Miten tutkimustieto ja käytännön tietotarpeet kohtaavat? Maatalous ja Itämeri Mari Walls, MTT Tutkimuksesta vauhtia Itämeren muutoksen hallintaan. Suomen Akatemian Itämeri-seminaari 4.-5.11.2008
Maatalous, ympäristö ja Itämeri Ympäristö on maatalouden tulevaisuuden rakentumisen kannalta keskiössä: Luonnonvarojen kestävä käyttö Vastuullisuus: alkutuotannon yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Ruokaketjun laatu Maaseudun elinvoimaisuus ja uusintaminen Maatalous: uusiutuviin luonnonvaroihin pohjaavaa korkean osaamisen taloutta (vihreä talous) Maatalous on maankäyttömuoto valuma-alueella; kytkentä Itämereen
Vesiensuojelutavoitteet ja maatalous Maatalous hajakuormittaa vesistöjä edelleen tarvitaan uusia ratkaisuja ravinnekuormituksen hallintaan Itämeren tilan parantamisen toimintaohjelma (Itämeren suojelukomissio HELCOM, Baltic Sea Action Plan) Vesiensuojelun tavoiteohjelma 2015: maatalouden ravinnekuormituksen leikkaaminen 30% v. 2000 tasosta EU:n vesipuitedirektiivin toimeenpano Maatalouden ympäristötuen toimenpiteet ja niiden kehittäminen ELI: kansainväliset ja kansalliset poliittiset ohjauskeinot ja sääntely olemassa MUTTA: tietopohja? toimijoiden sitoutuminen? konkreettiset toimenpiteet? vaikuttavuus?
Huomioita ja haasteita Maatalouden vesiensuojelulle on yhteiskunnallisesti asetettu tavoitteet Sitoutuminen tavoitteisiin kytkeytyy tavoitteiden hyväksyttävyyteen ja ohjauskeinojen toimivuuteen Millä konkreettisilla keinoilla tavoitteeseen päästään? Mikä on tutkimuksen rooli? Resurssit (tutkimusosaaminen, asiantuntijat, tietoaineistot, rahoitus) meillä hyvin tunnistettu yhteensaattamisen haaste Konkreettisia toimenpiteitä/ välineitä kehitettävä ennakkoluulottomasti: innovatiivisuus ja keksinnöllisyys tutkimuksessa MUTTA: Yhteiskunnallinen tavoitetila realisoituu maatilayrityksessä tietyssä paikassa ja ajassa. Realisoitumiseen vaikuttavat merkittävästi globaalit prosessit: ruokamarkkinat, tuotantokustannukset, ilmastonmuutos jne.
Miten näemme tutkimuksen? multidisiplinaarinen - monitieteinen interdisiplinaarinen - tieteidenvälinen transdisiplinaarinen - tieteenrajat ylittävä ja myös tiedon käyttäjät integroiva Wikipedia: Transdisciplinarity as a principle of integrative forms of research comprises a family of methods for relating scientific knowledge and extra-scientific experience and practice in problemsolving. In this understanding, transdisciplinary research addresses issues of the real world, not issues of origin and relevance only in scientific debate. perustutkimus - soveltava tutkimus ongelmalähtöinen, ratkaisuhakuinen tutkimus asiakaslähtöinen, käyttäjälähtöinen tutkimus osallistava tutkimus
Miten näemme tutkijanuran ja meritoitumisen? Haasteita tutkimuksen relevanssin määrittäminen, työstäminen ja arviointi tutkijan kannustimet ja tutkijanuran vaihtoehdot tutkimuksen vaikuttavuuden ja tutkijan työn laadun tunnistaminen myös perinteisten tieteen mittareiden ulkopuolella innovatiivisuuden ja keksinnöllisyyden tukeminen tutkijan (tutkija-keksijän) liikkuminen tutkimuksen ja yrittämisen välillä
Miten näemme Itämeren? Maallikon lähtökohta tuottajan lähtökohtana tuotannon kannattavuus; jos ympäristökysymys/ vastuullisuus/ kestävyys ei ole integroitu tuotantojärjestelmään, se on helppo sivuuttaa maallikon riskinarviointi perustuu niihin asioihin ja kokemuksiin, jotka ovat lähellä; ts. mitä kauempana Itämeri kokemuksellisesti on, sitä vähäisemmältä riski tuntuu
Miten näemme Itämeren? Tutkijan lähtökohta tutkijan tarkastelee Itämerta oman tieteenalansa/ erityisosaamisalueensa kautta; syy-seuraussuhteiden analyysi ja ymmärtäminen (esim. ekologi tutkii ekosysteemin toimintaa ja resilienssiä, biodiversiteetin toiminnallista merkitystä, elinkiertoekologian muutoksia eri ympäristöissä) kokonaisuuden hahmottamiseksi ja erilaisten tietoaineistojen hyödyntämiseksi keskeisenä työkaluina integroitu mallinnus
Miten näemme Itämeren? Päätöksentekijän lähtökohta olemassaolevan parhaan tiedon hyödyntäminen taustoittamaan päätöksentekoa päätöksentekoa helpottaa eri vaihtoehtojen ja niiden seurausvaikutusten kustannustarkastelu ja epävarmuuksien esittäminen skenaariot, ennakointi, raha ohjauskeinojen kehittämisessä ohjauksen markkinavetoisuus, kannustavuus päätöksenteon eri tasot ja kansainvälinen ulottuvuus
Maatalouden vesistökuormitus: tutkimustiedon käyttäjät Tutkimustietoa ratkaisujen tueksi tarvitsevat: poliittiset päätöksentekijät hallinto eri tasoilla neuvonta maatilayritys kuluttaja kansalainen Tiedon konkreettisuuden, tiedon sisältämän epävarmuuden ja yleistettävyyden aste vaihtelee eri käyttäjäryhmille
Suuri osa liuenneen P:n kuormasta voi olla peräisin pieneltä alueelta Esimerkiksi Jokioisten Rehtijärveen päätyvästä liuenneen P:n kuormasta 50 % on peräisin alle viidesosalta peltoalasta Ojaveden valumapainotteinen liuenneen P:n pitoisuus 0,10-0,31 mg/l <0,01-0,24 mg/l 0,08-1,31 mg/l P-luku Ala Kuorma mg/l ha kg/v < 3 (2) 75 4,5 3-6 (4,5) 80 10,8 6-12 (9) 50 13,5 12-40 (26) > 40 (55) 17 3 13,3 5,0 Jansson ja Närvänen
MAASÄÄ Teknologia-alusta ympäristön tilan reaaliaikaisen seurannan ja maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kehittämiseksi -80 sääaseman verkko -ravinneanturointi/ typpi ja fosfori -langaton tiedonsiirto -integroitu tiedonhallinta ja palvelusovellukset
Keskeiset käytännön tutkimushaasteet ja mahdolliset toimenpiteet Reaaliaikainen kohdennettu ravinnevalumamittaus faktatiedon tuottaminen toimenpiteiden kohdentamiseksi ja toteutettujen toimenpiteiden tehokkuuden arvioimiseksi valuma-alue- ja peltolohkokohtaisesti haasteet: teknologia-alustan ja järjestelmäsovellusten kehittäminen ja kustannustehokkuus
Keskeiset käytännön tutkimushaasteet ja mahdolliset toimenpiteet Maatalouden ympäristötuen tehokkaampi kohdentaminen ja toimenpiteiden kehittäminen toimenpiteiden kustannustehokkuus ja vaikuttavuus tulotuki vs ympäristötuki Tarjouskilpailumenettelyjen kehittäminen ravinnekuormituksen hallintaan esim. peltoviljelyn rajoittaminen kaltevilla peltolohkoilla
Keskeiset käytännön tutkimushaasteet ja mahdolliset toimenpiteet Lantakysymyksen ratkaisu: lannan hyödyntäminen biokaasutuotannossa yhtenä merkittävänä raakaaineena bioteknologinen prosessikehitys ja prosessin optimointi logistiikkaratkaisujen kehittäminen liiketoimintamallien kehittäminen
Keskeiset käytännön tutkimushaasteet ja mahdolliset toimenpiteet Tulevaisuuden maatilayritys uusien, innovatiivisten, älykkäiden ja ekologisesti ja energiataloudellisesti kestävien tuotantojärjestelmien kehittäminen energia- ja ympäristökysymysten hallinta suljetut ravinnekierrot; tuotannon elinkaariajattelu maataloustuotannon ja elintarvikeketjun laatu
Itämeren muutoksen hallinta: keskeiset kysymykset? Miten yhteensovitetaan maatalous-, ympäristö- ja maaseutupoliittiset, maatalouden sosiaaliset, taloudelliset ja vesiensuojeluun liittyvät tavoitteet? Miten hahmotetaan uusia, innovatiivisia mekanismeja, jotka tukevat tutkimuksen ja käytännön tietotarpeiden kohtaamista? Miten tuetaan keksinnöllisyyttä?
Itämeren muutoksen hallinta: mitä ainakin tarvitaan? Mallinnustyökalut: luonnontieteellisen ja sosioekonomisen tiedon ja mallien yhdistäminen; oppivat mallit Tietopankit, tietoaineistojen saatavuus ja parempi hyödyntäminen Systeemitason tarkastelu Päätöksenteon työkalut: ennakointi ja riskien hallinta Uudet toimintamallit, parhaat käytännöt, konkreettiset toimet maatalousyrityksissä Konkreettisten toimenpiteiden pilotoinnit Tavoitteelliset yhteistyöfoorumit, jotka keräävät eri toimijat laajempaan keskusteluun: kuluttaja- ja kansalaiskeskustelu
Mahdollisuuksia ja uusia suuntia Kokonaistarkastelu Maatalouden ympäristökysymyksiä (vesiensuojelu, Itämeri, KHK-päästöt, energia, biodiversiteetti) pitää käsitellä kokonaisuutena, ei toisistaan irrallisina kysymyksinä Laatuajattelu Laadun ymmärtäminen laajasti: ei ainoastaan lopputuotteen laatu, vaan koko tuotantojärjestelmän kestävyys ja ruokaketjun vastuu, jossa ympäristökysymys huomioitu; läpinäkyvyys elintarvikeketjussa
Mahdollisuuksia ja uusia suuntia Maatilayrityksen johtaminen: kannattava ja kestävällä tavalla tuottava tuotantolaitos Laaja valikoima toimenpiteitä, joista voidaan räätälöidä tietylle tilalle/valuma-alueelle parhaiten soveltuvat toimet Mitä neuvonnan kehittäminen yritystoimijalle edellyttää? Kuluttujan jatkuvasti kasvava rooli toimijana Tutkimus mukana integroidusti yhdessä tiedon käyttäjänäkökulman kanssa Eri aikaskaalat tunnistettava -- luonnonprosessit, ihmistoiminta ja politiikkaprosessit sekä tutkimus, keksinnöllisyys, tiedon ja teknologian siirto ja liiketoiminta realisoituvat eri aikaskaaloissa: haaste!
KIITOS!