Vastaajayhteenveto
Sisältö 1 Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus 03 2 Tuloksia 04 3 Toimialakohtaiset päättäjäprofiilit ja päättäjien määrä 08 4 PäättäjäAtlas 2016 10
Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus TNS PäättäjäAtlas tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisten työelämän päättäjien medioiden käyttöä, päätöksentekoon osallistumista, tietolähteitä ja päätöksentekoon osallistuvien suhtautumista keskeisiin businessbrandeihin. Tutkimus palvelee markkinoijaa ja media-/markkinointitoimistoa kohderyhmän määrittelyssä ja kohderyhmän erityispiirteiden selvittämisessä erityisesti business-to-business -markkinoinnissa. Medialle TNS PäättäjäAtlas tarjoaa mahdollisuudet oman median analysoimiseen ja tuotekehittelyn tukemiseen tutkimuksen avulla.
2 Tuloksia
Tuloksia Yksityisen sektorin hankintapäättäjiä yhteensä 214 000 Yksityisellä sektorilla on noin 214 000 päättäjää, jotka yrityksen lopulliset hankintapäätökset. Heidän lisäksi suomalaisissa yrityksissä on melkein yhtä suuri joukko hankintapäätöksien esittelijöitä ja asiantuntijoita, joista osa pystyy voimakkaastikin ajamaan päätöstä eteenpäin. Kaiken kaikkiaan noin 463 000 henkilöä vaikuttavat suomalaisten yritysten hankintapäätöksiin. 30 % B2B brändeistä harkintaryhmään Päättäjän tehdessä hankintapäätöksiä yrityksessä pääsee keskimäärin ainoastaan 30 % vaihtoehdoista harkintaryhmään. Harkintatyhmän koko vaihtelee hankinta-alueittain ja tiukummillaan se on tietotekniikan palvelutalojen kesken. Palvelutaloista vain 18% pääsee IT hankintoja tekevän päättäjän harkintaryhmään. Lopullisten hankintapäätösten tekijät ovat tyypillisimmillään 47-vuotiaita. Naisia on 39 %, eli suomalaisten yrityspäättäjien joukko on miespainotteinen. Viime vuoteen nähden yhä useampi yrityspäättäjä on kiinnostunut lisäkouluttautumisesta ja kehittymisestä työssä. Osalle tämä merkinnee myös työpaikan vaihtoa, sillä hieman viime vuosia useampi yrityspäättäjä on avoin uusille haasteille. Eniten työpaikan vaihtoaikeita on keskisuurissa yrityksissä työskentelevillä.
Tuloksia Suomen talouden näkymät Parempaan suuntaan +6%-yks Viime vuotta optimistisempia kehitysodotuksia Sekä yritysten hankintapäättäjät että muut hankintoihin osallistujat ovat selvästi viime vuotta optimistisempia oman yrityksensä kehitysnäkymistä. Myös usko maan talouden ja toimialan näkymiin on viime vuotta korkeammalla tasolla. Entistä useampi hankintapäätöksiin osallistuva katsoo, että yritys tulee tekemään hankintoja seuraavan 12 kuukauden aikana enemmän kuin edellisvuonna. Eniten hankinta- ja kilpailutusaikeita on tuotantoon, markkinointiin, matkustukseen ja tietotekniikkaan liittyen. Lojaalimpia tuttuun toimittajaan ollaan toimistokalusteiden sekä talousja lakiasianpalveluihin liittyvissä hankinnoissa. Kilpailuttamassa ollaan todennäköisimmin rakentamiseen, tuotantoon ja henkilöautoihin liittyviä hankintoja. 23 41 45 24 Yrityksen näkymät Parempaan suuntaan +5%-yks 49 8 14 36 14 1 2 55 Paljon nykyistä parempaan suuntaan Nykyistä parempaan suuntaan Pysyy jokseenkin ennallaan Nykyistä huonompaan suuntaan Paljon nykyistä huonompaan suuntaan Toimialan näkymät Parempaan suuntaan +4%-yks 26
Tuloksia Lehti kainalossa ja netti taskussa Etsiessään tietoa hankintapäätösten tueksi päättäjä tukeutuu useisiin eri tietolähteisiin hankintaprosessin eri vaiheissa. Lopullista hankintapäätöstä tehdessä luotetaan eniten keskusteluihin kollegoiden kanssa. Myyjien antamat tiedot ovat toiseksi tärkein tietolähde. Tietoa uusista vaihtoehdoista saadaan ennen kaikkea ammattilehdistä. Internetin merkitys on kasvanut selvästi kaikissa hankintaprosessin vaiheissa, joten yritysten nettisivujen tietosisältöön ja toiminnallisuuteen on viimeistään nyt panostettava voimakkaasti. Vaikka yrityspäättäjät ovat edelleen uskollisia lehdille, internet on tiiviisti läsnä päättäjien arjessa. Päättäjistä 75 % käy päivittäin netissä puhelimellaan. Moni pienempi ammattilehti kerää kiitosta niitä lukevien päättäjien keskuudessa. Tällaisia ovat esimerkiksi Rakennuslehti, Tilisanomat, Logistiikka ja Myynti & Markkinointi. Lukijoilleen erittäin tärkeitä ovat myös Helsingin Sanomat, Kauppalehti, Hufvudstadsbladet, Suomen Kuvalehti ja Turun Sanomat.
Toimialakohtaiset päättäjäprofiilit
Päättäjä- ja osallistujaprofiili Sukupuoli Ikä Alaisten määrä Organisaatioasema Bruttotulot Kuntatyyppi Toimistokalusteet ja työvälineet Tietoliikennet Tietotekniikka Henkilöstö Rahoitus Nainen 44 40 37 39 44 43 44 34 31 22 35 30 47 45 25 Mies 56 60 63 61 56 57 56 66 69 78 65 70 53 55 75 Alle 39v 25 24 29 26 24 17 17 19 14 16 20 22 25 19 14 40-49v 30 27 25 28 29 27 26 26 30 26 27 26 30 32 25 yli 50v 45 48 46 46 47 56 57 55 57 58 53 53 45 49 60 Ei yhtään 43 33 30 37 32 21 18 23 11 11 26 30 37 25 19 1-3 20 26 31 27 24 31 33 27 36 36 27 24 23 28 30 4-9 20 23 24 20 24 28 32 26 31 31 24 24 22 26 25 10-19 10 12 8 9 12 12 10 15 10 12 13 11 11 13 16 20-7 7 7 7 9 8 7 10 12 11 10 11 7 8 10 Ylin johto 21 29 41 29 26 56 61 42 65 55 34 32 29 36 44 Keskijohto 45 46 36 42 49 31 28 41 32 40 46 44 43 50 43 Asiantuntijataso 35 25 24 28 25 13 11 17 3 5 20 24 29 15 14 Alle 3000 10 12 10 11 9 13 15 10 12 14 13 10 9 9 11 3001-4000 25 24 27 25 24 22 19 19 12 18 23 21 27 26 22 4001-5000 23 23 20 21 23 18 19 27 25 28 25 24 22 22 29 5001-6000 13 13 12 13 13 11 10 12 11 10 11 12 12 13 10 yli 6001 23 22 24 24 26 33 33 25 38 27 24 26 24 27 23 Pks 40 36 38 38 39 37 36 33 35 24 33 30 43 37 22 Turku, Tre, Oulu 34 39 36 38 36 34 36 41 37 42 38 38 33 37 43 Alle 30t as. kaupunki 14 12 11 11 12 14 12 11 12 14 14 16 13 13 15 Muu kunta 13 13 15 12 13 15 16 15 17 21 16 17 11 13 21 Vakuutuspalvelut Toimitilojen hankinta Henkilöautot Kuljetusvälineet Kuljetus- ja logistiikkapalvelut Tuotannon hankinnat Markkinointi ja viestintä Majoitus ja matkustus Rakentaminen
TNS PäättäjäAtlas
Perustietoa PäättäjäAtlaksesta Haastateltu noin 3000 toimihenkilöä ja johtajaa yksityiseltä sektorilta. Vähintään kahden hengen toimipaikat Mannersuomessa. Johto ja ylempiin toimihenkilöryhmiin kuuluvat toimihenkilöt. Asiantuntijoiden kohdalla rajattu pois epäitsenäistä työtä tekevät. Edustettuna olevat toimialat: teollisuus, rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus ja varastointi, informaatio ja viestintä, yrityspalvelut, kuluttajapalvelut. TNS Gallupin kehittämä päättäjämäärittely. Hankintapäätökseen vaikuttamisessa on useita eri tasoja: päätöksiin vaikuttavasta käyttäjästä lopulliseen hankintapäättäjään asti. Gallupin päättäjämäärittelyssä hankintapäättäjät jaetaan kolmeen ryhmään: Päättäjä1, Päättäjä2 ja Osallistuja. Päättäjätasoon vaikuttavat päätöksentekorooli ja -asema yrityksessä sekä päätöksen euromääräinen koko. Tuoretta ja luotettavaa tietoa. Valtakunnallinen puhelininformoitu web-kysely helmi-huhtikuussa 2016. Tulokset julkaistaan kesäkuussa 2016. Tutkimus toteutetaan vuosittain tinkimättä tiukoista edustavuus- ja painotuskriteereistä. Uutta PäättäjäAtlaksessa 2016: Web-analytiikan hyödyntäminen Yrityksen online presenssi Ohjelmallinen ostaminen Markkinointiautomaatio-ratkaisut Sisältömarkkinointi: Tekemien tavat Frekvenssi Strategia Tehokkuus Tulevaisuus Markkinoinnissa käytetyt SoMe kanavat Vastaajien sijoitusvarallisuuden koko Valmiit raportit Markkinointipäättäjä 2016 Varainhoito 2016
TNS PäättäjäAtlas B2B-ymmärryksen lähteenä Mediakulutus Päätöksentekorooli ja laajuus eri hankinta-alueilla Päättäjäkuva Demografiset taustat Henkilökohtaiset motivaattorit Suhde digitaalisuuteen Tehtäväalue Yrityksen koko, toimiala, verkkoliiketoiminta Alaisten määrä, budjetti- ja tulosvastuu Työmatkat Oma/työsuhdeauto Sijoituskohteet, varainhoitopalveluiden käyttö Työpaikan vaihtoaikeet Brändit Autot Pankit Logistiikkapalvelut Rahastot Vakuutusyhtiöt Tietoliikenne Tietotekniikan Rekrytointipalvelut palvelutalot Kannettavat Tietojärjestelmät Toimistokalusteet Lentoyhtiöt Hotellit Koulutuspalvelut Toimitilavälittäjät Työterveyspalvelut Liikematkatoimistot Tietolähteet hankintapäätöksissä Työhön liittyvän suoramainonnan lukeminen Koulutustilaisuuksiin osallistuminen Somen käyttötavat Tieto ja tulevaisuus Yrityksen ja toimialan tulevaisuudennäkymät Yritysten hyödyntämät markkinointikanavat Some-seuranta yrityksessä Verkkokauppa Hankinta ja kilpailutusaikeet toimialoittain
Päättäjän suhde brändeihin Markkinoinnin johtamisen mittarit Markkinakartta määrittää päättäjän ja brändin välisen suhteen brändin tunnettuuden ja käyttökokemusten kautta. Viestintäkartta määrittää päättäjän ja brändin välisen suhteen brändin tunnettuuden ja mielikuvan kautta. Muodostaa viestinnällisesti erilaisia kohderyhmiä ja asiakaspotentiaaleja, joiden tarkempi analysointi auttaa suunnittelussa. Vetovoimakartta kertoo käyttäytymisaikomuksen ja todellisen käyttäytymisen eron. Kartan avulla on mahdollista seurata merkkien nykyisiä markkinaosuuksia suhteessa merkkipreferenssiin. Antti Salo (09) 6135 0201 etunimi.sukunimi@tnsglobal.com Sinikka Laine (09) 6135 0603 etunimi.sukunimi@tnsglobal.com Nina Frosterus (09) 6135 0653 etunimi.sukunimi@tnsglobal.com Kartta-analyysit saatavissa useimmista brändeistä.