Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT Osaava työvoima Liiketoimintaosaaminen 1
Klustereiden kehittämistulokset YRITYSKOHTAISET TUET 1.1.2007 - yritysten lkm avustus yritysten osuus % kokonaiskustannukset UKL 128 10 100 000 37 600 000 78,8 % 47 700 000 BEV 38 5 700 000 18 600 000 76,5 % 24 300 000 KAS 55 4 800 000 7 400 000 60,7 % 12 200 000 yhteensä 221 20 600 000 63 600 000 75,5 % 84 200 000 KLUSTEREIDEN KEHITTÄMISHANKKEET 1.1.2007- hankkeiden lkm avustus yritysten osuus % kokonaiskustannukset UKL 9 2 764 673 907 742 20,4 % 4 451 769 BEV 32 6 938 859 704 994 7,7 % 9 159 923 KAS 5 1 436 764 331 597 15,1 % 2 198 321 YHTEISET 3 2 306 695 1 185 500 27,9 % 4 245 600 yhteensä 49 13 446 991 3 129 833 15,6 % 20 055 613 Klusterityön tavoitteet Toiminnan tavoitteeksi asetettiin 2007: käynnistää klusteripohjainen kehittäminen koko maakunnassa resursoida päätoimiset klustereiden vetäjät synnyttää yrityslähtöisiä kehittämishankkeita, jotka tuovat rahaa Keski-Suomeen yhdenmukaistaa kehittämistapaa auttaa yrityksiä hankkimaan rahoitusta yhteisiin kehittämishankkeisiin varmistaa osaltaan elinkeinotoiminnan uudistaminen ja kilpailukyky 27.4.2010 2
Klustereiden asemoituminen Trible Helix -mallissa Yritykset UKL BEV Tutkimus- ja oppilaitokset KAS Yhteiskunta Klusterityön tavoitteet Toiminnan tavoitteet 2007: - Klusterisuunnittelusta on siirryttävä valituissa klustereissa klusteritoimintaan sekä löydettävä toimijoita kiinnostavat konkreettiset projektiaihiot ja haettava kokemuksia tätä kautta. - Yrityskentän johdon sitouttaminen on ehdotonta menestykselle - Koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä näiden välisten verkostojen, roolien ja valmiuksien kehittäminen - Laajemman rahoituksen hakeminen hyville aloitteille Keski- Suomen ulkopuolelta - Viestinnän käynnistäminen ja avoimen vuorovaikutuksen ylläpitäminen toimijoiden välillä - Toiminnan johtamiseen liittyvien käytäntöjen ja prosessien sisäänajo 3
Ylhäältä alas alhaalta ylös Klusterivalintojen aikataulu MYR käy lähetekeskustelun elinkeinojen kehittämismallista, kriteereistä ja tavoitteista huhtikuussa. VTT arvioi valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa (energia, ICT, paperinvalmistus, nano ja matkailu) kevään 2010 aikana. Arvioinnin tuloksia käytetään hyväksi Keski- Suomen omissa klusterivalinnoissa. Tuloksia esitellään MYRissä 9.6.2010 Aikajana 1/2010 julkaistaan 18.5.2010. Erityisteemana Keski-Suomen viennin rakenne. Yritysten kehittämisrahoituslinjausten sopiminen yhdessä ELY keskuksen kanssa ja vuoden 2011 yhteistyöasiakirjan valmistelu kevät-kesä 2010. 4
Klusterivalintojen aikataulu Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma hyväksytään maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2010, prosessin aikana kertynyttä tietoa ja näkemystä käytetään hyväksi arvioinnissa ja jatkopäätösten valmistelussa. Maakuntaohjelmassa esitetään klusterimallin jatkamista. Aikajana 2/2010 julkaistaan elokuussa, teemana teollisuuden merkitys Keski-Suomessa Klusterimallin jatkopäätös, valittavat klusterit, toiminnan organisointi, johtaminen sekä rahoitus MYRrissä syksyllä 2010. Samalla päätetään millä tavalla uusia avauksia rahoitetaan sekä millä mallilla niitä kehitetään. Klustereiden valintakriteereitä Kehittämistyön yrityslähtöisyys ja yritysten sitoutumien yhteiseen kehittämistyöhön Klustereiden kasvupotentiaali vuosina 2011-2015 Uudet vientimahdollisuudet Yritysten kyky kehittää kaupallisesti hyödynnettäviä uusia tuote- ja palveluideoita 5
LIIKETOIMINTALÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Liiketoimintalähtöinen malli korostaa hyvinvoinnin luomista, vanha sen jakamista. Uuden mallin perusta on yksityinen sektori, vanhan valtion ja kuntien organisaatiot Uusi malli korostaa kannattavaa liiketoimintaa, vanhassa tuettu liiketoiminta on vahvasti läsnä. Uudessa mallissa yritykset ovat vientiin orientoituneita, vanhassa yritykset palvelevat paikallisia yhteisöjä ja liiketoimintoja. Uudessa mallissa taitavat ja kokeneet yksilöt osallistuvat liiketoiminnan kehittämiseen, vanhassa julkisen toiminnan kehittämisellä on suurempi huomio. Uudessa mallissa toteuttamisesta vastaa yksityisen sektorin toimintaorganisaatiot, vanhassa mallissa yhteiskunnan ylläpitämät organisaatiot. 27.4.2010 Keski-Suomen tulevaisuuden elinkeinokärjet 6