qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå Turun Seudun TST ry asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf Työtä Sosiaalisuutta - Terveyttä ISO 26000 ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk Yhteiskuntavastuustandardi löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz TST ry:n yhteiskuntavastuullisuuden kehitys v. 2010-2012 xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm ja sen tulevaisuus qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå Harri Laaksonen asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu
ISO 26000 yhteiskuntavastuustandardi ja TST ry Standardi on kansainvälisesti kehitetty organisaatioiden yhteiskuntavastuun mittaamismenetelmä, jota voivat hyödyntää monenlaiset yrityksen ja organisaatiot eri aloilta. Myös yhdistykset voivat käyttää standardin suosituksia ohjeenaan. Riippuen organisaatiosta standardin osa-alueet painotetaan kulloinkin eri tavalla. Kansainvälinen yhtiö tai järjestö jo toimintansa laajuuden ja monipuolisuuden takia kohtaa erilaisia vaatimuksia ja yhteiskuntavastuun osa-alueita kuin vain yhdessä kaupungissa toimiva paikallisyhdistys. Yhteiskuntavastuu mielletään eri tavoin riippuen mm. siitä, onko kysymyksessä yksityinen yritys tai esim. yleishyödyllinen yhdistys. Seuraavassa eritellään standardin tapoja mieltää yhdistyksen vastuita, ja käsitellään Turun Seudun TST ry:ssä toteutettujen arviointikyselyjen tulokset yhdistyksen yhteiskuntavastuun määrittelemiseksi ja mittaamiseksi. Kehityksen vertailua suoritetaan vuosilta 2010-2012. Vuonna 2010 arviointeja teki 30 ja vuonna 2012 yhteensä 61 TST ry:n työntekijää ja jäsentä. Tulevien vuosien arvioinnit on suunniteltu ulotettaviksi osin myös TST ry:n projekteihin erikseen. 2
1. Organisaation hallintotapa (6.2 ISO) Kohteena on yhdistyksen päätöksentekoprosessin ja hallinnon yhteiskuntavastuullisuus. Arvioijien tehtävä on pohtia miten yhdistyksen johtamisjärjestelmä ohjaa noudattamaan yhteiskuntavastuullisuuden periaatteita, ja mitä vastuita sen tulee omaksua ja missä laajuudessa yhteiskuntavastuullisena pitää esiintyä. Vastuita voivat olla: - vastuu yhdistyksen vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön - avoimuus vastuistaan - eettisyys eli rehellisyys, tasapuolisuus ja kunniallisuus - sidosryhmien intressien kunnioittaminen - oikeusjärjestyksen kunnioittaminen - kansainvälisten toimintasääntöjen kunnioittaminen TST ry:n hallintotapaan liittyy kaikki luetellut. Mielenkiinto kohdistuu etenkin vastuuseen yhdistyksen vaikutuksista yhteiskuntaan, yhteisöön ja myös ympäristöön. Toisena painottuu sidosryhmien intressien kunnioittaminen, eli muiden järjestöjen ja myös viranomaistahojen (rahoittajien) ottaminen huomioon. Hallintotapaa tukee avoimuus ja laaja jäsenistö, joka käy aktiivisesti toimintakeskuksessa ja yhdistyksen vuosikokouksissa. Kaavio 1. Ohjaus yhteiskuntavastuullisuuteen TST ry:ssä vuonna 2010. Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Vuonna 2010 TST ry:n vastaajista 87 % piti tärkeänä tai hyvin tärkeänä sitä, että yhdistyksen johtamisjärjestelmä eli hallitus ja muu johto toiminnallaan ohjaavat noudattamaan 3
yhteiskuntavastuullisuuden periaatteita. Vastaajista 27 % arvioi, että johtamisjärjestelmä ohjaa yhteiskuntavastuullisuuteen melko paljon tai paljon, kun taas 10 % katsoi ohjailun olevan vähäistä. Tulevaisuuden tavoite oli selkeä, järjestelmältä edellytettiin ohjailun lisäämistä (kaavio 1). Kaavio 2.. Ohjaus yhteiskuntavastuullisuuteen TST ry:ssä vuosina 2010 ja 2012. Pystyakselilla prosentit vastaajista, vaaka-akselilla asteikko. Kahdessa vuodessa kehitys on johtanut tavoiteltuun suuntaan, mutta ei vielä riittävästi (kaavio 2). Standardin käyttöönotto oli jo sinänsä osoitus johdon sitoutumisesta asiaan. Yhteiskuntavastuullisuuden siirtäminen koko organisaatioon edellyttää pitkäjännitteisyyttä sekä oppivaan prosessiin kuuluvaa toistoa. Hallitus ja esimiestaso ovat avainasemassa ja velvollisia levittämään ja juurruttamaan käytäntöjä ja ajattelua läpi työyhteisön. TST ry:n tapauksessa jatkuva työ ja informointi korostuu jo siksikin, että aktiiviset toimijat ja etenkin työntekijät vaihtuvat usein. 2. Ihmisoikeudet, heikossa asemassa olevat väestöryhmät (6.3 ISO) Organisaatio ei voi sallia missään olosuhteissa ihmisoikeuksien loukkauksia toimintansa piirissä. Ihmisoikeudet tulee olla selviö. Toiminta häiriintyy oleellisesti, jos tällä saralla on puutteita. Ihmisoikeudet määritellään yleensä melko kattavasti. Suomen oloissa ihmisoikeustilanne on parempi kuin esim. kehitysmaissa. TST ry:ssä tarkastelu ja arviointi kohdennetaan esim. työn perusoikeuksien noudattamiseen, syrjintään ja heikossa asemassa olevien ryhmien kohteluun yhdistyksen sisällä (ks. jäljempänä). 4
Kaavio 3. Ihmisoikeudet ja oikeudenmukaiset toimintatavat TST ry:ssä vuonna 2010. Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. TST ry:n arviointiin osallistujista kukaan ei ollut sitä mieltä, että ihmisoikeuksien noudattamisessa ja oikeudenmukaisten toimintatapojen toteuttamisessa olisi vakavia puutteita. Vuonna 2010 tilanteelle annettiin asteikolla 1-5 arvosanaksi 3,6. Tavoitteeksi asetettiin keskiarvo 4,3 (kaavio 3). Yleishyödyllinen yhdistys pitää huolen siitä, ettei se syrji jäseniä, työntekijöitä, asiakkaita, sidosryhmiä yms. tahoja, joiden kanssa organisaatio on tekemisissä. TST ry työllistää erilaisia ja eri kulttuurin omaavia ihmisiä ja harjoittaa yhteistyötä sellaisten organisaatioiden kanssa, jotka kuuluvat syrjittyihin tai unohdettuihin ryhmiin. Koska kysymyksessä on erityisryhmän perustama yhdistys, ensisijaisesti kumppaneina ja kohteina ovat heikompiosaiset, työttömät ja työttömien perustamat yhdistykset. 4. Työelämän käytännöt (6.4 ISO) 4.1. Perusoikeudet työssä Työelämän käytäntöihin kuuluu laaja skaala työnantajan ja työntekijöiden välistä kanssakäymistä, kuten työsuhteen aloittaminen ja päättäminen, työaika, työhygienia, kurinpito- ja valitusmenettelyt, koulutus, turvallisuus, työolosuhteet yms. Käytännöt ovat usein sidottu lakiin, kuten työsuojelu. TST ry kouluttaa itse vapaaehtoisesti työntekijöitään ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia henkilöitä (työturvallisuuskortti, hygieniapassi, ensiapukurssi). Se on välttämätöntä työsuhteen tai siihen rinnastettavan toiminnan onnistumisen mahdollistumiseksi. TST ry:n kunnioittaa työntekijöiden perusoikeuksia. Työsuhteen tai työn tapaisen suhteen päättäminen perustuu vain työn vaatimuksiin tai palkkauksen, työkokeilun tai kuntouttavan 5
työtoiminnan määräaikaisuuteen. Yhdistys tarjoaa työolosuhteet, jotka ovat verrattavissa samanlaisten kyseisellä alueella toimivien työnantajien työolosuhteisiin ja jotka tarjoavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. Kaavio 4. Työolosuhteet ja -ehdot TST ry:ssä vuonna 2010. Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaakaakselilla asteikko. Vuonna 2010 työolosuhteiden ja ehtojen sekä työnormien suhteen nähtiin TST ry:ssä parantamisen varaa, joskin tilanne koettiin jo tyydyttäväksi tai melko hyväksi (kaavio 4). Selvä enemmistö vastaajista uskoo, että työolosuhteet ja ehdot ovat tärkeä osa yhdistyksen uskottavuuden ja toiminnan kehittämistä myös jatkossa. Merkittävä työolosuhteisiin vaikuttava tekijä on toimintakeskuksen tilojen käyttö ja kunto. 6
Kaavio 5. Työolosuhteet ja -ehdot TST ry:ssä 2010-2012 ja tulevaisuus. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko. Kun kysymys uusittiin kahden vuoden kuluttua, jäsenet ja työntekijät arvioivat tilanteen pysyneen samankaltaisena (kaavio 5). Toimintakeskuksen pitkittynyt tilaratkaisu oli edelleen tekemättä, mikä osaltaan jätti vanhoja tiloja rasittaneet puutteet arvioinnissa päällimmäisiksi. Muuton tuomat ratkaisut ja parannukset näkyvät vasta viiveellä vuoden 2013 aikana. Uudet tilat mahdollistavat mm. paremmat sosiaalitilat ja väljemmät, käyttökelpoisemmat työskentelyolosuhteet. Koska n. 60 prosenttia vastaajista edellyttää normien noudattamista ja olosuhteiden huomattavaa parantamista, viesti johdolle ja hallinnolle on selvä. Palkkatukeen oikeutettujen työttömien työehtojen parantaminen on yksi TST ry:n kaltaisen edunvalvojan tärkeimmistä tehtävistä. Työllistämisen ehdot on valtion tuella palkattavien henkilöiden tapauksessa kirjattu lakiin. Niiden muuttaminen on hallituspoliittinen kysymys ja kiinni Eduskunnan tahdosta, johon työttömien järjestöt omalta osaltaan yrittävät vaikuttaa. Yksi kysymys, joka vuonna 2013 ratkaistaan on työssäoloehdon täyttyminen: ennen palkkakatukijakso ei ole kerryttänyt ansiosidonnaiseen oikeuttavaa työaikaa riittävästi, mutta jatkossa tilanne helpottuu lain muutuessa. 4.2. Työntekijöiden terveys ja turvallisuus TST ry tähtää työntekijöiden, työkokeilijoiden ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja palauttamiseen. Yhdistys järjestää liikuntaa, sosiaalista toimintaa sekä koulutusta tavoitteen saavuttamiseksi. Työpaikan terveysriskien minimoiminen luo turvallisuutta. Työterveyden ja -turvallisuuden järjestäminen ja seuraaminen kuuluu työnantajan ja työntekijäpuolen yhteisille elimille. Arviointi nykytilanteesta ja tulevaisuuden tavoitetasosta on aiheellista toteuttaa säännöllisesti myös 7
työntekijätasolla kyselyin, koska henkilöstön vaihtuvuus on melko suurta ja kokemus- ja tietotaso saattavat vaihdella. Vaikka suurin osa arvioijista vuonna 2012 (kaavio 6) piti tilannetta kohtuullisena tai melko hyvänä, yli 10 prosenttia katsoi tilanteen olevan melko huono tai jopa huono. Koska melkein kaikki TST ry:n uudet työntekijät ovat vaikeasti työllistyviä ja palkkatukeen oikeutettuja pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät ole olleet aikoihin työterveydenhuollon piirissä, työntekijöiden kunnon ja terveyden nykytaso on usein kartoittamatta. Julkinen sektori ei ole kyennyt järjestämään työttömille järjestelmällisesti terveystarkastuksia työttömyysaikana. Yhdistyksen harkintaan jää, onko sillä resursseja järjestää esim. työhöntulotarkastuksia tapauksissa, jossa laki ei sitä eritoten vaadi. Kaavio 6. Terveyden ja turvallisuuden huomiointi TST ry:ssä 2012 ja tulevaisuus. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko. 5. Ympäristön vaaliminen ja kestävän kehityksen edistäminen (6.5 ISO) Yhdistykset, kuten muutkin organisaatiot, ovat sidoksissa ympäristöön ja luontoon. Myös laki velvoittaa toimimaan mahdollisimman yhteiskunta- ja luontovastuullisesti. Voittoa tavoittelemattomalla sektorilla vastuullisuus on ymmärretty kohtalaisen hyvin. Elinkaariajattelu, ympäristöriskien hallinta, ekotehokkuus ja ympäristövaikutusten arviointi ovat osa tätä. 8
Kaavio 7. Kestävien resurssien käyttö TST ry:ssä vuonna 2010 ja tavoitetaso. Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Kestävää resurssien käyttöä pidetiin vastaajien joukossa yhteiskuntavastuullisena toimintana. Ryhmään kuuluvat katsoivat pääosin, että yhdistyksessä sovelletaan joko keskinkertaisesti tai tyydyttävästi tätä tavoitetta. Jäsenillä oli tavoitetaso korkealla jatkon suhteen (kaavio 7). Tulokset olivat jotakuinkin samanlaisia, kun arvioitiin yhdistystä laajemmin ympäristön vaalimisen suhteen. Kestävän kehityksen edistäminen ja ympäristön suojelu alkaa pienistä teoista, kuten lajittelusta, toimistopaperin säästämisestä ja tupakantumppien asiallisesta talteenotosta. Kahdessa vuodessa pylväissä oli TST ry:n osalta tapahtunut vain pientä kehitystä. Tavoitetasosta jäätiin, joten tältä osin haastetta riittää jatkossakin. 9
Ympäristönsuojelussa on kirjaamisperiaate, jonka mukaan organisaation tulisi mitata esim. vedenkulutuksen, energiankulutuksen tai jätteentuottamisen vähentymistä. Tähän kuuluu, että yhdistys tunnistaa toimintoihinsa, palveluihinsa ja tuotteisiinsa liittyvät saasteet ja jätteet. 6. Oikeudenmukaiset toimintatavat (6.6 ISO) Osiossa korostuu yhdistyksen eettiset toimintatavat sen ja muiden organisaatioiden ja henkilöiden välisissä liiketoimissa. Tällä tarkoitetaan mm. oikeudenmukaista kilpailua. Erikoisluonteestaan johtuen yleishyödyllisen yhdistyksen on pystyttävä osoittamaan ja todistamaan, ettei sen toiminnassa ole esim. polkumyyntiä tai ettei se osallistu kilpailua vääristävään toimintaan. Yleishyödyllinen yhdistys tuottaa yleistä hyvää, jota ei muuten saada aikaiseksi. Voiton maksimointi ei käytännössä onnistu voittoa tavoittelemattomalla sektorilla, jonka tehtävään saattaa varsinaista toimintaa tukien kuulua työpisteiden eli asemapaikkojen luominen työttömille tai kuntoutettaville, jotka eivät muuten työtehtäviä saa. Vaikeasti työllistyvien työttömyys johtuu moninaisista syistä, jotka toisinaan yhdistyvät tehottomuuteen ja tarvittavan työnohjauksen suureen määrään, mikä taas heijastuu kustannuksina tulokseen. 7. Kuluttaja- ja jäsenasiat (6.7 ISO) Jos yhdistys tarjoaa tuotteita tai palveluja asiakkaille, TST ry:n tapauksessa jäsenille, yhdistyksen tulee huomioida vastuunsa myös tältä osin. Kuluttajalla on esim. oikeus turvallisuuteen, oikeus valittaa, oikeus hyvitykseen tai oikeus tietoon. Yhdistyksellä on mm. eettinen velvollisuus markkinoida oikein ja suojata keräämänsä asiakastiedot. Jäsentietojen ja asiakastietojen suojaamista ja yksityisyyttä pidettiin vuoden 2012 kyselyssä tärkeänä. Suojaamisen ja varjelun nykytilanne nähtiin yhdistyksessä hyvänä (kaavio 8). Tavoite on kuitenkin parantaa tilannetta. Kuluttaja-asioihin liittyvä standardi korostaa myös ns. kestävää kulutusta, joka tarkoittaa resurssien ja tuotteiden kuluttamista sellaiseen tahtiin, joka vastaa kestävää kehitystä. 10
Kaavio 8. Jäsentiedot, asiakastiedot ja yksityisyys TST ry:ssä, vuonna 2012 ja tulevaisuudessa. Pystyakselilla prosenttiosuudet vastaajista, vaaka-asteikolla skaalaus. 8. Yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteisön kehittäminen (6.8 ISO) 8.1. Yhteisön toimintaan osallistuminen Standardissa yhteisöksi määritellään yhteiskunta, kansalaisyhteiskunta tai muu pienempi kokonaisuus, jonka sidosorganisaatio yhdistys on. Nimittäjänä on yhteisten intressien olemassaolo. Tämä voi tarkoittaa kaikkien työttömien yhdistysten joukkoa, mutta myös aluetta, kuten kaupunkia, jonka etu liittyy ja yhtenee jotenkin yksittäisen yhdistyksen tavoitteisiin. TST ry:n osalta painotus on maantieteellisellä alueella, etenkin Turun kaupungin suuntaan. Osana verkostoa ja sen pyrkimyksiä yhdistys voi omalta osaltaan toteuttaa yhteiskuntavastuuta järkevästi eli hyödyttäen itseään, mutta myös muita. Alueen toimintaan osallistuminen, vuorovaikutus ja verkostoituminen ovat jatkuvaa työtä, joka osin saattaa jäädä jäsenistöltä huomaamatta. Vuonna 2010 TST ry:n verkostoituminen arvioitiin melko vähäiseksi tai tyydyttäväksi kahden kolmasosan enemmistöllä. Osio sinänsä koetaan yhdeksi TST ry:n tärkeimmistä tehtävistä. Tulevaisuuden tavoitetaso vuonna 2010 asetettiin silloista tasoa selvästi korkeammalle. Kahden vuoden jälkeen tilanne on toinen. Arvioinnit tukevat tulkintaa, että osallistuminen alueen toimintaan on selvästi kasvanut. Samassa yhteydessä on arvioitu sitä, mihin jatkossa suunnataan. Kaaviossa 9 näkyy, kuinka kahdessa vuodessa skaalaus melko paljon tai paljon on lisääntynyt, ja tulevaisuuden tavoite on asetettu 90 prosenttisesti korkeammalle tasolle (4 tai 5), kuten jo kahta vuotta aiemminkin. 11
Kaavio 9. TST ry:n osallistuminen yhteisön toimintaan ja verkostoituminen. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla TST ry:n osallistumisasteikko. Käyrän vuosisiirtymä oikealle kuvastaa toiminnan tehostumista ja kasvua. TST ry:n yhteisöön osallistuminen on konkretisoitunut viime vuosina mm. alueelliseen ja kansalliseen työttömien järjestötoimintaan ja edunvalvontaan osallistumisena, Turun kuntakokeilun ohjausryhmään liittymisenä, työttömien liikuntakortin edistämisenä, Järjestötoritapahtuman organisoimisena, Föri-työttömien risteilyn järjestämisenä, turkulaisten järjestöjen Polku-työllistämisen edistämisenä, Monitaide-hankkeen palvelu- ja hoivakotiesiintymisinä, jäsentoiminnan puolelta esim. lauluryhmän palvelutalovierailuina ja muuna vapaaehtoistyönä palvelutaloissa, koulujen ja kauppojen ylijäämäruoan vastaanottajana ja jakajana, EU-ruokakassien välittäjänä ja etenkin keskisuurena paikallisena työllistäjänä. On myös muistettava, että yli kolme neljäsosaa TST ry:n rahoitusvirrasta tulee talousalueen ulkopuolelta, lähinnä valtiolta ja RAY:lta, mikä heijastuu taloudellisesti paikallisyhteisöön kysynnän ja verotulojen kasvun muodossa. 12
8.2. Luomme työpaikkoja ja kehitämme henkilöstön valmiuksia Työn puuttuminen on yhteiskunnallisten ongelmien ensisijainen syy. Työpaikkojen luominen sekä tehdystä työstä maksettava palkka ja muut korvaukset ovat keskeisiä yhdistyksen yhteiskunnallisia ja taloudellisia panoksia. TST ry käy yhteiskunnallista vuoropuhelua ja osaltaan vaikuttaa mm. siihen, millä ehdoilla pitkään työttömänä olleet ja vaikeasti työtä löytävät voivat työllistyä. Yhdistyksen ja sen tarjoamien työpaikkojen avulla lisätään yksilöiden valmiuksia työllistyä edelleen, jopa avoimelle sektorille. Henkilöstön kokemusten kartuttaminen, kouluttaminen ja pätevöittäminen ovat yhdistyksen tavoitteita. 13
Kaavio 10. Työpaikkojen luominen ja henkilöstön valmiuksien kehittäminen TST ry:ssä vuonna 2010. Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Kuinka tärkeänä pidät työpaikkojen luomista yhdistykseen ja henkilöstön valmiuksien kehittämistä yhteiskuntavastuun kehittämisen osana? Kun vuonna 2010 arviointikysymys esitettiin, kolme neljäsosaa TST ry:n vastaajista piti asiaa yhdistyksen yhteiskuntavastuun kannalta tärkeänä. Tulevaisuuden tavoite asetettiin korkealle, mutta pääsääntöisesti oltiin yhdistyksen silloiseen tilanteeseen jo melko tyytyväisiä (kaavio 10). 14
Vuonna 2012 asiaa pyydettiin arvioimaan uudelleen (kaavio 11). Käytännössä merkittävää muutosta ei ollut tapahtunut. Tämä tarkoittaa sitä, että melko haasteellista tavoitetasoa ei ole kahdessa vuodessa kyetty lähestymään. TST ry:n harjoittama toiminta ei ole elinkeinotoimintaa. Se on työvoimavaltaista toimintaa, jossa työpisteen rakentaminen eli työn luominen on muodostunut vähitellen erääksi syyksi toimia eli keinoksi vähentää paikallista työttömyyttä ja lisätä samalla vähävaraisten palveluja. Pohjimmiltaan työpaikkojen luomisen ongelma on kuitenkin sama kuin yrityksilläkin: mikäli tuottavaa ja jäsenistöä hyödyttävää työtä ja sitä kautta selkeitä työn tuloksia ei kyetä luomaan, työpaikkojen ylläpitomahdollisuudet hiipuvat ja katoavat. Kaavio 11. Työpaikkojen luominen ja henkilöstön valmiuksien kehittäminen TST ry:ssä 2010-2012. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko. TST ry työllisti vuonna 2012 yhteensä 144 henkilöä. Työelämävalmennettavia, työharjoittelijoita ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita oli 75 henkilöä. Määrät ovat olleet nousussa. 15
Kaavio 12. TST ry inhimillisen kehityksen ja koulutuksen tukijana (työnantajana) vuonna 2010. Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Edistetäänkö yhdistyksessä inhimillistä kehitystä ja tuetaanko koulutusta työpaikalla? Vuonna 2010 Arvioijat kokivat, että tavoitetasoa on syytä nostaa, koulutusta ja inhimillistä kehitystä pitää tukea TST:llä enemmän (kaavio 12). Tältä osin yhdistyksen yhteiskuntavastuu tunnistettiin kautta linjan. Kuten kaaviosta 13 näkyy, pylväiköissä 4 ja 5 tapahtui kahden vuoden kuluessa kasvua tavoiteltuun suuntaan. 16
Kaavio 13. Arviointia. TST ry inhimillisen kehityksen ja koulutuksen tukijana (työnantajana) v. 2010-2012. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko. 8.3. Koulutuksen ja kulttuurin merkitys yhteisössä Vuonna 2010 arviointiin osallistuneista lähes sata prosenttia piti tärkeänä tai hyvin tärkeänä, että yhdistys edistää ja tukee edelleen jäsentensä koulutusta ja kulttuuria. Vaikka toiminta on ollut jo pitkään suosittua, vireää ja keskeistä, tulevaisuuden tavoitetaso asetettiin vieläkin korkeammalle (kaavio 14). 2012 loppuvuodesta TST ry:n omaehtoiseen koulutukseen tuli osittainen katkos, mikä vaikutti osallistujamääriin. Tilaongelmat välittyivät kurssitarjontaan, mikä normalisoituu vähitellen vuoden 2013 loppupuolella ja vuoden 2014 aikana. Jäsenistön koulutusta ulkopuolisissa opistoissa on yhdistyksen toimesta tuettu. Kulttuuritarjontaa on kehitetty, ja sitä on tarjottu jäsenistölle yhtenä jäsentoiminnan muotona, mutta myös työllistämisprojektin osana. ISO 26 000 standardissa korostetaan sitä, että yhteiskuntavastuullisen organisaation, kuten TST ry:n, tulisi edistää heikossa asemassa olevien tai syrjittyjen koulutusmahdollisuuksia. Koska kysymyksessä on alun perin työttömien perustama yhdistys, syrjäytyneet työttömät ovat jo yhdistyksen sääntöjenkin mukaan luonnollisin kohde. TST ry:n tehtävä on tukea työttömiä sekä koulutuksen että kulttuuritarjonnan suhteen eli helpottaa yhteisön heikompiosaisia jäseniä saavuttamaan elämässään enemmän. Kaaviosta 15 nähdään, että kehitys on ollut kahdessa vuodessa myönteinen. Yhdistys edistää kykyjensä mukaan muiden organisaatioiden ja valtiollisten instituutioiden kanssa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien kunnioittamista ja toteutumista. TST ry tukee toiminnallaan jäsentensä ja työntekijöidensä elinikäistä oppimista. 17
Kaavio 14. TST ry:n koulutus- ja kulttuuritarjonta vuonna 2010. Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Kaavio 15. Jäsenten ja työntekijöiden arvio TST ry:n koulutus- ja kulttuuritarjonnasta vuosina 2010-2012 ja tulevaisuudessa. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko. 18
8.4. Vaurauden luominen ja ihmisten toimeentulon mahdollisuuksien parantaminen Kumppanuus ja vuorovaikutus laajemmassa yhteisössä luo vaurautta sekä yhdistykselle että muille. Toimintakykyiset ja monipuoliset työyhtymät ja yritykset ovat yhteisöjen tärkein vaurautta ja hyvinvointia tuottava väline. Ihmisten toimeentulo kohenee tätä kautta. TST ry osoittaa eritoten yhteiskuntavastuullisuuttaan työllistämällä vaikeasti työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä. Sen kerrannaisvaikutukset tuntuvat kaupungin verotulojen kasvuna ja sosiaali- ja terveysmenojen laskuna. Kaavio 16. TST ry vaurauden ja toimeentulon parantajana vuosina 2010 ja 2012. Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Toimeentulon mahdollisuuksien kartuttaminen ja vaurauden luominen käsitettiin vuonna 2010 yhdistyksen toiminnan näkökulmasta tavoiteltavana. Tilanne näyttäytyi osalle vastaajista tässä suhteessa melko heikkona (23 %). Odotukset olivat kovemmat kuin toteutuma. Kahdessa vuodessa arvioitsijoiden näkemykset tilanteesta paranivat selvästi (kaavio 16). Tulos on tulkittavissa niin, että TST ry:llä on annettavaa työttömien jokapäiväisen elämän tukijana ja elämisen edellytysten rikastuttajana, vaikka julkinen turvaverkko ja esim. tuettu työllistäminen markkinasektorille on omalla tahollaan olemassa. 9. Johtopäätökset ja yhteenveto Yhdistyksessä tullaan käyttämään ohjeena ISO 26 000 standardin mukaisia suosituksia yhteiskuntavastuuasioissa. Valitut standardin yhteiskuntavastuualueet osoittautuivat yhdistyksen suhteen toimiviksi ja mitattaviksi. Niihin kuuluivat: 1) työelämän käytännöt, 2) ihmisoikeudet ja oikeudenmukaiset toimintatavat, 3) yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteisön (alueen) 19
kehittäminen, 4) ympäristö, 5) jäsenten koulutus ja kulttuuri sekä 6) organisaation hallintatapa. Standardissa on myös muita alueita, jotka sisällytetään mukaan, mm. terveys ja turvallisuus työssä ja kuluttajan, asiakkaan asema. Standardi-koulutukseen ja kyselyyn vastanneet yhdistyksen jäsenet asettivat tavoitteita ja osoittivat mihin edetä. Kuten kaikissa organisaatioissa, yhdistyksessäkin on kautta linjan tai ainakin soveltuvin osin parantamisen varaa. Vastauksista päätellen yhdistys voi edistää ihmisten toimeentuloa ja luoda vaurautta vieläkin enemmän yhteiskuntavastuunsa osoituksena. Kestävien resurssien valinta ja käytön lisääminen on sekin selvää näyttöä yhteiskuntavastuusta. Vastaukset osoittavat, että työpaikkojen luominen ja henkilöstön valmiuksien edistäminen sekä jäsenistön palveleminen on tavoitteellista ja suotavaa yhdistystoimintaa jatkossakin. Tähän liittyy myös työehtojen ja -olosuhteiden kehittäminen. Kahdessa vuodessa eli 2010-2012 on edistytty TST ry:n osalta etenkin ihmisten toimeentulon ja yleisen vaurauden lisääjänä. Myös jäsenten koulutuksen ja kulttuuritajonnan suhteen on edistytty. Arvioitsijoiden mukaan koulutus työpaikalla on parantunut ja lisääntynyt, myös inhimilliseen kehitykseen on vaikutettu enemmän. Arvioinnit tukevat etenkin tulkintaa, että TST ry:n osallistuminen alueen ja yhteisön toimintaan on selvästi kasvanut. Koko yhteiskuntavastuuseen pyrkimisen kannalta tulevaisuuden tavoite on selkeä, hallinnolta ja johtamisjärjestelmältä edellytetään ohjailun lisäämistä. Ohjailun lisäämiseen kuuluu myös osana etenkin se, että ISO 26000 standardin toteuttamisesta tiedotetaan sekä ulospäin että sisäänpäin. Luonnollisesti standardi edellyttää seurantaa. Standardiin perehtymisen lähteinä käytetty: Tuominen, Kari, Yhteiskuntavastuuopas ISO 26 000, Oy Benchmarking Ltd, 2010. Yhteiskuntavastuuopas, Guidance on Social Responsibility, SFS ry, 2009. 20