Jouni Sorvari Ympäristötieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus

Samankaltaiset tiedostot
Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Kekomuurahaiset ja puiden kasvu

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ?

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta Mikko Savolainen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Tunnista lajit ja logot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Metsälait muuttuvat: mitä tuumii metsänomistaja? Heimo Karppinen. Direktiivit, lait, sertifikaatit sääntely ohjaa metsätaloutta

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Muurahaisyhdyskuntien sosiaalinen evoluutio

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Uudet metsänhoidon suositukset

Yleiskuvaus

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

METSO-petolintuhanke:

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA

MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta

Metsänhoitosuositukset

Riistametsänhoito mistä on kyse?

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Kantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

Toimenpiteet kuvioittain

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Metsien luontainen rakenne ja metsänhoito - Kestävyyden osa-alueiden yhdistäminen

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Kaavojen metsätalousvaikutusten

Arvioinnin dokumentointi

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

METSO-petolintuhanke:

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Transkriptio:

Uutta tietoa metsän erirakenteiskasvatuksesta häiriödynamiikkahankkeen tuloksia 21.4.2015 Sokos Hotel Vantaa 12:00-16:30 Jouni Sorvari Ympäristötieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus

Esityksen sisältö Kekomuurahaisten ominaisuuksista Kekomuurahaiset ja metsänhakkuut Häiriödynamiikkatutkimuksen eteneminen Jouni Sorvari 21.4.2015 2

Kekomuurahaiset Lajeista 5 lajia suomessa Kaljukekomuurahainen (Formica polyctena) Niittykekomuurahainen (Formica pratensis) Pohjankekomuurahainen (Formica lugubris) Punakekomuurahainen (Formica rufa) Tupsukekomuurahainen (Formica aquilonia) Lajista riippuen: 1 tai jopa yli 500 kuningatarta 1 tai useita pesiä Epäitsenäinen yhteiskuntien perustaminen Jouni Sorvari 21.4.2015 3

Kekomuurahaiset ovat sateenvarjolajeja Kekopesissä elää muita selkärangattomia Myös uhanalaisia lajeja Jouni Sorvari 21.4.2015 4

Kekomuurahaiset ovat ekosysteemi-insinöörejä Maan muokkaus ph-muutokset Ravinnekierto Jouni Sorvari 21.4.2015 5

Kekomuurahaiset tarjoavat ekosysteemipalveluja Metsätuholaisten torjunta Puiden kasvua edistävät vaikutukset Ravinteet Hiilidioksidi Jouni Sorvari 21.4.2015 6

Kekomuurahaiset Ravinnonkeruualueen halkaisija jopa 200m Kasvaa yhteiskunnan/pesän kasvaessa Ravinto pääasiassa Kirvojen ulosteet Selkärangattomat (+hyvin pienet selkärankaiset) Suuret pesät riippuvaisia suuresta ravinnonkeruualueesta Suurissa pesissä tuotetaan uudet kuningattaret ja koiraat Jouni Sorvari 21.4.2015 7

Kekodynamiikka Uudet keot valoisiin kohtiin Aukot latvustossa (kaatuneet tai kuolleet puut, ym.) Pienet keot riippuvaisia auringon valosta Sisäinen lämmöntuotanto ei toimi Suurissa keoissa lämmöntuottoa, ei riippuvaisia valosta Riippuvaisia suuresta ravinnonkeruualueesta Luontaisessa häiriökehityksessä latvustossa aukkoja Mahdollistaa uudet keot metsien sisällä Jouni Sorvari 21.4.2015 8

Laajat avohakkuut ovat haitallisia kekomuurahaisille Ravinnon puute Ympäristön olosuhteet Pienilmaston kuivuminen Lämpötilavaihtelut Suunnistusvaikeudet maamerkkien katoaminen Jouni Sorvari 21.4.2015 9

Laajat avohakkuut ovat haitallisia kekomuurahaisille Lisääntyminen hiipuu Immuunipuolustus häiriintyy Työläiset jäävät pienemmiksi Yksilöiden talvikuolleisuus lisääntyy Vararavinnon vähyys Monipesäiset liittoutumat hajoavat Keot kuivuvat lämmönsäätely häiriintyy Keot autioituvat Jouni Sorvari 21.4.2015 10

HD-metsänkäsittelymenetelmät ja kekomuurahaiset Poimintahakkuut Muistuttavat luontaisia uusien kekojen perustuspaikkoja Uusien kekojen syntyminen talousmetsien sisäosin (?) Ei erityisen haitallista vanhoille keoille (?) Pienaukkohakkuut Etäisyys metsänlaitaan keosta pieni vähäinen haitta Uusien kekojen syntyalueita reunoilla Sopiva sekoitus poimintaa ja pienaukotusta parantaa kekomuurahaisten elinvoimaisuutta Tuottavaa ja muurahaisystävällistä metsätaloutta? Jouni Sorvari 21.4.2015 11

Hakkuun koolla (metsänreunan läheisyydellä) on merkitystä Metsän reunan lähellä lisääntyvien yksilöiden tuotanto varmempaa Sorvari J (2013) Scandinavian Journal of Forest Research 28: 451-455 Jouni Sorvari 21.4.2015 12

Hakkuun koolla (metsänreunan läheisyydellä) on merkitystä Metsän reunan lähellä pesien selviytyminen parempaa Sorvari J (2013) Scandinavian Journal of Forest Research 28: 451-455 Jouni Sorvari 21.4.2015 13

Häiriödynamiikkatutkimuksen eteneminen Ruunaa Kekomuurahaisten pesät kartoitettu 2012 ja 2013 247 kpl GPS-paikannukset Mittaukset (halkaisija) Lajimääritykset Jouni Sorvari 21.4.2015 14

Tutkimuksen seuraavat vaiheet Pesien elossasäilymisen kartoittaminen 4v. Käsittelystä (2015 ja 2016) 4-v -Kriteeri perustuu aiempaan tutkimukseen Uusien pesien perustaminen poiminta- ja pienaukkohakkuualueilla (2015 ja 2016) Raportointi syksyllä 2016 Jouni Sorvari 21.4.2015 15

Kiitos