Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017. Talousarvio 2015

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017 Talousarvio 2015

Sisällys 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 4 2.1 Toimintaympäristön muutokset... 4 2.2 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset... 6 2.3 Toiminnan rahoitus... 8 3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS... 12 3.1 Jäsenkunnat... 12 3.2 Kuntayhtymän organisaatio... 12 3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset... 14 3.4 Perustehtävä, visio ja arvot... 15 3.5 Strateginen kehittäminen... 15 3.5.1 Strategiset toimenpiteet 2015-2016... 15 3.5.2 Pedagogiikka... 19 3.5.3 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta... 21 4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET... 23 4.1 Koulutuspalvelut... 24 4.1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto... 25 4.1.2 Varkauden lukio... 27 4.1.3 Tuloskortti... 28 4.2 Työelämäpalvelut... 28 4.2.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto... 29 4.2.2 Savon oppisopimuskeskus... 31 4.2.3 Tuloskortti... 32 4.3 Kehityspalvelut... 33 4.3.1 Tuloskortti... 34 4.4 Yhteiset palvelut... 34 4.4.1 Tuloskortti... 36 4.5 Tilapalvelut... 36 4.5.1 Tuloskortti... 38 5 TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017... 39 5.1 Taloussuunnittelu... 39 5.2 Talousarvion laatimisen perusteet... 40 5.3 Poistot... 41

5.4 Talousarvion sitovuus... 42 5.5 Käyttötalousosa... 43 5.6 Tuloslaskelmaosa... 45 5.7 Rahoitusosa... 45 5.8 Investointiosa... 46 5.8.1 Vuosien 2015-2017 rakennusinvestoinnit... 46 Tuloslaskelmaosa... 48 Käyttötalousosa... 51 Rahoitusosa... 52 Tuloslaskelmaosa, koulutuspalvelut ja työelämäpalvelut... 53 Käyttötalousosa, koulutuspalvelut ja työelämäpalvelut... 54 Tuloslaskelmaosa, koulutuspalvelut... 55 Käyttötalousosa, koulutuspalvelut... 56 Tuloslaskelmaosa, työelämäpalvelut... 57 Käyttötalousosa, työelämäpalvelut... 58 Tuloslaskelmaosa, kehityspalvelut... 59 Käyttötalousosa, kehityspalvelut... 60 Tuloslaskelmaosa, yhteiset palvelut... 61 Käyttötalousosa, yhteiset palvelut... 62 Tuloslaskelmaosa, tilapalvelut... 63 Käyttötalousosa, tilapalvelut... 65 Investointiosa... 66 Liite 1 Henkilöstösuunnitelma Liite 2 Hankeluettelo Liite 3 Kuntayhtymän riskit Liite 4 Kuntayhtymän, koulutuspalvelujen tulosalueen ja työelämäpalvelujen tulosalueen tuloskorttien mittariseloste Liite 5 Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trendit

1 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Savon koulutuskuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017 sisältää merkittäviä toimenpiteitä, joilla vastataan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) toteuttaa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen rakenteellisen uudistuksen, joka vaikuttaa koulutuksen järjestämisen toimintaedellytyksiin. Uudistus käsittää sekä rahoitusjärjestelmän että koulutuksen järjestämislupien uudistamisen. Uudistukset astuvat voimaan vuodesta 2017 alkaen, jolloin koulutukseen ohjautuva rahoitus ja koulutuksen järjestäjäverkko tulevat olemaan erilaisia kuin talousarviovuoden alkaessa. Näihin uudistuksiin Savon koulutuskuntayhtymän on onnistuttava vastaamaan siten, että jatkossakin ammattitaitoisen työvoiman saanti, osaaminen ja hyvinvointi kehittyvät koulutuksemme avulla Pohjois-Savossa. Rahoituksen perusteet muuttuvat lähes kokonaisuudessaan. Jatkossa on huolehdittava siitä, että tutkintoja ja tutkinnon osia tulee riittävästi ja riittävän nopeasti siten, että opiskelijat työllistyvät tai pääsevät jatko-opintoihin. Tulevaisuudessa rahoitus maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta tai paikoista. Rahoitusjärjestelmän muuttuminen edellyttää uuden ajattelu- ja toimintatavan hyväksymistä, ennakkoluulottomia toimintatapoja oppimisen tuottamiseksi ja entistä vahvempaa yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Mitä läheisempi yhteistyö meillä on Pohjois-Savon työ- ja elinkeinoelämän kanssa, sitä tuloksellisempaa koulutuksemmekin on. Myös uuden rahoitusjärjestelmän astuessa voimaan on varmistettava resurssit laadukkaalle opetukselle ja oppimiselle sekä oppimisympäristöjen kehittämiselle.

2 Koulutuksen järjestäjät joutuvat hakemaan vuonna 2015 uusia järjestämislupia. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) tekee päätökset uusista luvista vuoden 2016 aikana ja ne astuvat voimaan vuonna 2017. Tavoitteen mukaan koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään ja se rakennetaan vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat laajan alueen tai väestöpohjan koulutustarvetta ja järjestäjien työnjako alueella on selkeä. Koulutuksen järjestäjällä on oltava myös taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen sekä vahva osaaminen, riittävä henkilöstö, toimivat pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja -välineet sekä työelämäja yhteistyösuhteet. Nämä asiat on Savon koulutuskuntayhtymän järjestämislupahakemuksissa perusteltava ja kuvattava. Nykyiset ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisluvat kumotaan lainsäädännöllä. Tällä hetkellä Savon koulutuskuntayhtymällä on voimassaoleva laaja, oppisopimus huomioiden kaikki koulutusalat sisältävät ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämislupa koko Pohjois-Savon alueella ja kaikissa sen seutukunnissa. Lisäksi kuntayhtymällä on lukiokoulutuksen järjestämislupa Varkaudessa. Kuntayhtymä hakee vähintään nykyisenkaltaista, laajaa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämislupaa Pohjois-Savon alueelle. Mikäli omistajakunnat niin haluavat, on kuntayhtymä myös valmis keskustelemaan mahdollisuudesta hakea lukiokoulutukseen nykyistä laajempaa järjestämislupaa. Suunnitelmakautena OKM leikkaa opiskelijapaikkoja ja valtionosuuksia. Tärkeimmäksi tehtäväksi tulee sopeuttaa toimintamme kestävälle pohjalle tulorahoituksen vähentymisen edellyttämällä tavalla siten, että turvaamme jatkossakin perustehtävämme ja luomme myös edellytykset toimintamme kehittämiseen. Toimintatuottojen väheneminen on niin merkittävää, että henkilöstövaikutuksiltakaan ei vältytä. Haastetta lisää se, että vaikka valtionrahoitus vähenee, samanaikaisesti kuntayhtymän investointitarpeet lisääntyvät merkittävästi. Eri toimipisteissämme Kuopiossa, Varkaudessa, Siilinjärvellä, Iisalmessa ja Juankoskella on tarve suunnitella ja toteuttaa mittavia peruskorjaus-, purkamis- tai uudisrakennushankkeita. Hankkeiden suuruus riippuu myös strategisista valinnoista eri opintoalojen toteuttamispaikkakunnista. Samalla on pidettävä huolta koulutuksen saavutettavuudesta. Tavoitteena on kehittää nykyaikaiset, toimivat ja terveelliset oppimisympäristöt ja vähentää merkittävästi nykyistä rakennuskantaa. Organisaatiomme uudistuu vuodesta 2015 lähtien. Uudistuksella pyritään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin ja strategisiin toimenpiteisiin. Jatkossa kuntayhtymässä on viisi tulosaluetta: koulutuspalvelujen, työelämäpalvelujen, yhteisten palvelujen, kehityspalvelujen ja tilapalvelujen tulosalueet. Koulutuspalvelut vastaavat nuorten opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä lukiokoulutuksesta ja työelämäpalvelut näyttötutkintoperusteisesta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Organisaatio kevenee ja huomioi selkeämmin koulutuksen kohderyhmät niiden omine haasteinen. Erityisesti työelämäpalvelujen tulosalueella on uusia kasvavia mahdollisuuksia. Opiskelijoiden mahdollisuutta olla mukana kuntayhtymän kehittämisessä ja päätöksenteon valmistelussa lisätään. Osallistuminen kuntayhtymän johtoryhmätyöskentelyyn, eri tulosalueiden johdon katselmuksiin ja oppimis-

3 ympäristöjen suunnitteluun avaa varmasti uusia ja tärkeitä näkökulmia. Opiskelijakuntatoimintaa tuetaan ja sitä tullaan vahvistamaan. Läheinen yhteistyö Pohjois-Savon työ- ja elinkeinoelämän kanssa on toimintamme onnistumisen edellytys. Kun alueen yritykset ja työyhteisöt tunnistavat koulutus- ja kehittämispalvelumme sekä kääntyvät osaamistarpeissaan ensisijaisesti puoleemme, on myös kasvuun hyvä lähtökohta. Kumppanuussopimukset ovat erinomainen väline syvällisen työelämäyhteistyön ja oman tulevaisuutemme rakentamisessa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen sisältää myös ison mahdollisuuden sekä opiskelijoille että alueen työelämälle. Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi tutkintojärjestelmä asettaa myös uusia haasteita toiminnallemme. Kuntayhtymän henkilöstö on kaikessa toiminnassamme avainasemassa. Tulevia muutoksia kohdatessa oman osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä työkyvystä ja -hyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen tehtävä. Henkilöstöön liittyviä asioita on kuvattu henkilöstösuunnitelmassa. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017 on laadittu siten, että siinä on huomioitu valtion leikkaustoimenpiteet ja sopeutettu toiminta tulorahoituksen edellyttämälle tasolle. Suunnitelmien mukaan kasvava investointitarve pystytään hoitamaan vuosina 2015-2016 kuntayhtymän tulorahoituksella ja säästöillä. Sen sijaan vuonna 2017 investointien kattamiseen tarvitaan jo uutta lainaa. Talousarviossa uuden tulosaluerakenteen mukaisten tuottojen ja kustannusten kohdentaminen on perustunut aikaisempaan arviointiin ja niiden oikeellisuus täsmentyy talousarviovuoden kuluessa. Tarvittaessa on varauduttava tekemään talousarviomuutoksia tulosaluekohtaisesti. Vaikka tulevaisuuteen liittyy useita ympäristömuutoksia, on monet asiat niistä omissa käsissämme. Vahva osaamisemme, tunnustettu laatumme ja omistajien tuki on erinomainen lähtökohta perustehtävämme hoitamisessa. Toivotan kaikille hyvää yhteistyötä, menestystä ja jaksamista tämän toiminta- ja taloussuunnitelman myötä. Esa Karvinen Kuntayhtymän johtaja

4 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNAN- OHJAUS 2.1 Toimintaympäristön muutokset Koulutuksen toimintaympäristössä tapahtuu suuria muutoksia. Valtion ja kuntatalous supistuu ja Pohjois-Savon alueen työttömyysaste on korkealla tasolla. Työttömyysaste vaihtelee jäsenkuntien välillä. Samanaikaisesti työelämästä poistuu ikärakenteen vuoksi enemmän työntekijöitä kuin sinne tulee. Valtion myöntämä rahoitus koulutukseen vähenee ja rahoituksen perusteet muuttuvat. Rahoituksen perusteena opiskelijamäärän merkitys vähenee ja tutkintosuoritusten sekä koulutuksen vaikuttavuuden merkitys lisääntyy. Koulutuksen järjestäjien tuloksellisuutta ja laatua arvioidaan, järjestäjiä vertaillaan ja tuloksellisuuden onnistumisesta palkitaan. Toiminnan vaikuttavuuden ja rahoitusjärjestelmän muutoksen vuoksi nykyinen tulosrahoituksen trendi on käännyttävä toiseen suuntaan. Valtion taloudellinen tilanne ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen aiheuttaa myös ammatilliselle ja lukiokoulutukselle taloudellisia uhkia. Tarvitsemme toimintojen sopeuttamista perustehtävän turvaamiseksi ja kehittymiseksi alueellamme. On varmistettava, että koko henkilöstö ja luottamushenkilöt ymmärtävät hyvin talouden asettamat haasteet tulevaisuudessa.

5 Jäsenkuntien määrä vähenee kuntarakenneuudistuksen vuoksi. Jäsenkuntien yhteenlaskettu väestömäärä pysyy ennallaan tai on lievästi kasvava. Jäsenkunnista suurin väestön kasvu määrällisesti kohdistuu Kuopioon. Useimmissa Pohjois-Savon kunnissa väestön määrä vähenee. Myös nuorten ikäluokka vähenee. (kuvat 1 ja 2) Pohjois-Savon maakunta 10,06 2 656 2 953 Etelä-Savon maakunta 21,35 1 363 1 733 Pohjois-Karjalan maakunta Etelä-Karjalan maakunta 14,31 16,81 1 695 1 978 1 232 1 481 Muutos% (neg.) 2025 2011 Kymenlaakson maakunta 18,03 1 800 2 196 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Kuva 1. 16-vuotiaiden määrällinen kehitys Itä-Suomessa. Väestoennuste 2012. Pohjois-Savon maakunta 12,16 117 165 133 382 Etelä-Savon maakunta 20,49 64 686 81 356 Pohjois-Karjalan maakunta Etelä-Karjalan maakunta 14,67 13,12 75 854 88 891 62 412 71 834 Muutos% (neg.) 2025 2011 Kymenlaakson maakunta 13,92 84 928 98 665 0 40 000 80 000 120 000 160 000 Kuva 2. 25-65 -vuotiaiden määrällinen kehitys Itä-Suomessa. Väestöennuste 2012. Ammatillisen koulutuksen tarve nuorten osalta ikäluokkakehityksen vuoksi ei kasva ja aikuisten keskuudessa koulutuksen tarve lisääntyy eläköitymisen ja ammattien muuttumisen vuoksi. Ammatillisen koulutuksen määrälliseen lisäämiseen ja

6 sisällölliseen kehittämiseen vaikuttavat oma osaaminen, alueen työ- ja elinkeinoelämässä tapahtuvat muutokset sekä tarve saada kaikille peruskoulunsa päättäville jatko-opintopaikka. Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen rakenneuudistus tullaan toteuttamaan. Koulutuksen järjestämisluvat tullaan uusimaan ja järjestäjäverkkoa tiivistetään. Todennäköisesti suuret koulutuksen järjestäjät, kuten Savon koulutuskuntayhtymä, vahvistuvat entisestään ja koulutusvastuu sekä vastuu nuorisotakuun toteuttamisesta lisääntyy. Koulutuksen järjestäjille tulee yhtiöittämisvelvoite osalle toimintoja. Kuntayhtymän toimipisteverkkoa tiivistetään, toimintoja keskitetään ja tilojen käyttöastetta tehostetaan. Kuntayhtymän tuleviin investointeihin liittyvät ratkaisut ovat vaativia. Yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja koulutustasojen välillä lisääntyy. Tutkintojärjestelmä uudistuu ja joustavuus lisääntyy. Ammatilliselta koulutukselta edellytetään yhä läheisempää yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa sekä kykyä vastata työelämän kiihtyviin muutoksiin. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja poistuu. Ammatillinen koulutus nähdään kasvavassa määrin alueen työ- ja elinkeinoelämän voimavarana, kehittäjänä ja osaavan työvoiman turvaajana. Työelämä kansainvälistyy ja se edellyttää ammatilliselta sekä lukiokoulutukselta uudenlaisia kansainvälistymisvalmiuksia. Työelämävalmiuksien omaksumisen merkitys jo opiskeluaikana lisääntyy. Ammattien ja ammattitaitojen uudistuminen edellyttää muutosvalmiutta ammatillisessa koulutuksessa ja sen opetussuunnitelmissa. Kestävän kehityksen merkitys vahvistuu. Ammatillisen opettajan työ muuttuu oppilaitoskeskeisestä opetuksesta yhä enemmän työtilanteissa ja työpaikalla tapahtuvaan oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin. Aikaisemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen merkitys lisääntyy. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisääntyy oppimisessa. Ammatillinen koulutus on yhä enemmän kokonaisuus, joka edellyttää järjestäjältä joustavaa kykyä palvella sekä työelämään siirtyvien että työssä olevien koulutustarpeita. Asiakkuuksien kokonaisvaltaiset osaamisen kehittämisratkaisut ja kumppanuuksien rakentaminen kilpailutekijöinä lisääntyy. Nuorten arvopohjan muutokset vaikuttavat oppimiseen ja opetukseen. Opiskelijoiden odotukset ja vaatimukset opiskeluympäristön toiminnallisille puitteille ja opetusjärjestelyjen laadulle lisääntyvät. Yksilöllisten opintopolkujen joustavuuden tarve sekä opiskelijoiden tarve vaikuttaa koulutuksen järjestämiseen lisääntyy. Opiskelupaikan valintaan vaikuttaa entistä enemmän koulutuksenjärjestäjän maine ja julkisuuskuva. 2.2 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset Toiminnassamme huomioitavia lakeja ovat perusopetuslaki (628/1998), lukiolaki (629/1998), laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), laki taiteen

7 perusopetuksesta (633/1998), laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) ja laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) sekä lisäksi edellä mainittuihin lakeihin tehdyt muutokset ja lisäykset niiden säätämisen jälkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Savon koulutuskuntayhtymälle seuraavat toimintaamme ohjaavat koulutuksen järjestämisluvat: Koulutuksen järjestämislupa ammatillisessa peruskoulutuksessa (dnro 200/531/2013) - koulutusta voidaan järjestää jäsenkunnissa ja Pieksämäellä - koulutusta voidaan järjestää seuraavilla koulutusaloilla: kulttuuriala; yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala; luonnontieteiden ala; tekniikan ja liikenteen ala; luonnonvara- ja ympäristöala; sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala - vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään 5720 opiskelijaa vuonna 2015 ja enintään 5610 opiskelijaa vuonna 2016 - erityiset koulutustehtävät: Maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen, Erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä (30 opiskelijapaikkaa) ja Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus - voi järjestää ammatilliseen perustutkintoon johtavaa/valmistavaa oppisopimuskoulutusta myös muualla kuin jäsenkunnissa - voi järjestää kotitalousopetusta myös muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena - lupa välinehuoltoalan perustutkinnon, sosiaali- terveys- ja liikunta-alan perustutkinnon perustason ensihoidon osaamisalan ja tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon hyvinvointiteknologiaan painottuvan osaamisalan kokeilukoulutuksiin 31.12.2018 saakka - voi järjestää vammaisille opiskelijoille tarkoitettua valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (enintään 100 opiskelijaa) - velvoite aktiivisten toimenpiteiden käynnistämiseen ministeriön suositusten (2.4.2009, dnro 5/500/2009 ja 31.3.2011, dnro 1/500/2011) mukaisten järjestäjäfuusioiden aikaan saamiseksi - lupa toimia kuorma- ja linja-auton kuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa (dnro 214/531/2012) - voi järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena kaikilla koulutusaloilla myös muualla kuin jäsenkunnissa - opiskelijatyövuosien vuotuinen vähimmäismäärä on 387 - oppisopimusten vuotuinen vähimmäismäärä on 667 - työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, jolla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja

8 Lukiokoulutuksen järjestämislupa (dnro 45/530/2008) - lupa järjestää lukiokoulutusta Varkauden kaupungissa Kuntayhtymällä on eri tutkintotoimikuntien kanssa järjestämissopimus näyttötutkintoperusteisiin 31 perustutkintoon, 81 ammattitutkintoon ja 42 erikoisammattitutkintoon. Järjestämissopimuksia on yhteensä 154 eri näyttötutkintoon. Järjestämissopimuksessa on sitouduttu järjestämään tutkinto tutkintotoimikunnan hyväksymän näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman mukaisesti, henkilökohtaistamaan tutkintoprosessit ja kehittämään omaa toimintaa näyttötutkinnon järjestäjänä. Kehittäminen kohdistuu erityisesti näyttötutkintotilaisuuksien järjestämiseen ja arviointiprosessien kehittämiseen siten, että yhteistyö työelämän kanssa syvenee. Kuntayhtymä valmistautuu ja toimii aktiivisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen rakenneuudistuksessa. Uudistukseen sisältyvät mm. ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen, oppisopimuskoulutuksen uudistaminen, ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen, lukioiden rahoitusperusteiden uudistaminen, perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhtenäistäminen ja ylioppilastutkinnon sähköistäminen. Valtioneuvoston tavoitteena on, että järjestäjäverkon uudistus astuu voimaan 1.1.2017. Kuntayhtymä valmistautuu järjestämislupien uudelleen hakemiseen vuonna 2015. 2.3 Toiminnan rahoitus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää. Oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen rahoitus perustuu vielä tällä hetkellä koulutuksen järjestäjien tilastointiajankohtina ilmoittamiin opiskelijamääriin. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan, tavoitteena on yhteensä 260 milj. euron julkisen rahoituksen vähennys. Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskevasta säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta hallitus antaa esityksen syksyllä 2014, ja lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015. Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan valtion talousarvioon perustuvaksi. Rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyen lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän lisärahoitus puolitetaan ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus lakkautetaan vuodesta 2015 lukien. Vuodesta 2017 alkaen lopetetaan valtionosuusrahoitus lukiokoulutuksen aineopintoihin ylioppilastutkinnon suorittaneilta, rajataan lukion sekä ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisesta opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus enintään kolmeen vuoteen, lopetetaan valtion rahoitus

9 ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen sekä luovutaan erikoisoppilaitosten rahoituksesta nykyisessä muodossa. Rahoitusjärjestelmän esitetään tulevan voimaan vuonna 2017, jolloin uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran. Valtion säästötoimenpiteiden johdosta ammatillisen koulutuksen kokonaispaikkaleikkaus valtakunnan tasolla vuosina 2014-2016 on 1941 paikkaa. Opiskelijakohtaista rahoitusta on alennettu 1,5 % vuonna 2014, vuonna 2015 alennus on 1,35 % kuluvan vuoden yksikköhinnoista ja arvion mukaan vuonna 2016 yksikköhintoja alennetaan 4,2 % vuoden 2013 tasosta. Vuoden 2015 yksikköhintoja leikataan arvioitua vähemmän, koska valtionosuusperusteisiin on tehty 1,1 %:n indeksikorotus. Vuoden 2016 hintoihin ei tämän hetken tiedon mukaan tehdä kustannusten noususta aiheutuvaa indeksitarkistusta. Vuodelle 2017 yksikköhintoja leikataan arviolta vähintään 15 % vuoden 2013 tasosta. Kuntayhtymässä ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja vähennetään yhteensä 235 vuosien 2014-2016 aikana. Leikkausten johdosta vuonna 2014 väheni -15 paikkaa, vuonna 2015 vähenee -110 paikkaa ja vuonna 2016 vähenee -110 paikkaa. Vähennysten jälkeen kokonaisopiskelijamäärä järjestämisluvan mukaan on 5 610 opiskelijapaikkaa. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan ja koulutusalakohtaisten yksikköhintojen perusteella. Valtioneuvosto vahvistaa keskimääräisen yksikköhinnan. Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 10 822,22 euroa opiskelijaa kohti vuodelle 2015. Yksikköhinnat perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Ammatillisen peruskoulutuksen koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. Koska porrastuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta ammatilliseen peruskoulutukseen siitä, mitä keskimääräisillä yksikköhinnoilla saadaan, tasataan porrastukset kaikilta erillisillä tasauskertoimilla. Tasausta ei tehdä niihin korotuksiin eikä rahoituksiin, jotka perustuvat ammatillisen koulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan (esim. majoituskorotus ja vammaisten valmentava ja kuntouttava koulutus). Ammattiosaamisen näytöillä parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tehostetaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ne ovat osa opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta ja opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset otetaan huomioon yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella käyttäen koulutuksen järjestäjille laskettua tulosindeksiä. Opiskelijoiden työllistymistä, jatko-opintoihin sijoittumista, opintojen läpäisyä ja keskeyttämistä mitataan vaikuttavuusmittarilla. Tulosindeksiä laskettaessa

10 vaikuttavuusmittarin painoarvo on 90 %, opettajien kelpoisuusmittarin painoarvo on 7 % ja henkilöstön kehittämismittarin painoarvo on 3 %. Tuloksellisuuden perusteella jaetaan 3 % tulosindeksin laskennan piirissä olevien koulutuksen järjestäjien valtionosuuden laskennallista perustetta vastaavasta euromäärästä. Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä määräämällä se tulosindeksin arvo (pistemäärä), josta lähtien yksikköhintaa porrastetaan. Lukiokoulutuksen keskimääräiseksi yksikköhinnaksi valtioneuvosto on vahvistanut 6 004,44 euroa vuodelle 2015. Yksikköhintaa on leikattu 6,56 % (421,54 euroa/opiskelija) vuoden 2014 tasosta. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden määrästä, jotka opintonsa aloittaessaan ovat täyttäneet 18 vuotta, otetaan huomioon 58 % koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta. Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta tai ammatillista lisäkoulutusta, joka järjestetään pääosin työpaikalla perustuen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen eli oppisopimukseen. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä valtakunnallisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2015 on 19 650 (määrä vuonna 2014 oli 19 068). Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun oppisopimuksena toteutettavan ei tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta on 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden (samat kuin vuonna 2013). Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus on ollut käytössä vuoden 2010 alusta osana oppisopimuskoulutuksena järjestetyn lisäkoulutuksen rahoitusta. Tulosrahoituksen osuus rahoitusvuodelle budjetoidusta rahoituksen kokonaismäärästä on n. 3 %. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen vuoden 2015 yksikköhinta on 63,13 % ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vuonna 2015 yksikköhinta on 6 838,90 euroa. Valtion osuutta ja - avustusta oppisopimuskoulutukseen myönnetään valtakunnallisesti arvion mukaan 102 578 000 euroa (117 343 000 euroa vuonna 2014, mitoituksessa on otettu huomioon ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksesta aiheutuva kuntien rahoitusosuuden kasvun vaikutus valtionosuuksiin). Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen sekä niihin valmistavan koulutuksen sekä muun kuin näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen toteuttamiseen. Valtionosuusrahoitusta myönnetään myös ilman valmistavaa koulutusta, näyttötutkintoina suoritettavien ammatillisten perustutkintojen toteuttamiseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamien opiskelijatyövuosien määrän ja opiskelijatyövuotta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoituksen perusteena käytettävä opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden.

11 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa yksikköhintoja porrastetaan eri hintaryhmiin kuuluvassa koulutuksessa ja erityisopetuksessa. Yksikköhintoja porrastetaan tuloksellisuuden mukaan, tulosrahoitus lisätään erikseen omaehtoiseen koulutukseen ja henkilöstökoulutukseen. Vuodelle 2015 valtion osuutta ja -avustusta ammatilliseen lisäkoulutukseen myönnetään valtion talousarvioesityksen mukaan 133 075 000 euroa, (säästö edelliseen vuoteen 5,0 milj. euroa). Määrärahaa saa käyttää enintään 1 550 000 euroa työelämäpalvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen myönnetään 57 480 000 euroa (arviomääräraha). Koulutuksen järjestäjä antaa myös työvoimakoulutusta sekä yrityksille kohdennettuja koulutuksia, jotka yritykset itse rahoittavat. Työvoimakoulutus on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoittamaa koulutusta ensisijaisesti yli 20-vuotiaille työttömille ja työttömyysuhanalaisille henkilöille, mutta myös työssäkäyvät voivat hakeutua koulutuksiin. Tavoitteena on antaa koulutusta, joka parantaa työhön sijoittumisedellytyksiä. Sekä työvoimakoulutukset että henkilöstökoulutukset koulutuksen järjestäjä saa toteutettavakseen kilpailutuksen kautta.

12 3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS 3.1 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia (17) ovat Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto. 3.2 Kuntayhtymän organisaatio Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Yhtymävaltuustossa on vuoden 2015 alusta 24 jäsentä, joista Kuopiosta neljä, Varkaudesta kolme, Iisalmesta ja Siilinjärveltä kaksi ja muista kunnista yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

13 Yhtymähallitus Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Yhtymähallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet, jotka yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen. Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon yhtymävaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten viisi (5) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Sora-toimielin Kuntayhtymässä toimii ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen monijäseninen toimielin, joka päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin Kuntayhtymässä toimii ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen toimielin ammattiosaamisen näyttöjä varten.

14 Kuntayhtymän organisaatiokaavio Kuva 3. Savon koulutuskuntayhtymän organisaatio 1.1.2015 alkaen. 3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset Kuntalain mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista ja niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kuntayhtymän toimintaa ohjaavat seuraavat yhtymävaltuuston hyväksymät sopimukset ja säännöt: kuntayhtymän perussopimus hallintosääntö Lisäksi toimintaa ohjaavat yhtymähallituksen erikseen antamat ohjeet (mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet).

15 3.4 Perustehtävä, visio ja arvot Perustehtävä Lisäämme nuorten ja aikuisten osaamista, vastaamme alueen työelämän osaamistarpeisiin ja kehitämme alueen työelämää. Edistämme työllisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää. Visio Huippukouluttaja 2020 Visio on saavutettu, kun kuntayhtymä on tuloksellisuuskriteereissä suurten ja monialaisten koulutuksen järjestäjien 10 %:n kärjessä ja kuntayhtymälle on myönnetty valtakunnallinen laatupalkinto. Arvo Luottamus Missä onnistumalla saavutamme visiomme? huolehtimalla oppimisen edellytyksistä ja opiskelijoiden hyvinvoinnista opetuksen ja opetusjärjestelyjen korkealla laadulla aktiivisilla ja toimivilla alueellisilla työ- ja elinkeinoelämäsuhteilla jatkuvaan ammattitaidon kehittämiseen johtavilla aktiivisilla kansallisilla ja kansainvälisillä verkostoilla perustehtävän tuloksellista toteuttamista palvelevalla kuntayhtymän organisaatiorakenteella henkilöstön osaamisella ja hyvällä yhteistyökyvyllä johtajuuden terävöittämisellä, pedagogisen johtajuuden ja henkilöstö-johtamisen kehittämisellä tuloksellisen koulutus- ja kehittämistoiminnan varmistavalla talouden hallinnalla toiminnan suunnittelua, kehittämistä ja johtamista ohjaavalla tuloskortilla 3.5 Strateginen kehittäminen 3.5.1 Strategiset toimenpiteet 2015-2016 Kuntayhtymän strategiset toimenpiteet on rakennettu laajassa yhteistyössä omistajien, henkilöstön ja opiskelijoiden kesken. Kuntayhtymän yhtymähallitus päätti strategisista toimenpiteistä keväällä 2014. Strategiset toimenpiteet on jaoteltu tuloskortin mukaisiin talous-, asiakas-, prosessi- ja henkilöstönäkökulmiin. Näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan perustehtävässä onnistuminen ja vision saavuttaminen.

