Lapsen ääni kysely 2010 Raportti lasten netin käytöstä Lapsen mielestä internetin auttamis- ja tukipalvelut ovat tarpeen erityisesti arkaluonteisissa asioissa. Joskus voi olla helpompi kirjoittaa asiasta nimettömänä kuin puhua kasvotusten. Myös aikuisten tukea kaivataan. 1
Auttaa, vaik puhuis puuta heinää! Pelastakaa Lapset on toteuttanut keväisin vuodesta 2001 alkaen lasten netin käyttöä kartoittavan kyselyn. Vuonna 2010 kysely toteutettiin nettikyselynä poikkeuksellisesti syyskuussa Habbo-, IRC-Galleria ja Suomi24-palveluissa sekä MLL:n Nuortennetissä. Kysely oli suunnattu 10-17 vuotiaille lapsille. Kyselyyn osallistui 1658 nettiä käyttävää lasta. Lähes puolet (48 %) vastaajista oli 13-15 vuotiaita. Tämän vuotisessa kyselyssä haluttiin yleisten netin käyttötapojen lisäksi selvittää, kuinka erilaisia nettipalveluja käyttävät lapset suhtautuvat heille suunnattuihin tukea ja apua tarjoaviin verkkopalveluihin ja millaiset auttamisja tukipalvelut he kokevat tarpeellisiksi. Pelastakaa Lapset ylläpitää Mantelichattia, joka on Pelastakaa Lasten tukipalvelu lapsille verkossa. Mantelichattejä järjestetään noin kerran kuukaudessa ympäri vuoden Habbossa, IRC-Galleriassa ja Suomi24:ssä. Mantelichat on avoinna myös jouluaatosta joulupäivään. Mantelichatissa lapset voivat keskustella nimimerkillä mieltä painavista asioista toisten lasten sekä turvallisen aikuisen kanssa. Kaikki Mantelipäivystäjät ovat turvallisia aikuisia, heiltä saa ohjeita ja tukea hankaliinkin kysymyksiin. Tarvittaessa päivystäjät ohjaavat eteenpäin ongelman ratkaisemiseksi. Keskeiset tulokset Lapset käyttävät nettiä eniten musiikin kuunteluun, ajan viettoon nettiyhteisöissä sekä yhteydenpitoon. Omien sisältöjen tuottaminen verkkoon on näihin verrattuna harvinaisempaa. Tyttöjen ja poikien välillä ei ole juuri eroa netin käyttötavoissa, kuten esimerkiksi sosiaalisten palvelujen käytössä. Ainoastaan pelaamisen pojat kokevat tärkeämmäksi kuin tytöt. Kansainvälisten nettipalvelujen käytön yleistyminen myös nuorimpien netin käyttäjien keskuudessa tuo haasteita nettikasvatukseen. Noin kolmasosa käyttää kännykällä erilaisia verkkopalveluja. Lapset kokevat tärkeäksi, että netissä on olemassa heille suunnattuja tukea, apua ja keskusteluseuraa tarjoavia palveluja. Erityisen tärkeitä ovat vastaajien mielestä sellaiset palvelut, joissa he voivat käsitellä luottamuksellisesti itseensä ja esimerkiksi perheeseensä liittyviä arkaluonteisia asioita. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi perhe- tms. väkivalta, päihteiden väärinkäyttö, seksuaalisuuteen liittyvät asiat jne. Vastaajista 35 % olisi tarvinnut apua tai on hakenut sitä lapsille ja nuorille suunnatusta netin auttamis- ja tukipalvelusta. Yli puolet (55 %) apua hakeneista kokee saaneensa apua huoleensa. Pelastakaa Lasten Mantelichatin tuntee 20 % vastaajista. Tunnetuin kyselyssä kysytyistä palveluista vastaajien keskuudessa on Elämä on Parasta Huumetta ry:n (Hubu) (49%), toiseksi tunnetuin Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen ylläpitämä Netari (38%), kolmanneksi Galtsun poliisi (28%). Mantelichatissä oli vieraillut tai osallistunut keskusteluun kolmanneksi eniten (15 % )vastaajista. EOPH:n palvelussa oli vierailijoita tai osallistujia eniten: 40 % vastaajista, Netarissa 32 %. (Huom. Manteli järjestetään vain kerran kuukaudessa, muut chatit useammin). Tärkeimmäksi