Istuta unelmasi. Me kasvatamme sen. NRO 02/2013 - Talousvartti 1 Talousvartti - NRO 02/2013 - Markkinanäkemys s.3 Osakemarkkinat s.6 Korkomarkkinat s.6 Sijoitusmökkeilyä s.7
2 Talousvartti - NRO 02/2013 Istuta unelmasi. Me kasvatamme sen. Talousvartti Säästöpankkien Varainhoidon Talousvartti ajankohtaislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Päätoimittaja Miska Kuhalampi Toimitus Säästöpankkien Varainhoito Y-tunnus 1795631-6 Ulkoasu Pisa Marketing Oy Painopaikka I-print Oy Sisällysluettelo 2/2013 s. 2 Pääkirjoitus s. 2 Yritysesittely s. 3 Markkinanäkemys s. 6 Osakekatsaus s. 6 Korkokatsaus s. 7 Maailman laidalta Pääkirjoitus Hyvä lukija! Elämässä pysyvää on vain muutos. Näin keväällä muutos tuntuu kuitenkin positiiviselta valoisalta uudenkasvattamiselta. Me säästöpankkilaiset olemme tehneet kovasti töitä sijoituspalveluittemme kehittämiseksi, ja nyt voinkin ylpeydellä sanoa, että ryhmämme kykenee jo tarjoamaan useimmat sijoituspalvelut asiakkaillemme. Kevään aikana päähuomio Sp-Rahastoyhtiössä on ollut instituutiovarainhoitopalveluiden kehittämisessä. Asiakasmäärämme on kasvanut, ja varainhoitoyksikkömme hallinnoimat asiakasvarat ylittivät huhtikuussa sadan miljoonan euron rajapyykin. Myös rahastopuolella tapahtuu. Olemme panostaneet vahvasti oman osaamisemme sekä omien järjestelmiemme kehittämiseen. Yhä useamman sijoitusrahastomme kaikkisijoituspäätökset tehdään Säästöpankkien Varainhoitoyksikössä. Valitsemamme sijoitusfilosofia usko aktiivisuuteen, selkeisiin ratkaisuihin sekä salkunhoitajan vastuuseen on saanut positiivisen vastaanoton asiakkailtamme. Tästä on todisteena hallinnoimiemme rahastojen asiakasvarojen kasvu yli 800 miljoonan euron. Myös asiakasmäärä kasvaa jo yli 90 000 suomalaista sijoittaa rahastojemme kautta. Tästä positiivisesta kasvusta kuuluu suurin kiitos teille, arvoisat asiakkaat. Kiitos myös teille, yhteistyökumppanit. Kun katson ympäröivän maailman myllerrystä on helppo ajatella, että toisinkin olisi voinut käydä. Miska Kuhalampi CFA, markkinastrategi Sp-Rahastoyhtiö Oy Säästopankkien Varainhoito Säästöpankkien Varainhoito toimii Säästöpankkiryhmän varainhoitajana. Tarjoamme palveluitamme pankeille ja pankkien asiakkaille yhteistyössä paikallisten Säästöpankkien kanssa. Toimintaperiaatteemme on pitkäjänteinen, vastuullinen ja läheinen kumppanuus asiakkaidemme kanssa. Olemme varainhoitotoiminnassamme riippumaton, kotimainen toimija, joka keskittyy omaisuudenhoitoon. Varainhoidossa käytämme salkunhoitajiemme analyyttisesti ja vastuullisesti valitsemia suoria instrumentteja, omia sijoitusrahastojamme sekä tarkasti valittujen yhteistyökumppaneiden rahastoja. Varainhoito Tarjoamme asiakkaillemme pitkäjänteistä, yksilöllistä ja asiakkaan tarpeisiin perustuvaa varainhoitopalvelua. Palvelumme rungon muodostaa oma asiantunteva ja sitoutunut henkilöstö. Varainhoitoprosessimme huomioi erityisesti jatkuvassa muutoksessa olevat pankki- ja vakuutusalan vakavaraisuusvaatimukset. Oman osaamisemme lisäksi teemme yhteistyötä taseenhallinnan erityisosaajien kanssa. Toimintaamme on kehitetty erityisesti huomiomaan myös instituutioiden varainhoitotarpeet. Käytössämme ovat uudet, alan johtavat salkunhoitojärjestelmät. Ne mahdollistavat joustavan salkunhoidon, tarkat sijoitusrajoitukset ja laadukkaan asiakasraportoinnin. Huomioimme tarkasti asiakkaidemme haluamat sijoitusrajoitukset asiakkaan toivomalla tavalla.
Istuta unelmasi. Me kasvatamme sen. NRO 02/2013 - Talousvartti 3 Markkinanäkemys Teksti: Miska Kuhalampi Talouden ajankohtaiset teemat USA jatkaa nousuaan. Maan talous elpyy energia- ja asuntorakentamisen tukemana. Keskuspankit vahvasti mukana elvyttämässä: Japanin keskuspankki ostaa arvopapereita 60 miljardilla eurolla kuukaudessa, ja Euroopan keskuspankki laski korkoja ennätys alhaalle. EU:n talous kutistuu edelleen eikä käännettä parempaan tule vielä tämän vuoden puolella. Kiinassa kulutus elpyy, mutta vienti ja rakentaminen ovat vaisumpia. Muu Aasia kuitenkin kasvaa kiinalaisen ja amerikkalaisen kuluttajan vetoavulla. Tuloskausi meni USA:ssa hyvin ja Euroopassa kehnommin. Suomen tilanne heikkenee. Työllisyystilanne heikkeni, koska yrittäjien määrä laski huomattavasti vuonna 2012. Kotimainen kysyntä uhkaa heikentyä entisestään veronkorotusten takia eikä viennistä ole luvassa vetoapua. Sijoitusnäkymät Ajankohtaista Pohjoisen pallonpuoliskon talvi on ollut poikkeuksellisen pitkä. Lämmitysenergian kysyntä jatkui odotuksia suurempana, ja rakennustyömaiden aloitukset ovat viivästyneet. Japanin keskuspankki on asettanut tavoitteekseen kahden prosentin inflaation ja aloittaa massiiviset bondi- ja osakeostot tavoitteen saavuttamiseksi. Keskuspankki ostaa valtionvelkakirjoja noin 60 miljardilla eurolla kuukaudessa, kunnes tuloksia saavutetaan. Slovenia seuraava ongelmatapaus euroalueella? Maan hallitus on vakuuttanut, ettei ongelmia ole ja toimenpiteet pankkien pääomittamiseksi on aloitettu. Myös Maltaa ja Slovakiaa epäillään. Ranskan tulevaisuus arveluttaa monia. Talousyllätysten virta on kääntynyt negatiiviseksi G10-maissa (-29). G7-maiden teollisuuden ostopäälliköiden näkymät olivat kuitenkin positiivisia, huhtikuussa 50,5 pisteessä. Suursijoittajien mielialoja kuvaava VIX-pelkoindeksi on reilusti alle keskimääräisen 20-tason, vain 12,66 pisteessä. Euro on edelleen liian vahva suhteessa alueen kilpailukykyyn. 1,30-tasosta pitäisi päästä alle 1,25-tason, jotta valuutat olisivat tasapainotilassa suhteessa talousalueiden kilpailukykyyn. Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkoa. Tällä saattaa osaltaan olla euroa heikentävä vaikutus. Japani Teollisuuden ostopäällikköindeksit USA JPM Global Euroalue Ranska Näkemys tiivistettynä USA toipuu, Eurooppa taantuu. Aasia seurailee USA:ta ja kasvaa sisäisillä tekijöillä kaupungistumisen myötä. Korkotaso pysyy matalana tänä vuonna, ja Euroopassa myös ensi vuonna, jollei eurokriisi kärjisty uudestaan. Markkinoilla haetaan kuponkituottoja; kovariskisiä korkotuotteita tai matalariskisiä, ei-syklisiä osinko-osakkeita. Tilanne muistuttaa 60 70-luvun Nifty Fifty -markkinaa, jossa vain suuryhtiöille oli kysyntää. Indonesia Taiwan Korea Vietnam Kiina (virallinen) Kiina (HSBS) Italia Saksa Espanja Britannia Venäjä Puola Intia Meksiko Brasilia Turkki Lähde: Markit, Bloomberg, Sp-Rahastoyhtiö Oy
4 Talousvartti - NRO 02/2013 Istuta unelmasi. Me kasvatamme sen. Teksti: Miska Kuhalampi, CFA, markkinastrategi Raaka-aineet Energiamarkkinat Öljyn hinta pysynyt käytännössä paikoillaan syksystä lähtien. Öljyn hinnassa on pidemmällä aikavälillä rakenteellista painetta alaspäin kaasun korvatessa öljyä polttoaineena sekä teollisuuden raaka-aineena. Kaasumarkkinoiden teknologinen mullistus etenee. Vuoden 2008 jälkeen löydetyt liuskekaasuvarannot pitävät USA:n hinnat alhaalla ja laajentavat maailman energiantuottajien joukkoa huomattavasti jo lähivuosina. Myös USA:n liuskeöljyn tuotanto kasvaa, mikä tuo noin yhden prosentin lisää maailman öljyntuotantoon vuosittain. Muut raaka-aineet Elintarvikkeet Keskeisten raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet vuositasolla jonkin verran, mikä laskee inflaatiopaineita. Elintarvikkeiden hinta on laskenut huipuistaan, mikä osaltaan auttaa maailmantaloutta kasvamaan kesän aikana. Satoja on kuitenkin vaikea ennustaa. Elintason nousu lisää pitkällä aikavälillä elintarvikkeiden rakenteellista kysyntää lihansyönnin kasvaessa, ja tämä nostaa hintoja. Brent-öljyn hinta 10 v. ajalta dollareissa Vehnän hinta 10 v. dollareissa Yhdysvallat USA:n talous kasvoi 1,8 % vuositasolla tammi-maaliskuussa. Viime aikojen taloustilastot ovat olleet odotettua vahvempia. Yksityinen kulutus jatkaa maltillista kasvuaan veronkorotuksista ja budjettileikkauksista huolimatta. Inflaatio on aisoissa energian ja elintarvikkeiden hintojen laskun takia. USA:n asuntomarkkina toipuu, ja vanhojen asuntojen kauppa lähenee keskimääräistä tasoa. Asuntokauppaa jarruttaa tarjonnan puute, mikä lupaa hyvää rakentamiselle lähikuukausina. Pohjat asuntohinnoissa nähtiin maaliskuussa 2011, ja nyt hinnat nousevat nopeasti. Uutta asuntorakentamista oli maaliskuussa 17,9 % enemmän kuin vuotta aiemmin, vaikka talvi kesti tavanomaista pidempään. Liuskekaasulöydöt ovat lisänneet USA:n omaa kaasun tuotantoa jo yli 27 % vuodesta 2006. Energiarakentaminen ja sen ympärille syntynyt teollinen klusteri luonee lähivuosina yli miljoona teollista työpaikkaa USA:han, ja USA palaa huomattavien energiaa vievien maiden joukkoon lähivuosikymmeninä. Maan energiaomavaraisuus on jo noussut 86 %:n ja oma öljyntuotanto on jo tuontia suurempaa. Petrokemian teollisuus rakentaa uusia tuotantolaitoksia Yhdysvaltoihin edullisen energian sekä muovien raaka-aineiden, öljyn ja kaasun, perässä. Myös USA:n ulkopolitiikan voidaan odottaa muuttuvan, kun USA:sta tulee arabimaille huomattava kilpailija energiasektorilla ja samalla näiden alueiden energiariippuvuus loppuu. Lisäksi USA:n vaihtotaseen vajeet kutistuvat puoleen entisestä energian tuonnin kääntyessä asteittain energian vienniksi. Yksityisen kulutuksen reaalinen kasvuvauhti on lähikuukausina hieman hitaampi vuodenvaihteen veronkorotusten takia. Koko vähittäiskaupan myynnin kasvuvauhti oli 2,8 % maaliskuussa. Päivittäistavarakaupan ketjujen myynti kasvoi vuositasolla 2,6 % huhtikuun lopussa. Huhtikuun autokauppa ylitti keskimääräisen tason USA:ssa. USA:n teollisuuden ostopäälliköiden indeksi laski 50,7 pisteeseen, mutta ennakoi edelleen talouden kasvua. Sequester -leikkauspaketti, jossa leikattiin 10 % USA:n puolustusmenoista ja 10 % opetus- ja sosiaalitoimesta, vahvistettiin laiksi ja sen toteutuksesta on päästy sopuun. Huomattavat budjettileikkaukset tulevat näkymään huhtikuun jälkeen maan talouskasvua hidastavina sekä työttömyyden laskua hidastavana. Teollisen kapasiteetin käyttöaste nousi maaliskuussa kuitenkin 78,5 %:n. USA:n työttömyysaste laski huhtikuussa 7,5 %:n ja uusia työpaikkoja syntyi 165 000, mikä oli odotuksia enemmän. Eurooppa Euroalueen BKT laski viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,9 % vuositasolla. Koko EU:n BKT laski 0,63 %. EU:n talous jatkaa kutistumistaan emmekä usko talouskasvun käynnistymiseen EU-alueella vuoden 2013 aikana. Vähittäiskauppa on suurissa vaikeuksissa. Myynnin kutistuminen oli maaliskuussa vuositasolla -2,4 %. Vähittäiskauppa on supistunut jo kohta 5 vuoden ajan. Lainaongelmaisten maiden säästötalkoot, veron korotukset ja työttömyys heikentää ostovoimaa. Euroalueen työttömyys on jo 12 %. Autokauppa laski EU:ssa 10,2 % vuodessa. Asuntolainoissa kanta kasvoi maaliskuussa 3,3 miljardia, mikä oli niitä harvoja positiivisia havaintoja euroalueella. Euroalueen rahoitusmarkkinoiden haluttomuus rahoittaa yritystoimintaa hidastaa investointeja ja nostaa työttömyyttä. Tilanne on historiallisen huono nykymuotoisella euroalueella. Inflaatio hidastuu jopa 1,2 %:n huhtikuun ennakkotietojen mukaan.
Istuta unelmasi. Me kasvatamme sen. NRO 02/2013 - Talousvartti 5 Maailmantalouden kehitys alueittain Euroalueen ISM Manufacturing teollisuuden luottamusindeksi oli helmikuussa tasolla 46,7, mikä on alle voimakasta tuotantokapasiteetin supistamista ennakoivan 47-tason. Teollisuustuotanto laski tammikuussa 1,3 %. EU kilpailee sääntelyn lisäämisellä ja verojen korottamisella Aasian ja USA:n kanssa, mikä ei voi olla tie kestävään kasvuun. Energiapolitiikassa on epäonnistuttu ja raskaan teollisuuden kilpailukyky heikkenee vuosi vuodelta. Uudet pankkisäädökset ovat vähentäneet mahdollisuuksia pienyhtiöiden rahoitukseen, mikä estää kasvuyhtiöitä investoimasta kasvuun. Euron tehokkuusetuja jäsenmaille puretaan sisältä päin transaktioverosuunnitelmilla vuodesta 2014 alkaen. Pääoman vapaa liikkuvuus, toinen yhteisvaluutan perusajatuksista, poistuu sijoittajan näkökulmasta ja useiden lyhyiden korkoinstrumenttien jälkimarkkina käy sijoittajille kannattamattomaksi nykyisellä korkotasolla, mikä johtaa likviditeetin katoamiseen myös useilta valtionlainoilta. Transaktioverot tekevät useille sijoittajille houkuttelevammaksi sijoittaa valuuttasuojatusti euroalueen ulkopuolelle kuin omassa valuutassa euroalueen sisälle. Tämä näkyy euroalueen sijoitusmarkkinoiden pienenevänä vaihtona ja voimakkaampana arvonvaihteluna tulevaisuudessa. Myös euroalueen omien rahoitusinstituutioiden merkitys pienenee hintakilpailukyvyn kadotessa, ja osa pankeista voi joutua muuttamaan kotipaikkansa euroalueen ulkopuolelle säilyttääkseen kansainvälisen kilpailukykynsä. Kehittyvät maat Kiinan kasvuluvut kertovat paljon myös maailman talouden tulevasta. Kiinan BKT kasvoi 7,7 % tammi-maaliskuussa. Kasvu hidastui edellisestä neljänneksestä. Viennin ilmoitettiin kasvaneen 14,7 % vuoden takaisesta huhtikuusta. Teollisten investointien määrä on laskenut, ja Kiinan viennin kasvu on arvioitu ilmoitettua pienemmäksi. Kiinalaisyhtiöiden uskotaan Goldman Sachsin arvioiden mukaan kotiuttavan ulkomailla olevia varojaan ja kirjaavan niitä vientituloiksi. Maan sisällä ongelmaluottojen määrä on kasvanut kannattamattomien investointien takia, joten voidaan perustellusti epäillä, että rahansiirrot menevät näiden ongelmien kattamiseen. Kokonaiskuva Kiinasta on epäselvä. Raaka-ainekysynnän pysyvä lasku Kiinassa olisi paha isku Venäjälle, Brasilialle ja muille raaka-ainetuottajille. Kiinan tuonnin kasvu on kuitenkin selkeä todiste kotimarkkinatilanteen paranemisesta. Vuositasolla tuonnin kasvuksi ilmoitettiin 16,8 % huhtikuussa. Autojen kauppa käy ja asuntojen hinnat nousevat. Inflaatio on 2,1 %. Kiina keskiluokkaistuu vauhdilla, ja väestöä muuttaa maalta kaupunkeihin. Kiinan kysyntä luo kasvua muualle Aasiaan. Jos kasvu jatkuu edes nykyisellään, luo Kiinan kasvu maailmantalouteen neljän Kreikan talouden verran kasvua vuodessa ja yhden Intian talouden verran kolmessa vuodessa. Kiina on jo erittäin kilpailtu markkina, ja kotimarkkinoilla lienee käynnissä kova pudotuspeli vallitsevan tuotannollisen ylikapasiteetin takia. Ostopäälliköiden indeksi oli maaliskuussa 50,9-tasolla. Brasilia kasvaa hitaammin, BKT kasvoi vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 1,38 % vuositasolla. Teollisuustuotanto laski 3,3 % maaliskuussa. Elintarvikehinnat ovat laskeneet, mikä on huono Brasilialle vientitulojen kannalta. Poliittinen ohjaus teollisuudessa ja pankkitoiminnassa on myrkyttänyt investointi-ilmapiiriä Brasiliassa. Maan talouskasvu on hidastunut vaikka työllisyys on hyvä, koska tuotanto Brasiliassa ei kasva. Intian BKT kasvoi vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 4,5 %. Teollisuustuotanto kasvoi helmikuussa 0,6 %. Vienti nousi maaliskuussa 7 % ja tuonti kutistui -2,9 %. Intian investointi-ilmapiiriä heikentävät jälkiveroyllätykset maassa toimiville ulkomaalaisille suuryhtiöille, muun muassa Nokialle. Lähialueet Venäjä Venäjän BKT kasvoi viime vuoden neljännellä neljänneksellä 2,1 % vuositasolla. Teollisuustuotanto kasvoi 2,6 % maaliskuussa. Öljyn hinta on tällä hetkellä neutraali Venäjän kasvulle. Koska öljylle ja teräkselle löytyy kysyntää, leviää verotulojen kasvu kokonaiskysyntään. Vähittäiskauppa kasvoi maaliskuussa 4,4 %. Työttömyysaste on 5,7 % matalalla tasolla. Venäjän talous on hidastuvan kasvun uralla. Liiketoimintaympäristö on liian vaikea ja kansalaiset siirtävät rahaa maasta ulos; lahjontaa, ylisuuria palkkakustannuksia, epävarmat omistusolot, huono infrastruktuuri jne. Venäjä ja Brasilia ovat osin samanlaisissa ongelmissa; raaka-aineet tekevät kauppansa ja työllisyys on hyvä, mutta talouteen ei investoida, joten kasvua ei synny. Huono investointi-ilmapiiri ja sijoittajien epäusko kohdistuu koko Itä-Eurooppaan ja näkyy huonona kasvuna. Itä-Eurooppa rahastoja suljetaan ja fuusioidaan sijoittajien vetäessä varoja pois kyseisiltä markkinoilta. Ruotsi Ruotsin BKT kasvoi viime vuoden 2012 neljännellä neljänneksellä 1,4 %. Edellisestä neljänneksestä kasvua kertyi 0 %, eli Ruotsin kasvu pysähtyi. Teollisuustuotanto oli edellisvuoden tasolla helmikuussa. Vähittäiskaupan kasvu oli 1,8 % maaliskuussa. Suomi Suomen talous on yhä pahenevien vaikeuksien kierteessä. Suomen BKT laski viime vuoden neljännellä neljänneksellä 1,5 % vuositasolla. Koska edellisestä neljänneksestä tuli pudotusta 0,5 %, on Suomi jälleen taantumassa. Teollisuustuotanto laski 6 % helmikuussa. Suomen vienti laski helmikuussa 3,38 % vuositasolla, tuonti laski 13,69 %. Vientimme on pudonnut vuosien 2004 2005 tasolle. Palvelualat ja alkutuotanto kasvoivat edelleen niukasti teollisuuden taantuessa jo voimakkaasti alkuvuoden aikana. Venäjän merkitys Suomelle on kasvanut sekä turismin tuoman kulutuskysynnän että viennin kasvun kautta. Kotimainen kysyntä olisi paljon heikompaa ilman turisteja. Vähittäiskauppa laski 0,9 % maaliskuussa. Suomen inflaatio on vihdoin hidastumassa. Tammikuussa inflaatio oli 1,7 % vuositasolla. Autokauppa laski vuositasolla 25,8 %, mutta kuukausitasolla nähtiin hienoinen parannus. Asuntojen hinnat nousivat vuositasolla 1,9 % ja 1,5 % edellisestä neljänneksestä. Varainsiirtoveron korotus selittänee osan noususta. Työttömyys nousi maaliskuussa 8,2 %:iin ja tasoittamaton sarja jopa 9 %:iin. Merkillepantavaa on, että työttömyyden nousu kulkee käsi kädessä yrittäjien määrän vähenemisen kanssa Suomessa. Työvoiman määrä laskee n. 15 000 hengellä vuosittain suurten ikäluokkien eläköitymisen takia, mikä hidastaa työttömyyden nousua.
6 Talousvartti - NRO 02/2013 Istuta unelmasi. Me kasvatamme sen. Osakekatsaus Teksti: Johan Hamström, salkunhoitaja Osakemarkkinat Alkuvuonna vauhtia ja vaarallisia tilanteita osakemarkkinoilla Huolimatta Italian parlamenttivaaleista syntyneestä poliittisesta epävarmuudesta, Kyproksen sekavasta velkajärjestelystä ja Yhdysvaltojen budjettileikkauksista kehitys osakemarkkinoilla on ollut alkuvuonna hyvää. Globaaleja osakemarkkinoita kuvaava MSCI Maailma -indeksi on noussut 7,5 % vuoden alusta. Alhainen korkotaso, keskuspankkien lisääntyneet likviditeettitoimet ja parantunut riskionttohalukkuus ovat ajaneet sijoittajia korkeamman riskin omaisuusluokkiin. Tämä näkyy lisääntyneinä rahavirtoina osakerahastoihin. Hyvä kehitys osakemarkkinoilla selittyy pääasiallisesti arvostuskerrointen nousulla, yritysten tuloskehitys on puolestaan ollut maltillisempaa johtuen vaikeasta talousympäristöstä. Tulokset ovat kuitenkin keskimäärin hyvällä tasolla, ja yritysten kasvavat tilauskirjat antavat viitteitä paranevasta kasvusta loppuvuoden aikana. MSCI World (Maailma) 12kk tuoton rakenne Tulevaisuuden näkymät Edellisessä katsauksessa olimme varovaisen optimistisia osakemarkkinoista, ja samalla linjalla jatkamme edelleen. Korkokatsaus Teksti: Mikko-Pekka Rautiainen, CFA, salkunhoitaja Korkomarkkinat Korkoympäristö on muuttunut kevään aikana entistä haastavammaksi. Korko-omaisuusluokasta riippumatta tuottotasot ovat ennätysalhaisia, jolloin viime vuoden kaltaisiin vuosituottoihin pääseminen on erittäin epätodennäköistä. Tärkeimmät kaksi syytä nykyiseen korkomaailmaan ovat matala kasvuympäristö suuressa osassa kehittynyttä maailmaa ja suurimpien keskuspankkien erittäin löysä rahapolitiikka. Euroopan keskuspankki (EKP) laski ohjauskorkoaan toukokuun alussa ennätysalhaiselle 0,5 % tasolle. Keskuspankin viesti on tulkittavissa siten, että matala korkotaso jatkuu pitkään. EKP:n rahapolitiikka on suurista keskuspankeista selvästi tiukinta, johtuen EKP:n mandaatin kapeudesta. Jotta EKP lähtisi mukaan samanlaiseen rahan painamiseen kuin esim. Fed ja Japanin keskuspankki harjoittavat, tulisi deflaatioriskin kasvaa selvästi EKP:n silmissä. Sekä Suomen että Saksan korot hätyyttelevät pohjiaan, ja pitkät korot tulevatkin pysymään alhaisina pitkään. Etelä-Euroopan velkakriisimaiden valtionlainakorkojen riskilisät ovat laskeneet viimeisen kuukauden alimmalle tasolleen kahteen vuoteen. Tosin esim. Espanjassa talouden indikaattorit ovat tasaisesti huonontuneet eikä reaalitaloudessa ole juuri ilon aiheita nähty, joten Espanjan riskilisien käänne nousuun on hyvinkin mahdollista loppuvuoden aikana. Saksan 10 v. valtiolainan korko
Istuta unelmasi. Me kasvatamme sen. NRO 02/2013 - Talousvartti 7 Maailman laidalta Tässä kolumnissa seurataan pieniä ja suuria talousasioita maailmalta. Alhaisten korkojen ympäristössä sijoittajat hakevat tuottoa korkeamman riskin omaisuusluokista, mikä lisännee rahavirtoja osakerahastoihin. Uskomme myös globaalin talouskasvun pysyvän kohtalaisen hyvällä tasolla Yhdysvaltojen ja Aasian vetämänä, mikä tukee yritysten tuloskehitystä. Ensimmäisen vuosineljänneksen perusteella näemme kuitenkin, että tulosennusteita tullaan jonkun verran laskemaan, mutta markkinoilla hinnoitellaan jo alhaisempia kasvuodotuksia. Tiedostamme että osakemarkkinoiden arvostuskertoimet ovat nousseet yli niiden viiden vuoden historiallisen keskiarvon. Jos talousympäristö ei merkittävästi heikkene, emme näe tätä ongelmana. Kehitys osakemarkkinoilla ei tule olemaan suoraviivaista nousua loppuvuonna, vaan näemme varmasti myös korjausliikkeitä alaspäin (esim. poliittisen epävarmuuden lisääntyminen, keskuspankkitoimet, talouskasvun hidastuminen). Suosittelemme hyödyntämään näitä korjausliikkeitä. Yrityslainoissa sekä Investment Grade että HighYield -bondien riskilisät ovat laskeneet rajusti puolentoista vuoden takaisista velkakriisiperiodin huipuistaan. Esim. High Yield -lainojen riskilisät ovat viimeisen viiden vuoden aikana käyneet vain hetkittäin nykytasoja alempana. Yrityslainamarkkina on ollut erinomainen sijoituskohde viimeisen vuoden ajan, mutta vastaaviin kaksinumeroisiin tuottoihin pääseminen on nykykorkotasoilla erittäin epätodennäköistä. Yrityslainamarkkina saattaa olla ylikuumenneessa tilassa, koska uudet bondiemissiot näyttävät olevan moninkertaisesti ylimerkittyjä riskilisien laskiessa alkuperäisestä ohjeistuksesta. Myös kehittyvillä markkinoilla on nähtävissä samanlaisia merkkejä mm. Hondurasin ja Ruandan laskettua menestyksellisesti liikkeelle uudet bondit erittäin alhaisesta luottoluokituksesta huolimatta. Sijoitusmökkeilyä Kevään korvilla meissä suomalaisissa ja muissa pohjoismaalaisissa heimoveljissä herää alkukantainen tarve siirtyä luonnon helmaan. Mökkeily ja siihen liittyvät rituaalit ovat osa suomalaista sielunmaisemaa, jossa kaupunkilaisetkin näkevät itsensä tekemässä niitä oikeita hommia kädet savessa. Sama ilmiö vaivaa myös muita raakaa talvi-ilmaa nauttivia kansakuntia sillä erotuksella, että mökkeilyllä tarkoitetaan usein kimppaomisteista lomaosaketta uima-altaan äärellä. Miksi muita kiinnostaa helppous ja meitä ryynäys? Vastaus lienee suhteestamme omistajuuteen. Suomalainen omistaa mökin koska sen pitää olla oma, jossa päätän minä. Minun mökillä ei kukaan muu osaa tehdä minun töitäni oikein. Tuottoa etsivän sijoittajan näkökulmasta mökkeilyn ympärillä näyttää pyörivän paljon rahaa, joten sen täytyy olla hyvä sijoituskohde. Omalla mökilläni pitäisi ensi vuonna uusia räystäät, joten remppaa odotellessa voisin tänä vuonna tehdä hyvät tuotot. Mielessäni kehittelin Warren Buffetmaista mökkisijoitusstrategiaa, jossa sijoitan vain sellaiseen, minkä ymmärrän. Kokemusta on metsä- ja rantakiinteistöistä sekä hyttysten hätistelystä. Kiinteään omaisuuteen sijoittaminen tarkoittaa tuhtia henkilökohtaista varallisuutta, joten päätin hoitaa pääomavajeeni kaltaisteni pikkukalojen yhteisellä lammikolla eli rahastolla. Selvittelin löytyisikö maailmalta strategiaani sopivia rahastoja. Sijoitusprosessini mukaisesti rajasin ensin perusjoukon, karsin pois epäsopivat rahastot ja lähdin seuraamaan muutamaa hyvältä kuulostavaa vihjettä. Lopputulos oli yllättävä en löytänyt yhtään mökkeilyyn uskovaa rahastoa. Vaikka mökkirahastoa ei löytynyt, löysin yhden sijoitusstrategiaani lähellä olevan rahaston, joka uskoo vakaasti Aasialaisiin rantatontteihin. Rahaston tavoitteena on löytää kultajyviä rantahiekasta paikoista jotka saattavat kehittyä turistikohteiksi. Hiekasta ja kalastajakylistä ne Phuketitkin ovat syntyneet. Paperilla sijoitusidea kiehtoo, ja tuottomahdollisuudet voivat olla tähtitieteelliset. Rahasto on kuitenkin riskirahasto isolla ärrällä, ja siinä voi käydä köpelösti. Sieluni silmillä näen itseni lukevan salkunhoitajan kuukausiraporttia, jossa hän toteaa vedenpinnan nousseen alueella odottamattomasti ja portfoliosta löytyneen ranta-alueeni huuhtoutuneen Intian valtamereen. Paatunutkin sijoittaja ymmärtää, milloin ajatusta ei kannata kehittää yhtään pidemmälle. Näyttää siltä, ettei mökkeilystä ole tuottavaksi sijoitukseksi eikä mannaa jaeta ainakaan rahastosijoittajalle. Johtopäätöksenä voi siis sanoa, että useimmissa tapauksissa sijoitusmökkeily toimii vain sijoituksena itseensä eikä omia taida koskaan saada takaisin. Tuottohakuinen sijoittaja taitaa kaikesta huolimatta viettää tämänkin kesän Merikarvialla. Räystäiden uusimista ei siirretä ensi kesään ja Krookasta haetaan Sannan kalaa kuten aina ennenkin. Kolumnin kirjoittaja on varainhoitaja Sami Hyryläinen.
8 Talousvartti - NRO 02/2013 Istuta unelmasi. Me kasvatamme sen. Säästöpankki Yrityslaina korkorahasto Säästöpankki Yrityslaina -rahasto on alusta alkaen menestynyt erinomaisesti, ja se on saavuttanut parhaat viisi tähteä Morning Star luokittelussa. Rahasto on myös tarkastelujakson aikana voittanut vertailuindeksinsä. Rahastolla on esimerkiksi valtion lainoihin sijoittaviin rahastoihin verrattuna korkeampi tuottotaso, mutta sijoituskohteina Investment Grade -yrityslainoja pidetään yleisesti hyvin luottokelpoisina ja osakesijoituksiin verrattuna vähempiriskisinä. Säästöpankki Yrityslaina -sijoitusrahasto on aloittanut toimintansa 2.3.2009. Rahasto on toimintansa alkupuolella toiminut erikoissijoitusrahastona, jonka sijoitukset oli tehty kahteen sijoitusrahastoon. Vuoden 2013 alussa rahasto muutettiin normaaliksi hyvälaatuisiin yrityslainoihin sijoittavaksi korkorahastoksi ja sen rinnalle perustettiin erillinen, alemman luottoluokituksen yrityslainoihin sijoittava, Säästöpankki High Yield -sijoitusrahasto. Säästöpankki Yrityslainan salkunhoitajana toimii Ilari Härkönen, jolla on pitkä ja menestyksekäs, yli 30 vuoden ura korkomarkkinoilla. Härkösen mukaan tämä rahasto antaa sijoittajalle mahdollisuuden hyötyä pidempien korkojen tuottotasosta sekä siihen lisättävästä kohtuullisesta riskilisästä riskitason säilyessä hyvän hajautuksen ja luottokelpoisten sijoituskohteitten takia kohtuullisen pienenä. Tämä tuottotaso on selvästi korkeampi kuin mitä lyhyen koron sijoituksista on saatavilla. Sp-Rahastoyhtiö Oy HTC Nina, Tammasaarenkatu 1 (4. Krs), 00180 Helsinki p. 010 436 6440 www.sp-rahastoyhtio.fi Säästöpankit ovat itsenäisiä alueellisia ja paikallisia pankkeja. Yhdessä säästöpankit muodostavat Suomen neljänneksi suurimman pankkiryhmän, jossa yhdistyvät paikallisuus ja valtakunnallisuus. Säästöpankkiryhmään kuuluu 31 Säästöpankkia. Tämä julkaisu on laadittu informaatiotarkoituksessa Säästöpankkien Varainhoidon asiakkaille eikä sitä tule sellaisenaan käyttää sijoituspäätösten perustana. Julkaisua ei ole tarkoitettu tiettyjä rahoitusvälineitä tai sijoitusstrategioita koskeviksi sijoitusneuvoiksi eikä se ota huomioon kenenkään yksittäisen asiakkaan henkilökohtaista taloudellista tilannetta, olemassa olevia omistuksia tai vastuita, sijoituskokemusta tai -tietämystä, sijoitustavoitteita, sijoitusaikaa tai -mieltymyksiä. Asiakkaan tulee itse varmistua siitä, että julkaisussa annetut suositukset soveltuvat hänen taloudelliseen tilanteeseensa ja sijoitustavoitteisiinsa. On suositeltavaa, että asiakas ottaa yhteyttä taloudelliseen neuvonantajaansa ennen kuin tekee sijoituspäätöksiä julkaisussa esitettyjen tietojen perusteella. Julkaisussa esitettyjä tietoja ei tule myöskään ymmärtää sijoituspäätöksiä koskeviksi veroneuvoiksi. Kunkin asiakkaan tulee itse arvioida sijoituspäätöstensä veroseuraamukset. Säästöpankkien Varainhoito ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty julkaisun perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta verotukseensa. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää. Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä.julkaisun sisältämä materiaali on laadittu julkisista lähteistä saatujen tietojen perusteella ja kohtuullisiin toimenpiteisiin on ryhdytty sen varmistamiseksi, että tiedot ovat todenperäisiä ja että ne eivät ole harhaanjohtavia. Säästöpankkien Varainhoito ei vastaa julkaisuun sisältyneistä virheellisistä tai epätäydellisistä tiedoista eikä julkaisun käytöstä aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Julkaisu on tehty Säästöpankkien ja Säästöpankkien Varainhoidon asiakkaiden yksityiseen käyttöön eikä sitä saa muokata, jäljentää tai muulla tavoin monistaa ilman kirjallista lupaa. Kaikki oikeudet pidätetään.