Matkakertomus Varsinais-Suomi 2.5.2012 Matkaraportti: Pyhäjärvi-instituutin valumavesihankkeen tutustumismatka Englantiin 18. 22.3.2012, Lancaster, Englanti Eriika Lundström Osallistuimme maaliskuun lopulla 2012 Pyhäjärvi-instituutin järjestämälle matkalle Englantiin. Matkan tarkoituksena oli tutustua Lancasterin yliopiston vesiensuojeluhankkeisiin ja niiden sekä yliopiston yhteistyökumppanien vesiensuojelumenetelmiin, vedenpidättämisratkaisuihin ja automaattiseen vedenlaatuseurantaan. Lisäksi tarkoituksena oli edistää tiedon vaihtoa maatalouden vesiensuojelusta ja luoda tahojen välille yhteistyöverkosto, jota voitaisiin hyödyntää jatkossa esimerkiksi hankesuunnittelussa. Pyhäjärvi-instituutti järjesti matkat ja Lancasterin yliopisto järjesti ohjelman ja kuljetukset kohteille. Matkan pääpaino oli maastokohteiden ja käytännön sovellusten esittelyssä ja lisäksi osallistuttiin yliopistolla seminaariin. Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta olivat mukana myös Anni Karhunen, Ari Sallmén ja Olli-Matti Verta. Pyhäjärvi-instituuttia edustivat matkalla Teija Kirkkala, Henri Vaarala ja Tero Forsman. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde 020 636 0060 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi fax (02) 230 0009 www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi Itsenäisyydenaukio 2, PL 523, 20101 Turku Valtakatu 6, 28100 Pori
2/7 Maanantai 19.3.2012 Eden hanke (http://www.edendtc.org.uk/) Ensimmäisenä päivänä tutustuimme Lancasterin yliopiston Eden DTC hankkeeseen (The River Eden Demonstration Test Cattchments), joka on osa laajempaa vesiensuojeluhanketta (DTC). Nelivuotinen hanke on alkanut keväällä 2010. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa maatalouden vesiensuojelusta, kokeilla erilaisia toimenpiteitä ja pyrkiä mittaamaan niiden vaikutuksia veden laatuun. Toimenpiteiden vaikutusta pyritään arvioimaan myös biodiversiteettiin, ilman laatuun, kasvihuonekaasuihin ja muihin ekosysteemipalveluihin. Hankkeella on kolme erilaista valuma-aluetta, joilla tullaan tekemään erilaisia toimia ja niiden seurantaa. Eden joen valuma-alueen lisäksi hankkeessa ovat mukana Avon- ja Wensum jokien valuma-alueet. Alueiden tilat ovat tähän mennessä saaneet neuvontaa viljely- ja vesiensuojeluasioissa. Paikkatietoaineistoja on myös hyödynnetty ja parhaillaan verrataan eroosioriskikarttojen tuottamaa materiaalia ilmakuvausten (kauko-ohjattava helikopteri) antamiin todellisiin tilan kuormittajiin kuten esimerkiksi säännöllisesti käytettävät ajoreitit, eläinten juomavesipisteet tai karjapihat. Hankkeessa on panostettu veden laadun seurantaan uusimmilla mittausvälineillä, joiden käyttöä tällä hetkellä testataan ja näytteiden tuloksia verrataan käsinäytteisiin. Mittausasema, joka ottaa automaattisesti vesinäytteen ja mittaa siitä ravinnepitoisuudet paikan päällä. Hinta noin 120 000.
3/7 Mittauspisteissä on lisäksi weppikamera kuvaamassa säännöllisin väliajoin mittauspisteen tilannetta esimerkiksi tulvien tai muiden erikoistilanteiden varalta. Suuret sademäärät aiheuttavat eroosiota, jonka aiheuttamia haittoja pyritään hankkeessa vähentämään. Uomissa mitataan vedessä kulkevaa kiintoainetta myös erillisellä kiintoainetta keräävällä putkella.
