Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelu vuosille 2013-2015 (strategiset ja toiminnalliset tavoitteet)



Samankaltaiset tiedostot
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Terveyden edistäminen Kainuussa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman hyväksyminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Palvelustrategia Helsingissä

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Lisätiedot: sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen, puh. (09)

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Kiireettömään hoitoon pääsy

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Sosiaali- ja terveyslautakunta Vuoden 2017 talousarvion valmistelu 152/ /2016

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

PERUSTURVAN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA

Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta,

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia Pasi Oksanen

Lasten ja Nuorten ohjelma


Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Esittelijä / valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) tai sähköposti

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Transkriptio:

Sosiaali- ja terveyslautakunta 102 12.06.2012 Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelu vuosille 2013-2015 (strategiset ja toiminnalliset tavoitteet) 154/331/2012 SOTE 102 Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ja vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma. Kaupunginhallitus antoi 30.5. suunnit teluohjeet talousarvion 2013 ja vuosien 2014-2015 taloussuunnitelman valmistelua varten (KH 149,oheismateriaali). Kaupungin talouden turvaamisen varmistaminen perustuu maltilliseen kustannustason nousuun. Kaupungin toimintamenojen nousu pyritään kokonaisuudessaan rajaamaan 2,3 %:iin. Henkilöstömenojen osalta laskenta perustuu kuluvan vuoden toukokuun palkkatasoon +2,3 %. Tämä sisältää voimassa olevan työehtosopimuksen mukaiset korotukset sekä muutokset henkilöstösivukuluissa. Lautakuntien investointisuunnittelun tulee perustua voimassa olevaan taloussuunnitelmaan, mihin lautakunnat voivat esittää vain välttämättömäksi katsomiaan muutoksia. Kaupunginhallitus kehottaa lautakuntia tekemään esityksiä toimenpiteistä, joilla toimintaa voidaan tehostaa ja kustannuksia säästää. Mikäli tulosalueilla on uusia toimintoja tai kustannuseriä, joita em. inflaatiokorjatuilla määrärahoilla ei pystytä kattamaan, tulee tällaiset tekijät nostaa perusteluineen selkeästi esille. Talousarvioesitykset toimitetaan kaupunginjohtajalle ja rahatoimistoon viimeistään 4.9.2012 siinä muodos sa kuin se halutaan esittää lopullisessa talousarviokirjassa. Toimintaympäristön keskeiset muutokset taloussuunnitelmakaudella Lainsäädännön muutokset Sosiaali- ja terveystoimessa lainsäädäntöuudistukset ovat merkittävimmät toimintaympäristön muutokset vuosina 2011 2014. Vuonna 2011 tuli voimaan säädöksiä, jotka lisäävät asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia sekä muuttavat terveydenhuollon sisältöä ja organisointia. 1.5.2011 astui voimaan terveydenhuoltolaki, joka on yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle. Terveydenhuoltolaki toi muutoksia mm. potilaiden mahdollisuuksiin valita hoitopaikka ja hoitava terveydenhuollon ammattihenkilö sekä antoi oikeuden käyttää hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon kotikunnan ulkopuolista terveyskeskusta pitempiaikaisen oleskelun vuoksi. Potilaan valinnanva paus laajenee 1.1.2014 siten, että henkilö voi valita perusterveydenhuol lostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveysaseman koko maan alueel ta. Tämä vaikutusta kuntien palvelujen kysyntään on vaikea ennakoida. Terveydenhuoltolain 34 ja 43 nojalla annettu valtioneuvoston asetus edellyttää terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelua ja se on aloitettu HYKS-sairaanhoitoalueen kuntien ja HUS-sairaanhoitopiirin pe rusterveydenhuollon yksikön yhteistyöryhmässä. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämis suunnitelma on hyväksyttävä määräenemmistöllä HUS-kuntayhtymän val tuustossa vuonna 2013. Terveydenhuoltolain nojalla annettiin myös kuusi muuta asetusta, joissa on mm. oppilashuollon järjestämiseen, neuvolatoi minnan ja

suun terveydenhuollon kehittämiseen sekä potilasturvallisuu teen ja laatuun liittyviä vaatimuksia. Kotikuntalain muutos 1.1.2011 helpotti pitkäaikaista laitoshoitoa, asumispalveluja tai perhehoitoa tarvitsevien henkilöiden mahdollisuutta vaihtaa kotikuntaa. Muutokseen sisältyy kuntien välinen kustannusten korvausjär jestelmä. Keväällä 2011 sosiaali- ja terveysministeriö tarkensi hoitotakuuseen liittyvää kunnan terveyskeskuksen velvollisuutta vastata virka-aikana puhelimeen. Puhelimitse tapahtuvan jonotusajan pituus saa olla korkeintaan 5 minuuttia. Omaishoitolain (937/2005) 1.8.2011 voimaan tulleen muutoksen (318/2011) mukaan omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito voidaan järjestää toimeksiantosopimuksella. Uuden perusopetuslain (1.1.2011) mukainen kolmiportaisen tuen rakenne on otettu käyttöön myös esikoulun oppilashuollossa. Perusturvan parantamista koskeva lainsäädäntöön tuli muutoksia: Toimeentulotuen tasokorotus nosti perusosaa kuudella prosentilla verrattuna vuonna 2011 maksettavaan tukeen. Lisäksi yksinhuoltajille maksetaan yksin asuvan aikuisen henkilön perusosa korotettuna 10 %:lla. Lastensuojelulain ja perhehoitajalain muutokset olivat esillä lautakunnassa 15.12.2011. Lastensuojelulain 50 tuli voimaan muutos 1.1.2012, jonka mukaan perhehoidosta tuli laitoshoitoon nähden sijaishuollon ensisijainen muoto. Terveysvaikutusten arviointi tuli 1.5.2011 alkaen lakisääteiseksi uuden terveydenhuoltolain myötä ja laajeni käsittämään terveysvaikutusten lisäksi myös hyvinvointivaikutusten huomioon ottamisen päätöksenteossa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on toteutettu uudistuksia, jotka ovat lisänneet hallinnollista työtä merkittävästi. Oikeus vaihtaa kotikuntaa ja valinnanvapauden lisääntyminen sekä valvontavelvollisuuksien lisääntyminen edellyttävät oikeuksien arviointia, päätösten tekemistä, maksusitoumuksia, raportointia, tilastointia ja kuntien välisiä laskutuksia, jotka on tehtävä manuaalisesti sähköisten järjestelmien kehittymättömyyden vuoksi. Käynnissä on lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskevan lainsäädännön valmistelu sekä sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus. Valmisteilla on myös laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sosiaali- ja terveyspalveluista. Väestö ja asiakkaat Kauniaisten väestö kasvoi vuoden 2011 aikana noin 200 henkilöllä (väestöä 31.12.2011 oli 8806). Viime vuosina syntyneiden ikäluokat ovat olleet pieniä, noin 60 lasta, mutta 1-6 -vuotiaiden määrä on lisääntynyt. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi eniten ja etenkin vanhimpien, 85 -vuotta täyt täneiden määrä on lisääntynyt, mikä vaikuttaa palvelujen kysyntään. Tämä asettaa haasteita terveysmenojen kasvun hillitsemiseksi ja terveyden edistäminen ja toimintakyvyn ylläpito onkin kaikkien toimialojen toiminnassa keskeistä myös jatkossa. Muut toiminnan kehittämisen vaikuttavat tekijät Suunnittelukaudella toimintaan vaikuttavat Kauniaisten laajat poikkihallinnolliset ohjelmat, lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ja ikääntymispoliittinen

strategia. Pääkaupunkiseudun yhteistyö toteutuu sosiaalialan osaamiskeskuksen, Soccan, ja VKKMetron hankkeiden kautta. Savuton pääkaupunkiseutu- hanke on edennyt vuoden 2012 aikana ja antaa kehykset koko seudun savuttomuutta tukevalle työlle. Lasten päivähoito ja lastenneuvola ovat mukana VKKMetron hankkeessa, jossa kehitetään neuvolan ja päivä hoidon yhteisiä 4 -vuotiaiden laajoja terveystarkastuksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen ja sote-alueisiin liittyviä ratkaisuja tultaneen tekemään lähitulevaisuudessa. Kauniaisissa tehtiin lasten päivähoitoa koskeva selvitys ja tulosalueen siirrosta sivistystoimeen tullaan keskustelemaan liittyen hallitusohjelman kirjaukseen varhaiskasvatuksen siir tämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alaisuuteen. Valtio, Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava teki vät sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen liittyvän aiesopimuksen. Työ on jatkunut ja vuoden 2012 syksyyn mennessä eri hankkeiden tulee jättää raporttinsa. Asiakasprosessien kehittämiseen liittyvässä hankkeessa on kuvattu ja kehitetty hoito- ja palveluketjuja mm. lonkkapotilaan hoitoon, saattohoitoon, haavanhoitoon, lihavuuden hoitoon sekä monien eri palve lujen piirissä olevan lapsen ja perheen spailloin lveluketjuun, kun perhees sä on 0-12 -vuotias lapsi ja vanhemmilla mielenterveys- ja päihdeongelma. Strategia ja sitä toteuttavat tavoitteet sosiaali- ja terveystoimessa Kaupungin kehittämisstrategia on vahvistettu valtuuston strategiatyön tuloksena vuonna 2009 koko valtuustokaudelle ja siihen tehdään täsmen nyksiä 11.6.pidettävässä valtuustout painotukset: Toimialan toiminta ja sen kehittäminen perustuu kaupungin arvoihin ja strategisiin linjauksiin, joista keskeisimpiä oman toimialan näkökulmasta ovat: Kauniainen kehittää aktiivisesti toimintaa ja on monessa edelläkävijä; Kauniainen on maamme huippuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämises sä; kaupunki tukee yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten osallisuutta; kauniaislais ten palvelutarjonta on yksilön tarpeet huomioivaa ja kuntalaisten elämää tukevia; kaupungin toiminta ja palveluprosessit ovat taloudellisesti ja toi minnallisesti tehokkaita sekä kaupunki edistää henkilöstön hyvinvointia. Strategian toteuttamisen onnistumisessa on tärkeää tehdä yhteistyötä kaupungin muiden toimialojen, HUS:n sekä kolmannen sektorin kanssa. Toiminnassa keskitytään seuraaviin strategisiin painotuksiin vuonna 2013 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen mm. kiinnittämällä huomiota varhaiseen tunnis tamiseen ja varhaiseen puuttumiseen sekä palvelujen kohdentamiseen eri tyisesti niille, joille terveyden riskit kasaantuvat. Hoitoon pääsyn ja palvelujen laadun turvaaminen niin, että kustannuskehitys on maltillista. ehkäisevien ja peruspalvelujen toimivuus ja turvaaminen potilaan yhtey densaanti on turvattava STM:n määräämissä aikarajois sa terveydenhuoltoon ja suun terveydenhuoltoon hoitoon pääsy lain määrää mällä tavalla sekä sosiaalipalveluissa palvelun tarpeen arviointi lain mää räämissä aikarajoissa palveluja korvataan myös sähköisillä palve luilla mahdollisuuksien mukaan Henkilökunnan osaamisen ja hyvinvoinnin turvaaminen Jatketaan tuottavuuden parantamista ja aloitettua vanhuspalvelujen ja lasten päivähoidon rakennemuutosta sekä kehitetään lasten ja perheiden pal-

velujen kokonaisuutta mm. mielenterveys- ja päihdepalvelujen auditoin tiraportissa esitettyjen toimenpidesuositusten perusteella (oheismateriaali na) Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksiä parannetaan tukemalla päätösten terveysvaikutusten arvioinnin käyttöönottoa eri toimialoilla. (Strategiset tavoitteet 2013 oheismateriaalina) Kustannusten hallinta ja tuottavuuden lisääminen Sosiaali- ja terveydenhuollossa on taloussuunnittelukaudella uusia velvoitteita, joilla on kustannuksia lisäävä vaikutus. Siksi on välttämätöntä tunnistaa ja ottaa käyttöön toimenpiteitä tuottavuuden lisäämiseksi. Terveydenhuollon, suun terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen kehittämisen tueksi toteutetaan viimeistään vuonna 2013 hoitoketjujen toimivuuden selvitys, ml. maksusetelin käyttö suun terveydenhuollossa. Suun terveydenhuollossa kehitetään edelleen työnjakoa ja alle 18-vuotiaiden kutsujärjestelmän toteutumista varmistamaan yksilökohtainen optimaalinen kutsuväli. Potilaiden peruuttamattomien käyntien määrän vähentämiseksi käyttöönotetut tekstiviestimuistutukset otetaan kattavammin käyttöön. Terveydenhuollossa on jo kehitetty lääkärin ja muun henkilökunnan välistä työnjakoa tavoitteen mukaiseen suuntaan. Muun henkilökunnan käynnit olivat vuon na 2011 li sääntyneet noin 4000 käynnillä eli 20 % ja lääkärien työai kaa voi daan koh dentaa vaativampien ja pitkäaikaissairaiden potilai den hoi toon. Vanhuspalveluissa on keskeisintä kotihoidon kehittäminen ja sen kohdentaminen aikaisempaa raskaampiin asiakkaisiin. Välittömän asiakastyön työn osuutta suhteessa välilliseen lisätään ja valmistaudutaan mobiililaitteiden käyttöönottoon lähitulevaisuudessa. Välimuotoisia asumispalveluja ja palveluohjausta kehitetään. Terveyskeskussairaalassa jatketaan kuntoutuksen kehittämistä ja potilaiden nopeaa kotiin kuntoutusta. Lasten päivähoidossa jatketaan rakenne- ja päiväkotiverkoston kehittämistä. Vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa on saatu hyviä tuloksia avoimella perhetoiminnalla, jota kehitetään perheiden toivomaan suuntaan. Kaikilla tulosalueilla hyödynnetään potilastietojärjestelmästä saatavia raportteja johtamisen ja kehittämisen tukena. Kaikissa palveluissa on tärkeää tunnistaa aikaisin avun tai hoidon tarve ja varmistaa hyvät matalan kynnyksen peruspalvelut niitä eniten tarvitseville. Ehkäisevän työn uusia toimintatapoja on otettava käyttöön kaikissa lapsi- ja perhepalveluissa. Omaa vakituista henkilökuntaa on viime vuoden aikana saatu rekrytoitua ja osana talouden tasapainottamista vähennetään työvoiman vuokrausta edelleen ja kohdennetaan sijaisten hankinta Seureen (pääkaupunkiseu dun henkilöstövuokraus). Sijaisia käytetään edelleen harkitusti. Ostopalvelut Sosiaali- ja terveystoimi ostaa ydintoiminnoistaan ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa, osan suun terveydenhuollon palveluista, osan päihdehoidon palveluista, psykoterapia- ja kuntoutuspalveluja, tähystystutkimuksia sekä lakisääteisiä seulontatutkimuksia.

Sosiaali- ja terveysjohtaja: Henkilöstö Vuonna 2011 toimialalla oli noin 260 työtekijää. Vuoden 2010 henkilöstökertomuksen mukaan oli 48 työntekijää, jotka ovat 55 59-vuotiaita ja 17 henkilöä 60 64-vuotiasta työntekijää. Tämä on noin neljäsosa koko henkilöstömäärästä ja merkitsee kohtalaista eläkepoistumaa jo tällä suunnittelukaudella. Henkilöstön rekrytoinnissa on onnistuttu ja noin 80 % henkilö kunnasta on vakituisia työntekijöitä. Henkilöstön saatavuutta edistetään edelleen koulutusyhteistyötä, oppisopimuskoulutusta, rekrytointikoulusta ja henkilöstöhankintaa kehittämällä. Tietotekniikkastrategian toteuttaminen Tärkeintä on varmistaa asiakas- ja potilastietojärjestelmien jatkuva käytettävyys sekä teknisen infrastruktuurin toimivuus ja laitekannan ajantasaisuus sekä kuntalaisille tarjottavien verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin lisääminen. Potilastietojärjestelmiä kehitetään kansallisten hankkeiden sekä PKS- ja HUS -yhteistyön mukaisesti. Kauniainen on mukana HYKS- alueen yhteisessä asiakastietojärjestelmähankinnassa, jossa tavoitteena on saada perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä tukeva yhteinen tietojärjestelmä. Hallinnon prosessien kehittämistä tukevat ratkaisut lisäävät tuottavuutta, jos nyt manuaalisesti hoidettavat isojen asiakasmäärien laskutusprosessit voitaisiin hoitaa sähköisesti. Tavoitteena on myös palvelusetelin käyttöönotto, kun sähköinen palvelusetelijärjestelmä on käytössä isojen kaupun kien hankkeen valmistuttua. ereseptin käyttöönotto toteutuu Kauniaisissa syksyllä 2012. Siinä toteutetaan lääkereseptien sähköinen siirto potilastietojärjestelmään, Kelan lääkemääräystietokannan ja apteekkien välillä. earkiston käyttöönoton valmisteluissa ollaan mukana kansallisen hankkeen aikataulutusten mukaan. Terveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa liitytään AVOHilmoon (THL:n hoitoilmoitusrekisteri). Valmistelija: sosiaali- ja terveysjohtaja Tikkanen, p. 09 5056 246. Lautakunta päättää - hyväksyä toimialan strategiset linjaukset ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2013. Päätös: Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.