KIRKKONUMMI, MUNKINNIITYN ASEMAKAAVOJEN LÄHIYMPÄRISTÖ- JA RAKENTAMISTAPAOHJE

KIRKKONUMMI, MUNKINNIITYN ASEMAKAAVOJEN LÄHIYMPÄRISTÖ- JA RAKENTAMISTAPAOHJE 1.6.2015 MUNKINNIITTY ASEMAKAAVOJEN MUUTOS Munkinmäen itäosan asemakaavanmuutos koskee kortteleita 207 ja 215 sekä katualueita. Kirkkolaakson asemakaavanmuutos koskee katu- ja rautatiealueita.

SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 3 2 YLEISTÄ... 4 2.1 Suunnitteluperusteista ja ohjeen tarkoituksesta... 4 2.2 Ohjeen hyväksyminen... 4 3 LÄHIYMPÄRISTÖOHJE... 5 3.1 Katualueet ja kevyen liikenteen väylät... 5 3.2 Rautatiealue... 6 4 RAKENTAMISTAPAOHJE... 7 4.1 Rakennukset... 7 4.2 Julkisivut... 7 4.4 Mainoslaitteet... 8 5 RAKENNUKSET KORTTELISSA 215... 9 5.1 Hypermarketin laajennus ja pysäköintikansi... 9 5.3 Maanalainen huolto- ja lastauspiha... 10 6 PIHA-ALUEET KORTTELISSA 215... 11 6.1 Korttelin sisäiset jalankulku-, pysäköinti- ja liikennealueet... 11 6.2 Jolkbyn joen reuna-alueen käsittely... 13 6.3 Jolkbyn joen ylittävä silta... 14 6.4 Valaistus... 14 2

1 ALKUSANAT Munkinniityn asemakaavan lähiympäristö- ja rakentamistapaohje koskee vähittäiskaupan suuryksikön (Prisma-tavaratalo) korttelia 215 ja katualueita Kirkkonummen liikealueella matkakeskuksen lähituntumassa. Kirkkonummen kunta edellyttää lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen laatimista: Laadukkaan ympäristön luomiseksi rakennussuunnittelussa ja alueen toteutuksessa on noudatettava asemakaavaa ja asemakaavamääräyksiä ohjeistavaa rakentamisohjetta, joka koskee kortteleita ja julkista ulkotilaa. Munkinniityn kaavamuutoksen toteuttamisella on laaja vaikutus koko kuntakeskukseen: hypermarket (Prisma-tavaratalo) ja uusi liikerakentaminen houkuttelevat suuria asiakasvirtoja alueelle, jolloin hankkeen liikenteelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Samaan aikaan Kirkkonummen kuntakeskuksen liikealueen rakentaminen etenee ja kaava-aluetta ympäröivien alueiden asukasmäärän ennustetaan kasvavan verraten nopeasti. Tällöin kaavamuutosalueelle johtavien kevyen liikenteen yhteyksien tulee olla toimivia, turvallisia ja lisätä alueen viihtyisyyttä. Suunnitteluhanke on valmisteltu yhteistyössä Osuuskauppa Varuboden-Oslan Handelslag ja konsulttien sekä Liikenneviraston, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Kirkkonummen kunnan asiantuntijoiden kanssa. Teboil Oy:n edustajia on erikseen tiedotettu asemakaavan laatimisen aikana. Lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen laatimiseen on osallistunut työryhmä, johon kuuluvat: Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi, Kirkkonummen kunta Kaavoitusteknikko Mikael Pettersson, Kirkkonummen kunta Kehitysjohtaja Jukka Pöyhönen, Osuuskauppa Varuboden- Osla Handelslag Arkkitehti Elli Maalismaa, Optiplan Oy Arkkitehti Helena Rantala-Stewart, Innovarch Oy Arkkitehti Minja Mero, Innovarch Oy Maisema-arkkitehti Marika Bremer, Sito Oy Osastopäällikkö Tommi Eskelinen, Sito Oy Helsingin ja Upinniementien suunnalta saavuttaessa vähittäiskaupan suuryksikkö on ensimmäinen maamerkki, joka luo mielikuvaa Kirkkonummen keskustasta ja keskustaan saapumisesta. Myös näkymät junasta ovat tärkeitä. Siksi kaupunkikuvallisena päätavoitteena on taajamakuvan ja Länsiväylän (kantatie 51) varren näkymän parantaminen yhtenäisellä rakentamisella. Asemakaavamerkinnät ja -määräykset ovat sitovia. Lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeella täydennetään asemakaavakartan merkintöjä ja määräyksiä kuvien ja tekstin avulla. Niiden tarkoituksena on ohjata rakennussuunnittelua ja koko alueen toteutusta niin, että ohjeen avulla saavutetaan asemakaavan tavoitteena oleva arkkitehtoninen ilme sekä luodaan viihtyisää ja laadukasta liikerakentamisen ympäristöä. Kuva 1. Hypermarketin (Prisma-tavaratalo) tuleva rakentamispaikka. 3

2 YLEISTÄ 2.1 Suunnitteluperusteista ja ohjeen tarkoituksesta Upea kuntakeskuksen ja Heikkilän kulttuuripainotteinen maisema on hieno lähtökohta hypermarketin (Prisma-tavaratalo) täydennysrakentamiselle ja kuntakeskuksen sisääntulon suunnittelulle. Paikkaa täytyy korostaa sopivalla ja maisemaa kunnioittavalla tavalla. Munkinniityn asemakaava-alue on Jolkbyn joen laaksoa, joka on osin peltoa, osin rakentuvaa keskustaa ja Kirkkolaakson puistoaluetta. Idässä jokilaaksoa rajaavat Heikkilän korkeat avokalliot. Kirkkolaaksonpuiston pitkät näkymät katkeavat rantarataan. Jolkbyn joki jatkuu hypermarketin tontilla, jota hyödynnetään ympäristön rakentamisessa. Munkinniityn alue on Kirkkonummen keskustan liikealueen kehittyvää kaupallista aluetta. Alueen yleisilme on näkymänä merkittävä sekä Turun ja Helsingin väliselle rautatielle että Kirkkonummen kuntakeskukseen johtavalle eteläiselle sisääntulotielle. Suunnittelun tavoitteena on korkeatasoinen kokonaisuus, joka luodaan seuraavin periaattein: Prisman laajennuksen massoittelu ja julkisivut ovat nykyisen tavaratalon muotokieltä. Lisärakennuksen ja jakeluaseman yhtenäisellä räystäslinjalla pyritään rauhalliseen vaikutelmaan ja rakennuksen silhuettiin. Lisärakennuksen massoittelu ja julkisivut ovat yksinkertaisia ja pelkistettyjä. Kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen ohjaa rakennussuunnittelua ja rakentamista sitovin määräyksin. Kaavassa osoitetaan mm. rakennusten paikat, korkeus ja rakentamisen määrä. Lisäksi julkisivujen ja pihojen rakentamisen pääperiaatteet on määritelty kaavassa. Lähiympäristö- ja rakentamistapaohje selventää kaavamääräyksiä tarkemmin mm. materiaalien käyttötapoja ja ohjaa yksityiskohtien suunnittelua. 2.2 Ohjeen hyväksyminen Lähiympäristö- ja rakentamistapaohje on laadittu kunnanhallituksen 23.6.2014 hyväksymän Munkinniityn asemakaavan toteuttamisen ohjaamiseksi ja siinä on asemakaavaa yksityiskohtaisemmin kuvattu alueen laadullista toteuttamista. Kuva 2. Kirkkolaakso, Jolkbyn joki ja taustalla olevat kalliot luovat Munkinniityn asemakaavoitukselle hyvät lähtökohdat. Lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen hyväksyy Kirkkonummen kunnanvaltuusto osana asemakaavahanketta. 4

3 LÄHIYMPÄRISTÖOHJE 3.1 Katualueet ja kevyen liikenteen väylät Kaavamääräys Katualueet toteutetaan Kirkkonummen kuntakeskuksen laatu- ja ympäristösuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Katualueiden portaat ja luiskat sekä muut rakenteet on toteutettava muotoilultaan ja materiaaleiltaan korkealuokkaisina. Katurakentamisen yhteydessä myös radan vierustaa voidaan kehittää laadukkaalla ympäristörakentamisella. Kirkkonummentien rautatiesillan rakentaminen avartaa Munkinmäentien varren näkymiä. On myös tärkeää, miten rautatiesilta bussipysäkkeineen, portaineen ja hisseineen liittyy kuntakeskuksen sisääntulon muuhun rakentamiseen. Asemakaavan laatimisen aikana on laadittu suunnittelualueelle katujen yleissuunnitelma (Luostarinmäen alueen katujen yleissuunnitelma, Sito Oy 2014), josta ilmenevät liikennejärjestelyt mm. Munkinmäentien ja Paadistenkaaren risteysalueella. Katualueiden ja kevyen liikenteen väylien pääasiallisena pintamateriaalina käytetään asvalttia. Ajoradat rajataan graniittireunakivellä. Välikaistoille istutetaan matalia pensaita, jotka eivät muodosta näkemäestettä. Maanpeitepensaiden maksimikorkeus näkemäalueilla on 0,3 m. Lajivalinnoissa on pyrittävä kestävyyteen ja helppohoitoisuuteen. Kapeille välikaistoille (leveys 1 m tai vähemmän) ei istuteta pensaita eikä nurmea vaan ne kivetään betonikiveyksellä. Munkinmäentien ja Paadistenkaaren risteysalueella suojatiet toteutetaan nupukivistä korostamaan katualueella jalankulkijan ja pyöräilijän turvallisuutta kadun ylityskohdissa. Kevyen liikenteen raitti erotetaan kiertoliittymän kohdalla korttelista 207 esim. korkealla reunakivellä ja pollareilla. Tämän tarkoituksena on estää polkupyörällä ajo huoltoaseman (Teboil) pihan kautta. Luiskat, joiden kaltevuus on 1:2 tai loivempi, voidaan istuttaa tai nurmettaa ja kattaa kuorikatteella. Luiskat, joiden jyrkkyys on 1:1,5-1:2. Katteena tulee käyttää sepeliä. Tätä jyrkemmät luiskat kivetään. Kuva 3. Jyrkissä istutetuissa luiskissa käytetään katteena soraa. Katujen ja kevyen liikenteen väylien valaistus suunnitellaan katusuunnittelun yhteydessä. Kaduilla tulee käyttää Kirkkonummen kuntakeskuksen laatu- ja ympäristösuunnitelman laatukäsikirjassa mainittuja tai niitä laatutasoltaan vastaavia valaisinmalleja. Katualueiden valaisinpylväiden tulee olla sävyltään tummanharmaita Kuntakeskuksen laatu- ja ympäristösuunnitelman mukaisesti. Rautatiealue tullaan aitaamaan Liikenneviraston käyttämällä aitamallilla tai samalla aitamallilla, jota on käytetty Kirkkonummen matkakeskuksessa linja-autoaseman kohdalla. 5

Yksityiskohtaiset katusuunnitelmat laaditaan kunnan toimesta asemakaavan periaatteita noudattaen. Sopiviin kohtiin katujen varsille suunnitellaan levähdyspaikkoja penkkeineen. Penkkien tulee sopia materiaaleiltaan, muotoilultaan ja väriltään muihin kadunkalusteisiin. 3.2 Rautatiealue Kirkkonummen kunta ja Liikennevirasto toteuttavat yhteistyössä rautatie- ja katualueiden muutoksiin liittyvät ympäristötyöt. Liikennevirasto aitaa rautatiealueen pääsääntöisesti omien suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Rautatien äärellä oleva puusto pyritään säilyttämään. Koska rautatiealueen rakentamista ei ole syytä ohjata, ei lähiympäristöohje koske rautatiealuetta. Asemakaavassa rautatiealue on mitoitettu siten, että se mahdollistaa kaupunkiradan toteuttamisen Kirkkonummen asemalle. 3.3 Rautatiesilta ja pysäköinti sillan alla Kaavamääräys Kuva 4. Kapeat välikaistat kivetään betonikiveyksellä. Pääväylän (Kirkkonummentie) katualueelle, jota koskee maanalainen pysäköimispaikka (ma-p), on sallittua sijoittaa erillisen suunnitelman mukaisesti pysäköintilaitos, jonka autopaikat on osoitettava lähialueen kortteleiden ja/tai liityntäpysäköinnin käyttöön. Kirkkonummen kunta on laatinut Munkinniityn asemakaavan hankkeeseen liittyen suunnitelman uudesta rautatiesillasta (Kirkkonummentien risteys ja ylikulkusilta, Sito Oy 2014). Siinä on tutkittu mm. Munkinmäentien eteläpuolella uuden siltakannen alapuolen käyttöä pysäköintilaitoksena. Kirkkonummentien uudistettavan rautatiesillan alle on mahdollista sijoittaa noin sata autopaikkaa maantasoon. Jos sillan alle rakennetaan pysäköintilaitos kahteen tasoon, sinne voitaisiin enimmillään sijoittaa 150-200 autoa. Laitos palvelisi mm. Munkinmäelle mahdollisesti rakennettavien asuinkerrostalojen asukkaita. Kuva 5. Kirkkonummen keskustan osana Kirkkonummentien sillan alusta ja mahdollinen pysäköintilaitos tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena. Esimerkkikuva on Vantaan Valkoisenlähteentieltä. Uuden rautatiesillan bussipysäkit katoksineen sekä hissitornit, portaat, mahdollinen pysäköintilaitos ja valaistus toteutetaan yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Tämä kokonaisuus on tärkeä osa Kirkkonummen liikealueen visuaalista si- 6

sääntuloa. Se liittyy matkakeskukseen ja viereisiin hypermarketeihin (Citymarket- ja Prisma-tavaratalot). Kokonaisuuden rooli on tärkeä myös pimeällä valaistun maiseman täydentäjänä. Valaistuksen tulee tukea turvallisuuden tunnetta ja viihtyisyyttä. Valaistus suunnitellaan yhdessä katuvalaistuksen kanssa. Uuden rautatiesillan hissitorneja tulee jatkosuunnittelussa hyödyntää esim. valaistuina liikealueen maamerkkeinä. Niiden yksityiskohtainen muotoilu ja muu suunnittelu tehdään sillan rakentamissuunnittelun yhteydessä. Uuden rautatiesillan rakentaminen ajoittuu 2020-luvulle. Jos pysäköintipaikat rakennetaan rautatiesillan alle maantasoon, alueen pysäköintialueen viherrakentaminen, ulkovalaistus, kulkuyhteydet ja materiaalit toteutetaan rakentajan toimesta laadittavan suunnitelman mukaisesti. 4 RAKENTAMISTAPAOHJE Tämä rakentamistapaohje koskee korttelin 215 täydennysrakentamista ja piha-alueita. Koska huoltoasemakortteli 207 (Teboil) on rakennettu, tämä lähiympäristö- ja rakentamisohje ei koske sitä muutoin kuin siihen rajoittuvan katurakentamisen osalta. Munkinniityn lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen sitovin osa koskee asemakaavassa määrättyjä rakennusten julkisivuvärejä ja -materiaaleja sekä kattomuotoja. Kaupunkikuvallisen ilmeen ja laatutason saavuttamiseksi rakennustapaohjetta ja sen suosituksia tulee noudattaa myös rakenteiden yksityiskohdissa sekä piha- ja vihersuunnittelussa. 4.1 Rakennukset Täydennysrakentamisen kokonaisilme on tärkeä saapumisnäkymien kannalta etenkin Helsingin suunnasta Länsiväylää ja etelästä Upinniementietä pitkin ajettaessa. Hypermarketin (Prismatavaratalo) täydennysrakentamisella kuntakeskuksen sisääntuloteiden risteykseen luodaan paikka, joka luo vahvan mielikuvan ja tunnelman keskustaan saapumisesta. Koko risteysalueen rakentaminen edellyttää tällöin riittävän yhtenäistä rakentamistapaa, joka koskee myös tulevan rautatiesillan yksityiskohtia. Olemassa oleva huoltoasema (Teboil) säilyy nykyisellään. Hypermarket (Prisma-tavaratalo) ja sen uudisrakennus luovat uutta kaupunkimaisemaa nykyiselle rakennetulle alueelle. Ideana on, että liikerakentaminen alkaa idästä autopesulan, jakeluaseman ja siihen liittyvän katoksen rakentamisella. Katos liittää sen myöhemmin uuteen liikerakennukseen, joka laajenee myös hypermarketin nykyisen sisäänkäynnin puolella nykyiselle pysäköintialueelle. Hypermarketin (Prisma-tavaratalo) yhteyteen tulevat uudet liiketilat, polttoaineen jakeluasema ja autopesula olemassa olevan rakennuksen jatkeena muodostavat yhtenäisen rakentamisen linjan Länsiväylän (kantatie 51) varrelle. Tämä julkisivu on käsiteltävä siten, että se toimii ohi vilahtavana näkymänä ja ilahduttaa myös kuntakeskuksen ohikulkijoita. Korttelin rakennusten kerrosluvut vaihtelevat yhden ja kolmen kerroksen välillä. Toteutuksessa on pyrittävä rakennusten mittakaavalliseen jaotteluun ja materiaalien käyttöön jäsentämällä rakennusten julkisivut kaupunkikuvaa vahvistavina elementteinä. 4.2 Julkisivut Kaavamääräyksiä Rakennuksen julkisivukäsittelyn on oltava kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen. Rakennuksen julkisivuvärityksen on oltava pääosin vaaleasävyinen. Julkisivumateriaalina on sallittua käyttää lasin lisäksi enintään kahta eri materiaalia, jotka jäsentävät rakennuksen pienempiin osiin. Rakennuksen laajennus on julkisivumateriaaleiltaan sovitettava nykyiseen rakennukseen. 7

