VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on laskenut 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Leppävaaraan 6 Syntyvyys ja kuolleisuus laskussa Kuva: Ee-mailin toimitus Tiivistelmä Espoolaisten määrä lisääntyi yli 3 500 hengellä vuoden 2008 aikana. Muuttovoittona lisäyksestä tuli 1 162 henkeä eli lähes kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Muuttovoiton osuus koko lisäyksestä oli kohonnut edellisen vuoden viidenneksestä kolmannekseen. Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen oli lopputulokseltaan tappiollinen jo kolmatta vuotta peräkkäin. Muuttotappio oli kuitenkin supistunut edellisestä vuodesta. Maan rajojen ulkopuolelta Espoo sai muuttovoittoa yli 1 200 henkeä ja tästä syystä kaupungin muuttoliike kokonaisuudessaan oli noin 1 160 hengen verran voitollinen. Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta vuonna 2008 saatu muuttovoitto jäi vain 540 henkeen. Vantaalle Espoo menetti väestöä muuttoliikkeessä ja muuttovoitto Helsingistäkin oli lähes puolittunut. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli supistunut edellisestä vuodesta. Muu Etelä-Suomi oli säilyttänyt paikkansa vähäisen muuttovoiton antajana, mutta muilta lääneiltä Espoo sai hieman edellisvuotta suuremman muuttovoiton. Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) sai Suur-Leppävaara. Toiseksi suurimman muuttovoiton imaisi Vanha-Espoo, joka sai muuttovoittoa sekä omasta kunnasta että kunnan ulkopuolelta. Suur-Espoonlahden ja Suur-Tapiolan kokonaismuuttotase jäi tappiolliseksi kunnan sisäisen muuttoliikkeen tappioiden vuoksi. Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuonna 2008 syntyi 3 485 uutta espoolaista. Määrä oli pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Myös kuolleiden määrä, 1 140, oli pienempi kuin edellisvuotena. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 345. Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli laskenut vuoden 2008 aikana, mutta sen aiheutti ainoastaan yli 65 -vuotiaiden kuolleisuuden lasku. Myöskään naisilla ei kuolleisuus ollut laskenut vaan jopa hieman noussut alle 65-vuotiailla. Miehillä kuolleisuus laski kaikissa ikäryhmissä.

1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät Espoolaisten määrä lisääntyi yli 3 500 hengellä vuoden 2008 aikana. Muuttovoittona lisäyksestä tuli 1 162 henkeä eli lähes kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Muuttovoiton osuus koko lisäyksestä oli kohonnut edellisen vuoden viidenneksestä kolmannekseen. Muuttovoiton suuruuteen vaikuttivat sekä Espooseen tulleiden määrän kasvu että poismuuttamisen vähentyminen. Tulomuuttoja tuhatta kantaespoolaista kohti oli pysynyt 70 henkilönä, mutta lähtijöiden määrä oli laskenut 67:stä 65 henkeen. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa 2000-2008. Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa seen voitto väki- muuttaneita Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm 2000 15 004 13 423 1 581 0,75 21 867 2001 16 157 14 780 1 377 0,64 23 853 2002 16 801 14 238 2 563 1,17 24 986 2003 15 359 14 832 527 0,24 25 902 2004 16 441 15 395 1 046 0,46 27 768 2005 17 190 15 186 2 004 0,87 28 452 2006 16 101 15 215 886 0,38 27 412 2007 16 451 15 817 634 0,27 26 200 2008 16 749 15 587 1 162 0,48 24 968 Muuttoliike kunnan sisällä laimeni jo toisena vuotena peräkkäin lähes saman verran kuin vuonna 2007 noin 1 200 hengellä. Asuntoa kunnassa vaihtaneiden osuus oli laskenut 110 hengestä 104 henkilöön tuhatta asukasta kohti. 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen oli lopputulokseltaan tappiollinen jo kolmatta vuotta peräkkäin. Muuttotappio oli kuitenkin supistunut edellisen vuoden noin 420 hengestä 51 henkeen. Tappion pienentyminen johtui lähinnä Espoosta muualle Suomeen muuton vähenemisestä. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus 2000-2008. Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto 2000 13 819 11 925 1 894 1 185 1 498-313 2001 14 582 13 565 1 017 1 575 1 215 360 2002 15 285 13 222 2 063 1 516 1 016 500 2003 13 917 13 707 210 1 442 1 125 317 2004 14 847 14 050 797 1 594 1 345 249 2005 15 329 14 008 1 321 1 861 1 178 683 2006 14 035 14 053-18 2 066 1 162 904 2007 14 081 14 499-418 2 370 1 318 1 052 2008 14 041 14 092-51 2 708 1 495 1 213 2 Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009

