Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista JÄRJESTÖJEN ROOLI TULEVASSA MAAKUNNASSA? SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS KESKI- SUOMESSA 13.10.2016 Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma
Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva järjestökenttä 2. Järjestöt sote-uudistuksessa 3. Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa 4. Lopuksi
1 Dynaaminen ja uudistuva järjestökenttä
Sote-järjestöjen maa - joka vuosi syntyy 150 200 uutta yhdistystä 8000 paikallisyhdistystä 300 piirijärjestöä ja n. 200 valtakunnallista sote-järjestöä, joilla 10 000 rekisteröityä sote-yhdistystä Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia n. 1000
Kansalaistoiminnassa on voimaa 1,3 milj. kansalaista jäseninä 500 000 vapaaehtoista vastaa 21 000 henkilötyövuotta 260 000 vertaista 30 000 työllistettyä
Yhdistysten asema kansalaistoiminnassa on vankkumaton Suomessa on rekisteröity noin 26 000 uutta eri alojen yhdistystä vuosina 2005-2015 Niistä 1 873 eli seitsemän prosenttia on sosiaali- ja terveysyhdistyksiä, mikä vastaa pitkän aikavälin keskiarvoja Vuosittain on siis rekisteröity keskimäärin 170 ja viikoittain noin kolme uutta alan yhdistystä
Kenttä uudistuu vastaamaan ihmisten tarpeisiin Yhdistykset vastaavat entistä eriytyneempiin tarpeisiin: yhä pienempiä ja spesifejä potilas-, vamma- ja diagnoosiryhmiä Kasvavalla osalla toiminta kohdentuu yhden ihmisryhmän sijaan useisiin elämäntilanteisiin Toiminta-alue laajenee muihin maihin ja maanosiin Uusia yhdistyksiä syntyy yhdistämään voimia ja rakentamaan yhteistyötä Yhdistyksiä syntyy ja kuolee kaikkialla, vilkkaimmin siellä missä on eniten ihmisiä
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimialajakauma Vanhusjärj. 10 % Nuorisokasv.järj. 4 % Lomajärj. 5 % Kansanterv.järj. 36 % Päihdejärj. 13 % Lastensuoj.järj. 14 % Vammaisjärj. 18 %
2 Järjestöt sote-uudistuksessa
Järjestöt ja sote-uudistus o Perusta: sote-järjestöjä yhteensä noin 10 000 o Sote-uudistus kytkeytyy järjestöihin ennen kaikkea myytävien sotepalvelujen ja toisaalta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta. o Myytäviä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaa noin 1000 järjestöä eli 1/10 o Valtaosalla on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. o Lisäksi myytävien palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan välimaastoon jää ns. järjestölähtöistä auttamistoimintaa, joustavaa matalan kynnyksen apua kansalaisille. Tällaista on mm. kriisikeskukset, mielenterveyskuntoutujien Klubitalot ja työttömien päivätoiminta.
Toimijoiden roolit sote - uudistuksessa Maakunta palvelujen järjestäjänä Kunta Tuottamisvastuulliset organisaatiot Yritykset Järjestöt Järjestöt Palvelujen tuottajat Strateginen kumppani terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä
Sote-järjestöjen tuoma lisäarvo uudistukseen SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖT EDUSTAVAT 1. Erilaisten käyttäjien ja käyttäjäryhmien näkökulmia (kokemusasiantuntijuus) 2. Sisällöllistä ja ammatillista asiantuntemusta 3. Vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea 4. Järjestölähtöistä palvelutuotantoa 5. Arvopohja ja eettisyys toiminnan lähtökohtana
Paljon hahmotettavaa järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut järjestöjen omana toimintana tuottamat palvelut Järjestölähtöinen auttamistyö = kilpailutuksen ulkopuolelle jäävä toiminta uusien maakuntien perustaminen kuntien tehtävien ja roolin muutos
Järjestölähtöinen auttamistyö o Auttamistoimintaa kuten vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaa sekä erilaisille kohderyhmille suunnattua muuta toimintaa o Verotonta, yleishyödyllistä toimintaa usein avustusta julkisista varoista o Toiminnassa tärkeässä roolissa palveluiden käyttäjät ja vapaaehtoiset - osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen o Palveluita tarjotaan yleensä maksutta jäsenille ja muille kohderyhmille
Järjestöjen omana toimintana tuottamat palvelut o Yhdistys tai säätiö tuottaa itse palveluita liiketoimintana tai muutoin liiketoiminnan periaatteita noudattaen o Verollista tai verotonta toimintaa, verolliseen toimintaan ei voi saada julkista avustusta o Toimivat yleensä alueilla, joissa voittoa tavoitteleva liiketoiminta ei ole välttämättä kannattavaa
Järjestölähtöisten yritysten tuottamat palvelut o Järjestön omistamat tai omistajaohjauksessa olevat yhtiömuotoiset palvelut, toimivat yleensä kilpailluilla markkinoilla markkinaehtoisesti - elinkeinotoimintaa, toimivat osana julkista palvelutuotantoa o Yhtiö voi jakaa mahdollisen voiton omistajalleen, joka rahoittaa saadulla tulolla omaa yleishyödyllistä toimintaa eli käytetään toiminnan edunsaajaryhmän (asiakkaiden) hyväksi/palvelutoiminnan kehittämiseen
Selvitys järjestöjen palveluista 2016
Palveluja tuottavat järjestöt o Sote-palveluja tuottavat järjestöt yhteensä: 959 (mukana yhtiöittäneet) o vrt. 10 000 sote-yhdistystä yhteensä, n. 10 % tuottaa palveluja o Palveluja yhtiöittäneet järjestöt: 57 (n. 6 %) o Järjestöomisteisia yhtiöitä: 69 o Henkilöstö: n. 37 500
Selvitys järjestöjen palveluista 2016 Yleisimmät sosiaalipalvelut: 1. Ympärivuorokautiset asumispalvelut 2. Päivätoiminta 3. Ei-ympärivuorokautiset asumispalvelut Yleisimmät terveyspalvelut: 1. Fysioterapia 2. Sairaanhoitajan-, terveydenhoitajan ja/tai kätilön palvelut 3. Muu terveydenhuollon toiminta (mm. laboratorionäytteet, psykologi, opioidiriippuvaisten hoito)
Palvelut yhteensä, mukana yhtiöitetyt Sosiaalipalvelut: Terveyspalvelut: Toimintayksiköt: 2076 Toimintayksiköt: 535 Järjestöt: 822 Järjestöt: 207 Järjestöjen yhtiöt: 49 Järjestöjen yhtiöt: 46 Palveluja yhteensä: 3564 Palveluja yhteensä: 3006
Sosiaalipalvelu kohderyhmittäin 1. Vanhukset 2. Lapset/nuoret 3. Kehitysvammaiset 4. Mielenterveyskuntoutujat
Sosiaalipalvelut maakunnittain Maakunta Toimintayksiköt yht Järjestöt Palveluja suoraan itse tuottavien järjestöjen toimintayksiköt Järjestöjen yhtiöt Järjestöjen yhtiöiden toimintayksiköt Uusimaa 701 283 583 (83%) 21 118 (17%) Pirkanmaa 194 73 144 (74%) 9 50 (26%) Pohjois- Pohjanmaa 136 44 81 (60%) 8 55 (40%) Kymenlaakso 121 42 118 (98%) 2 3 (2%) Varsinais-Suomi 118 51 74 (63%) 11 44 (37%) Keski-Suomi 114 46 87 (76%) 8 27 (24%) Pohjois-Savo 101 41 90 (89%) 5 11 (11%) Etelä-Pohjanmaa 74 34 61 (82%) 4 13 (18%) Etelä-Savo 74 39 67 (91%) 4 7 (9%) Päijät-Häme 70 36 66 (94%) 4 4 (6%) Kanta-Häme 67 26 54 (81%) 5 13 (19%) Pohjanmaa 56 37 54 (96%) 1 2 (4%) Pohjois-Karjala 55 28 49 (89%) 4 6 (11%) Lappi 46 24 34 (74%) 7 12 (26%) Etelä-Karjala 45 29 40 (89%) 3 5 (11%) Keski-Pohjanmaa 39 17 37 (95%) 2 2 (5%) Satakunta 38 21 26 (68%) 5 12 (32%) Kainuu 27 15 19 (70%) 3 8 (30%) Koko maa 2076 822* 1684 (81%) 49* 392 (19%)
Terveyspalvelut maakunnittain Maakunta Toimintayksiköt yht Järjestöt Palveluja suoraan itse tuottavien järjestöjen toimintayksiköt Järjestöjen yhtiöt Järjestöjen yhtiöiden toimintayksiköt Uusimaa 137 48 76 (55%) 22 61 (45%) Pirkanmaa 53 24 38 (72%) 8 15 (28%) Pohjois- Pohjanmaa 46 23 33 (72%) 9 13 (28%) Kymenlaakso 43 14 18 (42%) 9 25 (58%) Varsinais-Suomi 38 22 33 (87%) 4 5 (13%) Keski-Suomi 31 15 24 (77%) 4 7 (23%) Pohjois-Savo 26 15 21 (81%) 5 5 (19%) Etelä-Pohjanmaa 24 12 23 (96%) 1 1 (4%) Etelä-Savo 23 13 17 (74%) 4 6 (26%) Päijät-Häme 21 13 19 (90%) 2 2 (10%) Kanta-Häme 17 5 8 (47%) 5 9 (53%) Pohjanmaa 16 12 14 (87,5%) 2 2 (12,5%) Pohjois-Karjala 13 11 11 (85%) 2 2 (15%) Lappi 13 10 10 (77%) 3 3 (23%) Etelä-Karjala 11 9 10 (92%) 1 1 (9%) Keski-Pohjanmaa 11 5 7 (64%) 2 4 (36%) Satakunta 7 4 4 (57%) 2 3 (43%) Kainuu 5 4 4 (80%) 1 1 (20%) Koko maa 535 207* 370 (69%) 46* 165 (31%)
Järjestöbarometri 2016
Järjestöt ja sote-uudistus
Soten onnistumisen edellytyksiä o 67 %: hyvä johtaminen o 59 %: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio o 45 %: sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja hallinnon selkeys o n. 40 %: monikanavarahoituksen purkaminen o n. 40%: terveyden edistämisen vahvistaminen kunnissa *Sosiaalibarometri 2016
Sote-uudistus onnistuu paremmin terveyspalveluissa o 69 %: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integrointi onnistuu o 50 %: peruspalvelut vahvistuvat, palvelujen saatavuus yhdenvertaistuu, kustannustehokkuus ja laatu paranevat *Sosiaalibarometri 2016
Erityispalveluiden osaaminen keskittyy, paranee ja tasavertaistuu. Sitä kautta saatava synergia voi tuoda säästöä. (Sosiaali- ja terveysjohtaja) Yhteiset tietojärjestelmät ja tiedon siirtyminen, yhteiset palvelukriteerit ja arviointikriteerit. (Sosiaali- ja terveysjohtaja) Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio paranee ja asiakkaan pompottelu vähenee. (Sosiaali- ja terveysjohtaja)
Sote-uudistuksen uhkia o palvelut keskittyvät ja etääntyvät o kustannukset lisääntyvät o hallinto paisuu o sote-palvelut etääntyvät kunnan muusta toiminnasta o kuihtuvatko hyvät toimintamallit? Sosiaalibarometri 2016
Alueelliset eroavuudet jätetään huomioimatta, mm. pitkät välimatkat, harva asutus ---. Palvelut ja päätöksenteko kaikkoavat toisistaan. (Sosiaali- ja terveysjohtaja) Kustannukset karkaavat käsistä. Tulee liian iso organisaatio, jota ei kukaan hallitse. Demokratia vaarantuu täysin. (Sosiaali- ja terveysjohtaja)
3 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa
OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan kautta edustajat mm. kahdeksaan asiakasprosessityöryhmään sekä Sote-Savotan poliittiseen ohjausryhmään. 2) Kainuu: kansalais-, yhdistys- ja sidosryhmävaikuttamista varten perustetaan uuden maakunnan strategian valmistelua tukeva muutosfoorumi, joka tukee työryhmien valmistelutyötä 3) Pohjois-Pohjanmaa: Laaja järjestöedustus maakuntaliiton PoPSTer-hankkeen sotetyöryhmissä, edustus myös poliittisessa ohjausryhmässä 4) Keski-Pohjanmaa: uusi sotepalvelutuotantokuntayhtymä Soite, maakuntauudistuksen prosessissa järjestöjen kuulemista varten järjestöfoorumi
5) Pohjois-Savo: Maakuntauudistuksen valmisteluryhmä on valittu. Pohjois-Savon sote-palveluiden tuottaminen hanke (PoSote) on saanut jatkoa, järjestöt mukana, uudistuksen valmistelun poliittinen ohjaus on maakuntahallituksella ja valtuustolla. 6) Etelä-Savo: E-S shp muutettu sote-kuntayhtymäksi, maakuntauudistusta johtaa laaja-alainen 60-jäseninen ohjausryhmä. Pyydetty järjestöedustusta alueelliseen hyvinvointityöryhmään. Etelä-Savossa käynnistynyt kolmivuotinen hanke: Kansalaistoiminnan ja kuntien hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa. Hanke kokoaa yhteen Etelä-Savon alueen järjestöt, kunnat ja sotetoimijat kehittämään yhdessä alueensa hyvinvointia edistäviä rakenteita ja toimintakäytäntöjä. 7) Pohjois-Karjala: Siun sote, järjestöt vahvasti mukana asukkaan osallistamisen näkökulmasta, poliittinen ohjausryhmä johtaa maakuntauudistusta 8) Keski-Suomi: järjestöt mukana Keski-Suomen Sote 2020 hankkeessa, joka päättyy lokakuussa. Poliittinen ohjausryhmä asetettu. Sote- uudistus työryhmät virkamiesvalmistelussa. Järjestöt kutsutaan maakuntauudistuksentyöryhmiin. KYS
9) Päijät-Häme: SOSTE on neuvotellut sotevalmistelijoiden ja järjestötoimijoiden kanssa järjestöjen osallistumisesta. Uudistuksen organisaatiossa on viisi kärkityöryhmää, jonne järjestöedustajat pääsevät kuultaviksi. Kärkityöryhmien alatyöryhmistä on jo järjestöedustus. 10)Kanta-Häme: SOSTE ja alueen järjestöt mukana Oma Hämeessä. Järjestöfoorumi vakiinnutetaan osaksi Oma Häme-valmistelua (24.10.16 ensimmäinen foorumi, jossa järjestöt mukana työpajoissa). Oma Häme toimintaohjelma tehdään marraskuun alkuun, jonka valmisteluun järjestöt osallistuvat. 11) Pirkanmaa: Nykytilaselvitys tehty, SOSTE mukana Pirkanmaan liiton koordinoimassa sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun valtuuskunta. Uudistuksen sote-osion ja yhteiset-osion osallistuminen työryhmiin pyydetty nimeämiset SOSTEn kautta. 12) Etelä-Pohjanmaa: Poliittinen ohjausryhmä, SOSTE mukana työvaliokunnassa asiantuntijajäsenenä. sekä viestintä-työryhmässä järjestöedustaja TAYS
TYKS 13)Varsinais-Suomi: maakunnallinen poliittinen ohjausryhmä johtaa sekä sote- että maakuntauudistusta, SOSTEa on pyydetty nimeämään järjestöjäseniä (15 henkilöä) Viiteryhmien kuulemiset työryhmään 13)Satakunta: Satasote, järjestöt mukana useissa työryhmissä. 14) Pohjanmaa: : Järjestöedustus (Folkhälsan, Vaasan Seudun Yhdistykset ry ja SOSTE) maakuntauudistuksen viiteryhmässä ja työvaliokunnassa. Valmisteluryhmiin pyydetty eri substanssijärjestöjen edustusta.
16) Etelä-Karjala: Eksote, maakuntaliitto koordinoi maakuntauudistusta. Alueellista hyvinvointityötä tehdään kuntien hyvinvointitiimien, järjestöjen ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Maakunnalli nen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelma 2016 2020 antaa painopisteet, joita yhdessä toteutetaan kansalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi. 17) Kymenlaakso: Kymenlaakson kuntien alkuvuodesta käynnistämä itsehallintouudistusprojekti sulautetaan osaksi Kymenlaakson liiton koordinoimaa maakuntauudistusta. Poliittisista linjauksista vastaa esivalmistelun osalta johtoryhmä, jonka muodostaa maakuntahallitus laajennettuna Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kuntien nimeämillä edustajilla. Organisaatiossa on oma SOTE-projektiryhmä. 18) Helsinki-Uusimaa: Uudenmaan liitto on käynnistänyt maakuntauudistuksen ennakkovalmistelun ja kartoittanut tarvittavia toimenpiteitä non-sote asioiden osalta. PKS-kunnat jättivät oman esityksensä pääkaupunkiseudun sotesta, joka ei mennyt läpi ministeriössä. Järjestöt eivät vielä tässä vaiheessa ole mukana rakenteissa. HYKS
4 Lopuksi
Avainkysymyksiä? 1. Missä sovitaan järjestöjen roolista: maakuntatasolla ja kuntatasolla 2. Miten huolehditaan, että järjestöjen eri roolit ymmärretään ja huomioidaan: o Osallisuus, demokratia ja yhteisöllisyys o Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki o Järjestölähtöinen auttamistyö ja asiantuntijuus o Palvelutuotanto 3. Miten turvataan asukkaan, palvelunkäyttäjän ääni uudistuksessa
Osallistu, vastaa ja vaikuta o Järjestökumppanuuden rahoitus kunta vai maakunta? Aika: 2.11.2016 klo: 8:30-11 (Tilaisuutta voi seurata livelähetyksen kautta tästä ) o Mitä valinnanvapaus tarkoittaa palvelutuottajajärjestöille? Aika: 15.11.2016 klo: 8:30-11 Paikka: SOSTEn toimisto, Jungman 6krs. Yliopistonkatu 5 Ilmoittautuminen: tästä o SOSTE kokoaa järjestöjen kannat sote-lakipakettiin, vastaa ja vaikuta 21.10 mennessä tästä
Kiitos. jaana.joutsiluoma@soste.fi