4.3 Katot Rakennuksen asiakaspihan ja pääväylän (Länsiväylä) puolen liiketilojen laajennusosan (yht. 2400 k-m2) maantasokerroksen julkisivut eivät saa antaa umpinaista vaikutelmaa. Rakennuksen liiketilojen sisäänkäynnit on järjestettävä asiakaspihan kautta. Sisäänkäynneiltä on järjestettävä esteettömät ja turvalliset yhteydet pysäköintialueille ja yleisille kevytliikenneväylille. Rakennuksen pääsisäänkäyntiä on korostettava julkisivussa. Korttelin 215 toimintaa täydentävien liikerakennusten julkisivujen suunnittelussa tavoitteena on rauhallinen ja selkeä yleisilme. Julkisivuissa on isoja umpi- ja lasipintoja. Etenkin Länsiväylän (kantatie 51) suuntaan julkisivussa tulee olla riittävän suuret pinnat, jotka ovat luettavissa myös ohikulkevista autoista. Julkisivua Länsiväylälle (kantatie 51) elävöitetään valaistuksen keinoin. Valaistuksella viestitetään paikan kaupunkimaisesta luonteesta ja keskustaan saapumisesta. Lisärakennuksen julkisivuissa vertikaaliaiheisten erkkereiden värilliset sivuseinät valaistaan Länsiväylän (kantatie 51) suuntaan. Valaistut värilliset vertikaaliaukotukset ( erkkerit ) tuovat pimeällä elävyyttä julkisivuun. Valaisemalla pystyaiheiset aukotukset saadaan myös Länsiväylän (kantatie 51) julkisivulle julkisen rakennuksen ilmettä. Pimeällä värilliset valaistut pinnat toimivat Länsiväylää ohiajaville autoilijoille maamerkkinä. Sisäänkäynnit liiketiloihin asiakaspihan puolelta suunnitellaan esteettöminä rakennussuunnittelun yhteydessä. Kaavamääräyksiä Kattomuoto on tasakatto. Rakennuksen kattotasanteen pysäköintilaitos (a4300) on toteutettava rakentamistavaltaan ja muodoltaan sekä julkisivukäsittelyltään ja -materiaaleiltaan rakennuksen arkkitehtuuria vahvistavina aiheina. Rakennuksen pääväylän (Länsiväylä) puolen liiketilojen laajennusosa (yht. 2400 k-m2) on toteutettava yhtenäisellä kattorakenteella polttoaineen jakeluaseman (pj) ja autopesulan kanssa. Korttelin 215 toimintaa täydentävien liikerakennusten ja polttoaineen jakeluaseman katos toteutetaan tasakattona. Korttelin kattomuotojen on oltava yhtenäisiä. Katolle sijoitettavat tekniset tilat ja laitteet tulee ryhmitellä siten, että katoista tulee yleisilmeeltään rauhallisia ja kattojen rauhallinen yleisilme säilyy. Räystäiden ja katosten tulee olla korkeudeltaan yhteneviä. 4.4 Mainoslaitteet Kaavamääräyksiä: Korttelikohtaisesti on laadittava ulkomainossuunnitelma rakennusluvan yhteydessä rakennusten arkkitehtuuria vahvistavina aiheina. Kortteli 207 Korttelialueelle on sallittua sijoittaa enintään yksi 6 m korkea mainospylväs. Toinen mainospylväs voidaan sijoittaa katualueelle Kirkkonummentien ja Paadistenkaaren liittymään. Kortteli 215 Korttelialueelle on sallittua sijoittaa yksi enintään 12 m korkea mainospylväs. Mikäli pylväs kytkeytyy rakennukseen ja vahvistaa rakennuksen arkkitehtuuria, voi sen korkeus olla em. korkeampi. 8

5 RAKENNUKSET KORTTELISSA 215 5.1 Hypermarketin laajennus ja pysäköintikansi Hypermarketin (Prisma tavaratalo) julkisivut ovat väriltään vaaleaa betonia olemassa olevan rakennuksen julkisivukäsittelyn mukaisesti. Rakennuksen pääsisäänkäyntiä korostetaan korkealla katoksella, joka nostetaan päämassan räystäslinjan yläpuolelle, korostamaan sen toiminnallista merkitystä. Hypermarketin laajennus tehdään nykyisen myymälän pääsisäänkäynnin itäpuolelle ja toteutetaan samankorkuisena kuin nykyinen myymälärakennus. Laajennusosan kattotaso toteutetaan pysäköintialueena, jonka päälle on mahdollista rakentaa toinen pysäköintikansi. Jatkossa tätä kaksikerroksista rakennelmaa kutsutaan pysäköintilaitokseksi. Rakennuksen laajennuksen ja olemassa olevan pysäköintikannen korotusosan julkisivuissa noudatetaan nykyisten rakennuksen julkisivujen muotokieltä ja käytetään samoja julkisivumateriaaleja. Tällöin rakentamiskokonaisuus säilyy yhtenäisenä. 5.2 Lisärakennus, polttoaineen jakelukatos ja autopesula Korttelin 215 uuteen yksikerroksiseen lisärakennukseen liittyvä polttoaineen jakeluaseman katos ja autopesula muodostavat Länsiväylän (kantatie 51) varrelle yhtenäisen, mutta samalla julkisivukäsittelyltään vaihtelevan kokonaisuuden. Länsiväylän (kantatie 51) suuntaisille liiketiloille on varattu huoltokäytävä rakennuksen eteläsivulle. Huolto hoidetaan kattopysäköintialueelta laskeutuvan ajorampin alitse. Huoltotoiminta ei saa näkyä Länsiväylän (kantatien 51) puolelle. Kattopysäköinnin asiakasliikenne on ohjattu jakeluaseman katoksen alitse hypermarketin (Prisma-tavaratalo) katolle johtavalle rampille. Huoltoliikenne kulkee samaa reittiä jakeluaseman katoksen alitse liikerakennuksen eteläsivulle ja edelleen maanalaiseen huoltotilaan. Katoksen alla asiakas- ja huoltoliikenteen ajoreitti on erillään tankkauspisteistä. Lisärakennus Pysäköintikannelle toteutettavan pysäköintilaitoksen julkisivuissa käytetään materiaalina säleikköä, joka on värisävyltään vaalea. Säleikköpinnat suunnitellaan yhtenäisinä pintoina ja ne jäsennellään pienillä detaljeilla päärakennuksen moduulimitoitusta noudattaen. Säleikköjen käyttö julkisivussa mahdollistaa katolla sijaitsevan pysäköintilaitoksen toteuttamisen ns. itsetuulettuvana. Myös laitoksen valaistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota: valaistus on järjestettävä siten, etteivät valolähteet näy liiaksi ympäristöön eivätkä ne saa aiheuttaa liikaa häikäisyä laitoksen ulkopuolelle. Pysäköintilaitoksen julkisivusäleikön sijaan julkisivukäsittely voidaan toteuttaa myös muusta materiaalista, mikäli se vahvistaa rakennuksen arkkitehtuuria. Kuva 6. Ideakuvassa näkyvät Länsiväylän (kantatie 51) puoleinen kahvilan lasiseinä ja liikkeiden pystyaiheiset erkkerit. 9

Lisärakennuksessa julkisivujen umpipinnat ovat vaaleaa betonia. Mielikuvaa umpinaisista julkisivuista on vältettävä. Sen julkisivuihin on suunniteltu isoja lasipintoja, jotka avautuvat Länsiväylälle (kantatie 51) päin kuten nykyisen Prisman liukuportaiden lasiseinä. Lasin käsittely julkisivussa on kutsuva ja hengittävä elementti, joihin väreillä tuodaan lisää näyttävyyttä. Lisäksi lasipintojen syvennyksien sivuseinissä käytetään värejä elävöittämään julkisivun valkoisia umpipintoja. Lisärakennuksen jakeluaseman puoleiseen päätyyn suunniteltu kahvila aukeaa suurien lasipintojen kautta Länsiväylälle (kantatie 51) ja Heikkilän kallioille. Mikäli kahvilatoimintaa ei tulisikaan em. paikalle, liiketila täytyy siitä huolimatta toteuttaa lasiseinäisenä Länsiväylän (kantatien 51) suuntaan. Polttoaineen jakeluaseman katos ja autopesula Ensimmäisenä lisärakennuksesta toteutetaan polttoaineen jakeluasema ja autopesula. Jakeluaseman katoksen ja autopesulan julkisivujen umpipinnat ovat betonia ja väriltään vaaleat. Betonin sijaan julkisivukäsittely voidaan toteuttaa myös muusta materiaalista, mikäli se vahvistaa rakennuksen arkkitehtuuria. Näin turvataan julkisivukäsittelyn yhtenäisyys, kun lisärakennuksen muut liiketilat toteutetaan. Jakeluaseman katos liittyy samankorkuisena myöhemmin toteutettavaan lisärakennukseen ja täydentää omalta osaltaan moottoritien suuntaista näkymää. Kuva 7. Autopesula ja polttoaineen jakeluasema muodostavat liikerakentamisen kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Kuva 8. Yläkuvassa näkyy autopesula, polttoaineen jakeluasema, kahvila ja uusia liiketiloja Länsiväylän (Kantatie 51) suuntaan. Alakuvassa uudisosien lisäksi näkyy Jolkbyn joen ja hypermarketin (Prisma-tavaratalo) välinen pysäköintialue. Kuvat Innovarch Oy 2014. 10

5.3 Maanalainen huolto- ja lastauspiha Kaavamääräyksiä Rakennuksen huolto- ja lastauspihan (ma-h) katto toteutetaan viherkatolla viimeistään alueen pääväylän (Kirkkonummentie) lisäkaistojen rakentamisvaiheessa. Viherkaton kautta on järjestettävä sisäänkäynti rakennukseen ja sen yhteyteen on varattava riittävästi polkupyöräpaikkoja. Rakennuksen huolto- ja lastauspihan (ma-h) julkisivut on toteutettava viherseininä. Länsiväylän (kantatie 51) Kirkkonummelle nousevan rampin ja Kirkkonummentien risteyksessä olevan hypermarketin (Prisma-tavaratalo) nykyinen huolto- ja lastauspiha katetaan. Huolto- ja lastauspihan katon kautta rakennetaan kävelijöitä ja pyöräilijöitä palveleva kevyen liikenteen yhteys Kirkkonummentieltä hypermarkettiin. Huolto- ja lastauspihan katolta varataan riittävästi polkupyöräpysäköintipaikkoja. Kulkuväylät ja polkupyörille varatut alueet laatoitetaan betonilaatoin. Huolto- ja lastauspihan julkisivut tulee rakentaa yhteensopivaksi liikerakennuksen laatutasoon. Osa rakennettavista julkivisuista voi peittyä maamassojen alle läheisen risteysalueen maarakentamisen johdosta. Mikäli näin tapahtuu, syntyy lastauspihasta todellinen maanalainen tila. Huoltopihan julkisivujen säleikköseinä nostetaan huoltotason kaiteen korkeuteen, jolloin saadaan yhtenäinen seinäpinta. Julkisivujen materiaalina käytetään säleikköä. Säleikköseiniä pehmennetään kasvillisuudella ja siinä suositellaan käytettäväksi useampaa eri köynnöslajia. Istutuksille on tehtävä kunnolliset kasvualustat. 6 PIHA-ALUEET KORTTELISSA 215 6.1 Korttelin sisäiset jalankulku-, pysäköinti- ja liikennealueet Kaavamääräyksiä Autopaikkojen vähimmäismäärä: KM -kortteli: 1 ap. / 40 k-m2. Elintarvikkeiden myymälätila: 1 ap. / 20 k-m2. Korttelialueen viherrakentaminen ja ulkovalaistus, kulkuyhteydet, pysäköintialueet sekä huolto- ja lastauspihaksi varatun alueen käsittely toteutetaan rakentajan toimesta laadittavan pihasuunnitelman mukaisesti. Rakennuksen pysäköintialueelle ja sisäänkäyntien yhteyteen on varattava riittävästi polkupyöräpaikkoja ja liikuntaesteisille tarkoitettuja autopaikkoja. Korttelialueelle on varattava sähköautojen lataamispaikkoja, jotka on sijoitettava rakennuksen kattotasanteen ja maantason pysäköintialueille. Korttelialueella vesi-, katu-, rautatie- ja liikennealueisiin rajoittuvat lähiympäristöt on toteutettava istutuksiltaan ja muilta rakenteiltaan korkealuokkaisesti. Ekopiste. Jätteiden keräilyä varten varattu alueen osa, joka on aidalla tai istutuksin erotettava muusta alueesta. Nykyisen hypermarketin (Prisma-tavaratalo) pysäköintialue on suunniteltu siten, että se on jäsennelty jalankulkuyhteyksin ja istutuksin pienempiin osiin. Samaa periaatetta noudatetaan laajentuvan piha-alueen suunnittelussa. Suunnittelussa on tärkeää myös, että liikkuminen on mahdollisimman turvallista ja esteetöntä eritoten jalankulkijan ja pyöräilijän näkökulmasta. Myös alueen riittävä valaiseminen on turvallisuuden kannalta tärkeää. Hypermarketin (Prisma- 11

tavaratalo) edustalle varataan penkkejä. Niiden tulee sopia materiaaleiltaan, muotoilultaan ja väriltään muihin kadunkalusteisiin. Ajoyhteydet kortteliin 215 Munkinmäentieltä sijoittuvat seuraavasti: kaksi liittymää sijaitsee Jolkbyn joen länsipuolella ja yksi on järjestetty Munkinmäentien kääntöpaikalta joen itäpuolella. Jolkbyn joen reunasta kehitetään vihreä vyöhyke, joka jakaa laajan pysäköintialueen kahdeksi erilliseksi osaksi. Polkupyöräpysäköinti järjestetään asiakaspihalla siten, että heti Munkinmäentieltä saavuttaessa polkupyöräpaikat löytyvät helposti pääsisäänkäynnin läheltä. Myös huoltotilan katolle varataan pyöräpysäköintipaikkoja, kuten kohdassa 5.3 on kuvattu. Katso myös asemakaavan havainnekuva. Pintamateriaalit Korttelin 215 asiakaspihan jalankulku-, pysäköinti- ja liikennealueet jäsennellään erilaisilla päällysteillä toimintojen mukaan. Jotta alueet olisivat mielenkiintoisen näköisiä, käytetään eri tekstuurisia ja värisiä pintamateriaaleja. Asiakaspihan pysäköinti- ja liikennealueet ovat asvalttia samoin kuin polttoaineen jakeluaseman ja siihen liittyvän autopesulan alue. Jalankulkureitillä ajoväylien yli menevät suojatiet merkitään maalaamalla. Sähköautojen lataamispaikat osoitetaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Ennen Munkinmäentien ja Paadistenkaaren risteysalueen rakentamisen aloittamista, tulee korttelissa 215 Munkinmäentien varressa oleva kausiluonteinen ulkomyymälä purkaa. Sille ei myöskään asemakaavakartassa ole osoitettu rakennusalaa. Rakentamisen ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa ekopiste sijoitetaan polttoaineen jakeluaseman tuntumaan Länsiväylän (kantatie 51) äärelle ja sen suojaksi istutetaan matalia pensaita. Viimeisessä rakentamisvaiheessa ekopiste siirretään Jolkbyn joen itäpuoliselle pysäköintialueelle Munkinmäentien kääntöpaikan läheisyyteen. Myös siellä ekopiste tulee aidata ja rajata istutuksin asemakaavan edellyttämällä tavalla. Talviolosuhteet on otettava huomioon eritoten pysäköintialueiden suunnittelussa ja varattava tarpeelliset lumenkeräyspaikat. Kaavaselostuksen liitteenä on havainnekuva, jossa on esitetty pysäköintialueiden lumenkeräyspaikat. Kuva 9. Jalankulku- ja pyöräpysäköintialueita korostetaan betonikiveyksellä tai betonilaatoituksella. Jalankulkualueilla käytetään betonikiveystä tai -laatoitusta, joka väreiltään soveltuu rakennusten arkkitehtuuriin. Jalankulkualueiden betonikiveysten tulee olla suhteellisen sileitä, jotta niillä on helppo liikkua myös pyörätuolin ja lastenvaunujen kanssa. Pääsisäänkäynnin kohtaa voidaan korostaa tavanomaisesta poikkeavalla käsittelyllä. Jalankulkualueita ja pyöräpysäköintipaikkoja korostetaan betonikiveyksellä tai -laatoituksella. Kunnassa käytetään nykyisin reunakivenä (esim. City Market-tavaratalo) graniittista reunakiveä, joka on elinkaarikustannuksiltaan betonireunakiveä edullisempi. 12