16 Talous Perustehtävässä onnistumalla varmistamme sen, että kuntayhtymän talous pysyy kunnossa. Kuntayhtymä ei tarvitse jäsenkuntiensa taloudellista tukea. Tarvittaessa sopeutamme toimintamme niin, että talous pysyy aina kunnossa. Kehitämme johdon ja muun henkilöstön taloustietoisuutta. Vahvistamme taloudellista riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa. Vähennämme kuntayhtymän toimitilat lähes puoleen nykyisistä toimitiloista tavoitteena kiinteistökustannusten merkittävä vähentäminen. Kehitämme oppimisympäristöjä tukevaisuuden tarpeita vastaaviksi sekä varmistamme terveelliset ja turvalliset toimitilat. Laadimme kuntayhtymälle hankintastrategian, jonka tavoitteena on vähentää hankintakustannuksia suhteessa ulkoisiin toimintatuottoihin. Oppimisen ja opetuksen tulee liittyä kaikkiin toimintoihin ja olla läpinäkyvää. Tarkastelemme asuntolatoiminnan ylläpitämistä eri toimipisteiden osalta ennakoidun tarpeen perusteella. Jatkamme Kuopion asuntolatoimintaa yhteistyössä Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n kanssa. Uudistamme asumispalveluohjaajan toimenkuvan. Keskitämme oman kirjastopalvelutoiminnan yhteen toimipisteeseen 1.1.2015 alkaen. Muualla oppimiseen tarvittava tiedonhankinta järjestyy muilla tavoin. Asiakas Järjestämme ammatillisen koulutuksen alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta. Lisäämme alueen työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä kuntayhtymän kaikilla tulosalueilla. Järjestämme saman opintoalan ammatillista peruskoulutusta vähintään yhdessä Pohjois-Savon toimipisteessä, mikäli se on työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaista ja kannattavaa. Vähennämme ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja koulutuksen järjestämisluvan mukaisesti. Vähentäminen pohjautuu vaikuttavuuskriteeristöön. Kehitämme opiskelijoiden työelämävalmiuksia osaksi ammattitaitoa. Vahvistamme opiskelijakunnan osallistumista ja vaikuttamista kuntayhtymän päätöksentekoon. Kehitämme työ- ja elinkeinoelämän palautejärjestelmän. Lisäämme tutkintojen ja tutkinnon osien suoritusten määrää vuositasolla.

17 Teemme pitkäjänteisiä kumppanuussopimuksia alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Otamme käyttöön kuntayhtymän kaikkia tulosalueita yhdistävän markkinointinimen. Selvitämme Pohjois-Savon koulutusmarkkinat ja kilpailijat. Lisäämme aikuiskoulutuksen volyymiä. Prosessit Organisoimme toimintamme uudelleen tukemaan paremmin perustehtävän toteuttamista. Toteutamme ammatillisesta peruskoulutuksesta vähintään 50 % työpaikalla tapahtuvana oppimisena 1.8.2017 jälkeen alkavissa perustutkinnoissa. Tätä ennen lisäämme työpaikalla tapahtuvaa oppimista tavoitteen saavuttamiseksi. Luomme työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen yhteiset käytänteet. Siirrymme opintoaloilla päivittäiseen kahteen vuoroon tai viikoittaiseen vuorottelujärjestelmään tietopuolisen opetuksen ja työpaikalla tapahtuvan opetuksen välillä. Otamme käyttöön kesälukukauden. Lanseeraamme avoimen ammattiopiston. Täsmennämme hankkeiden käynnistämiselle kriteerit ja hankkeiden tulee edistää perustehtävää. Esitämme hankkeiden tulokset tuloskortin näkökulmissa. Varmistamme koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmien ajantasaisuuden ja opetuksen toteuttamisen opetussuunnitelmien mukaisesti. Vahvistamme koulutuksen järjestäjän toiminnan laadun kehittämistyötä. Tavoitteena on saada valtakunnallinen laatupalkinto. Järjestämme opetuksen ja ohjauksen siten, että opiskelupaikan saaneet suorittavat tutkinnon ja tutkinnon osat säännönmukaisessa ajassa. Parannamme opintojen läpäisyä ja keskeyttämisen ehkäisyä. Päivitämme toimintaympäristön kuvauksen vuosittain. Lisäämme koulutuksen järjestäjien välistä sekä kansainvälistä yhteistyötä perustehtävässä onnistumiseksi. Luomme opiskelijoille edellytykset toimia kansainvälisissä työympäristöissä edistäen alueemme työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kehitämme koulutusvientiä. Lisäämme nuorten koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöä.