. Pakilan siirtolapuutarhayhdistys ry. on esittänyt asemakaavan muutoshakemuksella, että puistoalue Klaukkalantien päässä muutettaisiin pysäköintiin soveltuvaksi. Esitystään yhdistys perustelee sillä, että Pakilan siirtolapuutarhan viljelijät ovat kymmenien vuosien ajan käyttäneet ko. metsän reunassa olevaa aluetta parkkipaikkana. Pakilan siirtolapuutarha on Suomen suurin, sillä siellä on 320 mökkiä. Helsingin yleiskaava 2002:ssa Pakilan siirtolapuutarhan ja Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarhan alueet ja Vanha riihipelto on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi virkistysalueiksi. Lisäksi koko tarkastelualue on merkitty kuuluvaksi Helsinki-puistona kehitettävään virkistysalueeseen. Siirtolapuutarha-alueilla voimassa olevat asemakaavat ovat vahvistuneet vuosina 1960 ja 1978 ja niiden merkinnät ovat osittain vanhentuneet. Pakilan siirtolapuutarha-alue on merkitty siirtolapuutarha-alueeksi pelkästään ympärysviivan avulla ilman muita merkintöjä. Klaukkalanpuiston siirtolapuutarha-alue on ryhmäpuutarha-aluetta (Mr). Alueelle saa rakentaa korkeintaan 20 m2 suuruisia puutarhamajoja, joissa tämän kerrosalan lisäksi saa olla kuisti- ja varastotiloja korkeintaan 20 m2. Ryhmäpuutarha-alueen keskelle saa rakentaa alueen toimintoja palvelevia huolto- ja vapaa-ajantiloja 300 k-m2. Entinen Ärtin koulukasvitarhan alue on merkitty opetus- ja virkistystarkoituksiin käytettäväksi kasvitarha-alueeksi (Mk), jonka

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/1 Suojelukohteet Alueen yleiskuvaus pohjoisosaan on osoitettu rakennusala yksikerroksista 200 m2 rakennusta varten, mutta ei muuta rakennusoikeutta. Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha-alueen itä-, etelä- ja länsipuolella on Klaukkalanpuiston puistoalue. Vantaanjoen ranta-alueet ovat asemakaavojen mukaan uimaranta-aluetta ja istutettavaa puistoaluetta. Uimaranta-alueella on rakennusala yksikerroksista 70 m2 rakennusta varten. Kaava-alueen luoteiskulmassa sijaitseva Lystikukkula kuuluu Tuomarinkylän kartanon alueeseen ja on vuonna 1979 vahvistuneen asemakaavan mukaan lähivirkistysaluetta, joka on säilytettävä luonnonmukaisena metsänä. Suunnittelualueen pohjoisosassa on pienehkö kaavoittamaton alue (noin 0,36 ha). Alue kuuluu Vantaanjokilaakson suojeltavaan kulttuurimaisemaan. Vantaanjoen Natura alue (F ). Ympäristöministeriö on päättänyt liittää vuollejokisimpukan kannalta tärkeän Vantaanjoen Natura 2000-verkostoon. Tuomarinkylä kartano peltoalueineen on suojeltu sekä yleiskaavalla että usealla asemakaavan muutoksella. Lisäksi se on vuonna 2009 määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi (RKY). Lystikukkulan virkistysalueella on ulkoilutie, joka on samalla muinaismuistolailla rauhoitettu ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkitie. Pakilan siirtolapuutarha ja Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha ovat yhtenäisiä siirtolapuutarha-alueita. Pakilan siirtolapuutarhaan kuuluu 320 siirtolapuutarhapalstaa mökkeineen. Alueen mökkien ja palstojen rakentaminen alkoi vuonna Kerhotalo valmistui vuonna 1972 alueen keskellä olevan ns. Kielomäen itäreunalle. Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha on 1970-luvulla rakentunut siirtolapuutarha, johon kuuluu 113 palstaa mökkeineen sekä vuonna 1965 valmistuneet kerho- ja huoltorakennus. Ryhmäpuutarhan keskellä on käytöstä poistunut Ärtin koulukasvitarha. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Vantaanjoen rantavyöhyke, jossa sijaitsevat Pakilan siirtolapuutarhan saunarakennus, yleinen uimaranta, pallokenttä ja viljelyspalsta-alue Pakilanrannan palstat sekä

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/1 Tuomarinkylän kartanoalueeseen kuuluvien Vanhan riihipellon ja Lystikukkulan eteläosat. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavamuutoksen vaikutukset Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Pakilan ja Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhat suojellaan merkinnällä (RP/s) eli siirtolapuutarha-alue, jolla ympäristö säilytetään. Samalla osoitetaan 124 uutta alueen luonteeseen sopivaa siirtolapuutarhapalstaa ja -mökkiä alueiden reunoille ja rakentamattomille alueen osille sekä käytöstä poistetulle Ärtin koulupuutarha-alueelle. Uudet palsta-alueet merkitään siirtolapuutarhaalueiksi (RP), joille saa rakentaa nykyisenlaisia siirtolapuutarhamökkejä, joiden on oltava rakennusvalvonnan ko. siirtolapuutarha-alueelle hyväksymien tyyppimökkien mukaisia. Palstoille saa rakentaa korkeintaan 20 k-m2 suuruisia mökkejä, minkä lisäksi saa rakentaa pienehköjä kuisti- ja varastotiloja yhteensä 13 m2 Pakilan siirtolapuutarhassa ja yhteensä 10 m2 Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhassa. Uutta siirtolapuutarhamökkien rakennusoikeutta on kaavassa yhteensä k-m2, kun olemassa olevaa on k-m2. Siirtolapuutarhojen kerho-, sauna- ja huoltorakennuksille osoitetaan rakennusalat ja rakennusoikeudet sekä niille laajennusmahdollisuudet. Pakilan rantapuistoon on osoitettu kolme rakennusalaa (h-1), joille saa sijoittaa huoltorakennuksen, saunan tai kahvilan. Em. rakennusoikeutta on kaavassa yhteensä k-m2. Pysäköintimahdollisuuksia lisätään alueiden arvo huomioon ottaen. Uusi pysäköintialue osoitetaan Pakilan siirtolapuutarha-alueen luoteiskulman laajennukseen. Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhan pohjoisreunan pysäköintipaikat ja Ärtin alueen pohjoisreuna osoitetaan yhteiseksi autopaikkojen korttelialueeksi siirtolapuutarhojen käyttöön. Viljelypalstat Pakilan siirtolapuutarhan itäpuolella osoitetaan nykytilanteen mukaisesti palstaviljelyalueeksi. Pakilan rantatien päähän viljelypalsta-alueen kaakkoiskulmaan merkitään yleinen pysäköintialue viljelypalstojen, uimarannan ja urheilupaikan käyttöön. Tuomarinkylän ja Pakilan kaupunginosien välinen raja siirretään Pakilan siirtolapuutarha-alueen pohjois- ja luoteisrajalle. Kaavan toteuttaminen mahdollistaa siirtolapuutarha-alueiden säilyttämisen, luontevan täydentämisen ja pysäköintimahdollisuuksien parantamisen.

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/1 Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Siirtolapuutarha-alueiden aiheuttaman liikennemäärän alueen kaduilla arvioidaan lisääntyvän kesäaikana enimmillään noin 100 ajoneuvolla vuorokaudessa. Ajoradan kavennukset ja Pakilan rantatien korotus alentavat ajonopeuksia ja sen seurauksena Pakilan rantatien ja Klaukkalantien liikenneturvallisuus paranee, vaikka liikennemäärät lisääntyvät. Kaavan toteuttamisella ei ole suurta vaikutusta alueen luontoon ja maisemaan. Uusi raitti Pakilan siirtolapuutarhan luoteisreunassa palsta-alueen ja tykkitien välissä vähentää hiukan reunapuustoa. Lehtipuuvaltaisen puuston on arvioitu kestävän harvennusta. Kaavan mukainen rakentaminen ei lisää Vantaanjoen kuormitusta eikä heikennä vuollejokisimpukan elinoloja eikä siten vaikuta Vantaanjoen Natura-alueeseen. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa yhteensä arviolta euroa. Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä: Klaukkalanpuiston siirtolapuutarha Klasasparkens koloniträdgård, Lystikukkula Lustigkulla, Pakilanrannan palstat Baggbölestrandens lotter, Pakilan rantapuisto Baggböle strandpark. Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin ja Pakilan siirtolapuutarhayhdistys ry.:n aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty ). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2011 ja 2012 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty selostuksen liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavan valmistelun aikana on järjestetty kaksi yleisötilaisuutta Pakilan siirtolapuutarhan kerhotalolla. Lisäksi on pidetty useita neuvotteluja Pakilan siirtolapuutarhayhdistyksen ja Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarhayhdistyksen kanssa. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä Helsingin kaupunginmuseon, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/1 Esitetyt mielipiteet Kaupunginmuseon ja rakennusviraston kannanotot kohdistuivat mm. Pakilan siirtolapuutarhan pohjoispuolella Lystikukkulalla sijaitsevan tykkitien käyttämiseen siirtolapuutarhatienä. Lisäksi rakennusvirasto katsoi, että pohjoiset suuret palstat tulee joko jättää jakamatta tai jakaa siten, että uutta käytävää ei tarvita alueen reunalle. Pakilan rantatien varteen suunnitellut uudet pysäköintialueet tulisi merkitä siten, ettei alueiden rakentamis- ja ylläpitovastuissa sekä käyttöoikeudessa ole tulkinnanvaraisuuksia. Rakennusvalvontaviraston kannanotto koski mm. mökkien, leikkimökkien, kasvihuoneiden ja kuistien pinta-aloja, joita pidettiin liian suurina sekä kompostoivien käymälöiden ja aurinkopanelien määräyksien sanamuotoja. Muilla hallintokunnilla ei ole ollut huomautettavaa. Viranomaisten kannanotot on otettu huomioon kaavamuutoksessa. Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat liitteenä. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 71 mielipidettä, joista 30 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Saapuneet mielipidekirjeet (71 kpl) ovat liitteenä. Mielipiteissä kannatettiin uusien siirtolapuutarhapalstojen ja -mökkien kaavoittamista entisen Ärtin koulupuutarhan kohdalle ja vastustettiin niiden osoittamista Pakilanrannan palstojen kohdalle, Pakilan siirtolapuutarhan reunoille ja käyttämättömille alueille. Myös uuden raitin kaavoittamista Lystikukkulan reunaan vastustettiin. Pysäköintipaikkoja toivottiin lisää sekä hidasteita Itä-Pakilan kaduille. Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että uusia mökkipalstoja ei ole osoitettu Pakilanrannan palstojen kohdalle ja niitä on vähennetty muutamalla palstalla Pakilan siirtolapuutarha-alueella. Ärtin alueelle on lisätty mökkipalstoja. Lystikukkulan reunassa kulkevaa raittia on kavennettu noin 4 m leveäksi. Alueen reunoille on lisätty pysäköintipaikkoja siten, että niitä on yhteensä 185 pysäköintipaikkaa. Pakilan rantatielle on suunniteltu hidastava kavennus. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet laajemmin. Vuorovaikutusraportin liitteinä ovat muistiot keskustelutilaisuuksista.

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/1 Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta kaupunginmuseon johtokunnan, kiinteistölautakunnan/kiinteistöviraston, rakennuslautakunnan/rakennusvalvontaviraston, yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Helsingin Energia liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Mielipiteen Mi21 esittäjä ja 8 allekirjoittajaa pyytävät lähettämään palautetta ja tietoa aloitteen etenemisestä sekä lisärakennussuunnitelman kehittymisestä. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Päivi Sarmaja, arkkitehti, puhelin: paivi.sarmaja(a)hel.fi Tuomas Eskola, toimistopäällikkö, puhelin: tuomas.eskola(a)hel.fi Tuula Helasvuo, arkkitehti, puhelin: tuula.helasvuo(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: riitta.salastie(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: peik.salonen(a)hel.fi Kari Tenkanen, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: kari.tenkanen(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Havainnekuva Muutokset alueen maankäytössä Tilastotiedot 8 Vuorovaikutusraportti ja keskustelutilaisuuksien muistiot ja Mielipidekirjeiden lähettäjät -luettelo

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/1 Otteet 10 Mielipidekirjeet 11 Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueita ja ympäristöä koskeva asemakaavan muutosehdotuks (nro 12186) - osa päätöshistoriaa Ote Aloitteentekijä Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 7 Liite 8 Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 7 Liite 8 Tiedoksi Kaupunginhallitus Hallintokeskus/Suvi Rämö Päätöshistoria Pöydälle HEL T Ksv 0586_1, Pakilan rantatie, Pakilan siirtolapuutarha, Klaukkalantie, Klaukkalanpuisto, karttaruudut H6/H7 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Päivi Sarmaja, arkkitehti, puhelin: paivi.sarmaja(a)hel.fi Tuomas Eskola, toimistopäällikkö, puhelin: tuomas.eskola(a)hel.fi Tuula Helasvuo, arkkitehti, puhelin: tuula.helasvuo(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: riitta.salastie(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: peik.salonen(a)hel.fi

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/1 Kari Tenkanen, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: kari.tenkanen(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö HEL T Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueiden asemakaavan muutosluonnoksesta. Kaupunginmuseo lausuu kaavaluonnoksesta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. 34. kaupunginosassa (Pakila) sijaitsevan Itä-Pakilan siirtolapuutarhaalueelle, Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha-alueelle, Ärtin koulukasvitarhan alueelle ja Vanhan Riihipellon eteläosaan ja niiden lähiympäristöön kaavoitetaan lisää mökkipalstoja, pysäköintialueita ja uusi tielinja. Alueen pohjoisosaan on suunnitteilla uusia mökkipalstoja, joiden paikoitusalue tulisi Klaukkalantien pohjoispään itäpuolelle. Paikoitusalueelta johtaisi uusi ajotie siirtolapuutarhan rajaa pitkin pohjoisosan uusille mökkipalstoille. Paikoitusalueen ja uuden ajotien luoteispuolella sijaitsee 1. maailmansodan aikainen tykkitie, joka on muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös. Sen peittäminen ja kaivaminen on muinaismuistolain (295/1963) mukaan kiellettyä. Kevyenliikenteenväylänä käytetty tykkitie ja uusi ajotie olisivat noin 100 metrin matkalla aivan vierekkäin, sillä siirtolapuutarha-alueen ja tykkitien välinen jyrkähkö rinne on kapeimmillaan vain 10 metriä leveä. Ajotien rakentaminen tuhoaa tykkitie itäpuolisen lähiympäristön kyseisellä osuudella heikentäen sen laatua ja merkitystä. Samoin esillä ollut siirtolapuutarhaliikenteen johtaminen kapeimmalla kohdalla tykkitien kautta vaatisi tien kunnostamista ajoneuvoliikenteelle, mikä vähentäisi myös tykkitien merkitystä ja haittaisi sen nykyistä käyttöä ulkoilureittinä. Kaupunginmuseo katsoo että siirtolapuutarhan ja tykkitien välinen vihervyöhyke tulisi säilyttää nykyisellään ja siirtolapuutarhanliikenne ohjata siirtolapuutarhan sisällä uusille tonteille. Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Lisätiedot Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: markku.heikkinen(a)hel.fi