Kasvillisuuden käyttö 6.2 Jolkbyn joen reuna-alueen käsittely Kaavamääräyksiä Yli 25 autopaikan pysäköintirivit on jaettava pensasistutuksin pienempiin yksiköihin. Maantasopysäköintialueelle on istutettava vähintään yksi puu jokaista kymmentä autopaikkaa kohti (1 puu / 10 ap.). Jolkbyn joen itäpuolen rakentamaton alue on säilytettävä avoimena. Asiakaspihan pysäköintialueita jäsennellään puuistutuksin ja pensain täydentäen samalla pysäköintialueen nykyistä ilmettä. Istutusten tulee olla kestäviä ja savimaalla viihtyviä. Pensaiden kasvualustan syvyyden tulee olla 50 cm. Pensasistutuksissa voidaan käyttää mm. kanukoita (Cornus), kääpiöpunapajua (Salix purpurea Nana ) ja lamoherukkaa (Ribes glandulosum). Puuistutuksille rakennetaan kunnolliset kasvualustat, jotta puilla on hyvät kasvun edellytykset. Laajemmilla istutusalueilla puiden kasvualustan koko on halk.1,80 m x syv.0,8 m. Pysäköintialueen keskellä olevissa saarekkeissa puille tehdään kantavat kasvualusta siten, että kasvu alustaa on > 25 m / iso puu ja > 15 m / pienpuu. Jolkbyn joen reunoja myötäilemään istutetaan pienpuurivit. Lajiksi soveltuu esimerkiksi salava (Salix fragilis). Jolkbyn joen itäpuolen istutettavat alueet jätetään niittypintaiseksi. Radan varren puustoa ja vesakkoa voidaan raivata ja harventaa tarvittaessa, jotta ne eivät peitä näkymiä taustalla näkyvälle kallioseinälle. Kuva 10. Puromaisen Jolkbyn joen reunat ovat jo joen siirron jälkeen kasvittuneet hyvin. Joesta tulee vehreä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ylläpitäjä. Jolkbyn joen reunoja korostetaan joen muotoa seuraavalla istutetulla alueella. Syntyvän kaaren muotoa tehostetaan pienpuuistutuksilla. Tällöin kaareva vihervyöhyke tuo joen uoman näkyväksi luonnonelementiksi tontille. Joenvarren pienpuuksi soveltuu esimerkiksi salava (Salix fragilis). Joki on siirretty joitain vuosia sitten ja sen reunat ovat jo hyvin kasvittuneet. Puuistutusta lukuun ottamatta joen törmän kasvillisuus jätetään luonnontilaiseksi. 13

6.3 Jolkbyn joen ylittävä silta Jolkybyn joen yli rakennetaan silta, joka yhdistää joen itäpuolella olevan pysäköintialueen muuhun hypermarketin (Prisma-tavaratalo) piha-alueeseen. Asiakasliikennettä palveleva silta on osa täydennysrakentamisen kokonaisuutta: Sen arkkitehtuurin, muotojen ja materiaalien tulee sopia yhteen muun rakentamisen kanssa. Ensisijaisesti on suosittava Kirkkolaaksonpuiston ylittävien siltojen toteuttamistapaa. Jolkbyn joen herkkä kulttuurimaisema on myös otettava huomioon sillan suunnittelun lähtökohtana. 6.4 Valaistus Korttelin 215 rakennuksen ja sen lisärakennuksen ulkovalaistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asiaa on käsitelty yksityiskohtaisesti kohdassa 4.2. Korttelin 215 rakennuksen julkisivut on valaistava kaupunkikuvaan ja arkkitehtuuriin sopivalla tavalla siten, että hypermarket (Prisma-tavaratalo) ja siihen liittyvät muut liiketilat sekä Länsiväylän (kantatie 51) ja Kirkkonummentien risteysalue näkyvät ympäristöönsä näyttävänä kokonaisuutena. Korttelin 215 piha-alueen valaisintyypin tulee olla yhdenmukainen koko alueella ja sen tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus katualueen valaisimien kanssa. Kuntakeskuksen laatukäsikirjassa ei ole annettu määräyksiä pysäköintialueilla käytettävästä valaisinmallista. Kun kyse on olevan ympäristön täydennysrakentamisesta, korttelissa 215 käytetään pihalla olevaa nykyistä valaisinmallia. Valaisimien tulee olla kuitenkin hierarkisesti pienempiä ja matalampia kuin katualueilla käytettävien valaisimien. Mikäli kevyen liikenteen yhteys toteutetaan rautatien eteläpuolella Tolsan suuntaan, tulee sen valaisintyypin olla Kirkkonummen laatu- ja ympäristösuunnitelman mukainen. 7 HULEVEDET KORTTELISSA 215 Kaavamääräyksiä Ohjeellinen alueelliselle hulevesien järjestämiselle varattu alueen osa (hule). Hulevesien viivytys on järjestettävä korttelissa 215 ennen niiden johtamista vesistöön. Korttelissa 215 hulevesien viivytystilavuuden tulee olla sellainen, että alueelta syntyvä purkuvirtaama vastaa luontaista purkuvirtaamaa. Korttelissa 215 hulevesien viivytysrakenteiden on tyhjennyttävä vuorokauden (24 h) kuluessa. Hulevesien hallintaan käytettävät rakenteet tulee rakentaa tason + 3,56 N yläpuolelle. Korttelissa 215 on toteutettava hulevesien virtaushidasteet kiintoaineiden laskeuttamiseksi. Hulevesien hallintamenetelmät mitoitetaan ja suunnitellaan tarkemmin rakennusluvan yhteydessä. Järjestelmät mitoitetaan niin, että viivytysaltaan tyhjentyminen tapahtuu vuorokauden kuluessa. Huleveden rakenteiden korkeuden määrittämisen perusteena on, ettei suunnittelijoilla ole välttämättä käytössä aiemmin tehtyjä selvityksiä. Jos tarvittavaa tilavuutta ei saada järjestettyä tontin viheralueilla altaissa ja kosteikoissa, voidaan käyttää myös maanalaisia viivytysrakenteita kuten hulevesikasetteja. Hulevesikaseteilla voidaan järjestää viivytystilavuutta maan alle, jolloin ne eivät vie tilaa tontin muilta toiminnoilta. Kasetit voidaan asentaa ajoradan, pysäköintialueiden ja viheralueiden alle. Kasettien varastointikapasiteetti on noin 95 % eli moninkertainen verrattuna sepelipesään. Kasettien minimi peitesyvyys on 0,8 m ja ne tulee asentaa 1 m pohjaveden pinnan yläpuolelle. Etäisyyden rakennuksista tulee olla vähintään 5 metriä. 14

Hulevedet viivytetään ennen niin johtamista vastaanottavaan vesistöön eli Jolkbyn jokeen. Hulevedet kuljettavat mukanaan kiintoaineisiin sitoutuneita haitta-aineita. Kun veden virtaus hidastuu, kiintoaine ehtii laskeutua mm. altaan pohjalle tai hulevesipainanteen pintaan. Kiintoaineen laskeuttamisestettä koskevan hulevesimääräyksen tarkoituksena on varmistaa, ettei kiintoainetta pääse hulevesien mukana vastaanottavaan vesistöön. 7.1 Hulevesien hallinta Pintavalunnan muodostumisen kannalta merkittävimpiä ovat vettä läpäisemättömät pinnat kuten katot ja kestopäällystetyt alueet esim. asfaltoidut pysäköintialueet. Näiden pintojen määrä tulee muutosten toteutuessa kasvamaan 2,6 hehtaarista noin 4 hehtaariin. Valunta tulee mitoitussateella, ilman toimenpiteitä, kasvamaan noin 135 l/s. 70 % pysäköintialueen pinta-alasta. Prisman pysäköintialueen pinta laskee rakennuksen edustan +5.8 metristä noin +4.3 metriin. 30 mm sateen tulvatilanteen lisäksi tarkastellaan tulvatilanne 50 mm, 50 min kestävällä sateella, jolloin 30 mm sademäärän ylittävä vesimäärä saa kasvattaa tontilta poistuvaa virtaamaa. Hallittu tulviminen vaatii huolellista tasaussuunnittelua. Tulviminen voidaan järjestää pysäköintialueilla. Jolkbyn joen itäpuolelle on mahdollista rakentaa asfaltoitu pysäköintialue. Tältä tontin itäiseltä osalta muodostuva hulevesivirtaama on mitoitussateella 194 l/s ja syntyvä vesimäärä 58 m 3. Viivytystilavuuden tulee olla noin 30 m 3. Liikennealueiden ja pysäköintitilojen öljynerotus tehdään rakennusmääräyskokoelman osan D1 mukaan. Huleveden laadun parantamiseksi suositellaan kasvillisuuspintaisia käsittelyrakenteita. Kattovesille ei tarvita erityistä laadullista käsittelyä. Hulevesiä varten rakennettavia kosteikkoja ja altaita voidaan hyödyntää myös lumenkasausalueina. Valunta tulee mitoitussateella, ilman toimenpiteitä, kasvamaan noin 300 l/s. Valuma-aluetarkastelussa on laskettu tontin pinnat niiden laadun mukaan sekä niiltä kertyvä valuma. Luonnontilaan verrattuna muutos on noin 640 l/s. Valuma-aluetarkastelussa on laskettu tontin pinnat niiden laadun mukaan sekä niiltä kertyvä valuma. Luonnontilaan verrattuna muutos on noin 530 l/s. Asemakaavan mukaisessa lopputilanteessa mitoitussateen aikaansaama hulevesivirtaama on 711 l/s ja vesimäärä 213 m 3. Viivytystilavuuden tulee olla noin 160 m 3. Tämän lisäksi tulee rakennuslupavaiheessa ottaa huomioon tulvatarkastelu. Tulvatarkastelu tehdään siten, että 30 min kestävällä 30 mm sateella suunnittelualueelta saa poistua alueen luonnontilainen virtaama 180 l/s. Näiden erotuksena saadaan tilapäisesti varastoitava vesimäärä noin 850 m 3, joka tavallisilla liiketonteilla sallitaan nousevan esim. pysäköintialueille. 15 cm:n vesipatja veisi noin Kuva 11. Suodatuspainanteen periaateluonnos, Sito Oy 2014.. 15

Kuva 12. Yläkuvassa hulevesien hallinnan periaatteet ja alakuvassa hulevesikosteikon periaateluonnos, Sito Oy 2014. 16

17

18

19

20