PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KESKUSTAN KOULURAKENNUSTEN JA KIRJASTON KORJAUS- JA MUUTOSTYÖT, 3. VAIHE: KIRJASTO PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HANKESUUNNITELMA

SISÄLLYSLUETTELO 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT 3 1.1. Rakennuksen nimi ja yhteystiedot 3 1.2. Kirjastotoimen järjestäjä ja yhteystiedot 3 2 HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖ 3 2.1. Hankesuunnitelman laatijat ja yhteystiedot, työryhmässä 3 2.2. Kirjastotoimen hankesuunnitelmasta vastaava yhdyshenkilö 4 3 RAKENNUSPAIKKA 4 HANKKEEN PERUSTIEDOT 4 4.1. Lyhyt kuvaus hankkeesta 4 4.2. Vaiheittaiset laajuus- ja kustannustiedot sekä aikataulu 4 5 RAHOITUS 5 6 PERUSTELUT HANKKEELLE 6 6.1. Selostus nykytilanteesta 6 6.2. Kirjastotilojen nykytilanteen epäkohdat 8 6.3. Kirjastotilojen kehittämistarpeet 9 6.4. Vaihtoehtoiset ratkaisut 10 6.5. Seuraukset, jos hanke ei toteudu 10 7 MITOITUSPERUSTEET 10 8 TILANTARVESELVITYS JA TILAOHJELMA 10 9 RAKENNUSSUUNNITELMAT 11 Arkkitehtisuunnitelmat 11 LIITTEET Hankesuunnitelma, hakemus laajuuden vahvistamiseksi-lomake Tilatarveselvitys 2008 / päivitetty 2015 Kirjaston tilaluettelo Kankaanpään koulukeskus/pohjanlinnan koulun kosteus- ja sisäilmaongelmien selvitys ja korjausperiaatteiden esitys (Tutkimusselostus Nro VTT- S-08246-08 30.9.2008) Arkkitehtisuunnitelmat: asemapiirustus 1/500 pohjapiirustus 1/150 julkisivut 1/200 huonetilaohjelma-lomake

1 KOHTEEN YLEISTIEDOT LIITE Hankesuunnitelma, hakemus laajuuden vahvistamiseksi-lomake 1.1. Rakennuksen nimi ja yhteystiedot Kankaanpään kaupunginkirjasto 1.2. Kirjastotoimen järjestäjä ja yhteystiedot osoite Kangasmoisionkatu 1, 38700 Kankaanpää puhelin 044 577 2421 sähköposti kirjasto@kankaanpaa.fi yhteyshenkilö Aini Lähteenmäki, kirjastotoimenjohtaja puhelin 044 577 2422 sähköposti aini.lahteenmaki@kankaanpaa.fi Kankaanpään kaupunki, sivistyskeskus osoite Kangasmoisionkatu 1, 38700 Kankaanpää puhelin 044 577 2316 sähköposti pirjo.koskensalo@kankaanpaa.fi yhteyshenkilö Heikki Kiviniemi, sivistysjohtaja puhelin 044 577 2441 sähköposti heikki.kiviniemi@kankaanpaa.fi 2 HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖ 2.1. Hankesuunnitelman laatijat ja yhteystiedot, työryhmässä Kankaanpään kaupunki: Sivistyskeskus Heikki Kiviniemi, sivistysjohtaja yhteystiedot kohdassa 1.2 Kankaanpään kirjasto Aini Lähteenmäki, kirjastotoimenjohtaja yhteystiedot kohdassa 1.1 Tekninen keskus Kuninkaanlähteenkatu 12, 38700 Kankaanpää Marja Vaajasaari, tekninen johtaja puh. 044 577 2619 sähköposti marja.vaajasaari@kankaanpaa.fi Pentti Saloniemi, tilapalvelupäällikkö puh. 044 577 2620 sähköposti pentti.saloniemi@kankaanpaa.fi Suunnittelijat: Arkkitehtisuunnittelu Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy, Korkeavuorenkatu 25 A 5, 00130 Helsinki Asko Takala, arkkitehti puh. 09-6860160, telekopio 09-656570 sähköposti asko.takala@arksi.fi

Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Jonecon Oy, Takojankatu 2 A 9, 33540 Tampere Jouni Koskinen/Jani Lipsanen puh. 03 3141 8200 telekopio 03 3141 8210 sähköposti etunimi.sukunimi@jonecon.fi LVIA-suunnittelu Insinööritoimisto SPH-Suunnittelupalvelu Ky, Ilmarinkatu 32 C, 33500 Tampere Seppo Haukola puh. 0400 655 566 sähköposti sph@sci.fi Sähkösuunnittelu Sähkösuunnittelu Harri Jokinen, Soininkatu 1 B, 38710 Kankaanpää puh. 02 5723754 sähköposti harri.jokinen@jokiset.fi 2.2. Kirjastotoimen hankesuunnitelmasta vastaava yhdyshenkilö 3 RAKENNUSPAIKKA Kankaanpään kaupunki, Sivistyskeskus yhteyshenkilö Heikki Kiviniemi, sivistysjohtaja yhteystiedot kohdassa 1.2 Käyntiosoite Kiinteistön omistaja Rakennuspaikan omistaja Kangasmoisionkatu 1, 38700 Kankaanpää Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupunki Kaavoitustilanne Voimassa oleva asemakaava, vuodelta 1974 Kokonaisrakennusoikeus 20 000 krs-m² - käytetty n. 10 600 krs-m² Kangasmetsän koulu, Pohjanlinnan koulu ja Kankaanpään kirjasto sekä sivistystoimen hallinto yhdessä - käyttämättä n. 9 400 krs-m² 4 HANKKEEN PERUSTIEDOT 4.1. Lyhyt kuvaus hankkeesta 1970-luvulla rakennetun koulurakennuksen yhteydessä sijaitsevat kaupungin kirjastotilat ovat nykytarpeisiin nähden riittämättömät. Tiloja ei ole suunniteltu nykyisille henkilöstö-, aineisto- ja asiakasmäärille, eikä tiloissa ole huomioitu nykyisen vaatimustason mukaisia kirjastopalveluita. Lisäksi rakenneratkaisuissa on VTT:n raportin mukaan todettu samoja ongelmia kuin viereisen homeongelmien vuoksi suljetun Kangasmetsän koulunkin vastaavissa rakenteissa. Kirjastotilojen peruskorjaus ja laajennus liittyy Kankaanpään keskustan koulukiinteistöjen ja pääkirjaston peruskorjaushankkeeseen omana kokonaisuutenaan. Hanke käynnistettiin korjaamalla käyttökiellossa ollut Kangasmetsän koulurakennus. Koulukeskuksen muut rakennukset on korjattu vaiheittain kirjastoa lukuun ottamatta. Toimintojen sijoitus on kuvattu vaiheittain seuraavassa kohdassa. 4.2. Vaiheittaiset laajuus- ja kustannustiedot sekä aikataulu 3. vaihe, Kaupunginkirjaston peruskorjaus ja laajennus 3. vaiheessa korjattavat kaupunginkirjaston tilat sijaitsevat Pohjanlinnan koulun yhteydessä, yhteensä 1159 hyöty- m². Laajennuksen osuus edellisestä 297 hyöty- m² ja laajennukseen verrattava kirjastoautotilan muutos toimistotilaksi 64 hyöty- m².

3. vaiheen peruskorjattavan alueen bruttoala on n. 1 000 brm² ja tilavuus n. 4 000 m³ sekä laajennuksen bruttoala on 300 brm² ja tilavuus 2100 m³. 3. vaiheen arvioitu kustannusarvio on 1,6 1,8 miljoonaa euroa (alv 0 %). Rakennuskustannukset ovat 1,4 1,6 miljoonaa euroa (alv 0 %), kalustus ja varustus 200 000 euroa (alv 0 %). Suunnitteluun on talousarviossa varattu yhteensä 200 000 euroa vuosille 2015 ja 2016. Kaupunginkirjaston peruskorjaus- ja laajennustyöt suoritetaan 06/2017-06/2018. 5 RAHOITUS Kankaanpään kaupungin talousarviossa on varattu joulukuussa 2014 hankkeelle 8170 Kirjaston saneerausmäärärahoja seuraavasti: 100 000 euroa vuodelle 2015, 100 000 euroa vuodelle 2016 ja vuodelle 2017 1 700 000 euroa, johon investointiavustusta 850 000 euroa eli investointi v. 2017 yhteensä 850 000 euroa. Lisätiedoissa on teksti Suunnittelu 2015 2016, toteutus 2017. Toteutus edellyttää valtionosuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt päätöksellään 28.10.2013 Kankaanpäälle pääkirjaston peruskorjaukseen ja laajennukseen valtionavustusta 50 % jälkirahoitteisena. Ministeriön päätöksessä on käytetty laajuutena 1 140 m², kustannusarvio on 1 500 000 euroa, josta valtionosuus 750 000 euroa. Lounais-Suomen aluehallintoviraston mukaan myönnettyä 750 000 euroa ei ole mahdollista kasvattaa. Kalustoon ja varustamiseen varataan 200 000 euron määräraha. 6 PERUSTELUT HANKKEELLE Opetusministeriön valtakunnallinen suositus kirjastotiloiksi on 100 m²/1 000 asukasta. Kankaanpäässä tämä tarkoittaa noin 1 200 m² kokoista kirjastoa. Kirjaston nykyinen sijainti on hyvä. Se on kävelyetäisyydellä keskustasta ja lisäksi sen läheisyydessä on riittävä määrä pysäköintipaikkoja. Näin ollen nykyisten tilojen peruskorjaus ja laajennus on perusteltua.

6.1. Selostus nykytilanteesta Nykyaikaisen kirjastotoimen asettamat vaatimukset eivät täyty nykyisissä tiloissa, käytettävissä olevilla kalusteilla ja tiedonvälityksen keinoilla. Tontilla on vielä rakennusoikeutta, joten kirjastotilojen laajentaminen on mahdollista. Nykyisten tilojen uudelleenjärjestelyillä, kirjastoautotallin toimistotiloiksi käyttöönotolla ja kirjastosalin laajentamisella kirjastotiloista saadaan toimivat ja nykyisiä ja tulevia kirjastotoimia palvelevat. Koulukeskuksen rakennuksista on tehty tilojen kuntokartoitus 2007 Raksystems Oy:n toimesta. VTT tutki koulutilojen rakenteita elokuussa 2008. Tutkimustulokset on raportoitu sivistyslautakunnalle, Tekniselle keskukselle ja KH:lle syksyllä 2008. VTT:n raportin mukaan niin Kangasmetsän koulun kuin Pohjanlinnan koulun tilat tuli korjata. Raksystems Oy:n kuntokartoitusraportit ja VTT:n tutkimusraportit on toimitettu aiemmin myös Länsi-Suomen lääninhallitukselle. Kirjastotiloissa on samat rakenteelliset ratkaisut kuin koulutilojen puolellakin ja ne tulisi peruskorjata samoilla korjaustoimenpiteillä kuin koulutilojenkin osalta on suunniteltu. 6.2. Kirjastotilojen nykytilanteen epäkohdat Koulurakennus, jossa kirjastotilat sijaitsevat, on valmistunut vuonna 1976, suunnittelijana Oy Kaupunkisuunnittelu Ab, arkkitehti Arno Savela. Kirjastotila on Kankaanpään kaupungin omistuksessa osana koulukeskuskiinteistöä. Kirjasto on aloittanut näissä tiloissa 14.03.1977. Kirjaston käytettävissä on 812 m². Tilat käsittävät lainausosaston lisäksi henkilökunnan työ- ja sosiaalitilat ja ns. kerhohuoneen. Aulatilat ovat yhteiskäyttötilaa koulukeskuksen muiden käyttäjien kanssa. Lisäksi kirjastotiloihin kuuluu kirjastoautotalli, jota nykyisin käytetään varastona autotoiminnan lakattua valtuuston päätöksellä syksyllä 2008. Kirjasto kuuluu kaikkien Satakunnan yleisten kirjastojen muodostamaan Satakirjastot-yhteisjärjestelmään. Satakirjastoilla on yhteiset käyttösäännöt ja toimintatavat. Ohjausryhmään kuuluvat kaikkien kirjastojen johtavat viranhaltijat. Kirjastoilla on käytettävissään yhteinen lainaaja- ja aineistorekisteri. Kirjastojen välillä järjestetty aineistojen kuljetuspalvelu tuo kaikkien kirjastojen kokoelmat lähelle asiakkaita. Kankaanpäähän kuljetus tulee kaksi kertaa viikossa. Kirjastossa oli v. 2014 aktiivisia lainaajia 3 609 (30,15 % kunnan asukkaista). Kirjastokäyntejä tehtiin 58 386 ja kotilainoja annettiin 173 989 kpl (14,53 kpl/asukas). Kirjasto on avoinna arkisin klo 11 19, lauantaisin klo 10 14, arkisin klo 10 15. Kesän aukiolo määritellään vuosittain erikseen, kirjasto on suljettuna kesälauantaisin. Kirjaston aineistokokoelmaan kuului 90 755 kpl kirjoja, nuotteja, av-aineistoa jne. Aineistoa hankittiin 3 557 kpl ja sitä poistettiin 5 226 kpl. Näissä luvuissa ei ole mukana usean sadan lehden lainattava kokoelma. Kirjastossa on varauduttu lähestyvään remonttiin poistamalla aktiivisesti aineistoa normaalia enemmän. Myös aineistomuotojen muutos, kuten videoiden ja kasettien poistuminen, näkyy kokoelmassa. Kirjastossa työskentelee vakituisesti kahdeksan viran- tai toimenhaltijaa; kirjastotoimenjohtaja, kolme osastonjohtajaa ja neljä kirjastovirkailijaa. Kirjastossa työskentelee vuosittain myös mm. eri oppilaitosten harjoittelijoita. Talonmiespalvelut ja siivouspalvelut ostetaan kaupungin tukipalveluyksiköltä. Kirjastotiloja on remontoitu seuraavasti: tasakaton muuttaminen harjakatoksi 1990, ikkunaelementtien vaihto 1998, musiikkihuoneen purkaminen ja lattiamateriaalin vaihto 1990-luvulla. Käytettävissä oleva 817 m² tila on riittämätön. Kirjastossa on liian vähän tilaa kirjastoaineistolle ja sen esille tuomiselle nykyiset kirjastotarpeet täyttävällä tavalla.

Nykyaikainen aineiston ryhmittely ei ole ollut mahdollista eikä kaikkea vaadittavaa aineistoa ole saatu esille. Uudet aineistomuodot vaatisivat uudenlaisia hyllyratkaisuja, joihin nykyisissä tiloissa ei ole mahdollisuutta. Asiakkailta puuttuvat rauhalliset luku- ja työskentelymahdollisuudet. Ryhmätyötiloja ei ole. Kirjaston lainausosastolla on kuusi asiakaskäyttöön tarkoitettua internet-yhteyttä. Lisäksi lainausosastolla on kaksi vain aineistohakuun tarkoitettua tietokonetta. Kirjastossa on mahdollisuus langattoman verkon käyttöön. Osa käyttäjistä tarvitsee tietokonetta pidempään ja osa lyhytaikaiseen sähköpostin lukemiseen. Erilaisten käyttäjien tarpeet pitäisi saada paremmin eriytetyiksi, sillä nykyisestä käytännöstä aiheutuu häiriötä. Opetusministeriön ohjeistuksen mukaan työasemia pitäisi olla huomattavasti enemmän. Suuren aineistomäärän ja tilanahtauden synnyttämänä hyllyvälit ovat liian ahtaat aineiston kuljettamiseen kirjakärryillä. Pyörätuolilla liikkumisessa hyllyväleissä on myös ongelmia. Ahtaudesta johtuen valvonta on hankalaa. Henkilökunnan tiloihin on pyritty tekemään parannuksia lisäämällä sermejä työpisteiden välille, mikä ei kuitenkaan ole riittänyt rauhallisen työpisteen luomiseen. Lisäksi osa työntekijöistä tarvitsee työnkuvansa vuoksi laajemmat työpisteet kuin nyt on mahdollista. Kirjastoautotoiminta on lakkautettu kaupunginvaltuuston päätöksellä. Kirjaston tiloihin silloinen autotalli vielä kuitenkin lasketaan. Tilaa käytetään nykyisin kirjaston varastona. Ongelmana on se, että entisen tallin lattiataso on muuta lattiatasoa alempana. Asia on riskiarvioinnissa todettu ongelmaksi. Remontin yhteydessä lattiataso on korotettava muun lattiatason korkeudelle. Kirjastoa palveleva pysäköintialue on korjattu koulukeskuksen aiempien remonttien yhteydessä. Kirjaston rakenteiden ja ilmastoinnin ongelmat ovat samat kuin Pohjanlinnan koulun puolella ja tehdyssä VTT:n tutkimuksessa ilmenneet. Kirjaston ilmastointi on todettu työterveystarkastuksessa sekä toimimattomaksi että kovaääniseksi. Talvella lämpötila laskee kirjastotiloissa kylmimmillään +14 asteeseen ja vaatii työtiloissa lisälämmittimien käyttöä. Kesällä lämpötila on helposti +28 astetta heti aamulla kirjastotoiminnan alkaessa. Ilmankosteus on ongelmallinen.

6.3. Kirjastotilojen kehittämistarpeet 6.3.1 Tilantarve Kirjaston perusrakenne on edelleen toimiva, mutta päällimmäisin ongelma on yleinen tilanpuute. Kirjastosalin tilaa tulisi kasvattaa jotta hyllyvälit saataisiin toimiviksi ja kulkukelpoisiksi, tilanäkymät valvottaviksi ja hyllymäärää kasvatettua riittäväksi aineistomäärälle. Hyllyissä tulisi huomioida aineiston monimuotoisuus ja olla sen mukaisesti muunneltavia, jotta aineiston ryhmittely aiheryhmiin helpottuisi ja mahdollistuisi. Asiakkaille tulisi saada sekä aineiston selailupisteitä että rauhallisempaan ja pidempiaikaiseen työskentelyyn soveltuvia ryhmätyöpisteitä. Erityyppiset tietokonepisteet tulisi huomioida asiakaspaikkojen yhteydessä ja mahdollistaa oman koneen käyttö langattoman wlan-yhteyden muodossa lisäämällä pistorasioita asiakaspaikkojen yhteyteen. Remontin yhteydessä on selvitettävä mahdollisuus rakentaa sisäänkäynnit ja tila sellaiseksi, että kirjaston käyttö voisi olla mahdollista myös ns. omatoimikirjastona ilman vakinaisen henkilökunnan paikalla oloa. Etenkin lehtisalin kohdalla tämä mahdollisuus tulisi selvittää. Omatoimikirjaston aukiolo vaatii teknisen valvonnan. Remontin yhteydessä on saatava asiallinen varasto ja selvitettävä mahdollisuus avovarastoon. 6.3.2 Henkilökunnan tilat Lainausosastolla henkilökunnan käytössä oleva tilantarve on sinänsä riittävä. Henkilökuntatiloissa työskentelypisteitä tulisi kasvattaa ja luoda ääneneristyksen kannalta rauhallinen työympäristö. Nykyisissä henkilökunnan sisätyötiloissa on vain yksi ikkuna. Remontin yhteydessä ikkunoita työhuoneeseen tulee saada lisää. 6.3.3 Terveellisyys ja turvallisuus Koulukeskuksesta tehdyn VTT:n tutkimusraportin mukaan rakennus on myös toiminnallisuuden sekä terveydellisten olojen vuoksi korjattava. Asiaan on ottanut kantaa tutkimusraportissaan VTT:n erikoistutkija Kalle Tanskanen. Tutkimuksen raportti on toimitettu lääninhallitukseen (Lounais-Suomen aluehallintovirastoon). Kirjastotilojen tulee olla peruskorjauksen jälkeen ehdottoman terveellisiä ja turvallisia niin asiakkaille kuin henkilökunnalle. Lupa- ja pelastusviranomaisten kanssa käydään läpi nykytilan ja suunniteltujen muutosten edellyttämät järjestelyt ja vaikutukset paloilmoitin- ja hälytysjärjestelmiin, palo-osastointiin, savunpoistoon ja poistumisteihin sekä ensisammutusvarustukseen. Pohjanlinnan koulun hälytykset kuuluvat nykyisin kirjastossa. 6.3.4 Liikkumis- ja toimimisesteettömyys Rakennus korjataan esteettömäksi nykyisiä julkisten rakennusten suunnittelua koskevien määräysten ja ohjeiden mukaan. Kirjastoa palvelemaan lisätään inva-wc ja hyllyjärjestelyissä ja asiakastiloissa huomioidaan pyörätuolin tilantarve. 6.3.5 Tontti ja pihajärjestelyt Kirjastoa palveleva autopaikkamäärä on ajan tasalla. Invapaikoitus sijoitetaan pääsisäänkäynnin yhteyteen. Polkupyörä- ja jalankulkuyhteyksiä parannetaan.

6.3.6 Tekniset järjestelmät LVIA Kaikki LVIA-järjestelmät uusitaan lukuun ottamatta soveltuvin osin käyttöön jäävää jätevesiviemäröintiä. Lisäksi uusitaan liitosputkistot piha-alueen kautta Pohjanlinnan lämpökeskukseen. Sähkö Sähköjärjestelmät uusitaan ja ajanmukaistetaan mukaan lukien turva- ja merkkivalaistus. Kirjaston pääkeskus säilyy nykyisellä paikallaan, mutta tilantarvetta kasvatetaan ja lisätään erillinen telekeskus. Kirjastotilojen atk-järjestelmä uusitaan kokonaisuudessaan. Mahdollisuuksien mukaan säilytettävät tikasrakenteiset sähköhyllyt joudutaan irrottamaan pintoja käsiteltäessä. Valaistuksessa huomioidaan energiansäätötavoitteet. Videovalvontajärjestelmässä käytetään nykyisiä laitteistoja mahdollisuuksien mukaan. Pihan valaistusta parannetaan. 6.3.7 Elinkaarikustannuksista 6.4. Vaihtoehtoiset ratkaisut Kestävä kehitys Johtavana periaatteena on peruskorjauksessa kehittää ja hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti käytettäviä tiloja ja tilajärjestelmiä. Korjausten ja jatkossakin tapahtuvien käyttömuutoksen pitää tapahtua vähimmin mahdollisin rakenteellisin toimenpitein. Tilallisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteuttaminen tehdään käyttäen mahdollisimman kestäviä ja huollettavia materiaaleja ja rakennustuotteita. Muuntelukelpoisuus ja ylläpito korostuvat rakenne- ja taloteknisissä osaratkaisuissa, joissa huomioidaan myös mahdollisimman edulliset ja energiataloudelliset lvi-ratkaisut ja järjestelmät. Tehtävien valintojen todentamiseksi huoltokirjaa valmistellaan tai päivitetään hankkeen alusta asti. Tällöin ratkaisujen vaikutus rakennuksen elinkaareen (materiaalien ympäristö-kuormitus, huolto, kunnossapito, kestävyys) saadaan mukaan kokonaisvaltaiseen edullisuustarkasteluun. Lyhyesti: Tavoitteena on kaikin tavoin, fyysisesti, toiminnallisesti ja esteettisesti kestävä kokonaisratkaisu, joka vastaa muuttuviin käyttötilanteisiin mahdollisimman vähin rakenteellisin muutoksin. 6.5. Seuraukset, jos hanke ei toteudu Kirjastotoiminta on lakisääteistä peruspalvelua, jota säätelevät mm. kirjastolaki ja -asetus. Kirjastopalvelut voidaan ostaa palveluna muilta kirjastoilta, mutta tilantarvetta tämä vaihtoehto ei poista. 7 MITOITUSPERUSTEET Kirjaston tilat ja talotekniikka ovat peruskorjausiässä. Peruskorjauksen pitkittyessä tilojen käyttö tuottaa enenevissä määrin huolto- ja kunnossapitotehtäviä. Nykyisten tilojen ylläpitokustannukset ovat korkeammat kuin peruskorjatuissa ja uudistiloissa. Henkilöstöön ja käyttäjiin kohdistuvat sisäilmaongelmat todennäköisesti lisääntyvät. Mitoitusperusteena on käytetty opetusministeriön valtakunnallista suositusta kirjastotiloiksi (100 m²/1 000 asukasta). 8 TILANTARVESELVITYS JA TILAOHJELMA

9 RAKENNUSSUUNNITELMAT LIITTEET Tilatarveselvitys 2008 / päivitetty 2015 Huonetilaohjelma-lomake Arkkitehtisuunnitelmat LIITE Arkkitehtisuunnitelmat: asemapiirros 1:500 pohjapiirustukset 1:100 julkisivut 1:100