Poliittinen ohjelma (Edustajiston hyväksymä 15.12.2014)
Sisällysluettelo Periaatteet... 3 Opiskelijan arki... 4 Asuminen... 4 Kevyt- ja joukkoliikenne... 4 Toimeentulo... 4 Opiskelijaterveydenhuolto... 5 Hyvinvointi... 5 Liikunta... 5 Opiskeleminen, ammattikorkeakoulun sisäiset asiat... 5 Työharjoittelu... 6 HAAGA-HELIAn kirjasto... 7 Opiskeluympäristö ja kampusverkko... 7 SORA -lainsäädäntö... 7 Opintojen ohjaus... 8 Esteettömyys... 8 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI)... 9 Opiskelijakunta ja opiskelijajärjestöt... 9 Opiskelijat ja opiskelijakunnan asema... 9 Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK... 9 Korkeakoulujärjestelmä... 9 Hakujärjestelmä ja hakukiintiöt... 9 Ylempi amk-tutkintonimike... 10 Kansainvälistyminen... 10 Ammattikorkeakouluverkko... 11 Ammattikorkeakoulujen rahoitus ja hallinto... 11
Periaatteet Avoimuus Päätöksenteon tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Avoin toiminta luo uskottavuutta, tasapainottaa ja aktivoi yhteiskuntaa. Kestävä kehitys Kestävä kehitys on tärkeää pitkäaikaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ympäristön saastuminen ja ilmastonmuutos ovat suurimpia koko nykyistä yhteiskuntaa uhkaavia ongelmia. HELGA toimii kierrättämisen, uusiokäytön ja päästöjen pienentämisen puolesta omassa toiminnassaan, sekä kannustaa muita toimijoita ja erityisesti HAAGA-HELIAa toimimaan samoin. HELGA edistää kestävää kehitystä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Maksuton koulutus Korkeasti koulutettu väestö on ensisijainen yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin mahdollistaja. Koulutus nähdään kaikkien oikeutena, eikä opiskelijalle myytävänä tuotteena. Maksuton koulutus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden korkeakoulututkinnon suorittamiseen sosioekonomisesta taustasta tai kansalaisuudesta riippumatta. Sekä perus- että jatkokoulutuksen maksuttomuus tukee suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja taloudellista kasvua. Opiskelijalähtöisyys Opiskelijoiden tarpeiden huomioon ottaminen ja heidän osallistamisensa korkeakoulutuksen puitteiden kehittämiseen tuo korkeakoululle lukuisia etuja. Pääsemällä aidosti vaikuttamaan opiskeluympäristönsä kehittämiseen opiskelijat ovat motivoituneempia osallistumaan ja kehittämään sitä omien kokemustensa perusteella. Opiskelijalähtöisyyttä tulee toteuttaa muun muassa ottamalla opiskelijat mukaan heitä koskevien päätösten suunnittelu- ja tekovaiheessa, mikä tarkoittaa, että opiskelijoita on kuunneltava koulutuksen ja opiskeluympäristön kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä kaikissa koulun toimielimissä ja työryhmissä. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Kaikki ihmiset syntyvät tasa-arvoisina, ja jokaiselle kuuluu samat luovuttamattomat perusoikeudet. HELGA vastustaa kaikenlaista syrjintää, joka perustuu ihonväriin, kotimaahan, sukupuoleen, poliittiseen vakaumukseen, seksuaalisuuteen, ikään tai muuhun vastaavaan tekijään.
Opiskelijan arki Asuminen Opiskelija-asuminen on opiskelijoiden pääsääntöinen asumismuoto. Opiskelija-asunnot ovat keskimääräisiä vuokra-asuntoja edullisempia. Sosiaalista asuntotuotantoa sekä tarjontaa ylläpitävät useat eri toimijat, joista HOASilla on suuri vastuu pääkaupunkiseudun opiskelija-asumisesta. Tarjontaa on riittävästi ja monipuolisesti. Pääkaupunkiseudun asuntotuotannossa tulee lisätä yksiöiden ja kaksioiden rakentamista, sekä asuntojen kokoa määrittelevistä normeista tulee luopua. Toimisto ja teollisuusrakennuksia tulee muuntaa asumiskäyttöön. Opiskelijat asuvat pääasiassa yksiössä ja kaksioissa. Soluasumisesta, jossa saniteettitilat ovat jaettuja, luovutaan. Konttiasumista tulee kokeilla pääkaupunkiseudulla. Konttiasuminen on tilapäinen asumismuoto. Valtion tulee tukea sosiaalista asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulla. Opiskelija-asuntoja tulee kaavoittaa lähtökohtaisesti kampusalueiden lähettyville, mutta kuitenkin niin, että opiskelija-asunnot eivät muodosta irrallista keskittymää muusta yhteiskunnasta. Opiskelija-asuntojen tuotantoa tulee lisätä. Opiskelija-asumisen hintatason tulee olla opiskelijoiden varallisuuteen nähden kohtuullisella tasolla. Kevyt- ja joukkoliikenne Kestävän kehityksen arvojen mukaisesti kevyt- ja joukkoliikenne ovat tulevaisuuden liikkumismuotoja yhä useammalle. Opiskelijat ovat monesti vähävaraisia henkilöitä, joille henkilöauto ei ole vaihtoehto. Opiskelijalle toimivat kulkuyhteydet ovat tärkeät, koska monesti päivät koostuvat useaan paikkaan siirtymisestä. Kampukset sijaitsevat hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. Kunnat vastaavat joukkoliikenteen kilpailukyvystä. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä on käytössä vähintään 50 % opiskelija-alennus. Porvoon ja Heinolan joukkoliikenteeseen tuodaan pääkaupunkiseutua vastaava alennus. Joukkoliikennettä kehitetään yhtenäisenä kokonaisuutena ilman kuntarajoja. Pyöräteitä ja muita kevyenliikenteen väyliä lisätään osaksi kaupungin liikkumismahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen vyöhykerajoista luovutaan. Opiskelijastatuksella oleville henkilöille on lähtökohtaisesti samat alennukset joukkoliikenteessä. Toimeentulo Opiskeleminen on paitsi yksilön, myös yhteiskunnan etu. Valtio tarjoaa opiskelijalle taloudellista tukea, joka mahdollistaa toimeentulon. Tällöin opiskelija voi keskittyä täysipainoisesti opiskeluun ja valmistua aikataulussa. Kuitenkin erityisesti pääkaupunkiseudulla elinkustannusten korkea taso pakottaa monet opiskelijat tekemään töitä varsinaisten opintojensa ohella Opintoraha on elinkustannusindeksiin sidottu.
Opintorahan on oltava sellaisella tasolla, että sillä ja opintolainalla tai vähäisellä työskentelyllä tulee taloudellisesti toimeen. Opintotuen tulee olla opintorahapainotteinen Opintotuen vuositulorajoja tulee korottaa ja ne täytyy sitoa elinkustannusindeksiin. Opintotuen asumislisä on nostettavissa kesäkuukausiltakin, ilman opintotuen tukikuukausien kulumista. Kesäopinnoista ei tarvitse tehdä erillistä selvitystä Kelalle etukäteen, vaan opintoja kesän osalta seurataan normaalisti. Opiskelijaterveydenhuolto Korkeakouluopiskelijat ovat lähtökohtaisesti eriarvoisessa asemassa terveydenhoitopalveluiden edessä. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat kunnallisen terveydenhuollon varassa, kun taas yliopistoopiskelijat ovat YTHS:n palveluiden piirissä. Tämä koskee myös pääkaupunkiseudun opiskelijoita, joiden terveydenhuollosta kaupungit vastaavat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) määrittämien suositusten raameissa. Valitettavasti pääkaupunkiseudulla näistä suosituksista jäädään radikaalisti jälkeen. Opiskelijaterveydenhuolto on järjestettävä sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestää Ylioppilaiden Terveydenhuoltosäätiö (YTHS). Hyvinvointi Tämän päivän opiskelija on huomisen työntekijä. Opiskelijoiden hyvinvointiin panostamalla ennaltaehkäistään opiskelukyvyn heikentymistä sekä parannetaan työelämässä jaksamista. Suositukset löytyvät osoitteesta: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=28707&name=dlfe- 3574.pdf HAAGA-HELIA edistää tarpeenmukaisten matalan kynnyksen hyvinvointipalveluiden saatavuutta. Korkeakoululla on tarjolla henkiseen jaksamisen tueksi suositusten mukaiset palvelut, kuten opintopsykologi. Opiskeluilmapiiri on avoin ja luotettava. Liikunta Säännöllinen liikunta edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista sekä ehkäisee syrjäytymistä. Liikunnalla on myös henkistä jaksamista edistävä vaikutus. HAAGA-HELIAn jokaiselle kampukselle tai sen yhteyteen tulee opiskelijaliikuntatarjontaa. Opiskelijaliikuntaa järjestetään HAAGA-HELIAssa korkeakoululiikunnan suositusten mukaisesti. Opiskelijaliikunnan mahdollisuuksien järjestämisestä vastaa opiskelijakunta, ja sitä rahoittaa ammattikorkeakoulu. Opiskeleminen, ammattikorkeakoulun sisäiset asiat
HELGA kannattaa vahvaa perustutkintoa, sekä erilaisia jatko- ja täydennyskoulutuksia, jotta ihmiset pystyvät hyödyntämään uutta tietoa työssään ja ylläpitämään ammattitaitoaan. Elinikäisen oppimisen tulee olla houkutteleva vaihtoehto yksilölle ja siihen tarjotaan mahdollisuuksia koko työuran ajan. Erilaiset oppimismuodot ottavat huomioon opiskelijoiden erilaiset tavat oppia ja korkeakoulussa niitä tulee olla tarjolla jokaisen opiskelijan tarpeiden mukaisesti. HAAGA-HELIAn ulkopuolella suoritetut opinnot tulee huomioida nykyistä paremmin AHOTtoiminnassa, jotta opiskelijoiden ei tarvitse tuhlata sekä omia että koulun resursseja samojen asioiden uudelleen opiskeluun. Opiskelijakunta HELGA ilmaisee huolensa siitä, että opettajille ei anneta erillisiä aikaresursseja AHOT-käytänteiden toteuttamiseen, mikä hidastaa koko AHOT-toiminnan hyödyntämistä ja kehittämistä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen on kiinteä osa ammattikorkeakoulutusta. AHOToinnin tarve arvioidaan yksilöllisesti, opiskelijan ja opettajan kanssa yhdessä. AHOTointiin laaditaan valtakunnalliset ohjeet. AHOToinnilla nopeutetaan tutkintoaikoja. Suorien korvaavuuksien (samanlaisten kurssien) hyväksilukeminen on automaattista. Alueellisesti ei saa olla päällekkäisiä koulutusvastuita. Oppimismuotoja tulee olla tarjolla tarpeen mukaisesti ja ne tulee huomioida koulutusta suunniteltaessa. Opetushenkilökunta osallistuu säännöllisesti työelämäjaksoille, jotta ammattitaito pysyy ajantasaisena. Opintojaksoilla ei ole turhaa päällekkäisyyttä. Opetussisällöt, opetusmateriaalit ja arviointikriteerit ovat yhdenvertaisia samalla kurssilla toteutuksesta riippumatta. Opiskelijoilta kerätään palautetta, jota hyödynnetään opetuksen parantamisessa. Opetuksen vuorovaikutusta kehitetään paremmaksi. Arviointi perustuu täysin osaamisen arviointiin. Kursseista on tarjolla erilaisia opetusmuotoja (verkko, läsnä jne.). Opetuksen laatua seurataan aktiivisesti. Opetuslaitteet ja ohjelmistot pidetään kehityksen mukana, päivittämällä niitä tarpeen vaatiessa. Työelämälähtöisiä projekteja ja kurssisisältöjä lisätään jatkuvasti osaksi opintojaksoja. Vapaasti valittavat opinnot muodostavat 10 % tutkinnon pituudesta. Työharjoittelu Työharjoittelu on pakollinen osa ammattikorkeakoulututkintoa ja sen tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan osaamista, antaa yhteyksiä työelämään ja tarjota konkreettista työkokemusta opintojen tueksi. Työharjoittelupaikan tulee olla selkeästi omaa alaa koskettava ja työharjoitteluohjauksen on oltava opiskelijan käytettävissä. Työharjoittelun aikana on tarjottava riittävä perehdytys sekä riittävän haastavia, koulutusta vastaavia tehtäviä. Opiskelijan on perusteltua odottaa kohtuullista korvausta omaa työpanostaan vastaan ja työehtojen tulee olla samat kuin harjoittelupaikan tarjoajan vakituisilla työntekijöillä. Opinnäytetyö tulee olla mahdollista suorittaa työharjoittelussa. Haaga-Helia tai opiskelijakunta ei välitä ilman erityisen painavaa syytä palkattomia työharjoittelupaikkoja. Harjoittelupaikkailmoituksessa mainitaan tehtävät ja korvaus. Harjoittelupaikoista laaditaan sopimus, josta käy ilmi oppimisvaatimukset.
HAAGA-HELIAn kirjasto HAAGA-HELIAn kirjastopalveluita kehitetään, jotta ne voisivat palvella opiskelijoiden tarpeita entistä paremmin. Kirjastopalveluiden rahoitus säilytetään vähintään nykyisellä tasollansa, sillä ne auttavat opiskelijoita monella tavalla kohtuullisen pienellä panoksella. E-kirjastotarjontaa kasvatetaan. Kirjakanta on ajantasaista. Pakolliset opiskelumateriaalit ovat opiskelijoiden saatavilla maksutta. Opiskelijakortti toimii myös kirjastokorttina. Kirjastojen sisällöt ovat kaikkien opiskelijoiden käytettävissä kampuksesta riippumatta. Kirjastopalvelut ovat opiskelijalle ilmaisia. Kirjasto voi periä sakkomaksuja. Opiskeluympäristö ja kampusverkko HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun toimipisteiden on oltava kooltaan ja kalustuksen puolesta tarkoituksenmukaisia. Tämä tarkoittaa, että jokaisesta toimipisteessä tulee olla tarjolla riittävät ja yhdenvertaiset puitteet opiskelijoille, henkilökunnalle ja koulutusohjelmien toteutukselle yleensä. Toimipisteissä toimivat koulutusohjelmat on järjestettävä siten, että siellä aloittavat opiskelijat saavat mahdollisuuksien mukaan opiskella samassa toimipisteessä tutkintonsa suorittamisen loppuun asti. Lisäksi tulisi pyrkiä siihen, että esimerkiksi toimipisteiden fyysinen etäisyys ei haittaa eri koulutusohjelmien välisiä yhteiskursseja ja -projekteja. Viihtyisyyttä lisäävät opiskelijoiden omat tilat, joissa he voivat välillä hengähtää rennossa ilmapiirissä. Erityisen tärkeää on, että opiskelijajärjestöillä ja opiskelijatoiminnalla yleisesti on käytössään tarpeeksi tilaa. Opiskelijatoiminta luo kouluun yhteisöllisyyttä ja ryhmähenkeä. HELGA näkee, että taloudellisesti haastavina aikoina ensisijainen säästökohde tulisi olla toimitiloissa, ennemmin kuin opetuksen laadussa. Keskittämällä koulutusta, ja tinkimättä liikaa eri koulutusohjelmien välisestä yhteistyöstä, luodaan paremmat puitteet sekä yhteishengen kasvattamiselle että opiskelujen sujuvuudelle. Jokaisella kampuksella on HELGA lounge -tyylinen ratkaisu. Opiskelutilojen aamu- ja ilta-aukioloaikoja pidennetään sekä niistä tiedotetaan nykyistä paremmin. Opiskelijakortti toimii kulunvalvonnan tunnistelätkänä ja opiskelijakortti tilataan kaikille opiskelijoille automaattisesti korkeakoulun toimesta. HAAGA-HELIA tarjoaa opiskelijoille tarvittavat opintoihin vaaditut työvälineohjelmistot ja tietoturvapalvelut. Kampuksilla on tarjolla lukollisia pyöräparkkeja. HAAGA-HELIA vastaa opiskelijatoiminnan tiloista ja välineistä. Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa opiskeluympäristöön. Opiskelijatoiminnalla luodaan yhteisöllisyyttä ja ryhmähenkeä kaikkien koulun toimijoiden kanssa. Luokkatilat ovat ergonomisesti kestäviä ja niissä on tarjolla erilaisia ratkaisuja luentojen seuraamiseksi (vrt. istuminen ja seisominen). SORA -lainsäädäntö SORA -lainsäädännöllä tarkoitetaan 1.1.2012 voimaan tullutta lainsäädännön muutosta, joka koskee ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitosten oikeuksia ja velvollisuuksia suhteessa opiskelijoihin. Lain tultua voimaan oppilaitokset voivat tietyin edellytyksin esimerkiksi erottaa opiskelijan väliaikaisesti tai peruuttaa opiskeluoikeuden pysyvästi. Lain pääasiallisena tarkoituksena on suojella
oppimisympäristöä, ja varmistaa etteivät epäsopivat henkilöt pääse sellaisiin ammatteihin, joissa ollaan tekemisissä esimerkiksi lasten, vanhusten tai vaarallisten asioiden parissa. HELGA kannattaa SORA -lainsäädännön tavoitteita. HELGA haluaa että HAAGA-HELIA tekisi mahdollisimman nopeasti oman ohjeet SORAn soveltamisesta HAAGA-HELIAssa, jotta kaikille olisi selvää miten toimitaan mahdollisen ongelman sattuessa. Koulun täytyy myös toimia tarkasti siten, ettei opiskelijoiden oikeusturva vaarannu. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu laatii HELGAn kanssa yhteistyössä HAAGA-HELIAn sora-käytänteet. Sora-tapauksia HAAGA-HELIAssa seurataan aktiivisesti ja niistä raportoidaan myös opiskelijakunta HELGAlle. Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus on keskeisessä asemassa opiskelijoiden opintojen jouduttamisessa ja HELGA näkee riittävän panostuksen tälle toiminnalle olennaisena toimenpiteenä tutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseksi. Opinto-ohjaajille on taattava riittävät aikaresurssit, jotta opiskelijat saavat tarvittavaa apua ja ohjausta opintojensa järjestämisessä. HELGA kannustaa HAAGA-HELIAa etsimään tapoja laajentaa ohjausaikoja ja tarjota sähköisiä ohjauspalveluja. Opinto-ohjauksen tulee olla opiskelijalähtöistä. Ohjauksen merkitys korostuu opintojen taitekohdissa, kuten opintojen alussa ja valmistumisen aikaan. Opinto-ohjaus on laadukasta ja siihen varataan riittävästi resursseja, ja opinto-ohjaajat ovat lähtökohtaisesti täysipäiväisiä ohjaajia. Opintojen ohjausta toteutetaan läpi tutkinnon ja siinä korostetaan opintojen taitekohtia (aloitus, harjoittelu, opinnäytetyö, valmistuminen). Opinto-ohjauksen työkaluja kehitetään. Esteettömyys Liikuntarajoitteiset ovat oma erityisryhmänsä, joiden määrä ei ole suuri, mutta joille esteet voivat ratkaisevasti haitata opiskelua. Korkeakouluissa pidetään esteettömyysnäkökohdat mielessä aina kampuksia remontoidessa, rakentaessa tai tiloja muokattaessa. Erityisryhmien opiskelua pitää pyrkiä helpottamaan, jos he erityistä apua tarvitsevat. Tarvittaessa kurssisisältöjä pitää muokata, jos suorittaminen normaalisti olisi opiskelijalle kohtuuttoman vaikeaa. Esteettömyys huomioidaan kaikessa HAAGA-HELIAn toiminnassa. Esteettömyydessä ei puututa pelkästään fyysisiin esteisiin, vaan myös henkiset, psyykkiset ja sosiaaliset esteet otetaan huomioon. HAAGA-HELIAlla on oppimisvaikeuksista tai muista oppimiseen vaikuttavista sairauksista toimintaohjeistukset, joissa määritellään erilaiset suoritustavat ja velvoitteet opetushenkilökunnalle sekä arvioijille.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on yksi ammattikorkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. TKI- toiminnalla pyritään edistämään tutkimustoimintaa korkeakoulun sisällä ja tarjoamaan alueellisia tarpeita palvelevaa kehitystyötä. Näiden lisäksi toimintaan osallistuvat opiskelijat saavat arvokasta kokemusta TKI- toimintaan osallistumisesta. TKI-hankkeisiin osallistuu opiskelijoita. TKI-hankkeista tiedotetaan opiskelijoita ja muita sidosryhmiä. Rahoitusmallissa huomioidaan opiskelijoiden TKI-toiminta. Opiskelijakunta ja opiskelijajärjestöt Opiskelijat ja opiskelijakunnan asema Ammattikorkeakoululaki 42 a määrittelee opiskelijakunnan aseman ammattikorkeakoulun sisällä. HELGAn mielestä lakiin kirjatut tehtävät ja edellytykset on turvattava jatkossakin. On johdonmukaista, että opiskelijakunnan asemaa suhteessa ylioppilaskuntaan yhdenmukaistetaan. Opiskelijakunnan rahoitus turvataan, niin että se ei ole riippuvainen korkeakoulusta. Opiskelijoilta peritään automaattinen terveydenhoitomaksu. Opiskelijat on edustettuna kaikilla hallinnon tasoilla. Opiskelijaedustajat nimittää opiskelijakunta. Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK SYL Ja SAMOK tekevät kv-edunvalvontaa yhdessä ja yhteisin resurssein. Suomesta maksetaan vain yhden järjestön ESU-jäsenyys. Duaalimallin purkautuessa SYL ja SAMOK yhdistetään. Korkeakoulujärjestelmä Suomessa on yksi korkeakoululaki, jonka alla on erilaisia korkeakouluja. Korkeakoulut eroavat opetustavoiltansa, mutta henkilökunta ja opiskelijat ovat lain edessä yhdenvertaisia. Korkeakouluista valmistutaan kansallisen viitekehyksen mukaisesti ja tutkinnot oikeuttavat jatko-opintoihin korkeakoulusta riippumatta. Korkeakoulutusta säätelee yksi korkeakoululaki. Korkeakoululain alla toimii erilaisia korkeakouluja, jotka eroavat toisistansa oppimistavoilta ja opetustehtävältänsä. Kaikki korkeakoulujen opiskelijat sekä henkilökunnan jäsenet ovat lain edessä yhdenvertaisia. Hakujärjestelmä ja hakukiintiöt Korkeakoulujen hakujärjestelmän uudistaminen vaikuttaa myös monella tavalla korkeakoulujen sisäiseen toimintaan. Koulutustarjonnan vahvuuksina ovat hyvin profiloidut koulutusohjelmat, joista erityisesti HAAGA-HELIAssa tradenomitutkintoon tähtäävät koulutusohjelmat tulee vastaisuudessakin pitää erillään. Koulutusalakohtaiseen hakuun siirtyessä huomioidaan korkeakoulukohtainen tutkintojen profilointi.
Jokaista hakijaa kohdellaan yhteishaussa tasavertaisesti eikä hakijakiintiöitä oteta käyttöön. Hakukohteiden määrää pyritään karsimaan, mutta kuitenkin niin, että koulutusohjelmien profiileja ei tuhota samalla. Korkeakoulut laativat yhteiset siirtymäkäytänteet, jotka takaavat opiskelijoille mahdollisuuden vaihtaa opiskelupaikkaa luopumalla vanhasta opiskeluoikeudesta. Yhteishaussa hakukelpoisia ovat kaikki toisen asteen tutkinnon suorittaneet henkilöt. Aloituspaikoista annetaan totuudenmukaista tietoa opiskelijoille. Aloituspaikkoja säädellään huolellisella ennakoinnilla jossa huomioidaan alueen korkeakoulujen koulutusvastuut, profiilit sekä työelämän tarpeet. Ylempi amk-tutkintonimike Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimike tulee olla maisteri (AMK). Tällä korostetaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon merkitystä ja markkinoidaan tutkintoa opiskelijoille lisäarvoa tuovana sekä työantajille tutkinnon suorittaneen osaamista korostavana tutkintona. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tulee antaa yliopiston maisteritutkintoon verrattuna yhtäläiset mahdollisuudet jatkaa edelleen tohtoriopintoihin. Ylempi AMK tutkinto tunnetaan nimellä Maisteri (AMK). YAMK tutkinto oikeuttaa yhdenvertaiset mahdollisuudet tohtori-opintoihin yliopiston maisterin tutkinnon kanssa. YAMK tutkinnon kolmen vuoden työssäolopakko poistetaan. Kansainvälistyminen Vahva kansainvälinen toiminta on keskeinen osa niin korkeakoulutusta kuin opiskelijakuntatoimintaakin, mikä edesauttaa kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille tarjotun osaamisen hyödyntämistä ja säilyttämistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Opetuskielen tasoa on nostettava niin, että kieli ei vaikeuta opiskelijoiden opintoja. Kansainvälisiä tutkinto- opiskelijoita ja vaihto-opiskelijoita tulee tiedottaa ja rohkaista ottamaan aktiivisemmin osaa oman koulutuksensa kehittämiseen. Samoin HAAGA-HELIAan opiskelemaan pyrkiville kansainvälisille opiskelijoille tulee antaa enemmän tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja heidän arkeensa erityisesti vaikuttavista elinkustannuksista ja kulttuurillisista erityispiirteistä. Kansainvälisyyttä painotetaan tutkinnoissa merkittävästi. Kansainvälistymiseen tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja, sekä kannustetaan kaikkia osallistumaan niihin (vrt. Kotikansainvälistyminen, kv-vaihto, henkilökuntavaihto jne.). Kansainvälisten opiskelijoiden kielitaitoa, työelämäyhteyksiä ja integraatiota tuetaan korkeakoulujen taholta. Kansainväliset opiskelijat valmistuvat kielten osaamisen viitekehyksen tasojen B2/YKI4 kotimaisten kielten osaamisella. Koulutusvienti palveluista ei muodostu maksuja yksittäisille henkilöille. Tilaajana toimii aina organisaatio, joka hoitaa koulutuksen maksut.
Ammattikorkeakouluverkko Ammattikorkeakouluverkkoa tulee harventaa ja yhdenmukaistaa nykyisestä. Osa nykyisistä ammattikorkeakouluista on yksinkertaisesti liian pieniä kyetäkseen tarjoamaan opiskelijoilleen korkealaatuista opetusta ja hyviä tukipalveluja. Ammattikorkeakouluverkon päällekkäisistä koulutuksista alueittain luovutaan. Ammattikorkeakoulut ovat moniammatillisia laitoksia ja koulutusalojen välillä on jatkuvaa yhteistyötä, opinnoissa, innovoinnissa jne. Ammattikorkeakoulujen rahoitus ja hallinto ammattikorkeakouluhallintoa ja -rahoitusta kehitetään jatkuvasti tavalla, joka takaa mahdollisimman laajan toiminnallisen itsenäisyyden ammattikorkeakouluille. Hallinnon uudistamisen yhteydessä pidetään huolta kattavan opiskelijaedustuksen toteutumisesta. Rahoitusperusteet ovat tulospainotteisia ja keskittyvät laadullisiin mittareihin, joita seurataan ja kehitetään koulutustarve huomioiden. Rahoitusmallissa huomioidaan opiskelijoiden TKI-toiminta. Opiskelijapalautemittarin lisäksi tulee olla muita laadullisia mittareita rahoituksessa. Laadullinen työllistyminen huomioidaan rahoitusmallissa. Opiskelijapalveluiden suhdetta suosituksiin verrataan ja osa rahoitusmallista perustuu tähän suhteeseen.