asiaksi netin lapsille ja nuorille suunnatuissa tukipalveluissa koettiin ajanviete ja jutustelu muiden yhteisössä läsnä olevien lasten kanssa, toisaalta arvostettiin mahdollisuutta saada tukea ja apua ongelmiin erityisesti aikuiselta. Monet lapset kokevat törmänneensä auttamis- ja tukipalveluihin, joihin ei pääse yrityksistä huolimatta sisään tai heidän kysymyksiinsä ei reagoida tai reagoidaan vähätellen. Vastaajat toivovat erityisesti maksuttomia ympärivuorokautisia palveluja, joista saisi nopeasti apua ja tukea milloin vain ja että päivystäjillä olisi aikaa kuunnella. Monet vastaajat toivovat enemmän palveluja, joissa voisi käydä kahdenkeskisiä, luottamuksellisia keskusteluja aikuisen kanssa. 2
Kuva: istockphoto Kaverielämää musiikin säestyksellä Netti lasten arjen viihdyttäjänä ja sosiaalisena ympäristönä on ilmeinen: aikaisempina vuosina toteutettujen kyselyiden mukaisesti lasten netin käytön tärkeä elementti on yhteydenpito kavereihin. Musiikin kuuntelu ja elokuvien katselu näyttäytyvät myös tärkeässä roolissa. Netin käyttötavat muuttuvat jonkin verran ikäryhmän mukaan. Esimerkiksi pelaaminen vähenee merkittävästi iän myötä: 10 12 vuotiaista pelaa netissä päivittäin 42 %, 13-15 vuotiaista 23 % ja 16-17 -vuotiaista enää 16 %. Sattumanvarainen surffailu ja tiedonhaku taas lisääntyvät iän myötä: 10-12 vuotiaista 27 % surffailee päivittäin satunnaisesti ja 18 % hakee päivittäin netistä tietoa. Vastaavasti 16-17 vuotiaista 43% surffailee päivittäin satunnaisesti ja 24 % hakee tietoa päivittäin. Tyttöjen ja poikien välillä ei ole suurta eroa, paitsi pelaamisen osalta: päivittäin pojista pelaa 43 %, tytöistä vain 19 %. Nettiyhteisöissä päivittäin vietetty aika näyttäisi jonkin verran vaihtelevan eri ikäkausina siten, että yläkouluikäiset ovat aktiivisimmillaan nettiyhteisöissä. Enemmistö lataa vain harvemmin kuin päivittäin tai viikoittain kuvia tai videoita nettiin (55 %). Päivittäin kuvia tai videoita lataavia oli vastaajista ainoastaan 9 %. Kuvien ja videoiden nettijulkaisu yleistyy iän myötä: 16-17 vuotiaista vain 5 % ilmoittaa, ettei ole koskaan ladannut kuvia tai videoita nettiin, 13-15 vuotiaista vastaavasti 9 %, 10-12 vuotiaista peräti 33 % ei ole vielä ladannut kuvia tai videoita nettiin. Kyselyn perusteella vaikuttaisi, että nuorimpien vastaajien netin käyttö olisi keskittynyt enemmän tiettyihin toimintoihin ja palveluihin kun taas iän lisääntyessä nettimaailma vaikuttaisi avartuvan ja satunnainen nettimatkailu kasvaisi. Kyselyssä kysyttiin yleisesti tunnettujen lasten käyttämien verkkopalvelujen käytöstä. Erityisesti Facebookin käyttö on yleistä kaikissa ikäryhmissä, myös nuorimpien vastaajien joukossa huolimatta palvelun nimellisestä 13-vuoden ikärajasta: 10-12 vuotiaista vastaajista 56 % ilmoitti käyttävänsä Facebookia, Hotel-palvelua 65 %, IRC-galleriaa 41 %. Lukujen tulkinnassa on muistettava, että kysely on toteutettu ainoastaan nettikyselynä, mikä vaikuttaa vastausprosentteihin. Kyselyssä oli mahdollista valita useita vaihtoehtoja. Muita yleisimmin mainittuja lasten käyttämiä palveluja ovat mm. YouTube, Gosupermodel, demi.fi, Pelikone, Runescape, hevostalli.net. Vastaajista 30 % ilmoittaa käyttävänsä mainitsemiaan palveluja myös kännykällä. Kun kysyttiin halukkuutta mahdollisuuteen käyttää erityisesti netin lapsille ja nuorille suunnattuja auttamis- ja tukipalveluja kännykällä, 24 % vastaajista pitää tätä tärkeänä. Tukipalvelut tärkeitä vaikeiden asioiden käsittelyssä Vastaajista 74 % kokee tärkeäksi, että netissä on tarjolla lapsille ja nuorille suunnattuja tukea ja apua tarjoavia palveluja. Jos lapsella on tarve keskustella luotettavan henkilön kanssa jostain luottamuksellisesta tai arasta asiasta, parhain henkilö lasten mielestä on kuitenkin silloin oma kaveri ns. oikeassa maailmassa (53 %). Oma vanhempi on paras henkilö 20 % mielestä. Vain harvat kokevat, että nettituttu jossain yhteisössä on paras keskustelukumppani (5 %), mutta vielä harvempi kokee, että netin lapsille ja nuorille suunnatun keskusteluyhteisön päivystäjä olisi paras keskustelukumppani (3 %). Avoimista kyselyvastauksista kävi ilmi, että netin auttamisja tukipalvelut ovat tarpeen erityisesti arkaluonteisissa asioissa. Joskus voi olla helpompi kirjoittaa asiasta nimettömänä kuin puhua kasvotusten. Tällaisia asioita voivat olla esim. henkilökohtaiset tai perheeseen liittyvät ongelmat kuten läheisten päihteiden väärinkäyttö, väkivalta, seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset, vanhempien avioero jne. 3
Suurella osalla vastanneista ei ole tietoa lapsille ja nuorille suunnatuista netin auttamisja tukipalveluista Tunnetuin palvelu vastaajien keskuudessa on Elämä on Parasta Huumetta ry:n, HuBu, (49%), toiseksi tunnetuin Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen ylläpitämä Netari (38%), kolmanneksi tunnetuin Galtsun poliisi (28%). Pelastakaa Lasten Mantelichatin tuntee neljänneksi eniten (20 %) vastaajista. Lähes 40 % vastaajista ilmoitti, ettei tunne mitään kyselyssä mainituista palveluista. HuBu:ssa vastaajat ovat myös vierailleet tai osallistuneet keskusteluun eniten (40%), Netarissa seuraavaksi eniten (32 %). Mantelichatissä oli vieraillut tai osallistunut keskusteluun kolmanneksi eniten (15 %) vastaajista. Suurin osa palveluissa vierailuista (59 %) ja keskusteluun osallistumisista (51%) oli satunnaista. Vastaajista 35 % olisi tarvinnut apua tai on hakenut sitä lapsille ja nuorille suunnatusta nettipalvelusta. Yli puolet (55 %) apua hakeneista kokee saaneensa apua huoleensa. Palvelujen tunnettuutta ja osallistumista kuvaaviin kysymyksiin vaikuttanee jonkin verran se, että kyselyt toteutettiin verkkopalveluissa, joissa auttamis- ja tukipalveluja toteutetaan. Palvelujen löytäminen on monen mielestä vaikeaa (27 %). Avoimissa vastauksissa monet vastaajat harmittelevat aiempaa tietämättömyyttä tällaisten palvelujen olemassa olosta. Odotukset lapsille ja nuorille suunnatuista netin auttamis- ja tukipalveluista Lapsille ja nuorille suunnatuilta tukea, apua ja keskusteluseuraa tarjoavilta palveluilta vastaajat odottavat eniten palvelun luotettavuutta ja maksuttomuutta sekä keskustelun luottamuksellisuutta. Tärkeimmäksi tukea, apua ja keskusteluseuraa tarjoavissa lapsille ja nuorille suunnatuissa netin tukipalveluissa koetaan paitsi mahdollisuus saada tukea ja apua ongelmiin, myös ajanviete ja jutustelu muiden yhteisössä olevien lasten kanssa. Toisaalta vastaajat kokevat, että jos he saisivat valita, kaikkein mieluiten he keskustelisivat tällaisessa palvelussa luotettavan aikuisen tai hieman itseä vanhemman nuoren kanssa (69 %). Oman ikäisten kanssa keskustelisi 30 % vastaajista, itseä nuoremman kanssa ei juuri kukaan. Aikuisten tärkeä merkitys korostui voimakkaasti myös avoimissa vastauksissa. Palveluissa olevien päivystäjien tärkeimmiksi piirteiksi kyselyssä nousevat luotettavuus, taito kuunnella, kyky ymmärtää nuoria sekä taito auttaa ja tukea. Pojat asettavat päivystäjän huumorintajun auttamis- ja tukemistaidon edelle. Kyky ymmärtää nuoria on 13-15 vuotiaille tärkeämpää kuin taito kuunnella. Verkkopalvelujen moderaattoreilta vastaajat odottavat erityisesti palvelun sääntöjen tuntemista ja sitä, että he huolehtivat sääntöjen noudattamisesta. Lisäksi hyvän moderaattorin toimintaan kuuluu vastaajien mielestä se, että ongelmatilanteissa autetaan ja häiriköt potkitaan pois heti. Moderaattorikysymyksessä vastaajaryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja. Auttamis- ja tukipalvelujen kriittiset kohdat Kyselyn avoimissa vastauksissa lapset nostavat esiin erityisesti lapsille ja nuorille suunnattujen auttamis- ja tukipalvelujen huonon tai riittämättömän saatavuuden sekä palvelujen päivystäjien käyttäytymisen lasten ongelmia kohtaan. Vastaajat kokevat tärkeäksi päästä palveluun silloin kun on tarve: pahimmaksi monet vastaajat kokevat sen, että palveluun ei pääse sisään yrityksistä huolimatta edes aukioloaikoina tai kysymyksiin ei reagoida heti. Lisäksi monet kertovat aikuisten vähättelevästä suhtautumisesta. Useista vastauksista kävi ilmi, että aikuisen asenne lapsen ja nuoren kohtaamisessa voi vaikuttaa siihen, miten he kokevat saavansa apua tai tukea. Useat kertoivat tilanteista, joissa heidän huoliinsa tai ongelmiinsa oli reagoitu palvelun aikuisen taholta vähätellen. Monissa vastauksissa lapset toivovat lisäksi, että heidän kanssaan ei lässytetä, vaan puhutaan järkevästi. Vastaajien kehitysideat Kysyttäessä, millaisia lapsille ja nuorille suunnattuja netin auttamis- ja tukipalveluja tarvittaisiin lisää, esille nousevat erityisesti maksuttomat ympärivuorokautiset palvelut, joista saisi nopeasti apua ja tukea milloin vain ja että päivystäjillä olisi aikaa kuunnella. Monet vastaajat toivovat enemmän palveluja, joissa voisi käydä kahdenkeskisiä, luottamuksellisia keskusteluja aikuisen kanssa ryhmätilanteiden sijaan. Toisaalta usein toistuva toive on sellaiset palvelut, joissa voisi jutella ja pitää hauskaa, mutta samalla saada tarvittaessa tukea. Muita toiveita olivat mm. palvelut, joihin ei tarvitse rekisteröityä, ammattilaisten ylläpitämät tukipalvelut sekä verkkopalvelut, joissa voisi keskustella ryhmässä ilman häiriköitä. Lapsille ja nuorille suunnatuista palveluista koetaan olevan liian vähän tietoa. Useat toivovat, että luotettavien tahojen ylläpitämiä palveluja markkinoitaisiin paremmin lapsille ja nuorille. Eniten vastaajat esittävät, että yhteen paikkaan olisi koottu tukipalveluista selkeä lista, jota sitten markkinoitaisiin tehokkaasti eri kanavien kautta. Vastaajien esimerkkiehdotuksia markkinointitoimenpiteiksi: Lasten ja nuorten käyttämien yhteisöpalvelujen kautta mainostamista Verkkosivuille tietoa, linkkejä ja bannereita Markkinointia kouluille, tietoa esim. koulujen ilmoitustaululle Kirjastoon jaettavia lehtisiä ja tiedotteita Mainoksia telkkariin, radioon, nuorten lehtiin Näkyvyyden parantamista Googlessa tai muissa hakukoneissa Moni vastaajista kertoi nähneensä kyselyssä valmiiksi nostetut auttamis- ja tukipalvelut vasta vastaillessaan kyselyyn. 4
Pelastakaa Lasten suositukset Pelastakaa Lapset suosittaa kasvattajien ja aikuisten ennakkoluulotonta tutustumista lasten verkkoelämään ja muistuttaa, että netin merkitys lapsille on tärkeä. Netistä voi saada myös apua. Kyselyn perusteella kasvattajien on tärkeä tutustua erityisesti nuorimpien lasten käyttämiin palveluihin ja siellä tapahtuviin asioihin kuin olla huolissaan pelkästään satunnaisesta surffailusta mahdollisesti aiheutuvista haitoista. Suurin osan lasten nettisuhteista liittyy tavallisen arjen ihmissuhteisiin: kouluun ja harrastuksiin. Lasten nettiarjessa näkyvät tavallisen arjen tapahtumat. Esimerkiksi nettikiusaamisella on useimmiten juuret koulukiusaamisessa. Tämän vuoksi Pelastakaa Lapset kannustaa kouluja ennaltaehkäisemään ja puuttumaan nykyistä tehokkaammin myös nettikiusaamiseen. Kansainvälisten palvelujen (esim. Facebook) käytön yleistyminen myös nuorimpien netin käyttäjien keskuudessa tuo haasteita nettikasvatukseen. Pelastakaa Lapset muistuttaa, että nettiturvallisuuteen ja esimerkiksi yksityisyyden suojaamiseen liittyviä asioita on opittava yhä aiemmin. Pelastakaa Lapset suosittaa valtakunnallisten lasten ja nuorten verkkoauttamis- ja tukipalvelujen yleisen saatavuuden parantamista, palveluista tiedottamista sekä uusien luotettavien palvelumuotojen kehittämistä. Lapsille ja nuorille suunnattuja verkko- ym. auttamispalveluja on kehitettävä vastaamaan lasten ja nuorten tarpeita entistä paremmin ja tehokkaammin. Palvelujen saatavuuden parantaminen on erittäin tärkeää. Kun avun tarve on suurin, lapsi tai nuori ei saa törmätä palvelun ylläpito- tai ruuhkautumisongelmiin. Oven on oltava auki silloin kun on luvattu. Palvelujen tarjoajien resursseja ylläpitää lapsille ja nuorille suunnattuja verkko- ym. auttamis- ja tukipalveluja on parannettava. Nykyisten toimijoiden on tärkeä edelleen jatkaa yhteistyötä mm. Nuorille suunnatun verkkotyön foorumin (NuSuVeFo) kaltaisten asiantuntijaverkoston kautta. Pelastakaa Lapset muistuttaa auttamis- ja tukipalvelun tarjoajien merkityksestä lasten ja nuorten kohtaamisessa: aikuisten taitoja kohdata lapsi ja nuori ongelmien ja arjen kysymysten parissa on parannettava. Aikuisen huumorintajulla voi olla merkitystä luottamuksen aikaansaamisessa keskustelussa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi on etsittävä ja kehitettävä uusia helposti tavoitettavia, ei-kaupallisessa ympäristössä toimivia, luotettavia ja turvallisia verkkopalvelumuotoja lasten ja nuorten kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Lapset pitävät netin lapsille ja nuorille suunnattuja auttamis- ja tukipalveluja tärkeinä. Erityisen tärkeitä ovat sellaiset palvelut, joissa lapset ja nuoret voivat käsitellä luottamuksellisesti itseensä ja esimerkiksi perheeseensä liittyviä arkaluonteisia asioita. Kuva: istockphoto 5
Pelastakaa Lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Kansainvälinen Pelastakaa Lapset toimii lasten hyväksi yli sadassa maassa. Visionamme on maailma, jossa toteutuu jokaisen lapsen oikeus elämään, suojeluun, kehittymiseen ja osallistu miseen. Tehtävämme on parantaa sitä tapaa, jolla lapsia kohdellaan sekä saada aikaan välittömiä ja pysyviä muutoksia lasten elämään. Jos haluat tutustua tai tukea toimintaamme, saat lisätietoja www-sivuiltamme www.pelastakaalapset.fi Pelastakaa Lapset ry Rädda Barnen rf Koskelantie 38 00610 Helsinki puh: 010 843 5000 faksi: 010 843 5111 2010