Toimintakertomus Koululiikuntaliitto 2009
2 Sisällysluettelo Puheenjohtaja Koululiikunnasta terveellisen elämän perusta 3 Toiminnanjohtaja: Työhyvinvointi kouluissa = arjen tekoja! 4 Vuoden 2009 toiminnan painopistealueet 5 1. Liikettä koululaisille ja opettajille 5 2. Harrasteliikunta ja kilpailutoiminta 6 2.1 Koululaisten harrasteliikunta 6 2.1.1 Liikuntakerhotoiminta 6 2.1.2 Kerhomateriaalit 8 2.1.3 KoululiikkuuSuomi -portaalihanke 9 2.1.4 Power Mover 10 2.1.5 Yhteistyökampanjat 11 2.1.6 Muu koululaisten harrasteliikunta 11 2.2 Koululaisten kilpailutoiminta 12 2.3 Opettajien kunto- ja virkistysliikunta 14 2.3.1 Talvipäivät 14 2.3.2 Sopulivaellus 14 2.3.3 Kesäpäivät 14 2.3.4 Sähköinen kuntokortti 14 2.4 Opettajien kilpailutoiminta 17 3. Koulutustoiminta 17 3.1 Koululaiskoulutus 17 3.1.2 SPIN-liikuntavastaavat 17 3.2 Opettajakoulutus 18 3.2.1 Liikuntakerhokoulutus 18 3.2.2 Koulutusyhteistyö 18 3.2.3 Piirien koulutustoiminta 18 4. Järjestötoiminta 19 4.1 Viestintä 19 4.1.1 Sisäinen viestintä 19 4.1.2 Ulkoinen viestintä 19 4.1.3 Koululiikuntaliiton Internet-sivujen tilastot 20 4.1.4 Koululiikunta-lehti 21 4.1.5 Tapahtumaviestintä 21 4.2 Kansainvälinen toiminta 21 4.2.1 International School Sport Federation 21 4.2.2 Pohjoismainen yhteistyö 21 4.3 Talous 21 4.4 Henkilökunta ja luottamusorganisaatio 22 4.5 Muu yhteistyötoiminta 22 5 Yhteenveto 22 Koululiikuntaliiton hopeinen ansiomerkki 22 Koululiikuntaliiton toimijat 24 Työryhmät 24 Liikuntavastaavat 2009 25 Tuloslaskelma 26 Tase 27 MISSIO Koululiikuntaliitto toimii ja viestii liikkumisen ilon ja valinnan vapauden sekä liikunnan monipuolisuuden puolesta. Se kannustaa koko kouluyhteisöä aktiiviseen toimintaan. Koululiikuntaliitto tarjoaa yhtenäistä toimintaa alueittain ja valtakunnallisesti. ARVOMME Vapaus valita, ilo, kannustavuus, haasteellisuus ja aktiivisuus. Kannen kuva: Terhi Sillanpää-Reitti, henkilökuvat: Mikko Käkelä
3 Puheenjohtaja: Koululiikunnasta terveellisen elämän perusta Koululiikuntaliiton vuosi 2009 kului tuttuun tapaan opettajien ja koululaisten liikunnan edistämisen parissa. KLL on aktiivisesti panostanut koulujen kerhotoiminnan lisäämiseen tuottamalla ja jakamalla kerhotoimintaa koskevaa tietoa sekä kerhotyötä tukevia materiaaleja. Kotisivuiltamme ovat saatavilla mm. luonto- ja elämysliikuntaa, liikunnallisia perustaitoja sekä pallopelien järjestämistä helpottavia liikuntakerhomateriaaleja, jotka tukevat kerhonohjaajan suunnittelutyötä. Uusien koulukerhojen määrä nousi viime vuonna jo huimaan 12 000:een. Suurin osa kerhoista tarjoaa liikunta- ja urheiluharrastuksia niiden toimintaan osallistuville yli 200 000 lapselle. Koululaisten liikuttaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan! Liikuntaharrastukset keskittyvät yhä pienemmälle aktiiviliikkujien joukolle, ja samalla koko päivän liikkumatta viettävien lasten ja nuorten määrä kasvaa. Jopa tieto- ja viestintätekniikan osaajat ovat huolissaan lastemme huonosta fyysisestä kunnosta. Koululiikunnalla on mahdollisuus parantaa tilannetta, sillä koulussa tavoitetaan kerralla koko ikäluokka. Parhaillaan työtä tekee myös peruskoulun tuntijakoa uudistava työryhmä, jossa olen jäsenenä. KLL on muistuttanut koululiikunnan merkityksestä paitsi fyysisen myös psyykkisen terveyden edistäjänä, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia koko kansantaloudellemme. Tuntijakoa uudistavassa työryhmässä kaavaillaankin nyt taito- ja taideaineiden, kuten liikunnan lisäämistä. Vuonna 2010 Koululiikuntaliiton tulee pohtia erityisesti paikallisen ja alueellisen toiminnan tasapainoa. Erilaisten kilpailujen ja tapahtumien osalta päällekkäisyyksiä tulee välttää, mutta samalla toimintaa on järjestettävä kattavasti ympäri Suomea. Kilpailuun osallistuvien on hyvä päästä tutustumaan uusiin paikkakuntiin, mutta pitkät kilpailumatkat eivät saa muodostua esteeksi nuorille osallistujille. KLL on dynaaminen ja vahva toimija, joka etsii jatkuvasti uusia vaikuttamisen keinoja. Panostamme viestintään erityisesti sähköisen viestinnän avulla, jaamme tietoa ja materiaaleja esimerkiksi Internet-sivuillamme. Pyrimme kehittämään kilpailujamme, tuotteitamme sekä tukimateriaalejamme yhä paremmiksi, ja otamme ilolla vastaan niitä koskevaa palautetta. Kiitän lämpimästi kaikkia Koululiikuntaliiton toimintaan osallistuneita! Opettajien, lasten ja nuorten liikuttaminen ovat agendallamme ykkösinä myös kuluvana vuonna. Raija Vahasalo Koululiikuntaliiton puheenjohtaja Kansanedustaja Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
4 Toiminnanjohtaja: Työhyvinvointi kouluissa = arjen tekoja! Oletko koskaan tullut miettineeksi, miten työhyvinvointia edistetään kouluyhteisöissä? Suomessa on panostettu valtakunnallisiin hankkeisiin, jotka kaikki tähtäävät kouluviihtyvyyden ja koulujen yhteisöllisyyden parantamisiin (KiVa, kerhotoiminta), ja useat yhä suoremmin koulupäivän liikunnallistamiseen (liikuntakerhot, Liikkuva koulu). Koululiikunta tai kouluaikainen liikkuminen ovat nousseet keskustelun keskiöön kansantaloudellisista ja henkilöön itseensä kohdistuvista syistä. Loppujen lopuksi Oy Suomi Ab:n rattaita pyörittävät tavalliset suomalaiset. Oy Suomi Ab:llä ei ole varaa tehdä huonoa henkilöstöpolitiikkaa heikkenevän huoltosuhteen ollessa vääjäämättä tosiasia tulevaisuudessa. Kouluissa käy suuria ja pieniä ihmisiä töissä. Moni koulu on työyhteisönä suuren yrityksen kokoinen, jollaiseksi luetaan yli 250 ihmisen organisaatio. Karkea keskiarvo, perustuen Opetushallituksen vuonna 2008 keräämiin peruskoululaisten ja koulujen tilastotietoihin, antaa tulokseksi 171 oppilasta per koulu, joka tietenkään ei keskiarvona toteudu. On katoamassa olevia alle 50 oppilaan kyläkouluja ja toisaalta yli 700 oppilaan yhtenäiskouluja. Ei siis ole aivan samantekevää, voidaanko tällaisissa työyhteisöissä hyvin vai huonosti. Koululiikuntaliitto on 63 vuoden ajan ollut toiminnan puolestapuhuja. Koululiikunta on parhaimmillaan punaisia poskia, hengästyneitä lapsia ja aikuisia. Se on monipuolista ja moniarvoista liikuntaa. Koululiikuntaliitolle monipuolisuus ei tarkoita vain monilajisuutta, vaan erilaisten ja eritasoisten taitojen omaksumista koulupäivän aikana (oppitunnit, välitunnit, kerhot), sekä aktiviteetteja, jotka rakentavat yhteisöllisyyttä ja positiivista, vahvaa itsetuntoa kouluajan ja koulurakennuksen ulkopuolella. Työhyvinvointi on yhteiskunnallisessa keskustelussa kuuma peruna, jota eri tahot sörkkivät lautasella edestakaisin. Työhyvinvointi maksaa, ja olisi kätevää, jos joku muu maksaisi viulut. Toisaalta pahoinvointi maksaa vielä enemmän ei ehkä tänään, mutta jo parin vuoden kuluttua. Sen näkyy yhteiskunnallisten tukimuotojen kysynnän hallitsemattomana kasvuna; elämästä syrjäytymisenä. Pääsiäisen tunnelmissa, voisin lopuksi virpoa hyvinvointia sinullekin täksi ja tulevaksi vuodeksi! Uskon enemmän käytännön tekemiseen. Toivottavasti ensi vuonna tältä palstalta luet Koululiikuntaliiton yhteistyöryhmän panostuksesta opettajien työhyvinvointiin vapaaehtoisesti! Kiitokset kaikille Koululiikuntaliiton sinnikkäille vapaaehtoistoimijoille pyyteettömästä työstä, ja kiitos yhteistyökumppaneille, jotka mahdollistavat työmme pienten ja suurten ihmisten arjessa. Kristiina Jakobsson toiminnanjohtaja P.S. Omia asenteita ja mukavuusaluetta on hyvä joskus tarkastella usean oppiaineen opetusta voi jo nyt toteuttaa liikuntaa hyödyntämällä. Jos et usko, käy katsomassa www. djeeo.com.
5 Vuoden 2009 toiminnan painopistealueet: Harrastus- ja arkiliikunnan lisääminen. Koulujen kerhotoiminnan suositusten laatiminen ja liikuntakerhojen sisällön luominen. Paikallisen toiminnan lisääminen. Kilpailutoiminnan painopisteytyksen vieminen käytäntöön. Markkinointiviestinnän perustyön jatkaminen (sähköinen- ja printtimedia). Materiaalipankin luominen ja työkalujen toteuttaminen. Yhteistyön jatkaminen opettajaliittojen kanssa. Yhteistyön syventäminen ydintoimintoja tukevien lajiliittojen kanssa. 1 Liikettä koululaisille ja opettajille Toimintavuonna jatkettiin Koululiikuntaliiton strategian 2008 2012 toteuttamista. Pääpaino oli oppilas- ja opettajaliikunnan prosessien ja paikallisen toiminnan kehittämisessä. Järjestöyhteistyö, yhdessä tekeminen ja vaikuttaminen nousivat tärkeiksi teemoiksi vuoden aikana. Tästä esimerkkinä oli mm. yhteinen verkostoitumispäivä Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n ja Terveys ry:n kanssa, sekä muu tiedottamiseen keskittyvä yhteistyöavaus eri järjestöjen kanssa. Strategian periaatteet: laadun nostaminen, suunnitelmallisuuden lisääminen ja markkinointiviestinnän kehittäminen olivat keskeisiä tavoitteita. Tärkeintä oli tehdä oikeita asioita oikeille kohderyhmille oikea-aikaisesti. Koululiikuntaliitto seurasi tarkasti Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n järjestörakenteen muutosta ja sen vaikutusta liiton toimintaalueisiin. Vuoden 2009 aikana OAJ:n ensimmäiset alueet hakivat Koululiikuntaliiton jäsenyyttä, joka niille hallituksen toimesta myönnettiin. Haasteita jatkossa tuovat mm. suuret alueet ja toimintaperiaatteet oppilas- ja opettajaliikunnassa sekä paikallisten vapaaehtoisten toimijoiden löytäminen. Strategian toiminta-ajatus on lisätä asiantuntijuutta ja tuottaa monipuolisia virikkeitä ja työkaluja sekä kouluaikana että aamu- ja iltapäivisin järjestettävään koulujen liikunta- ja kerhotoimintaan. Toiminnan on oltava paikallisesti matalakynnyksistä ja kannustavaa sekä iloa lapselle ja nuorelle tuottavaa. Merkittävin kehitys oikeaan suuntaan oli Opetushallituksen kerhotoiminnan kehittämisohjelman perustaminen vuonna 2008 ja sen työn jatkaminen vuoden 2009 aikana. Koulun kerhotoimintaa on kehitetty aktiivisesti vuodesta 2008 lähtien osana Perusopetus paremmaksi (POP) -ohjelmaa. Vuonna 2008 koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen suunnattiin valtion erityisavustusta 5,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2009 noin 7 miljoonaa euroa. Opetushallitus järjesti kehittämisrahoituksen haut. Kerhotoiminnan sisällöllisestä kehittämisestä vuonna 2008 2009 vastasivat Kerhokeskus koulutyön tuki ry, Koululiikuntaliitto, Suomen Vanhempainliitto sekä Förbundet Hem och Skola i Finland. Liikuntakerhokoulutus nousi vuoden aikana omaksi tärkeäksi kokonaisuudekseen. Strategian suuntaviivojen mukaisesti aloitettiin liikuntaa ja hyvinvointia edistävän opetuksen tukimateriaalin tuottaminen liikuntakerhotoimintaan. Liikkuva ja iloinen kerholainen Koululiikuntaliiton tavoitteena on olla aktiivinen koulujen liikuntakerhojen toiminnan kehittäjä ja tuottaa käytännön työkaluja liikuntakerhojen vetäjille. Kerhotoiminnan kautta luodaan mm. tasa-arvoisia ja kohtuullisia harrastamisen mahdollisuuksia kaikille lapsille ja nuorille. Kannustamalla kouluja kerhotoiminnan järjestämiseen, haluamme tukea koulujen oman toimintakulttuurin ja aktiivisuuden kehittämistä. Uskomme, että monipuolisen kerhotoiminnan avulla saadaan mukaan myös ne lapset, jotka eivät koe urheiluseuratoimintaa omakseen tai heillä ei ole mahdollisuutta siihen osallistua. Monipuolinen liikuntakerhotoiminta kannustaa erilaisten taitojen ja tietojen oppimiseen. Kannustava ja motivoiva kerhokulttuuri houkuttelee lapset tulemaan kerhoon uudestaan. Kerhossa opitaan toimimaan yhdessä ja hyväksymään erilaisia ja eri taitoja osaavia kavereita. Liikuntakerhotoiminta edesauttaa myös eri kulttuuritaustaisten lasten yhteistoiminnallisuutta. Liikunta on kansalaistaito ja oikeus Koululiikuntaliiton liikunta- ja hyvinvointikasvatukselliset toimenpiteet tavoittavat myös vähän liikkuvat. Haluamme tarjota positiivisia liikunnallisia elämyksiä ja rakennusaineita hyvään elämään niin koululaisille kuin opettajille. Tasa-arvo ja sen toteutuminen on ollut yksi keskeinen toiminta-ajatuksemme kautta vuosien, mutta erityisesti sen arvoa halutaan painottaa seuraavina toimintavuosina paikallisella tasolla, ja käsittää sana tasa-arvo laajemmassa merkityksessä kuin sukupuolijakaumana. Toimintaympäristönä koulut ovat oikea paikka liikunnalliselle ja tasa-arvoiselle toiminnalle. Oppimisympäristönä koulujen on kannustettava ja tuettava terveellisten elämäntapojen ja liikuntatottumusten omaksumiseen. Koulut tavoittavat kaikki ikäluokat, ja sen takia toiminnan on oltava avointa niin aktiivisesti liikkuville, vähän liikkuville, kuin terveytensä kannalta liian vähän liikkuville. Liikunnan monimuotoisuus ja valinnanvapaus ovat arvoja, joiden on toteuduttava koululiikunnassa. Kilpailu-, harrastus-, ja järjestötoiminnan on oltava laadukasta, ja näiden on tuettava koulujen arkea, yhteisöllisyyttä ja kerhotoimintaa. Koululiikuntaliiton paikallisen ja valtakunnallisen toiminnan on tuettava toisiaan. Paikalliseen liikuntaan halutaan panostaa jatkossa enemmän. Uusia rahoituskanavia tarvitaan ydintoiminnan kustannusten kattamiseksi. Tavoitteena on löytää pitkäaikaisia, arvomme jakavia yhteistyökumppaneita. Liäksi tavoitteena on koh-
6 dentaa resurssit (henkilö ja varat) oikein ja tarkoituksenmukaisesti, keskittyä sellaiseen toimintaan, jolla on eniten vaikuttavuutta, sekä ylläpitää toimintaa, jolle on kysyntää ja tarvetta. Koululiikuntaliitto haluaa toimia aktiivisena yhteiskuntavaikuttajana. Toiminnalle valitaan vuosittain painopistealueita. Yleisen toiminnan kehittämisen kannalta merkittäviä kokonaisuuksia ovat olleet Kerhotoiminnan kehittäminen sekä Koululiikkuu.fi/suomi -portaalihankkeen käynnistäminen. Tämän lisäksi Koululiikuntaliitto aktiivisesti jatkaa yhteiskuntavaikuttamista ja osallistumista eri yhteistyöryhmiin. Järjestötoimintaan kuuluu myös toiminnasta viestiminen. Paras vaikuttavuus saadaan valikoiduilla toimenpiteillä, joihin kuuluvat mm. messutoiminta, liittoyhteistyö ja eri kehittämisryhmissä toimiminen sekä vaikuttaminen. Vuosi 2009 oli rahoitukseltaan haasteellinen. Talousarviosta 2009 karsittiin ydintoimintaa tukemattomat kustannukset. Maailmanlaajuinen talouskriisi koetteli myös kuntia, mutta suurimmat vaikutukset Koululiikuntaliiton toimintaan syntynevät viiveellä vuoden 2010 2011 aikana. Kustannustaso nousee vuosittain, mikä vaikeuttaa kuntien osallistumista Koululiikuntaliiton toimintaan. Koululiikuntaliitto on ollut käytännön liikuntakulttuurin edistäjä ja toteuttaja perustamisestaan lähtien. Toiminnan ja kustannusten määrään nähden Koululiikuntaliitto on ollut tehokas liikuttaja. Olennaisesti tapahtumiin osallistumiseen vaikuttavat toissijaiset kulut, kuten matkustus- ja majoituskulut. 2 Harrasteliikunta ja kilpailutoiminta Koululiikuntaliitto tarjoaa positiivisia liikunnallisia elämyksiä koululaisille ja opettajille. Liitto noudattaa harraste- ja kilpailutoiminnassaan Suomen liikunnan ja urheilun, SLU Reilu peli Suomalaisen liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita. Koululaistapahtumat ovat lähtökohtaisesti päihteettömiä. Kannustamme niin koululaisia kuin opettajia liikkumaan vähintään tunnin koulupäivän aikana. Koululiikuntaliiton toiminnassa oli aktiivisesti mukana vuonna 2009 piirien toimittamien tietojen mukaan 34 liikuntavastaavaa, 532 kunnan koululiikuntayhdyshenkilöä ja yhdysoppilaita 215. Nämä henkilöt vapaaehtoisesti tekevät koululiikunnasta paikallisesti näkyvää yhdessä lukuisten seuratoimijoiden ja vanhempien kanssa. 2.1 Koululaisten harrasteliikunta Liikuntatuntien ulkopuolisessa liikunnassa kokeillaan, nautitaan ja tehdään itse oppitunteja joustavammin. Kerhotoiminnan tavoitteista liikunnan kannalta tärkeimpiä ovat lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen, kuten vertaisryhmä- ja oppilaskuntatoiminta, sekä sosiaalisten taitojen kehittäminen ja yhteisöllisyyteen kasvaminen, onnistumisen ja osaamisen kokemusten antaminen, harrastuneisuuden tukeminen ja liikuntaharrastusten edistäminen. Koululiikuntaliiton yleisenä tavoitteena on kannustaa lapsia ja heidän parissaan toimivia aikuisia terveellisten ja päihteettömien elämäntapojen löytämiseen. Koululiikuntaliitto innosti koululaisia liikunnan pariin järjestämällä mestaruuskilpailuja, harrasteliikuntatapahtumia ja kampanjoita eri vuodenaikoina. Opetusministeriön rahoittama portaalihanke koululiikkuu.fi/suomi on laajamittainen yhteistyöhanke, jossa ovat mukana Turun, Kuopion ja Oulun kaupungit, Svenska Finlands Skolidrottsförbund, SFSI sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Projektia koordinoi Koululiikuntaliitto. Koululiikuntaliitto oli mukana myös suositussa Miljoona koppia- ja Suomen Suunnistusliiton Olé kartalla! -tapahtumassa. Lisäksi tuimme Nuorten Akatemian Anna mulle aikaa -kampanjaa. 2.1.1 Liikuntakerhotoiminta Koulun kerhotoiminta perustuu perusopetuslakiin 47, ja on koulun vuosisuunnitelmaan kirjattavaa toimintaa. Koulun oma kerhotoiminta on vapaaehtoista, ilmaista, säännöllistä, tavoitteellista, turvallista ja monipuolista koulun tavoitteita tukevaa toimintaa, jossa kasvatuksellista näkökulmaa painotetaan. Tavoitteet ovat henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä. Toiminta on onnistumisen kokemuksiin, ei arvosteluun tähtäävää. Opetusministeriö ja Opetushallitus jakoivat kunnille ja kouluille vuoden 2009 aikana 7 milj. euroa kerhotoiminnan kehittämiseen.
7 Oppilaiden valtakunnallinen harrastustoiminta lajeittain Laji Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Yhteensä Kilpailuja / turnauksia: lkm Kilpailusuorituksia: kpl Miljoona koppia -koulutoiminta 10 alueella 22600 22600 45200 2655 68013000 Power Mover -tapahtuma, Helsinki 27.5.09 3089 478 3567 1 8918 Yhteensä 25689 23078 48767 2656 68021918 Tänä vuonna Koululiikuntaliiton tukema Suomen Pesäpalloliiton Miljoona Koppia -kampanja sai koululaiset kopittelemaan ja liikkumaan. Myös Power Mover tanssi- ja liikuntahanke tanssitti koululaisia eri puolella Suomea. Oppilaiden piireissä tapahtuva harrastustoiminta lajeittain Laji Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Yhteensä Kilpailuja / turnauksia: lkm Kilpailusuorituksia: kpl Jalkapallo 100 200 300 2 600 Koripallo 50 50 100 1 300 Kr. room. Paini 0 32 32 1 32 Lentopallo 50 50 100 2 300 Maastohiihto 139 246 385 4 385 Pesäpallo 2083 1869 3952 5 4222 Power Mover piirin oma tapahtuma 300 50 350 1 350 Salibandy 150 350 500 4 606 Suunnistus 100 100 200 1 1000 Uinti 224 236 460 3 360 Voimistelu 92 73 165 1 165 Yleisurheilu 100 120 220 3 500 Erityiskoulujen ihmemaapäivä 107 157 264 1 264 FastScoop viikot yläkouluille 655 290 945 5 945 Judo 1 23 24 1 24 Kehitysvammaisten boccia turnaus 24 30 54 1 810 Kehitysvammaisten sähly turnaus 15 65 80 1 960 Luistelutapahtumat 655 655 1310 4 1310 Näkövammaisten opp. erilainen koulupäivä 4 11 15 1 90 Piirin tapahtumat 50 50 100 3 100 SPINien järjesttämät 9.lk liikuntapäivät 395 321 716 3 716 Vaikeavammaisten metsäretkipäivä 4 8 12 1 12 Yhteensä 5298 4986 10284 49 14051 Oppilaat liikkuvat piireissä: Suosituimpia lajeja olivat mm. pesäpallo, luistelu, FastScoop ja salibandy. Piirejä ovat Etelä-Karjala, Helsinki, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Tampere, Turku, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.
8 Vuoden 2009 lopussa uusia kerhoja oli n. 12 000. Kerhojen piirissä on 200 000 oppilasta eli 41,7 % perusopetusikäisistä, joita Suomessa on yhteensä n. 500 000. Kerhonohjaajista opettajia oli 74 %:a. Suurin osa perustetuista kerhoista oli liikuntakerhoja. Liikunta oli koulujen kerhotoiminnan kehittämisen erityispainotus. Liikunta- ja urheilukerhoja tarjosivat kerhotarjottimillaan 85 % kunnista, ja tämän lisäksi erikseen kuntien kerhotarjottimella mainittiin mm. luonto- ja retkeilykerhot 21 % sekä tanssikerhot 16 %. Keskimääräinen uusien kerhojen kustannus lukuvuonna 2009 2010 oli 1 007 e/kerho ja 63 e/osallistuja. Suomen kunnista osallistui 85 %:a kerhotoiminnan kehittämiseen ja kolme neljästä mukana olevien perusopetuksen järjestäjien kouluista. (Lähde: Opetushallitus: Koulun kerhotoiminnan kehittäminen /Syksy 2009 faktajulkaisu). Syksyllä 2009 toteutettiin Opetushallituksen, järjestöjen ja Opetusalan koulutuskeskus Opekon yhteistyönä neljä kerhonohjaajille suunnattua alueellista Virtaa ja virikkeitä kerhotoimintaan -koulutustilaisuutta. Koulutustilaisuudet olivat sisältökoulutuksia eri teemojen ympäriltä. Opeko vastasi koulutusten käytännön organisoinnista sekä tiedotuksesta ja markkinoinnista. Koulutussisällöistä vastasivat Kerhokeskus koulutyön tuki ry, Koululiikuntaliitto ja Suomen Vanhempainliitto. Lisäksi järjestettiin uusille koulujen ja kuntien kerhojärjestäjille kerhotoiminnan perusteita läpikäyvä koulutus Helsingin Messukeskuksessa 4.9. Koulutukseen osallistui 50 henkilöä. Viime vuoden koulutukset olivat jatkoa Laadukasta koulun kerhotoimintaa -koulutuksille vuodelta 2008, joita Opetushallitus ja yhteistyöjärjestöt järjestivät 9 eri puolella maata. Näihin koulutuksiin osallistui yhteensä 610 opetusalan, järjestön tai muuten kerhotoiminnan ympärillä töitä tekevää henkilöä. Kouluttajat Koululiikuntaliiton puolesta olivat Kristiina Jakobsson ja Jani Kangasniemi. Koululiikuntaliitto on vuosien 2008 2009 aikana vienyt koulun kerhotoiminnan viestejä eteenpäin niin kentälle kuin eri sidosryhmille. Viestinnässä hyödynnettiin Opetushallituksen, Koululiikuntaliiton ja muiden järjestötoimijoiden tuottamaa materiaalia. Vuonna 2009 järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta, joissa tietoa kerhotoiminnan kehittämisestä jaettiin Koululiikuntaliiton liikuntavastaaville ja kaikkien mukana olleiden järjestöjen yhteistyötahoille. Tämä oli jatkoa vuonna 2008 järjestetyille kolmelle koulutukselle. 2.1.2 Kerhomateriaalit Liikuntamateriaalin kehittämishankkeen tueksi perustettiin vuoden 2008 syksyllä ohjausryhmä, joka osallistui aktiivisesti liikuntasisältöjen ja näkökulmien suunnitteluun. Näkökulmissa otettiin erityisesti huomioon hankkeen ja liikuntakerhojen tavoitteet, joissa korostuivat monipuolisuus, opetussuunnitelman kokonaisuudet liikunnan osalta, sekä mahdollisuus huomioida heterogeeninen kohderyhmä tehtäviä helpottamalla tai vaikeuttamalla. Ohjausryhmää konsultoi Matti Pietilä Opetushallituksesta. Ohjausryhmä kokoontui vuoden 2008 2009 aikana kuusi kertaa. Kristiina Jakobsson, Koululiikuntaliitto, toiminnanjohtaja, ohjausryhmän pj Sami Kalaja, Kilpisen koulu, rehtori Jani Kangasniemi, Koululiikuntaliitto, liikuntakoordinaattori Tobias Karlsson, Finlands Svenska Idrott, yksikköpäällikkö Terhi Käkelä, Koululiikuntaliitto, tiedottaja Veli-Matti Seppälä, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry Matti Sippola, Luokanopettaja liitto, puheenjohtaja Terho Tomperi, Koululiikuntaliitto, kehittämispäällikkö Koululiikuntaliitto tiedotti ja markkinoi kerhotoiminnan kehittämisasioita Koululiikuntaliiton liikuntavastaaville (34), ja heidän kauttaan kouluille ja sivistystoimille. Pääsääntöiset tiedotuskanavat olivat: Koululiikunta-lehti, Liikkuva koulu voi hyvin -esite, erilaiset koulupostitukset, www.kll.fi-sivusto, KLL-päivät ja eri Koululiikuntaliiton omat liikunnalliset tapahtumat ja sähköpostimarkkinointi. Lisäksi materiaalia ja tietoa jaettiin Educa-messuilla, Helsingissä ja Opit-päivillä Oulussa, sekä eri tahojen, kuten mm. Etelä-Suomen lääninhallituksen järjestämissä tilaisuuksissa, joissa mm. toiminnanjohtaja oli puhujana. Koululiikuntaliitto seurasi mediaosumia, ja oli mukana mm. Kerhokeskuksen ja Opetushallituksen yhteisissä koulutusmainoksissa Opettaja-lehdessä. Vuosien 2008 2009 aikana julkaistiin kolme vihkoa suomen ja ruotsin kielellä. Lisäksi toteutettiin tanssi- ja rytmiikka-aiheinen Tanssiva kerholainen -dvd lisärahoituksen turvin, tekstitettynä ruotsin kielellä. Kerhovihkojen tuottamista koordinoi Koululiikuntaliiton tiedottaja Terhi Käkelä, kuvapiirrokset piirsi graafikko Anniina Mikama ja taitosta vastasi M.E.N Oy /Eero Nurmikko, ruotsin kielen käännökset teki Yvonne Grönlund. Opetushallituksen ja järjestöjen yhteisiin kokouksiin osallistui toiminnanjohtaja Kristiina Jakobsson sekä Terho Tomperi, joka myös koordinoi dvd-hankkeen tuotantoyhtiö Decomedia Oy:n kanssa. Koululiikuntaliiton koulutuksista vastasivat toiminnanjohtaja Kristiina Jakobsson ja liikuntakoordinaattori Jani Kangasniemi. Kuluraportoinnin hoiti taloudenhoitaja Kaarina Matikainen. Vihkoyhteistyössä oli myös IF-vakuutusyhtiö. Vihkoja postitettiin peruskouluille mallikappale, lisätilauksia postitettiin kysynnän mukaan. Dvd:tä postitettiin peruskouluille vain yksi kappale.
9 Jani Kangasniemi, Mikko Reitti ja Terhi Sillanpää-Reitti Elämys- ja luontoliikunta / Natur- och upplevelsemotion Sisältö: n Elämys- ja luontoliikunta -kasvatus n Elämys- ja luontoliikunta-aktiviteettejä n Luontoliikunta n Suunnistustaidot n Ryhmädynamiikka n Elämyksellisyys n Luonto lähelle luonnossa liikkumisen taidot ja säännöt Sami Kalaja ja Arja Sääkslahti Liikunnalliset perustaidot / Grundmotionsfärdigheter Sisältö: n Tasapainotaidot n Liikkumistaidot n Käsittelytaidot Terhi Huovinen, Virpi Remahl ja Sari Turunen Pallopelejä ja pelisovelluksia / Bollspel och spelanpassningar Sisältö: n Pallopelejä kaikille n Palloilun perustaitojen kehittäminen n Tarkkuuspelejä n Maalipelejä n Muita pelejä Minni Arposuo ja Jari Karttunen Tanssiva kerholainen / Den dansande eleven Sisältö: n Mallit ja kokonaisuudet tanssikerhojen koordinoimiseen n Yksittäisiä ja yhdistettäviä harjoitteita tytöille ja pojille n Koordinaation kehittämisharjoituksia 2.1.3 KoululiikkuuSuomi -portaalihanke Koululiikuntaliitto ry, Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK) ja Oulun kaupunki aloittivat valtakunnallisen ilmoittautumisjärjestelmän suunnittelun kesällä 2008 tavoitteenaan kehittää koululiikuntaa tukeva ja edistävä Internet-sovellus. Idean taustalla oli OAMK:n LIVE-hankkeessa (TEKESin rahoittama) tehty kehitystyö, jonka tuloksena oli yksittäistä kuntaa palveleva koululiikuntatapahtumien ilmoittautumisjärjestelmä www.koululiikkuu.fi. Järjestelmää testattiin menestyksellä Oulun kaupungin peruskoulujen ja lukioiden liikuntatapahtumissa lukuvuoden 2008 2009 aikana n. kymmenessä eri lajin kilpailutapahtumassa ja Koululiikuntaliiton Oulun piirin yleisurheilukilpailussa. Käyttäjien kokemukset ja suhtautuminen ovat olleet myönteisiä hengessä: Vanhaan toimintatapaan paluuta ei enää ole olemassa.. Vuoden 2009 aikana portaaliohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa ja hanketyöryhmä viisi kertaa, lisäksi järjestettiin puhelinkokouksia. Kaupunkiedustajien työryhmä kokoontui Oulussa joulukuussa. Työryhmän toimesta laadittiin vaatimusmäärittely ja testattiin yksi oppilastapahtuma. Ilmoittautumisjärjestelmää testattiin syksyllä 2009 järjestetyissä oppilaiden vapaapainikilpailuissa. Kokeilusta saatiin hankkeeseen kehitysideoita, vaikka se ei käyttäjien kannalta toteutunut suunnitelman mukaisesti. Varsinainen toteutus- ja käyttöönottotyö on suunniteltu vuosille 2010 2011. Yhdessä työstetty kehitysidea sovelluksesta valtakunnallisten liikuntatapahtumien ja -kilpailujen kehittämiseen ja läpivientiin esiteltiin opetusministeriössä syksyllä 2008. Hankeideaan yhtyivät myös Finlands Svenska Skolidrottsförbund r.f. sekä Turun ja Kuopion kaupunkien koululiikuntavastaavat. Asiantuntijaorganisaatioksi portaaliohjausryhmään kutsuttiin Virpiniemen liikuntaopisto. Jatkoanomus kolmivuotiselle hankkeelle jätettiin marraskuussa. Hankkeen ohjausryhmä piti aloituskokouksen 22.4.2009 Koululiikuntaliiton tiloissa AKAVA-talossa Pasilassa. Ohjausryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt: Kristiina Jakobsson Koululiikuntaliitto KLL ry. (puheenjohtaja, kokoonkutsuja) Antti Haapalahti Oulun seudun ammattikorkeakoulu Seppo Kangas Virpiniemen urheiluopisto Päivi Karppinen Oulun kaupunki Mika Penttilä Oulun kaupunki Hannu Tolonen Opetusministeriö (poissa) Timo Lankinen Opetushallitus (sijaisena Matti Pietilä) Christel Lundström Svenska Finlands Skolidrottsförbund (SFSI) Pikita Lempiäinen-Koponen Turun kaupunki Harri Turunen Kuopion kaupunki (poissa) Outi Salo Helsingin kaupunki (poissa) Jani Kangasniemi Koululiikuntaliitto KLL ry Terho Tomperi Koululiikuntaliitto KLL ry Terhi Käkelä Koululiikuntaliitto KLL ry Hanketyöryhmä koostui toimijoista keskeisissä osapuolissa eli Koululiikuntaliitossa ja OAMK:ssa. Siihen kuuluivat seuraavat henkilöt: Antti Haapalahti projektipäällikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Eero Nousiainen lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Jani Kangasniemi liikuntakoordinaattori, Koululiikuntaliitto Terho Tomperi kehittämispäällikkö, Koululiikuntaliitto Juhana Oukka opiskelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Juha Hulkkonen opiskelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Päivi Karppinen liikuntasihteeri Oulun kaupungista ja Seppo Kangas rehtori Virpiniemen liikuntaopistosta.
10 Kuva: Terhi Käkelä 2.1.4 Power Mover Tanssi- ja liikuntatoiminta Power Mover liikuttaa ja tanssittaa vuosittain yli 80 000 lasta ja nuorta opettajineen. Vuonna 1996 alkanut voimaliike on liikuttanut yhteensä reilusti yli miljoonaa lasta ja nuorta. Tanssi- ja liikuntatapahtuma koostuu kolmesta osasta: yhteistanssit sisältävästä tanssi-dvd:stä, oman tanssin kisasta ja päätapahtumasta. Power Mover liikuttaa tyttöjä ja poikia sekä oppilaita ja opettajia. Vuonna 2008 uudistettu Power Moverin ilme näkyi mm. tanssi-dvd:ssä, julisteessa, käsiohjelmassa, Suosikki-lehden ilmoituksissa ja Internet-sivulla. Power Mover -nimellä järjestettiin kesän 2009 aikana kolmas tanssileiri, nyt ensimmäisen kerran Pajulahden urheiluopistolla Nastolassa. Leirille osallistui 30 lasta. Suunniteltuja aluetapahtumia hyvinvointiteeman ympärille ei rahoituksen puutteen vuoksi pystytty toteuttamaan. Oman tanssin kisa Kuva: Emilia Moisio Kuva: Terhi Käkelä Kuva: Jani Kangasniemi Tanssikisassa koululaiset kilpailivat itse suunnittelemillaan tanssiesityksillä. Tanssiryhmät olivat koulukohtaisia. Ryhmät osallistuivat ensin aluekilpailuihin eri puolilla Suomea, joista tuomariston arvioimat ryhmät pääsivät päätapahtumassa järjestettävään finaaliin. Tanssikisan teemana isoilla ryhmillä oli Avaruus. Tanssikisassa kilpailtiin viidessä eri sarjassa: alaluokkien pienryhmät ja isot ryhmät, yläluokkien ja lukioiden pienryhmät ja isot ryhmät, sekä yläluokkien hiphop-duo. Aluekisoihin osallistuneista 188 ryhmästä pääsi finaaliin 35 ryhmää. Aluekisat käytiin Helsingissä, Porissa, Kouvolassa, Joensuussa ja Oulussa. Sarjojen voittajat finaalissa: A-sarja - Kilpijärven koulu, Iisalmi B-sarja - Vöyrinkaupungin koulu, Vaasa C-sarja - Toppelundin koulu, Espoo D-sarja - Sammon keskuslukio, Tampere E-sarja - Högstadieskolan Lönkan, Helsinki Tanssi-dvd Koululiikuntaliitto tuottaa vuosittain kouluille tanssinopetuksen dvd:n. Dvd:llä opetetaan uudet Power Mover -tanssit, joita koululaiset ja opettajat tanssivat yhdessä kouluissa, aluetapahtumissa ja päätapahtumassa. Teematanssit suunnittelivat vuonna 2009 Minni Arposuo ja Teemu Korjuslommi. Arposuon tanssi oli Jonnan musiikkiin tehty showtanssi ja Korjuslommin tanssi oli lockingia. Lockingiin teki tätä tarkoitusta varten oman musiikin Linda Ilves, ja sen esitti Funk In The Pocket. Dvd lähetettiin Power Mover -klubiin kuuluville kouluille, joita oli 744. Sen voivat tilata muut koulut erikseen. Koulut voivat hyödyntää Power Mover -tansseja myös kerhoissa, liikuntatunnilla ja koulun tapahtumissa. Tanssi liikuntamuotona soveltuu erityisen hyvin vertaisryhmätoimintaan. Päätapahtuma Power Mover -päätapahtumassa tanssittiin, kokeiltiin uusia liikuntalajeja ja pelattiin katupelejä. Päätapahtumaa vietettiin Helsin-
11 gin Jäähallissa 27.5. Tapahtumassa esiintyivät mm. tanssikilpailun parhaimmisto hallin päälavalla. Lisäksi nuoret pääsivät pelaamaan katukorista, sählyä, jalkapalloa ja kokeilemaan erilaisia liikuntalajeja tanssipeleistä rullaluisteluun ja FastScoopiin. Suosituimpia toimintapisteitä olivat tanssipelit ja Suomen Luisteluliiton monipuolinen liikuntapiste harjoitushallissa, jossa pelattiin myös sählyä. Plan Suomi Säätiön Kuuntele Mua -tanssi Marko Keräsen ohjaamana sai koululaiset myös hyvin liikkeelle. Osallistujia houkuteltiin kokeilemaan eri liikuntapisteitä liikuntapassin avulla, ja sen suosio oli edellisvuotta parempi. Erittäin suosittu oli myös Suosikki-lehden piste, jossa sai kuvauttaa itsensä Suosikin kanteen. Tapahtuman yhteistyökumppaneita olivat KKI Kunnossa kaiken ikää, Tiedekeskus Heureka, Plan Suomi Säätiö, Helsingin kaupungin liikuntavirasto, Suosikki-lehti ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ. Esiintyjinä tapahtumassa olivat Funk In The Pocket ja kuluneen vuoden Eurovision laulukilpailuun osallistunut Waldo s People. Opemaailmassa isäntänä toimi OAJ, ja esittelyssä oli mm. Plan Suomi Säätiön toiminta ja KLL:n opettajatapahtumat kesällä 2009. Päätapahtuma keräsi osallistujia yhteensä 3 567, joista opettajia oli 223. Lapset ja nuoret liikkuivat eri liikuntasuorituspisteissä 8 204 kertaa. Suunnistusliitto järjesti paikallisia rastiseikkailutapahtumia mm. Tampereella ja Kirkkonummella. Koululiikuntaliitto markkinoi projektia ja oli osassa tapahtumia myös mukana. Hanke jatkuu vuonna 2010 yhteistyössä Koululiikuntaliiton kanssa. FastScoop Koululiikuntaliitto tuki FastScoop-joukkuepelin esille nostamista mm. esittelemällä pelin Educa-messuilla, liikuntavastaaville piiripäivillä, nostamalla pelin esille julkaisuissaan ja välittämällä tietoa kouluille. 2.1.6 Muu koululaisten harrasteliikunta Merkkisuoritusjärjestelmät yleisurheilussa, hiihdossa ja voimistelussa olivat koulujen käytettävissä entiseen tapaan. Piireissä järjestettiin 111 harrasteliikuntatapahtumaa, joissa liikkui 16 522 koululaista (18 789 vuonna 2007). Harrastussuoritteita oli koululaisilla yhteensä 39 104. 2.1.5 Yhteistyökampanjat Miljoona koppia Koululiikuntaliitto oli yhteistyössä Suomen Pesäpalloliiton kanssa toteuttamassa suosittua Miljoona koppia -kilpailua, jonka tarkoituksena oli lisätä lasten omatoimista liikkumista ja aktiivista välituntiliikuntaa. Samalla vahvistettiin suomalaista heittokulttuuria ja luotiin luokkahenkeä. Kilpailu oli samalla osoitus uudenlaisesta yhteistyökulttuurista kaupunkien, alueiden, lajijärjestön, Koululiikuntaliiton ja median kesken. Kisan toteutuksen johto, valvonta, tulospalvelu ja koordinointi olivat Pesäpalloliitolla. Kisa toteutettiin viikolla 20, 11. 15.5.2009, ja siihen otti osaa 10 alueella yli 45 000 lasta 344 koulusta. Koululuokkia oli mukana yhteensä 2 655. Aktiivisin alue Miljoona koppia -kilpailussa oli Etelä-Pohjanmaa, jonka huikea tulos oli 14 949 000 koppia. Koko valtakunnan tulos 10 alueella oli yli 68 000 000 koppia. Koululiikuntaliitto osallistui kisaan tiedottamalla sekä alueellisesti että valtakunnallisesti ja jakamalla palkintoja osallistujille. Tyttöjä ja poikia kisaan osallistui suurin piirtein saman verran, sillä osallistujat olivat luokkia. Olé kartalla -koulusuunnistus Koululiikuntaliitto oli mukana Suomen Suunnistusliiton organisoimassa koulusuunnistuksen Olé kartalla -kehittämisprojektissa, jonka tarkoituksena oli tuoda uusia tuulia koulusuunnistukseen. Projektin tavoitteena oli kehittää peruskoulujen ja opettajankoulutuslaitosten koulusuunnistusta mielekkäänä, kuntoa kehittävänä ja monipuolisena koululiikuntalajina. Kuvat: Jani Kangasniemi
12 2.2 Koululaisten kilpailutoiminta Oppilasliikuntatoimikunnan vuonna 2007 aloittamaa oppilaiden kilpailutoiminnan kehittämistä uudistuneen strategian näkökulmasta jatkettiin. Voimavaroja keskitettiin edelleen ydintoimintoihin ja yhteistyötä lajiliittojen kanssa tiivistettiin. Yhteistyöhön kuului kouluihin soveltuvan arkiliikunnan kehittäminen, koulutus ja yhteiset markkinointiviestinnän suunnitelmat. Oppilaskisat olivat edelleen avoimet Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry:n ja Svenska Finlands Skolidrottsförbunds, SFSI:n jäsenkouluille. Koululiikuntaliiton piiritason kilpailuihin osallistui 51 547 koululaista (57 066 vuonna 2008), joista 43 % oli tyttöjä ja 57 % poikia. Suorituksia oli yhteensä 56 657. Valtakunnallisiin mestaruuskilpailuihin osallistui 22 869 koululaista. Joukkuekilpailuista suurimmat olivat salibandy ja jalkapallo sekä Power Moverin Oman tanssin kisa. Oppilaiden valtakunnalliset mestaruuskilpailut Kuva: Terhi Sillanpää-Reitti Kuva: Emilia Moisio n Jalkapallo yläkoulu/lukio n Koripallo yläkoulu/lukio n Pesäpallo yläkoulu/lukio n Lentopallo yläkoulu/lukio n Kreikkalais-roomalainen paini, Järvenpää n Salibandy yläkoulu/lukio n Vapaapaini, Nastola/ Pajulahden Urheiluopisto n Yleisurheilu, Kuortane n Suunnistus, Lieto n Maastohiihto, Rovaniemi n Mäki ja yhdistetty, Kitee n Uinti, ei järjestetty n Golf, ei järjestetty n Power Mover -oman tanssin kisa, 5 aluekisaa + finaali/ Helsinki n Sulkapallo, Vantaa n Telinevoimistelu, Turku n Triathlon, Helsinki Muut tapahtumat n Käsipallo n Kaukalopallo n Vesipelastusviesti (SUH)
13 Oppilaiden valtakunnallinen kilpailutoiminta lajeittain Laji Oppilaiden piireissä tapahtuva kilpailutoiminta lajeittain Laji Tyttöjä / naisia Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Poikia / miehiä Yhteensä Yhteensä Kilpailuja / turnauksia: lkm Kilpailuja / turnauksia: lkm Kilpailu suorituksia: kpl Jalkapallo 2940 3960 6900 0 0 Käsipallo 90 140 230 0 0 Koripallo 311 420 731 0 0 Kr. room. Paini 55 372 427 1 1184 Lentopallo 488 226 714 0 0 Maastohiihto 321 362 683 1 683 Pesäpallo 295 282 577 0 0 Salibandy 3030 4620 7650 0 0 Sulkapallo 69 129 198 1 1052 Suunnistus 737 720 1457 1 2435 Vapaapaini 52 267 319 1 916 Voimistelu 199 58 257 1 392 Yleisurheilu 332 306 638 1 920 Mäki- ja yhdistetty, Kitee 0 160 160 1 320 Power Mover Oman tanssin 1448 118 1566 6 1788 kisa, 5 aluekisaa+fin. Triathlon, Helsinki 139 223 362 1 362 Yhteensä 10506 12363 22869 15 10052 Kilpailusuorituksia: kpl Jalkapallo 1561 2586 4147 26 2407 Koripallo 913 914 1827 17 1504 Kr. room. Paini 0 32 32 1 32 Lentopallo 496 378 874 8 820 Maastohiihto 1684 1927 3611 27 4498 Pesäpallo 6286 10933 17219 52 2164 Power Mover Piirin oma 568 104 672 2 1000 kisa Salibandy 1797 2764 4561 43 9328 Sulkapallo 120 116 236 2 600 Suunnistus 409 520 929 8 3361 Uinti 1303 1138 2441 10 6011 Voimistelu 87 4 91 1 99 Yleisurheilu 4055 4364 8419 29 19496 Futsal 260 340 600 4 0 Golf 7 20 27 1 27 Hesekisa 72 84 156 1 156 joukkuemaastojuksu 333 354 687 1 687 kannustusjoukkuekisa 175 175 350 1 350 kaukalopallo 85 285 370 9 299 keilailu 17 15 32 1 61 Luistelukisat 100 200 300 1 500 Maastojuoksu 58 60 118 1 118 Repepallo 100 100 200 1 400 Sukkulaviestikarnevaalit 80 80 160 1 160 sukkulaviestit 700 700 1400 1 1400 Suurpujottelu 18 40 58 1 58 Tennis 7 30 37 1 58 Yhteensä 21291 28263 49554 251 55594 Suosituimpia lajeja koululaisten keskuudessa ovat salibandy, jalkapallo, suunnistus, tanssi ja koripallo. Piireissä oppilaat pitävät mm. pesäpallosta, yleisurheilusta, jalkapallosta ja maastohiihdosta. Eri piireissä liikuntatoiminta keskittyy erilaisiin tapahtumiin. Piirejä ovat Etelä-Karjala, Helsinki, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Tampere, Turku, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.
14 2.3 Opettajien kunto- ja virkistysliikunta Opettajille ja opettajaksi opiskeleville jäjestettiin alueellista koulutusta sekä harraste- ja kilpailutapahtumia. Opettajille järjestetty toiminta tähtäsi opettajien virkistämiseen, hyvinvointiin, stressin purkamiseen, voimien lisäämiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Koululiikuntaliiton tavoitteena oli kannustaa opettajia liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi ja toimimaan liikunnallisena esimerkkinä lapsille. Valtakunnalliset harrasteliikuntatapahtumat innostivat opettajat vaeltamaan sekä kokeilemaan harrastelajeja Kesä- ja Talvipäivillä. Power Mover -tanssikoulutuksissa opetettiin uudet askelkuviot opettajille. Valtakunnallisiin harrastustapahtumiin osallistui vuoden aikana 1 319 opettajaa. Piireissä 1 628 opettajaa osallistui aktiivisesti paikallisiin opettajien harrastetoimintoihin. Monipuolinen toiminta kuvaa hyvin opettajien mieltymyksiä piirit tarjosivat yhteensä kokeilumahdollisuutta n. 30 eri lajiin. 2.3.1 Talvipäivät 2.3.4 Sähköinen kuntokortti Kuntotehoviikot opettajille toteutettiin viikoilla 8 11 ja 40 43. Tehoviikkoja tuki Koululiikuntaliiton Internet-sivulla oleva liikuntapäiväkirja, jonka avulla jokainen pystyi seuraamaan liikuntatottumuksiaan. Käytäjä pystyi vertaamaan omia liikuntatottumuksiaan muiden OAJ:n jäsenten liikuntaharrastuksiin. Sivuilta löytyi myös vinkkejä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Yhteensä yli 1 000 opettajaa oli rekisteröitynyt Internet-kuntokortin käyttäjäksi. Tehoviikkojen aikana liikkuneiden kesken arvottiin liikunnallisia palkintoja. Opettajien omakohtaisten liikuntatottumusten aktivoimisesta ja muusta vastaavasta toiminnasta huolehdittiin yhteistyössä OAJ:n ja piirien kanssa. Opettajien Talvipäivät järjestettiin Ikaalisissa. Noin 350 opettajaa osallistui Talvipäivien monipuoliseen liikuntatarjontaan. Ohjelmassa oli hiihtoa, lentopalloa, kaukalopalloa, sekasählyä, keilausta, pilkkiä sekä lukuisia harrastelajeja. 2.3.2 Sopulivaellus Opettajille, heidän perheensä jäsenille ja opettajaksi opiskeleville tarkoitettuja vaelluksia on järjestetty vuodesta 1991. Sopulivaellus on 4-5 vuorokauden maastovaellus, joka järjestetään vuosittain heinäkuun viimeisellä täydellä viikolla. Vuonna 2009 kohteena oli Vätsärin erämaa ja Kirkenesin alue. Vaeltajat jaettiin kolmeen pääryhmään: nautiskelijoihin, sisseihin ja seikkailijoihin. Seikkailijat tutustuivat kiipeilyn saloihin Kirkenesin maastoissa ja muut ryhmät vaelsivat Vätsärin erämaassa. Sopulivaellukselle osallistui yhteensä 81 henkilöä. 2.3.3 Kesäpäivät Opettajien ja opettajaksi opiskelevien Kesäpäiviä vietettiin Kalajoella 10. 12.6. Osallistujia Kesäpäivillä oli yhteensä 350 opettajaa ja opettajaksi opiskelevaa eri puolelta Suomea. Harrastelajit sisälsivät mm. erilaisia jumppia, liikuntaelämyksiä, frisbeegolfia, hiekkahiihtoa sekä kaupunkisuunnistusta ja beachmölkkyä. Harrastelajien lisäksi Kesäpäivillä kilpailtiin seuraavissa lajeissa: beachvolley, tennis, suunnistus, petanque, golf, uinti, maastojuoksu, yleisurheilu, keilaus, beachfutis, surffaus, saappaanheitto sekä tikanheitto ja opekaraoke. Kesäpäivien yhteydessä pidettiin liiton vuosikokous. Kuvat: Terhi Käkelä
15 Opettajien valtakunnallinen harrastustoiminta lajeittain Laji Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Yhteensä Kesäpäivät 64 32 96 Kuntokampanja 620 410 1030 Sopulivaellus 54 27 81 Talvipäivät, harraste 80 32 112 Yhteensä 818 501 1319 Opettajat liikkuivat monipuolisesti Kesä- ja Talvipäivillä sekä merkitsivät ahkerasti liikuntatottumuksiaan sähköiseen kuntokorttiin. Opettajien piireissä tapahtuva harrastustoiminta lajeittain. Laji Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Yhteensä Kilpailuja / turnauksia: lkm Kilpailusuorituksia: kpl Kaukalopallo -veteraanit 0 20 20 1 100 Kaukalopallo A-sarja 0 20 20 1 100 Kaukalopallo B-sarja 0 20 20 1 100 Kesäpäivät 54 38 92 7 530 Lentopallo 60 60 120 1 500 Piirin oma talvipäivä 6 4 10 0 0 Piirin oma vaellus 15 8 23 1 23 Salibandy 10 30 40 1 6 Curling 8 30 38 1 0 Elämysseikkailu 30 14 44 0 0 Golf 7 5 12 1 12 hiihtoputki 40 30 70 0 0 hohtogolf 20 16 36 0 0 Hohtokeilaus 8 3 11 1 11 hotjooga 40 0 40 0 0 Jousiammunta 12 4 16 1 16 Juoksukoulu 45 6 51 1 51 keppijumppa 18 2 20 0 0 Kiipeily 16 5 21 1 21 Kunnossa kaiken ikää risteily 25 9 34 1 34 Kuntokampanja 200 150 350 1 350 Kuntokilpailu 73 34 107 1 107 Kuntokuukausi - lokakuu 15 7 22 0 0 Kuntokuukausi - maaliskuu 13 6 19 0 0 Laskettelu 33 7 40 1 40 Laskettelu (hiihtolomamatka Åreen) 2 6 8 1 8 Liikuntailtapäivä 16 8 24 2 0 Melonta 17 4 21 1 21 Ope olympialaiset 16 17 33 1 33 Opekeila 20 20 40 2 40 Pesäpallo 11 44 55 1 0 Piirin golf-tapahtuma, golf-intro 17 17 34 1 0 Piirin tapahtuma 24 7 31 2 62 pöytätennis 0 6 6 0 0 Opettajat pelasivat piireissä innokkaimmin lentopalloa, ja osallistuivat kuntokampanjaan, kuntokilpailuun, Kesäpäiville, hiihtoon ja juoksukouluun. Piirejä ovat Etelä-Karjala, Helsinki, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Tampere, Turku, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.
16 Opettajien valtakunnallinen kilpailutoiminta lajeittain Laji Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Yhteensä Kilpailuja / turnauksia: lkm Kilpailu suorituksia: kpl Jalkapallo 0 65 65 0 0 Kaukalopallo -veteraanit 0 160 160 0 0 Kaukalopallo A-sarja 0 140 140 0 0 Kaukalopallo B-sarja 0 120 120 0 0 Lentopallo 15 32 47 0 0 Maraton 25 50 75 0 0 Ope-300 / Lady lentis 250 0 68 68 0 0 Salibandy 175 281 456 0 0 Sulkapallo 15 50 65 0 0 Kesäpäivät, kilpailulajit 129 92 221 0 0 Talvipäivät, kilpailulajit 20 50 70 0 0 Triathlon, Helsinki 14 16 30 1 40 Yhteensä 393 1124 1517 1 40 Opettajat kilpailivat eniten salibandyn parissa. Suosittuja kilpailulajeja olivat myös Kesäpäivillä järjestetyt eri kilpailut ja kaukalopallon mestaruuskilpailut. Opettajien piireissä tapahtuva kilpailutoiminta lajeittain Laji Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Yhteensä Kilpailuja / turnauksia: lkm Kilpailusuorituksia: kpl Jalkapallo 0 10 10 1 4 Kaukalopallo -veteraanit 0 100 100 1 400 Kaukalopallo A-sarja 0 100 100 1 400 Kaukalopallo B-sarja 0 50 50 1 100 Lentopallo 39 43 82 2 0 Maraton 10 15 25 1 25 Ope-300 / Lady lentis 250 0 10 10 1 10 Salibandy 65 213 278 6 344 Golf 8 18 26 1 0 Hiihto 3 8 11 2 11 keilailu 0 4 4 1 0 Maastojuoksu 1 4 5 1 5 Pesäpallo 11 14 25 1 2 Petankki 1 5 6 1 8 Piirin golf-mestaruus 2 10 12 1 12 Piirin opetapahtuma 10 40 50 3 50 Pöytätennis 1 4 5 1 0 Suunnistus 1 4 5 1 5 Tennis 1 6 7 1 0 Uinti 0 3 3 1 3 Yleisurheilu 1 7 8 1 23 Yhteensä 154 668 822 30 1402 Myös piireissä opettajia kiinnosti ottaa toisistaan mittaa salibandyn parissa. Kaukalopallon lisäksi heitä kiehtoi, golf ja juoksu. Piirejä ovat Etelä-Karjala, Helsinki, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Päijät- Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Tampere, Turku, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.
17 2.4 Opettajien kilpailutoiminta Opettajien kilpailutoiminta oli monipuolista. Eräs suosituimmista tapahtumista oli salibandyn mestaruuskilpailut, jotka järjestettiin Helsingissä. Mukana oli yli 450 opettajaa. Opettajien kilpailuihin voivat osallistua myös opettajaksi opiskelevat SOOLin jäsenet. Valtakunnallisiin mestaruuskilpailuihin osallistui 1 517 opettajaa (1 550 vuonna 2008), joista 74 % (76 % vuonna 2008) oli miehiä. Mestaruustason palloilukilpailuihin osallistui suuri määrä joukkueita. Suosituimmat joukkuelajit olivat salibandy, Kesäpäivien kilpailut ja kaukalopallo. Piireissä järjestettiin 32 opettajien kilpailutapahtumaa, joihin otti osaa 1 457 opettajaa. Opettajien valtakunnalliset mestaruuskilpailut n Marathon, Helsinki n Kaukalopallo (A, B ja veteraanit), Kempele, Seinäjoki, Ikaalinen n Jalkapallo, Nastola, Pajulahti n Salibandy (MA, MB, sekac, sekad, NA), Helsinki n Lentopallo seka, Ikaalinen n Lentopallo - Ope 300, Ikaalinen n Sulkapallo, Lappeenranta n Pakkaspäivät, Ikaalinen n Kesäpäivät, Kalajoki n Triathlon, Helsinki Perinteen mukaisesti piirit kilpailivat keskenään Erkin sauvasta. Erkin sauvan voitti Etelä-Pohjanmaan piiri, joka osoitti vuoden aikana erityistä aktiivisuutta opettajakilpailuihin osallistumisessa. Myös kilpailuissa menestyminen huomioitiin Erkin sauvan pisteitä laskettaessa. 3 Koulutustoiminta Opettajien ja oppilaiden koulutus toteutettiin kohderyhmän tarpeet huomioiden. Koululiikuntaliitto koulutti opettajia niin valtakunnallisesti kuin piireissä, opettajaa lähellä. Valtakunnallinen koulutus keskittyi ajankohtaisiin asioihin, uusien lajin esittelyyn, sekä yhteisten tapahtumien ja projektien suunnitteluun. Piirikoulutus sisälsi lajikoulutusta ja ohjaaja- ja toimitsijakoulutusta. Kerhokoulutus järjestettiin viidellä eri paikkakunnalla yhdessä Opetushallituksen ja muiden järjestöjen kanssa. Vuosittainen Power Mover -tanssikoulutus oli opettajien keskuudessa suosittua. Koulutus tuki opettajaa työssään hyvien kouluttajien ja valmiiden materiaalien avulla. Power Mover -tanssikoulutuksiin osallistui yhteensä 122 opettajaa viidelle opetustunnille, joista kolme oli Liikunnan- ja Terveystiedon Opettajien, LIITO:n opintopäivillä Jyväskylässä, yksi Mäkelänrinteen lukiossa Helsingissä Educa -messujen aikaan (24 osallistujaa) ja yksi Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla (28 osallistujaa). 3.1 Koululaiskoulutus Koululiikuntaliitto käynnisti vuonna 2005 SPIN-projektin, jossa yläkoululaisia koulutetaan liikuntavastaaviksi. Koulussaan SPINoppilaat eli Spinit vastaavat oppituntien ulkopuolisesta liikunnasta yhdessä liikunnanopettajan kanssa. Oppilastoiminnassa on aina tärkeää se, että nuoret itse aktivoituvat ja tekevät. Näin heistä tulee myös tulevia kansalaistoimijoita omassa koulussaan ja asuinpiirissään. Aikuisten tuki ja esteiden raivaaminen SPINkoulutuksissa oli tärkeää, mutta pääasiallisesti nuoria kannustettiin toimimaan oman näkökulmansa pohjalta. 3.1.2 SPIN-liikuntavastaavat Nuorten koulutus liikuntavastaaviksi tuki vertaisryhmätoiminnan kehittymistä. Vuoden 2009 aikana SPIN-koulutuksia järjestettiin eri paikkakunnilla. Yhteensä SPIN-koulutuksiin on osallistunut yli 450 koululaista 47 eri koulusta. Näistä noin 280 koululaista opiskelee yläkoulussa, kun noin 170 on siirtynyt toisen asteen koulutuksen piiriin. Vertaisryhmien käyttö aktivoi nuoria itsenäiseen toimintaan ja loi positiivista kouluilmapiiriä. Projektin aikana nuoret aktivoivat omatoimisesti koulujen välitunteja liikunnallisiksi. Lisäksi oppilaat suunnittelivat ja toteuttivat erilaisia liikuntapäiviä. Myös opettajat kokivat järjestelmän toimivana. SPIN-toiminta vaatii jälkiseurantaa ja motivointia, sekä yhteisiä kokoontumisia, jotka vaativat henkilöstöllisiä ja taloudellisia resursseja jatkossakin. Kuva: Emilia Moisio
18 Spin-koulutuksen tavoitteet n Kohderyhmä on 7.-9. luokkien oppilaat. n Lisätä oppituntien ulkopuolisen liikunnan määrää harrasteja kilpailutoiminnassa. n Tarjota mahdollisuus säännölliseen liikkumiseen urheiluseurojen ulkopuolella oleville. n Edesauttaa vapaaehtoisen kerhotoiminnan uudelleen viriämistä. n Lisätä lähikoulujen yhteistyötä liikunnan avulla. n Saada Koululiikuntaliiton toiminnasta nuorten näköistä. n Helpottaa liikunnanopettajan työtä. n Tarjota liikunnasta ja organisoinnista kiinnostuneille oppilaille mahdollisuus toimia. n Levittää tietoa Koululiikuntaliiton toiminnasta. n Ennaltaehkäistä syrjäytymistä. n Kannustaa kansalaisaktiivisuuteen. n Edistää tasa-arvoa nuorten keskuudessa. Tarkoituksenmukaista on tasa-arvoisesti luoda toimintaedellytyksiä myös niille nuorille ja lapsille, jotka eivät osallistu perinteiseen urheiluseuratoimintaan. 3.2 Opettajakoulutus Koululiikuntaliitto on valtakunnallinen järjestö, joka toimii 25 alueellisessa piirissä, pääsääntöisesti Opettajien ammattiyhdistyksen, OAY, kautta. Opettaja- ja oppilasyhdyshenkilöitä on yhteensä 250, kuntien omia liikuntayhdyshenkilöitä kouluissa on 532 ja Koululiikuntaliiton piirien- ja alueitten liikuntavastaavia on yhteensä 34. Toimintaperiaatteena on huolehtia sekä alueellisen että sisäisen tasa-arvon toteutumisesta piiritasolla. Opettajien koulutusta järjestettiin valtakunnallisesti niin piirien liikuntavastaavien päivillä kuin paikallisesti piirien omasta toimesta. Oman piirin tarjonta motivoi paikallisia toimijoita ja paikkakunnasta riippumatta oli usein suosittua. Piirien liikuntavastaaville järjestettiin vuoden aikana kahdet koulutuspäivät, ensimmäiset 28. 29.3. Vantaalla yhteistyössä Tiedekeskus Heurekan kanssa. Heurekassa tutustuttiin uuteen Liiku ja pelaa -näyttelyyn. Toiset koulutuspäivät järjestettiin yhteistyössä Terveys ry:n ja Kerhokeskuksen kanssa Pasilassa 25.9, josta KLL:n liikuntavastaavat jatkoivat omalla ohjelmalla risteilyllä 26. 27.9. Tukholmassa oli ohjelmassa tutustuminen FastScoop-peliin. Koulutuspäivien sisältöä on kehitetty jatkuvasti vastaamaan liikuntavastaavien ja piirien koulutustoiveita. Koululiikuntaliitto järjesti yhdessä Opetushallituksen, Kerhokeskuksen ja Suomen Vanhempainliiton kanssa neljä koulutustilaisuutta syksyllä. VESO-kelpoisia koulutuksia järjestettiin Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Näiden lisäksi oltiin mukana Opetushallituksen kerhoseminaareissa. Kerhokoulutusta järjestettiin myös Eduskunnan Sivistysvaliokunnalle, Etelä-Suomen läänihallituksen koululiikuntapäiville (Vantaa n. 75 osallistujaa) ja Varsinais-Suomen Koululiikuntaliittopäiville (50 osallistujaa). 3.2.2 Koulutusyhteistyö Koulutusyhteistyötä LIITO ry:n kanssa jatkettiin. Veso-koulutusta tarjottiin suoraan oppilaitoksille mm. Power Mover -koulutuksesta ja elämysliikunnasta. Opettajille järjestettiin kolme Power Mover -tanssin koulutustilaisuutta Minni Arposuon, Teemu Korjuslommin ja Eevi Tomperin toimiessa kouluttajina. Helsingissä 24.1. järjestetyssä tilaisuudessa osanottajia oli 24, Heurekassa 28 ja Jyväskylässä LIITO:n päivillä osanottajia oli 70. Kuntien nimeämät koululiikunnan yhdyshenkilöt koottiin Varsinais-Suomen piirissä alueittain yhteen yhteistyössä lääninhallitusten kouluosastojen kanssa. Seminaarien tavoitteena oli yhdyshenkilöverkoston säilyttäminen ja kehittäminen paikallistasolla, ajankohtaisten asioiden informointi sekä koulutus. Koululiikuntaseminaarit järjestettiin 29. 30.3. Turussa ja Liedossa alkaneella koulutuksella sekä risteilyllä Turku-Tukholma-Turku 12. 13.11. Osallistujia seminaareissa oli yhteensä 70. 3.2.3 Piirien koulutustoiminta Piirit järjestivät vuoden aikana erilaisia koulutustilaisuuksia, joiden sisällön ja ajankohdan piirit määrittivät itsenäisesti (ks. piiritilastot sivu 19). Koulutus oli erilaista lajikoulutusta sekä ohjaaja- ja toimitsijakoulutusta. Osanottajia piirien järjestämissä koulutustapahtumissa oli yhteensä 1 981 (1 475 vuonna 2005). Koulutukseen osallistui 373 koululaista (269) ja 1 500 opettajaa (1 712). Koulutustapahtumia oli oppilaille 15 ja opettajille 93. Piirit järjestivät mm. 1-2 koulutustilaisuutta kuntien koululiikunnan yhdyshenkilöille yhdessä läänien sivistysosastojen kanssa. Koululiikunnan yhdyshenkilöiden koulutustilaisuuksien pääteemana olivat piirien toiminnan suunnittelu ja ajankohtaiset asiat. Koululiikuntaliiton kehittämispäällikkö osallistui Varsinais-Suomen koulutusseminaariin 12. 13.11. Liedossa ja Tukholman risteilylle. Koululiikuntaliitto järjesti yhteistyössä Kerhokeskuksen ja Terveys ry:n kanssa verkostotapaamisen syyskuussa Helsingissä. Osallistujia oli 50. 3.2.1 Liikuntakerhokoulutus
19 Piireissä järjestetty koulutus koululaisille Laji Tyttöjä / Poikia / Yhteensä naisia miehiä Koulutukseen osallistujien lkm 90 48 138 Oppilastoimijoiden (vertaistoimijat 49 77 126 esim. SPIN) lkm Pesäpallon tuomarikoulutus 8 7 15 Yleisurheilutoimitsijakoulutus 19 16 35 Yhteensä 166 148 314 Piireissä järjestetty koulutus opettajille Laji Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Yhteensä KLL liikuntavastaavien lkm 8 26 34 Koulutukseen osallistujien lkm 469 235 704 Kouluyhdyshenkilöiden lkm 212 274 486 Oppilastoimijoiden (vertaistoimijat 44 17 61 esim. SPIN) lkm Golf 9 10 19 Golfkurssi 35 20 55 Hiihto 13 7 20 Hiihtokoulutus (1) 12 8 20 Hiihtokurssi 6 4 10 Laskettelukurssi 30 20 50 Liikuntakoulutus 34 14 48 Pesäpallo 14 8 22 Piirin liikuntavastaavia 3 7 10 Piirin liikuntavastaavien 2 3 5 tapaamiset Tanssi 17 2 19 Yleisurheilu 9 4 13 YU-koulutus (2) 10 15 25 Yhteensä 927 674 1601 Piirit järjestävät koululaisille toimitsija- ja tuomarikoulutusta eri lajeissa. Myös SPIN-välituntiliikuttajia koulutettiin myös viime vuonna lisää. (Ks. ylempi taulukko.) Opettajille järjestetty koulutus piireissä keskittyi eri lajeihin tutustumiseen. Suosittuja lajeja olivat mm. laskettelu, golf ja yleisurheilu. 4 Järjestötoiminta ja kansalaisaktivointi Koululiikuntaliiton valtakunnallinen rooli näkyi ja kuului selvästi yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Liitto osallistui Koululiikunnan työryhmiin ja vaikutti useissa yhteisseminaareissa tuoden koulun arjen tuntemusta ja viestiä eri tahoille. Koululiikunta nousi jälleen merkittäväksi teemaksi median ja järjestöjen keskuudessa. Poliittisten päättäjien lisäksi niin urheilujärjestöt kuin opettajajärjestöt näkivät koululaisten ja kouluissa tapahtuvan liikunnan määrän nostamisen tärkeänä. 4.1 Viestintä Vuonna 2008 uusittua Koululiikuntaliiton ilmettä hyödynnettiin liiton sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Uuden ilmeen mukanaan tuoma yhtenäisyys ja selkeys saivat positiivista palautetta niin sisäisiltä kuin ulkoisilta toimijoilta ja yhteistyökumppaneilta. Koululiikuntaliiton tunnettuus ja näkyvyys kasvoivat, mikä näkyi myös lisääntyneinä yhteydenottoina ja yhteistyöprojekteina. Liikuntakerhovihkot, joita tuotettiin kolme erilaista, saivat positiivisen vastaanoton ja kasvattivat Koululiikuntaliiton tunnettuutta kouluissa. Vuonna 2008 uudistettu Power Mover -ilme ja tunnus toivat näkyvyyttä Power Mover -liikunta- ja tanssitapahtumalle. Viestinnän kannalta tärkeimpiä projekteja olivat liikuntakerhovihkojen ja Tanssiva kerholainen -dvd:n tuottaminen sekä uusien Internet-sivujen ja koulutliikkuu.fi/suomi -ilmoittautumisjärjestelmän projektin aloittaminen. 4.1.1 Sisäinen viestintä Säännöllisen sisäisen viestinnän ensisijainen tavoite oli pitää piirien liikuntavastaavat, hallitus ja henkilökunta tietoisina Koululiikuntaliiton toiminnasta ja tapahtumista. Sisäisellä viestinnällä pyrittiin myös sitouttamaan toimintaan. Viestinnän välineitä olivat sähköpostiviestit, jäsen- ja tiedotuslehti Koululiikunta sekä liiton Internet-sivut. Tietoa ajankohtaisista asioista jaettiin myös liikuntavastaavien koulutuspäivillä. Koululais- ja opettajatapahtumien käytännönjärjestelyistä vastaavien seurojen ja paikallisyhdistysten yhteyshenkilöitä neuvottiin ja opastettiin tapahtumajärjestelyissä. Myös muut yhteistyökumppanit ja alihankkijat pidettiin tietoisina Koululiikuntaliiton ajankohtaisista asioista. 4.1.2 Ulkoinen viestintä OAJ:n paikallisyhdistysten yhdyshenkilöille välitettiin säännöllisesti tietoa Koululiikuntaliiton tapahtumista ja koululiikuntaan liittyvistä asioista. Myös kuntien ja kaupunkien yhdyshenkilöihin oltiin aktiivisesti yhteydessä. Yhteydenpito lajiliittoihin, seuroihin ja muihin järjestöihin edisti Koululiikuntaliiton tapahtumien näkyvyyttä. Opettajien tapahtumista kerrottiin myös Opettajalehden välityksellä sekä OAJ:n Internet-sivuilla. Muita ulkoisen
20 viestinnän välineitä olivat Koululiikuntaliiton Internet-sivut, OAJ:n tammikuussa ja elokuussa ilmestynyt jäsenkirje opettajille sekä opettaja- ja oppilaskilpailujen käsiohjelmat. Lisäksi hyödynnettiin Opettaja-lehteä, Soolibooli-lehteä, Liito ry:n lehteä sekä Koululiikuntaliiton omaa lehteä Koululiikuntaa. Vuoden aikana lähetettiin 5 tiedotetta medialle. Kerhovihkojen postituksen yhteydessä tiedotettiin Koululiikuntaliiton ajankohtaisista asioista kouluille ja opettajille. Syksyllä tehtiin yhteistyösopimus Protie Oy:n kanssa Koululiikuntaliiton Internet-sivujen uusimiseksi. Syksyn aikana uudistettiin sivujen rakenne, luotiin uusia komponentteja ja ominaisuuksia sekä kirjoitettiin uutta sisältöä. Uudet sivut julkaistaan uudella ilmeellä ehostettuna tammikuussa 2010. Uusien sivujen tarkoituksena on nostaa liikuntatoiminta ja tapahtumat näkyvämmin esiin opettajille ja kouluille sekä parantaa käytettävyyttä. Tietomäärän ja toiminnan laajetessa eivät vanhat sivut enää pystyneet palvelemaan kasvavaa kävijämäärää. 4.1.3 Koululiikuntaliiton Internet-sivujen tilastot Koululiikuntaliiton Internet-sivuilla vierailtiin usein. Etsityimpiä tietoja olivat koululaisten kilpailut ja tapahtumat, Power Mover -tanssi- ja liikuntatapahtuma ja opettajien kuntokortti. Kävijät olivat kiinnostuneita myös palloilusarjojen tuloksista ja opettajien tapahtumista. Alla on Koululiikuntaliiton Internet-palvelussa www.kll.fi 10 katsotuinta sivua suhteessa palvelun sivujen keskinäisiin kävijämääriin. n Etusivu 53 785 n Oppilaiden tapahtumakalenteri Ajankohtaiset kutsut ja kisat 16 030 n Power Mover 11 647 n Open kuntokampanja Kuntokortti 7 593 n Hakusivu 6 104 n Palloilusarjat Näytä tuloksia 08-09 5 925 n Power Mover Oman tanssin kisa 5 521 n Opettajien tapahtumakalenteri Opettajien kesäpäivät 5 027 n Opettajien tapahtumakalenteri Ajankohtaiset kutsut ja tapahtumat 3 689 n Palloilusarjat 3 597 ja Power Moverin tanssikilpailun sivulle. Käytetyimpiä hakusanoja, joiden avulla Koululiikuntaliiton sivuille tultiin kuukausittain vuonna 2009. n kll 18805 n power 7724 n mover 7681 n koululiikuntaliitto 6212 n koululiikunta 1389 n tulokset 1383 n kll.fi 1170 n opettajien 967 Alla ovat kuukausittain vuonna 2009 käytetyimmät verkkotunnukset, joiden kautta Koululiikuntaliiton sivuille päädyttiin. n google.fi 35011 n.google.com 6454 n.live.com 1487 n.oaj.fi 1352 n.bing.com 1146 n.ouka.fi 1145 n.irc-galleria.net 841 n.sul.fi 805 n.edu.fi 382 n.peda.net 367 Koululiikuntaliiton näkyvyys mediassa oli kohtalaista. Näkyvyys mediassa muodostui koululaisten kilpailu- tai harrastetapahtumien kautta. Pääasiassa palstatilaa liitto sai maakunta- ja paikallislehdissä. Eniten osumia saivat koululaisten suunnistusmestaruuskilpailut ja yleisurheilumestaruuskilpailut. Näkyvyyttä oli myös triathlonmestaruuskilpailuista ja erilaisista palloilukilpailuista, myös Power Mover -tanssi- ja liikuntatapahtuma sai näkyvyyttä. Mediaosumia kerättiin Meltwater Newsin palvelun avulla. Suurin osa kävijöistä 49 912 saapui vuonna 2009 ensin Koululiikuntaliiton Internet-palvelussa (www.kll.fi) etusivulle. Toiseksi eniten 8 975 saavuttiin Power Mover -sivun (www.kll.fi/powermover) kautta. Kolmanneksi eniten 5 770 opettajat kirjautuivat sisälle suoraan sähköisen kuntokortin sivulle www.kll.fi/kuntokortti. Kävijöistä 4 545 tuli sivuille suoraan oppilaskalenterin ajankohtaisten kutsujen kautta ja 2 557 Opettajien Kesäpäivien sivujen kautta. Kävijöitä riitti reilu tuhat myös mm. palloilusarjojen, Koululiikuntalehden, opettajien tapahtumakalenterin, oppilaskilpailujen tulosten Koululiikuntaliitto näkyi mediassa eniten koululaisten valtakunnallisten yleisurheilu ja suunnistuskilpailujen välityksellä. Suuret koululaistapahtumat kiinnostavat laajemmaltikin.