LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Ympäristölupamääräysten

Transkriptio

1 1(18) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Ympäristölupamääräysten Pohjolankatu 14 tarkistamisesta LAPPEENRANTA Annettu julkipanon jälkeen I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1. Asia Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemus koskee kivenlouhintaa ja siirrettävää kivenmurskaamoa. Suomen Kiviteollisuus Oy hakee lupaa aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 199 ). Päätös, jota lupamääräysten tarkistaminen koskee: Ympäristölupa, kivenlouhimo, Suomen Kiviteollisuus Oy, Lappeenrannan Ylämaan Ylijärven kylän tiloja Husu (1:104),Ruskokallio I (1:80), Ruskokallio II (1:89), Suojametsä (1:112), Kivivuori (1:118), Kivimäki (1:103) ja Rääppi (1:133). (Ylämaan kunnan ympäristönsuojelulautakunta 5/ annettu julkipanon jälkeen ) 2. Luvan hakija Suomen Kiviteollisuus Oy Vinkkiläntie VINKKILÄ 3. Laitos ja sen sijainti Suomen Kiviteollisuus Oy, Husun louhimo Lappeenranta, Ylämaa, Ylijärven kylän tilat: Husu (1:104),Ruskokallio I (1:80), Ruskokallio II (1:89), Suojametsä (1:112), Kivivuori (1:118), Kivimäki (1:103) ja Rääppi (1:133).

2 2(18) Kuva 1. Louhimon sijainti. 4. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta 5. Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus koskee tarvekiven louhintaa. Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) luvun 1 2 :n kohdan 6 a mukaan kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 34 mukaisesti toimivaltainen viranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lupahakemus on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä kaavoitustilanne Maa-ainesluvan myöntämisen yhteydessä on määritelty, että aluetta ei ole luokiteltu arvokkaaksi kallioalueeksi eikä sillä ole havaittu maa-aineslain 3 :ssä mainittuja arvoja. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten, harvinaisten tai erityistä suojelua vaativien eliölajien esiintymiä tai vastaavia luontotyyppejä. Alue ei sijaitse vedenhankintaan nähden tärkeällä pohjavesialueella.

3 3(18) Ylämaan kunnanhallitus on myöntänyt maa-ainestenottoluvan ( ) tiloille Husu (1:104), Ruskokallio I (1:80), Ruskokallio II (1:89), Suojametsä (1:112), Kivivuori (1:118), Kivimäki (1:103) ja Rääppi (1:133). Kalliokiviaineksen ottamiseksi 10 vuodeksi kokonaisottomäärälle k-m³. Maa-aineslupa on voimassa saakka. Suomen Kiviteollisuus Oy:llä on saattanut vireille samaan aikaan ympäristölupamääräysten tarkistamisen kanssa uuden maa-aineslupahakemuksen. Hakija omistaa suunnittelualueella olevat tilat. 7. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Laitosalue sijaitsee Lappeenrannan Ylijärven kylässä. Tieyhteys on Vaalimaantien 3820 kohdalta. Louhimo ei ole minkään taajaman välittömässä läheisyydessä ja lähin asutus on yli metrin päässä. Alueella ei ole voimassa olevaan yleis- tai asemakaavaa. Lupa-alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Louhimoon valuvat pintavedet ja kallioraoista tihkuvat vedet johdetaan ympäristön ojaverkostoon lasketusaltaan kautta. Suunnitelman mukainen ottoalue on 22 ha. Louhimon maaperä on pääasiassa ympäristöstä kohoavaa kivikkoista, paikoinmoreenin peittämää kallioaluetta. Alueen alavammat alueet ovat suota. Alueen maisemakuva ei ole luonnontilainen, vaan se on muuttunut aikaisemman ottamistoiminnan seurauksena. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Läheisyydessä ei ole Natu-ra 2000 ohjelman kohteita 8. Laitoksen toiminta ja laajuus Laitoksen toiminta-ajat: Poraaminen 6-21 Ma-pe Räjäyttäminen 8-18 Ma-pe Kuormaaminen ja kuljetus 6 22 Ma-pe Kuormaaminen ja kuljetus tarvittaessa myös viikonloppuisin. Käytettävät polttoaineet ja varastoitavat aineet

