Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Samankaltaiset tiedostot
METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Puun energiakäyttö 2012

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Puun energiakäyttö 2007

Riittääkö puuta kaikille?

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Puun energiakäyttö 2009

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Tuontipuu energiantuotannossa

Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Energiapoliittisia linjauksia

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

KUIVAN LAATUHAKKEEN

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Puun energiakäyttö 2008

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli asukkaan kaupungit

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Energian tuotanto ja käyttö

Turvetuotannon tarve 2020

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Henrik Rainio

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

Imatra

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Keski-Suomen energiatase 2014

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Bioenergian tukimekanismit

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Metsähakkeella tuotetun sähkön tukijärjestelmä ja puumarkkinavaikutusten seuranta. Olli Mäki ja Pekka Ripatti

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Maatalouden energiapotentiaali

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina Julkaisuvapaa klo 9.00

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Keski-Suomen energiatase 2016

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Transkriptio:

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1

Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja käytön kehitys Suomen energia- ja ympäristö strategia 2013 Metsähakkeen käyttötavoite vuodelle 2020 Metsähakkeen käytön kehitys Metsähakkeen käytön arviointi perusteet Arviot metsähakkeen käytön kasvusta Metsähakkeen käyttötavoitteen saavuttaminen Edellytykset Metsähakkeen käytön kannustimet ja esteet Kepit ja porkkanat Onnistui se ennenkin 10.10.2013 Martti Flyktman 2

1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Energian kokonaiskulutus vuosina 1980-2012 TWh 450 400 350 300 250 200 150 100 Muut Puupolttoaineet Turve Tuuli Vesivoima Ydinenergia Maakaasu Hiili Öljy 50 0 Lähde: Tilastokeskus 10.10.2013 Martti Flyktman 3

1980 1982 1983 1984 1985 1986 1988 1989 1990 1991 1992 1994 1995 1996 1997 1998 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Puupolttoaineiden käytön kehitys vuosina 1980-2012 TWh 100 90 80 70 60 50 40 30 Puun pienkäyttö Teollisuuden ja energiatuotannon puupolttoaineet Metsäteollisuuden jäteliemet 20 10 0 Lähde: Tilastokeskus 10.10.2013 Martti Flyktman 4

Puupolttoaineiden käyttö kohteittain vuonna 2012 40 35 30 38 34 25 TWh 20 15 17 10 5 0 Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Lämpö- ja voimalaitokset Puun pienkäyttö Lähde: Puunenergiakäyttö 2012. Metsätilastotiedote 15/2013 10.10.2013 Martti Flyktman 5

10.10.2013 Martti Flyktman 6

Lähde: Kansallinen energia- ja ilmastoraportti. Taustaraportti. 21.3.2013. Työ ja elinkeinoministeriö 10.10.2013 Martti Flyktman 7

Metsähakkeen käytön kehitys lämpö- ja voimalaitoksissa vuosina 2000-2012 sekä ennuste vuodelle 2020 16 000 1000 m 3 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Toteutunut Ennuste 0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 10.10.2013 Martti Flyktman 8

Metsähakkeen käytön kasvusta Vuonna 2012 käyttö oli 7,62 Milj. m 3 Tavoite vuodelle 2020 on 13,50 Milj. m 3 (25 TWh) Erotus 5,88 Milj. m 3 Kahdeksan vuoden aikana keskimääräisen lisäyksen tulee olla keskimäärin 0,735 Milj. m 3 (noin 1,47 TWh) Keskimääräinen lisäys 7,4 % /a Jaksolla 2000 2012 metsähakkeen käyttö kasvoi 794 000 m 3 :stä 7 620 000 m 3 :iin eli lähes kymmenkertaistunut (keskimäärin kasvu 525 000 m 3 /a, 19 %/a) 10.10.2013 Martti Flyktman 9

Metsähakkeen raaka-aineet vuosina 2000-2012 1000 m 3 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 Järeä runkopuu Kannot ja juurakot Hakkuutähteet Pienpuu 2 000 1 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuosi Lähde: Puunenergiakäyttö 2012. Metsätilastotiedote 15/2013 10.10.2013 Martti Flyktman 10

Metsähaketta käyttävät lämpö ja voimalaitokset vuosina 1999 ja 2011 Use of forest chips at heating and power plants in 1999 and 2011 v. 1999 v. 2011 Rovaniemi Oulu Use, m 3 200 500 500 1 000 1 000 5 000 5 000 10 000 10 000 50 000 50 000 100 000 Yli 100 000 Rovaniemi Oulu Kajaani Pietarsaari Vaasa Jyväskylä Tampere Mikkeli Turku Joensuu Seinäjoki Pori Rauma Turku Joensuu Jyväskylä Jämsä Mikkeli Tampere Valkeakoski Kouvola Lappeenranta Hämeenlinna Kerava Porvoo 10.10.2013 Martti Flyktman 11

Metsähakkeen käytön arviointi Metsähakkeen käyttö tavoitteeksi on asetettu 25 TWh Otetaan huomioon uudet tiedossa olevat bioenergiahankkeet Uudet voimalahankkeet Laitossaneeraukset biomassan käytön lisäämiseksi Nykyisissä suurissa sähköä ja lämpöä tuottavissa voimaloissa metsähakkeen osuus voi kohota 70 %. Metsähake korvaa osan turpeesta, joissain tapauksissa myös kivihiiltä. Uudet suuret metsähaketta käyttävät voimalat korvaavat kivihiiltä, turvetta ja maakaasua, tyypillisesti 70 80 %. Pienet arinakattilat: metsähakkeen osuus voi olla noin 100 % Metsäteollisuus: omat sivutuotteet käytetään aina ensin, metsähakkeella korvataan muita ostopolttoaineita 10.10.2013 Martti Flyktman 12

Arvio metsähakkeen käytöstä lämpö- ja voimalaitoksissa metsäkeskuksittain 3 500 3 000 2 500 TWh 2 000 1 500 1 000 500 lisäys 2015-2020 lisäys 2011-2015 2011 totetutunut 0 Metsähakkeen kokonaiskäyttö on runsaat 21 TWh 10.10.2013 Martti Flyktman 13

Arvio metsähakkeen käytöstä lämpö- ja voimalaitoksissa metsäkeskuksittain - maksimi TWh 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 maksimilisäys lisäys 2015-2020 lisäys 2011-2015 2011 totetutunut Metsähakkeen kokonaiskäyttö on noin 28 TWh 10.10.2013 Martti Flyktman 14

Metsähakkeen käytön lisäykset metsäkeskuksittain maksimilisäykset 3500 3000 2500 TWh 2000 1500 1000 lisäys 2015-2020 lisäys 2011-2015 500 0 10.10.2013 Martti Flyktman 15

Metsähakkeen käyttötavoitteen saavuttaminen Vuoteen 2012 verrattuna tavoitteen saavuttamiseksi metsähakkeen käytön on kasvettava noin 10 TWh Uudet voimalat ja lämpökeskukset kykenevät polttamaan aikaisempaa paremmin biopolttoaineita, kun ne otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että ainakin joku/jotkut rannikkoseudulla toimivista kivihiilivoimaloista korvataan osin metsähakkeen käytöllä Haasteena biomassavarojen epätasainen jakaantuminen maassamme. Suomessa on alueita, joissa lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen käyttö ei voi enää paljon kasvaa, mutta joissa on runsaasti käyttämätöntä hakepotentiaalia. Nämä alueet sijaitsevat usein siten, että niiltä on pitkä matka kuljettaa polttoaine muihin käyttökohteisiin Metsähakepotentiaalia on periaatteessa riittävästi, mutta potentiaali ei ole sama kuin saatavuus eli potentiaalin liikkeelle saanti on olennaista 10.10.2013 Martti Flyktman 16

Metsähakkeen käytön kannustimet ja esteet lämpö- ja voimalaitosten kannalta Kannustimet Sähkön tuotannon tuki / syöttötariffi Fossiilisilla polttoaineilla lämmöntuotannossa verot Investointiavustukset Päästökauppa Mahdolliset esteet Metsähakkeen saatavuus vaihtelee alueittain erittäin paljon Kilpailevien polttoaineiden hinnat Pitkät kuljetusetäisyydet Metsähakkeen käyttö raaka-aineena esim. jalostus 10.10.2013 Martti Flyktman 17

Onnistui se ennenkin - metsähakkeen käytön kehittyminen Suomessa 2000-luvun alkuun mennessä Metsähakkeen käytölle oli asetettu tavoitteeksi vuonna 2010 viisi miljoonaa m 3. Tavoite saavutettiin vuonna 2009 reippaasti Lähde: Puuenergian teknologiaohjelma 1999 2003. Loppuraportti. 10.10.2013 Martti Flyktman 18

Ratkaisuja metsäenergian koko tuotantokäyttöketjuun 10.10.2013 Martti Flyktman 19