4/7 Hankkeessa on luonnon monimuotoisuus kytketty vesiensuojeluun ja esimerkiksi Eden-joen tilan indikaattoreina käytetään lohta ja taimenta, joita silmällä pitäen suunniteltu myös joen kunnostustoimia kuten kalaportaita. Lisäksi joesta otetaan pohjaeläinnäytteitä. Hanke on myös mukana järjestämässä erilaisia tiedotustilaisuuksia esimerkiksi kalaston tilasta ja hoidosta. Tämä varmasti motivoi myös vesiensuojelutyöhön. Keski- ja Pohjois-Englannissa on paljon laitumia ja nurmiviljelyä. Hankkeen uutiskirjeessä kerrottiin traktorin perässä vedettävästä nurmen ilmastoijasta, joka tekee reikiä tiivistyneeseen maahan. Tämä lisää jutun mukaan mm. veden kulkua syvempiin kerroksiin, parantaa maan rakennetta ja vähentää myös pintavaluntaa. Päivä oli antoisa ja Eden hanke vaikutti kokonaisvaltaiselta ja käytännönläheiseltä. Miten paljon hanke pystyy varsinaisia vesiensuojelutoimia rahoittamaan, on vielä auki. Mutta paljon asioita tehty ja hankkeen www-sivuilla kannattaa käydä tutustumassa. Hankkeen työntekijät lupasivat olla yhteydessä ja kertoa tuloksiaan. Tiistai 20.3.2012. MOPS 2 -hanke Tiistaipäivän vietimme Lancasterin yliopiston MOPS 2 hankkeen vieraana maastossa. Hanke pyrkii vähentämään maatalouden aiheuttamaa kiintoaines- ja ravinnekuormitusta. Huomio on kiinnittynyt nimenomaan kiintoainekseen, jonka osuutta ravinnekuormituksessa sekä typen että fosforin osalta pidetään merkittävänä. Hankkeella on kolme koekenttää (savi-, siltti- ja hiekkamaalla), joilla seurataan eri toimien vaikutusta veden laatuun. Kohteilla seurataan vaikutusta pintavalunnan ja salaojavalunnan kautta tuleviin vesiin sekä myös pohjaveden laatua. Kohteilla on automaattiset veden laadun mittarit. Hankkeessa tutkitaan myös laskeutusaltaiden vaikutusta veden laatuun. Hanke ei ole vielä saanut tuloksia laskeutusaltaiden mittaustuloksista, mutta lupasi toimittaa myöhemmin. Silminnähden laskeutusaltaasta on ollut hyötyä hiekkamaalla, jolla kiintoainesta on hyvin jäänyt altaaseen.
5/7 Kohteille on pystytetty kyltit esittelemään tutkimuksia. Altaat ovat kaksiosaisia. Turnipsipellon pintavesiä tutkimuksen kohteena.
6/7 Kohteilla tutkitaan veden laatua sekä pinta- että salaojavalunnan kautta tulevista vesistä. Kuormittavimmat pisteet vaihtelevat eri tiloilla. Kuvassa eläinten juomapiste ja taustalla traktorin ajourat, joiden merkitystä pidetään melko isona.
7/7 Keskiviikko 20.3.2012 Vietimme päivän Lancasterin yliopistolla. Pyhäjärvi-instituutti esitteli toimintaansa yliopiston väelle, joiden kanssa jälkeenpäin keskustelimme ja vaihdoimme tietoja kokemuksistamme. Jatkoyhteistyöstäkin keskusteltiin ja alustavasti yliopisto ja Pyhäjärvi-instituutti sopivat yliopiston vastavierailusta Pyhäjärvi-instituutille. TEHO Plus hanke voisi tällöin esitellä omaa toimintaansa. Matka oli hyvä ja ajatuksia herättävä. Eden-hankkeen valuma-aluelähtöinen, kokonaisvaltainen ja käytännönläheinen toiminta vaikutti mielenkiintoiselta ja toimivalta. Myös hankkeen yhteistyö eri tahojen kanssa sekä vesiensuojelun ja biodiversiteetin tavoitteiden yhdistäminen on hyvä asia. Eroosion ja kiintoaineksen kulkeutumisen vähentämiseen panostetaan ja eroosioriskikarttojen vertaaminen ilmakuviin ja todellisiin riskipaikkoihin vaikutti myös mielenkiintoiselta. Mietityttämään jäi MOPS hankkeen tulos myös typen sitoutumisesta kiintoainekseen. Hankkeen tutkimusten mukaan jopa yli 76 % sekä typen että fosforin kuormituksesta lähtee kiintoaineen mukana. ps. Hotelli, jossa majoituimme tuki paikallisen luonnonsuojelualueen hoitoa ja siellä myytiin myös alueelta tuotettua grillihiiltä. Lampaat hallitsivat maisemaa, mutta niiden määrä on jonkin verran vähentynyt tuen muututtua yksilöstä katras-perusteiseksi.