19.12.2016 LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: Lausuntopyyntö / Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi OKM 41/010/2016 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi SuPer edustaa toisen asteen koulutettuja työntekijöitä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet lähihoitajat ovat suurin ammattiryhmä näillä aloilla. Lisäksi lasten- ja lähihoitajat työskentelevät kasvatusalalla. Yhä pienenevät resurssit ammatillisessa peruskoulutuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa tuottavat tulevaisuudessa uusia haasteita lähihoitajan ammattitaidon, potilas- ja asiakasturvallisuuden sekä hoidon laadun turvaamiseen. Lähihoitajan työ on vaativaa ja monipuolista auttamistyötä haavoittuvaisessa asemassa olevien ihmisten kanssa. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat välttämättömiä, koska lähihoitaja työskentelee hyvin erilaisten asiakasryhmien kanssa, ja asiakasryhmien moninaisuus lisääntyy tulevaisuudessa yhteiskunnan muuttuessa. Lähihoitajat työskentelevät laajasti alan tehtävissä eri toimintaympäristöissä. Työssä noudatetaan alan arvoperustaa ja ammattietiikkaa. Työskentely on vaativaa, vastuullista ja itsenäistä. Työ sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla muuttuu yhä moninaisemmiksi muun muassa eri ammattiryhmien välisten tehtäväsiirtojen myötä. Lähihoitajan työnkuva kehittyy ja muuttuu kaiken aikaa vastuullisemmaksi ja vaativammaksi. Vastuu sekä omasta työstä että toisista ihmistä korostuu tulevaisuudessa entistäkin enemmän. SOTE-reformi ja kuntauudistus tuovat toteutuessaan yhä enemmän haasteita työelämään ja sen onnistuminen on kiinni henkilökunnan osaamisesta. Työelämä muuttuu tulevaisuudessa jatkuvasti vaativammaksi, asettaen entistä korkeampia vaatimuksia ammattitaidolle jotta voidaan turvata hoidon laatua ja asiakasturvallisuutta. Samanaikaiset säästöt sekä ammatillisesta koulutuksesta että sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla vaarantavat sekä työn laadun että tulevaisuuden työntekijöiden ammattitaidon, jolloin säästöt saattavat todellisuudessa muuttua lisääntyviksi kustannuksiksi muun muassa potilasvahinkojen, puutteellisen ennalta ehkäisevän työn sekä lisääntyvän syrjäytymisen vuoksi. SuPerin selvityksen mukaan alan työntekijöillä on suuri huoli tulevien työntekijöiden ammattitaidosta ja soveltuvuudesta alalle. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden poistuminen näkyy jo nyt työpaikoilla ja Valviran tilastoissa muun muassa alalla yleistyneinä päihdeongelmina. Vähentynyt 1
teoria- ja lähiopetus näkyy entistä heikompina valmiuksina työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, mikä toisaalta kuormittaa muutenkin ylikuormitettua henkilökuntaa ja toisaalta aiheuttaa vahinkoja ja vaaratilanteita. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työpaikoilla ei ole heikon henkilökuntamitoituksen vuoksi resursseja ottaa vastuuta yhä suuremmasta osuudesta koulutuksesta aika ei yksinkertaisesti riitä siihen. (Ammatti vaatii ammattitaitoa - SuPerin jäsenten näkemyksiä lähihoitajakoulutuksen haasteista ja mahdollisuuksista 2016) SuPerin selvityksen mukaan työn kuormitus on kasvanut alalla huomattavasti 71% vastaajista kokivat työnsä raskaaksi ja 68% koki, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa. Huolta työn laadusta koki 93% vastaajista ja yli puolet epäili, ettei pysty työskentelemään nykyisessä ammatissaan terveytensä puolesta kahden vuoden kuluttua. Vastaajista 70% on harkinnut alanvaihtoa. (Jos minä nyt kuitenkin jaksan selvitys lähi- ja perushoitajien kokemasta työkuormasta 2016) Laki ammatillisesta koulutuksesta Lain tarkoitus ja tavoitteet Esityksen mukaan lain tarkoituksena (2 ) on muun muassa kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista, kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin sekä tukea elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua sekä edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista. SuPer pitää lain tarkoitusta ja tavoitteita hyvinä. Lakiesitys on kuitenkin kokonaisuutena ja muiden pykälien osalta suurimmaksi osaksi ristiriidassa lain tarkoituksen ja tavoitteiden kanssa eikä se mahdollista niiden toteutumista. Tavoite edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista ja lyhentää koulutusaikoja näyttää olevan lain myötä toteutettavissa, samalla vaarantaen ammatillista osaamista, työ- ja elinkeinoelämän kehittämistä ja sen osaamistarpeisiin vastaamista, elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua. Lain sisältö ei anna tukea niille tavoitteille, joiden olisi tarkoitus tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi tai antaa jatko-opintovalmiuksia tai ammatillisen kehittymisen sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tutkinnot ja koulutukset Tutkintorakenne Koulutusalasääntelystä ehdotetaan luovutettavaksi. Työelämässä on kuitenkin merkittävä joukko säädeltyjä ammattiryhmiä, erityisesti SORA-ammatit, jotka sijoittuvat selkeästi omille aloille. Lainsäädäntöä on tarkistettava säädeltyjen ammattien osalta. (6 ) Ammatillisten tutkintojen muodostuminen Ammatilliseen perustutkintoon sisältyviä yhteisiä tutkinnon osia on esitetty vähennettäväksi nykyisestä neljästä kolmeen. Niistä on poistettu sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen. Sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tarve on kuitenkin korostunut nyky-yhteiskunnassa ja korostuu edelleen tulevaisuudessa yhteiskunnan ja työelämän muuttuessa. Esityksen perustelujen mukaan sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen kokonaisuuksia sisällytetään muiden yhteisten tutkinnon osien perusteisiin. Sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen poistaminen tutkinnon osien nimistä antaa kuitenkin viestin siitä, ettei kyseisellä osaamisella olisi merkitystä. SuPer ehdottaa siksi niiden liittämistä yhteisiin tutkinnon osiin esimerkiksi mallilla Viestintä- ja vuorovaikutus sekä sosiaalinen osaaminen sekä Yhteiskunta-, kulttuurinen ja työelämäosaaminen (13 ) 2
Tutkinnon perusteet Opetushallitus määrää tutkinnon perusteet, joissa määrätään muun muassa ammatillisten perustutkintojen osalta, miltä osin mukauttaminen ja poikkeaminen ei ole mahdollista. SuPer esittää, että mukauttamista ja poikkeamista ei tule sallia lainkaan SORA-tutkintojen ammatillisissa tutkinnon osissa. Esityksen mukaan tutkinnon suorittaminen on osaamisen hankkimistavasta riippumaton, jolloin työja elinkeinoelämässä ei ole tietoa siitä, mitä työnhakija tai työntekijä todellisuudessa osaa, mikäli tutkinnon perusteita on mahdollista mukauttaa ja niistä voi poiketa. Tämä vaikeuttaa osaltaan ammattitaitoisten työntekijöiden rekrytointia sekä vaarantaa asiakas- ja potilasturvallisuuden ja toiminnan laadun. (15, 45 ja 56-58 ) Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen Esityksen mukaan koulutuksen järjestäjä arvioi hakeutujan edellytyksiä hankkia osaamista tai suorittaa tutkintoa sekä päättää valintaperusteista. SuPer vaatii esitykseen lisättäväksi, että tutkinnon järjestäjän on arvioitava hakeutujan edellytyksiä työskennellä kyseisellä alalla, jotta koulutus/tutkinnon suorittaminen voi aidosti vastata työelämän osaamistarpeisiin. Valintaperusteita on määrättävä valtakunnallisesti yhteneväisiksi hakeutujien tasavertaisuuden turvaamiseksi. Mikäli hakeutujalla ei katsota olevan edellytyksiä toimia ammatissa/alalla on hänet ohjattava johonkin muuhun tutkintoon/koulutukseen. Esityksen mukaan koulutuksen järjestäjän tulee antaa hakeutujalle tietoa terveydentilaa koskevista vaatimuksista ja muista edellytyksistä. SuPer esittää, että tutkinnon järjestäjän tulee lisäksi selvittää luotettavalla tavalla, täyttääkö hakeutuja terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyviä vaatimuksia ennen lopullista päätöstä opiskelijaksi/tutkinnon suorittajaksi ottamisesta. SuPer esittää, että SORA-tutkintoihin määrätään valtakunnallisesti yhteneväiset hakumenettelyt eli karsivat pääsy- ja soveltuvuuskokeet. Näistä aiheutuviin kuluihin on varattava koulutuksen järjestäjille erillinen rahoitus. (29-33 ) Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa koulutuksen järjestäjä kartoittaa hakeutujan aikaisemmin hankkimaa osaamista sekä henkilökohtaistaa tutkinnon valinta. SuPer esittää lisättäväksi, että koulutuksen järjestäjä selvittää hakeutujan valmiuksia ja edellytyksiä toimia ammatissa luotettavalla tavalla, valtakunnallisesti yhteneväistä menettelyä noudattaen. Opiskelijavalinnan tulisi olla lopullinen vasta henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman valmistuttua. Esityksen mukaan hakeutuja voi halutessaan ja perustellusta syystä vaihtaa tutkintoa tai koulutusta, mikäli koulutuksen järjestäjä arvioi että vaihto palvelee hakeutujaa. SuPer esittää, että koulutuksen järjestäjää velvoitetaan myös arvioimaan, palveleeko vaihto työelämän osaamistarpeita. (35-37 ) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen osalta on määriteltävä valtakunnallisesti yhteneväiset kriteerit muun kuin 35 :ssä tarkoitetun selvityksen perusteella hankitun osaamisen tunnustamiselle (38 ). Osaamisen osoittamisen suunnittelussa koulutuksen järjestäjän on esityksen mukaan tehtävä yhteistyötä niiden työpaikkojen kanssa, joilla osaaminen osoitetaan (40 ). SuPer esittää tarkennettavaksi, että koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että työpaikan 3
henkilökunnan arviointiosaaminen on ajan tasalla ja että työpaikalla on resursseja (ajankäyttö) laadukkaan arvioinnin suorittamiseksi, opiskelijan/tutkinnon suorittajan tasavertaisuuden ja oikeusturvan turvaamiseksi. Esityksen lähtökohtana näyttää olevan, että kaikilla opiskelijoilla ja tutkinnon suorittajilla on aiemmin hankittua osaamista ja siksi osaamisen hankkimisen suunnittelussa keskitytään puuttuvan osaamisen/lisäammattitaidon hankkimiseen (41 ). Esityksessä ei ole riittävästi huomioitu peruskoulun päättäneiden hakijoiden tarpeita, joiden osalta lähtökohtana on oltava pääsääntöisesti koko tutkinnon suorittaminen tutkinto- ja työpaikalla tapahtuvana koulutuksena, jotta 1. luvun 2 :ssä mainitut lain tarkoitus ja tavoitteet voivat toteutua. Esityksessä painotetaan osaamisen tunnustamisen lisäksi mukauttamista (56 ) ja poikkeamista (57 ). Kokonaisuutena 41, 56 ja 57 saattavat johtaa siihen, että mukauttaminen ja poikkeaminen muodostuu peruskoulun päättäneiden opiskelijoiden kohdalla säännöksi eikä poikkeukseksi, mikä toisaalta vaarantaa työelämän tarpeiden mukaisen ammattitaidon saavuttamisen ja toisaalta 2 :ssä asetetun lain tarkoituksen ja tavoitteiden toteutumisen. Tutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi Esityksen mukaan näytöt toteutetaan työpaikalla käytännön työtilanteissa mutta erityisestä syystä myös muualla. SuPer esittää, että työpaikoille, joilla näytöt toteutetaan, asetetaan valtakunnallisesti yhteneväiset laatukriteerit muun muassa henkilökuntamitoituksen, henkilökunnan pätevyyden ja arviointiosaamisen osalta, jotta arviointi olisi laadukasta ja oikeudenmukaista ja jotta työpaikkojen henkilökunta ei kuormitu arviointitehtävästä liikaa. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla on jo tällä hetkellä vaikeaa saada työssäoppimis- ja näyttöpaikkoja kaikille opiskelijoille. Mahdollisuus järjestää näyttöjä myös muualla kuin työpaikoilla saattaa siksi johtaa siihen, että mennään simulaationäyttöihin, mikä puolestaan vaarantaa monipuolisen osaamisen osoittamisen. Siksi muualla kuin työpaikoilla järjestettäviä näyttöjä on syytä rajata. Esityksen mukaan näyttöihin voi osallistua osaamisen hankkimistavasta riippumatta. SuPer esittää lisättäväksi esitykseen, että koulutuksen järjestäjän on varmistettava luotettavalla tavalla, esimerkiksi kokeiden ja tehtävien muodossa, että ammattitaitovaatimuksia on saavutettu ennen kuin näyttöä suunnitellaan. Muuten on vaarana, että työpaikat kuormittuvat turhilla, hylätyillä kokeilunäytöillä, jotka myös tuottavat opiskelijoille turhia epäonnistumisen kokemuksia (43-44 ). Esityksen mukaan tutkinnon perusteita, osaamisvaatimuksia ja oppimistavoitteita on mahdollista tarvittaessa mukauttaa ja niistä voi myös poiketa (45, 56-57 ). Mukauttaminen ja poikkeaminen aina tarvittaessa saattaa kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa tutkinnon suorittaja ei pärjääkään työelämässä valmistuttuaan, eikä työelämä saa tarvitsemaansa osaamista. Siksi mukauttamista ja poikkeamista on rajattava tiukasti. Päätöksissä mukauttamisesta ja poikkeamisessa on huomioitava työelämän tarpeita ja ammatin asettamia vaatimuksia. Tämä koskee erityisesti säädeltyjä ammatteja ja SORA-tutkintoja, joissa tutkinnon suorittaja on valmistuessa vastuussa toisen ihmisen hengestä, turvallisuudesta ja terveydestä. Mikäli mukauttamista ja poikkeamista joudutaan tekemään siinä määrin, ettei tutkinto vastaa tutkinnon perusteita ammatillisten tutkinnon osien osalta, on koulutuksen järjestäjä ohjattava opiskelijaa suorittamaan toista tutkintoa jotta hän voi valmistua ammattiin jossa hänellä on edellytyksiä myös työskennellä. Esityksen mukaan koulutuksen järjestäjän on järjestettävä mahdollisuus osoittaa osaamista muulla tavalla mikäli arvioinnin tulos on hylätty, jotta opiskelu voi edetä. SORA-tutkintojen kohdalla myös tätä menettelyä on syytä rajata, jotta voidaan turvata riittävä osaaminen ja ammattitaito työelämän tarpeisiin nähden. SuPer esittää, että toistamiseen hylätyt arvioinnit on peruste arvioida 4
opiskelijan soveltuvuutta alalle uudelleen ja tarvittaessa ohjata opiskelijaa suorittamaan toista, hänelle itselleen sopivampaa tutkintoa. (45, 49, 56-58.) Osaamisen hankkiminen Esityksen mukaan tutkinnon suorittajalla ja opiskelijalla on oikeus saada tarvitsemaansa opetusta ja ohjausta (53 ). Lainsäädännössä ja rahoituksessa on siksi turvattava, että koulutuksen järjestäjillä ja työpaikoilla on riittävät resurssit, eli riittävästi pätevää henkilökuntaa joilla on riittävä tuntiresurssi/työaika tämän lakisääteisen velvollisuuden hoitamiseksi. Erityisen tuen osalta (56 ) on huomioitava, ettei työpaikoilla ole pääsääntöisesti mahdollisuutta antaa erityistä tukea opintojen aikana opiskelijoille eikä varsinkaan opintonsa päättäneille työntekijöille, vaan tutkintotodistuksen saaneiden työntekijöiden edellytetään suoriutuvan työstään itsenäisesti ja laadukkaasti. Siksi SuPer esittää SORA-tutkintojen osalta, että opiskelijaa ohjataan suorittamaan toista, hänelle sopivampaa tutkintoa, mikäli erityisen tuen sekä mukauttamisen ja poikkeamisen tarve on huomattava ammatillisissa tutkinnon osissa. Työpaikalla järjestettävä koulutus Työpaikalla tapahtuvaa oppimista on tarkoitus lisätä. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla on jo nyt vaikeaa saada työssäoppimispaikkoja kaikille opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille, joten työpaikalla tapahtuvan oppimisen osuutta ei ole välttämättä mahdollista lisätä nykyisestä näillä aloilla. Opiskelijavolyymi on jo nyt merkittävä alan työpaikoilla mutta työelämästä tulleen palautteen mukaan opiskelijoiden valmiudet ja teoriapohja ovat heikentyneet vähentyneen teoriaopetuksen myötä, jolloin opiskelijoiden ohjaus kuormittaa työpaikan henkilökuntaa liikaa ja vaarantaa asiakasja potilasturvallisuuden. Opiskelijaohjauskorvauksista luopuminen vähentää myös työpaikkojen halukkuutta ottaa vastaan opiskelijoita. SOTE-reformin myötä yhä suurempi osuus työpaikoista tulevat olemaan yksityisiä, eikä heillä ole velvollisuutta ottaa vastaan opiskelijoita, mikäli se kuormittaa työntekijöitä liikaa tai häiritsee työpaikan toimintaa muulla tavoin. Henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista tinkiminen vaarantaa omalta osaltaan opiskelijan laadukasta ohjausta ja osaamisvaatimusten saavuttaminen. SuPer esittää siksi, että tutkinnon järjestäjiä velvoitetaan varmistamaan, että opiskelijalla on määrätyt perustiedot ja -valmiudet työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, ennen kuin hän voi siirtyä koulutussopimuksen piiriin. Näitä ennen koulutussopimuksen solmimista saavutettavia perustietoja ja -valmiuksia on määriteltävä valtakunnallisesti ammattitaidon turvaamiseksi. Lisäksi SuPer esittää, että koulutussopimustyöpaikoiksi hyväksytään vain sellaiset työpaikat, joilla on riittävä henkilökuntamitoitus ja koulutettu henkilökunta. SuPer esittää, että koulutus- ja oppisopimustyöpaikkojen edellytyksiä tuottaa osaamista työelämän tarpeisiin tutkinnon perusteiden mukaan on arvioitava samalla tavalla kuin tutkinnon järjestäjän toimintaedellytyksiä. Työpaikan toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus on varmistettava ennen koulutus- tai oppisopimuksen solmimista. Laatua arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa riittävä koulutetun henkilöstön määrä sekä ajan tasalla oleva ammattitaito ja ohjaus- sekä arviointiosaaminen. (61-64 ) Turvallinen opiskeluympäristö Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (9 luvun 68 ). Luvussa turvallisesta opiskeluympäristöstä käsitellään opiskelijoiden turvallisuutta oppilaitoksessa ja opiskelijan turvallisuutta työpaikalla 8 luvun 66 :ssä. Luvun 9 säädöksissä on kuitenkin myös huomioitava työpaikalla tapahtuvan oppimisen turvallisuusnäkökulmia, ottaen huomioon, että tavoitteena on 5
lisätä työpaikalla tapahtuvan oppimisen osuutta. Erityisesti alaikäisten opiskelijoiden turvallisuutta sekä oppilaitoksessa että työpaikoilla on turvattava, ottaen huomioon että työpaikkaväkivalta on lisääntynyt sosiaali- ja terveysalalla. SuPerin työkuormitusselvityksen (2016) mukaan 61% vastaajista oli itse kokenut työpaikallaan väkivaltaa tai sen uhkaa viimeisen vuoden aikana, ja heistä päivittäin 5%. Vastanneista 72% oli havainnut työpaikallaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivalta oli pääsääntöisesti tullut asiakkaan taholta (noin 95%) mutta sitä koettiin myös asiakkaan läheisten, työkavereiden, esimiehen ja täysin ulkopuolisten taholta. Työpaikkaväkivallan tai sen uhan kokeneiden määrä oli noussut 7%:lla vuodesta 2012. Tämä tarkoittaa, että myös alan opiskelijat voivat altistua työväkivallalle tai sen uhalle työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteydessä. Tätä seikkaa on otettava huomioon koulutussopimusta suunnitellessa sekä opiskelijavalinnan yhteydessä ja opiskelijan valmistautuessa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen tai näyttöön. Opiskeluoikeuden peruuttaminen SORA-tutkinnoissa Työelämältä sekä alan ammatillisilta opettajilta tulleen palautteen mukaan SORA-lainsäädäntö ei toimi kuten pitäisi. SuPerin selvityksen mukaan (2016) alalle soveltumattomien opiskelijoiden määrä työpaikoilla on lisääntynyt soveltuvuuskokeiden poistumisen myötä. Tästä on aiheutunut potilasvahinkoja ja vaaratilanteita, joita ei saisi esiintyä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla. SuPerin jäsenet (96%) pitävät pääsy- ja soveltuvuuskokeet välttämättöminä hoidon laadun, asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä työntekijöiden turvallisuuden turvaamiseksi. Työelämässä SORA-lainsäädäntöä ei tunneta (vajaat 70% vastanneista eivät olleet kuulleet SORAsta) jolloin sen soveltaminenkin on mahdotonta. Ammatillisilta opettajilta tulleen palautteen mukaan SORAlainsäädännön soveltaminen ei useinkaan onnistu. SuPer ei hyväksy sitä, että opiskelijan oikeusturva menee asiakas- ja potilasturvallisuuden edelle ja esittää, että opiskeluoikeuden peruuttamisen kynnys tulisi olla nykyistä matalampi SORA-tutkinnoissa. Lisäksi SORAlainsäädännön pohjalta tehtävä selvitys opiskelijan terveydentilasta ja toimintakyvystä tulisi olla mahdollinen käynnistää myös työelämän edustajan aloitteesta velvoittaen koulutuksen järjestäjää viemään asia eteenpäin. (69 ) Koulutuksen järjestäjiltä ja työelämästä tulleen palautteen mukaan tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ei kulje koulutuksen järjestäjien välillä vaan opiskelija, jonka opiskeluoikeus on peruttu onkin suorittamassa samaa tutkintoa toisessa oppilaitoksessa. Tämän osalta tiedonsaantioikeudesta ja tiedon antamisen velvoitteesta olisi säädettävä tarkemmin käytännön menettelyn osalta. ( 70) Huumausainetestauksesta (72 ) SuPer esittää matalaa kynnystä SORA-tutkinnoissa, koska päihdeongelmat ovat yleistyneet sosiaali- ja terveysalalla, minkä myös Valvira on tuonut julki. Se ei riitä, että koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen jos on aihetta epäillä käyttöä tai riippuvuutta, vaan oppilaitoksia on velvoitettava vaatimaan kyseistä todistusta mikäli sitä katsotaan aiheelliseksi. Huumausainetestaukseen johtavaa prosessia on lisäksi joustavoitettava siten, että myös työpaikan vastuuhenkilö voi käynnistää prosessin lähetteen saamiseksi, koska tarve huumausainetestaukselle saattaa ilmetä myös virka-ajan ulkopuolella, jolloin oppilaitoksen vastuuhenkilö ei välttämättä ole tavoitettavissa. Kurinpidon ja opiskelijan poistamisen osalta (73 ja 75 ) on lisättävä että opiskelijan koulutussopimus voidaan purkaa, mikäli kirjallisen varoituksen antamisen kriteerit täyttyvät työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteydessä, jotta asiakas- ja potilasturvallisuus ei vaarannu. 6
Myös työssäoppimispaikan vastuuhenkilöllä on oltava oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat (78 ) samoilla ehdoilla kuin oppilaitoksessa. Tutkinnon suorittamismahdollisuuksista ja koulutuksesta tiedottaminen Tutkinnon suorittamismahdollisuuksista ja koulutuksesta tiedottaessa (105 ) koulutuksen järjestäjän tulisi tiedottaa myös niistä vaatimuksista, joita kunkin alan opiskelu, ammatti ja työ asettaa hakeutujalle, jotta hän voi muodostaa realistisen käsityksen omista edellytyksistä opiskella ammattiin ja työskennellä alalla. Näin voidaan ennaltaehkäistä vääriä koulutus- ja opiskelijavalintoja, jotka pahimmillaan saattavat johtaa asiakasturvallisuuden vaarantumiseen sekä keskeytyneestä koulutuksesta ja syrjäytymisestä aiheutuviin kustannuksiin. Yhteistyö työelämän kanssa Koulutuksen järjestäjän yhteistyövelvoitetta työelämän kanssa (4 ja 106 ) on syytä määritellä tarkemmin, jotta yhteistyö on laadukasta varmistaen ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteet Esityksen mukaan ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen osuus olisi 50%, suoritusrahoituksen osuus 35% ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 15% rahoituksesta. Tämä malli, jonka tavoitteena on ohjata tutkinnon järjestäjiä tehokkaampaan läpäisyyn ja lyhentää koulutusaikoja, vaarantaa koulutuksen laadun ja ammattitaidon saavuttamisen. Vaarana on, että 38 :n mukaista osaamisen tunnustamista sekä 45 ja 56-58 :n mukaista mukauttamista ja poikkeamista otetaan perusteettomasti käyttöön koulutuksen järjestäjän rahoituksen turvaamiseksi, jolloin työelämään saattaa valmistua henkilöitä, jotka eivät ole vielä valmiita toimimaan ammatissa, tai eivät ole siihen soveltuvia. SuPerin selvityksen mukaan (2016) työelämäarvioijia painostetaan jo nyt katsomaan läpi sormien arvioinnissa ja hyväksymään suorituksia, jotka eivät tutkinnon perusteiden mukaan yllä edes tyydyttävälle tasolle. Sellainen tilanne ei saa syntyä, jossa tutkinnon järjestäjä tunnustaa olematonta osaamista ja sijoittaa säästösyistä kaiken oppimisen työpaikoille, joilla opiskelijoita saatetaan pitää vain ilmaisena työvoimana, ammattitaitovaatimuksia mukauttaen ja tutkinnon perusteista poiketen arvioinnissa, tutkinnon järjestäjän rahoitusta silmällä pitäen. SuPer vaatii siksi perusrahoituksen osuuden nostamista 70%:iin ja ja suoritusrahoituksen osuuden laskemista 15%:iin. (3 luku, 32a-h ) 7
Lausunnon keskeinen sisältö Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistamista perustellaan sillä, että työelämän osaamistarpeet muuttuvat yhä nopeammin. SuPer haluaa korostaa, että työelämä on muuttumassa ennen kaikkea vaativammaksi, ja siksi riittävä ammattitaito on turvattava. Esityksessä on kuitenkin useita seikkoja, jotka saattavat vaarantaa työelämässä tarvittavan osaamisen saavuttamista. Esityksen mukaan tutkinnoissa, koulutuksessa ja niiden järjestämisessä tulee ottaa huomioon työja elinkeinoelämän tarpeet (1 luku 4 ). Työ- ja elinkeinoelämä tarvitsee ensisijaisesti ammattitaitoisia työntekijöitä, joilla on edellytyksiä kehittää jatkuvasti itseään ja omaa työtään. Tämä vaatii puolestaan riittävän pitkää ja laadukasta koulutusta, mikä on ristiriidassa esityksen sisällön kanssa. Sekä työnantajan että tutkinnon suorittajan on voitava luottaa siihen, että tutkintotodistuksen mukaista osaamista on saavutettu. Tutkinnon perusteiden mukauttaminen ja niistä poikkeaminen tutkintoa suorittaessa sekä arvioinnissa vaarantaa työelämässä tarvittavan ammattitaidon saavuttamisen, mikäli mukauttamista ja poikkeamista ei rajata selkeästi. Mukauttamista ja poikkeamista on syytä rajata erityisesti SORA-tutkinnoissa, joissa työntekijä on vastuussa toisen ihmisen hengestä, terveydestä ja turvallisuudesta. Samasta syystä hakeutujan soveltuvuutta alalle on arvioitava luotettavalla tavalla. Laadukkaan koulutuksen ja ammattitaidon turvaaminen tulee pitkällä tähtäimellä halvemmaksi kuin ammattitaidosta tinkiminen säästösyistä. Siksi SuPer vaatii, että lähihoitajakoulutus säilytetään laadukkaana jotta hoidon laatu pysyy hyvänä ja asiakas- sekä potilasturvallisuus turvattuna myös tulevaisuudessa. Helsingissä 19.12.2016 Silja Paavola puheenjohtaja Jussi Salo kehittämisjohtaja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Lisätietoja tästä lausunnosta antaa asiantuntija Sara Simberg, +35846 923 5585, sara.simberg@superliitto.fi SuPeriin kuuluu noin 90 000 lähi- ja perushoitajaa sekä muita toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla. 8