1 (16) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2016 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1. Asia Päätös ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kivenlouhintaa Ylijärven kylässä tiloilla Kolmikanta (1:129), Kujansuu (1:136) ja Hepovuorenkorpi (1:147). Suomen Kiviteollisuus Oy hakee lupaa aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta mahdollisesta muutoksenhaustahuolimatta (YSL 199 ). 2. Luvan hakija Suomen Kiviteollisuus Oy Vinkkiläntie 5 23200 VINKKILÄ 3. Laitos ja sen sijainti Lappeenranta, Ylämaa Suomen Kiviteollisuus Oy, Hepovuoren louhimo, Vaalimaantie 4037, 54430 Hujakkala Ylijärven kylän tilat: Kolmikanta (1:129), Kujansuu (1:136) ja Hepovuorenkorpi (1:147).
2 (16) Kuva 1. Louhimon sijainti. 4. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta 5. Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus koskee tarvekiven louhintaa. Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) luvun 1 2 :n kohdan 6 a mukaan kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 34 mukaisesti toimivaltainen viranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lupahakemus on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 3.3.2016 6. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä kaavoitustilanne Maa-ainesluvan myöntämisen yhteydessä on määritelty, että aluetta ei ole luokiteltu arvokkaaksi kallioalueeksi eikä sillä ole havaittu maa-aineslain 3 :ssä mainittuja arvoja. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten, harvinaisten tai erityistä suojelua vaativien eliölajien esiintymiä tai vastaavia luontotyyppejä. Alue ei sijaitse vedenhankintaan nähden tärkeällä pohjavesialueella. Suomen Kiviteollisuus Oy:llä on saattanut vireille samaan aikaan ympäristölupahakemuksen kanssa maa-aineslupahakemuksen.
3 (16) Hakijalla on vuokrasopimukset kyseisiin tiloihin. 7. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Laitosalue sijaitsee Lappeenrannan Ylijärven kylässä. Tieyhteys on Vaalimaantien 4037 Sikovuoren kohdalta Hyrränmäkeen johtavalta metsäautotieltä. Alueella ei ole voimassa olevaan yleis- tai asemakaavaa. Ottoalue sijaitsee Lappeenrannan Ylijärven kylän alueella n. 0,5 km Myllylammesta lounaaseen. Ottamisalue käsittää Hepovuoren kohdalla olevien tilojen 1:129, 1:136 ja 1:147 alueita. Louhinta on suunniteltu tapahtuvaksi Hepovuoren luoteisreunasta kohti mäen huippua tai vaihtoehtoisesti etelästä pohjoiseen. Ottamistoiminnalla ei ole vaikutusta ympäristön pinta- ja pohjavesiin. Lupa-alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Ottamisalueen sade- ja sulamisvedet valuvat etelään laskevaan puroon. Ympäristölupa-alueen pinta-ala on noin 40 ha ja suunnitelman mukainen ottoalue (maa-aineslupa-alue) on n. 19 ha. Louhimon maaperä on pääasiassa ympäristöstä kohoavaa kivikkoista, paikoinmoreenin peittämää kallioaluetta. Alueen alavammat alueet ovat suota. Läheisyydessä ei ole Natura 2000 ohjelman kohteita. 8. Laitoksen toiminta ja laajuus Laitoksen toiminta-ajat: Poraaminen 7-21 Ma-pe Räjäyttäminen 8-18 Ma-pe Kuormaaminen ja kuljetus 6 22 Ma-pe Kuormaaminen ja kuljetus tarvittaessa myös viikonloppuisin. Käytettävät polttoaineet ja varastoitavat aineet Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä, jonka keskimääräinen kulutus on 55-70 m 3 /a. Polttoainetta varastoidaan 5-10 m 3 säiliössä, joka on kaksoisvaipparakenteinen.
4 (16) Räjähdysaineita säilytetään räjähdysainevarastossa ja niitä käytetään vuodessa keskimäärin seuraavasti: K-putkipanos, Anfo ja räjähtävää tulilankaa 3,5-4,5 tn/a Moottori- ja hydrauliikkaöljyä kuluu vuodessa arviolta 1,5-2 tn/a. Jäteöljyt säilytetään varastokontissa. Vedenkäyttö Kuljetusteiden pölyntorjuntaan käytetään vesikastelua. 9. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja jätteet, vaikutukset ympäristöön sekä ympäristönsuojelutoimet ja toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi Hakijan mukaan toiminta ei vähennä alueen viihtyvyyttä eikä vaaranna ihmisten terveyttä. Häiritsevä melu ja tärinä jäävät ottoalueelle. porauksessa ja työkoneissa on tasainen ääni. Kiven kaatojen ääni on lyhyt kestoista. Satunnaisten räjäytysten ääni on lyhytketoinen. Tehdyn ympäristömeluselvityksen mukaan louhinnan melu jää lähimmässä noin 600 metrin etäisyydellä olevassa kiinteä asumisen kohteessa selvästi alle suositusarvojen. Louhinnan pölyvaikutus jää ottoalueelle, eivätkä pölyn ohjearvot ylity edes 100 metrin etäisyydellä louhoksesta. Päästöt ilmaan Hakijan mukaan vaikutukset jäävät pääasiassa louhimoalueelle. Päästöt muodostuvat lähinnä työkoneista ja hiukkasten osalta päästöt muodostuvat lähinnä porauksesta. Taulukko 1. Arviot päästöistä Päästöt t/a Hiukkaset (sis.pöly) n. 0,5 Typen oksidit (NO x ) n. 0,30-0,37 Rikkidioksidi (SO 2 ) n. 0,07 0,09 Hiilidioksidi (CO 2 ) n. 135-170 Pöly Pölynsidontaan käytetään tarvittaessa vettä. Porauskalustossa on pölynkeräimet. Melu
5 (16) Melua aiheutuu louhinnan yhteydessä porakoneista, kivien siirroista ja räjäytyksistä sekä raskaasta liikenteestä. Melunohjearvot ylittävää melua on vain louhosalueella. Etäisyys, louhoksen seinämät, topografia ja suojametsä vaimentavat melun pysyvän ja vapaa-ajan asutuksen alueille tultaessa. Tärinä Tärinä vaikutukset jäävät toiminta-alueelle. Räjähdysainemäärät ovat suhteellisen pieniä. Päästöt veteen Hakija ilmoittaa hakemuksessaan, että toiminnassa ei synny jätevesiä. Sosiaalitilojen harmaat vedet kerätään säiliöön ja kompostoidaan tai kuljetetaan pois alueelta. Louhimoon valuvat pintavedet ja sadevedet valuvat louhimon pohjaa pitkin etelään laskevaan puroon, keskimääräinen hulevesien määrä on noin 100 m 3 vuorokaudessa. Toiminnasta aiheutuvat riskit Todennäköisimpiä riskejä louhimolla voivat olla öljy- ja polttoainevuodot yllättävän rikkoutumisen johdosta sekä mahdollisesti tulipalo. Riskien varalle on olemassa toimintasuunnitelmat sekä imeytysaineet. Toiminta tapahtuu pääsiassa kallion päällä, joten maaperään imeytymistä ei juurikaan esiinny. Jätteet Toiminnasta syntyy sivukiveä noin 36 000 m 3 /a. Sivukivi varastoidaan alueelle mahdollista myöhäisempää hyötykäyttöä varten. Sivukiveä käytetään myös työskentelyalueiden ja kulku-urien rakentamiseen ja alueen maisemointiin. Pintamaita ja moreenia syntyy noin 4000 m 3 /a ja ne varastoidaan alueella omiin kasoihin myöhempää käyttöä varten mm. maisemointi. Tarvittaessa sitä voidaan hyödyntää toiminnallisten yms. alueiden rakentamisessa. Jäteöljyä syntyy noin 1,5 tn/a. Tämä on pääasiassa työkoneiden jäteöljyjä ja ne kerätään talteen ja toimitetaan ongelmajätekeräykseen (Ekokem). Metalliromua, jota syntyy noin 0,8 tn/a kerätään ja toimitetaan hyötykäyttöön paikallisesti.
6 (16) Liikenne Alueella on normaalia työpaikkaliikennettä. Valmiiden lohkareiden pois kuljetusta päivittäin noin 1-5 krt/päivä sekä polttonesteiden tuontiliikennettä. Liikenteessä on suuria päivä ja kausi vaihteluja. 10. Ympäristönsuojelutoimet, toimet onnettomuuden estämiseksi Ottoalueelle perustetaan tukitoiminta-alue (toiminnallinen alue), jonne sijoitetaan työmaakopit, varastokontti, tankkauspiste, kaluston säilytyspaikka ja räjähdysainevarasto. Tankkauspaikan alle asennetaan öljyn kestävä muovi tai muu vastaava kalvo (eriste). Alueella varastoitavat polttoaineet ja öljyt säilytetään lukitussa kontissa. Poltto- ja voiteluaineiden käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja alueella varataan imeytysturvetta. 11. Tiedot toiminnan tarkkailusta 12. Hakemuksen käsittely Jäteöljyjen ja ongelmajätteiden osalta kuljetuksista pidetään kirjaa, Toiminnasta tehdään vuosiraportti ympäristönsuojelu-viranomaiselle. Hakemuksen vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustaululla 22.3.- 20.4.2016 välisenä aikana. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa. Tiedoksianto vireille tulosta on julkaistu Etelä-Saimaa sanomalehdessä 23.3.2016. Naapureita on kuultu asiassa erikseen kirjeitse. 13. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Hakemuksen johdosta pyydettiin lausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimen, ympäristöterveydensuojelulta. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen, terveydensuojeluviranomaisen lausunto 12.4.2016 Alue sijaitsee Ylijärven kylän alueella noin 0,5 km Myllylammesta lounaaseen. Lähin pysyvä asutus sijaitsee noin 670 metrin ja lähin vapaa-ajan asutus noin 450 metrin päässä louhimosta. Alue on mäntymetsää ja se on metsätalouskäytössä.
7 (16) Kulku ottamisalueelle kulkee Vaalimaantieltä 4037 Sikovuoren kohdalta Hyrynmäkeen johtavalta tieltä. Hakemuksen liitteenä on myös toiminnalle laadittu meluselvitys. Suoritettujen laskentojen mukaan tarvekiven louhinnan aiheuttama melutaso ylitä asuinrakennuksille raja-arvoa 55 db(a) eikä loma-asutuksilla arvoa 45 db(a). Hakemuksen mukaan melutasot eivät ylity louhinnan ja murskauksen yhtäaikaisenkaan toiminnan aikana ja toiminnan melutaso laskee oleellisesti louhinnan edetessä. Tärinä vaikutusten oletetaan jäävän toiminta-alueella. Lisäksi toiminnasta aiheutuvia päästöjä ovat pölypäästöt, jonka arvellaan rajoittuvan suppealla alueella. Ilmaan aiheutuvia päästöjä ovat työkoneiden päästöjä sekä räjäytysaineista aiheutuvia päästöjä. Hakemuksen mukaan suunnitelma-alue ei ole pohjavesialuetta ja louhimon vedet imeytyvät normaaliin pintavesikiertoon. Hakemuksen mukaan sijoitetaan tankkauspaikka, kaluston säilytyspaikka ja räjähdysainevarasto sijoitetaan tukitoiminta-alueelle. Lappeenrannan seudun terveydensuojelunvalvonta on tarkastanut Suomen Kiviteollisuus Oy:n ympäristölupahakemuksen ja esittää seuraavaa: louhinta tulee toteuttaa siten, että melun vaikutukset jäävät mahdollisimman alhaisiksi eivätkä melun ohje-arvot ylity lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Hakijalta tulee edellyttää melun mittaamista toiminnan ainakin Myllylammen rannalla sijaitsevalla lomakiinteistöllä Muistutukset Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. 14. Tarkastukset ja neuvottelut Lappeenrannan seudun ympäristötoimi/ympäristötarkastaja on tehnyt alueella tarkastuksen 4.12.2015. Tarkastuksen perusteella laadittiin tarkastuspöytäkirja, joka on liitetty asiakirjoihin. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 1. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu
Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Suomen Kiviteollisuus Oy:n ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin. 8 (16) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta määrää YSL 199 :n mukaisesti, että toimintaa voidaan aloitta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöksen mukaisesti valitusajan päätyttyä seuraavasta päivästä lukien. Lupamääräykset: 1. Alueella louhittavan kalliokiviaineksen kokonaismäärä saa olla enintään yhteensä 400 000 k-m³ ja vuosituotannon enimmillään 40 000 m³/a. (YsL 52 ) 2. Toiminnassa tulee noudattaa Muraus -asetuksen suoja- ja varoetäisyyksiä. (YsL 11 ja 52, VnA 800/2010 3 ) 3. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Alueen sisääntulon ulkopuolella tulee olla yleisön nähtävillä taulu, jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajan ja toimintaan liittyvät oleelliset tiedot. (YsL 7, YsA 15, VnA 800/2010) 4. Tukitoiminta-alue tulee merkitä aluekarttoihin ja rajata maastoon. Työkoneiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikat eli tukitoiminta-alueet on merkittävä maastoon siten, että ne ovat helposti havaittavissa. Ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee lähettää kuvat ja selvitys tukitoiminta alueen rakenteista niiden valmistuttua. (YsL 7, YsA 15, VnA 800/2010) 5. Louhintaa voidaan harjoittaa seuraavasti, edellyttäen etteivät määräyksessä 8 annetut melun raja-arvot ylity: Poraaminen: ma-pe, arkipäivisin klo 7.00 21.00 Räjäytykset: ma-pe, arkipäivisin klo 8.00 18.00 Kuormaaminen ja kuljetus, ma-pe, arkipäivisin klo 6.00 22.00 ja tarvittaessa la klo 9-16 Tuotannon valmistelevat työt: ma-pe, arkipäivisin alkaen klo 6.00 (VnA 800/2010 6, 7 ) 1. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä alansa parhaan mahdollisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon myös melu- ja pölypäästöjen ehkäisemisessä. (YsL 7, 52 ) 2. Pölyämisen estäminen: Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka
9 (16) käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle estettävä. (YsL 52, VnA 800/2010 4 ) 1. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää seuraavia melun raja-arvoja: Asuinkiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitasoa 55 db klo 7.00-22.00 ja keskiäänitasoa 50 db klo 22.00 7.00. Vapaa-ajankiinteistöksi kaavoitettujen vapaa-ajanrakennusten piha-alueilla keskiäänitasoa 45 db klo 7.00 22.00 ja 40 db klo 7.00 22.00. (YsL 52, YsA 15, Vnp 29.10.1992/993, Naap 17 ) 2. Toiminnasta aiheutuvaa melua tulee mitata, mikäli siitä aiheutuu valituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo melumittaukset tarpeellisiksi. Toiminnanharjoittajan tulee kertaluontoisesti mitata toiminnasta aiheutuvaa melutasoa, käyttäen ulkopuolista asiantuntijaa, lähimmässä häiriintyvässä kohteessa (Myllylammen rannalla) vuoden 2016 loppuun mennessä, edellyttäen että louhostoiminta on alkanut. Mittaussuunnitelma (mittauspaikat ja ajankohta) tulee hyäksyttää ympäristönsuojelu viranhaltijalle viimeistään 3kk ympäristöluvan saatua lainvoiman. Mikäli melumittauksen perusteella todetaan, että määräyksessä 8 annetut melun raja-arvot ylittyvät, tulee toiminnan-harjoittajan esittää ympäristönsuojelun viranhaltijalle tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä. Mittaustulokset on annettava tiedoksi viivytyksettä ympäristötoimeen (YsL 43,46, YsA 19, VnA 800/2010 13 ) Mittaajan tulee olla ulkopuolinen asiantuntija. Mittauksessa tulee noudattaa ympäristöministeriön ohjetta 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle etukäteen. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten lopettamisesta. (YSL 62, YsA 15, VnA 800/2010 13). 3. Mikäli melumittauksen perusteella voidaan todeta, että määräyksessä 8 annetut melun raja-arvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan esittää suunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä. Tarvittaessa toiminta voidaan keskeyttää. (YSL 52, YsA 15 )
10 (16) 4. Toiminnasta ei saa aiheutua asuinkiinteistöjen piha-alueilla ilman hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvojen ylittymistä. (YsL 52 ja 62, YsA 15, VnA 38/2011, VnP 480/1996) 5. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuutta (PM10) tulee mitata asuinalueiden piha-alueilla, mikäli toiminnasta aiheutuu pölyvalituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo hiukkasmittaukset tarpeellisiksi. Mittaukset tulee tehdä jatkuvatoimisella hengitettävien hiukkasten mittaukseen soveltuvalla laitteella. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle ennen mittausten suorittamista. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten lopettamisesta. (YSL 52, YsA 15 ) Tärinä 6. Toiminnasta ei saa tärinän muodossa aiheutua haittaa ympäristölle tai voimajohtolinjoille. Tärinän raja-arvoina tulee käyttää Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisuusmääräykset 16:0 Räjäytysalan normeja -julkaisun ohjeita. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa vaatia mittauksia, jos tärinävalituksia tulee. (YsL 52 ja 62, YsA 15 ) Vesistö, pintavedet 7. Mikäli louhokselta johdetaan pohja- ja pintavesiä ympäristöön, ne on johdettava laskeutusaltaan kautta kivipölyn poistamiseksi. (YsL5, 8 ja 46, YsA 15 ) 8. Lasketusaltaan veden laadun määrittämiseksi sadevesistä (syysvalunta, elo-lokakuussa) otetaan yksi näyte, josta tehdään seuraavat tutkimukset: Lämpötila, ph, sameus, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, kloridit, sulfaatit, nitraatit, nitriitit, öljyhiilivedyt, TOC. Näytteenotto tulee suorittaa käyttäen ulkopuolista asiantuntijaa. Tutkimustulokset tulee toimittaa ympäristötoimeen välittömästi niiden valmistumisen jälkeen. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ympäristönsuojelun viranhaltijan päätöksellä. (YsL 7, 17 ja 62, YsA 15 ) 9. Laskeutusaltaan kuntoa ja toimivuutta on seurattava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin altaan kunnostamiseksi. Öljypitoisia vesiä ei saa johtaa
11 (16) ympäristöön. Tarvittaessa ne pumpataan ongelmajätekierrätyksen. (YsL 52 ) 10. Käymäläjätteet tulee käsitellä joko tiivispohjaisessa kuivakäymälässä tai johtaa umpisäiliöön. Mikäli harmaita jätevesiä aiotaan johtaa maaston, tulee toiminnanharjoittajan hakea Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa jätevesien käsittelyjärjestelmälle. (YsL 52 ja 58, Valtioneuvoston asetus. 209/2011 talousjätevesien käsittelystä) Kemikaalit ja jätteet 11. Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. (YsL 7, 16, 17 ja 52, YsA 15, VnA 800/2010 9 ) 12. Alueelle sijoitettavat irralliset polttonestesäiliöt, myös työmaakopin käyttöön tulevat säiliöt, tulee sijoittaa tukitoiminta-alueille, joissa pohjakerros on tiivistetty niin, että polttoaineiden pääsy maaperän ja pohjaveteen on estetty. Rakenteen on oltava nesteitä läpäisemätön esim. vahva, tiivis muovikalvo, jonka päällä on rikkoutumisen estävä 20 30 cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Tiivistysrakenne tulee olla reunoilta korotettu. sekä nesteitä läpäisemättömän rakennetyyppi. (YsL 7, 16, 17, 52 ja 58, YsA 15 ) 13. Mikäli työkoneita tankataan auton mukana kulkevasta polttonestesäiliöstä, tulee tankkaus tapahtua joko määräyksen 18 mukaisessa tankkauspaikassa tai ns. tankkauskaukalon päällä. (YsL 7, 16, 17, 52 ja 58, YsA 15 ) 14. Vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset kemikaalit ja haitalliset aineet on varastoitava siten, etteivät ulkopuoliset pääse aineisiin käsiksi. Aineet on säilytettävä suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein
12 (16) varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. (YsL 52, 58, JL 13, 15, 16 ja 17 ). 15. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Jätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. WC-jäte tulee toimittaa käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle tai kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminta-alueella ei saa säilyttää eikä varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai jätteitä. (YsL 52, 58, YsA 15, JL 13 ). 16. Pintamaa-ainekset, jotka kuuluvat kaivannaisjätteisiin, tulee pitää erillään muista maa-aineksista ja hyödynnettävä joko alueen maisemoinnissa tai maarakentamisessa. Jos kaivannaisjätteen määrä tai sen käsittely muuttuu hakemuksesta ilmoitetusta merkittävästi, on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma päivitettävä. Alueen maisemointiin liittyviä tarkempia määräyksiä annetaan maa-ainesluvassa. (YsL 52 ja 59 ). 17. Kantoja ja hakkuutähteitä saa välivarastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta, minä aikana ne on toimitettava hyödynnettäväksi luvanvaraiseen paikkaan. (YsL 52 ja 58 ) 18. Louhinnassa muodostuvan sivukiven määrää on pyrittävä minimoimaan louhintasuunnittelulla ja louhintateknisillä ratkaisuilla. Lisäksi sivukiveä tulee käyttää mahdollisimman paljon maarakentamiseen, kuten kaivosalueen rakenteisiin ja maisemointiin, jolloin läjitettävän maa- ja kiviaineksen määrä vähenee. Sivukivelle tulee aktiivisesti etsiä teknis-taloudellisesti sopivia hyötykäyttömahdollisuuksia. (BAT) (JL 8 YsL 52 ) Vaara- ja onnettomuustilanteet 19. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YsL 52, JL 16 ) 20. Mahdollisista onnettomuuksista on tehtävä viipymättä ilmoitus pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. (YsL 52, YsA 15 ).
13 (16) 21. Toiminnan valvonnan sekä onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava ympäristötoimelle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla. Asemaa hoitava henkilöstö tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ehtojen sekä poikkeuksellisten vahinkotilanteiden varalle. Henkilökunnan käytössä tulee olla riittävät asemaa koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ohjeet kohteista, jotka on säännöllisesti tarkistettava turvallisen käytön varmistamiseksi. (YsL 52, YsA 15, VnA 800/2010 12 ) Kirjanpito ja raportointi 22. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan ja luvanhaltijan muutoksista ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 52, YsA 15 ). 23. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Kirjanpitoon tulee merkitä käytettyjen raaka-aineiden laatu ja määrä, laitoksen tuotantomäärät ja toiminnassa syntyvien jätteiden määrä, laatu ja edelleen toimittaminen, laitoksen häiriö- ja vuototilanteista, niiden syyt ja korjaustoimenpiteet. Kirjanpito ja käyttöpäiväkirja tulee olla viranomaisten saatavilla. (YsL 7, 52, 58, YsA 15 ). 24. Toiminnasta on raportoitava ympäristötoimeen vuosittain kunkin kalenterivuoden osalta viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Raportin tulee sisältää toiminta-ajat (toimintapäivät ja päivittäinen toiminta-aika) sekä käsitellyn kiviaineksen määrä. (YsL 52). Toiminnan aloittaminen ja lopettaminen 25. Toiminnanharjoittajan on pyydettävä valvontaviranomaiselta aloitustarkastus, ennen toiminnan aloittamista. (YsL 52 ) 26. Toiminnan päättyessä tulee alueella olevat varastointi- ja murskausalueet jäädä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maisemointi tulee suorittaa maa-ainesten ottoluvan mukaisesti. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toiminnanharjoittajaa pyytää ympäristötoimelta tarkastusta. (YsL 52, 58, JL 6 ). Luvan voimassaolo
14 (16) 27. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräyksiä voidaan tarkistaa luvan voimassaolo aikana. (YsL 87 ). 2. Päätöksen perustelut Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaisesti on ollut tarpeellista antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi on lupapäätöksessä annettu määräyksiä, jotka liittyvät mm. meluntorjuntaan, jätehuoltoon ja pölyämisen ehkäisemiseen. Hakemuksessa esitetyn mukaisen toiminnan harjoittaminen ei aiheuta toiminnan sijaintipaikan huomioiden (YSL 11 ) ja lupamääräyksiä noudattamalla sellaisia ympäristönsuojelulain 49 mukaisia haittoja (terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille), joiden perusteella toiminta voitaisiin kieltää. Toiminta tukee myös alueen maankäyttöä ja kaavoitusta. Tällöin ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Lupamääräysten yksilöidyt perusteet: Laitoksen toiminta, määräykset 1-4 Lupapäätöksessä on ollut tarpeen antaa määräyksiä toiminnan laajuuden, ajan ja paikan osalta, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristöön. Toiminta-ajat perustuvat hakemukseen ja Muraus-asetukseen. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan tunteminen ja käyttäminen on ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Melu, määräykset 5, 8-11 Meluntorjunnasta on määrätty myös valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (MURAUS) mukaisesti. Mahdollisen meluhaitan todentamiseksi on tarpeen määrätä melumittausvelvollisuudesta, mikäli melusta tehdään valituksia ympäristönsuojeluviranomaiselle. Koska alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta ja kaavoitettu kiviainestuotantoa varten, noudatetaan asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla valtioneuvoston meluohjearvoja.
15 (16) Ilmapäästöt, määräykset 6-7ja 11-12 Pölyämisen estämiseksi on ollut tarpeellista antaa määräyksiä. Mahdollisen pölyhaitan todentamiseksi on tarpeen määrätä mittausvelvollisuudesta, jos valituksia tulee. Vesistö, määräykset 14-17 Tarkkailua on tehtävä, jotta ympäristövaikutuksiin voidaan reagoida. Ympäristönsuojelulaissa on kielletty maaperän ja pohjaveden pilaaminen. Kemikaalit ja jätteet, 18-25 Määräykset on annettu jätelain ja ympäristönsuojelulain sen nojalla annettujen säädösten noudattamiseksi. Vaara- ja onnettomuustilanteet, määräys 26-28 Lupamääräykset on annettu mahdollisten onnettomuuksien estämiseksi sekä niiden seurausten rajoittamiseksi. Ympäristönsuojelulaissa on kielletty maaperän ja pohjaveden pilaaminen. Kirjanpito ja raportointi, määräykset 29-31 Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Toiminnan aloittaminen ja lopettaminen, määräys 32-33 Lopputarkastus on tarpeellinen, jotta voidaan varmistaa, että kaikki lupaan liittyvät velvoitteet on suoritettu ja lupa voidaan lopettaa. Luvanvoimassa olo, määräys 34 Uuden ympäristölain mukaan ympäristöluvat myönnetään toistaiseksi voimassa olevina. Vastaus lausuntoihin ja muistutksiin Lupamääräyksissä on otettu huomioon Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen antama lausunto maa-ainesluvasta mm. pohja- ja pintavesien sekä luontoselvityksen osalta. Mustutukseen on toiminnanharjoittaja antanut oman vastineensa. Lappeenrannan seudun terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa esitettyyn melumittaukseen on annettu kertaluontoinen mittausvelvoite. 3. Päätöksen täytäntöönpano Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta määrää hakijan pyynnöstä, että toiminta voidaan aloittaa uudella alueella valitusajan päätyttyä lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden 7 000 niiden haittojen, vahinkojen ja
kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Perustelut 16 (16) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta katsoo, että ottotoiminta laajentuminen ei tule muuttamaan alueen käyttöä, koska alue merkitty Maakuntakaavassa merkitty rakennuskivituotantoon Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää täytäntöönpanon. (YSL 199 ) 4. Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamisvelvoitteesta tietyssä määräajassa on annettu määräys. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. 5. Ympäristölupamaksu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (16.2.2016 28) mukaisesti maksu ympäristölupapäätöksestä kivenlouhimolle on 2 108. 6. Muutoksenhaku Tähän ympäristölupapäätökseen ja päätökseen ympäristömaksusta saa kumpaankin hakea muutosta erikseen valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: Se jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea Rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät Toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
17 (16) Alueellinen ympäristökeskus ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Muu, asiassa yleistä etua valvova viranomainen. 7. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (527/2014). Ympäristönsuojeluasetus (713/2014). Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992). Jätelaki (1072/1993). Jäteasetus (1390/1993). Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997). Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996). Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000). Lappeenrannan kaupungin jätehuoltomääräykset. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (415/1998) vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 17.8.2006/713 Lappeenrannan seudun ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 16.2.2016 28 8. Päätöksen tiedoksianto Päätös annetaan tiedoksi hakijalle, Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Etelä-Saimaa sanomalehdessä (YsL 53).