Maan rajojen ulkopuolelta Espoo sai muuttovoittoa yli 1 200 henkeä ja tästä syystä kaupungin muuttoliike kokonaisuudessaan oli noin 1 160 hengen verran voitollinen. Muuttovoitto ulkomailta oli kasvanut liki 200 hengellä edellisestä vuodesta. Aikaisempiin vuosiin verrattuna sekä maahan- että maastamuutto olivat lisääntynyt vuonna 2008. Espoo sai muuttovoittoa vain13-44 -vuotiaista. Alaikäisiä lapsia menetettiin muuttoliikkeen kautta aikaisempaa vähemmän, vain 120 lasta. Muuttotappiota tuli myös 45-64 -vuotiaista yli 300 henkeä. Eläkeikäisistä ei vuonna 2008 tullut muuttotappiota kuten aikaisempina vuosina. Ikä 0-4 -149-60 2008 2007 5-9 -117-66 10-14 -8-13 15-19 267 327 20-24 25-29 361 457 456 503 30-34 100 263 35-39 40-44 37 22 54 88 45-49 50-54 -56-45 -48-8 55-59 60-64 -106-108 -146-171 65+ -54 16-400 -200 0 200 400 600 Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin 2007-2008. Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,5 % ja Espoosta lähteneistä 6,3 %. Osuudet olivat pysyneet edellisen vuoden tasolla, vaikka muuttojen määrät vaihtelivatkin, ruotsinkielisten muuttotase oli jälleen tappiollinen, mutta vain 66 hengen verran. Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009 3

Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2008 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm 0-6 1 445 8,6 1 517 9,7-72 7-12 477 2,8 525 3,4-48 13-18 774 4,6 702 4,5 72 19-24 4 399 26,3 3 761 24,1 638 25-34 5 691 34,0 4 972 31,9 719 35-44 2 138 12,8 1 996 12,8 142 45-54 993 5,9 1046 6,7-53 55-64 532 3,2 784 5,0-252 65+ 300 1,8 284 1,8 16 Yht. 16 749 100 15 587 100 1 162 Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta vuonna 2008 saatu muuttovoitto jäi vain 540 henkeen. Vantaalle Espoo menetti väestöä muuttoliikkeessä ja muuttovoitto Helsingistäkin oli lähes puolittunut. Taulukko 4. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain 2008. Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki 6 135 36,6 5 543 35,6 592 Vantaa 1 285 7,7 1 339 8,6-54 Kauniainen 278 1,7 275 1,8 3 PKS yhteensä 7 698 46,0 7 157 45,9 541 Hyvinkää 82 0,5 99 0,6-17 Järvenpää 84 0,5 107 0,7-23 Kerava 75 0,4 118 0,8-43 Kirkkonummi 542 3,2 939 6,0-397 Nurmijärvi 152 0,9 290 1,9-138 Sipoo 46 0,3 54 0,3-8 Tuusula 102 0,6 120 0,8-18 Vihti 183 1,1 363 2,3-180 Muu Uusimaa 616 3,7 892 5,7-276 Muu Etelä-Suomi 2 276 13,6 2 252 14,4 24 Muut läänit 2 185 13,0 1 701 10,9 484 Ulkomaat 2 708 16,2 1 495 9,6 1213 Yhteensä 16 749 100 15 587 100 1 162 Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään muuttoliikkeessä noin 820 henkeä. Tappio oli edellisvuoden tasoa. Muuttotappio Kirkkonummelle oli jälleen erityisen suuri, lähes 400 henkeä. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli supistunut selvästi edellisestä vuodesta. Muu Etelä-Suomi oli säilyttänyt paikkansa vähäisen muuttovoiton antajana, mutta muilta lääneiltä Espoo sai hieman edellisvuotta suuremman muuttovoiton. Muuttovoitto ulkomailta oli lisääntynyt jälleen yli 150 hengellä. 4 Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009

Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille 2008. Suurin muuttovoitto kohdistui jo toisena vuotena Suur-Tapiolan alueelle. Toiseksi eniten muuttoliikkeestä hyötyi Suur-Leppävaara, jonka muuttovoitto kasvoi yli 300 hengellä edellisestä vuodesta. Kolmanneksi eniten muuttoliikkeestä hyötyi Suur-Matinkylän alue. Väestöllisesti pienimmät suuralueet, Suur-Kauklahti ja Pohjois-Espoo kärsivät pienen muuttotappion. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain 2008. Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara 4 622 4 126 496 0,8 Suur-Tapiola 3 289 2 737 552 1,3 Suur-Matinkylä 2 259 2035 224 0,7 Suur-Espoonlahti 2 556 2 383 173 0,4 Suur-Kauklahti 312 359-47 -0,7 Vanha-Espoo 2 835 2 538 297 0,8 Pohjois-Espoo 581 604-23 -0,2 Muu alue 295 805-510 -14,4 Koko Espoo 16 749 15 587 1 162 0,5 Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009 5

3 Muuttaneiden koulutustaso on laskenut Vuonna 2008 Espooseen muuttaneiden vähintään 15-vuotiaista koulutustaso oli hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna muuttaneiden. Espooseen muuttaneiden koulutustason lasku on jatkunut jo vuosia. Vuonna 2008 Espooseen tulleista lähes 37 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Joka neljännellä muuttaneella oli korkeakoulututkinto. Parhaimmin koulutettuja olivat muulta Helsingin seudulta muuttaneet, mutta heistäkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli yli neljännes. Osasta muutoista voi olla kyse opiskelun aloittamisesta pääkaupunkiseudulla, Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, mutta koulutustietojen saatavuus heistä on heikoin ja tiedot jonkin verran epäluotettavia. Taulukko 6. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2008 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä 14 688 100. 36,8 37,8 25,4 H:gin seutu 7 922 100. 25,5 42,1 32,4 Muu Suomi 4 523 100. 27,9 48,1 24,0 Ulkomaat 2 243 100. 94,8 1,9 3,3 Lähtömuutto Yhteensä 13 392 100. 27,4 43,9 28,7 H:gin seutu 8 178 100. 26,4 46,3 27,3 Muu Suomi 4 029 100. 24,4 46,6 29,0 Ulkomaat 1 185 100. 43,5 18,5 38,0 Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä 1 296 1741-328 -117 H:gin seutu -256-145 -451 340 Muu Suomi 494 276 299-81 Ulkomaat 1 058 1610-176 -376 Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli myös laskenut, mutta oli korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 27%:lla, 44 %:lla oli keskiasteen ja 29 % :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Koulutuksen kannalta katsoen vuoden 2008 muuttovoitto yli 15- vuotiaista oli synkeähkö, sillä muuttovoittoa saatiin vain ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa olevista. Heitä tuli muuttovoittona erityisesti siirtolaisuuden kautta, mutta myös Helsingin seudun ulkopuolelta Suomesta. Jonkinasteisen tutkinnon suorittaneista Espoo kärsi muuttotappiota. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita menetettiin muulle Helsingin seudulle ja korkea-asteen koulutuksen saaneita ulkomaille. 6 Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009

4 Espoon sisällä Suur-Kauklahti muuttovoittaja 1 Kuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttotappiota saanut Suur-Kauklahti sai suurimman muuttovoiton kunnan sisältä jo toisena vuotena peräkkäin. Taustalla vaikuttanee edelleen muutaman vuoden takaiset asuntomessut alueella. Samoin yleisesti muuttotappiollinen Pohjois-Espoo sai merkittävän väestölisäyksen muualta Espoosta. Taulukko 7. Muutot kunnan sisällä suuralueittain 2 ja nettomuutto 2008 (mukana alueiden sisäiset muutot). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 6 277 6 184 93 0,2 59 111 Suur-Tapiola 3 751 4 310-559 -1,3 42 435 Suur-Matinkylä 3 354 3 505-151 -0,4 33 675 Suur-Espoonlahti 4 507 4 710-203 -0,4 49 133 Suur-Kauklahti 743 580 163 2,5 6 609 Vanha-Espoo 3 846 3 905-59 -0,2 35 040 Pohjois-Espoo 914 772 142 1,4 10 268 Muu alue 1 576 1 002 574 16,2 3 538 Koko Espoo 24 968 24 968 0 0,0 239 806 Suur-Leppävaaran suuresta muuttotappiosta kunnan sisällä yli puolet oli Suur-Tapiolaan. Jo vuodesta 1997 Suur-Tapiola on kärsinyt kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä muuttotappiota. Vuonna 2008 se menetti asukkaita kaikille muille suuralueille paitsi Pohjois- Espooseen. Eniten tappiota oli Suur-Leppävaaraan ja Suur-Matinkylään. Suur-Matinkylän muuttotappio kunnan sisällä oli pääsiassa Suur-Espoonlahteen. Muuttovoitollinen Suur- Kauklahti oli saanut eniten uusia asukkaita Suur-Espoonlahdesta ja Vanhasta-Espoosta. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v. 1994. Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009 7

Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä 2008 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Leppävaaraan Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuosina 1993-2003 alueen ollessa rakenteilla sai Suur-Leppävaara. Jälleen vuonna 2008 alue sai muita enemmän väestöä muuttoliikkeen kautta. Toiseksi suurimman muuttovoiton imaisi Vanha-Espoo, joka sai muuttovoittoa sekä omasta kunnasta että kunnan ulkopuolelta. Suur-Espoonlahden ja Suur-Tapiolan kokonaismuuttotase jäi tappiolliseksi kunnan sisäisen muuttoliikkeen tappioiden vuoksi. 8 Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009

Taulukko 8. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2008 (mukana alueen sisäinen muutto). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 10 899 10 310 589 1,0 59 111 Suur-Tapiola 7 040 7 047-7 0,0 42 435 Suur-Matinkylä 5 613 5 540 73 0,2 33 675 Suur-Espoonlahti 7 063 7 093-30 -0,1 49 133 Suur-Kauklahti 1 055 939 116 1,8 6 609 Vanha-Espoo 6 681 6 443 238 0,7 35 040 Pohjois-Espoo 1 495 1 376 119 1,2 10 268 Muu alue 1 871 1 807 64 1,8 3 538 Koko Espoo 41 717 40 555 1 162 0,5 239 806 Suur-Espoonlahden ja Suur-Tapiolan kokonaismuuttotase jäi tappiolliseksi kunnan sisäisen muuttoliikkeen tappioiden vuoksi. Pohjois-Espoo pysyi muuttovoittoisena kunnan sisältä saadun voiton ansiosta. -510 574 Muu alue -23 142 Pohjois-Espoo -59 297 Vanha-Espoo Sisäinen -47 163 Suur-Kauklahti Ulkoinen -203 173 Suur-Espoonlahti -151 224 Suur-Matinkylä -559 552 Suur-Tapiola 93 496 Suur-Leppävaara -800-600 -400-200 0 200 400 600 800 Henkeä Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2008 Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009 9

6 Syntyvyys ja kuolleisuus laskussa Vuonna 2008 syntyi 3 485 uutta espoolaista. Määrä oli 60 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös kuolleiden määrä, 1 140, oli pienempi kuin edellisvuotena. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 345, mikä on lähellä vuoden 2007 tasoa. Taulukko 9. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys 2002-2008 Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 2002 3 193 14,6 1 022 4,7 2 171 9,9 2003 3 300 14,8 1 207 5,4 2 093 9,4 2004 3 307 14,6 1 129 5,0 2 178 9,6 2005 3 368 14,7 1 192 5,2 2 176 9,5 2006 3 538 15,2 1 166 5,0 2 372 10,2 2007 3 545 15,0 1 209 5,1 2 336 9,9 2008 3 485 14,5 1 140 4,8 2 345 9,8 Taulukko 10. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan 2006-2008. Yhteensä 0-64 -v. 65-74 -v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö 2006 1 166 4,9 352 1,7 198 13,9 616 64,0 2007 1 209 5,1 357 1,7 233 16,4 619 64,3 2008 1 140 4,8 365 1,7 165 11,1 610 60,9 Miehet 2006 604 5,2 225 2,1 115 17,9 264 75,8 2007 658 5,7 239 2,3 151 23,5 268 76,9 2008 579 4,9 233 2,2 103 15,3 243 66,8 Naiset 2006 564 4,7 127 1,2 83 10,7 352 57,3 2007 551 4,6 118 1,1 82 10,5 351 57,2 2008 561 4,6 132 1,2 62 7,7 367 57,2 Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys on noussut vuodesta 2004. Vielä vuonna 2007 hedelmällisyys oli lähes edellisen vuoden tasolla, mutta vuoden 2008 aikana kokonaishedelmällisyys oli laskenut hieman. Erityisesti se laski 30-34 -vuotiailla ja kaikkein nuorimmilla naisilla. Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli jälleen laskenut vuoden 2008 aikana, mutta sen aiheutti ainoastaan yli 65 -vuotiaiden kuolleisuuden lasku. Myöskään naisilla ei kokonaiskuolleisuus ollut laskenut vaan jopa hieman noussut alle 65-vuotiailla. Miehillä kuolleisuus laski kaikissa ikäryhmissä. 10 Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009

Taulukko 11. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 3 ja kokonaishedelmällisyysluku 4 2006-2008. Ikäryhmät Kokonais- Suuralue 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 hedelmällisyys Suur-Leppävaara 2006 6,8 45,9 98,9 153,5 79,5 19,2 2 019 2007 8,3 53,7 105,8 150,1 77,8 13,7 2 047 2008 6,7 44,8 104,5 146,3 68,4 12,6 1 916 Suur-Tapiola 2006 0,8 22,7 85,8 153,2 73,9 14,0 1 752 2007 1,6 14,4 88,0 160,5 74,1 13,8 1 762 2008 3,1 19,7 74,0 168,9 75,7 15,7 1 787 Suur-Matinkylä 2006 12,6 37,2 94,5 145,1 74,2 11,6 1 876 2007 4,9 37,8 95,1 128,9 73,1 14,8 1 773 2008 6,0 38,3 84,8 157,3 67,7 18,5 1 862 Suur-Espoonlahti 2006 5,4 47,6 134,3 136,3 67,2 15,2 2 030 2007 6,5 47,7 122,7 151,9 74,2 17,3 2 102 2008 4,9 57,1 130,7 146,5 66,3 16,6 2 110 Suur-Kauklahti 2006 20,4 70,6 172,6 169,9 80,2 12,4 2 631 2007 4,6 73,3 124,0 125,2 68,8 7,2 2 016 2008 4,4 92,9 162,3 139,6 46,2 31,3 2 384 Vanha-Espoo 2006 9,0 62,9 145,5 145,0 84,1 12,2 2 293 2007 7,7 58,7 135,0 164,9 79,9 15,4 2 308 2008 13,0 74,7 123,0 151,3 78,0 8,3 2 242 Pohjois-Espoo 2006 3,4 115,6 192,3 161,6 93,2 26,8 2 965 2007 6,3 93,0 155,1 162,2 72,1 26,6 2 577 2008 3,1 59,5 191,4 140,4 71,3 13,5 2 395 Koko Espoo 2006 7,1 44,1 113,8 147,4 75,6 15,3 2 017 2007 6,2 43,6 110,9 151,2 75,0 15,4 2 012 2008 5,9 44,3 110,0 147,4 77,8 15,2 2 003 Kokonaishedelmällisyys oli laskenut erityisesti Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa, missä se alenemisen jälkeenkin oli korkein. Myös Vanhassa-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa kokonaishedelmällisyys laski. Alhaisin hedelmällisyys oli edelleen Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 3 Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti 4 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta 1 000 naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009 11

Sammanfattning Antalet Esbobor ökade med över 3 500 år 2008. I summan ingår ett inflyttningsöverskott på 1 162 personer, vilket är nästan dubbelt jämfört med föregående år. Inflyttningsöverskottets andel av den totala ökningen ökade från en femtedel året innan till en tredjedel. Resultatet av inflyttningen från det övriga landet till Esbo visade en förlust för tredje året i rad. Utflyttningsöverskottet hade dock minskat från föregående år. Inflyttningsöverskottet från utlandet till Esbo var 1 200 personer och därför var stadens totala inflyttningsöverskott cirka 1 160 personer. Esbo har sedan länge lockat ett stort antal invånare från den övriga huvudstadsregionen, men 2008 uppgick inflyttningsöverskottet till endast 540 personer. Esbo förlorade invånare till Vanda och också inflyttningsöverskottet från Helsingfors halverades nästan. Till alla andra kommuner inom Helsingforsregionen förlorade Esbo invånare. Utflyttningsöverskottet till Nyland minskade från föregående år. Övriga Södra Finland förlorade fortsättningsvis ett litet antal invånare till Esbo, men inflyttningsöverskottet från de övriga länen var något högre än under föregående år. Totalt sett fick Stor-Alberga det största inflyttningsöverskottet (av den sammanlagda flyttningsrörelsen mellan kommunerna och inom kommunen). Därnäst kom Gamla Esbo med inflyttningsöverskott både från den egna kommunen och utanför kommunen. Stor- Esbovikens och Stor-Hagalunds totala flyttningsbalans var negativ på grund av förlusterna i kommunens interna flyttningsrörelse. År 2008 föddes 3 485 nya Esbobor. Antalet var mindre än året innan. Också dödstalet, 1 140, var mindre jämfört med föregående år. Den naturliga befolkningsökningen uppgick till 2 345. Esbobornas totala dödlighet minskade under 2008, vilket berodde enbart på att dödligheten bland över 65-åringar minskade. Inte heller dödligheten bland kvinnor minskade, utan den till och med ökade en aning bland kvinnor under 65 år. Dödligheten bland män minskade i alla åldersgrupper. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu