Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017

Transkriptio

1 Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017 Metsätehon tuloskalvosarja 11/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

2 Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/2018 2

3 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2017 Metsähakkeen käyttö on kasvanut Suomessa voimakkaasti 2000-luvulla, huippuvuodesta 2013 käynnistynyt lasku jatkui välivuoden jälkeen. Vuonna 2017 metsähakkeen kokonaiskäyttö laski 3,0 %, käytön ollessa 7,8 milj. m 3, eli 15,7 TWh:ia. Tämä oli 4,2 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta. Käytön jakaantuminen: lämpö- ja voimalaitoksissa 7,2 milj. m 3 (14,4 TWh) pientalokiinteistöissä 0,7 milj. m 3 (1,3 TWh) Lämpö- ja voimalaitoksissa käytetystä metsähakkeesta oli 56 % pienpuusta (koko-, ranka- ja kuitupuusta) 32 % hakkuutähteistä 7 % kannoista 5 % järeästä (lahovikaisesta) runkopuusta. Lähde: Luonnonvarakeskus, tilastojulkistus METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/2018 3

4 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö, TWh Pienkäyttö Muu Järeä (lahovikainen) runkopuu Kannot Hakkuutähteet Pienpuu *) 1 TWh 0,5 milj. m *) Energialaitoksissa, eli lämpö- ja voimalaitoksissa Lähde: Luonnonvarakeskus, tilastojulkistus METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/2018 4

5 Metsähakkeen käyttö ja käyttötavoitteet Suomessa Metsähakkeen käyttö, TWh Pienkäyttö Muu Järeä (lahovikainen) runkopuu Kannot Hakkuutähteet Pienpuu Lähteet: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030, Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistus METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/2018 5

6 Metsätehon selvitys metsähakkeen tuotantoketjut METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/2018 6

7 Selvityksen tausta ja tavoitteet Metsäteho Oy on selvittänyt metsähakkeen tuotantoketjuja Suomessa vuodesta 2003 alkaen. Vuodelta 2003 selvitettiin vain hakkuutähdehakkeen tuotantoketjut (Kärhä 2005a). Vuosilta on selvitetty myös pienpuuhakkeen, kantomurskeen sekä järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehdyn metsähakkeen tuotantoketjut (Kärhä 2005b 2011, Strandström ). Tässä selvityksessä kartoitettiin Suomessa käytetyt metsähakkeen tuotantoketjut vuonna Selvitettiin pienpuuhakkeen, hakkuutähdehakkeen, kantomurskeen ja järeästä (lahovikaisesta) runkopuusta valmistetun metsähakkeen tuotantoketjut. METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/2018 7

8 Toteutus Aika: tammi syyskuu 2018 Aineisto: 11 metsähakkeen tuottajaa ja toimittajaa Aineiston laajuus: selvitykseen vastanneet toimijat tuottivat metsähaketta vuonna 2017 yhteensä 7,4 TWh (52 % energialaitosten metsähakkeen käytöstä), josta oli GWh pienpuuhaketta, GWh hakkuutähdehaketta, 829 GWh kantomursketta ja 845 GWh metsähaketta järeästä (lahovikaisesta) runkopuusta. METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/2018 8

9 Toteutus Selvityksessä käytetty seuraavaa tuotantoketjujen jaottelua: Palstahaketus: Haketus palstalla palstahakkurilla. Hake käyttöpaikalle hakeautolla. Tienvarsihaketus: Haketus hakkurilla/murskaimella tienvarressa, josta hakkeen/murskeen kaukokuljetus käyttöpaikalle. Terminaalihaketus: Metsähakeraaka-aine terminaaliin, jossa haketus/murskaus. Hake/murske terminaalista käyttöpaikalle hakeautolla/junalla/laivalla. Käyttöpaikkahaketus: Metsähakeraaka-aine käyttöpaikalle, jossa haketus/murskaus. METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/2018 9

10 Pienpuuhakkeen tuotantoketjut Tienvarsihaketus on yhä yleisin pienpuuhakkeen tuotantoketju Suomessa. Sen vuosia jatkunut osuuden lasku pysähtyi. Vuonna 2017 tienvarsihaketuksen osuus oli 48 %. Osuus säilyi edellisvuoden tasolla. Terminaalihaketuksen osuus pienpuuhakkeen tuotannossa on ollut keskimäärin 20 % ( ). Vuonna 2017 sen osuus nousi tähänastiseen huippuunsa ja oli 41 %. Osuus kasvoi 1 prosenttiyksikön vuoden 2016 tasosta. Käyttöpaikkahaketuksen osuus pienpuuhakkeen tuotannossa oli 11 %. Osuus pieneni 1 prosenttiyksikön vuodesta METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/

11 Pienpuuhakkeen tuotantoketjut 100 Tuotantoketjun osuus, % Käyttöpaikkahaketus (Paaleja) Käyttöpaikkahaketus (Irtonainen) Terminaalihaketus (Paaleja) Terminaalihaketus (Irtonainen) Tienvarsihaketus Palstahaketus METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/

12 Hakkuutähdehakkeen tuotantoketjut Tienvarsihaketuksen rooli on Suomessa kaikkein merkittävin hakkuutähdehakkeen tuotannossa. Vuonna 2017 sen osuus laski edellisvuoden huipusta ja oli 81 %. Osuus laski 1 prosenttiyksikön vuodesta Terminaalihaketuksen osuus hakkuutähdehakkeen tuotannosta on ollut keskimäärin 11 % ( ). Vuonna 2017 terminaalihaketuksen osuus oli 11 %. Osuus nousi 4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Käyttöpaikkahaketuksen osuus on vaihdellut hakkuutähdehakkeen tuotannossa % välillä ( ). Vuonna 2017 käyttöpaikkahaketuksen osuus oli 8 %. Osuus laski 2 prosenttiyksikköä vuodesta METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/

13 Hakkuutähdehakkeen tuotantoketjut 100 Tuotantoketjun osuus, % Käyttöpaikkahaketus (Paaleja) Käyttöpaikkahaketus (Irtonainen) Terminaalihaketus (Paaleja) Terminaalihaketus (Irtonainen) Tienvarsihaketus Palstahaketus METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/

14 Kantomurskeen tuotantoketjut Terminaalimurskaus on yleisin kantomurskeen tuotantomuoto Suomessa. Sen osuus on vaihdellut voimakkaasti viime vuosina. Terminaalimurskauksen osuus oli 50 % vuonna 2017, nousua 7 prosenttiyksikköä vuodesta Käyttöpaikkamurskauksen osuus säilyi ennallaan. Käyttöpaikkamurskauksen osuus oli 34 % vuonna Kantojen tienvarsimurskauksen osuuden lasku kahden vuoden takaisesta huipustaan jatkui. Kannoista murskattiin tienvarsivarastoilla 16 % vuonna 2017, laskua 7 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/

15 Kantomurskeen tuotantoketjut Tuotantoketjun osuus, % Käyttöpaikkamurskaus Terminaalimurskaus Tienvarsimurskaus Palstahaketus METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/

16 Järeästä runkopuusta valmistetun metsähakkeen tuotantoketjut Järeästä (lahovikaisesta) runkopuusta valmistetun metsähakkeen tuotannossa eri tuotantoketjujen valta-asema ja osuudet ovat vaihdelleet huomattavasti. Terminaalihaketus on 59 % osuudellaan järeästä runkopuusta tehdyn hakkeen selvä päätuotantomuoto, vaikka sen osuus laski voimakkaasti edellisvuoden huipustaan, muutos -10 prosenttiyksikköä vuodesta Tienvarsihaketuksen osuus vuonna 2017 oli 33 %, muutos +8 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Käyttöpaikkahaketuksen osuus oli 8 %, muutos +2 prosenttiyksikköä. METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/

17 Järeästä runkopuusta valmistetun metsähakkeen tuotantoketjut Tuotantoketjun osuus, % Käyttöpaikkahaketus Terminaalihaketus Tienvarsihaketus Palstahaketus METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/

18 Metsähakkeen tuotantoketjut yhteensä Kun tarkastellaan metsähakkeen tuotantoketjujen osuuksia kaikki raakaainejakeet huomioiden, havaitaan että tienvarsihaketus on ollut % osuudellaan merkittävin metsähakkeen tuotantoketju koko tarkastelujakson ajan, osuus vuonna 2017 oli 54 %, muutos -1 prosenttiyksikkö vuodesta 2016 terminaalihaketuksen osuus nousi tähänastiseen huippuunsa, sen osuus vuonna 2016 oli 33 %, muutos +3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta käyttöpaikkahaketuksen osuus painui alimmalle tasolleen, sen osuus oli 12 % vuonna 2017, muutos -2 prosenttiyksikköä palstahaketusta ei käytetä Suomessa enää laajamittakaavaisessa metsähakkeen tuotannossa. METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/

19 Metsähakkeen tuotantoketjut yhteensä Tuotantoketjun osuus, % Käyttöpaikkahaketus Terminaalihaketus Tienvarsihaketus Palstahaketus METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/

20 Viitekirjallisuus Kärhä, K. 2005a. Hakkuutähteiden korjuu päätehakkuualoilta. Teoksessa: Kariniemi, A. (toim.). Kehittyvä puuhuolto Seminaari metsäammattilaisille, , Paviljonki, Jyväskylä. Seminaarijulkaisu: Kärhä, K. 2005b. Tienvarsihaketuksella yleisimmin metsähaketta. BioEnergia 2/2005: 4 5. Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2006. Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot. Metsätehon tuloskalvosarja 5/2007. Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008. Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 14/2009. Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 9/2010. Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2011. Puun energiakäyttö Tilastojulkistus Luonnonvarakeskus. Strandström, M Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4/2012. Strandström, M Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4/2013. Strandström, M Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 5/2014. Strandström, M Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015. Strandström, M Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016. Strandström, M Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, valtioneuvoston selonteko eduskunnalle, , VNS 2/2013 vp. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, energia ja ilmasto, 8/2013. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia 4/2017 METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA 11/