Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy

Samankaltaiset tiedostot
Pielisen Karjalan kuntarakenneselvitys

Kokkolan seudun koko kuva

Lohjan lukioverkko Page 1

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki Tuomas Jalava

Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Tyrnävä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Petäjävesi Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joutsa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylän selvitysalue yhdessä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki Heikki Miettinen

Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Kuntarakenneselvittäjän havaintoja Multian Väätäiskylältä ensin aamulla. Yhdistymisselvitys 2015; A.Luomala FMP OY

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

Selvitysalue kuntatalouden tunnuslukuja Anni Antila

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

Talousraportti 6/

Väestötietoja koulu- ja päiväkotiratkaisujen pohjaksi. Kunnanhallitus

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Talousraportti 6/

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

Vahvat peruskunnat -hanke

Työvaliokunnan kokous

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu Heikki Miettinen

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Sopimus Nurmeksen kaupungin, Lieksan kaupungin, Juukan kunnan ja Valtimon kunnan kuntarakenneselvitys

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

PIELISEN KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Porin seudun kuntajako-selvitys

Talousraportti 8/

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

LIEKSAN, NURMEKSEN JA VALTIMON KUNTARAKENNESELVITYKSEN ASIAKIRJOJEN NÄHTÄVILLEPANO

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Kuntalaiskuuleminen, Varkaus,

Talousraportti 10/ Väestö

Joensuun selvitysalue yhdessä

Pohjois-Savon väestöennuste

Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame Tuomas Jalava

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin

Kuntarakenneselvityksistä

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä

Alueelliset kehitysnäkymät, kevät Melolinna Heikki

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Transkriptio:

Valtimo Nurmes Lieksa Juuka Pielisjärvi-selvityksen ratkaisevat pointit Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy 30.1.2014

Pielisjärven selvitysprosessi? Pielisen Karjalan kunnat päättivät toteuttaa kuntarakennelain mukaisen selvityksen. Selvitettiin syvennettyä yhteistyötä että kuntien yhdistymistä Selvityksessä mukana Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo. Juuka jäi pois touko-kesäkuun vaihteessa Yhteensä 11 kk prosessi Selvitetty kattavasti elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan viitekehyksestä kuntien tilanne - yksin, yhteistyössä ja yhdessä Pöydällä toukokuussa kaksi sopimusta yhteistyösopimus Yhdistymissopimus valittiin jatkovalmistelun pohjaksi 27.10 valtuustojen päätöksenteko Lieksa 23-12 puolesta Nurmes vastaan 20-15 Valtimo vastaan 13-8 11.11.2014 Page 2

Selvitys osoitti mm, että Nyt oli selkeä niche talouden, henkilöstön ja rakenteiden osalta - nyt jätettiin käyttämättä Painelaskelmat: Painelaskelman mukaan Pielisen Karjalan (Nurmes, Valtimo, Lieksa) kuntatalouden sopeuttamistarve vuoteen 2029 olisi 23 me vuoden 2013 tasossa tarkasteltuna. Kuntakohtaisesti suurin paine on ennakoitu Valtimo (31 %), Lieksa (30 %) ja Nurmes (27 %). Tyhjästä paperista, eri vaihtoehdoista ja erilaisista odotuksista päästiin yhdistymissopimukseen Yksimielisyys isoista asioista ja kahdesta perimmäisestä tavoitteesta Lähi- ja peruspalveluiden turvaaminen tulevaisuudessa (Yhdistyminen vs. kolme yksittäistä kuntaa) Alueen elinvoiman vahvistaminen resursseja yhdistämällä Suurin epäluottamus sopimuksessa yhdistymishallituksen kokoonpano 11.11.2014 Page 3

2012=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain kuntien Pielisen Karjala 160 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi 135 110 85 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 alle 1 -vuotiaat 200 181 171 162 155 1-6-vuotiaat 1 231 1 170 1 125 1 083 1 041 7-18-vuotiaat 3 183 2 751 2 640 2 560 2 503 Työikäiset (17-64 v) 16 437 13 931 12 304 11 133 10 349 65-74-vuotiaat 4 187 4 964 5 300 4 986 4 562 Vanhusväestö* 3 889 4 033 4 329 5 022 5 549 Kaikki 28 452 26 534 25 422 24 501 23 723 *yli 75-vuotiaat 60 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 95 91 88 85 7-18-vuotiaat 100 86 83 80 79 Työikäiset (17-64 v) 100 85 75 68 63 65-74-vuotiaat 100 119 127 119 109 Vanhusväestö* 100 104 111 129 143 Väestö 100 93 89 86 83 Lähde:Tilastokeskus

Onko tilanne huolestuttava? Taloudellinen huoltosuhde (työttömät ja työvoiman ulkopuoliset /työlliset) on 2.03, kun se koko maassa on 1.30 ja Pohjois-Karjalassa 1.65. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että sataa työssäkäyvää kohti on yli 200, jotka eivät työelämässä ole. Ero esimerkiksi Pohjois-Karjalan väestörakenteeseen on yllättävän suuri kun suhdelukua avataan eri näkökulmista. Mikäli Pielisen Karjalassa olisi työllisiä yli neljänneksen enemmän (yli 2000) tai että työttömiä ei olisi lainkaan, niin vasta sitten suhdeluku olisi maakunnan tasolla. Kyseessä on siis pelkästään kunnallisveroina huomattavasta erosta paitsi Pohjois- Karjalaan, niin erityisesti koko maahan nähden - Pielisen Karjalan yhdistymisselvitys

Mihin Pielisjärvi kaatui? 1. Odottelun kulttuuri ja päättämättömyyden tila - Ajatusmalli useilla, että kyllä tässä vielä pari vuotta pärjätään, eikä kannattaisi nyt odottaa vielä miksi nyt on tarve tehdä yhdistyminen 2. Alueen suurimman lehden uutisointi Lieksan taloudellisesta tilanteesta olemme jo jääneet heti kättelyssä tavoitteesta 8,1 milj. euroa - Ei uusi tieto, yhdistymisselvityksessä jo analyysi 3-4kk aiemmin - Usko, että Lieksa ei pysty hoitamaan omia asioitaan 3. Suomalaisten pitkä muisti ja historian painolasti - Maaseutupainotteisuus vs. teollisuuspainotteisuus 4. Yhdistymishallituksen kokoonpano ja pelko suurimman kunnan isäntäasenteesta 5. Usko valtion positiivisesta interventiosta - Kriisitietoisuus ei edelleenkään riittävällä tasolla - Jokaisella kunnalla merkittävä VOS-riski (50-60%)

"Den som är satt i skuld är icke fri Ajatus ei näytä pätevän edelleenkään kuntiin 11.11.2014 Page 7