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/1 Rakennusvirasto HEL T Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos koskee 34. kaupunginosan (Pakila) siirtolapuutarha-aluetta, ryhmäpuutarhaaluetta, opetus- ja virkistystarkoituksiin käytettävää kasvitarha-aluetta, katu- ja puistoalueita sekä uimaranta- ja erityisalueita sekä 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä) lähivirkistysaluetta ja erityisalueita. Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksessa Pakilan ja Klaukkalanpuiston siirtolapuutarha-alueille osoitetaan uusia, kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle sopivia siirtolapuutarhapalstoja ja -mökkejä yhteensä noin 110 kappaletta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat siirtolapuutarha-alueet suojellaan merkinnällä RP/s ja uudet palsta-alueet merkitään siirtolapuutarhaalueeksi (RP). Pysäköintimahdollisuuksia (p) lisätään Pakilan siirtolapuutarha-alueen luoteiskulmaan. Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhan pohjoisreunan pysäköimispaikat osoitetaan yhteiseksi autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Lisäksi Pakilan rantatien päähän merkitään yleinen pysäköintialue (LP) viljelypalstojen, uimarannan ja liikuntapaikan käyttöön. Rakennusvirasto katsoo, että Lystikukkulan metsän reuna-alueelle osoitettu uusi käytävä ei ole hyvä ratkaisu, sillä se olisi rinnakkaiskäytävä metsässä kulkevalle, suojellulle käytävälle ja se rikkoisi arvokkaan metsäalueen yhtenäisen, vakiintuneen reunan. Luonnoksessa esitetyt, kahtia jaetut mökkipalstat tulee joko jättää jakamatta tai jakaa tavalla, jossa uutta käytävää alueen reunalle ei tarvita. Yhteys uusille, koilliskulman siirtolapuutarhapalstoille tulee järjestää siirtolapuutarhan olemassa olevien käytävien kautta. Riittävien pysäköintialueiden varaaminen siirtolapuutarhatoimintaan sekä alueen muuhun virkistyskäyttöön on tärkeää. Pysäköintialueiden merkitsemisessä Pakilantien rantatien varrelle on tarkoituksenmukaista käyttää merkintää yleinen pysäköintialue (LP) tai merkintää pysäköimispaikka (p). Autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) merkitseminen saattaa aiheuttaa tulkinnanvaraisuuksia pysäköintialueen rakentamis- ja ylläpitovastuissa sekä käyttöoikeudessa. Rakennusvirastolla ei ole muuta huomauttamista asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Lisätiedot Virpi Vertainen, aluesuunnittelija, puhelin: virpi.vertainen(a)hel.fi

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/1 Elmeri Ahti, suunnitteluinsinööri, puhelin: elmeri.ahti(a)hel.fi

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/2 120 Käpylän Kisakylää koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 12192) HEL T Ksv 0821_1, Käpylän Kisakylä, Koskelantie 7-27, Sofianlehdonkatu 7-9, Koskelantie 28-32, karttaruutu G5/T1 ja H5/P1-P2 Päätös päätti lähettää päivätyn 25. kaupunginosan (Käpylä) korttelien 871, 952 ja 25004, korttelin 950 tonttia 1, korttelin 951 tonttia 2, korttelin tonttia 1 sekä katu- ja puistoalueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Niklas Lähteenmäki, arkkitehti, puhelin: niklas.lahteenmaki(a)hel.fi Jaakko Heinonen, liikenneinsinööri, puhelin: jaakko.heinonen(a)hel.fi Maria Karisto, maisema-arkkitehti, puhelin: maria.karisto(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: riitta.salastie(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Kuvaliite suojeltavista kohteista 6 Tilastotiedot 7 Vuorovaikutusraportti ja keskustelutilaisuuden muistio 8 Mielipidekirjeen lähettäneet -luettelo

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/2 Otteet 9 Mielipidekirjeet 10 Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi Ote Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 7 Päätösehdotus päättänee lähettää päivätyn 25. kaupunginosan (Käpylä) korttelien 871, 952 ja 25004, korttelin 950 tonttia 1, korttelin 951 tonttia 2, korttelin tonttia 1 sekä katu- ja puistoalueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa alueen rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti, puutarhahistoriallisesti sekä kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennuskannan ja ympäristökokonaisuuden säilymisen. Kisakylän rakennukset ja pihatilat sekä Helsingin perheasunnot Oy:n (nykyisin Heka-Kansanasunnot Oy) rakennuttama suurperheisten asuntojen korttelikokonaisuus suojellaan. Rakennusoikeus ja käyttötarkoitukset pysyvät ennallaan. Samalla tonttien asemakaava ajanmukaistetaan myös muilta osin. Esittelijä Lähtökohdat Kisakylä sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009, Olympiarakennukset). Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset, Kisakylä mukaan lukien, muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO -järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Alueella voimassa olevien

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/2 Asemakaavan muutoksen sisältö asemakaavojen (vuosilta ) mukaan alueelle saa rakentaa pääosin 3 4-kerroksisia rakennuksia. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten. Helsingin kaupunki omistaa alueen. Alue käsittää arkkitehti Pauli Salomaan suunnitteleman, vuoden 1952 olympialaisia varten rakennetun Kisakylän kokonaisuuden. Rakennukset suunniteltiin huolella tulevaa asuinkäyttöä varten ja Kisakylä itsessään Suomen näyteikkunaksi maailmalle. Kisakylän rakennusten arkkitehtuuri edustaa suomalaista sodanjälkeisen jälleenrakennusajan suuntausta, jonka juuret ovat sotaa edeltävässä funktionalismissa. Julkisivut ovat yksinkertaisia, vaaleita ja sileäksi rapattuja. Kisakylä oli vuoden 1952 olympialaisten suurin yksittäinen rakennushanke. Lisäksi alueeseen kuuluu 1946 valmistunut Hilding Ekelundin suunnittelema Helsingin perheasunnot Oy:n (nykyisin Heka- Kansanasunnot Oy) rakennuttama suurperheisten asuntojen korttelikokonaisuus. Alue lähiympäristöineen muodostaa kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja puutarhakulttuurin kannalta poikkeuksellisen, hyvin säilyneen ja merkittävän kokonaisuuden. Alueelta ei ole purettu rakennuksia, eikä alueelle ole tehty sen arvoa heikentäviä olennaisia muutoksia. Piha-alueet ovat hyvin säilyttäneet alkuperäisen ilmeensä. Helsingin perheasuntojen korttelin rakennuskanta on pääpiirteissään hyvin säilynyt. Suojelun tarve Kisakylässä kohdistuu sekä aluekokonaisuuden, lähiympäristön että alueen alkuperäisinä säilyneiden yksityiskohtien säilymisen turvaamiseen. Asemakaavan muutoksella turvataan kaava-alueen rakennusten, pihojen ja lähiympäristön muodostaman kulttuurihistoriallisesti merkittävän aluekokonaisuuden säilyminen. Suojelu koskee 18 asuinrakennusta, kahta muuta rakennusta sekä piha- ja katutiloja. Sisätiloista suojellaan arvokkaat porrashuoneet. Kisakylä suojellaan rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaana maisemallisena kokonaisuutena, jolla rakennukset pihapiireineen ja ympäristöineen säilytetään Kisakylän aluekokonaisuuden osana. Kisakylän asuinkerrostalot suojellaan merkinnällä sr-1. Kisakylään kuuluva entinen lämpökeskus suojellaan merkinnällä sr-2. Helsingin perheasunnot Oy:n rakennuttama suurperheisten asuinkerrostalojen korttelikokonaisuus suojellaan rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaana maisemallisena kokonaisuutena, jolla

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/2 Asemakaavamuutoksen vaikutukset Toteutus Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus rakennukset pihapiireineen ja ympäristöineen säilytetään. Rakennukset suojellaan merkinnällä sr-2. Muutosalueen pinta-ala on m². Rakennusoikeus on k-m²: asumista on k-m² ja toimitilaa on k-m². Ensimmäisen kerroksen liiketilat säilytetään. Rakennusoikeus on määritelty toteutuneen tilanteen mukaisesti. Lisärakentamista ei ole osoitettu. Kisakylään liittyvä Koskelantien varren puistovyöhyke suojellaan osana kokonaisuutta. Pihat tulee kunnostaa alkuperäisten suunnitelmien periaatteita noudattaen. Asemakaavan toteuttaminen turvaa Kisakylän pihojen, kadunvarsien ja lähiympäristön muodostaman aluekokonaisuuden säilymisen ja korjaamisen niin, että alueen kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset, puutarhahistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyvät ja vahvistuvat. Koskelantien ja Mäkelänkadun liikenne aiheuttaa alueelle melu-, pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Voimassa olevaan yleiskaavaan merkitty Hakamäentien ja Lahdenväylän yhdistävä tunneli voi toteutettuna vähentää Koskelantien läpikulkuliikennettä oleellisesti. Koskelantien varrella sijaitsevien asuinrakennusten ja piha-alueiden nykyaikaisen pakokaasu-, hiukkas- ja meluntorjunnan toteuttaminen on ristiriidassa kaavan päätavoitteen kanssa. Asemakaavan muutos ei estä rakennusten rakenteellisen meluntorjunnan tai pakokaasu- ja hiukkassuodatuksen parantamista rakennussuojelulliset näkökulmat huomioiden. Alueella rakennukset sijaitsevat siten, että pihat ovat suojaisia lukuun ottamatta Koskelantie 28 30:tä ja suurperheisten korttelikokonaisuutta. Kyseisten piha-alueiden tehokas rakenteellinen meluntorjunta ei ole toteutettavissa vaarantamatta alueen säilytettävän ympäristön arvoja. Kisakylän alueelle laaditaan asemakaavan suojelutavoitteita tukevat korjaustapaohjeet kaupunkisuunnitteluviraston toimesta. Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kirjeellä ja vuoden 2010 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen on järjestetty selostuksen liitteenä olevan osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa Kaavatyön aikana suunnittelualueeseen lisättiin Mäkelänkadun länsipuolella sijaitsevat

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/2 Jatkotoimenpiteet Viranomaisyhteistyö Esitetyt mielipiteet Kisakylään kuuluvat kaksi tonttia sekä Helsingin perheasunnot Oy:n (nykyisin Heka-Kansanasunnot Oy) rakennuttama suurperheisten korttelikokonaisuus. Kaavan valmistelija oli tavattavissa Käpylän kirjastossa Viranomaisyhteistyötä on tehty Helsingin kaupunginmuseon, rakennusvalvontaviraston ja rakennusviraston kanssa. Rakennusvirasto ja kaupunginmuseo ottivat kantaa asemakaavan muutosluonnokseen. Kaupunginmuseon kannanoton johdosta Kisakylän asuinrakennusten suojelumerkintä muutettiin sr-2:stä sr- 1:ksi. Rakennusvirastolla ei ollut luonnokseen huomautettavaa. Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat liitteenä. Asemakaavaosastolle saapuneet kolme mielipidekirjettä ovat liitteenä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Mielipiteet kohdistuivat Koskelantien liikennejärjestelyihin ja suunnitelman sanamuotoihin. Mielipiteet on otettu huomioon siltä osin kuin ne ovat kaavan päätavoitteen mukaisia. Koskelantie ja siihen liittyvä kadun keskellä sijaitseva puistoalue on jätetty kaava-alueen ulkopuolelle, sillä voimassa olevan asemakaavan merkintöjen katsottiin turvaavan puistoalueen säilymisen. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet ja muistio keskustelutilaisuudesta. Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energia liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, kiinteistölautakunnan/kiinteistöviraston, yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen ja kaupunginmuseon johtokunnan, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/2 Lisätiedot Niklas Lähteenmäki, arkkitehti, puhelin: niklas.lahteenmaki(a)hel.fi Jaakko Heinonen, liikenneinsinööri, puhelin: jaakko.heinonen(a)hel.fi Maria Karisto, maisema-arkkitehti, puhelin: maria.karisto(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: riitta.salastie(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Kuvaliite suojeltavista kohteista 6 Tilastotiedot 7 Vuorovaikutusraportti ja keskustelutilaisuuden muistio 8 Mielipidekirjeen lähettäneet -luettelo 9 Mielipidekirjeet Otteet Ote Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 7 Tiedoksi Kaupunginhallitus Hallintokeskus/Suvi Rämö Päätöshistoria Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö HEL T Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö Helsingin kaupunginmuseo on tutustunut Käpylässä sijaitsevan Kisakylän ja sen ympäristöä koskevaan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja asemakaavan muutosluonnokseen ja lausuu siitä seuraavan. Asemakaavan muutosalue käsittää Kisakylän, joka muodostuu kolmesta alueesta: Koskelantie 7-27, Koskelantie 28 ja 30 sekä

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (102) Akp/2 Sofianlehdonkatu 7 9. Kaavoitettavaan alueeseen kuuluu katualueita sekä Koskelantien Kisakylän puoleinen puistovyöhyke, joka on osa Kisakylän julkisivua Koskelantielle. Lisäksi alueeseen kuuluu 1946 valmistunut Helsingin perheasunnot Oy:n (nykyisin Heka-Kumpula Oy) rakennuttama suurperheisten asuntojen korttelikokonaisuus. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suojella asemakaavallisen kokonaisuuden lisäksi tonteilla olevat rakennukset sekä pihatilat ja Koskelantie sekä Helsingin perheasunnot Oy:n kortteli. Asemakaavan muutos mahdollistaa alueen rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti, puutarhahistoriallisesti sekä kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennuskannan ja ympäristökokonaisuuden säilymisen. Myös rakennustaiteellisesti arvokkaat porrashuoneet suojellaan. Kisakylä on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä eli RKY 2009-kohde osana Helsingin kaupungin olympiarakennusten joukkoa. Se valmistui Helsingin olympialaisiin vuonna 1952 miesten majoitustiloiksi. Kisakylä oli olympialaisten suurin yksittäinen rakennustehtävä. Kaikkiaan kokonaisuus käsittää 14 rakennusta, jotka sijoitettiin kolmeen erilliseen ryhmään. Rakennukset suunnitteli olympiarakennustoimiston arkkitehti Pauli Salomaa. Kisakylän rakennusten ominaispiirteitä ovat satulakatot, rapatut julkisivut, sisäänvedetyt parvekkeet ja yksittäisikkunat. Rakennusten arkkitehtuuri huomioi ja kunnioittaa Olympiakylän rakennuksia. Niiden suunnittelussa otettiin huomioon Olympiakylästä saatujen kokemusten perusteella tuleva asuinkäyttö. Kisakylän alueen pihojen suunnittelijoita olivat puutarha-arkkitehdit Onni Savonlahti ja Paul Olsson. Asemakaavallinen perusratkaisu, talojen L:n muotoinen sijoittelu teki pihoista aurinkoisia ja suojaisia ja talojen väliin jäävät piha-alueet muodostavat hyvin säilyneitä puistopihoja. Myös talojen etupuutarhat Koskelantien varressa ovat kaupunkimaiseman kannalta olennainen osa Kisakylän kulttuuriympäristökokonaisuutta. Helsingin perheasunnot koostuu kahden lamellitalon ja kahden pistetalon ryhmästä Koskelantien ja Mäkelänkadun kulmassa. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Hilding Ekelund ja ne valmistuivat vuonna Alun perin asukkaiksi otettiin vain perheitä, joilla oli vähintään kolme alle kymmenvuotiasta lasta. Rakennusten arkkitehtuurissa on yhtymäkohtia Ekelundin suunnitteleman Olympiakylän kanssa: rakennukset ovat yksikertaisia mutta harmonisia, julkisivuiltaan rapattuja ja harjakattoisia ja niukasti koristeltuja. Asemakaavan muutosluonnoksessa Kisakylän asuinkerrostalot on suojeltu merkinnällä sr-2 sekä suojelumääräyksellä. Myös Helsingin perheasunnot -rakennusryhmä on suojeltu sr-2 merkinnällä ja suojelumääräyksellä. Kaupunginmuseo katsoo, että Kisakylän kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat