KAARINAN VALOMERKKI -TOIMINTAMALLI

KAARINAN VALOMERKKI -TOIMINTAMALLI SEURANTARAPORTTI 2004-2008 Terhi Vuori Kaarinan nuorisopalvelut 1.2.2008

1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. VALOMERKKI -TOIMINTAMALLI 4 2.1. Toimintaprosessi 4 2.2. Tavoitteet 5 2.3. Kohderyhmä 5 2.4. Työryhmä 6 2.5. Tiedotus 6 3. VALOMERKKI -ILMOITUKSET 6 3.1. Kiinnijäännit huhtikuu 2004 - joulukuu 2007 7 3.2. Kiinnijääntien vertailu vuosittain 8 3.3. Kiinnijääneiden sukupuolijakauma kuukausittain 9 3.4. Kiinnijäännit kuukausittain eri vuosina 10 3.5. Kiinnijääneiden ikäjakauma 2004-2007 11 3.6. Tyttöjen ja poikien ikäjakauman vertailu 12 3.7. Kiinnijääneiden ikäjakauman kehitys 13 3.8. Kiinnijääneiden sukupuolijakauman kehitys 14 3.9. Kiinnijääntien vuosittaiset kuukausikeskiarvot 15 4. ASIAKASKYSELY 16 5. TYÖRYHMÄN ARVIO 20 6. VALTAKUNNALLISET TERVEYSKYSELYT 21 7. UUSI LASTENSUOJELULAKI 22 8. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ KAARINASSA 23

9. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUUNNITTELU 23 9.1. Ehkäisevän päihdetyön periaatteita 23 9.2. Ehkäisevän päihdetyön toimenpiteet 25 9.3. Ehkäisevän päihdetyön organisointi 27 2 10. KEHITTÄMISHAASTEET JA -TOIMENPITEET 28 11. LOPUKSI 30 12. LIITE: ASIAKASKYSELY 32

3 1. JOHDANTO Valomerkki toimintamalli otettiin käyttöön Kaarinassa huhtikuussa 2004 kaupungin nuoriso- ja sosiaalipalveluiden ja Kaarinan kihlakunnan poliisin yhteistyöhankkeena. Hankkeesta kehittyi pysyvä toimintamalli, jota toteutetaan muiden työtehtävien ohella. Toimintamallin tavoitteena on alle 18-vuotiaiden päihteiden käytön vähentäminen Kaarinan kaupungissa välittömän puuttumisen keinoin. Nykyään Valomerkki -malli toimii jo noin 20 kunnassa, muuan muassa Liedossa, Paimiossa, Sauvossa, Paraisilla, Pirkkalassa, Riihimäellä ja lähikunnissa sekä Turunmaan alueen kunnissa. Ensimmäistä valtakunnallista Valomerkki päivää vietettiin Kaarinassa toukokuussa 2007 ja paikalle saapui edustajia kymmenestä eri kunnasta. Päivään osallistui myös Kaarinan kaupunginjohtaja ja sisäasiainministeriön edustaja sisäisen turvallisuuden sihteeristöstä. Valomerkki -päivän aikana jaettiin kokemuksia ja ideoitiin toimintamallin kehittämistä. Erinomaisen palautteen johdosta Valtakunnallinen Valomerkki -päivä päätettiin järjestää Kaarinassa myös keväällä 2008. Opetusministeriö myönsi vuonna 2007 rahoituksen Valomerkki toimintamallin kehittämistä varten. Rahoituksen turvin palkattiin määräaikainen projektityöntekijä laatimaan seurantaraporttia toimintamallista ja osallistumaan toimintaan kokopäiväisesti. Tässä seurantaraportissa arvioidaan Kaarinan Valomerkki toimintamallin sekä sen tavoitteiden tähänastista toteutumista ja hahmotellaan suuntaviivoja toiminnan kehittämiseksi. Kehittämistarpeiden selvittämisessä käytetään Valomerkki -kiinnijääntien tunnuslukuja sekä asiakas- ja työryhmäkyselyjen tuloksia. Kouluterveyskyselyitä, ehkäisevää päihdetyötä yleisesti ja vuoden 2008 alussa voimaan astunutta uutta lastensuojelulakia käsitellään myös lyhyesti. Kehittämishaasteet ja toimenpide-ehdotukset on koottu raportin loppuun. Tavoitteena on Valomerkki -toimintamallin kehittäminen siten, että jo olemassa olevia resursseja ei tarvitse lisätä.

4 2. VALOMERKKI TOIMINTAMALLI Kaarinan Valomerkki toiminta on ennaltaehkäisevää, varhaisen puuttumisen päihdetyötä. Alkoholinkäytön lisäksi puututaan alaikäisten tupakanpolttoon, nuuskaamiseen, huumeiden käyttöön sekä liuotteiden ja lääkkeiden päihdekäyttöön. Tähän mennessä Valomerkki toimenpiteisiin on kuitenkin poikkeuksetta johtanut alkoholin käyttö. Toimintamallin vaikuttavuus perustuu siihen, että nuori joutuu tekemisiin poliisin kanssa, vanhemmille ilmoitetaan tapahtuneesta ja nuoren on otettava vastuu teostaan henkilökohtaisessa päihdekeskustelussa. Kiinnijäämisen ja keskustelun tarkoituksena on, että nuori oppii ymmärtämään päihteiden käytön seurauksia sekä yhteiskuntajärjestyksen ja sosiaalisen normiston tarkoitusta. Tavoitteena on myös vaikuttaa päihteiden käytön taustalla oleviin asenteisiin. 2.1. Toimintaprosessi Valomerkki -toimintamallissa puututaan välittömästi alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöön ja hallussapitoon. Ensimmäinen puuttuminen on poliisin väliintulo ja yhteydenotto kotiin. Poliisi on ainoa virallinen kiinniottaja, mutta poliisille voi ilmoituksen tehdä kuka tahansa. Poliisi voi myös kirjoittaa sakon, jos kyseessä on 15 vuotta täyttänyt henkilö. Poliisilta tieto toimitetaan sosiaalitoimistoon ja sieltä keskusteluja hoitaville sosiaali- tai nuorisopalveluiden ohjaajille. Kaupungin toimitiloissa järjestetään keskustelutilaisuus, jossa ovat ohjaajan lisäksi läsnä kiinnijäänyt ja ainakin toinen vanhemmista. Keskustelu pyritään järjestämään kahden viikon sisällä kiinnijäämisen jälkeen. Keskusteluissa käydään läpi kiinnijäämiseen johtanutta ja mahdollisesti aikaisempaa päihteiden hankintaa ja käyttöä sekä sen seurauksia. Keskustelun runkona käytetään ohjaajien laatimaa lomaketta, joka täytettynä arkistoidaan. Valomerkki -asiakkaita koskevia tietoja ei luovuteta ulkopuolisille tahoille. Jos alle 18-vuotiaasta henkilöstä tehdään kolmas ilmoitus, keskustelu suoritetaan poliisilaitoksella poliisin läsnä ollessa ja viimeistään kolmas kerta johtaa myös lastensuojelullisiin toimenpiteisiin. Lisäksi kartoitetaan mahdolliset jatkotoimenpiteet, joita voivat olla esimerkiksi päihdeterapeutin vastaanotto tai päihdeseuranta. Osa tapauksista, joissa päihteiden käyttöön liittyy rikos, jää poliisin ja poliisilaitoksella

5 työskentelevän sosiaalityöntekijän käsiteltäviksi. Tällöin poliisilaitoksen sosiaalityöntekijä ilmoittaa sosiaalitoimeen lähettämässään lastensuojeluilmoituksessa, että erillistä Valomerkki keskustelua ei tarvita. Kaikki Valomerkki -tapaukset ovat joka tapauksessa esillä lastensuojelun viikkopalaverissa. Poliisin rooli toiminnassa on ratkaisevan tärkeä, koska tällä on ainoana valtuudet ottaa kiinni päihtynyt tai päihteitä hallussaan pitävä nuori. Poliisin taholta on lisäksi mahdollisuus saada ajan tasalla olevaa tietoa lainsäädännöstä ja kaarinalaisten nuorten päihdekäyttäytymisestä. Sosiaaliohjaajien ammattitaitoon sisältyy muun muassa perheiden kanssa työskentely, tukitoimien järjestäminen ja hoitoon ohjaaminen tarvittaessa. Nuoriso-ohjaajilla puolestaan on kasvatuksellista ja nuorten vapaa-ajan käyttöön liittyvää käytännön kokemusta. 2.2. Tavoitteet Valomerkki toimintamallin yleinen tavoite on alle 18-vuotiaiden päihteiden käytön vähentäminen Kaarinan kaupungissa. Tarkoituksena on puuttua välittömästi ilmitulleeseen päihteiden käyttöön ja hallussapitoon sekä vaikuttaa asenteisiin ja yleiseen mielipiteeseen, jotta alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöä ei sallittaisi. Vanhemmille pyritään selvittämään nuoren päihteiden käyttöä koskeva todellinen tilanne ja heidän kanssaan keskustellaan esimerkiksi rajojen asettamisesta sekä muusta nuoren päihteiden käyttöön ja kasvatukseen liittyvästä. 2.3. Kohderyhmä Ensisijaisena kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat kaarinalaiset ja heidän vanhempansa. Laajemmin kohderyhmänä ovat kaikki kuntalaiset, jotka asenteillaan, esimerkillään ja toiminnallaan vaikuttavat lasten ja nuorten päihteiden käyttöön.

6 2.4. Työryhmä Toimintamallia toteuttavat Kaarinan kaupungin sosiaalipalvelut ja nuorisopalvelut yhdessä Kaarinan kihlakunnan poliisin kanssa. Sosiaalipalveluista työryhmään kuuluu kaksi ohjaajaa ja nuorisopalveluista viisi ohjaajaa. Vuonna 2007 mukaan saatiin poliisilaitoksella toimintansa aloittanut sosiaalityöntekijä. Valomerkki työtä tehdään muun työn ohessa, kokopäiväisen Valomerkki -työntekijän palkkaamiseen ei ole ollut tarvetta. Toimijat kokoontuvat kerran kuukaudessa keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja miettimään uusia toimintatapoja jos tarve niin vaatii. 2.5. Tiedotus Toimintamalli esitellään internetissä Kaarinan kaupungin kotisivuilla. Toiminnan tueksi on myös laadittu juliste sekä esite, joka sisältää tietoa eri päihteiden käytön yleisyydestä alle 18-vuotiaiden keskuudessa, terveyshaitoista ja lain määräyksistä. Esite on jaettu kouluihin, nuorisotaloille ja Valomerkissä kiinnijääneille. Ohjaajat ovat kertoneet Valomerkki toiminnasta vanhempainilloissa, ja työryhmässä mukana oleva poliisi on kiertänyt kaupungin kouluissa esittelemässä toimintaa ja puhumassa päihteistä. Valomerkki -toimintamallista on lisäksi tiedotettu lehdistössä ja paikallistelevisiossa. 3. VALOMERKKI ILMOITUKSET Valomerkki ilmoituksia on kirjattu huhtikuusta 2004 lähtien vuoden 2007 joulukuun loppuun mennessä kaiken kaikkiaan 264 kappaletta. Iältään kiinnijääneet ovat olleet 11 17-vuotiaita ja kaikki ilmoitukset ovat liittyneet alkoholin käyttöön tai hallussapitoon. Ilmoituksista 42 % koski tyttöjä, 58 % poikia ja toistamiseen tai useammin kiinnijääneitä oli 11 % kokonaismäärästä. Valomerkki -keskusteluihin osallistui noin 95 % kutsutuista nuorista vanhempineen. Kaaviot seuraavilla sivuilla havainnollistavat kiinnijääntien ajallista jakautumista sekä painottumista iän ja sukupuolen mukaan.

7 3.1. Kiinnijäännit huhtikuu 2004 joulukuu 2007 300 264 200 153 111 100 30 0 tytöt pojat yhteensä uusijat

8 3.2. Kiinnijääntien vertailu vuosittain 100 82 85 50 46 51 0 2004 2005 2006 2007

9 3.3. Kiinnijääneiden sukupuolijakauma kuukausittain jo mar 2 6 5 5 lo 8 20 sy 9 15 elo 12 18 hei ke 1 3 29 30 tytöt pojat to 10 25 hu 12 19 maa hel 5 4 5 11 ta 4 6 0 5 10 15 20 25 30 35

10 3.4. Kiinnijäännit kuukausittain eri vuosina 30 27 17 18 0 13 11 10 8 8 8 5 5 5 4 4 3 1 1 1 1 13 12 9 9 7 7 5 3 5 6 3 3 2 1 1 ta hel maa hu to ke hei elo sy lo mar jo 2004 / 8 kk 2005 / 12 kk 2006 / 12 kk 2007 / 12 kk

11 3.5. Kiinnijääneiden ikäjakauma 2004-2007 100 96 62 37 42 20 0 1 6 11 v 12 v 13 v 14 v 15 v 16 v 17 v

12 3.6. Tyttöjen ja poikien ikäjakauman vertailu 70 62 60 50 40 35 34 32 30 25 27 20 10 11 9 12 10 0 3 3 0 1 11 v 12 v 13 v 14 v 15 v 16 v 17 v tytöt pojat

13 3.7. Kiinnijääneiden ikäjakauman kehitys 50 % 46,4 % 42,7 % 30,4 % 25 % 25,5 % 23,5 % 23,9 % 21,6 % 2004 2005 2006 2007 17,4 % 18,8 % 15,5 % 18,3 % 17,6 16,7 % 8,7 % 9,8 % 10,9 % 8,7 % 0 % 4,9 % 3,6 % 3,7 % 2,0 % 2,4 % 11v 12v 13 v 14 v 15 v 16 v 17 v

14 3.8. Kiinnijääneiden sukupuolijakauman kehitys 100 % 50 % 61 % 61 % 39 % 39 % 59 % 41 % 54 % 46 % 0 % 2004 2005 2006 2007 tytöt pojat

15 3.9. Kiinnijääntien vuosittaiset kuukausikeskiarvot 8 6,8 7,0 6 5,0 4,3 4 2 0 2004 2005 2006 2007 Valomerkki -toimintamalli on nyt ollut käytössä kolme vuotta ja yhdeksän kuukautta. Tyttöjen suhteellinen osuus kiinnijäänneistä on kasvanut varsinkin vuonna 2007 ja poikien vastaavasti laskenut, vaikka kiinnijääneitä poikia lukumääräisesti on yhä enemmän. Valomerkki tapaukset lisääntyivät vuoden 2005 jälkeen, kun kaarinalaisia nuoria koskevia ilmoituksia alettiin vastaanottaa runsaasti myös Turusta ja Kaarinan kihlakunnan alueen muista kunnista. Kaarinassa nuoria on tavoitettu päihtyneenä useimmiten keskustan alueella, mutta vuonna 2007 kiinnijääntejä tapahtui yhtä paljon Littoisissa. 16-vuotiaista tehtiin suhteessa eniten ilmoituksia, 37 % kokonaismäärästä,

16 ja varsinkin poikien osuus painottuu 16 17 vuoden ikään. 14-vuotiaina kiinnijääneistä puolestaan yli puolet on ollut tyttöjä. Kaiken kaikkiaan päihtyneinä tavoitettujen nuorten keskimääräinen ikä on jonkin verran noussut toimintavuosien kuluessa. Kuukausijakaumaa tarkasteltaessa koulujen loppumisen juhlinta ja siihen liittyvä poliisin tehovalvonta näkyy kesäkuun piikkinä kiinnijääntien määrässä. Vuonna 2007 kyseinen ajankohta oli Kaarinassa kuitenkin huomattavasti edellisvuotta rauhallisempi. Heinäkuussa kiinnijääneitä oli selvästi vähiten ja sitä selittää paljolti poliisin lomaaikojen osuminen kyseiseen ajankohtaan. Poikien kiinnijäännit jakautuvat etenkin huhti-, touko- ja kesäkuulle, kun tyttöjen kohdalla kiinnijäännit painottuvat kesäkuuhun. Uusijoita Valomerkissä on kaiken kaikkiaan ollut vain 30, mutta jotkut näistä nuorista ovat jääneet kiinni useita kertoja. Ennen kaikkea tämä kertoo ongelmien taipumuksesta kasaantua muutamien kohdalle. 4. ASIAKASKYSELY Valomerkki toiminnan yhteydessä kiinnijääneille nuorille ja heidän vanhemmilleen lähetettiin nimettömänä palautettava kysely Valomerkki -toiminnasta. Tavoitteena oli selvittää, mitä myönteisiä asioita Valomerkki toiminnalla on saavutettu, mitä puutteita toimintamallissa koetaan olevan ja mihin suuntaan toiminnan toivotaan kehittyvän. Kirjallisen kysely lähetettiin kaikille Valomerkkiin kutsutuille, sekä vanhemmille että nuorille. Kyselyä täydennettiin 30 Valomerkki -keskustelun yhteydessä hankituilla tiedoilla. Kirjalliseen kyselyyn vastasi 61 henkilöä ja 92 % heistä koki Valomerkki keskustelulla olleen myönteisiä vaikutuksia ja noin puolet totesi päihteiden käytön vähentyneen tai loppuneen kokonaan Valomerkin väliintulon jälkeen. Puolet vastanneista ilmoitti myös keskustelun päihteistä ja/tai muista asioista lisääntyneen nuoren ja vanhempien välillä. Suurin osa vastanneista vanhemmista ei pitänyt nuorten päihteiden käyttöä missään määrin hyväksyttävä, kun taas suurin osa nuorista oli kohtuukäytön kannalla. Kaiken kaikkiaan 73 % kyselyyn vastanneista ilmoitti olevansa tyytyväinen Valomerkki -toimintaan. Asiakkaille lähetetty kyselylomake löytyy liitteenä seurantaraportin lopussa. Seuraavilla sivuilla asiakaskyselyn tulokset on jaoteltu kehittämisalueittain myönteisiin ja kielteisiin arvioihin Valomerkki -toiminnasta sekä asiakkaiden ehdotuksiin toiminnan kehittämiseksi.

17 KEHITTÄMISALUE Kiinnijääminen ja Valomerkki -keskustelu MYÖNTEINEN ARVIO edesauttaa keskustelua kotona (muutkin aiheet kuin päihteet) päihteiden käyttö vähenee tai loppuu vanhemmille paljastuu uusia asioita nuoren elämästä mm. päihteiden käytöstä ja asioihin voidaan reagoida tiukka puuttuminen nuorten päihteiden käyttöön KIELTEINEN ARVIO sisätiloissa juominen lisääntyy valehtelu esim. juodun alkoholin määrästä vanhempien ollessa läsnä kotiasioista kysyminen kiusallista EHDOTUS selkeä selvitys toimintamallista ja sen tavoitteista keskusteluun kutsuttaessa: tarkoitus tukea, ei arvostella kasvatusta poliisin läsnäolo jo ensimmäisellä uusintakerralla, pienryhmäkeskustelut, tukihenkilöt koulunkäyntiin liittyvien ongelmien kartoittaminen hoitoon ohjaaminen tarvittaessa harrastuksiin ja vapaa-ajanvieton mahdollisuuksiin ohjaaminen molemmat vanhemmat mukaan keskusteluun seurantasoitto jälkeenpäin kotiin tukihenkilö uusijoille keskusteluista kieltäytyneille materiaalia postitse ja mahdollisuus keskusteluun myöhemmin

18 KEHITTÄMISALUE Vanhempien aktivoiminen KIELTEINEN ARVIO vanhempien välisen yhteistyön esteenä päihteiden käyttöä koskevat mielipide-erot eniten apua tarvitsevat kieltäytyvät keskustelusta EHDOTUS yhteisistä rajoista ja säännöistä sopiminen esim. kotiintuloajat päihteiden käyttöön puuttuva yhteistyö puheeksi vanhempainilloissa jalkautuminen alaikäisten pariin erityisesti riskiajankohtina KEHITTÄMISALUE Nuorten aktivoiminen KIELTEINEN ARVIO mielekkään toiminnan ja tilojen puute toiminta ja tilat eivät kiinnosta EHDOTUS päihteettömät tapahtumat ja toiminnot, nuoret mukana suunnittelussa palkintohaasteet esim. tupakoinnin lopettaminen kimpassa, viikonloput selvin päin kahvila alle 18-vuotiaille

19 KEHITTÄMISALUE Valomerkki -tiedotus ARVIO toiminta kohtalaisen tunnettua EHDOTUS jalkautuminen kouluihin ilmoittelu paikallislehdessä KEHITTÄMISALUE Päihteiden saatavuus KIELTEINEN ARVIO kaverit ostavat vieraat ostavat alaikäisen helppo ostaa itse vanhemmat usein tietämättömiä mistä päihteet hankittu EHDOTUS ei ehdotuksia

20 5. TYÖRYHMÄN ARVIO Valomerkki työryhmään kuuluvat arvioivat Valomerkki -toimintaa sen perusteella, miten toiminnassa mukana oleminen vaikuttaa omaan työhön, kaivataanko täydentävää koulutusta ja mikä toiminnassa vaatii kehittämistä. Palautteet jaoteltiin myönteisiin arvioihin, kielteisiin arvioihin ja toimenpide-ehdotuksiin. ARVIOINTIULOTTUVUUS MYÖNTEINEN ARVIO KIELTEINEN ARVIO TOIMENPIDE- EHDOTUS Valomerkki -toiminta Ylikunnallinen ja hallinnollinen yhteistyö Luonteva osa työnkuvaa Urautuminen ja väsymys Ajankäytön ongelmat Työryhmän suuri koko Kokoonpanon pienentäminen ja/tai vastuun keskittäminen Vastuualueiden selkeä määrittely Nopean puuttumisen mallin toteutuminen käytännössä Päätyöhön liittyvät rooliristiriidat Resurssien puute esim. pienryhmätoimintaan Toiminnan koordinointi Epävarmuus Valomerkki keskustelujen vaikuttavuudesta Tehtävien ja vastuun kierrättäminen Toimijoiden täydentävä koulutus (päihdetietous, arviointi, keskustelumenetelmät) Yhteydenpito poliisiin ja Kaarinan päihdetilanteessa ajan tasalla pysyminen Aktiivisempi jalkautuminen kouluihin

21 6. VALTAKUNNALLISET TERVEYSKYSELYT Viimeisin Kouluterveyskysely tehtiin Kaarinassa 2007. Kysely toteutetaan kahden vuoden välein ja se kattaa peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat. Kyselyä ei Kaarinassa tehty ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville. Ammatillisten oppilaitosten kohdalla Kouluterveyskysely toteutettiin vuonna 2007 vain Kainuun kunnissa ja viidessä muussa pohjoisen kunnassa. Näissä kyselyissä ilmeni, että ammattiin opiskelevista joka toinen tupakoi päivittäin ja humalajuominen on kaksi kertaa ja laittomien huumeiden kokeilu kolme kertaa yleisempää kuin lukiolaisilla. Vuoden 2007 tuloksien mukaan kaarinalaisten lukiolaisten säännöllinen päihteiden käyttö on selvästi yleisempää kuin maakunnassa keskimäärin. Päivittäinen tupakointi on jatkuvasti vähentynyt ajalla 2003 2007, mutta se on edelleen maakunnan keskitasoa yleisempää ja vastanneista lukiolaisista joka viides ilmoitti tupakoivansa päivittäin. Humalajuominen puolestaan on lisääntynyt ja lukiolaisilla se oli huomattavasti yleisempää kuin maakunnassa keskimäärin, 42 % vastanneista ilmoitti juovansa itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa. Laittomien huumeiden kokeilu väheni hieman, mutta ylitti yhä maakunnan keskitason. Vanhemmat olivat myös keskimääräistä tietämättömämpiä lastensa viikonloppuiltojen viettopaikasta. Vastanneista lukiolaispojista 49 % ilmoitti juovansa itsensä vähintään kerran kuukaudessa tosihumalaan eli hieman yleisemmin kuin tytöt, joiden kohdalla vastaava luku oli 35 %. Lisäksi päivittäinen tupakointi ja laittomien huumeiden kokeilu olivat hieman tyypillisempiä pojille kuin tytöille. Pojilla myös oli päihteistä huonommat tiedot kuin tytöillä. Vanhemmat tiesivät huonommin poikien kuin tyttöjen viikonloppuiltojen viettopaikan ja pojat olivat tehneet toistuvasti rikkeitä tyypillisemmin kuin tytöt. Toisin kuin Kouluterveyskysely Kaarinan osalta osoittaa, vuonna 2007 valmistuneen, koko maan kattavan Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuoret tupakoivat ja juovat alkoholia entistä vähemmän. Terveystapatutkimuksen mukaan raittius on lisääntynyt 12 16-vuotiaiden keskuudessa ja toistuva alkoholin käyttö, humalajuominen sekä tupakointi ovat vähentyneet. Myönteinen kehitys johtuu selvityksen mukaan pääasiassa käytön aloittamisiän siirtymisestä myöhempään ikään. Tämä suuntaus on nähtävissä myös Valomerkki toiminnan tuloksissa.

22 7. UUSI LASTENSUOJELULAKI Uusi lastensuojelulaki astui voimaan 1.1.2008. Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu sekä ehkäisevä lastensuojelu, joka terminä korvaa vanhassa laissa käytetyn ennalta ehkäisevän lastensuojelutyön. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat muun muassa lastensuojelutarpeen selvitys ja avohuollon tukitoimet. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, esimerkiksi nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Uuden lain tavoitteena on turvata lapsen ja perheen tarvitsemat tukitoimet ja palvelut, parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä sekä mahdollistaa entistä varhaisempi ongelmiin puuttuminen ja tehokas tuki avopalveluissa. Kuntien on laadittava suunnitelma, joka kattaa esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut sekä eri toimijatahojen yhteistyön järjestämisen. Uuden lastensuojelulain puitteissa Valomerkki -toiminnan roolia on mahdollista nostaa esille, koska laki painottaa ehkäisevän toiminnan merkitystä ja kunnan on huolehdittava siitä, että lapsille, nuorille sekä vanhemmille järjestetään kasvatusta ja hyvinvointia tukevaa toimintaa. Ilmoituskynnystä on uudessa laissa alennettu. Ennen ilmoitusvelvollisia olivat sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisin ja seurakunnan työntekijät, mutta nyt velvollisuutta on laajennettu koskemaan myös nuorisotoimen sekä yksityisen sektorin palveluntuottajien työntekijöitä. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille. Valomerkki toimintamallia ei uuden lain pohjalta tarvitse muuttaa. Ajan myötä selviää, näkyykö lain soveltaminen lisääntyneenä tietojen vaihtona ammattisektorien välillä, Valomerkki-ilmoitusten määrässä ja toimintaan liittyvien prosessien nopeutumisena.

23 8. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ KAARINASSA Ehkäisevää päihdetyötä Kaarinassa suunnittelee, toteuttaa ja arvioi moniammatillinen Sateenkaarina -työryhmä. Työryhmä koostuu keskeisistä ehkäisevää päihdetyötä tukevista ja toteuttavista julkisen sektorin toimijatahoista. Näitä ovat terveyskeskus, koulutoimi, sosiaalipalvelut, nuorisopalvelut, poliisi ja seurakunta. Valomerkki toimijoista nuorisopalvelut ja poliisi ovat osa myös Sateenkarina työryhmää ja Sateenkaarinaa puolestaan koordinoi päättäjätason virkamiehistä koostuva Kaarinan Huumefoorumi. Ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan Kaarinassa paljolti yhteistyönä, mutta myös keskitetysti terveyskeskuksen sisällä, jossa toimivat muun muassa terveysohjaaja ja päihdeterapeutti. Terveysohjaaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi Kaarinan ja Piikkiön ehkäisevää päihdetyötä ja päihdeterapeutti on erikoistunut päihdehoitoon. Kouluissa tukea ja apua alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöä koskevissa asioissa saa kouluterveydenhoitajilta, -kuraattoreilta ja -psykologeilta. Kouluihin on laadittu puuttumismalli päihdetapauksissa ja mikäli tilanne vaatii, voidaan nojautua koulun ulkopuolisiin tukimahdollisuuksiin. Alle 18-vuotiaiden ei-koululaisten ollessa kyseessä ensisijainen yhteydenottopaikka on sosiaalitoimisto. 9. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUUNNITTELU Ehkäisevän päihdetyön avulla vähennetään korjaavaan työhön ja kalliisiin erityispalveluihin liittyviä henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia rasitteita. Tässä luvussa käydään läpi ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa 9.1. Ehkäisevän päihdetyön periaatteita Ehkäisevä päihdetyö tulee suunnitella vahvistamaan suojaavia tekijöitä ja vähentämään riskitekijöitä. Ehkäisevän päihdetyön tulee koskea kaikkia päihteitä.

Nuorten oppimaa tietoa päihteistä ja niiden haittavaikutuksista on vahvistettava nuoriin myönteisesti suhtautuvalla otteella. 24 Ehkäisevän päihdetyön tulee vahvistaa sosiaalisia taitoja (vuorovaikutus, toverisuhteet, itsetunto ja kieltäytymistaidot) ja päihdevastaisia asenteita. Alaikäisille suunnatun ehkäisevän työn tulee sisältää vuorovaikutteisia menetelmiä kuten pienryhmäkeskusteluja. Alaikäisille suunnattuun päihdetyöhön tulee sisällyttää vanhempien tai huoltajien osuus. Sekä perheen sisäistä että perheiden välistä keskustelua päihteiden käytöstä ja linjauksista päihteiden käytön suhteen on tuettava. Perhekeskeisellä ehkäisevällä päihdetyöllä on suurempi vaikutus kuin pelkästään vanhempiin tai lapsiin kohdennetuilla. Yhteisölliset lähestymistavat, joihin sisältyy esimerkiksi tiedotusvälineiden aktiivinen hyödyntäminen ja pyrkimykset vaikuttaa alkoholin ja tupakan saatavuuteen, ovat tehokkaampia, mikäli niihin yhdistetään yhteistyö koulujen ja perheiden kanssa. Koulun kautta voidaan tavoittaa mahdollisimman suuri osa nuorista, myös päihteiden käytön riskiryhmät (esim. nuoret joilla on käyttäytymishäiriöitä tai oppimisvaikeuksia). Tavoitteet ja toimenpiteet tulee mukauttaa paikallisiin päihdeolosuhteisiin. Mitä suurempi huoli nuoresta herää, sitä nopeammin on ryhdyttävä jatkotoimenpiteisiin (esim. hoitoonohjaus). Päihteiden käyttöä ehkäisevissä toimenpiteissä on huomioitava ikä, kehitystaso, kulttuurinen tausta ja nuorten tavat hahmottaa maailmaa. Tehokas ehkäisevä päihdetyö on jatkuvaa.

Tehokkaissa päihteiden käyttöä ehkäisevissä toimenpiteissä on hyvä kustannushyötysuhde. 25 9.2. Ehkäisevän päihdetyön toimenpiteet Alkoholin hankkiminen on alaikäisille tällä hetkellä liian helppoa. Poliisin, sosiaalitoimen ja alueen muiden keskeisten toimijoiden kanssa tulisi yhteistyössä kehittää päihteiden vastuullista myyntiä ja valvontaa. Vähittäismyyjiin olisi vedottava henkilöllisyyden tarkistamiseksi ja omavalvontasuunnitelman laatimiseksi. Valvontaa voidaan tehostaa kampanjaluonteisesti, jolloin tavoitteena on paitsi välittömästi rajoittaa alaikäisten alkoholihankintoja, myös herättää keskustelua päihteiden saatavuuteen liittyvistä kysymyksistä. Yksittäiset kampanjat ja tehoiskut tarvitsevat rinnalleen myös pitkäjänteisempää toimintaa. Elinkeinoelämän edustajat voidaan sitouttaa yhteistyöhön sopimuksen avulla, jonka sisältö kattaa esimerkiksi henkilöllisyyden tarkistamisen nuorilta henkilöiltä, huomion kiinnittämisen väärennettyihin henkilöllisyyspapereihin ja aikuisten suorittaman alkoholin välityksen alaikäisille. Kassojen välittömässä läheisyydessä voidaan esimerkiksi tarrojen avulla viestittää, että kyseisessä paikassa ikärajoja valvotaan aktiivisesti. Terveyteen liittyvät tekijät eivät yleensä merkittävästi vaikuta nuorten päihteiden käytön säätelyyn, mutta heillä on oikeus saada asiallista tietoa käytön seurauksista. Etenkin välittömistä ja lyhyen aikavälin seurauksista keskustelemalla nuoret voidaan saada ajattelemaan päihteiden käytön haittapuolia omalla kohdallaan. Usein nuori perustelee päihteiden käyttöään sillä, että kaveriporukassa on hauskempaa ja puheliaisuus lisääntyy. Nuoren kanssa keskusteltaessa päihteiden käytön sosiaalisia syitä sekä seurauksia olisi käsiteltävä lähestymällä niitä samasta suunnasta kuin nuori itse. Nuoren kanssa voidaan virittää kriittistä keskustelua päihteiden roolista hänen elämässään, mutta selväksi on tehtävä, että päihteiden nauttiminen on tietoinen ja päämäärähakuinen valinta. Nuoret olisi ohjattava arvioimaan kriittisesti myös esimerkiksi vallitsevaa päihdekulttuuria ja päihteitä tiedotusvälineissä. Kaiken kaikkiaan kieltojen ja rajoitusten korostamista on syytä välttää, kun nuorten asenteisiin yritetään vaikuttaa.

26 Usein nuoret uskovat ikätovereidensa olevan kokeneempia päihteiden käyttäjiä ja sosiaaliset paineet käyttää päihteitä lisääntyvät. Julkisissa ja henkilökohtaisissa keskusteluissa olisi enemmän tuotava esille, että suuri osa nuorista ei tavoittele humalatilaa ja että juomisesta pidättäytyminen ei sulje yksilöä porukan ulkopuolelle. Nuoria, jotka eivät käytä päihteitä, olisi kannustettava mukaan vertaistoimintaan. Vertaisten vaikutus on voimakkainta nuoren elämän muutosvaiheissa, esimerkiksi koulun tai asuinpaikan vaihtuessa, joten vertaistoiminta olisi kohdennettava ala- ja yläkoulun välisessä siirtymävaiheessa oleviin nuorille. Nuorten päihteiden käyttöön usein liittyvät sosiaaliset paineet on huomioitava myös muissa päihdetyön toimenpiteissä. Vaikeita haasteita nuorelle voivat olla esimerkiksi seuraavat tekijät: Selviytyminen ikätovereiden kanssa Siirtyminen alaluokilta yläluokille Itsenäisyyden ja perhesidonnaisuuden välisen tasapainon saavuttaminen Seksuaalisten suhteiden solmiminen Vanhempia voidaan valistaa esimerkiksi vanhempainiltojen yhteydessä varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä, päihteiden käytön ehkäisystä ja tavoista virittää päihdekeskustelua murrosikäisen kanssa kotona. Vanhemmille voidaan tarjota myös mahdollisuutta keskustella vertaisryhmissä. Keskustelujen aiheina voivat olla alkoholin välittäminen ja tarjoaminen ala-ikäisille, rajojen kanssa jaksaminen ja aikuisuuden mallina toimiminen. Ongelmana on eniten tietoa ja tukea tarvitsevien perheiden tavoittaminen. Huolta herättäneiden havaintojen ja muun tiedon välittyminen esimerkiksi nuoriso-ohjaajien ja koulukuraattorien välillä voi auttaa arvioimaan onko alaikäisen kohdalla aihetta huoleen ja tarpeen vaatiessa voidaan ryhtyä jatkotoimenpiteisiin. Päihteiden käyttö liittyy usein myöhäisiin kotiintuloaikoihin ja harrastusten puuttumiseen. Lasten ja nuorten kotiintuloajoista huolehtiminen kuuluu huoltajille. Joissakin kaupungeissa on otettu käyttöön alaikäisten kotiintuloaikasuositukset, mutta ensisijaisesti kunnan tulisi vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen ja nuorisotoimen palvelujen kautta vanhempien ja nuorten asenteisiin vaikuttamalla ja tarjoamalla harrastus- ja toimintamahdollisuuksia. Koska kaikilla alaikäisillä ja heidän vanhemmillaan ei ole riittävästi tietoa harrastusmahdollisuuksista, koulun ja nuorisotyön tulee yhteistyössä varmistua tiedon välittymisestä.

27 9.3. Ehkäisevän päihdetyön organisointi Ehkäisevän päihdetyön jatkuvuutta edistävät päätöksentekijöiden konkreettinen tuki ja toimijoiden pysyvyys. Toiminnan koordinaatiosta ja toimintavastuista on sovittava yhteisesti, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä ja tekemättä jättämisiltä. Työryhmän tehtävät on määriteltävä selkeästi ja työryhmän toimijoiden määrän on vastattava toiminnan vaativia resursseja. Työryhmän on mietittävä, miten voimavarat jaetaan toiminnan osa-alueiden kesken, millä aikavälillä on mahdollista odottaa muutoksia missäkin asiassa ja miten tulokset pyritään osoittamaan. Yhteisesti hyväksytyt priorisointi, alueen tilanteen mukaiset painopistevalinnat, aikataulusuunnitelma ja jatkuva arviointi ovat tarpeellisia. Arviointi ja tarkoituksenmukainen palautejärjestelmä auttavat jakamaan voimavaroja suunnittelun ja toimeenpanon kesken. Toiminta on kyettävä perustelemaan ja työn lähtökohdat, työtavat sekä tavoitteet on tehtävä ymmärretyksi kuntalais-, toimija- ja päätöksentekotasolla. Kaikilla toimijoilla on myös oltava halu kehittää toimintaa ja jatkuvaan kehitykseen sisältyy sekä kouluttautuminen että alueellinen yhteistyö. Jotta toimintaohjelman käytännön toteutus onnistuu, sen linjaukset eivät saa liikaa riidellä vanhempien arvomaailman kanssa ja esimerkiksi ehdottoman nollatoleranssin periaate vaatii yhteisymmärrystä ja sitoutumista, myös työryhmäläisten kesken. Tiedottamisen olisi oltava suunnitelmallista, laajaa ja avointa työryhmän sisällä, hallintosektorien sisällä, kunnan organisaation sisällä ja työryhmästä kuntalaisille. Salassapitoon ja tietojen vaihtoon liittyvät lainsäädännön ongelmakohdat on selvitettävä ja laissa tapahtuvat muutokset on kirjattava toimintaohjelmaan. Rahoitus olisi järjestettävä muutenkin kuin projektirahoituksen kautta, jotta tältä osin pystytään turvaamaan pitkäjänteinen toiminta. Jatkuakseen ja kehittyäkseen toiminnan on kytkeydyttävä muuhun kuntasuunnitteluun ja kunnan linjauksiin.

28 10. KEHITTÄMISHAASTEET JA -TOIMENPITEET KEHITTÄMISHAASTE Työmateriaalit EHDOTUS koulutukset, jotka antavat työkaluja keskusteluihin ja toiminnan kehittämiseen työkalukansion ylläpitäminen KEHITTÄMISHAASTE Kiinnijääminen ja keskustelu EHDOTUS motivoivan haastattelun menetelmät sosiaalisen vastuun painottaminen päihtyneenä ajamisen riskien painottaminen KEHITTÄMISHAASTE Jatkotoimenpiteet seurantasoitto jälkeenpäin kotiin (ja/tai kouluun) kolmannella kiinnijäännillä sakot asiakkaalle kirjallisena niiden tahojen yhteystiedot, jotka tarjoavat apua

29 KEHITTÄMISHAASTE Muu Valomerkki -työ EHDOTUS päihdevalistus kouluissa esim. päihdeputket, teematunnit vanhempainiltoihin osallistuminen vanhempien aktivoiminen: vertaisryhmien käynnistäminen vanhemmille haasteet koululuokille: esim. päihdeaiheisen esitteen suunnittelu kontaktit paikallisiin vähittäismyyjiin pienryhmätoiminta nuorille KEHITTÄMISHAASTE Arviointi ja raportointi EHDOTUS vuosiraporttien säännöllisyys kehittämistarpeiden säännöllinen arviointi ja kirjaaminen poliisin tietojen hyödyntäminen asiakaspalautekyselyt KEHITTÄMISHAASTE Tiedotus EHDOTUS Uutisoinnista sopiminen paikallislehden kanssa. Aiheina esim. päihdetilanne kaupungissa alaikäisten osalta, Valomerkki -toiminnan väliaikatiedot

30 11. LOPUKSI Kaarinan Valomerkki -toimintamalli on tilastojen ja asiakaspalautteen perusteella osoittautunut tehokkaaksi ja tarpeelliseksi alaikäisten päihteiden käyttöön puuttuvaksi työmuodoksi. Toimintamalli on omaksuttu osaksi työtehtäviä ja se tunnetaan jo hyvin myös Kaarinan rajojen ulkopuolella. Kaarinalaisnuoria koskevia ilmoituksia on kahden viime vuoden aikana saapunut runsaasti esimerkiksi Turusta, joten kehitys kiinnijääntien määrässä ei automaattisesti tarkoita päihteiden käytön lisääntyneen. Valomerkki -toiminnan jatkuvuuden perusta on nimenomaan jo olemassa olevien työntekijäresurssien hyödyntäminen ja kaikkien osapuolten yhteistyöhalukkuus. Työryhmän kokoonpano mahdollistaa toiminnan hallinnoinnin joustavasti ja asioihin puuttumisen nopeasti, ilman turhia byrokraattisia prosesseja. Kaarinan poliisissa on viime vuosina panostettu paljon ennalta ehkäisevään toimintaan ja tilanne tulee toivottavasti jatkumaan poliisihallinnon uudistuksesta huolimatta. Sosiaalityöntekijä aloitti työskentelyn poliisilaitoksella vuoden 2007 alussa. Hän huolehtii osaltaan siitä, että lastensuojeluasiat tulevat poliisin työssä huomioitua ja että perheet ohjautuvat tarvitsemiensa palvelujen ja tuen piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sosiaalityöntekijän kautta ohjaajien yhteydenpito poliisiin myös sujuu joustavammin. Toiminnan jatko on vielä epävarmaa, vaikka se on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Valomerkki toimintamallin toimivuutta osoittaa sen nopea leviäminen Kaarinan kihlakunnan alueen muihin kuntiin ja muualle Suomeen. Kaarinaan on saapunut myös uusia yhteydenottoja kunnista, joissa ollaan kiinnostuneita toimintamallin käyttöönotosta. Kaarinan Valomerkki toimintamallista onkin kirjoitettu osuvasti sisäasiainministeriön syksyllä 2007 julkaisemassa työryhmämuistiossa Vanhemmuus ja toimiva viranomaisyhteistyö Lasten ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyn avaimet. Siinä Kaarinan Valomerkki toimintaa kuvaillaan hyvänä esimerkkinä viranomaisjohtoisesta moniammatillisesta varhaisen puuttumisen mallista, joka on helposti muunneltavissa paikallisiin olosuhteisiin, käytännössä toimiva ja tuloksia tuottava. Monet vanhemmat eivät tiedä, missä ja miten heidän lapsensa viettävät vapaaaikansa. Usein heillä ei myöskään ole tietoa siitä, miten nuori on alkoholijuomansa

31 hankkinut. Nuorilta saadun palautteen perusteella alaikäiset pystyvät itse ostamaan alkoholia aivan liian helposti. Monen nuoren kohdalla huolta aiheuttaa kerralla juodun alkoholin huima määrä ja lisäksi kiinnijäämisiin liittyy alkoholin lisäksi entistä useammin muita rötöksiä kuten moporattijuoppous tai varastaminen. Uusijoiden osuus Valomerkki kiinnijäänneistä on vain 11 %, joskin jotkut näistä nuorista ovat jääneet kiinni useita kertoja. Valomerkki toiminnan puitteissa on siis onnistuttu tavoittamaan päihteitä toistuvasti käyttäviä alaikäisiä. Positiivista kehitystä on nähtävissä myös ikäjakauman muutoksissa, sillä nuorimpien kiinnijääneiden määrä on selvästi vähentynyt, vuonna 2007 11 12-vuotiaista ei tehty yhtään ilmoitusta ja 13-vuotiaitakin oli vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Kahden viime vuoden aikana kiinnijääntien kokonaismäärät ovat tasaantuneet ja mielenkiintoista tuleekin olemaan tilanteen kehitys tästä eteenpäin. Vanhemmilta saatu palaute Valomerkki -toiminnasta on pääosin ollut erittäin myönteistä. Vanhemmat ovat tyytyväisiä, että nuorista pidetään huolta kodin ulkopuolella ja yhteistyö viranomaisten kanssa on sujunut hyvin, vain pieni osa ei ole katsonut Valomerkki keskustelua tarpeelliseksi toimenpiteeksi. Joskus perheillä on saattanut etukäteen olla ennakkoluuloja keskustelujen luonteesta, mutta jälkeenpäin kiitosta on saatu nuorten mielipiteiden kuuntelemisesta ja heidän hyvinvointinsa eteen tehdystä työstä. Keskusteluissa paljastuu vanhemmillekin usein uusia asioita, etenkin nuoren päihteiden käytöstä. Kaiken kaikkiaan Valomerkin väliintulo on asiakaskyselyn perusteella vaikuttanut usean nuoren kohdalla päihteiden käyttöä vähentävästi ja muutamat ovat luopuneet päihteistä kokonaan. Lisäksi monessa perheessä keskustelu on Valomerkin jälkeen lisääntynyt muutenkin kuin päihteistä puhuttaessa. Vaikka Valomerkki toiminnan kautta tavoitetaan murto-osa päihteitä käyttävistä alaikäisistä, kiinnijääminen ja keskustelu voivat ratkaisevasti vaikuttaa nuoren valintoihin jatkossa. Ensimmäisen valtakunnallisen Valomerkki päivän aikana käsiteltiin toiminnan kehittämistä ja erityistä huomiota kiinnitettiin viranomaisten väliseen tiedonkulkuun, yhteistyöhön koulutoimen ja terveydenhuollon välillä sekä jatkotoimiin toistuvasti kiinnijääneiden nuorten kohdalla. Kaarinan Valomerkissä tullaan hyödyntämään perheiltä saatua palautetta ja voimavaroja käytetään etenkin toimiin vanhempien ja nuorten aktivoimiseksi, tiedon jakamiseen sekä jälkiseurantaan.

32 12. LIITE: ASIAKASKYSELY KYSELY VALOMERKKI TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI 1. Sukupuoli: a) nainen / tyttö b) mies / poika 2. (Nuori:) Minkä ikäinen olit Valomerkki keskusteluun osallistuessasi? vuotta 3. Kuinka monta kertaa olette osallistuneet Valomerkki keskusteluun? a) 1 krt b) 2 krt c) 3 krt d) 4 krt 4. Oliko Valomerkki keskustelulla myönteisiä vaikutuksia? a) erittäin paljon b) paljon c) melko paljon d) vähän e) ei lainkaan 5. Lisäsikö mahdollinen poliisin mukanaolo keskustelun vaikutusta? a) erittäin paljon b) paljon c) melko paljon d) vähän e) ei lainkaan

33 6. Mitä vaikutuksia kiinnijäämisellä ja keskustelulla oli? a) päihteitä tuli käytettyä vähemmän kerralla b) päihteitä tuli käytettyä harvemmin c) päihteiden käyttö loppui d) keskustelu päihteistä lisääntyi kotona e) keskustelu rajoista ja säännöistä lisääntyi muiden vanhempien kanssa f) sisätiloissa juominen lisääntyi g) muita, mitä? 7. Mitä aiheita keskusteluissa pitäisi käsitellä? a) terveys b) lain määräykset c) koulu/opiskelu d) rahan käyttö e) kaverisuhteet f) juomisen syyt g) vapaa-ajan vietto h) vastuuntunto i) muita, mitä?

34 8. Olitteko tyytyväinen keskusteluun ja sen sisältöön? a) erittäin tyytyväinen b) melko tyytyväinen c) tyytyväinen d) odotin muuta, mitä? 9. Onko Valomerkki keskustelu riittävä toimenpide? a) kyllä b) ei 10. Millaista tukitoimintaa, ohjausta, neuvontaa tms. Valomerkki voisi järjestää keskustelujen lisäksi? a) ohjaus koulutus- ja/työnhakuneuvontaan b) ohjaus harrastuksiin ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin c) vanhempainkahvilat ym. vertaistukiryhmät d) tukihenkilöt e) pienryhmäkeskustelut f) teemapäivät/-viikot g) terapiaan, ammattiauttajalle ym. hoitoon ohjaus h) muuta, mitä?

35 11. Onko alaikäisen päihteiden käyttö hyväksyttävää? a) kyllä b) kohtuudella c) ei 12. Kuka osti nuorelle päihteet? a) kaveri b) vanhemmat c) nuori itse d) isosisko- tai veli e) tuntematon f) muu, kuka? 13. Mistä kaupoista alaikäiset ostavat itse päihteitä? 14. Miten vanhemmat voisivat ryhmänä osallistua päihteettömyyttä tukevaan toimintaan? a) yhteisistä rajoista ja säännöistä sopiminen muiden vanhempien kanssa (esim. kotiintuloajat, ilmoittaminen illanviettopaikasta tai yökylästä jne.) b) vanhempainkahviloihin ym. vertaistukiryhmiin osallistuminen c) päihteettömien tapahtumien/toimintojen järjestäminen d) muu, mitä?

36 15. Miten nuoret voisivat ryhmänä osallistua päihteettömyyttä tukevaan toimintaan? järjestämällä kampanjoita esim. kaverivastuu-kampanja laatimalla yhdessä aikuisten kanssa esim. päihteiden käyttöä koskevia sopimuksia ja tietoiskuja osallistumalla päihteettömien tapahtumien/toiminnan järjestämiseen muu, mitä? 16. Pitäisikö Valomerkki toiminnasta tiedottaa lisää? a) sanomalehdissä b) internetissä c) kouluissa d) nuorisotaloilla e) harrastetiloissa f) muualla, missä? 17. Millaisia ehdotuksia teillä on Valomerkki -toiminnan kehittämiseksi?

37 18. Onko teillä muita kommentteja Valomerkki työtä tekeville? KIITOS YHTEISTYÖSTÄ!