LAUSUNTO YLEISKAAVALUONNOKSESTA 2050

Transkriptio

1 Sivu 1 / 6 LAUSUNTO YLEISKAAVALUONNOKSESTA 2050 JOHDANTO Puistola-Seura on kaupunginosayhdistys, joka toimii Koillis-Helsingissä Puistolan, Heikinlaakson, Ala-Tikkurilan ja Alppikylän alueella. Uudessa yleiskaavaluonnoksessa meitä kiinnostavat suunnitelmat, jotka koskevan Malmin lentokenttää ympäristöineen sekä Suuntimopuistoa. Keskitymme lausunnossamme niihin. Lentokenttäalue reunusmetsineen on meille ennen muuta viihtyisä luonto- ja ulkoilualue, joita koillisilla alueilla on tunnustetusti muita Helsingin alueita vähemmän. Meidän on sen vuoksi vaikea hyväksyä suunnitelmaa, joka toteutettuna merkitsisi luontoarvojen ja ulkoilumahdollisuuksien lähes täydellistä menetystä. Esitämme seuraavassa mielipiteemme sekä muutamia vaihtoehtoja meidän kannaltamme epäonnistuneelle luonnokselle. YLISUURIA KAAVAILUJA KOKO KAUPUNGILLE ASUKKAITA KUULEMATTA Asukasmäärää halutaan joidenkin mielipiteiden mukaan kasvattaa hillittömästi eli :lla vuoteen 2050 mennessä. Tarkastelun ulottamista vuoteen 2050 saakka voidaan perustellusti pitää ennustamisen kannalta liian pitkänä ajanjaksona ja siinä lähtökohdaksi oletettu kehitys ei palvelisi asukkaiden etuja eikä lisäisi Helsingin viihtyisyyttä. Erityisesti se merkitsisi viher- ja ulkoilualueiden huomattavaa vähentymistä. Yleiskaavaluonnoksen mukaan tämä koskisi erityisen suuresti koillista Helsinkiä ja sen mukana Puistolaa, mutta myös muualta tulee samaa viestiä. Tälle suuruudenhulluudelle ei kokemuksemme mukaan löydy asukkaiden kannatusta, kuten osoittaa Mapita Oy:n tekemä tutkimus (2013), missä keskusta-alueiden ulkopuolella asuvat eivät kannata asutuksen merkittävää tiivistämistä. Eteläisemmillä alueilla tiivistämiselle on kannatusta. Tuloksen tulos on kyseenalainen, sillä kyselyssä vastaajia nimenomaan houkuteltiin etsimään rakentamiskohteita. Houkuttelusta huolimatta tiivistäminen ei saanut laajaa kannatusta kaupungin reuna-alueilla, minne on muutettu nimenomaan luonnon ja luontomaiseman houkuttelemina. Ei ole hyväksyttävää, mikäli kaupungin päätöksentekijät jättävät asukkaiden mielipiteet huomiotta tässä asiassa.

2 Sivu 2 / 6 Laaditun yleiskaavaluonnoksen tekstiosassa käytetään tällaiseen selvitykseen sopimattomia kaupallisen mielikuvamarkkinoinnin ilmaisuja kuten: vetovoimainen, omaleimainen, laadukas, tyylikäs jne. Tällaiset eivät kuulu asiakirjaan, jonka pohjalta ollaan tekemässä kauaskantoisia ratkaisuja. Sama koskee useita luonnoksen havainnekuvia aurinkoisine vehreine maisemineen ja nuorine ihmisineen. Lentokentän alueen ideointia. Kuva: KSV/ Kristian Kere, 2013 HALUAMME, ETTÄ LENTOKENTTÄ SÄILYISI Lentotoiminnan lopettamisesta on tehty eräs päätös, joka kuitenkin voi muuttua. Siksi yleiskaavaa ei tulisi vielä suunnitella yksinomaan lentotoiminnan lopettamisen varaan. Lopettamista vastaan puhuvat monet tekijät, joista tuomme esille seuraavat: 1. Liikennekulttuurihistoriallinen arvo on huomattava. Malmi on ensimmäinen merkittävä suomalainen lentokenttä arvokkaine rakennuksineen ilmailuhistorian varhaisilta ajoilta. Suomen historian vaiherikkaisiin vuosiin ja 1950-luvuilla kenttä liittyy konkreettisesti monin tavoin. Kentällä on merkittävä museoarvo, jonka yleiskaavaluonnos toteutettuna hävittäisi. Kansainvälisesti toimiva Worlds Monuments Fund-säätiö on tunnustanut kentän arvon kulttuurihistoriallisesti poikkeuksellisen arvokkaana kohteena maailmassa valitsemalla sen yhdeksi noin sadasta arvokkaasta kohteesta. 2. Mielestämme Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 ei toteudu Yleiskaavaluonnoksessa. Erityisesti 39 Yleiskaavan sisältövaatimukset, joissa todetaan, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

3 Sivu 3 / 6 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. 3. Kentän ympärillä olevat vihreät alueet eivät ole joutomaita, jotka olisi jätetty rakentamatta lentomelun takia, vaan Koillisen lähes ainoat ulkoilu- ja luontoalueet (ns Koillisen vihersormi) vilkkaasti käytettyine ulkoilupolkuineen. Koillisessa on tunnustetusti jo nyt muihin alueisiin verrattuna niukasti viheralueita. Tattarisuon metsä ja pensaikot ovat lintujen ja muiden eläinten merkittäviä elinalueita. Puistola-Seuralla on lintujen esiintymisestä 30 vuoden tilasto Helsinki-päivältä, jolloin kenttä on kierretty yleisötapahtumana ns. Satakielikierroksen merkeissä (ks. liite 1) 4. Lentotoiminnalle, joka on pääosin ammattimaista pienilmailua, ei ole osoitettavissa kohtuuetäisyydeltä uutta paikkaa ja useat yritykset alueella joutuisivat lopettamaan toimintansa. Toisaalta pääkaupunkiseutu tarvitsee joka tapauksessa Helsinki-Vantaan kentän lisäksi kohtuuetäisyydeltä pienkonelentokentän, jollainen Malmin lentokenttänä kaikkine infrastruktuureineen on jo olemassa. 5. Kenttäaluetta on topografialtaan tasaisena vaikea saada kaupunkikuvaltaan houkuttelevaksi. 6. Maapohja on entisenä suona huonosti kantavaa ja rakentaminen tulisi tästä syystä huomattavan kalliiksi sekä rakennusten että alueen infrastruktuurin osalta. 7. Alueen monet osat ovat saastuneita teollisuuden, lentotoiminnan ja sodan takia. Ennen rakentamista näiden alueiden maa-ainesta pitäisi runsaasti vaihtaa. Tästä todennäköisesti aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia. Näistä haasteista ei ole tietääksemme vielä tehty kunnollista selvitystä, ja kalliiksi tulisi jo kattavan selvityksen tekeminenkin. 8. Koska lopettamispäätös on ollut poliittinen ja mielestämme väärä, se voidaan haluttaessa muuttaa uudella poliittisella vaihtoehtopäätöksellä. Siinä tapauksessa suunnittelun jatkaminen kentän lopettamisvaihtoehdon pohjalta olisi verovarojen tuhlausta. JOS LENTOKENTTÄ KUITENKIN LOPETETAAN Pohjaksi on otettava Koillisen vihersormen elvyttäminen. Kuten edellä todetaan, alue on ainut laajempi viheralue Koillisessa. Kaupungin useimmissa muissa osissa on

4 Sivu 4 / 6 vihersormi-ajatus melko hyvin toteutunut. Miksi meitä koillisessa kohdeltaisiin toisin? On myös huomattava, että eteläisessä Helsingissä aukeavat avarat merinäkymät. Helsingin merenrannattomilla alueilla vaatimattomatkin avoimet näkymät, pellot, pientareet ja samalla tietysti myös lentokentän avoin alue ovat samalla tavoin viihtyvyystekijöitä. Luonnoksessa esitetään käsittämätön ja aivan ylimitoitettu tavoite ahtaa tai jopa uutta asukasta palveluineen ja ajoneuvoineen lentokentältä ja sitä ympäröiviltä viheralueilta vapautuvalle alueelle, jonka koko ilman kentän ympärillä olevia viheralueita on 1,3 km2 ja joutomaiksi suunnitelman lähtökohdissa ilmeisesti tulkittuine viher- ja peltoalueineen yhteensä 2,6 km2. Tämä vastaisi nykyisen suurin piirtein Riihimäen tai Ahvenanmaan asukasmääriä. Asukastiheyskin ylittäisi kaikkien jo tiiviiksi koettujen lähikulmien lähiöiden (Tapulikaupunki, Hakunila, Jakomäki) luvut moninkertaisesti. Arviomme mukaan lentokentälle ei voisi mahtua vihersormea katkaisematta edes jollain tavoin houkuttelevia asuntoja alle uudelle asukkaalle. Tämäkin olisi vaikeaa toteuttaa ilman että liikenne-, autojen pysäköinti yms. ongelmat olisivat vaikeasti ratkaistavia. Suunnittelutyössä ilmeisesti jonkinlaisena esikuvana on käytetty Lounais-Saksassa Freiburgin kaupungissa toteutettua kokeilualuetta. Siitä otettu ilmakuva paljastaa miten ahdistavan ahtaasta asumisympäristöstä siellä on kysymys. Malmin lentokentälle ja sitä ympäröiville viheralueille toteutettuna samankaltainen ratkaisu olisi vielä ankeampi Freiburgin alueen koon ollessa vain murto-osa siitä. Vuonna 2012 otettu ilmakuva Freiburg Vauban alueesta.

5 Sivu 5 / 6 Malmin lentokentän nykyinen alue tulisi säilyttää vihersormena puistolalaisille, tapanilalaisille, jakomäkeläisille, alppikyläläisille, sepänmäkeläisille, malmilaisille ja kauempaakin tuleville. Tällöin Tattarisuon metsä ja läheiset viheralueet säilyisivät ja kentän ympärillä oleva ulkoilureitti säilyttäisi ilmeensä ja pituutensa. Kenttäalueelle olisi myös jätettävä edustava osuus kiitoradoista ja avoimista niityistä historiallisena muistomerkkinä liikennekulttuurihistoriallisesti arvokkaasta kohteesta, jota ei ymmärretty aikanaan arvostaa. Erityisen kiinnostava kokonaisuus kenttäalueelle saataisiin Puistolan alueen suunnasta purkautuvista Longinojan latvavesistöistä sekä Tattarisuon entisen avolähteen luona olevalta lähteikköalueelta purkautuvasta pohjavedestä, joka nyt ohjataan lentokentän alittavaa putkea pitkin Longinojaan. Uusi tilanne mahdollistaisi vesien ohjaamisen maanpäälliseen uomaan, jolloin ankean yksitoikkoiselle alueelle saataisiin virkistävä puiston ympäröivä vesiaihe, johon voitaisiin tehdä myös lampia. Tämän kaltaiset maisemaelementit puuttuvat Koillisesta kokonaan. Suunnittelun pohjana voisi käyttää esimerkiksi Vantaan Kartanonkosken vastaavia ratkaisuja. Vesialueet siellä tosin ovat melko suppeita, mutta lähellä heillä on myös Vantaanjoki. SUURMETSÄNTIE JA SEN POHJOISPUOLI Rakentamisaluetta ei missään tapauksessa saa ulottaa Suurmetsäntien pohjoispuolelle, missä sijaitsee muun muassa urheilupuiston ja Puistolan peruskoulun vieressä oleva metsäsaareke. Metsäsaarekkeessa on koulun ja ulkoilijoiden sekä kesällä että talvella vilkkaasti käyttämä pururata. Se sopii turvallisena hyvin myös pienten ulkoilijoiden käyttöön. Metsikköä käytetään myös koulun luonnontiedon opetuksessa tutustumiskohteena. Suurmetsäntien varressa on kaupungin istuttama ja hoitama jalojen lehtipuiden arboretum, jota käytetään niin ikään opetuksessa. Aurinkomäentie ja Maamiehenpolkupolku muodostavat Helsingin oloissa ainutlaatuisen idyllisen museotien. Se tarjoaa näkymän ja tuntuman aikakauteen, jolloin Vantaan puistokaupunki runsas 100 vuotta sitten pantiin alulle. Tämä polku liittyy saumattomasti mainittuun metsäsaarekkeeseen. Näille alueille ei ole syytä suunnitella uutta asutusta. Suurmetsäntien muuttaminen kaupunkikaduksi sen varteen rakennettavine kerrostaloineen tuntuu erittäin vilkkaan läpiajoliikenteen takia epärealistiselta. Tie on vilkkaasti liikennöity ja tuottaa runsaasti liikennemelua. Ajonopeuksia ei

6 Sivu 6 / 6 mielestämme taas voi alentaa aamu- ja iltapäiväliikenteessä pahaa ruuhkaa aiheuttamatta. SUUNTIMOPUISTO Suuntimopuisto on Puistolan ainut rakennettu puisto. Sitä käyttävät pääosin lapset ja sinne on kaupungin toimesta rakennettu myös leikkivälineitä. Talvisin paikalla on luistelukenttä. Luonnoksen mukaan näyttää siltä, että puistoa ehdotetaan kaavaluonnoksessa tiiviiseen kerrostaloasuntokäyttöön. Puistolan puistotilanteen ollessa tunnustetusti kaupungin muihin alueisiin verrattuna heikko, Puistola-Seura ei pidä luonnoksessa esitettyä puiston lopettamista ja korvaamista kerrostaloilla hyväksyttävänä. Helsingissä Puistola-Seura ry Kari Koponen Puheenjohtaja Ilkka Uotila I varapuheenjohtaja

7 Liite Yleiskaavaluonnoslausuntoon, Puistola-seura Tilastot ovat Helsinki-päivinä pidetyiltä Malmin lentokentän kiertävältä satakielikierroksilta vuosilta Yhden päivän otos on herkkä monille tekijöille kuten säälle, mutta antaa tiivistetyn kuvan linnustosta. Kasvustosta on erillinen inventointi ja alue on Suomenlinnan jälkeen yksi Helsingin parhaista. Edellä mainitut tilastot vahvistavat Helsingin ympäristökeskuksen näkemystä (alla ote Yleiskaavaluonnoksen Maisema- ja viherrakenne -tekstistä). On käsittämätöntä että yleiskaavaluonnoksen laatijat ovat tehneet oman perustelemattoman tulkinnan ja tähtäävät siihen että rikas linnusto ja kasvusto katoavat sieltä ja samalla koko Koillisen Helsingin parhaalta alueelta. Helsingin ympäristökeskus on luokitellut arvokkaaksi linnustokohteeksi koko lentokentän alueen sekä osan Tattarisuon metsistä. Alueella esiintyy muutamia Uudellamaalla harvinaistuneita tai uhanalaisia lajeja, mutta niiden hävitessä vaikutus olisi pieni verrattuna maakunnan koko pesimäkantaan. Lain mukaan rauhoitettuja luonnonsuojelukohteita tai rauhoitettavia kohteita ei ole. Ympäristökeskuksen luontoinventoinneissa arvokkaiksi luontokohteiksi luokiteltuja kohteita on lentokentän ympäristössä. Kohteet ovat lehtomaisia metsiä, niittyjä ja pensaikkoja Lajit Satakielten määrä

8 Satakielikierroksen lintuhavainnot yhteensä 30 kertana lintu latinaksi Kierrosten määrä, jolloin havaintoja ao. linnusta on tehty fasaani pha col 30 haarapääsky hirus rus 27 harakka pic pic 27 harmaalokki lar arg 25 harmaasieppo mus str 23 isokuovi num arq 22 kalalokki lar can 22 keltasirkku emb cit 21 keltavästäräkki mot fla 21 kesykyyhky col liv 21 kirjosieppo fis hyp 21 kiuru ala arv 20 kivitasku oen oen 20 kottarainen stu vul 19 kultarinta hip ict 17 käki cuc can 14 laulurastas tur phi 13 lehtokerttu syl bor 13 lehtokurppa sco rus 11 lehtopöllö str sp 11 leppälintu pho pho 10 luhtakerttunen acr ris 10 metsäkirvinen ant tri 9 mustapääkerttu syl atr 9 mustarastas tur mer 9 naakka cor mon 9 naurulokki lar rid 9 peippo fri coe 8 pensaskerttunen syl com 6 pensassirkkalintu loc nae 5 pensastasku sax rub 4 peukaloinen tro tro 4 pikkulepinkäinen LAN COL 4 punakylkirastas tur ili 4 punarinta eri rub 4 punavarpunen car ery 4 ruisrääkkä cre cre 3 räkättirastas tur pil 3 räystäspääsky del rub 3 sarvipöllö asi otu 3 satakieli lus lus 3 selkälokki lar fus 2 sepelkyyhky col pal 2 sinisorsa ana pla 2 sirittäjä Phy sib 2 talitiainen par maj 2 tavi ana cre 2 tervapääsky apu apu 2 tikli car car 1 töyhtöhyyppä van van 1 varis cor nix 1 viherpeippo chl chl 1 vihervarpunen car spi 1 viitakerttunen acr dum 1 viitasirkkalintu loc flu 1 västäräkki mot alb 1