Linnustoselvitys Pernajan alueen ranta-asemakaavojen laatimista varten Tommi Lievonen 8.6.2008

Linnustoselvitys Pernajan alueen ranta-asemakaavojen laatimista varten Sisältö 1 Johdanto 1 2 Menetelmät 2 3 Lähtötiedot 2 4 Tulokset 3 4.1 Pålböleträsk 3 4.2 Kvarnträsk (Myllyjärvi) 4 4.3 Rakennuspaikka A 5 4.4 Rakennuspaikka B-C 7 4.5 Rakennuspaikka D 8 4.6 Rakennuspaikka E (Labbyträsket) 9 5 Tulosten tulkinta 11 6 Yhteenveto 12 Liite 1. Pålböleträskiin ja Kvarnträsketiin (Myllyjärvi) liittyvät maa-alueet 13

Linnustoselvitys Pernajan alueen ranta-asemakaavojen laatimista varten 1 JOHDANTO Tämä linnustoselvitys on tehty Perniön kunnan alueelle, yhteensä kuuteen eri kohdekokonaisuuteen rantaasemakaavan laatimista varten. Selvityksen tarkoituksena on ollut tehtyjen laji- ja elinympäristöhavaintojen perusteella muodostaa kuva alueiden linnustollisesta arvosta ja merkityksestä. Kvarnträsket (Myllyjärvi) Pålböleträsk D A B-C E eli Labbyträsket Kuva 1. Selvitysalueiden sijainti. Kartan copyright Maanmittauslaitos. Selvitettävät alueet sijaitsevat kaikki Itä-Uudellamaalla, Pernajan kunnassa. Selvitettäviä kohteita ovat olleet kaksi järvikokonaisuutta rantoineen (osin myös metsäisine alueineen) Pålbölen alueella - Myllyjärvi eli jäljem- 1

Linnustoselvitys Pernajan alueen ranta-asemakaavojen laatimista varten pänä Kvarnträsket sekä Pålböleträsk. Näiden lisäksi on tarkastettu kolme rantakokonaisuutta (A, B, C-D) Rönnäs-Dalsvik-alueella sekä näiden lisäksi yksi rakennuspaikkavaihtoehto Labbyträsketin pohjoisrannalla (E), Dalsvikista koilliseen. Alueiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Selvityksen tekemisestä vastasi FM biologi Tommi Lievonen. Tämän selvityksen tavoitteena on, että sen perusteella voidaan ranta-asemakaavan rakennuspaikkojen sijoittamista koskevat ratkaisut tehdä siten, että alueiden linnustolliset arvot voidaan tarvittavassa laajuudessa ja kaavan muut tavoitteet huomioiden ottaa huomioon. 2 MENETELMÄT Linnustoselvitys tehtiin 7-8.6.2008. Selvityksessä kuljettiin kunkin alueen rantaosuudet merkiten ylös havaitut lintulajit. Pålböleträsketin ja Kvarnträsketin osalta käytiin läpi myös metsäiset alueet (Liite 1, kartta). Vahva painotus kuitenkin oli ranta-alueilla ja niiden lähiympäristöllä. Selvitys tehtiin 04:00 11:00 välisenä aikana. Selvitysaikana sääolosuhteet olivat linnustoselvityksen kannalta soveltuvat lämpötila oli n. 10 c, pilvisyys vaihteli 0-70 % ollen pääasiassa 0-30 %. Tuuli oli selvitysajankohtana heikkoa-kohtalaista (tuuli voimistui n. klo 9-10 jälkeen, mutta nämä ajankohdat käytettiin pääasiassa vesi- ja rantalinnuston havainnoitiin, joten sillä ei ollut mainittavaa merkitystä esim. metsälajien kartoituksen suhteen). 3 LÄHTÖTIEDOT Tämä selvitys perustuu esisijaisesti maastotarkistuksiin, niillä tehtyihin havaintoihin sekä elinympäristöjen soveltuvuuden tulkintoihin. Varsinaista kirjallista taustamateriaalia ei selvitystä varten koottu. On kuitenkin syytä huomioida, että rannoille sijoitettavat rakennuspaikat rajautuvat Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue- nimiseen laajaan Natura 2000-alueeseen, joka on profiililtaan myös SPA (Special Protection Area)-alue, jonka suojeluperusteena ovat alueella tavattavat lintudirektiivin liitteen I mukaiset lajit sekä säännöllisesti tavattavat muutolla levähtävät lajit (lajit on mainittu virallisen Natura-lomakkeen kohdassa 3.2.a ja 3.2.b). Kuva 2. Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue niminen Natura 2000- -alue. Lähde: ympäristönhallinnon www-sivut. 2

Linnustoselvitys Pernajan alueen ranta-asemakaavojen laatimista varten 4 TULOKSET Seuraavassa esitetään kunkin osa-alueen havainnot lyhyesti alueittain. Kunkin alueen osalta esitetään tiedot havaituista lajista sekä lyhyt kuvaus alueen elinympäristöstä ja sen soveltuvuudesta linnustolle. 4.1 Pålböleträsk Pålböleträsk rajautuu osin viljeltyihin alueisiin, osa rannasta on metsäistä. Järvellä on muutamia järviruo on muodostamia ruovikoita, jotka eivät kuitenkaan ole kovin laaja-alaisia. Rannat ovat pääasiassa metsäisiltä osuuksiltaan melko reheviä, eteläranta kasvaa osin vanhaakin tervaleppää ja lahopuun osuus on paikoin huomattavaakin (eteläranta). Järven lounais- ja pohjoispäissä on rehevää, lehtipuuvaltaista (koivu, tervaleppä), mahdollisesti tulvavaikutuksen alla olevaa metsäaluetta. Osa rannoista on jo rakennettu, pääosin rakennukset ovat todennäköisesti lomakäytössä olevia rakennuksia. Ympäristön viljelykset ovat todennäköisesti omalta osaltaan vaikuttaneet järven osittaiseen rehevöitymiseen. Järven reunamilla olevissa lehtipuuvaltaisissa metsiköissä viihtyvät mm. lehtokerttu (Sylvia borin) ja satakieli (Luscinia luscinia). Järven pesimälajistoon kuuluvat myös kalalokki (Larus canus) ja kalatiira (Sterna hirundo). Järvellä havaittiin myös kolme harmaahaikaraa (Ardea cinerea), jotka saattavat pesiä jossain järven läheisyydessä. Taulukossa 1 on esitetty alueella havaitut lajit. Taulukko 1. Pålböleträsketillä maastokäynnillä havaitut lintulajit. Mahdollinen uhanalaisuusstatus merkitty IUCN koodilla (CR=äärimäisen uhanalainen, EN=Erittäin uhanalainen, VU=Vaarantunut, NT=Silmälläidetävä, LC=Elinvoimainen, NE=ei arvioitu). Lintudirektiivin liitteen I lajit lihavoitu. harmaahaikara Ard cin sinisorsa Ana pla telkkä Buc cla lehtokurppa Sco rus isokuovi Num arq metsäviklo Tri och naurulokki Lar rid kalalokki Lar can kalatiira Ste hir LC uuttukyyhky Col oen sepelkyyhky Col pal käki Cuc can palokärki Dry mar LC käpytikka Den maj kiuru Ala arv haarapääsky Hir rus metsäkirvinen Ant tri västäräkki Mot alb rautiainen Pru mod punarinta Eri rub satakieli mustarastas räkättirastas laulurastas punakylkirastas ruokokerttunen pensaskerttu lehtokerttu pajulintu hippiäinen kirjosieppo hömötiainen sinitiainen talitiainen harakka varis pikkuvarpunen peippo punavarpunen keltasirkku Lus lus Tur mer Tur pil Tur phi Tur ili Acr sch Syl com Syl bor Phy lus Reg reg Fic hyp Par mon Par cae Par maj Pic pic Cor nix Pas mon Fri coe Car ery Emb cit 3

Linnustoselvitys Pernajan alueen ranta-asemakaavojen laatimista varten Kuva 3. Pålböleträsketin länsipään ruovikkoa. 4.2 Kvarnträsk (Myllyjärvi) Kvarnträsk eli Myllyjärvi on osin soistuvarantainen, osin kivikko metsärantainen karu järvi, jonka rantoja ei ole rakennettu. Järvessä on muutamia kivisiä luotoja sekä yksi suurempi puustoinen saari, jossa on kalasääsken (Pandion haliaetus) pesä. soistuvat rannat soveltuvat myös kuikan (Gavia arctica) pesinnälle ja järvellä tavattiinkin yksi ääntelevä lintu. Myös yksi laulujoutsen (Cygnus cygnus) havaittiin järven pohjoispäässä ja on hyvin mahdollista, että myös se pesii järvellä. Lisäksi ainakin rantasipi (Actitis hypoleucos) ja kalalokki (Larus canus) pesivät järvellä. Muu havaittu lajisto oli pääasiassa tavallista sekametsien havupuuvaltaisten kangasmetsien varpuslintulajistoa. Metsäisellä alueella havaittiin myös metso (Tetrao urogallus) maastopoikasineen. Järvellä ja sen ympäröivässä maastossa (hakattua aluetta, taimikkoa, käsiteltyä talousmetsää) havaitut lajit on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Kvarnträskillä (Myllyjärvellä) maastokäynnillä havaitut lintulajit. Lintudirektiivin liitteen I mukaiset lajit on merkitty lihavoinnilla. Mahdollinen uhanalaisuusstatus merkitty IUCN koodilla (CR=äärimäisen uhanalainen, EN=Erittäin uhanalainen, VU=Vaarantunut, NT=Silmälläidetävä, LC=Elinvoimainen, NE=ei arvioitu). kuikka Gav arc LC laulujoutsen Cyg cyg LC telkkä Buc cla sääksi Pan hal NT metso Tet uro NT rantasipi Act hyp naurulokki Lar rid kalalokki Lar can kalatiira Ste hir LC sepelkyyhky Col pal käki Cuc can palokärki Dry mar LC käpytikka Den maj metsäkirvinen Ant tri västäräkki Mot alb rautiainen punarinta mustarastas laulurastas punakylkirastas tiltaltti pajulintu hippiäinen kuusitiainen talitiainen närhi varis peippo viherpeippo käpylintulaji Pru mod Eri rub Tur mer Tur phi Tur ili Phy col Phy lus Reg reg Par ate Par maj Gar gla Cor nix Fri coe Car chl Loxia sp. 4

Linnustoselvitys Pernajan alueen ranta-asemakaavojen laatimista varten Kuva 4. Kvarnträskin soistuvaa rantaa. Kuva 5. Kalasääsken (Pandion haliaetus) pesäsaari Kvarnträskillä. Pesä osoitettu punaisella ympyrällä. 4.3 Rakennuspaikka A Rakennuspaikka A sijaitsee Bredviksfjärdenin rannalla, Dubbelnäsissä, Dalsvikin pohjoispuolella (kuva 6). Ranta on osin ruovikkoa, osin myös kivikkoisempaa rantaa. Maa-alue on rannan läheisyydessä suhteellisen rehevää, lehtipuuvaltaista aluetta, joka muuttuu kuusivaltaiseksi metsäksi noustaessa rannasta ylöspäin. Alueeseen rajautuvat ruovikot jatkuvat yhtenäisinä pohjoiseen, etelässä alue rajoittuu jo rakennettuun rantaalueeseen. Alueella tavatut lajit on esitetty taulukossa 3. 5

Linnustoselvitys Pernajan alueen ranta-asemakaavojen laatimista varten Kuva 6. Alueen A sijainti kartalla. Kuvat 7 ja 8. Kohteesta pohjoiseen jatkuu yhtenäinen ruovikkoalue. Oikealla kohteen rehevää, lehtomaista rantametsää. Taulukko 4. Alueella A maastokäynnillä havaitut lintulajit. Mahdollinen uhanalaisuusstatus merkitty IUCN koodilla (CR=äärimäisen uhanalainen, EN=Erittäin uhanalainen, VU=Vaarantunut, NT=Silmälläidetävä, LC=Elinvoimainen, NE=ei arvioitu). Lintudirektiivin liitteen I lajit lihavoitu. silkkiuikku Pod cri sinisorsa Ana pla kalalokki Lar can kalatiira Ste hir LC käpytikka västäräkki pajulintu peippo Den maj Mot alb Phy lus Fri coe 6

Linnustoselvitys Pernajan alueen ranta-asemakaavojen laatimista varten 4.4 Rakennuspaikka B-C Kyseessä on noin 500 600 metrin mittainen rantaosuus, joka osaksi on ruovikkorantaa, osa rannasta rajoittuu kivikkoon (tai on ilmeisimmin kaivettua). Alueen yhteydessä on myös noin 100 metriä pitkä umpeenkasvava lampi. Kohdealueen rantakaistaletta vasapäätä on noin 30 50 metrin etäisyydellä suurehko puustoinen saari, jonka etelä- ja pohjoispuolella ruovikot levittäytyvät laajempina ja jatkuvat vastarannalle. Alueelta havaitut lintulajit on esitetty taulukossa 5 ja alueen lähikartta kuvassa 9. Kuva 9. Alueen B-C sijainti kartalla. Kuvat 10 ja 11. Kohteen B-C luoteisrannalla on pieni luoto, suoraan länsipuolella on suurempi, metsäinen saari. 7

Linnustoselvitys Pernajan alueen ranta-asemakaavojen laatimista varten Taulukko 5. Alueella B-C maastokäynnillä havaitut lintulajit. Mahdollinen uhanalaisuusstatus merkitty IUCN koodilla (CR=äärimäisen uhanalainen, EN=Erittäin uhanalainen, VU=Vaarantunut, NT=Silmälläidetävä, LC=Elinvoimainen, NE=ei arvioitu). Lintudirektiivin liitteen I lajit lihavoitu. silkkiuikku Pod cri telkkä Buc cla rantasipi Act hyp kalalokki Lar can kalatiira Ste hir LC käpytikka Den maj haarapääsky Hir rus metsäkirvinen Ant tri västäräkki Mot alb peukaloinen Tro tro punarinta Eri rub mustarastas Tur mer räkättirastas ruokokerttunen lehtokerttu sirittäjä pajulintu talitiainen varis peippo vihervarpunen urpiainen käpylintulaji punavarpunen Tur pil Acr sch Syl bor Phy sib Phy lus Par maj Cor nix Fri coe Car spi Car mea Loxia sp. Car ery 4.5 Rakennuspaikka D Alue on vahvasti ihmistoiminnan käytössä veneenlaskupaikkana ja veneiden ankkuripaikkana. Niemi on ilmeisesti osa harjua ja sen alueella sijaitsee soran- ja hiekanottopaikka. Niemen länsipuolen pohjukka on ruovikon peittämä, niemen itäpuolella ruovikkoreunus on kapea ja ilmeisesti ranta syvenee nopeammin. Alueelta ja sen tuntumasta havaitut lajit on esitetty taulukossa 6 ja alueen lähikarta kuvassa 12. Kuva 12. Alueen D sijainti kartalla. 8

Linnustoselvitys Pernajan alueen ranta-asemakaavojen laatimista varten Kuvat 13 ja 14. Kohteen D alueella on pysäköintialuetta, veneenlaskupaikka ja veneiden ankkurointipaikkoja. Niemen länsipuolella on melko laaja-alaista ruovikkoa. Taulukko 6. Alueella D maastokäynnillä havaitut lintulajit. Mahdollinen uhanalaisuusstatus merkitty IUCN koodilla (CR=äärimäisen uhanalainen, EN=Erittäin uhanalainen, VU=Vaarantunut, NT=Silmälläidetävä, LC=Elinvoimainen, NE=ei arvioitu). Lintudirektiivin liitteen I lajit lihavoitu. silkkiuikku Pod cri kyhmyjoutsen Cyg olo sinisorsa Ana pla tukkakoskelo Mer ser naurulokki Lar rid kalalokki Lar can kalatiira Ste hir LC lapintiira Ste aea LC haarapääsky lehtokerttu sirittäjä pajulintu kirjosieppo talitiainen varis peippo Hir rus Syl bor Phy sib Phy lus Fic hyp Par maj Cor nix Fri coe 4.6 Rakennuspaikka E (Labbyträsket) Rakennuspaikka E on suunniteltu Labbyträsketin pohjoisrannalle, jo olemassa olevan lomarakennuksen itäpuolelle. Kohteen ranta on metsäinen, eikä varsinaista ruovikkoa juuri ole rakennuspaikan edustalla. Labbyträsketin muilla rannoilla ruovikkoa esiintyy jonkin verran ja järvellä pesii mm. laulujoutsen (Cygnus cygnus), jolla oli maastokäynnin ajankohtana ainakin 4 poikasta näkyvillä. Alueen tarkempi sijaintikartta on esitetty kuvassa 15 ja alueella havaitut lajit taulukossa 7 9

Linnustoselvitys Pernajan alueen ranta-asemakaavojen laatimista varten Kuva 15. Alueen E sijainti kartalla. Kuvat 16 ja 17. Kohteen E rannat ovat metsäiset, eikä ruovikkoa juuri esiinny rakennuspaikan kohdalla. Taulukko 7. Alueella E maastokäynnillä havaitut lintulajit. Mahdollinen uhanalaisuusstatus merkitty IUCN koodilla (CR=äärimäisen uhanalainen, EN=Erittäin uhanalainen, VU=Vaarantunut, NT=Silmälläidetävä, LC=Elinvoimainen, NE=ei arvioitu). Lintudirektiivin liitteen I lajit lihavoitu. laulujoutsen kalalokki käki västäräkki laulurastas Cyg cyg LC Lar can Cuc can Mot alb Tur phi pajulintu hippiäinen talitiainen peippo käpylintulaji Phy lus Reg reg Par maj Fri coe Loxia sp. 10

Linnustoselvitys Pernajan alueen ranta-asemakaavojen laatimista varten 5 TULOSTEN TULKINTA Seuraavassa on esitetty kunkin osa-alueen osalta tulosten tulkinta. Tulkinnalla tässä yhteydessä tarkoitetaan lintulajeista ja elinympäristöstä tehtyjen havaintojen avulla tehtävää arviota siitä, mitä linnustollisia arvoja kohteen alueella on ja millä tavalla ne olisi suositeltavaa ottaa huomioon kohteen osalta maankäyttöä suunniteltaessa. Ennen varsinaisten osa-alueiden käsittelyä on kuitenkin syytä käsitellä lyhyesti tätä selvitystä koskevia epävarmuustekijöitä ja selvityksen kattavuutta. Nyt tehtyä selvitystä ei voi eikä tule tuloksiensa osalta verrata varsinaiseen tieteellisellä tarkkuudella ja metodeilla tehtyyn linnustotutkimukseen, jossa sovelletaan esimerkiksi sellaisia tutkimusmenetelmiä kuin linjalaskenta, kartoituslaskenta tai pistelaskenta vesilintujen osalta. Tällaisilla tutkimusmenetelmillä on mahdollista saada hyviä arvioita eri lajien parimääristä. Tämä johtuu mm. siitä, että alueella käydään useita kertoja, jopa kymmenen, ja laskennat toistetaan vakioituja menetelmiä käyttäen. Edellä mainitusta johtuen on selvää, ettei tässä selvityksessä ole todennäköisesti havaittu kaikkia alueella esiintyviä tai edes pesiviä lajeja. Esimerkiksi pöllöjen esiintymisen kartoittaminen on kesäaikaan vaikeaa ja vaatisi käytännössä joko yksilön tai pesän havaitsemista. Sama pätee myös päiväpetolintuihin (esim. kanahaukka, varpushaukka, pienet jalohaukat). Myös joitakin tavallisia lajeja ei yhden käyntikerran perusteella välttämättä ole mahdollista havaita ja niiden löytäminen vaatisi useita käyntikertoja, mahdollisesti eri vuorokaudenaikoina (esim. yöaikaan). Tulee kuitenkin huomioida, että tämä selvitys on tehty ranta-asemakaavan laatimista varten ja siinä on eri menetelmin pyritty saavuttamaan maankäytön suunnittelun kanalta tarkoituksenmukainen tarkkuus. Linnustollisesti merkittäviä alueita tai elinympäristöjä on mahdollista tunnistaa paitsi lajien havainnoinnin, myös elinympäristöjen soveltuvuutta tulkitsemalla. Tässä selvityksessä on tehty maastohavainnot soveltaen sitä, mitä esimerkiksi kartoituslaskennan kellonaika, vuodenaika ja sääolosuhteista on suositettu. Tehtyjen lajihavaintojen ja elinympäristöjen tulkinnan perusteella voidaan katsoa, että kustakin kohteesta voidaan muodostaa maankäytön suunnittelun kannalta riittävä kuva kunkin osa-alueen linnustosta ja sen tärkeimmistä arvoista. Maankäytön suunnittelun suhteen ei ole esimerkiksi kovin oleellista tarkkojen parimäärien tai jokaisen tavanomaisen lajin esiintymisen selvittäminen (poikkeustapauksia lukuun ottamatta). Pålböleträsk Järvi on pieneltä osin ruovikkoinen ja ilmeisesti ympäristön viljelys on rehevöittänyt matalampia poukamia. Havaittu lajisto kuvasta toisaalta hyvin viljelysmaiden lajistoa (mm. kiuru, isokuovi, pikkuvarpunen), toisaalta lajisto on tyypillistä vesi- ja rantalinnustoa. Järveä ei voi pitää mitenkään erityisen arvokkaana lintujärvenä, koska siitä puuttuvat laajemmat ruovikot ja kelluslehtikasvillisuuden alueet ja toisaalta suuri osa rannoista on jo jollain tavalla ihmistoiminnan vaikutuksen alaisena. Alueen metsäisten osuuksien linnusto on tavanomaista eteläsuomalaista metsälajistoa, joskin etelärannan rantavyöhykkeessä on paljon lahopuuta ja pökkelöä sekä vanhempaa lehtipuuta, mikä sinällään luo edellytyksiä esim. erilaisten kolopesijöiden ja tikkojen pesintään. Kvarnträsket (Myllyjärvi) Järven suurimpana linnustollisena arvona voidaan pitää sen erämaisuutta ja rakentamattomuutta. Kyseisen järven kokoiset täysin rakentamattomat järvet eivät ole Etelä-Suomessa enää tavallisia. Järven lajisto kuvaa myös hyvin sen arvokkaimpia arvoja karuutta, jossain määrin eristäytyneisyyttä ja erämaisuutta. Kalasääski pesii järven pohjoisosan pienessä puustoisessa saaressa ja kuikasta ja laulujoutsenesta tehdyt havainnot viittaavat myös siihen, että lajit todennäköisesti pesivät järvellä, oletettavasti sen pohjoisosassa. Rannat siellä soveltuvat molempien lajien pesinnälle. Metsäisten alueiden lajistoa voi pitää tyypillisenä käsiteltyjen metsäalueiden lajistona, joskin metson pesiminen alueella tai sen läheisyydessä on näinkin eteläisessä Suomessa, käsitellyillä metsäalueilla hieman epätavanomaisempi havainto. Havaitun järvellä ja sen rannoilla pesivän ja havaitun lajiston perusteella järveä ja sen ranta-alueita voi kuitenkin pitää linnustollisesti suhteellisen arvokkaana huolimatta siitä, ettei lajiston runsaus olekaan suurta. Rakennuspaikka A Havaittu lajisto ei ole mitenkään poikkeuksellista. Yhtenäisemmät ruovikkoalueet ja siten vesilinnuston kannalta olennaisemmat ja tärkeämmät alueet sijoittuvat rakennuspaikasta pohjoiseen. Rannan tuntumassa on varttunuttakin lehtipuustoa ja lehtomaista metsäaluetta, mutta alue on liian pienialainen muodostaakseen jollain tavalla lehtolajistolle olennaisen elinympäristökokonaisuuden. Kohde ei itsessään muodosta minkäänlaista ar- 11

Linnustoselvitys Pernajan alueen ranta-asemakaavojen laatimista varten vokasta linnustollisesti arvokasta aluetta ja sen merkitys linnustoarvojen osalta liittyy lähinnä Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue- nimiseen laajaan Natura 2000-alueeseen muodostuviin kokonaisvaikutuksiin, joita ei tässä tarkastella yksityiskohtaisemmin. Rakennuspaikka B-C Kohteen alueella havaittu lajisto oli tavanomaista metsälajistoa ja ranta- vesilintulajistoa. Kohteen rantaalueilla ei ole laajoja yhtenäisiä ruovikoita, ne sijoittuvat kohteesta länteen ja pohjoiseen. Linnustovaikutusten osalta olennaisinta on pitää rakentamattoman rannan yhtenäinen osuus mahdollisimman laajana. Kohde ei itsessään muodosta minkäänlaista arvokasta linnustollisesti arvokasta aluetta ja sen merkitys linnustoarvojen osalta liittyy lähinnä Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue- nimiseen laajaan Natura 2000- alueeseen muodostuviin kokonaisvaikutuksiin, joita ei tässä tarkastella yksityiskohtaisemmin. Rakennuspaikka D Kohde on vahvasti ihmistoiminnan vaikutuksen alaisena, alueella on pysäköintialuetta, veneenlaskupaikkaa ja lahdella oli ankkurissa myös veneitä. Nykyinen lajisto on hyvin tavanomaista ja suurimmaksi osaksi todennäköisesti sopeutunut alueen nykyiseen käyttöön. Kohde ei itsessään muodosta minkäänlaista arvokasta linnustollisesti arvokasta aluetta ja sen merkitys linnustoarvojen osalta liittyy lähinnä Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue- nimiseen laajaan Natura 2000-alueeseen muodostuviin kokonaisvaikutuksiin, joita ei tässä tarkastella yksityiskohtaisemmin. Rakennuspaikka E (Labbyträsket) Kohde sijaitsee melko eristyneen, melko karun järven rannalla. Osa rannoista on kuitenkin ruovikkorantoja ja järvellä havaittiin maastokäynnin yhteydessä laulujoutsen poikasineen. Järvi todennäköisesti soveltuu hyvin lajin pesintään suhteellisen suuren rakentamattomuutensa ja eristäytyneisyytensä vuoksi. Nyt kyseessä oleva rakennuspaikka ei todennäköisesti ole lähellä laulujoutsenelle soveltuvaa pesimäaluetta ja lajille soveltuvaa pesimäbiotooppia on järven muilla rannoilla enemmässä määrin. Laulujoutsenen pesimismahdollisuuksien säilyminen järvellä riippuu lähinnä mahdollisen laajamittaisemman rakentamisen sijoittumisesta järvelle (vapaan yhtenäisen rantaviivan säilymisellä on olennainen merkitys) sekä järvellä keväällä-alkukesällä tapahtuvasta liikenteestä ja toiminnasta. 6 YHTEENVETO Tutkituista kohteista lajistollisesti arvokkaimpana voidaan pitää Kvarträsketin järven kokonaisuutta, jonka linnustolliset arvot perustuvat lähinnä järven erämaisuuteen, rakentamattomuuteen sekä pesivään lajistoon (kalasääski, hyvin todennäköisesti myös kuikka ja laulujoutsen). Labbyträskin osalta voidaan todeta, että vaikka se on muutoin lajistoltaan melko tavanomainen, järven suhteellisen suuri rantarakentamattomuus ja laulujoutsenen pesintä järvellä nostavat kohteen arvoa. Muiden kohteiden osalta voidaan todeta, että kohteet itsessään eivät muodosta linnustollisesti arvokkaita kokonaisuuksia (jo pienialaisuuksiensakin vuoksi) tai ne on jo ihmistoiminnan ja rakentamisen osalta menetetty. Meren rannalla sijaitsevien kohteiden osalta mahdollisen lisärakentamisen linnustollinen merkitys liittyy lähinnä Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue- nimiseen laajaan Natura 2000-alueeseen muodostuviin kokonaisvaikutuksiin. Paikallisesti näillä rakennuspaikoilla ei todennäköisesti ole nykyiseen tilanteeseen verrattuna juurikaan merkitystä, mutta tässä selvityksessä ei ole huomioitu mahdollisia muita alueella käynnissä olevia tai tulevia suunnitelmia tai hankkeita.. 12

Linnustoselvitys Pernajan alueen ranta-asemakaavojen laatimista varten Liite 1. Pålböleträskiin ja Kvarnträsketiin (Myllyjärvi) liittyvät maa-alueet (numeroilla 1 ja 2). 13