Innosto YHTEENVETO FINTRIP-TYÖPAJOISTA LVM, 12. 13.11.2012
Tausta: TUNNISTETUT UHAT JA PELOT Kilpailuasetelma Virkamiespöly Tiedon rapautuminen ylläpidon puutteessa Konsulttien välistä veto Sekavuus Liika byrokratia Työkalujen puute Tietoa ei oikeasti jaeta Tiedon & ideoiden jakamisen haitat Järkevän fokuksen puute Tehdään niinkuin ennenkin
Tausta: TUNNISTETUT MAHDOLLISUUDET Suomen sisäisen tutkimuskilpailun vähentäminen Poikkitieteellinen yhteistyö Epävirallinen ideoiden heittely Perustietojen jakaminen Parempi kotimainen ja ulkomainen yhteistyö Projekteista raportointi ja tuloksien jakaminen Byrokratian keventäminen Verkostoituminen Projektien kokoaminen ja suunnittelu Rahoittajien yhteistyö Rahoituksen kokoaminen Pitkäjänteinen rahoitus
Työpajojen yleiset tavoitteet Työpajoissa ideoitiin Fintripin toimintamalleja Työpajojen lopputuloksena: Nykytilan ja sen ongelmien kevyt kartoitus muutostarpeet Kokoelma parhaita ideoita, joista lopulliset toimintamallit voidaan myöhemmin koostaa Kaikki lähtökohtana tarve Organisaatiomuoto, työkalut, yms. valitaan vasta myöhemmin, kun tiedetään, mihin tarpeeseen niiden tulee vastata Toimintaa kannattaa kehittää iteratiivisesti, ts. pienin, nopein ja konkreettisin askelein Lopullisissa toimintamalleissa keskitytään realistisen startin kuvaamiseen Lisäksi eri kori pidemmän aikavälin visiolle ja hulluille ideoille
Kolme eri työpajaa, kolme eri toimintamallia Tilaajayksiköiden ongelma- ja strategialähtöiset tutkimustilaukset RAHOITTAJAT & TILAAJAT Ministeriöt, virastot, Tekes, ELY:t, kunnat, yritykset, jne. 1. 2. 3. PITKÄJÄNTEISET TUTKIMUSTEEMAT * Ennakointi ja innovaatiot * Älykäs kaupunki * Arktisuuden mahdollisuudet * Venäjä ja liikenne Tutkimusyksiköiden esiin nostamat tutkimustarpeet ja -ideat TOTEUTTAJAT Tutkimuslaitokset, yritykset
Toimintamalli kertoo, miten tapahtuu: 1. 2. 3. Rahoittajat, tilaajat Tilaajaryhmän muodostaminen Rahoituksen kokoaminen Ohjaus Tulosten arviointi Verkotus Ideointi Esittely Arviointi Palaute Jalostus Valinta Pystytys Esittely Arviointi Palaute Jalostus Julkaisu Esittely Tulosten jakaminen Tulosten hyödyntäminen: - jatkotutkimus - tuotekehitys - pilotointi - tuotanto Tarvitsijat (~yritykset) Toteuttajat Toteuttajaryhmän/ -ryhmien muodostus Toteutus: - tutkimus - tuotekehitys - pilotointi Tulosten arviointi
Yleisiä havaintoja työpajoista Eri työpajojen tulokset vahvasti toisiaan täydentäviä, vaikka niissä käsiteltiinkin eri tilanteita Prosessi on (hyvin) yleisellä tasolla yleensä samankaltainen, mutta eri tilanteissa painottuvat prosessin eri vaiheet Esim. tutkijalähtöisissä prosesseissa korostuvat tutkijoiden verkottuminen ja konseptin esittely potentiaalisille rahoittajille Työpajat etenivät iteratiivisesti: kussakin työpajassa hyödynnettiin edellisen tuloksia Aluksi käsiteltiin laajasti koko tutkimusprosessia Lopuksi jalostettiin muutamaa konkreettista ideaa Työpajat edistivät myös eri toimijoiden verkottumista Yhteensä tavoitettiin yli 40 ihmistä, jotka edustivat laajasti erilaisia toimijoita
Innosto YHTEENVETO 1. FINTRIP-TYÖPAJASTA Tilaajayksiköiden ongelma- ja strategialähtöiset tutkimustilaukset LVM, 1.10.2012
VAIHE 1a Verkottuminen, ideointi ja esittely Ongelmia: Verkostoituminen ja tiedonjako on puutteellista: Ei tunneta toimijoita, niiden tietotarpeita (muut rahoittajat) eikä niiden osaamista (tutkijat) Ei saada tietoa tehdyistä projekteista tai niiden tuloksista Hyödynnetään vain olemassa olevia kumppanuuksia Toiminta on hyvin Helsinki-keskeistä Ei instrumentteja, joilla verkostoitumista voisi tehostaa Projektin määrittely on haastavaa: Tutkijoiden osallistaminen ongelman asetantaan on ongelmallista (jääviys) Useiden tilaajien tapauksissa tarpeiden yhteensovittaminen on hankalaa Ei riittävästi resursseja tutkimuksen valmisteluun (esim. oikeat tutkimusongelmat) Ideoita: T&K-kentän visualisointi Suomen kartalle Tilaajien yhteiset T&K-suunnitelmat T&K:n pitkäjänteisyyden lisääminen Yhteistyösopimukset eri toimijoiden kanssa Systemaattinen tarpeiden tunnistaminen Rahoitusyhteistyö tilaajien kesken Verkkosivuille tarve- ja ideapooli; mahdollisuus kommentoida ja ilmoittautua alustavasti mukaan
VAIHE 1b Arviointi, jalostus ja valinta Ongelmia: Tutkimusten pieni koko aiheuttaa ongelmia: Pienet tilaustutkimukset eivät kiinnosta parhaita tekijöitä Jalostusvaihe jää väliin, koska se söisi liikaa resursseja Nykyiset arviointitavat eivät korosta riittävästi laatua eivätkä innovatiivisuutta: Liian tiukka tehtävänanto on turvallinen, mutta tappaa innovaatiot Tuloksia tarvitaan tai halutaan liian nopeasti Tulosten lopullisia hyödyntäjiä on vaikea sitouttaa arviointi- ja valintaprosessiin Korostetaan liikaa suunnitelmaa ja työmääriä, eivät ihmisten/tiimien osaamista Valitaan liian usein tuttu ja turvallinen toimittaja Ideoita: Sidotaan pienetkin tilaukset johonkin suurempaan hankkeeseen tms. Pieni valmisteluraha tuottajille Innovatiivisuuden mahdollistaminen: määritellään tarve, ei toteutusta Monitieteisyyteen kannustaminen priorisoimalla yhteistarjouksia Esim. edellytetään vähintään kolme eri tyyppistä organisaatiota ja/tai paikkakuntaa Läpinäkyvät arviointikriteerit: innovatiivisuus, organisointi, tiedon hyödyntäminen, monitieteisyys, osaamiset, jne. Arviointiryhmiin myös tiedon loppukäyttäjiä
VAIHE 2 Pystytys, toteutus ja ohjaus Ongelmia: Nykyiset hankintamenettelyt ovat liian kankeita Hankintaosaaminen ei ole parhaalla mahdollisella tasolla Ei riittävää ymmärrystä tutkimustoiminnan luonteesta Ohjausryhmätyön resursointi on haastavaa Virkamiehillä ei ole aikaa ohjausryhmätyöhön Ohjausryhmissä ei ole riittävästi substanssiosaamista Yhteistyö tutkimuksen aikana on puutteellista Huonoimmassa tapauksessa tilaaja saa suoraan valmiit tulokset Ideoita: Epäformaalit aloitustilaisuudet Projektin kiteyttäminen yhdelle A4:lle Säännölliset arvioinnit (sekä tutkimus että ohjaus) Selkeiden välietappien määrittely ja seuranta Ohjausryhmän substanssiosaamisen varmistaminen Konsultin käyttäminen Yritysedustajien kutsuminen Ohjausryhmälle kokenut puheenjohtaja monta osapuolta, monta tahtoa
VAIHE 3 Jakaminen, arviointi ja hyödyntäminen Ongelmia: Tutkimustulokset eivät saavuta oikeita tahoja: Soveltava tutkimus hautautuu julkaisusarjoihin, tieteellinen tutkimus kv-julkaisumereen Tulokset esitetty liian monimutkaisesti/teoreettisesti, jotta niitä voisi viestiä eri osapuolille Ei ole riittävästi foorumeita eikä välineitä tulosten tehokkaaseen jakamiseen Tuloksien laatua ja hyödyntämistä ei arvioida riittävän kattavasti Tuloksia ei hyödynnetä riittävästi, projekteja projektien vuoksi Ideoita: Osaamiskeskukselle viestintä- ja markkinointiosaamista ja brändi Osaamisen viestintä tiedeyhteisölle verkottumisen edellytys Osaamisen viestintä yrityksille tulosten hyödyntämisen edellytys Tietokanta, johon kaikki tutkimukset ja niiden tulokset: Tutkimuksen onnistumisen ja käyttöönoton mittarit (ulkopuoliset arvioijat) Vertaiskommentit ja -arviot Tulosten esittely nykyistä laajemmin Säännöllinen foorumi tulosten esittelyyn Popularisointi perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa Tulosten suoraan käyttöönottoon kannustaminen: Tutkimusyhteisö jatkotutkimus Tilaajaorganisaatiot suunnittelu, päätöksenteko Yritykset T&K
Innosto YHTEENVETO 2. FINTRIP-TYÖPAJASTA Pitkäjänteiset tutkimusteemat Tampere, 16.10.2012
Lämmittelytehtävän yhteenveto Mitä pitkäjänteisillä tutkimusteemoilla tavoitellaan; miksi tutkimus jäsennetään suuriksi kokonaisuuksiksi yksittäisten projektien sijaan? Tavoitteita listattiin painotusjärjestyksessä seuraavasti: 1. Mahdollisuus luoda dynaaminen roadmap: 34 tähteä 2. Liiketoimintamahdollisuuksien luominen pitkällä aikavälillä: 20 tähteä 3. Tutkimusverkoston rakentaminen: 16 tähteä 4. Useiden samanaikaisten tavoitteiden saavuttaminen: 15 tähteä 5. Panostus substanssiin valmistelun sijaan: 14 tähteä 6. Mahdollisuus osaamisen kasvuun ja kehittämiseen: 12 tähteä 7. Mahdollisuus luoda teemoille visiot ja tarinat: 8 tähteä 8. Mahdollisuus työstää suuria haasteita: 6 tähteä 9. Luottamuksen kasvaminen: 6 tähteä 10. Päällekkäisyyden väheneminen: 5 tähteä
PÄÄTELMÄT (1/4) Miten teemat/ohjelmat/projektit valitaan/valikoituu? Miten tutkijat/rahoittajat saavat äänensä kuuluviin? Järjestetään osapuolten yhteisiä brainstorming-sessioita, jossa nostetaan esille teemoja ja näkökulmia Luodaan rahoitus-roadmap, jossa limittäin: Perustutkimus Soveltava tutkimus Kaupallistaminen Kuljetetaan aina rinnalla out-of-box-koria, jossa mahdollisuus ehdottaa uusia: Aiheita ja näkökulmia Menetelmiä Kokoonpanoja Autetaan tutkijoita saamaan ideansa esille: Myyntitaidon kehittäminen Foorumeiden järjestäminen
PÄÄTELMÄT (2/4) Minkälainen on paras mahdollinen tekijä-/rahoittajatiimi? Miten se saadaan koottua? Valmistellaan asiat mahdollisimman avoimesti ja dynaamisesti, jotta saadaan mukaan kaikki potentiaaliset ideat ja osapuolet Varmistetaan, että keskeisimmiltä osapuolilta löytyy vahvat koordinaattorit Koordinaattorit muodostavat muutaman hengen ydintiimin Isoihin kokonaisuuksiin salkkuryhmä Kootaan mahdollisimman monipuolinen tiimi: Yrityssektori Sekä substanssi- että tukiosaamista Vaihtelevat ulkopuoliset asiantuntijat Varmistetaan systemaattisesti tärkeimpien perusedellytysten toteutuminen (mm. osapuolten talous) Hyödynnetään uusia työtapoja ja -menetelmiä: Sähköiset alustat Virtuaalitiimit
PÄÄTELMÄT (3/4) Miten varmistetaan tutkimusten laatu ja relevanttius tutkimuksen aikana? Hyödynnetään dynaamista road mapia Määritellään selkeät mittarit ja välitavoitteet Mm. kv-journaalit ja innovaatiot Varmistetaan tilaaja-/rahoittajapuolelle riittävä substanssiosaaminen Mittarit Arvioidaan monipuolisesti etenemistä ja välituloksia Jatkuvat asiantuntijaraadit Määrävälein yhteinen workshop Vertaisarvioinnit Jatkumisen päättäminen 1+2+2-mallilla Ok * Visio Muutokset *: - Tiimi - Tavoitteet - Projektit - Rahoittajat Umpikuja * * = päätöksenteko t
PÄÄTELMÄT (4/4) Miten varmistetaan tutkimustulosten hyödyntäminen? Jatkotutkimus/päätöksenteko/tuotekehitys/tuotanto Tehdään jo työsuunnitelmaan uuden tiedon levittämis- ja hyödyntämissuunnitelma Kytketään yritykset hankkeisiin alusta asti Erityisesti PK-sektori Edellytetään tuloksien hyödyntämistä jo tutkimuksen aikana Auttaa myös tutkimuksen työnaikaisessa suuntaamisessa Kun syntyy kaupallisesti potentiaalinen konsepti, kootaan sitä edistämään uusi tiimi Annetaan ja aktiivisesti viedään tulokset avoimesti eri kokoisten yritysten käyttöön Kiinnitetään huomiota tulosten popularisointiin Tuloksien julkaisussa sosiaalinen media käyttöön
Innosto YHTEENVETO 3. FINTRIP-TYÖPAJASTA Tutkimusyksiköiden esiin nostamat tutkimustarpeet ja -ideat Hämeenlinna, 30.10.2012
YHTEENVETO 1/4 Tärkeä, tarve suuri. Toteutuksessa oltava huolellinen, jottei infoähkyä! CASE 1 Pääasiallinen toive: säännöllinen tiedotus ja uutisointi mm. keskeisistä havainnoista Vaatii ylläpitäjän Yhteisöllinen blogi Paljon muitakin toiveita (blogi)alustalle: verkostojen visualisointi, hankegalleria, tyrkyllä-osasto, järjestelmä valikoi/ehdottaa kumppaneita, nopea ja joustava tapa saada ongelmille ratkaisut CASE 2 Idea-/tarvepooli Kiva, edellyttää motivointia Sopii erityisesti: Vapaamuotoiset, ei-vielä-valmistellut ideat, tilaajilta strategiasyötteitä Tutkijoilta ideoita konsortion muodostus, idean kehittäminen, tilaaja poimii Haasteena: ajankäyttö, avoimuuden kulttuurin puuttuminen Tilaajien mahdollisuus maksaa tutkijoille käyttämisestä? Tutkijat, maksamme tämän verran, tuottakaa 20 ideaa pooliin Suuri määrä ideoita vaatii luokittelua Vaatii ylläpitäjän
YHTEENVETO 2/4 Tärkeä, mutta toteutukseen ei vielä vahvaa ideaa CASE 3 Verkostoitumisen työkalu Tavoitteena: verkostoitumisen lisääminen, vaaditun osaamisen tunnistaminen, parhaiden kompetenssien yhteen liittäminen Työkalu-vaihtoehtoja: matchmaking-tilaisuudet, LinkedIn Skills & Endorsement, kansalliset konferenssit, research gate ym. hakukoneet, Fintrip-verkostotyökalu CASE 4 Ideoiden esittelypäivä Rahoittajalähtöinen: rajattu aihe/teema, kutsu kaikille, avoin Kartoittava esikarsintatilaisuus. Parhaat ideat läpi jatkotyöstö Mahdollisuus koota tilaisuudessa konsortio Vertaisarviointi (muut tutkijat) Hissipuheet, ytimekkyys, sovellettavuus Palautteen anto heti (rahoittajat ja vertaisarviointi) Aihepiireittäin toimiva, motivointi selkeytettävä
YHTEENVETO 3/4 Nähtiin hyödyllisenä tietyissä tilanteissa. Toteutus jäi avoimeksi. CASE 5 Avoimet valmistelut Avoimuuden hyödyt: löydetään osaamista, rahoittajia, kumppaneita Sitä avoimempi, mitä pitkäjänteisempi, yleishyödyllisempi jne. Avoin valmistelu vaatimuksena tiettyä rahasummaa suuremmille projekteille? Trade-off tehokkuuden ja vaikuttavuuden välillä Sähköinen alusta mahdollinen CASE 6 Double-blind-arviot Tieteellisemmille tutkimussuunnitelmille, jotka ylittävät tietyn euromäärän Kansainvälinen asiantuntijapooli, joista valitaan aiheen mukaan ~3 arvioijaa Suunnitelmat tulisi olla englanniksi Vaatii rahoittajilta koordinointia, ei välttämättä rahaa Hyödyt: Tieteellisen tason nousu Tietyissä tilanteissa sopiva. Vaatii paljon työtä hyötyyn nähden?
YHTEENVETO 4/4 Nähtiin hyödyllisenä tietyissä tilanteissa. Yhdistettynä tulosten esittelypäivän kanssa? CASE 7 Tulosten julkinen arviointi Sopisi: monitieteisiin ja erityisesti uutta hakeviin tutkimuksiin, kun tarvitaan ulkopuolista asiantuntemusta Positiivinen kokemus vastaavasta: Pohjoismainen mid-term-tapahtuma, jossa suuri määrä hankkeita esitteli välituloksia toisille hankkeille sekä rahoittajille (Tom Warras) CASE 8 Tulosten esittelypäivä Vastaa yhteen suurimmista haasteista: miten tulokset käyttöön? Esittelypäivällä saavutetaan muitakin tavoitteita, esim. ihmisten kokoonsaaminen ja ajatusten vaihto, mahdollisuus lisätä tietoisuutta tutkimusmenetelmistä Toteutusvaihtoehtoja: vuosittainen tieteellisempi teemapäivä tai Väylät & Liikenne -rinnakkaisseminaari Tueksi yhteinen alusta: foorumi, videoklippejä jne. Tärkeä asia, vastaa samalla muihinkin tarpeisiin. Helpohko toteuttaa.
YHTEENVETO Verkottumisen tarve korostui tutkimuksen kaikissa vaiheissa ideoinnista arviointiin ja tulosten jakoon Sähköinen palvelu, jossa erityisesti ryhmien osaamiset ja tulokset Fyysiset tapaamiset mahdollistavat tapahtumat Ideointi- ja kokoamisvaiheeseen kaivataan työkaluja erityisesti, kun kyseessä iso/yleishyödyllinen/uusi/monitieteinen/pitkäjänteinen hanke Avoin valmistelu Ideoiden esittelypäivä Tieto muiden osaamisesta Tieteellisemmissä hankkeissa, joissa tilaajan kompetenssi ei riitä, voidaan hyödyntää kansainvälistä double-blind-arviointia Tulosten esittely ja arviointi Suunnitelma oltava mukana jo hankehaussa Tapahtumissa esittelyllä saavutetaan runsaasti muitakin tavoitteita Tapahtuman lisäksi oltava tukeva sähköinen alusta, jossa voidaan hyödyntää laajempaa arviointiverkostoa ja levittää tulokset laajemmalle
Laitamme ihmiset ja ajatukset kohtaamaan. www.innosto.fi