4 4(18) Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä, jonka keskimääräinen kulutus on l/a. Polttoainetta varastoidaan yhdessä 5 m 3 säiliössä, joka on kaksoisvaipparakenteinen. Räjähdysaineita säilytetään räjähdysainevarastossa ja niitä käytetään vuodessa keskimäärin seuraavasti: K-putkipano kpl, anfoa 100 kg, nalleja 400 kpl ja räjähtävää tulilankaa m. Moottori- ja hydrauliikkaöljyä kuluu vuodessa arviolta n. 2 t/a. Jäteöljyt säilytetään keräyskontissa ja Ekokem Oy tai L&T huolehtii asianmukaisen poisviennin. Kontti on lukitussa tilassa. Vedenkäyttö Kuljetusteiden pölyntorjuntaan käytetään vesikastelua. Käytettävä vesi otetaan louhimon omasta kaivosta, jossa ei ole juomakelpoista vettä. 9. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja jätteet, vaikutukset ympäristöön sekä ympäristönsuojelutoimet ja toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi Hakija ilmoittaa hakemuksessaan, että toiminnalla ei ole vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen, luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin, vesistöihin, ilmaan sekä maaperään ja pohjaveteen, koska alue on vanha louhosalue ja ympäristö on jo muuttunut. Päästöt ilmaan Hakijan mukaan vaikutukset jäävät pääasiassa louhimoalueelle. Päästöt muodostuvat lähinnä työkoneista ja hiukkasten osalta päästöt muodostuvat lähinnä porauksesta. Taulukko 1. Arviot päästöistä Päästöt t/a Typen oksidit (NO x ) n. 0,5-0,6 Rikkidioksidi (SO 2 ) n. 0,12 0,15 Hiilidioksidi (CO 2 ) n Melu Melua aiheutuu louhinnan yhteydessä porakoneista, valmiiden kivien ja jätekiven siirroista ja räjäytyksistä. Ottotoiminta menee syvemmälle, niin meluvaikutukset vähenevät.

5 5(18) Tärinä Räjäytys työt voivat aiheuttavat jonkin verran tärinää. Päästöt veteen Hulevesi- ja jätevesijärjestelmien vaikutuksien osalta hakija vertaa vaikutuksia jo olemassa olevaan louhimotoiminnan vaikutuksiin. Louhimoalue ei sijaitse luokitelulla pohjavesialueella. Pohja- ja pintavesien käsittely tapahtuu saostusaltaan kautta pintavaluntana alueen ojaverkostoon. Sosiaalitilojen jätevesistä hakija on ilmoittanut, että ne kerätään umpikaivoon, joka tilavuus on 2 m 3. Toiminnasta aiheutuvat riskit Todennäköisimpiä riskejä louhimolla voivat olla öljy- ja polttoainevuodot yllättävän rikkoutumisen johdosta sekä mahdollisesti tulipalo. Riskien varalle on olemassa toimintasuunnitelmat sekä imeytysaineet. Toiminta tapahtuu pääsiassa kallion päällä, joten maaperään imeytymistä ei juurikaan ole. Jätteet Toiminnasta aiheutuvia jätteitä muodostuu seuraavasti: Käytetyt kevyt polttoöljy n. 2 t /a ja sekajätettä n kg/a. Jätteet hoitaa eteenpäin L&T ja Suurpää Oy. 10. Ympäristönsuojelutoimet, toimet onnettomuuden estämiseksi 11. Tiedot toiminnan tarkkailusta Öljyvuodot ovat todennäköinen riski yllättävän koneen rikkoutumisen yhteydessä. Öljyn leviäminen pyritään rajaamaan ja öljyn sitomisessa käytetty hiekka tai muu hieno aines toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Tankkaamisen yhteydessä mahdollisia ovat polttoainevuodot ja vahingot. Polttoainepisteen viereen on varattu öljynimeytysmateriaalia. Louhimon ympäristölupapäätöksessä on edellytetty ympäristömeluselvitystä tarvekivilouhimon toimintojen

6 6(18) aiheuttamasta ympäristömelusta, mikäli toiminnasta aiheutuu meluvaikutuksia. Jäteöljyjen ja ongelmajätteiden osalta tulee kuljetuksista pitää kirjaa, ja se tulee tarvittaessa näyttää ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Pohja- ja pintavesistä tulee poistaa kiintoainesta ennen veden ympäristöön johtamista. Toiminnasta tehdään vuosiraportti ympäristönsuojelu-viranomaiselle. 12. Hakemuksen käsittely Hakemuksen vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustaululla välisenä aikana. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa. Tiedoksianto vireille tulosta on julkaistu Etelä-Saimaa sanomalehdessä Naapureita on kuultu asiassa erikseen kirjeitse. 13. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Hakemuksen johdosta pyydettiin lausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimen, ympäristöterveydensuojelulta. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen, terveydensuojeluviranomaisen lausunto Alue sijaitsee Ylijärven kylässä Vaalimaantein 3820 kohdalla. Lähin asutus sijaitsee yli yhden kilometrin päässä. Hakemuksen liitteenä on myös toiminnalle laadittu meluselvitys. Suoritettujen laskentojen mukaan tarvekiven louhinnan aiheuttama melutaso ylitä asuinrakennuksille raja-arvoa 55 db(a) eikä loma-asutuksilla arvoa 45 db(a). Toiminnasta aiheutuvat päästöt ovat pöly ja melu sekä räjäytystöiden aiheuttama tärinä. Lappeenrannan seudun terveydensuojelunvalvonta on tarkastanut Suomen Kiviteollisuus Oy:n ympäristölupahakemuksen, eikä sillä ole huomautettavaa siihen.. Muistutus Muistutus , yksi hlö hakemuksessa mainittu tila 1:104 Husu rajoittuu tilaan 4:1 Lehtola noin 330 m matkalla. Tästä matkasta louhinta-aluetta on

7 7(18) noin 260 m matka kartan kuvan perusteella arvioituna. Louhinta-alue tulee siis merkittävästi vaikuttamaan myös Pahaojan tilaan. Odotettavsissa on pöly- ja vesihaittoja, joita lisää erityisesti louhintasuunta. Näiden haittojen pienentämiseen tähtäävä toimenpioteet on selvitettävä ja toteutettava yhdessä rajanaapureiden kanssa ennen mahdollista luvan myöntämistä. Lisääntyneen veden johtaminen edelleen ja sen puhdistamiseen tarvittavat toimenpiteet mahdollisesti tarvittavine maa-alueineen eivät saa muodostaa rasitteita sivullisille ja kaikista kustannuksista tulee vastata varsinainen kustannusten aiheuttaja eli tässä tapauksessa louhintaluvan hakija tai louhintatoimintaa kulloinkin harjoittava taho. Eräs vaihtoehto vesihaittojen torjunnassa olisi rakentaa purkuputki suoraan Kirstanojaan, jossa on muutenkin runsas veden virtaama. Purkuputken voisi sijoittaa tilan 4:1 ja 8:59 rajalla olevaan ojaan. Hakemuksen liitteenä olevaan karttaan ei ole merkitty peruskartoissa merkittyä tieuraa, jota Lehtolan tilan Kirstanojan läntinen puolisko on käyttänyt metsätalouden tarpeisiin. Po. tieura on kulkenut maasto-olosuhteiden vuoksi noin 70 m matkan 1:104 Husu tilan itäisintä kulmaa viistäen. Tieuran siirtoa rajalle tulee harkita, mikäli se louhintatoiminnan vuoksi on mahdollista. Mikäli siirto rajalle ei ole mahdollista tulee uuden uran löytäminen hankalaksi ellei itse louhinta-alueelta löydy pääasiassa tilapäiseen käyttöön sopivaa kulkuyhteyttä. Kulkuyhteyden siirto Kirstanojan yli itään on juuri Lehtolan tilan kohdalla hankalaa johtuen maaperästä, runsaasta veden määrästä sekä massiivisesti suoritetusta ruoppauksesta. Uskon, että louhintatoiminta ja metsätalous voivat toimia rinnakkain aiheuttamatta kummallekaan osapuolelle ylitsepääsemätöntä haittaa, kunhan huolehditaan molempien osapuolten tarpeiden täyttymisestä ja ymmärretään eri toimenpiteiden ja vaihtoehtojen vaikutus sekä tärkeys toiselle osapuolelle Suomen Kiviteollisuus Oy:n vastine, Suomen Kiviteollisuus sanoo vastineessaan seuraavaa: 1. Pahaojan tila Suomen Kiviteollisuus Oy ei näe yhteyttä louhintatoiminan vaikutuksilla Pahaojaan. Pahaoja on etäällä louhimosta ja lisäksi louhimosta pois pumpattavilla vesillä ei ole oja- tai muuta vesistöyhteyttä keskenään. 2. Pöly- ja vesihaita ja louhintasuunnan vaikutus Suomen Kiviteollisuus Oy:n poralaitteissa on imurit, joilla kerätään porauksesta syntyvää pölyä ja täten pyritään vähentämään ympäristön pölyhaittoja. Myös

8 8(18) liikenne aiheuttaa jonkin verran pölyämistä kuivalla säällä. Tätä pyritään estämään teiden kastelulla tai teiden "suolaamisella". Louhintasuunta ei itsessään vaikuta edellä esitettyihin haittoihin. Louhimon itäpuoleinen alue sijaitsee rinteessä, jossa kaato on Kirstanojan suuntaan. Louhimosta pois pumpattavat vedet ovat pääasiassa sade- ja sulamisvesiä. Täten sama vesimäärä olisi tullut Kirstanojaan myös ilman louhimon olemassa oloa Suomen Kiviteollisuus Oy pitää paannejään esiintymistä hyvin vähäisenä. Syynä tälle näkemykselle on se, ettei talvella tarvitse juurikaan pumpata vettä louhimosta pois. Pumppaus ajoittuu käytännössä sulanmaan ajalle. Lisäksi Suomen Kiviteollisuus Oy tarkkailee ojien vastaanottokykyä ja tähän mennessä ei olla havaittu veden määrien kanssa ongelmia. Kirstanoja on alueen suo-ojituksien "pääuoma" ja se on mitoitettu huomattavasti suuremmille vesimäärille kuin Suomen Kiviteollisuus Oy pystyisi edes teoriassa pumppaamaan siihen. Kuten muistuttuja ehdottaa, poistuu louhimosta pumpattava vesi jo nykyisellään Kirstanojaan vieläpä juuri samaista rajalla olevaa ojaa pitkin. Tästä vesi poistuu edelleen Mutalammensuo --> Mutalammet --> Mutallammenoja --> Ylä- ja Alavihellys --> Alajoki jne. On myös huomattava, että louhimon vedenpoisto ko. alueella sijaitsee alempana kuin muistuttajan hallitsema palsta 4:1 (Lehtola). Tarkasti katsoen poisto-oja sijaitsee palstojen rajalla, palstan 4:1 itä-/kaakkoislaidassa. Vesi poistuu louhimolta kahden erillisen vaiheen kautta, jolla pyritään estämään louhimosta tulevan hienoaineksen kulkeutumisen alueen ojaverkostoon. 3. Tieyhteys palstalle 4:1 (Lehtola) Itäiseltä louhimoalueelta ei ole sellaista kulkuyhteyttä/koneuraa palstalle 4:1, että sinne pääsisi koneella/ajoneuvolla. Tätä ei ole ollut louhimon olemassa olon aikana, sillä ojituksien (/ruoppauksen) yhteydessä (Kirstanoja) ei ole tehty siltaa ojaverkoston yli. Tätä ojitusta/ruoppausta ei ole tehnyt Suomen Kiviteollisuus Oy vaan jokin muu taho. Mikäli maanomistaja haluaa kulkea omalle palstalle metsänhoidollisia syitä varten, on se mahdollista Kirstanojan länsipuoliseen alueeseen tehdä louhimon kautta, kuitenkin etukäteen sopien. Mikäli maanomistaja haluaa kulkea palstan itäpuolelle, pitää se tehdä sitten Kallolantien kautta, kuten se selviää peruskartastosta 14. Tarkastukset ja neuvottelut Lappeenrannan seudun ympäristötoimi/ympäristötarkastaja on tehnyt alueella tarkastuksen Tarkastuksen perusteella laadittiin tarkastuspöytäkirja, joka on liitetty asiakirjoihin.

9 9(18) II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 1. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Lappeenrannan kaupungin ympäristösuojeluviranomaisena tarkistaa Suomen Kiviteollisuus Oy:n ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristölupapäätöksen ( ) lupamääräykset. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta määrää YSL 199 :n mukaisesti, että toimintaa voidaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöksen mukaisesti valitusajan päätyttyä seuraavasta päivästä lukien. Tällä päätöksellä korvataan kokonaisuudessaan myönnetty ympäristölupa ja sen lupamääräykset. Uudet lupamääräykset: 1. Alueella louhittavan kalliokiviaineksen kokonaismäärä saa olla enintään yhteensä k-m³ ja vuosituotannon enimmillään m³/a. (YsL 52 ) 2. Toiminnassa tulee noudattaa Muraus -asetuksen suoja- ja varoetäisyyksiä. (YsL 11 ja 52, VnA 800/ ) 3. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Alueen sisääntulon ulkopuolella tulee olla yleisön nähtävillä taulu,

10 jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajan ja toimintaan liittyvät oleelliset tiedot. (YsL 7, YsA 15, VnA 800/2010) 10(18) 4. Tukitoiminta-alue tulee merkitä aluekarttoihin ja rajata maastoon. Työkoneiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikat eli tukitoiminta-alueet on merkittävä maastoon siten, että ne ovat helposti havaittavissa. (YsL 7, YsA 15, VnA 800/2010) 5. Louhintaa voidaan harjoittaa seuraavasti, edellyttäen etteivät määräyksessä 8 annetut melun raja-arvot ylity: Poraaminen: ma-pe, arkipäivisin klo Räjäytykset: ma-pe, arkipäivisin klo Kuormaaminen ja kuljetus, ma-pe, arkipäivisin klo ja tarvittaessa la klo 9-16 Tuotannon valmistelevat työt: ma-pe, arkipäivisin alkaen klo 6.00 (VnA 800/2010 6, 7 ) 1. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä alansa parhaan mahdollisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon myös melu- ja pölypäästöjen ehkäisemisessä. (YsL 7, 52 ) 2. Pölyämisen estäminen: Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle estettävä. (YsL 52, VnA 800/ ) 1. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää seuraavia melun raja-arvoja: Asuinkiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitasoa 55 db klo ja keskiäänitasoa 50 db klo Vapaa-ajankiinteistöksi kaavoitettujen vapaa-ajanrakennusten piha-alueilla keskiäänitasoa 45 db klo ja 40 db klo (YsL 52, YsA 15, Vnp /993, Naap 17 ) 2. Toiminnasta aiheutuvaa melua tulee mitata, mikäli siitä aiheutuu valituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo melumittaukset tarpeellisiksi. Mittaajan tulee olla ulkopuolinen asiantuntija. Mittauksessa tulee noudattaa ympäristöministeriön ohjetta 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle

11 11(18) etukäteen. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten lopettamisesta. (YSL 62, YsA 15, VnA 800/ ). 3. Mikäli melumittauksen perusteella voidaan todeta, että määräyksessä 8 annetut melun raja-arvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan esittää suunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä. Tarvittaessa toiminta voidaan keskeyttää. (YSL 52, YsA 15 ) 4. Toiminnasta ei saa aiheutua asuinkiinteistöjen piha-alueilla ilman hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvojen ylittymistä. (YsL 52 ja 62, YsA 15, VnA 38/2011, VnP 480/1996) 5. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuutta (PM10) tulee mitata asuinalueiden piha-alueilla, mikäli toiminnasta aiheutuu pölyvalituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo hiukkasmittaukset tarpeellisiksi. Mittaukset tulee tehdä jatkuvatoimisella hengitettävien hiukkasten mittaukseen soveltuvalla laitteella. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle ennen mittausten suorittamista. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten lopettamisesta. (YSL 52, YsA 15 ) Tärinä 6. Toiminnasta ei saa tärinän muodossa aiheutua haittaa ympäristölle tai voimajohtolinjoille. Tärinän raja-arvoina tulee käyttää Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisuusmääräykset 16:0 Räjäytysalan normeja -julkaisun ohjeita. (YsL 52 ja 62, YsA 15 ) Vesistö, pintavedet 7. Mikäli louhokselta johdetaan pohja- ja pintavesiä ympäristöön, ne on johdettava laskeutusaltaan kautta kivipölyn poistamiseksi. (YsL5, 8 ja 46, YsA 15 ) 8. Lasketusaltaan veden laadun määrittämiseksi sadevesistä (syysvalunta, elo-lokakuussa) otetaan yksi näyte, josta tehdään seuraavat tutkimukset: Lämpötila, ph, sameus, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, kloridit, sulfaatit, nitraatit, nitriitit, öljyhiilivedyt, TOC. Näytteenotto tulee suorittaa

12 12(18) käyttäen ulkopuolista asiantuntijaa. Tutkimustulokset tulee toimittaa ympäristötoimeen välittömästi niiden valmistumisen jälkeen. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ympäristönsuojelun viranhaltijan päätöksellä. (YsL 7, 17 ja 62, YsA 15 ) 9. Laskeutusaltaan kuntoa ja toimivuutta on seurattava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin altaan kunnostamiseksi. Öljypitoisia vesiä ei saa johtaa ympäristöön. Tarvittaessa ne pumpataan ongelmajätekierrätyksen. (YsL 52 ) 10. Käymäläjätteet tulee käsitellä joko tiivispohjaisessa kuivakäymälässä tai johtaa umpisäiliöön. Mikäli harmaita jätevesiä aiotaan johtaa maaston, tulee toiminnanharjoittajan hakea Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa jätevesien käsittelyjärjestelmälle. (YsL 52 ja 58, Valtioneuvoston asetus. 209/2011 talousjätevesien käsittelystä) Kemikaalit ja jätteet 11. Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. (YsL 7, 16, 17 ja 52, YsA 15, VnA 800/ ) 12. Alueelle sijoitettavat irralliset polttonestesäiliöt, myös työmaakopin käyttöön tulevat säiliöt, tulee sijoittaa tukitoiminta-alueille, joissa pohjakerros on tiivistetty niin, että polttoaineiden pääsy maaperän ja pohjaveteen on estetty. Rakenteen on oltava nesteitä läpäisemätön esim. vahva, tiivis muovikalvo, jonka päällä on rikkoutumisen estävä cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Tiivistysrakenne tulee olla reunoilta korotettu. sekä nesteitä läpäisemättömän rakennetyyppi. (YsL 7, 16, 17, 52 ja 58, YsA 15 ) 13. Mikäli työkoneita tankataan auton mukana kulkevasta polttonestesäiliöstä, tulee tankkaus tapahtua joko määräyksen 18 mukaisessa tankkauspaikassa tai ns. tankkauskaukalon päällä. (YsL 7, 16, 17, 52 ja 58, YsA 15 )

13 13(18) 14. Vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset kemikaalit ja haitalliset aineet on varastoitava siten, etteivät ulkopuoliset pääse aineisiin käsiksi. Aineet on säilytettävä suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. (YsL 52, 58, JL 13, 15, 16 ja 17 ). 15. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Jätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. WC-jäte tulee toimittaa käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle tai kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminta-alueella ei saa säilyttää eikä varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai jätteitä. (YsL 52, 58, YsA 15, JL 13 ). 16. Pintamaa-ainekset, jotka kuuluvat kaivannaisjätteisiin, tulee pitää erillään muista maa-aineksista ja hyödynnettävä joko alueen maisemoinnissa tai maarakentamisessa. Jos kaivannaisjätteen määrä tai sen käsittely muuttuu hakemuksesta ilmoitetusta merkittävästi, on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma päivitettävä. Alueen maisemointiin liittyviä tarkempia määräyksiä annetaan maa-ainesluvassa. (YsL 52 ja 59 ). 17. Kantoja ja hakkuutähteitä saa välivarastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta, minä aikana ne on toimitettava hyödynnettäväksi luvanvaraiseen paikkaan. (YsL 52 ja 58 ) 18. Louhinnassa muodostuvan sivukiven määrää on pyrittävä minimoimaan louhintasuunnittelulla ja louhintateknisillä ratkaisuilla. Lisäksi sivukiveä tulee käyttää mahdollisimman paljon maarakentamiseen, kuten kaivosalueen rakenteisiin ja maisemointiin, jolloin läjitettävän maa- ja kiviaineksen määrä vähenee. Sivukivelle tulee aktiivisesti etsiä teknis-taloudellisesti sopivia hyötykäyttömahdollisuuksia. (BAT) (JL 8 YsL 52 )

14 14(18) Vaara- ja onnettomuustilanteet 19. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YsL 52, JL 16 ) 20. Mahdollisista onnettomuuksista on tehtävä viipymättä ilmoitus pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. (YsL 52, YsA 15 ). 21. Toiminnan valvonnan sekä onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava ympäristötoimelle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla. Asemaa hoitava henkilöstö tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ehtojen sekä poikkeuksellisten vahinkotilanteiden varalle. Henkilökunnan käytössä tulee olla riittävät asemaa koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ohjeet kohteista, jotka on säännöllisesti tarkistettava turvallisen käytön varmistamiseksi. (YsL 52, YsA 15, VnA 800/ ) Kirjanpito ja raportointi 22. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan ja luvanhaltijan muutoksista ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 52, YsA 15 ). 23. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Kirjanpitoon tulee merkitä käytettyjen raaka-aineiden laatu ja määrä, laitoksen tuotantomäärät ja toiminnassa syntyvien jätteiden määrä, laatu ja edelleen toimittaminen, laitoksen häiriö- ja vuototilanteista, niiden syyt ja korjaustoimenpiteet. Kirjanpito ja käyttöpäiväkirja tulee olla viranomaisten saatavilla. (YsL 7, 52, 58, YsA 15 ). 24. Toiminnasta on raportoitava ympäristötoimeen vuosittain kunkin kalenterivuoden osalta viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Raportin tulee sisältää toiminta-ajat (toimintapäivät ja päivittäinen toiminta-aika) sekä käsitellyn kiviaineksen määrä. (YsL 52).

15 15(18) Toiminnan aloittaminen ja lopettaminen 25. Toiminnanharjoittajan on pyydettävä valvontaviranomaiselta aloitustarkastus, ennen toiminnan aloittamista. (YsL 52 ) 26. Toiminnan päättyessä tulee alueella olevat varastointi- ja murskausalueet jäädä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maisemointi tulee suorittaa maa-ainesten ottoluvan mukaisesti. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toiminnanharjoittajaa pyytää ympäristötoimelta tarkastusta. (YsL 52, 58, JL 6 ). Luvan voimassaolo 27. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräyksiä voidaan tarkistaa luvan voimassaolo aikana. (YsL 87 ). 2. Päätöksen perustelut Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaisesti on ollut tarpeellista antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi on lupapäätöksessä annettu määräyksiä, jotka liittyvät mm. meluntorjuntaan, jätehuoltoon ja pölyämisen ehkäisemiseen. Hakemuksessa esitetyn mukaisen toiminnan harjoittaminen ei aiheuta toiminnan sijaintipaikan huomioiden (YSL 11 ) ja lupamääräyksiä noudattamalla sellaisia ympäristönsuojelulain 49 mukaisia haittoja (terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille), joiden perusteella toiminta voitaisiin kieltää. Toiminta tukee myös alueen maankäyttöä ja kaavoitusta. Tällöin ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Lupamääräysten yksilöidyt perusteet: Laitoksen toiminta, määräykset 1-4 Lupapäätöksessä on ollut tarpeen antaa määräyksiä toiminnan laajuuden, ajan ja paikan osalta, jotta toiminnasta ei aiheudu

16 16(18) kohtuutonta haittaa ympäristöön. Toiminta-ajat perustuvat hakemukseen ja Muraus-asetukseen. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan tunteminen ja käyttäminen on ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Melu, määräykset 5, 8-11 Meluntorjunnasta on määrätty myös valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (MURAUS) mukaisesti. Mahdollisen meluhaitan todentamiseksi on tarpeen määrätä melumittausvelvollisuudesta, mikäli melusta tehdään valituksia ympäristönsuojeluviranomaiselle. Koska alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta ja kaavoitettu kiviainestuotantoa varten, noudatetaan asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla valtioneuvoston meluohjearvoja. Ilmapäästöt, määräykset 6-7ja Pölyämisen estämiseksi on ollut tarpeellista antaa määräyksiä. Mahdollisen pölyhaitan todentamiseksi on tarpeen määrätä mittausvelvollisuudesta, jos valituksia tulee. Vesistö, määräykset Tarkkailua on tehtävä, jotta ympäristövaikutuksiin voidaan reagoida. Ympäristönsuojelulaissa on kielletty maaperän ja pohjaveden pilaaminen. Kemikaalit ja jätteet, Määräykset on annettu jätelain ja ympäristönsuojelulain sen nojalla annettujen säädösten noudattamiseksi. Vaara- ja onnettomuustilanteet, määräys Lupamääräykset on annettu mahdollisten onnettomuuksien estämiseksi sekä niiden seurausten rajoittamiseksi. Ympäristönsuojelulaissa on kielletty maaperän ja pohjaveden pilaaminen. Kirjanpito ja raportointi, määräykset Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Toiminnan aloittaminen ja lopettaminen, määräys Lopputarkastus on tarpeellinen, jotta voidaan varmistaa, että kaikki lupaan liittyvät velvoitteet on suoritettu ja lupa voidaan lopettaa. Luvanvoimassa olo, määräys 34 Uuden ympäristölain mukaan ympäristöluvat myönnetään toistaiseksi voimassa olevina. Vastaus lausuntoihin ja muistutksiin

17 17(18) Lupamääräyksissä on otettu huomioon Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen antama lausunto maa-ainesluvasta mm. pohja- ja pintavesien osalta. Mustutukseen on toiminnanharjoittaja antanut oman vastineensa. Lupamääräyksissä on annettu määräyksiä pöly- ja vesihaittojen estämiseksi ja vähentämiseksi. 3. Päätöksen täytäntöönpano Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta määrää hakijan pyynnöstä, että toiminta voidaan aloittaa uudella alueella valitusajan päätyttyä lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Perustelut Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta katsoo, että ottotoiminta laajentuminen ei tule muuttamaan alueen käyttöä, koska alue merkitty Maakuntakaavassa merkitty rakennuskivituotantoon Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää täytäntöönpanon. (YSL 199 ) 4. Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamisvelvoitteesta tietyssä määräajassa on annettu määräys. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. 5. Ympäristölupamaksu L Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan ( ) mukaisesti maksu ympäristölupapäätöksestä on kivenlouhimo siirrettävä murskaamo ( % 4.2) (+ 20 % 9.1) 3 780

18 18(18) 6. Muutoksenhaku Tähän ympäristölupapäätökseen ja päätökseen ympäristömaksusta saa kumpaankin hakea muutosta erikseen valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: Se jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea Rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät Toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät Alueellinen ympäristökeskus ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Muu, asiassa yleistä etua valvova viranomainen. 7. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (527/2014). Ympäristönsuojeluasetus (713/2014). Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992). Jätelaki (1072/1993). Jäteasetus (1390/1993). Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997). Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996). Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000). Lappeenrannan kaupungin jätehuoltomääräykset. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (415/1998) vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä / Päätöksen tiedoksianto Päätös annetaan tiedoksi hakijalle, Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle.