Helsingin yliopisto LOPPURAPORTTI Vokke projekti Luokanopettajakoulutuksen jaos 21.11.2006 LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN JAOKSEN LOPPURAPORTTI Vokke projektin Luokanopettajakoulutuksen jaoksen loppuraportti on laadittu jaoksen kokousmuistioiden pohjalta. Loppuraportti jakautuu seitsemään päälukuun. Raportissa mainitaan jaoksen kokoonpano sekä jaoksen työskentelytapoja. Raportissa kuvataan luokanopettajakoulutuksen tavoitteita sekä luokanopettajakoulutuksen ydinainesta koulutuksen kandidaatti ja maisterivaiheissa. Jaoksen työskentelyn puitteissa esille tulleita luokanopettajakoulutuksen vaihtoehtoisia pedagogisia ja rakenteellisia malleja esitellään. Raportin lopussa pohditaan luokanopettajakoulutuksen kehittämisen tulevaisuuden haasteita ja luokanopettajakoulutuksen valintoja. Luokanopettajakoulutuksen jaoksen loppuraportin ovat laatineet jaoksen puheenjohtaja, professori Matti Meri ja assistentti Auli Toom. Loppuraportin on viimeistellyt tutkija Varpu Tissari Vokke projektista. 1. Luokanopettajakoulutuksen jaoksen jäsenet Perusjaos Puheenjohtaja, professori Matti Meri, Helsingin yliopisto Julkunen Marja Liisa, professori, Joensuun yliopisto Kalaoja Esko, Oulun yliopisto Korhonen Osmo, jatko opiskelija, Helsingin yliopisto Korpinen Eira, professori, Jyväskylän yliopisto Kyyrönen Liisa, Jyväskylän yliopisto Pöllänen Sinikka, professori, Joensuun yliopisto Soininen Marjaana, professori, Turun yliopisto, Rauman OKL Pösö Anna Kaarina, opiskelijaedustaja, varalla: Karlsson Tuula Toom Auli, assistentti, Helsingin yliopisto Yli Panula Eija, Turun yliopisto Refereejaos Eklund Myrskog Gunilla, Åbo Akademi Hansen Sven Erik, professori, Åbo Akademi Linnansaari Päivi, Lapin yliopisto Syrjäläinen Eija, professori, Tampereen yliopisto Virta Arja, professori, Turun yliopisto 2. Luokanopettajakoulutuksen jaoksen työskentelytavat Vokke projektin Luokanopettajakoulutuksen jaos kokoontui kaiken kaikkiaan 8 kertaa. Kokouksista on laadittu kokousmuistiot, jotka on julkaistu Vokke projektin verkkosivulla (http://www.helsinki.fi/vokke/jaoslope). Lisäksi käsiteltäviä asioita kommentoitiin sähköpostitse sikäli kun jaosten jäsenten kannanottoja käsiteltäviin asioihin tarvittiin. Jaos on ollut yhteydessä muihin jaoksiin sekä kuullut luokanopettajakoulutuksen eri asiantuntijoita. Jaos on käyttänyt työskentelyssään erilaisia luokanopettajakoulutukseen liittyviä kotimaisia ja 1
kansainvälisiä tutkimuksia ja selvityksiä sekä perehtynyt opetusministeriön ja Opetushallituksen laatimiin raportteihin ja kannanottoihin. Suosituksia valmistellessaan jaos on pyrkinyt eri opettajankoulutusyksiköiden esittämien näkökohtien huomioon ottamisen. 3. Luokanopettajakoulutuksen tavoitteet Tavoitteiden asettelua edistettiin kolmen teoreettisen tavoitekäsitteen avulla: kuvaileva tavoite, formaalitavoite ja vaatimustasoihin perustuva tavoite. Tavoitteiden asettelussa otettiin esiin mm. seuraavia näkökohtia: Opettajankoulutukselle asetettavat tavoitteet ovat kannanottoja oppimiskäsityksiin. Uuden oppiminen on hidasta erityisesti, kun kyseessä on paradigman muutos. Oppiaineiden sisältöjä tulisi oppia sisältöjen didaktiikka huomioon ottaen. Transferin merkitys korostuu eri oppiaineiden didaktiikkaan perehdyttäessä. Luokanopettaja tarvitsee työssään avointa ja tutkivaa asennetta sekä kriittistä yhteiskuntakuvaa. Kouluelämän keskeisiä teemoja ovat tällä hetkellä oppilaiden erilaisuuden ymmärtäminen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukeminen. Tavoitteiden määrittelyn tulee olla käsi kädessä uusien peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien kanssa. Erityishaaste nousee yhtenäisestä perusopetuksesta sekä perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen saumattomasta niveltämisestä. Tärkeää on pohtia miksi, mitä ja miten opetetaan? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ilmaistut alaluokkien koulukasvatuksen ja opetuksen tavoitteet suuntaavat luokanopettajan koulutuksen tavoitteiden asettelua. Keskeistä luokanopettajan työssä on oppilaantuntemus, tutkiva ote työhön, opettajan pedagoginen ja didaktinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Tässä keskeistä on kodin ja koulun välinen saumaton yhteistyö. Tavoitteena on kouluttaa opettajia, jotka ymmärtävät elinikäisen oppimisen merkityksen työssään. Koulutuksessa oleellista on luokanopettajan professioon liittyvien valmiuksien, tietojen ja taitojen kehittäminen. Luokanopettajan koulutus on maisterikoulutusta. Kelpoisuus edellyttää maisterin tutkintoa. Tämän vuoksi koulutuksen kandidaattivaiheen ja maisterivaiheen tavoitteiden erotteleminen on lähinnä teknistä. 3.1. Luokanopettajan koulutuksen tavoite kandidaattivaiheessa Kandidaatin tutkinnossa opiskelija suuntautuu kasvatustieteelliseen ajatteluun, perehtyy kasvatusta, opetus opiskelu oppimisprosessia, ihmisen persoonallisuuden kehitystä, sosialisaatiota ja sivistystä koskevaan tieteelliseen tietoon sekä koulutusjärjestelmään ja sen merkitykseen yhteiskunnassa. Hänellä on edellytykset opettaa kaikkia perusopetuksen 1 6 luokilla opetettavia aineita ja hän on perehtynyt eri oppiaineiden didaktiikkaan. Opiskelija on perehtynyt kasvatuspsykologian, kasvatusfilosofian, kasvatussosiologian ja kasvatuksen historian perusteisiin. Hän hallitsee tieto ja viestintätekniikan monipuolisen käytön ja hänellä on riittävä kielitaito. Opiskelijalla on edellytykset kasvatusalan tieteellisen tutkimuksen kriittiseen tarkasteluun ja hän on tutustunut keskeisiin tutkimusmenetelmiin. Kandidaatin tutkinto luo edellytykset maisterin koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. 2
3.2. Luokanopettajan koulutuksen tavoite maisterivaiheessa Maisterin tutkinnossa opiskelija saa valmiudet perusopetuksen alaluokkien opettajana toimimiseen. Hän harjaantuu opettajan työhön ja pystyy opetuksen, opiskelun ja oppimisen suunnitteluun, toteuttamisen ja arviointiin. Hän kykenee toimimaan eettisesti ja pystyy yhteistyöhön kouluyhteisön jäsenten, oppilaiden vanhempien ja koulun eri sidosryhmien kanssa. Opiskelija hallitsee monipuolisesti tutkimusmenetelmiä sekä kykenee kriittiseen ajatteluun ja itsenäiseen tutkimuksen tekemiseen. Hän pystyy arvioimaan omaa työtään, kykenee luovaan ajatteluun ja on valmis kohtaamaan muutoksia työssään. Tutkinnon suorittanut maisteri pystyy toimimaan yhteiskunnallisena vaikuttajana ja monipuolisena kasvatusalan asiantuntijana. 4. Luokanopettajan koulutuksen ydinaines Yliopistojen opettajankoulutusyksiköt sitoutuvat siihen, että kandidaatin tutkinto (pääaine kasvatustiede) hyväksytään sellaisenaan siirryttäessä yliopistosta toiseen. Yhteinen ydin on systemaattisen kasvatustieteen osa alueilta: kasvatuspsykologia, kasvatuksen filosofia, kasvatuksen historia, didaktiikka, kasvatussosiologia, perustiedot tutkimusmenetelmistä, kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset menetelmät ja tieteenfilosofian perusteet. Toisen yhteisen ytimen muodostaa opettajan kelpoisuuden edellyttämä opettajan pedagogiset opinnot, johon kuuluu kasvatustieteen/kasvatuspsykologian opintoja ja praktikumiopintoja. Opettajan pedagogiset opinnot voivat jakaantua sekä kandidaatinvaiheen että maisterivaiheen opintoihin.. Luokanopettajan koulutuksen pedagogiset mallit.1. Luokanopettajakoulutuksen tutkintorakenne Luokanopettajakoulutuksen tutkintorakenteeksi sovittiin liitteen 1 mukainen tutkintorakenne. Koulutuksen tavoitteet ovat yhteiset kaikille opettajankoulutusyksiköille. Sen sijaan opinto ohjelmissa voi olla sisältöjen ja laajuuden suhteen eroja opettajankoulutusyksiköiden välillä..2. Opettajan pedagogiset opinnot Opettajan pedagogisten opintojen laajuus on kelpoisuusasetuksen määrittelemät opintopistettä. Opintojen tavoitteiden määrittelyssä on huomioitava kelpoisuusasetus. Pedagogisiin opintoihin voi sisällyttää pääaineen opintoja ja praktikumiopintoja. Koulutusyksiköllä on mahdollisuus painottaa sellaisia pedagogisia sisältöjä, joka ovat yksikön profiloitumisen mukaisia. Luokanopettajakoulutuksen ja aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen lähentämistä suositellaan..3. Monialaiset opinnot luokanopettajan tutkinnossa.3.1. Tavoitteiden määrittelyä Monialaiset opinnot ovat maailmankuvaopintoja, joiden avulla kunkin tieteenalan omintakeisuus ja tapa lähestyä ilmiöitä tulevat esiin. Tämän vuoksi tavoitteiden määrittelyssä on keskeistä käsitys tiedosta ja ko. tiedonalaa kuvaavan ja selittävän tieteellisen ajattelun näkökulma tietoon. Tavoitteiden asettelussa tulee pohtia monialaisten tärkeyden merkitystä. 3
Perusopetuksen alaluokilla ei niinkään tulisi opettaa oppiainetta, vaan keskittyä oppimisprosessiin. Tällöin asioiden välisten suhteiden ymmärtäminen on oleellista, kun halutaan luoda eheä ja kokonaisvaltainen kuva maailmasta. Taito ja taideaineiden opetuksessa keskeisenä tavoitteena on luoda myönteinen asenne ko. oppiaineita ja niiden opettamista kohtaan. Opiskelijan tulee saada positiivisia oppimiskokemuksia, jotka pitävät yllä opiskelijan luottamusta omiin oppimismahdollisuuksiinsa. Jaos suositteli monialaisten vähimmäislaajuudeksi op, mutta ei suositellut monialaisten ainekohtaista pistejakoa. Monialaisia opintoja on mahdollista laajentaa käyttämällä tähän tarkoitukseen osaa sivuaineen ja vapaasti valittavien opintojen 7 opintopisteestä. Ministeriön suositus on ollut, että ei rakennettaisi pienempiä kuin 3 opintopisteen laajuisia kokonaisuuksia. Opiskelijan HOPS ohjaa mahdollisuutta kasvattaa monialaisten opintojen osuutta. Monialaisia opintoja voi syventää aiheenvalinnalla myös kandidaatin opinnäytetyössä. Erityisenä ongelmana nähtiin taito ja taideaineiden asema monialaisissa opinnoissa. Opiskelijan pitäisi saavuttaa tietty minimitaitotaso kaikissa peruskoulun alaluokilla opetettavissa aineissa. Taito ja taideaineiden aineenhallinnan syventäminen nähtiin myös täydennyskoulutuksen erityistehtävänä..3.2. Monialaisten opintojen toteutus ideoita ja toteuttamismahdollisuuksia Jaos suosittelee seuraavia toteutusmahdollisuuksia: Tutkimustyöpajan työskentelymalli, jossa tutkimusmenetelmäopinnot integroidaan ainedidaktiikan opintojen sisältöihin. Moduulirakennetta voi hyödyntää monialaisten toteutuksessa ja näin aikaansaada ainekohtaisia ja myös ainerajoja ylittäviä verkostoja. Eri opettajankoulutusyksiköiden virtuaalitoteutuksena voi olla monialaisten johdantokurssi, jossa valottuu eri oppiaineiden merkitys perusopetuksen opetussuunnitelmassa ja maailmankuvan muodostumisessa. Virtuaalisesti voi toteuttaa orientoivia tukikursseja, joiden avulla voisi varmistaa/diagnosoida opiskelijoiden lähtötasoa. Eheyttämisen ja aihekokonaisuuksien merkitystä alaluokkien opetuksessa tulee painottaa. Tällöin korostuu tieteellisen ajattelun näkökulma, analysoiva, kriittinen ja ymmärtävä ote tiedon käsittelyyn ja omaksumiseen..4. Praktikumit luokanopettajan tutkinnossa Praktikumeista eri opettajankoulutusyksiköt käyttävät käsitteitä ohjattu harjoittelu, opetusharjoittelu, praktikumi, muu ohjattu harjoittelu. Jaos suosittelee, että luokanopettajakoulutukseen sisältyy praktikumiopintoja vähintään 20 opintopistettä. Praktikumeja ei tulisi pirstoa liian pieniksi kokonaisuuksiksi. Niiden tulee olla kokonaisuuksia, joilla on omat selkeät ja opettajuuden kehittymisen kannalta nousujohteiset tavoitteet. Praktikumeista tulisi olla suurempi osuus maisterivaiheessa kuin kandidaattivaiheessa. Pratikumien toteutuksessa tulee opiskelijoilla olla mahdollisuus riittävään kenttäkoulussa tapahtuvaan praktikumiin. Praktikumien hyvästä ohjauksesta on huolehdittava. 4
6. Luokanopettajan koulutuksen ja tutkinnon kehittäminen tulevaisuudessa On tärkeää, että tutkintovaatimukset ja opetusohjelmat tukevat yhtenäisen perusopetuksen tavoitteita. Tämän vuoksi on suotavaa, että luokanopettajalla on mahdollisuus opintopisteen laajuiseen sivuaineeseen, jotta hän voi saada aineenopettajan kelpoisuuden tässä aineessa. Erityispedagogisten opintojen laajuus ja sisältö luokanopettajakoulutuksessa askarrutti paljon. Joensuussa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Åbo Akademissa on erityispedagogiikan professuureja ja erityisopettajien koulutusta. Erityispedagogiikan tarjontaa voidaan hyödyntää näissä yliopistoissa myös luokanopettajakoulutuksessa. Joensuussa ja Helsingissä on inklusiivinen kouluopintojakso, jonka laajuus on opintopistettä. Jyväskylästä esitettiin ajatus, että erityispedagogiikan teemoja pitäisi integroida myös muihin kursseihin. Seuraavalla tutkimusvaatimuksia tarkastelevalla kierroksella tulee kaikissa luokanopettajan koulutuksissa pyrkiä lisäämään erityispedagogisia sisältöjä jokaisen opiskelijan pakollisina opintoina. Seuraavalla kierroksella on kiinnitettävä huomio mm. seuraaviin seikkoihin: Opiskelijoiden liikkuvuuden mahdollistaminen Opiskelija aineksen heterogeenisuuden aiheuttama hankaluus kasvatustieteen opintojen mielekkäiksi järjestelyiksi Monialaiset opinnot ja niiden järjestäminen on jatkuvasti koulutuksen haasteellisin kohta, yksi kehittämissuunta voi olla uusien väylien (mm. virtuaaliopintojen) kehittäminen Luokanopettajan ja aineenopettajan pedagogisten opintojen lähentäminen Luokanopettajan jatko opintokelpoisuudesta huolehtiminen järjestämällä riittävän laajuisia menetelmänopintoja Tieto ja viestintätekniikan tarjoamien mahdollisuuksien selvittäminen tutkintovaatimusten toteuttamisessa monimuoto opetuksena 7. Valintojen kehittäminen VAKAVA hanke koordinoi valtakunnallista kasvatusalan yhteisvalintaa. Hankkeessa mukana olleet koulutukset järjestivät yhteisen kirjaan pohjautuvan monivalintakokeen kesällä 2006. Valintajärjestelmän on tarkoitus olla yksinkertainen, toimiva ja kustannustehokas. Yhteisen karsivan kokeen lisäksi jokainen koulutusyksikkö toteuttaa oman koulutusalalle soveltuvuutta arvioivan valintakoeosion.
Liite 1. Vokke projektin neuvottelukunnassa vuonna 2004 hyväksytty luokanopettajan koulutuksen tutkintorakennesuositus ja tavoitekuvaukset (Viimeistelty Vokkekonttorissa 1.3.200) LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS Yhteiskuntakonteksti Luokanopettaja on kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen monipuolinen asiantuntija, joka hallitsee tehtävänsä, kykenee itsenäiseen toimintaan, tuntee kasvatusvastuunsa ja huolehtii ammattitaidostaan. Hänellä on hyvät valmiudet yhteistyöhön kouluyhteisön kaikkien jäsenten, kotien, opetustoimen hallinnon ja yhteiskunnan kulttuuri ja hyvinvointipalveluista vastaavien tahojen kanssa. Luokanopettaja vastaa perusopetuksen vuosiluokkien 1 6 opetuksesta. Tavoite kandidaatin tutkinnossa Kandidaatin tutkinnossa opiskelija suuntautuu kasvatustieteelliseen ajatteluun, perehtyy kasvatusta, opetus opiskelu oppimisprosessia, ihmisen persoonallisuuden kehitystä, sosialisaatiota ja sivistystä koskevaan tieteelliseen tietoon sekä koulutusjärjestelmään ja sen merkitykseen yhteiskunnassa. Hänellä on edellytykset opettaa kaikkia perusopetuksen 1 6 luokilla opetettavia aineita ja hän on perehtynyt eri oppiaineiden didaktiikkaan. Opiskelija on perehtynyt kasvatuspsykologian, kasvatusfilosofian, kasvatussosiologian ja kasvatuksen historian perusteisiin. Hän hallitsee tieto ja viestintätekniikan monipuolisen käytön ja hänellä on riittävä kielitaito. Opiskelijalla on edellytykset kasvatusalan tieteellisen tutkimuksen kriittiseen tarkasteluun ja hän on tutustunut keskeisiin tutkimusmenetelmiin. Kandidaatin tutkinto luo edellytykset maisterin koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Tavoite maisterin tutkinnossa Maisterin tutkinnossa opiskelija saa valmiudet perusopetuksen alaluokkien opettajana toimimiseen. Hän harjaantuu opettajan työhön ja pystyy opetuksen, opiskelun ja oppimisen suunnitteluun, toteuttamisen ja arviointiin. Hän kykenee toimimaan eettisesti ja pystyy yhteistyöhön kouluyhteisön jäsenten, oppilaiden vanhempien ja koulun eri sidosryhmien kanssa. Opiskelija hallitsee monipuolisesti tutkimusmenetelmiä sekä kykenee kriittiseen ajatteluun ja itsenäiseen tutkimuksen tekemiseen. Hän pystyy arvioimaan omaa työtään, kykenee luovaan ajatteluun ja on valmis kohtaamaan muutoksia työssään. Tutkinnon suorittanut maisteri pystyy toimimaan yhteiskunnallisena vaikuttajana ja monipuolisena kasvatusalan asiantuntijana. 6
Luokanopettajakoulutus: Vokke suositus Opintokokonaisuus KK 180 KM 120 300 Viestintä ja orientoivat opinnot, HOPS 1+ 2 Pääaineopinnot 80 140 opinnäyte 40 tutkimusmenetelmäopinnot muut pääaineopinnot opettajan pedagogiset opinnot 1 2 3 joista ohjattu harjoittelu vähint. 20 op Monialaiset opinnot Sivuaineen opintoja tai vapaasti valittavia opintoja, esim. yliopistokohtaisia sovelluksia teemoista: monikulttuurisuus, erityisopetus, tieto ja viestintätekniikka jne. 40 3 7 Luokanopettajakoulutus: pääaineen sisältöjen jakautuminen, Vokke suositus Kasvatustiede KK KM Opinnäyte 40 0 Tutkimusmenetelmäopinnot 1 Muut pääaineopinnot 1 1 Opettajan pedagogiset opinnot 2 3 Yhteensä 80 140 7