Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta 2 2007 Iloa ulkoilusta tukea tuttavasta
Kipinät 2 2007 SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen kuntotesteissä kävi yli 3 500 suomalaista. Laumassa on helpompi lentää. 9 15 3 Pääkirjoitus: Myönteiset tekijät motivoivat liikkumaan 4 Ulkoilu on myös iäkkään oikeus 8 Kolumni: Vuosien vieriessä 9 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 12 SuomiMiehen elintavat reilaan kuntoillen ja kokkaillen 14 Liikuntaryhmästä elämäntavaksi 15 Lapuan Ponnistus ja liikuntatoimi saivat miehet liikkeelle 18 Liikuntaneuvontaa apteekin hyllyltä 20 KKI-katselmus 2008 Kokkolassa 22 KKI-hanke juurtuu usein pysyväksi toiminnaksi paikallisten päättäjien sitoutumisen myötä 24 Etelä-Pohjanmaalla terveysliikunta viedään kylille 26 Lahdessa ahkeroidaan uusien toimintamallien parissa 28 Kunnon laiva 2008 30 Terveysliikunnan edistämisen huiput koolla Jyväskylässä 31 Ympäristö liikuttaa: Retkellä rotkossa 34 Hyvissä kengissä askel on kepeä 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto 36 Virikkeitä vertaisohjaajille: Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 38 KKI-materiaalit Virikkeitä vertaisohjaajille: aikuinenkin voi liikkua leikkipuistossa. 36 Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8a, 40700 Jyväskylä, puh. (014) 260 1572. Toimituskunta Elina Holm, Liisamaria Kinnunen, Kaisa Koivuniemi, Jyrki Komulainen, Jenni Lintula, Miia Malvela, Kaisa Räsänen ja Kaisa Saarentola. Vastaava toimittaja Kaisa Räsänen, puh. 050 441 3692, kaisa.rasanen@likes.fi. Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen kuva Soile Kallio. Paino PunaMusta Oy. 12. vuosikerta ISSN 1239-1689.
Myönteiset tekijät motivoivat liikkumaan Kansallinen liikuntaohjelma; terveyden edistämisen politiikkaohjelma; lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen politiikkaohjelma; terveyttä edistävän liikunnan valtioneuvoston periaatepäätöksen uusiminen Monet jo käynnissä olevat ohjelmat ovat oikein joukolla ratkaisemassa omalta osaltaan haastetta saada riittämättömästi terveytensä kannalta liikkuvat ihmiset säännöllisen liikunnan pariin. Aiheellisesti voi kysyä, kuinka paljon päällekkäistä ohjelmatyötä ollaan samanaikaisesti tekemässä. Työkenttää kyllä kaikille riittää, mutta miten löydämme uusia vastauksia alamäessä olevan arkiliikunnan lisäämiseksi. Tehtävä on haastava yhteiskunnassa, jossa ajankäytön osalta tietokoneet, hissit ja autoilu sekä ruokailutottumusten muutoksen osalta roskaruoka ja -juoma valtaavat yhä enemmän alaa. Tulisiko liikuntaolosuhteita edelleen parantaa, kehittää uusia liikuntamuotoja ja -pelejä, tai käyttää pelottelua ja maanittelua? Vai tulisiko uskoa siihen, että jokainen suomalainen kyllä hyvin tietää liikunnan myönteisen merkityksen esimerkiksi vakavien sairauksien ehkäisijänä ja oman toimintakyvyn parantajana? On hyvä pysähtyä arvioimaan, onko kysymys liikuntainnostuksen lisäämisestä yksin järkiperäinen ratkaisu yksilön mielessä hänen tehdessään päätöstä ryhtyä harrastamaan liikuntaa. Olisiko niin, että me liikunnan ammattilaiset olemme sairauksien ehkäisystä puhuessamme, kuolemankäyriä esitellessämme ja jakaessamme kansalaisia liikennevaloilla kuntonsa perusteella eri ryhmiin unohtaneet jotain olennaisen tärkeää? Ainakin omalla kohdallani tärkeimmät liikuntamotivaatiotani lisäävät tekijät ovat myönteisiä. Liikunnan merkeissä tapaan hyviä, pitkäaikaisia ystäviäni, jolloin sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden merkitys korostuu. Liikkuessani suomalaisessa luonnossa nautin ainutlaatuisen kauniista ympäristöstä. Seuratessani lastenlapsiani ja heidän myönteisiä, liikunnan mukanaan tuomia elämyksiään ja riemuaan herään kysymään, onko terveysliikuntamme markkinointi liian vakavahenkistä ja pelotteluun perustuvaa. Liikunta on meille ensisijaisesti nautinto, kuten hyvä illallinen tykötarpeineen, kun toteutamme sen kukin omalla tavallamme. Timo Haukilahti KKI-ohjelman puheenjohtaja 3
Ulkoilu E kehittää tasapainoa, vahvistaa lihasvoimaa ja säilyttää kävelykyvyn pidempään E parantaa unenlaa Teksti Liisamaria Kinnunen Kuvat Soile Kallio ja Kaisa Koivuniemi Iloa ulkoilusta
tua ja virkistää mieltä E pitää yllä sosiaalisia suhteita E tukee muistin säilymistä E auttaa painonhallinnassa tukea tuttavasta Ulkoilu on myös iäkkään oikeus Ensimmäistä valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää vietettiin 11. päivä lokakuuta Voimaa vanhuuteen- ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelmien aloitteesta. Eri puolilla Suomea järjestettiin parisensataa iäkkäiden ulkoilupäivän tapahtumaa. Vanhusten viikon torstaille järjestetyn päivän tavoitteena oli muistuttaa ulkoilun tärkeydestä ja oikeudesta iäkkäille. Ihmiset elävät tänä päivänä yhä pidempään. Iän karttuessa liikkumisja tasapainokyvyn merkitys korostuu arjessa selviytymisessä. Kaupassa käynnit, vierailut ystävien luona ja liikkuminen luonto- tai viherympäristössä ovat osa iäkkään itsemääräämisoikeutta. Iäkkään hyvään arkeen kuuluu ulkoilu. Kaikilla ikäihmisillä ei ole kuitenkaan mahdollisuutta siihen. Yli puolelle 75 vuotta täyttäneistä ulkoilu ilman avustajaa tuottaa hankaluuksia. Moni iäkäs joutuu luopumaan ulkoilusta vasten tahtoaan, kun tasapainokyky ja lihasvoima heikkenevät ja kaatumisenpelko lisääntyy. Mahdollisuus ulkoiluun riippuu olosuhteista, palveluista ja sosiaalisesta tuesta. Ulkoilun merkitys toimintakyvylle, muistille ja mielialalle on korvaamaton. Rollaattoriralli Polvijärvellä Eri puolilla Suomea järjestettiin parisensataa iäkkäiden ulkoilupäivän >> Helsingissä eduskuntatalon portaat keräsivät iäkkäiden ulkoilupäivänä parisataa osallistujaa iäkkäiden ulkoilua koskevan julkilausuman luovutustilaisuuteen. Polvijärvellä iäkkäiden ulkoilupäivänä järjestetty rollaattoriralli keräsi runsaan osanottajajoukon, joka pääsi ulkoilemaan tilaisuudessa vihitylle viralliselle rollaattorireitille. Kuva Päivi Pynnönen
>> ulkoilua koskevan julkilausuman luovutustilaisuus eduskuntatalon portailla Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: Kuntiin perustetaan työryhmä edistämään iäkkäiden ulkoilupalveluja. näin lisätään kunnan eri hallintokuntien ja järjestöjen verkostoitumista. ulkoilu liitetään kotihoidon, palvelutalojen, liikuntatoimen ja järjestöjen palveluvalikkoon. iäkkäille tarjotaan ohjattuja ulkoiluryhmiä ja ulkoiluystävätoimintaa kehitetään. Kotona ja palvelukeskuksissa asuvien iäkkäiden ulkona liikkumista tuetaan parantamalla liikkumismahdollisuuksia pihoissa. rakennetaan lisää ikäihmisille sopivia kuntopolkuja ja kehitetään puistoja iäkkäille soveltuviksi liikuntaympäristöiksi. iäkkäiden liikkumispalveluista ja ulkona liikkumisen mahdollisuuksista tiedotetaan tavalla, jolla tavoitetaan iäkkäät huonokuntoiset vanhukset ja heidän läheisensä. eri alojen ammattilaisten, myös suunnittelijoiden ja rakentajien, tietämystä iäkkäiden ulkona liikkumisen merkityksestä parannetaan täydennyskoulutuksella. julkilausuman vastaanottanut peruspalveluministeri risikko totesi, että sanonta Kaikki syyt olla lähtemättä liikkeelle ovat tekosyitä ei pidä aina paikkaansa. apua tarvitsevilla iäkkäillä ei ole välttämättä mahdollisuutta ulkoiluun. aune ilmanen ja ismo Kallio kuuntelevat. 6
tapahtumaa. Polvijärvellä Itä-Suomessa terveys- ja vapaa-aikatoimi järjestivät Rollaattorirallin saaden tapahtuman järjestämiseen mukaan lukuisia yhteistyökumppaneita, kuten järjestöjä, yhdistyksiä ja seurakunnan. Tempaukseen oli haastettu mukaan sekä omaisia että kunnanvaltuutettuja, joista molempia osallistui kiitettävästi iäkkäiden tueksi. Rollaattoriralli keräsi yli 200 osallistujaa. Mukana oli rollaattorilla kulkijoita avustajineen. Tapahtuman suosio yllätti meidät, iloitsi kunnan vapaa-aikasihteeri Sirpa Halonen. Vanhuksia avustamassa oli myös yläkoulun 9Bluokka. Oli ilo nähdä nuorten poikien kulkevan mummojen ja vaarien kanssa käsikynkkää. Uskoisin tapahtuman osaltaan poistavan sukupolvien välistä kuilua, totesi Halonen tyytyväisenä. Rollaattoriralli oli tunnelmallinen ja herkkä tilaisuus. Selkeästi tällaiselle tapahtumalle on tilaus. Vanhukset ovat aika yksin laitoksissa. Tarve ikäihmisten ulkoiluttamiseen on suuri. Toivon, että tämä on alkusysäys iäkkäiden ulkoiluttamisessa. Polvijärvellä iäkkäiden ulkoilupäivä poiki heti muutamia vapaaehtoisia ulkoiluystäviksi iäkkäille. Iäkkäiden ulkoilupäivänä kunnassa vihittiin myös uusi, virallinen rollaattorireitti. Toimintakeskus Turvalan, entisen vanhainkodin, pihasta lähtee 550 metrin mittainen, pinnaltaan tasainen reitti. Jo aikaisemmin olemassa olevan reitin varrelle lisättiin penkkien määrää. Nyt reitti soveltuu heikkokuntoisille joko kävellen, rollaattorilla tai pyörätuolilla kuljettavaksi. Virallinen rollaattorireitti pidetään kunnossa myös talvella. Kommentti olen kuullut monen ulkoiluapua tarvitsevan iäkkään toivovan, että jos edes kerran viikossa pääsisi ulkoilemaan. Toiveet ovat hyvin vaatimattomia. soitin jokin aika sitten useampaan palvelukeskukseen tiedustellakseni viikoittaisista ulkoiluryhmistä. sain vastaukseksi ulkoilua järjestettävän kesällä. suomen kesä on kovin lyhyt. meillä on neljä hienoa vuodenaikaa, on raikkaat syyspäivät ruskan väreineen, kirpeät pakkaset luonnon kääriytyessä lumipeitteeseen ja keväinen luonnon herääminen. meillä kaikilla pitäisi olla oikeus nauttia ulkoilusta, jokaisena vuodenaikana. me, jotka kykenemme liikkumaan omin lihasvoimin, voimme päättää ulkoilustamme sen suuremmin miettimättä oikeuttamme ulkoiluun. Huonokuntoisen iäkkään ei auta huutaa kotona tai laitoksessa pääsyä ulos jaloittelemaan. Huuto kaikuisi joko tyhjille seinille tai resurssipulasta kärsivälle laitoksen henkilökunnalle. vastuu kuuluu meille kaikille. Päättäjien tulisi toimia nyt ja panostaa iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseen. ulkoilupalveluja ja sosiaalista tukea iäkkäiden ulkoilussa tulisi lisätä. ulkona liikkumisen olosuhteita pitäisi kehittää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten tarpeet huomioiden. monissa kohdin kysymys ei ole suurista investoinneista, vaan asiaan paneutumisesta. iäkkään ulkoilun mahdollisuus saattaa olla kiinni yhdestä puuttuvasta penkistä tai korotetusta katukivetyksestä. iäkkäiden ulkoilun mahdollistamisessa on paljon parannettavaa jo nyt. Kolmenkymmenen vuoden jälkeen yli 7-vuotiaita väestöstämme tulee olemaan kaksinkertainen määrä nykyhetkeen verrattuna. ajatus puistattaa. olen mahdollisesti yksi niistä 00 000 ikäihmisestä, joka joko kykenee lähtemään ulos ilman apua tai sitten ei. Tukevatko olosuhteet silloin iäkkäiden ulkoilua? riittääkö iäkkäille ulkoiluttajia? Luin, että suomalaisille lehmille on lainsäädännöllä turvattu ulkoiluoikeus touko-syyskuun välisenä aikana. Hyvä niin. Herää kysymys, pitäisikö ikäihmisten ulkoiluoikeus säätää lailla? Liisamaria Kinnunen liisamaria.kinnunen@likes.fi sää Helsingissä oli kirkas, mutta kirpeä. eläkkeellä oleva voimistelunopettaja eevi Kaasinen piti joukkoa lämpimänä Leila-valssin tahtiin kansan suosikin Pirkko mannolan laulattaessa. Julkilausuma iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi Helsingissä eduskuntatalon portaat keräsivät iäkkäiden ulkoilupäivänä parisataa osallistujaa iäkkäiden ulkoilua koskevan julkilausuman luovutustilaisuuteen. Voimaa vanhuuteen- ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelmat ovat laatineet julkilausuman iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi. Julkilausuma luovutettiin juhlallisesti peruspalveluministeri Paula Risikolle. Julkilausumassa todetaan, että iäkkäiden ulkoilumahdollisuuksien parantaminen vaatii ennen kaikkea eri toimijoiden yhteistä tahtoa. Tarvitaan selkeitä toimenpiteitä iäkkäiden ulkoilupalvelujen ja ulkoilun olosuhteiden parantamiseksi. Julkilausuma kääntää katseen myös tulevaisuuteen ja väestön ikääntymiseen. Maamme väestöstä hieman yli 400 000 on täyttänyt 75 vuotta. Seuraavan kolmenkymmenen vuoden jälkeen 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu. Iäkkäiden ulkoilun olosuhteiden, sosiaalisen tuen ja ulkoilupalvelujen kehittämisellä on kiire. i 7
Teksti Pirkko Mannola Kuva Ilkka Ärrälä [ kolumni ] Vuosien vieriessä Ollessani lapsi satukirjojen mummit olivat pullantuoksuisia istuen tyytyväisinä keinutuoleissaan. Vanheneminen ja vanhuus olivat vieraita käsitteitä. En pitänyt mummoani vanhana. Hän oli energinen nainen, joka kokosi koko perheen ympärilleen. Mummolaan oli kiva mennä ja ihannoin mummoani lapsen silmin. Ollessani kaksikymppinen pidin neljäkymmentä vuotta täyttänyttä äitiäni vanhana. Ajatukselle ei sinänsä ollut perustetta, sillä äitini oli tyylikäs ja tarmokas ihminen. Varsinkin urani alkutaipaleella äitini oli usein mukanani. Ensimmäisen kerran äänitysstudiossakin äidilläni oli kovasti mielipiteitä, miltä tyttären äänen pitäisi kuulostaa. Lopulta äänittäjä oli hermostuneena todennut äidilleni olevansa pelkkä äänittäjä, ei ihmeiden tekijä. Onneksi en tuota keskustelua silloin kuullut. Jäädessäni teatterista kolme vuotta sitten eläkkeelle kohtasin vanhenemisen konkreettisesti. Ajattelin, että mitäs nyt, olenko tästä eteenpäin tarpeeton. Onneksi sain heti työtehtäviä ja olen tehnyt jatkuvasti töitä. Se on näyttelijätyön etu, että voi jatkaa työntekoa eläkeiän ylityttyäkin. Eläkkeelle jääminen ei ollutkaan siis elämäni loppu, mutta tietyllä tapaa se oli kuitenkin yksi merkittävä virstanpylväs elämän taipaleella. Se pistää miettimään vanhenemista. Vanhuus tai karttuvat vuodet eivät pelota, mutta se, millaisessa kunnossa pysyn vanhetessa, se pelottaa. Äitini on 93-vuotias ja melko hyvässä kunnossa. Tahti on hidastunut, mutta tuohon ikään se toki kuuluukin. Jos olen perinyt äitini geenit, minulla on toivoa. Olen KKI-ohjelman Virtaa vuosiin -kiertueella vieraillut laulattamassa, muistelemassa menneitä ja jumppaamassa noin 30 palvelukeskuksessa eri puolella Suomea. Osa väestä saapuu paikalle omin jaloin, osa rollaattoreilla, osa pyörätuoleilla. Kohtaamiseni ikäihmisten kanssa ovat koskettavia. Pistän itseni peliin pyrkien antamaan iloa ja energiaa. Vastalahjaksi saan itse hyvää oloa. Tässä iässä lähestyessäni 70 vuotta unohdan joskus laulujen järjestykset, mutta onneksi nuorekas tukijoukkoni pysyy tahdissani mukana. En pelkää kömmähdyksiä. Ne ovat osa inhimillistä elämää. Toimintakyvyn säilyttämisen tärkeys ikääntyessä on asia, jonka olen kiertueella kohdannut ja ottanut omakseni. Olen toiminnan ihminen ja olen koko ikäni nauttinut liikkumisesta. Onneksi. Koen, että liikunnan avulla pysyn pirteänä ja jaksan paremmin. Lajit vain muuttuvat iän myötä. Aikaisemmin harrastamani astangajooga on tuntunut liian rankalta ja se on vaihtunut pilatekseen. Rauhallinen tempo vaatii vilkkaalle luonteelleni sopeutumista, mutta tunnin jälkeen tunnen harjoittelun hyvän vaikutuksen kehossani. Ulkoilu on ehkä tärkein liikkumismuotoni. Joko sauvojen tai hauvojen kanssa. Meillä on ollut aina koiria ja olen tottunut hauvalenkeille. Tosin nyt ulkoilutan tyttäreni mäyräkoiria. Pullantuoksuista ja keinutuolissa kiikkuvaa mummia minusta ei varmaankaan tule, mutta toivon mukaan pysyn energisenä, liikkuvana ja jaksan säilyttää elämänmyönteisen asenteen vanhetessakin. i
Lahden tapahtumassa oli testirekkaan tulijoita jonoksi saakka. Kiertueella testattiin reilut 00 suomimiestä ja suomineitoa. eteran pisteessä testattiin pelimiestaitoja. juontajakaksikko Kaisa saarentola ja Tapani Kiminkinen puhuivat terveysasioista miesten kielellä. Teksti jenni LinTuLa ja Kaisa räsänen Kuvat studio juha sorri, studio FoXy ja KKi-oHjeLma SuomiMies seikkailee -rekkakiertue raskas kalusto on tarpeen, kun suomalaisia miehiä kannustetaan liikkeelle. suomimies seikkailee -rekka parkkeerasi syyskuussa yhdeksälle paikkakunnalle. rekkaan rakennetulla kuntotestiasemalla kävi reilut 00 suomalaista. vaivattomalla tavalla saatu tieto kehon kunnosta sai monet testeissä käyneet miettimään omia elintapojaan. Rekkaan rakennetulla testiasemalla arvioitiin kuntoa ja kartoitettiin terveyden riskitekijöitä kolmella testillä, joissa ei tarvinnut hengästyä eikä hikoilla. Polar-kuntotestillä arvioitiin sydän- ja verenkiertoelimistön tila, puristustestillä mitattiin käsien lihasvoima ja InBodylaitteella määriteltiin kehonkoostumus. Testien jälkeen kävijä sai terveysalan ammattilaisilta palautetta ja apua tulosten tulkintaan LIKESin liikuntafysiologi Jarmo Heiskasen johdolla. Kotiin viemisiksi miehet saivat testitulosten ja opastuksen lisäksi SuomiMiehen kuntooppaan ja Miehen huoltokirjan. Rekkakiertueen tavoitteena oli kannustaa erityisesti liikuntaa harrastamattomat keski-ikäiset miehet pitämään huolta kunnostaan. Tarkoituksena oli testien avulla tarjota miehille mahdollisuus tehdä omat päätöksensä terveyden suhteen. Jos tarvetta elintapojen muutoksen löytyi, miehet saivat ohjeita ja positiivista kannustusta kuntoiluun, kertoo Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kenttäpäällikkö Kaisa Saarentola. Tapahtumissa yleisöä viihdytti Teatteri eurooppa neljä. Rekan kuntotestiasemalla yli 3 500 kävijää >> 9
>> 10 Testirekan ovelta ei käännytetty naisia tai nuorempia miehiäkään pois, jos vain tilaa riitti. Kiertuetapahtumiin oli ilmainen pääsy. Terveystietoa toreilla Rekkakiertuetapahtumissa tarjottiin testien lisäksi terveystietoa muun muassa maalaislääkäri Tapani Kiminkisen annostelemana. Kaisa Saarentolan kanssa juontajana toiminut lääkäri otti joka paikkakunnalla puheeksi SuomiMiesten liikkumisen ja ruokailutottumusten lisäksi erektio-ongelmat, viinan ja tupakan. Juontojen välissä tapahtumaväkeä naurattivat Teatteri Eurooppa Neljän sketsit ja livemusiikki. Paikalliset liikuntaseurojen esittelyt, lajiesittelyt, ravintotietoiskut ja tuoteesittelyt tarjosivat infoa moneen makuun pääsivätpä miehet tapahtumissa myös kuntoilemaan muun muassa Gymstick-kuntoiluvälineellä. Paikallisten sydänyhdistysten kolesteroli- ja verenpainemittauspiste keräsi jokaisella paikkakunnalla miehiä jonoksi asti. Vakuutusyhtiö Eteran pisteellä kävi kuhina, kun miehet selvittivät 6Pack-työkuntotestin avulla työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. AstraZenecan pisteessä puolestaan sai testata sydämensä kunnon tietokoneella tehtävällä testillä. Myös Omronin verenpaine- ja askelmittarit kiinnostivat kävijöitä. KKI-ohjelma toteutti SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen yhteistyössä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran, SLU-alueiden sekä lukuisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Rekkakiertue jatkuu toukokuussa 2008. i Kevään 2008 kiertueaikataulu 5.5. Rovaniemi 7.5. Kemi 9.5. Vaasa 12.5. Seinäjoki 14.5. Pori 16.5. Turku 19.5. Lappeenranta 21.5. Kouvola 23.5. Helsinki Lisätietoa kiertueesta: www.suomimies.fi. Jyväskylän SuomiMies seikkailee -rekkakiertuetapahtumaan saapunut Ilmavoimien sosiaalipäällikkö Kari Karjalainen ei pelännyt kuntotestejä odotellessaan testeihin pääsyä rekan ulkopuolella. Hän hoitaa kuntoaan säännöllisesti ja kannustaa siihen työnsä puolesta muitakin. Työaikana saamme liikkua kaksi tuntia viikossa. Se houkuttelee käyttämään tilaisuuden hyväksi, kiittelee Karjalainen työpaikkansa liikuntamahdollisuuksia. Sisällä rekassa Karjalaiselle annetaan SuomiMies seikkailee -kansio ja kuntokooste, johon testattavan pitää määritellä iän, pituuden ja painon lisäksi liikunta-aktiivisuus Polar-kuntotestiä varten. Fysioterapian opiskelija Tommi Vuorimies Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kiinnittää Karjalaiselle sykevyön, joka mittaa leposykettä ja sykevälivaihtelua. Näiden ja ennakkoon sykemittariin syötettyjen tietojen avulla laite laskee testattavan OwnIndex-lukeman eli arvion hapenottokyvystä. Karjalaisen makoiltua laverilla viitisen minuuttia testaaja Vuorimies kertoo tuomion: OwnIndex 49 on erinomainen tulos 45-vuotiaalle. Harrastatte varmaankin kestävyyslajeja? Karjalainen myöntää lenkkeilevänsä kesäisin ja hiihtävänsä talvisin useamman kerran viikossa. Testaaja merkitsee tulokset Karjalaisen kuntokoosteeseen ja kannustaa jatkamaan samaan malliin. Kehonkoostumus paljastaa myös sisäelinrasvan Rekan teltassa tehdystä kuntotestistä siirrytään peremmälle testirekkaan. Miehiä on kertynyt rekkaan paljon, ja puristusvoimatestiin on useamman minuutin jono. Rekan ovella sisäänheittäjä Olli-Pekka Kärkkäinen jututtaa jonottavia miehiä ja lupaa, että näissä kuntotesteissä pääsee vähällä. Kaksi kertaa napakka puristus Sosiaalipäällikk Liikuntaharrastukset molemmilla käsillä, ohjeistaa puristusvoimaa testaava LIKESin fysioterapeutti Sirpa Mustalampi. Karjalaisen tulokset ovat erinomaisia. Selitys löytyy jälleen Karjalaisen vapaa-ajan harrastuksista: kesäisin hän heittää moukaria ja kiekkoa ja talvisin huhkii työpaikan kuntosalilla. Testattavaa kuitenkin harmittaa, kun vasen käsi ei ole yhtä vahva kuin oikea. Mustalampi vakuuttaa, että 10 prosentin ero oikean ja vasemman käden välillä on normaalia. Viimeinen testi mittaa kehonkoostumusta eli laskee kehossa olevan rasvan, lihaksen, luuston, nesteen ja sisäelinrasvan määrää sähkövirran avulla. Kengät ja sukat riisutaan. Ennen vaa an näköiselle InBody-laitteelle nousemista testaaja, Jyväskylän yliopiston opiskelija Heidi Syväoja kastelee Karjalaisen kämmenet ja jalkapohjat vedellä, jossa on mukana hieman alkoholia ja suolaa. Tarkoituksena on saada kostea kontaktipinta hyvän sähkönjohtavuuden takaamiseksi. Sitten vain kahvat käteen ja menoksi! Noin minuutin vaa alla seisomisen jälkeen testi on valmis ja tulokset printataan paperille. Testaaja tiivistää Karjalaiselle oleellisimmat kohdat monimutkaisen näköisestä paperista ennen kuin ohjaa testatun palautepisteeseen. Sisäelimet olivat kuulemma hyvässä suojassa, Karjalainen vitsailee. Todellisuudessa sisäelinrasva ei niinkään suojele sisäelimiä vaan pidemmän päälle vaikeuttaa niiden toimimista. Palaute kannustaa jatkamaan aktiivista elämäntapaa Palautepisteeseen astellessaan Karjalainen tutkii saamiaan papereita ja toivoo, että seuraavaksi hän saisi tietää, mitä näistä kolmesta testistä hyötyi. Rekan teltassa LIKESin liikuntafysiologi Jarmo Heiskanen aloittelee ryhmäpalautetuokiotaan. Kymmenkunta miestä istuu keskittyneenä omiin tulospapereihinsa. Tärkeintä on katsoa, miten oma tulos suhtautuu normaaliarvoihin, aloittaa
ö tarkasti SuomiMiehen testirekan näkyvät kuntotestien tuloksissa Teksti Jenni Lintula Kuvat Jenni Lintula ja Kaisa Räsänen Heiskanen. Palautteessa käydään läpi kaikki kolme testiä ja tulkitaan saatuja tuloksia. Tietoa tulee paljon, ja moni kohta lomakkeissa jää varmasti kotiinkin pohdittavaksi. Miten näihin tuloksiin voi sitten vaikuttaa? Energiatasapaino on avainsana syö mitä kulutat, tiivistää Heiskanen. Karjalaisen tulokset ovat hyviä, kuten paljon liikkuvalle pystyi ennustamaankin. Sisäelinrasva on kuitenkin aavistuksen koholla, samoin töissä mitattu kolesteroli. Esikunnan ennätys, negatiivisessa mielessä, toteaa Karjalainen kolesteroliarvostaan. Yli kuuden kolesterolilla Karjalainen on päässyt tarkkailuun, mutta ei ole vielä saanut lääkkeitä. Tulosten ja palautteen perusteella Karjalainen päättelee, että miehen hyvinvoinnin kannalta oikeilla jäljillä ollaan. Sisäelinrasvaan ja kolesteroliin hän aikoo vaikuttaa keskittymällä erityisesti ravintoon ja jatkamalla liikuntaa entiseen malliin. Viime keväänä sain päätökseen lisensiaatintyöni nyt laitetaan sitten itse ukko kuntoon! huikkaa Karjalainen rekasta poistuessaan. i f Polar-kuntotestissä ei tarvinnut hikoilla: testi suoritettiin pötköttämällä viitisen minuuttia laverilla. h Testien jälkeen oli palautteen vuoro. Liikuntafysiologi Jarmo Heiskanen auttoi tulosten tulkinnassa. Puristusvoimamittauksessa selvisi käsien lihaskunto. 11
SuomiMies kuntoilee ja kokkaa Teksti ja kuvat jenni LinTuLa banneri kokkaa 27.6.indd 1 27.6.2007 16:09:28 suomimiesten kävelysählyssä mailat paukkuvat ja vauhtia riittää. Kyllä tässä pulssin saa korkealle, kommentoivat pelaajat. suomimiehen elintavat reilaan kuntoillen ja kokkaillen Keittiöiden välillä on hyväntahtoista irvailua. mä nyysin jätkiltä äsken soijan, eikä ne edes huomannu sitä, virnistää keittiön tavarantoimittajaksi määrätty veikko räty kantaessaan soijakastiketta, porkkanoita ja purjoa wokkiryhmän keittiöön. Kuvassa vasemmalta Timo Leinonen, veikko räty ja jouko suuronen. Hyvin meni ohi! kuuluu kentältä, kun kurssilaiset kannustavat toisiaan sählymailojen paukkuessa toisiinsa. jyväskylän seudun kansalaisopiston SuomiMies kuntoilee ja kokkaa -kurssilla on tekemisen meininki. 1
Kävelysählyn tiimellyksessä kuntoilukurssin vetäjä Matti Ohtonen joutuu useamman kerran muistuttamaan korkeasta mailasta. Hyvä, hyvä! Heti vain kiinni palloon, Ohtonen kannustaa. Juoksuaskelia ei hyväksytä, mutta kilpailuhenkisimpien eteneminen muistuttaa enemmän kilpakävelyä kuin rauhalliselta kuulostavaa kävelysählyä. Miten noin pieni mies saa aikaan noin pitkiä askeleita, ihmettelee joku vastustajan maalitykkiä. Kansalais- ja työväenopistojen liiton, Finfoodin ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kanssa yhteistyössä toteutettavilla suomimies kuntoilee ja kokkaa -kursseilla kannustetaan suomalaisia keski-ikäisiä miehiä liikkumaan ja kokkailemaan terveellisesti. Kahdeksalla liikuntakerralla kokeillaan erilaisia liikuntalajeja sekä ulkona että sisällä ja neljällä ruuanlaittokerralla valmistetaan terveellistä suomalaista ruokaa. Taidot ja tiedot hankitaan rennossa miesporukassa. suomimies kuntoilee ja kokkaa -kursseja järjestetään vuosien 007 00 aikana lähes neljässäkymmenessä kansalaisopistossa kautta suomen. Lisätietoa kansalaisopistojen kursseilta saat kansalaisopistojen verkkosivuilta: http://www.ktol.fi/web/opistot.html Hiki pintaan lajikokeiluilla Kurssilaiset ovat kokeilleet kävelysählyn lisäksi sauvakävelyä, liitokiekolla eli frisbeellä pelattavaa joukkuelajia ultimatea, keppijumppaa, lentopalloa, kuntosaliharjoittelua ja jalkapalloa tai potkupalloa, niin kuin miehet itse lajia tituleeraavat. Lisäksi kaikilla kuntoilukerroilla on venytelty. Vatsalihasten venyttelyssä tehokas hyljeasento naurattaa. Opettaja kysyy tuntuuko venytys missään, ja kaikki vastaavat yhdestä suusta myöntävästi. Ensimmäiset venyttelykerrat olivat vaikeita, nyt kurssin puolivälissä miehet kertovat venyttelyn sujuvan jo paremmin. Varpaat niskan kautta suuhun, ohjeistaa virnistelevä SuomiMies kurssitovereitaan. Rohkeutta kotikokkailuun Kuntoilun lisäksi SuomiMiehet pääsevät kurssilla laittamaan ruokaa. Perusraakaaineista toteutettuja reseptejä kokeillaan porukassa kansalaisopiston kotitalousluokassa joka toinen viikko. Jokainen ryhmä valmistaa eri reseptin ja lopuksi maistellaan kaikkien aikaansaannoksia päivällispöydässä. Kun täällä on kokeiltu ja tietää miltä sen pitäisi näyttää ja maistua, niin uskaltautuu kotonakin tekemään ruokaa, kertoo jyväskyläläinen Hannu Siitari. Ensimmäisellä kokkauskerralla kurssilaiset kokeilivat grillireseptejä. Toisella kerralla vuorossa oli kala, kolmannella liha. Opettaja Pertti Asikainen on syksyn aikana ollut moneen kertaan hirvimetsällä, ja kurssilaiset ovat saaneet tällä kertaa tuliaisiksi nuoren hirven maksaa pihvintekoa varten. Nyt jako ryhmiin, jälkiruoka tehdään yhdessä, komentaa Asikainen alkuinfon jälkeen. Kurssilaiset jakaantuvat keittiöihin ja keräävät opettajan pöydältä tarvitsemansa ainekset. Lukekaa aina ensin rauhassa resepti, kerätkää ainekset ja lukekaa resepti uudelleen, Asikainen ohjeistaa kymmenien vuosien kokkauskokemuksella. Ruokaillessa pohditaan valintoja Pöytä on katettu ja siinä notkuvat herkullisen alkuruokakeiton lisäksi kasleri-kesäkurpitsapata, jauhemaksapihvit, maksapihvit, naudanpaisti-kasviswokki sekä puikulaperunat. Jälkiruuaksi opettajan johdolla valmistetut liekitetyt banaanit odottelevat vielä sivupöydällä. SuomiMiehet maistelevat naapurikeittiöiden tuotoksia ja ruuat saavat positiivisia arvioita. Opettaja muistuttaa kevyistä vaihtoehdoista ja kohtuullisuudesta, niin ruuan kuin rasvankin määrässä. Ruokapöydässä miehet pohtivat miten heidän liikkumisensa käy kurssin päätyttyä. Kurssi on tarjonnut monelle liikuntaan sitä tärkeää säännöllisyyttä. Kurssin jälkeen vastuu on itsellä. Pitäisi yhdessä jatkaa pelailukertoja, varata salivuoroja ja saada porukka kokoon, miettivät kurssilaiset. Ehkä tästä ryhmästä jollekin löytyy pelikaveri tennikseen, toiselle liikunnan uudelleen aloittaminen on tuonut lisää rohkeutta lähteä yksinkin kuntosalille. Myös hyötyliikunnan merkitys nousee esille keskustelussa. Minä hoidan kuntoani rankamettällä, Veikko Räty kertoo. Muutamille kurssilaisille, kuten Martti Tuomikoskelle, syksyn kurssin päättyminen joulukuussa merkitsee aktiivisen hiihtokauden alkamista. Kurssilaisten hyötyliikunta jatkuu myös päivällisen jälkeen. Tämä on sellainen ravintola, että itse joudutaan tiskaamaan, virnistää Jouko Suuronen puhdistaessaan wokkiryhmän keittiötä. SuomiMiehet uhoavat jättävänsä keittiön puhtaammaksi kuin mitä se oli heidän tullessaan. Eivät pääse muut käyttäjät vihjailemaan ukkojen kokkailun jäljistä. Kurssi löysi kohderyhmänsä SuomiMies kuntoilee ja kokkaa -kurssi järjestettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa syksyllä 2007. Jyväskylän seudun kansalaisopiston järjestämälle kurssille ilmoittautui 12 miestä, ja tilaa olisi riittänyt vielä muutamalle halukkaalle. Seuraava ryhmä käynnistyy tammikuussa 2008. Kurssille on tultu montaa reittiä, mutta yhdestä syystä: halutaan liikkua ja oppia tekemään terveellistä ja maistuvaa suomalaista ruokaa. Minut ilmoitti kurssille tyttäreni, paljastaa 54-vuotias Jukka Kuorelahti. Hän epäilee, että on itse tartuttanut liikuntakärpäsen liikkuvaiseen tyttäreensä jo nuorena. Nyt on tyttären vuoro kannustaa isä takaisin liikkuvamman elämän pariin. i 1
Liikuntaryhmästä elämäntavaksi Teksti ja kuvat Kaisa Räsänen Olkkoset liikkuvat huumorilla Tampereella on taidettu keksiä viisastenkivi miesten liikuttamiseen: Olkkosen reeniryhmät ovat hikoiluttaneet Pirkanmaan miehiä jo yksitoista vuotta. Ryhmissä kuntoilevia olkkosia on jo parisataa. Olkkosen reeniryhmä on yli 35-vuotiaille miehille suunnattu selviytymisohjelma, joka toteutetaan liikunnan ja tietoiskujen avulla, kertoo tamperelaisen urheiluseura KOO-VEE ry:n toiminnanjohtaja Esa Koivisto. Idea Olkkosiin on lähtöisin miesten saunaillasta. Kolmen toverin kanssa tuumittiin, että tarttis tehdä jotain, kun vatsa alkaa pömpöttää. Löylyjen lomassa syntyi ajatus miehille suunnatusta liikuntaryhmästä, Koivisto muistelee. Ensimmäiset ryhmät käynnistyivät syksyllä 1996. Tampereen kaupungin terveystoimi tuki toimintaa vahvasti, ja Olkkosten ilosanomaa levitettiin muun muassa miesten 40-vuotistarkastuksen yhteydessä. Vuosien saatossa ryhmät ovat kasvaneet ja monipuolistuneet. Ryhmiä on yhteensä kahdeksan, joista seitsemän Tampereella, yksi naapurikunnassa Ylöjärvellä. Perusjumppaa ja lajikokeiluja Viikoittainen liikuntaryhmän reeni kestää puolitoista tuntia, ja siihen mahtuvat alkuverryttely, perusjumppa ja pitkä loppuvenyttely. Lisäksi on viikoittain sählyvuoro, jonka kanssa on samanaikaisesti venyttelyjumppa. Olkkoset ovat valmiita myös kokeilemaan uutta: tänä syksynä lajikokeiluna on Pilates. Halukkaille tehdään myös syksyisin ja keväisin lihaskuntotestit. Olkkoset ovat myös käyneet kävelyklubiohjaajakoulutuksen. Jokaisella ryhmällä on omat ohjaajansa, ja miehet käyvät keskenään kävelylenkeillä sauvojen kanssa tai ilman. Tavoitteena on ulkoliikunta kerran viikossa. Kolmea Olkkos-ryhmää ohjaava fysioterapeutti Sari Uitus kertoo, ettei toimintaa nykyään tarvitse erityisesti markkinoida, kun sana kiirii. Ennen miehet tulivat reeniryhmään vaimojen tuomina, nykyisin tullaan tutun tai työkaverin kanssa, tai terveydenhuollon ammattilaisten suosittamana. Olkkosiin on helppo tulla Miesten liikuttamiseen ei ole Koiviston mukaan olemassa yhtä viisastenkiveä. Olkkosissa on onnistuttu koskettamaan miehisen miehen herkkiä tuntoja huumorin kautta. Äijät ovat myös samalla viivalla reenatessaan ilman sosiaalisia taustoja, hän arvelee. Uitus todistaa kymmenen vuoden olkkos-kokemuksella Koiviston arvelut oikeiksi. Olkkosiin on helppo tulla. Kaikki pärjäävät mukana ja oppivat uutta. Harjoittelu on turvallista ja ohjauksen avulla varmistuu, että liikkeet tehdään oikein. Uudet olkkoset otetaan ilomielin vastaan ja he pääsevät ryhmään sisään nopeasti. Olkkoset on enemmän kuin pelkkä jumpparyhmä, se on elämäntapa. Viikottainen jumppa on sosiaalinen tapahtuma. Olkkosilla on oma toimikunta, jossa miehet itse ideoivat toimintaa ja osallistuvat muun muassa pikkujoulujen järjestämiseen. Myös ohjaajat ovat sitoutuneita toimintaan. Viidestä ohjaajasta kolme on ollut alusta saakka mukana, toiset kaksi ovat hekin toimineet ohjaajina jo kymmenen vuotta. Ohjaajat kutsuvaan toisiaan olkkos-siskoiksi, mikä kuvastaa ohjaajien tiivistä yhteishenkeä. 14 Saukonpuiston koululla kuntoilevan Olkkosryhmän reeniin kuuluu aina alkuverryttely, perusjumppa ja pitkä loppuvenyttely.
seppo välimäki on ollut olkkosissa mukana alusta saakka. Huumori on välimäen mukaan olennainen osa olkkos-toimintaa. voimatankojumpassa tehdään painonnostoon perustuvia liikkeitä. mukana kuntoilemassa käy Lapuan liikuntatoimenjohtaja Hannu Kankaanpää. Hyvät ohjaajat saavat miehet liikkeelle Ehkäpä liikkumisen motiiveja kannattaa kuitenkin kysyä asiantuntijoilta, olkkosilta. Uituksen ohjaama ryhmä Saukonpuiston koululla alkaa olla kasassa viikoittaista kuntoilua varten. Syyslomasta johtuen osallistujia on tällä kertaa kahdeksan, normaalisti miehiä on viitisentoista. Hilpeä trio, Rauno Laine, Jussi Mansikka ja Seppo Välimäki on ollut mukana Olkkosissa aivan alusta saakka. On mukavaa kuntoilla ryhmässä. Lenkillä käynti on niin yksinäistä puuhaa, Laine kertoo. Mansikka puolestaan kehuu taitavia ohjaajia. Eikä mikään ihme: kaikki Olkkosen reeniryhmien ohjaajat ovat naisfysioterapeutteja. Koivistokaan ei väheksy helposti kattottavan näköisten naisvetäjien osuutta ryhmien suosioon. Jukka Mannisen mukaan Olkkoset sopii kaikenkuntoisille: Kun tehdään oman kunnon mukaan, on matala kynnys tulla mukaan. Manninen lisää, että ryhmän sosiaalinen paine toimii hyvänä kannustajana Ei tätä kehtaa jättää väliin, kun tietää, että ryhmässä odotetaan. Eero Kalevo sanoo, että toki kuntosalienkin ohjatuissa ryhmissä voisi kuntoilla, mutta niissä on joka kerta uusi porukka. Olkkosen reeniryhmässä tapaa tutun porukan viikosta toiseen. Välimäki pitää tärkeänä, että reeniryhmässä on olennaisena elementtinä huumori. Tämän kyllä huomaa sivustaseuraajakin: miehet hikoilevat hymyssäsuin, ja aina välillä joku naurattaa toisia sutkautuksella. Hyvien juttuja kuunnellessa tulee kuntoiltua huomaamatta. Nyt Paulaa!, pyytää joku miehistä ja ohjaaja toteuttaa toiveen. Kuntoilua jatketaan suut naurussa aikuisen naisen, Paula Koivuniemen tahdittamana. i Lapuan Ponnistus ja liikuntatoimi saivat miehet liikkeelle Teksti miia malvela Kuvat matti KojoLa ja miia malvela Lapuan urheilutalon aulaan on ripustettu urheilusankareiden ja olympiavoittajien kuvia. suuressa palkintovitriinissä ovat esillä painijasuuruuden saavutukset. Lapualla ollaan hyvin ylpeitä urheilumenestyksestä ja liikunta on arvossaan. seinälle on koottu myös tuoreimmat liikuntasaavutukset: monisivuinen ja näyttävä apu-lehden juttu, jossa esitellään Lapuan Ponnistuksen ja liikuntatoimen KKi-hanketta. Kuntojaoston puheenjohtaja Pentti Korhonen (kuvassa vasemmalla) ja Lapuan Ponnistuksen puheenjohtaja Ari Tuurinmäki osallistuvat itsekin aktiivisesti hankkeen toimintaan. >> 1
>> Kaikki alkoi liikuntatoimenjohtaja Hannu Kankaanpään ideasta. Suunnitteluun mukaan hän pyysi Lapuan Ponnistuksen puheenjohtaja Ari Tuurinmäen sekä seuran kuntourheilujaoston puheenjohtaja Pentti Korhosen. Miehiä päätettiin houkutella liikkumaan elektroniikan avulla. Into oli valtava, ja itse uskoimme asiaan, kertoo liikuntatoimenjohtaja Kankaanpää. Kolmikko loi ja suunnitteli puolessa tunnissa koko hankkeen ja sen liikuntatarjottimen, johon koottiin Lapuan Ponnistuksen sekä kaupungin liikuntatoimen eri lajien ohjattuja liikuntaryhmiä. Kolmikko kertoo edelleen hyvin innostuneesti hankkeesta: Tavoitteena oli saada 40 50 miestä mukaan, mutta ilmoittautuneita tulikin 103! Aktii- käytössään myös askelmittareita ja kuntoilutietokone. Tosin varttuneimmat miehet ovat kuunnelleet liikkuessaan enemmän itseään, Tuurinmäki toteaa. Muuten onnistuneessa hankkeessa elektroniikkapuoli jäi kuitenkin vaisuksi. Kokonaisuudessaan parasta on ollut monipuolinen anti miehille sekä hyvä porukkahenki, Kankaanpää kokoaa. Liikunnan lisäksi hanke sisälsi useita terveysaiheisia luentotilaisuuksia, teknisten laitteiden esittelyillan, kuntotestit, mahdollisuuden osallistua kuntoilun moniotteluun, hierontamatkan Kuortaneen Urheiluopiston hierontakurssilaisten hierottavaksi sekä syyskauden päätöksen pehmojalkapalloturnauksen merkeissä. Alkutestien yhteydessä miehet saivat henkilökohtaista opastusta liikunnan ohella myös painonpudovisiksi osallistujiksi vakiintui noin 90 miestä, joihin pidettiin säännöllisesti yhteyttä. Monipuolinen tarjonta motivoi liikkumaan Syksyllä 2006 ja keväällä 2007 toteutetun hankkeen virallinen nimi oli Miehiä kiinnostavat elektroniset laitteet ja tietotekniikka ikääntyvien miesten kuntoliikunnan motivointitekijänä. Elektronisia laitteita tilattiin yhteisesti, ja osalla miehistä laitteita oli ennestään. Sykemittarista on ollut apua sopivan liikuntavauhdin löytämiseen, kertoo Pentti Korhonen. Polkupyöräergometritestin perusteella miehet saivat hyvät raportit, millä tasolla sykkeen tulisi kuntoillessa olla, jatkaa Ari Tuurinmäki. Osallistujilla on ollut 16
Laumassa on HeLPomPi LenTää Lapuanmies seikkailee -hankkeen liikuntatarjottimelta suositellaan valittavaksi viikoittain vähintään kaksi ohjattua harjoitusta. vesipunttijumppa on suosituimpia liikuntamuotoja. tukseen. Kevätkausi päätettiin vaellusretkeen Raippaluodossa samalla todettiin miesten keventyneen yhteensä 110 kiloa. Liikuntahanke aiheutti paikkakunnalla melkoisen sensaation. Osallistujat mainostivat hyvähenkistä toimintaa tuttavilleen. Näkyvyyttä tuli niin paikallislehdissä kuin kahteen otteeseen Apu-lehdessäkin. Sen jälkeen Lapualta ja lähiympäristöstä ei löytynyt yhtään Apua, Kankaanpää muistelee. Porukkahengen voi aistia Voimatankojumppaan Lapuan urheilutalolle saapuu mies toisensa perään, kaikkiaan lähes 40 miestä. Voimatankojumppa on hankkeen suosituin liikuntamuoto vesipunttijumpan ohella. Laji on sopivan miehinen. Harjoittelussa käytetään painonnoston ja kuntosaliharjoittelun liikkeitä, joilla kehitetään sekä liikkuvuutta että lihaskuntoa, esittelee erityisliikunnanohjaaja Leena Smolander. Miehet hajaantuvat saliin painava tanko mukanaan. Kalevi Karikallio kertoo saaneensa postitse kutsukirjeen hankkeeseen, hän kun on Lapuan Ponnistuksen jäsenlistalla. Aiemmin otin kaksi verenpainetablettia päivässä, mutta nyt enää puolikkaan ja sekin kai on jo liikaa. On ollut mahtavaa olla mukana porukassa. Käyn tässä tankojumpassa ja sunnuntaisin pappafutiksessa. Painokin on laskenut 106 kilosta alle 90 kiloon, hän kertoo iloisena. Useat miehet ovat harrastaneet liikuntaa jo aiemmin, mutta hankkeen myötä liikkuminen on monipuolistunut ja lisääntynyt. Jumppaamaan tullut Matti Rintala toteaa jumpan tekevän hyvää: Ikinä tätä ennen en jumpannut. Laumassa on helpompi lentää kuin yksin. Osallistujille tehdyn kyselyn perusteella hankkeen kolme tärkeintä asiaa ovat olleet monipuolinen liikuntatarjonta, porukkahenki sekä liikunnan opetus ja neuvonta. Hankkeen sosiaalisen merkitys kiteytyy erään syntyperäisen lapualaismiehen kommenttiin: Osallistuja kertoi kuluneen vuoden aikana saaneensa enemmän tuttuja kuin moneen vuoteen yhteensä, Kankaanpää kertoo. Porukkahengen voi aistia, jatkaa Ari Tuurinmäki. Pentti Korhonen sanoo hymyillen, että on siitä saatu kielteistäkin palautetta kun aina pitää kylällä nostaa kättä. Nyt seikkailee Lapuanmies Palautekyselyn perusteella ja hankkeen projektiryhmän ideoinnin pohjalta käynnistyi syksyllä 2007 jatkohanke nimellä Lapuanmies seikkailee haasteita lapualaisille ikääntyville miehille. Uuteen hankkeeseen ilmoittautui 70 vanhaa ja 54 uutta osallistujaa. Paikallisista urheiluseuroista hankkeeseen lähti mukaan Lapuan Huisku järjestämään tanssinopetusta sekä Lapuan Virkiä suunnistustoiminnan ja pappafutsalin osalta. Miesten toivoma urheilukalastus- ja kalankäsittelykurssi järjestettiin heti syksyllä. Kevään ohjelmassa uutuuksina on laitesukelluskurssi, keilailua sekä hiihtovaellus. Laajan liikuntatoiminnan ohella osallistujille järjestetään edelleen hierontareissuja ja ilmaisia asiantuntijoiden pitämiä luentoja, jotka käsittelevät liikunnan lisäksi myös psyykkistä puolta. Syksyn alussa miehet pohtivat kuntoliikunnan karikoita Kuortaneen Urheiluopiston Jouko Kangasniemen johdolla. Seikkailijaretkeilijä Timo Polari puolestaan tulee kertomaan itsensä voittamisesta. Jatkoa on luvassa Lapuan liikuntatoimi sekä Lapuan Ponnistuksen jatkavat liikuntaryhmiensä järjestämistä. Miehet ovat oppineet niissä käymään ja uudet osallistujat ovat tervetulleita. Ideoita hankkeen jatkon osalta on paljon. Naiset pitää varmaankin ottaa jossain vaiheessa mukaan. On ollut hiukan kateellisia yleisönosastokirjoituksia, kun naisille ei ole omaa projektia, liikuntatoimenjohtaja veistelee. Hankkeen toimintamallia ja liikuntatarjotinta saa vapaasti monistaa muillekin paikkakunnille. Vaaditaan vain muutama innostunut ihminen asian taakse, toimiva seura ja liikuntatoimi, joka ymmärtää tämän asian. Vaikka hanke on onnistunut Lapualla hyvin ja kaikki kuulostaa kovin helpolta, on miesten aktivoiminen liikkumaan varsin haastavaa. Olisikohan muutaman vuoden kuluttua urheilutalon seinälle, muiden urheilusankarien viereen, ripustettuna liikuntatoimenjohtaja Hannu Kankaanpään sekä Lapuan Ponnistuksen Ari Tuurinmäen ja Pentti Korhosen kuvat heidän merkittävistä ansioistaan lapualaisten miesten terveyden edistäjinä? i 17
Terveysasema tavoittaa liikkumattomat miltä kuulostaa apteekki, josta saa lääkkeiden sijaan henkilökohtaista liikuntaneuvontaa? vantaalla toteutettiin vuosina 00 006 terveysliikunnan pilottihanke Korson Liikuntaapteekki. sen tavoitteena oli aktivoida yli 0-vuotiaita, terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia terveysliikunnan pariin. Tekivätkö ilmaiset liikuntaneuvot kauppansa, ja vieläkö apteekki on avoinna? Liikuntaneuvontaa APTeeKIN HYLLYLTÄ Teksti Kaisa räsänen Kuvat elina Kinnunen Korson Liikunta-apteekki Hanke toteutettiin vuosina 00 006. mukana olivat vantaan Liikuntayhdistys ry, Korso Koivukylän sosiaali- ja terveyskeskus, etelä-suomen Liikunta ja urheilu ry, Kansalais- ja työväenopistojen liitto, vantaan aikuisopisto ja vantaan liikuntapalvelut. Terveyskeskuksen henkilökunta ohjasi Liikunta-apteekkiin terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. asiakkaat saivat apteekissa henkilökohtaista opastusta liikuntaan. apteekissa kävi 106 asiakasta. Hankkeen kustannukset olivat 00 euroa, hanke sai 6 000 euroa KKi-tukea. Toiminta jatkuu edelleen vantaan liikuntapalveluiden järjestämänä. 1
Korson terveysaseman tiloissa toimineeseen liikuntaneuvontapisteeseen, Liikunta-apteekkiin, löydettiin asiakkaat yhteistyössä terveysaseman henkilökunnan kanssa. Lääkärit ja terveydenhoitajat tiedustelivat kohderyhmään kuuluvilta asiakkailtaan halukkuutta saada ilmaista liikuntaneuvontaa. Halukkaille tulostettiin liikkumisresepti, johon kirjattiin liikkumisen kannalta olennaisia terveystietoja. Tämän jälkeen asiakkaalle varattiin terveysaseman ajanvarauksesta aika Liikunta-apteekkiin. Apteekkarilta tietoa ja tukea Liikkumisresepti mukanaan asiakas kävi apteekissa, jossa liikuntaneuvontaa antoi liikunta-apteekkari, Vantaan kaupungin eritysliikunnan ohjaaja Anne Pakarinen. Apteekkari auttoi kävijää löytämään oman tapansa liikkua mahdolliset liikkumisreseptiin kirjatut vammat tai sairaudet huomioiden. Asiakkaan liikuntatavoitteet kirjattiin samaan reseptiin. Useimmin suositellut liikuntamuodot olivat kävely, vesiliikunta ja jumppa. Asiakkaat ohjattiin jo olemassa oleviin liikuntaryhmiin. Vantaan yli 250 urheiluseurasta moni tarjoaa ohjattua toimintaa liikuntaa aloitteleville. Liikuntatarjontaa kaupungissa riittää, moni ei vain tiennyt, missä liikunnan harrastamisen voi aloittaa, Pakarinen kertoo. Vastaanotolla käyneillä oli myös mahdollisuus osallistua muutaman kerran maksuttomasti esimerkiksi ohjattuun kuntosaliharjoitteluun tai vesiliikuntaan. Apteekissa käyneiden liikuntaharrastusta tuettiin seurannalla. Apteekkari otti asiakkaaseen yhteyttä muutaman viikon päästä ensimmäistä käynnistä Liikunta-apteekkitoiminta vaatii huolellista suunnittelua ja useiden toimijoiden yhteistyötä, kertoo liikunta-apteekkari Anne Pakarinen. ja jutteli liikunnan toteutumisesta, asiakkaan tuntemuksista ja jatkosuunnitelmista. Hankkeen edetessä vastuuta seurannasta siirrettiin asiakkaalle. Kävijöiden motiivina painonhallinta Liikunta-apteekin vastaanotolla kävi hankkeen aikana 106 asiakasta, joista neljäsosa oli miehiä. Asiakkaiden keskiikä oli 55 vuotta. Yli puolet asiakkaista halusi liikunnasta apua painonhallintaan. Kävijät halusivat myös parantaa lihaskuntoaan, hoitaa diabetesta tai vaikuttaa kohonneisiin verensokeriarvoihin tai kohonneeseen verenpaineeseen. Terveysasemalla toimiva liikuntaneuvonta tavoitti hyvin juuri ne henkilöt, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Jos Liikunta-apteekki olisi ollut kaikille avoin, olisivat jo entuudestaan paljon liikkuvat käyttäneet palvelua, Pakarinen arvelee. Kun asiakkaat kävivät apteekissa terveysaseman henkilökunnan ohjaamina, pystyttiin neuvonta tarjoamaan juuri hankkeen kohderyhmälle. Pakarinen keksii apteekkitoiminnassa myös kehitettävää. Liikkumisreseptiä ei voi sellaisenaan liittää osaksi käytössä olevaa sähköistä potilastietojärjestelmää. Jos asiakkaan liikuntatiedot olisivat sähköisesti koko henkilökunnan saatavilla, jakautuisi vastuu liikkumisen seurannasta useammalle taholle, Pakarinen selvittää. Valmiiksi järjestelmässä oleva reseptikaavake olisi myös helppo täyttää. Neuvonnalle haasteellista on myös se, että tieto liikuntaa tarjoavista tahoista on hyvin hajallaan, eikä sitä ole keskitetysti koottu mihinkään. Kevyt toimintamalli sitouttaa Hankkeessa ei ollut päätoimisia työntekijöitä, vaan kaikki siihen osallistuneet tahot toimivat oman työn ohessa ja vapaaehtoisesti. Lähtökohtana oli, että Liikunta-apteekki toimii henkilökunnan apuna, ei taakkana. Terveysaseman henkilökunnalle järjestettiin lyhyt perehdytys liikkumisreseptin täyttämiseen sekä koulutustilaisuus terveysliikunnasta. Toiminta pyrittiin tekemään mahdollisimman kevyeksi käyttämällä eri tahojen tuottamia valmiita materiaaleja, muun muassa valmista, Liikkumisresepti-hankkeessa tuotettua liikkumisreseptikaavaketta sekä KKI-kuntokalentereita. Apteekin asiakkaille ei myöskään perustettu omia liikuntaryhmiä, vaan heidät ohjattiin jo olemassa oleviin liikuntapalveluihin. Näin hankkeen rahat pystyttiin kiinteiden kustannusten lisäksi käyttämään toiminnan markkinointiin sekä yleisöluennon ja yhdistyskoulutuksen järjestämiseen. Hanke on jo päättynyt, mutta Liikunta-apteekki on edelleen avoinna. Hankkeen aikana vastaanotto oli avoinna pari tuntia viikossa, kuluvana syksynä 45 minuutin mittaisia vastaanottoaikoja on yhteensä kaksikymmentä. Haaveena on Vantaan Liikuntayhdistyksen kanssa toteutettava jatkohanke, jossa toimintaa voitaisiin entisestään syventää, Pakarinen kertoo. Tiivis verkosto tarpeen Liikunta-apteekki on Pakarisen mukaan mahdollista monistaa myös muille paikkakunnille. Toiminnan aloittaminen vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja useiden toimijoiden yhteistyötä. Alueella toimivien liikuntaryhmien tarkka kartoittaminen on tärkeää, Pakarinen ohjeistaa. Olisi hyvä, jos tiedot paikkakunnan liikuntamahdollisuuksista löytyisivät kootusti ja yksityiskohtaisesti paperisesta esitteestä. Näin asiakas ja liikuntaneuvoja voisivat yhdessä kartoittaa sopivia liikuntaryhmiä jo ensimmäisellä apteekkikäynnillä. Liikunta-apteekin toiminnan onnistumisen kannalta tärkeää olisi myös koko kaupungin kattava palveluketju, jota myöten terveysasemien henkilökunnan olisi mahdollista ohjata potilaitaan saamaan lisäohjeita liikunnasta. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä liikuntaa järjestävien tahojen sekä perusterveydenhuollon henkilöstön kesken, Pakarinen summaa. i 19
K U N N O S S A KAIKEN IKÄÄ K A T S E L M U S KOKKOLASSA 13. 14.3.2008 Keski-Pohjanmaa.NYT 20 KESKI POHJANMAA
TORSTAI 13.3.2008 KOKKOLAsali (os. Kauppatori 1) Puheenjohtaja Timo Virolainen, Valtion liikuntaneuvoston jäsen 9.00 Saapuminen ja kahvit, Kokkolasali 10.30 Avaus. Puheenjohtaja Timo Haukilahti, KKI-ohjelma Tervetuloa Keski-Pohjanmaan maakuntakeskukseen Kokkolaan! Kaupunginjohtaja Antti Isotalus 11.00 Kansallinen liikuntaohjelma haastaa suomalaiset liikkumaan Ohjelmatyön puheenjohtaja kansanedustaja Mika Lintilä 11.30 Kommentti: Johtaja Hannu Pajunpää Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 12.00 Majoittuminen ja lounas Sokos Hotel Kaarle Opastettu siirtyminen iltapäivän seminaaripaikalle Keski-Pohjanmaan konservatoriolle (os. Pitkänsillankatu 14) Puheenjohtaja kansanedustaja Jutta Urpilainen 13.30 Kotona vai vaan kylässä? Katsaus eurooppalaisiin kotouttamiskäytäntöihin. Toiminnanjohtaja Tuija Talvitie, British Council Kommentti: Nuorisopäällikkö Craig Ramsay, SPL:n Keski-Pohjanmaan piiri 14.00 Haasteena fyysinen kunto ja työssä jaksaminen - näkökulma suomalaisen yhteiskunnan ja yritysten menestymiseen tulevaisuudessa. Johtaja Risto E.J. Penttila, EVA 14.30 Virkistystauko ja kahvi 15.00 Terveydeksi: Ikäihmisten hyvä hoito ja toimintakyky, Geriatrian professori LT Timo Strandberg, OYKS 15.30 Päivän yhteenveto ja päätös 18.00 Buffet-ruokailu kaupungintalo 19.00 Viihdekonsertti tango-orkesteri Guardia Nueva, solisteina Anu Hälvä Sallinen ja Matti Korkiala, johtaa Raimo Vertainen Ilta jatkuu Sokos Hotel Kaarle PERJANTAI 14.3.2008 KOKKOLAsali (os. Kauppatori 1) Puheenjohtaja maakuntajohtaja Altti Seikkula Keski-Pohjanmaan liitto 9.00 Aamujumppa Pirkko Mannola kutsuu mukaan 9.30 Media liikuttaa? terveysliikunta tiedotusvälineissä Päätoimittaja Lassi Jaakkola, Keskipohjanmaa-lehti 10.00 Tavoittaako liikuntapalvelut? Onko kielellä merkitystä? Ohjelmapäällikkö Margita Lukkarinen, Concordia Oy 10.30 Virkistystauko ja kahvi 11.00 Terveysliikunnan tulevaisuus ennaltaehkäisevän työn asema tulevaisuuden kuntarakenteessa. Peruspalveluministeri Paula Risikko 11.30 KKI-katselmuksen päätös 12.00 Lounas Sokos Hotel Kaarle Anu Hälvä Sallinen Guardia Nueva Matti Korkiala Hinnat: 12.1.2008 mennessä ilmoittautuneille 170 /hlö 13.1 1.3.2008 mennessä 190 /hlö Seminaaripaketti sisältää osallistumisen katselmukseen, ohjelmaan merkityt kahvit, ruokailut ja viihdekonsertin sekä buffet-illallisen. Torstain seminaaripaketti Perjantain seminaaripaketti Osanottomaksu laskutetaan jälkikäteen. TERVETULOA KOKKOLAAN! KOKKOLA 120 /hlö 50 /hlö Majoitus: Osanottajille on varattu majoituspaikkoja Sokos Hotel Kaarelsta. 120 /2hh ja 97 /1hh Superiortason huoneet 138 /2hh ja 115 /1hh Majoitusvaraukset suoraan Sokos Hotel Kaarleen p (06) 8266 111 sales.kokkola@sokoshotels. Varausta tehdessä mainittava KKI 2008 Ilmoittautumiset: 1.3.2008 menneessä www.kepli.com/kki2008 Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Mannerheiminaukio 7 67100 KOKKOLA p. (06) 8321 300 Peruuttamatta jätetystä seminaaripaketista peritään koko varatun paketin hinta. Peruutusehdot koskevat sekä seminaaripaketteja että majoitusvaruksia. Peruutusehdot: 12.1.2008 peruutukset maksutta 13.1. 14.2. peruutetuista peritään 25 % varatun paketin hinnasta 15.2. 1.3.2008 peruutetuista peritään 50 % varatun paketin hinnasta 2.3. 13.3.2008 peruutetuista peritään 80 % varatun paketin hinnasta Lisätietoja: Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Petri Harsunen p. 0400 365 607 petri.harsunen@kepli.com Layout: Fristyle. Pienet kuvat (2 4) Juha Sorri. M A H D O L L I S U U K S I E N M A A K U N T A 21
KKI-hanke juurtuu usein pysyväksi toiminnaksi Se ei ole enää hanke, vaan oleellinen osa toimintaamme Teksti Henna Sipola Kuvat Studio Juha Sorri 22 Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman puitteissa toteutettiin kesän kynnyksellä selvitys KKI-hankkeiden jatkumisesta taloudellisen tuen päätyttyä. Selvityksessä kartoitettiin, mitkä tekijät edesauttavat hankkeen jatkumista omillaan, ja mitkä ovat keskeisimpiä syitä hankkeen päättymiseen. Kolme neljäsosaa KKI-hankkeista onnistui vakiinnuttamaan terveysliikunnan asemaa kunnassa tai yhteisössä. Yli puolet hankekunnista tuki terveysliikunnan kehittämistä, pääasiassa taloudellisesti sekä terveysliikuntapalveluja järjestämällä. Selvityksessä oli mukana 36 hanketta, jotka olivat saaneet hanketukea vuosina 2000 2003, mutta eivät enää tämän jälkeen. Kyselyyn vastasivat hankkeiden yhteyshenkilöt. Yli kahdessa kolmasosassa hankkeista toiminta oli jatkunut sovelletussa tai alkuperäisessä muodossa taloudellisen tuen päätyttyä. Keskimäärin kuusi tekijää takasivat onnistuneen toiminnan jatkumisen. Näistä keskeisimpiä olivat kohderyhmän tavoittaminen, kohderyhmän innostuminen hankkeen tarjoamasta terveysliikunnasta, päättävissä
paikallisten päättäjien sitoutumisen myötä asemissa olevien henkilöiden sitoutuminen toimintaan, riittävät taloudelliset resurssit sekä hyvä imago. Selvityksessä mukana olleista hankkeista vajaan kolmasosan toiminta oli päättynyt taloudellisen tuen loputtua. Hankkeiden päättymisen keskeisimmiksi syiksi nousivat päätoimisen ohjaajan puuttuminen sekä heikot taloudelliset resurssit. Muita tekijöitä olivat päättävissä asemissa olevien henkilöiden sitoutumattomuus toimintaan, yhteistyön hankaluus muiden tahojen kanssa, vertaisohjaajien puute, kunnan heikko tuki sekä se, ettei hanke saanut enää uutta KKI-tukea. Päättyneiden hankkeiden keskimääräinen elinikä oli 2,2 vuotta. Kohderyhmät tavoitetaan yhteistyöverkostolla Hankkeiden kohderyhmien kirjo oli suuri. Reilusti yli kolmasosa toiminnasta oli kohdistettu eläkeläisille. Työyhteisölle suunnattuja hankkeita oli noin kolmasosa, viidesosa hankkeista oli kohdistettu kyläyhteisöille tai työttömille. Kohderyhmän ikä oli puolella hankkeista yli 40-vuotiaat ja viidesosalla yli 60-vuotiaat. Kolmannes hankkeista kohdisti toimintaansa kummallekin ikäryhmälle. Hankkeen onnistuminen vaatii tehokasta viestintää. Hankkeissa käytettiin keskimäärin neljää viestintäväylää kohderyhmän tavoittamiseksi. Käytetyimpiä keinoja olivat yhteistyötahojen verkostot, paikallismedia, esitteet, liikuntapalvelujen järjestäminen kohderyhmän lähelle sekä osallistujien tavoittaminen sosiaali- ja terveyshuollon kautta. Yli kolmasosa hankkeista oli tavoittanut 100 300 liikkujaa ja viidesosa peräti yli 1 000 liikkujaa. Hankkeiden nykyistä toimintaa kuvaavat seuraavanlaiset tekijät: aktiiviset ryhmät, laadukas ohjaustoiminta, uusien liikkujien jatkuva etsiminen ryhmiin, kuntien ja yhteisöjen tuki terveysliikunnan järjestämisessä sekä hankkeen monipuolinen kasvaminen ja kehittyminen vastaamaan kohderyhmän tarpeita ja ympäristön resursseja. Maksuton materiaali tärkeä tukimuoto KKI-ohjelman tukimuodot koettiin pääsääntöisesti tärkeiksi. Noin puolet hankkeista oli saanut KKI-ohjelman myötä lisää voimavaroja kuten rahoitusta, työvoimaa ja tiloja, ja noin puolella hankkeista omat voimavarat olivat säilyneet entisellään. Puolet kyselyyn vastanneista kokivat taloudellisen tuen riittävänä. Uutta hanketukea oli hakenut viidesosa hankkeista. Vastaajista lähes 60 prosenttia totesi, että hanketoimintaa olisi voinut kehittää laadukkaammaksi uuden KKI-tuen myötä, vaikka suurin osa kysymykseen vastanneista ei ollut edes hakenut uutta tukea. Lähes kaikki hankkeet olivat hyödyntäneet KKI-kampanjamateriaalia toiminnassaan. Maksuton kampanjamateriaali oli suosituin, sitä oli tilannut yli puolet hankkeista. Neljäsosa koki materiaalin erittäin hyödyllisenä ja lähes kaksi kolmasosaa hyödyllisenä. Noin kaksi kolmasosaa hankkeista käytti edelleen KKI-materiaalia. KKItapahtumiin oli osallistunut yli puolet hankkeiden yhteyshenkilöistä. Neljäsosa koki tapahtumat erittäin hyödyllisinä ja melko hyödyllisinä ne kokivat vajaa puolet vastaajista. Alle puolet hankkeista oli käyttänyt KKI-konsultointiapua hankkeen suunnittelussa. Onnistunut hanke rikastuttaa kunnan terveysliikuntaa Erityisen onnistuneeksi KKI-toiminnassa koettiin yhteistyön tiivistyminen terveysliikunnan edistämisessä, toiminnan selkeä tavoitteellisuus, ohjaajien laadukas työ sekä helppous tulla mukaan terveysliikuntaryhmiin. Ongelmia ja pettymyksiä puolestaan olivat aiheuttaneet heikot resurssit terveysliikunnan järjestämisessä, pettymys taloudellisen tuen loppuessa, hankaluudet sosiaalisissa suhteissa sekä kohderyhmän vähäinen innostus. Hankkeet vaikuttivat yhteisön nykyiseen terveysliikunnan tarjoamiseen muun muassa aktiivisena ryhmätoimintana ja kunnan monipuolisena terveysliikuntatarjontana. Kolmella neljäsosalla hanke oli vakiinnuttanut terveysliikunnan asemaa kunnassa tai yhteisössä. Kunnat tukivat terveysliikunnan kehittämistä yli 60 prosentissa hankekunnista pääasiassa taloudellisilla resursseilla sekä järjestämällä terveysliikuntaa. Kuusi prosenttia vastaajista kertoi, ettei kunta tue lainkaan aikuisten terveysliikuntaa. Hankkeiden yhteyshenkilöt esittivät kehittämisideoita muun muassa hanketukeen liittyen, sillä etenkin hakuaika koettiin hankalaksi. Lisäksi toivottiin keskustelufoorumia terveysliikunnan ammattilaisille, tietoiskuja kunnan päättäjille terveysliikunnasta sekä pienten hankkeiden yhdistämistä. Pääsääntöisesti hankkeiden yhteyshenkilöt olivat erittäin tyytyväisiä KKI-ohjelmaan ja sen tukimuotoihin. Tyytyväisyys konkretisoituu positiivisten terveisten muodossa: Olen saanut työhöni uutta potkua, ennen kaikkia mukavia ja iloisia työpäiviä. i KKI-ohjelma myöntää kaksi kertaa vuodessa taloudellista tukea paikallishankkeille terveysliikunnan järjestämiseksi. Hanketuesta voi lukea lisää KKI-ohjelman verkkosivuilta: www.kki.likes.fi.
etelä-pohjanmaalla terveysliikunta viedään kylille Kunnon TrysKööT etenee KomiasTi yleisseura Kauhavan Wisa on historialtaan vahva kilpa- ja huippuurheiluseura. Wisan, Kauhavan kaupungin sekä Pohjanmaan Liikunta ja urheilu ry:n Kunnon Tryskööt -hankkeessa on tavoitteena saada liikunta osaksi terveyskeskuksen palveluketjua. Tavoitteena on myös tuoda liikunta eri kylille, lähelle ihmisiä. Teksti miia malvela Kuvat KauHavan Wisa Kauhavan Wisa luo mallia työyhteisöliikuntaan ja kehittää jaostojensa kunto- ja terveysliikuntatoimintaa. Monikantaisen yhteistyön avulla luodaan paikallinen, pysyvä ja tulevaisuudessa myös taloudellisesti kantava terveysliikunnan toimintamalli. Seuraan on palkattu päätoimiseksi hankekoordinaattoriksi Marjo Alanko. Yhteistyötä tositarkoituksella Kauhavan kaupunki on edistyksellisesti sitoutunut terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen eri hallintokuntien ja liikuntaseurojen yhteistyönä. Kaupunginhallitus teki päätöksen kaupungin osallistumisesta hankkeeseen sekä sen taloudellisesta tukemisesta. Merkittävänä osapuolena hankkeessa on Kuntayhtymä Kaksineuvoinen (entinen Kauhavan seudun terveyskeskus), jolla on kokemusta liikuntahankkeista ja Dehkon 2D-toiminnasta. Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry panostaa hankkeeseen omalla osaamisellaan ja terveysliikunnan kokemuksellaan. Kyläläiset liikkumaan Hankkeen toimijat ovat rakentaneet terveydenhuoltoon palveluketjun, jossa
Syksyllä 2006 käynnistyi KKI-ohjelman tukemana viisi seuratoiminnan kehittämishanketta. Kaksivuotisen tuen saivat Haukiputaan Heitto, Otanmäen-Vuolijoen seuraunioni ja Virtain Urheilijat sekä tässä lehdessä esiteltävät Kauhavan Wisa ja Lahden Ahkera. liikunta on keskeisenä osana. Lääkäri, terveydenhoitaja tai fysioterapeutti ohjaa erityisesti työterveyshuollon ja fysioterapian asiakkaita ensin terveydenhuollon omiin kuntouttaviin liikuntaryhmiin. Kuntouttavien ryhmien jälkeen asiakkaat siirtyvät Wisan järjestämiin matalan kynnyksen ryhmiin. Seuran liikuntaryhmät ovat käynnistyneet hyvin ja ne on räätälöity osallistujille sopiviksi. Ammattitaitoiset ohjaajat osaavat huomioida liikkujien eritystarpeet ja takaavat toiminnan laadun, Marjo Alanko kertoo. Käynnissä on kuntosaliryhmä, työikäisten keppijumpparyhmä sekä kolme allasliikuntaryhmää, joista yksi on suunnattu aloittelijoille ja kaksi työikäisille. Kylien liikuntatoiminnan edistäminen ja käynnistäminen ovat hankkeen haastavimpia tehtäviä. Hankekoordinaattori vie henkilökohtaisesti viestiä kyläseuroille, kyläyhteisöihin ja jopa koulun vanhempainiltaan. Alueella on 17 kylää, joiden ikäjakauma ja omat resurssit vaihtelevat suuresti. Muutamille kylille on jo syntynyt ryhmiä, joiden toimintaa edelleen vahvistetaan. Tavoitteena on saada pysyvät terveysliikuntaryhmät kymmenelle kylälle. Panostusta yritysliikuntaan Kauhavan Wisa on kehittänyt kahdeksan jaostonsa kunto- ja terveysliikuntatoimintaa hyödyntämällä muun muassa kansallisten lajiliittojen luomia harrasteliikuntatuotteita. Keväällä 2007 Wisan, Kauhavan-Härmäin Kansalaisopiston ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen järjestämä terveysaiheinen luentosarja saavutti melkoisen suosion: salissa oli parhaimmillaan yli 60 kuulijaa. Avoimissa maksuttomissa tilaisuuksissa kerrottiin muun muassa keski-ikäisen miehen liikkumisesta ja ravitsemuksesta. Tykypäivä simpsiöllä patikoinnin ja nokipannukahvien merkeissä lokakuussa 007. Wisa tuottaa ja kehittää Kauhavan alueen yritysten ja yhteisöjen kaikenkuntoisille työntekijöille suunnattuja kunto- ja terveysliikuntapalveluja. Hyväkuntoiset työntekijät voivat kokeilla eri liikuntalajeja, osallistua liikuntapäiviin ja vakiovuorojen liikuntaan. Huonokuntoisemmille työntekijöille on tarjolla tyky-paketteja tai heille voidaan räätälöidä kuntouttava liikuntaohjelma. Työpaikkaliikuntapalveluista on tehty esite ja palveluita on määrätietoisesti tuotteistettu yrityksille. Yritysliikunnan kehittäminen on aloitettu aivan alusta ja sen eteen on tehty lujasti töitä, Alanko toteaa. Sataan yritykseen on otettu yhteyttä, ja kevään aikana on järjestetty 17 liikuntatilaisuutta. Syksyn 2007 uutuutena Kauhavalla järjestetään SuomiMies seikkailee -liikuntakurssi työikäisille miehille. Pilottiryhmänä toimii kaupungin palveluksessa oleva keski-ikäinen 15 hengen ryhmä. Uuden luominen haasteellista Tulevaisuuden haasteita ovat hankkeen jatkon turvaaminen sekä rahoituksen että yhteistyötahojen osalta. Kauhavalla tapahtuu vuonna 2009 kuntaliitoksia. Talouspuolta pyrimme vakiinnuttamaan yritysliikuntatoiminnallamme. Vaikka muutoksia tapahtuu välillä hitaasti, kertoo positiivinen palaute hyvin tehdystä työtä. Pitkässä juoksussa terveyttä edistävät toimenpiteet ja tulokset näkyvät selvästi, Alanko kokoaa.i Lisätietoja Kauhavan Wisa ry, www.kauhavanwisa.com Hankekoordinaattori marjo alanko, puh. 0 11 9, hankewisa@netikka.fi
uudistuvaa urheiluseuraperinnettä Lahdessa ahkeroidaan uusien toimintamallien parissa 6 ahkerasti Lahdessa -kehittämishankkeen tavoitteena on käynnistää uusia liikuntaryhmiä, toimia osana terveysliikunnan palveluketjua sekä suunnitella ja toteuttaa terveysliikuntatoimintaa yhdessä Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen Liikunta ja urheilu ry:n kanssa. Teksti miia malvela Kuvat LaHden ahkera Hankkeessa aktivoidaan liikkumaan erityisesti niitä lahtelaisia, jotka liikkuvat vähän tai eivät lainkaan. Ahkerasti Lahdessa -toiminta nivoutuu myös Päijät-Häme Terveysliikunnan Megamaakuntasekä Lahti Liikkeelle -hankkeisiin, joita seura on ollut mukana valmistelemassa ja toteuttamassa. ennakkoluulottomasti edelläkävijäksi Satavuotiaalla painin ja yleisurheilun erikoisseuralla on perinteitä myös aikuisten kunto- ja terveysliikunnan järjestämisessä. Seura palkkasi 2000-luvun alussa päätoimisen harrasteliikunnan ohjaajan ja hankki oman liikuntasalin. Seuran johtokunnalla on myönteinen ja ennakkoluuloton asenne niin aikuisten kuin lastenkin harrasteliikuntaa kohtaan. Johtokunta tietää, että harrasteliikuntapuoli ei syö kilpaurheilutoimintaa tai sen resursseja, kertoo hankkeen päätoiminen vetäjä Janne Harjula. Harjulan avuksi hankkeeseen on palkattu myös liikunnanohjaajaopiskelija. Lahden Ahkera on asettanut tavoitteekseen olla urheiluseurojen edelläkävijä ja suunnannäyttäjä uudenlaisten toimintamallien kehittämisessä. Liikkumattomien ihmisten rekrytoiminen on haastavaa. Yritysliikunnan kautta olemme saaneet parhaiten miehiä mukaan. Liikuntaa on vaivihkaa lisätty ohjelmaan, jonka jälkeen se on innostanut miesporukoita. Valitettavasti Suomi- Mies-kurssi ei tänä syksynä toteutunut. Pilottiseura testaa ideat Seura järjestää myös työnhakijoiden kursseille liikuntatoimintaa, jolla on tavoitettu jonkin verran liikkumatonta kohderyhmää. Jo vähän liikkuvia ja omasta kunnostaan kiinnostuneita seuran toiminta on kovasti innostanut,
Lahden ahkera pyörittää reilua pariakymmentä harrasteliikuntaryhmää. seuran oma, 000- luvun alussa hankittu liikuntasali on ahkerassa käytössä päivittäin. esimerkiksi juoksukoulut ovat täynnä. KKI-ohjelman myöntämän taloudellisen tuen turvin on mahdollista kehittää uusia tapoja toteuttaa terveysliikuntaa, Harjula toteaa. Toimimme pilottiseurana. Muiden ei tarvitse aina aloittaa kaikkea aivan alusta, vaan he voivat soveltaa jo testattua mallia. Harrasteliikuntaryhmiä on tällä hetkellä käynnissä yli 20. Lisäksi Lahden Ahkera järjestää lajikokeiluja, liikuntakouluja ja -päiviä. Se järjestää myös UusiLahti- ja Kunnon Nainen -juoksutapahtumat. Toimintaa tarjotaan yrityksille, yhdistyksille sekä yksityisille ihmisille. Yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa seura kouluttaa yrityksiin liikuntavastaavia. i seura osana kaupungin terveysliikuntakokonaisuutta ahkerasti Lahdessa -hanke täydentää Lahden kaupungin terveysliikuntastrategiatyötä tarjoamalla liikuntaa työikäiselle väestölle, sillä kaupungin liikuntatoimen palvelujen kohteena ovat lähinnä erityisryhmät ja eläkeläiset. Lahden ahkera on myös mukana 6-vuotiaiden liikuttamiseen kohdistuvassa Lahti liikkeelle -hankkeessa, jossa asiakkaita ohjataan LiiKu-lähetteellä matalan kynnyksen liikuntaryhmiin. Palveluketjussa toimivat Lahden ahkeran lisäksi kaupungin liikunta- ja terveystoimet sekä hankkeen koordinoijana Päijät-Hämeen Liikunta ja urheilu ry. Lisätietoja Lahden ahkera ry, www.lahdenahkera.fi janne Harjula, puh. 0 060 00, janne.harjula@lahdenahkera.fi 7
Keijo Tahkokallio mirja Pyykkö Juontajana Klaus Thomasson KUNNON LAIVA Silja Symphony 22. 24.8.2008 Helsinki Tukholma Helsinki Lähtö perjantaina klo 17.00 paluu sunnuntaina klo 9.55 LUENNOIMASSA mm. Keijo Tahkokallio: Ei kiire kaada vaan palautumisen puute Mirja Pyykkö: Ajan henki erilaisine arvostuksineen Marja-Leena Haapanen: Iloa ihmisestä kehon kieli on ensimmäinen äidinkieli LIIKUNTAMAISTIAISIA tarjoilevat mm. EtnoFitnessin Katia Enbuske ja Guillermo Zayas Lue lisää Kunnon laivan alustavasta ohjelmasta alkuvuodesta 2008: www.kki.likes.fi (tapahtumat) Lisätietoja risteilyohjelmasta Tiedot hinnoista sekä matkavaraukset LiKes, KKi-ohjelma, puh. (01) 60 17 tai 00 sähköposti: kaisa.koivuniemi@likes.fi www.kki.likes.fi järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin.
2008 Guillermo Zayas ja Katia enbuske Risteilyhinnat/henkilö Hinta / hlö 4 hlöä hytissä 3 hlöä hytissä 2 hlöä hytissä 1 hlö hytissä C 60 eur 0 eur 11 eur 190 eur B 70 eur 90 eur 1 eur 1 eur Promenade 0 eur 100 eur 10 eur 6 eur A 90 eur 110 eur 1 eur 77 eur DeLuxe - - 0 eur 9 eur Commodore - - 6 eur 760 eur Hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa aamiainen meno-paluumatkalla, deluxe- ja Commodore-luokassa erikoisaamiainen risteilyohjelma Palvelumaksu 1 euroa/lasku. Bussikuljetukset Kunnon laivalle Bussikuljetukset järjestetään (meno-paluu) seuraaville reiteille: Bussikuljetuksen toteutuminen edellyttää vähintään 30 matkustajaa/reitti. Varaus on tehtävä 19.6.2008 mennessä. Reitti 1 Kajaani (7 eur), iisalmi ( eur), siilinjärvi ( eur), Kuopio (6 eur), mikkeli (6 eur) Reitti 2 rovaniemi (90 eur), oulu (7 eur), jyväskylä ( eur), jämsä ( eur), Lahti ( eur) Reitti 3 vaasa ( eur), seinäjoki ( eur), Parkano ( eur), ikaalinen ( eur), Tampere (0 eur) Reitti 4 joensuu ( eur), imatra (0 eur), Lappeenranta (6 eur), Kouvola ( eur) 9
ecss-kongressi 11. 1.7.007 Terveyttä edistävää liikuntaa käsiteltiin yli 00 tutkimusesitelmässä. Pekka oja (kuvassa vasemmalta), james sallis, Pekka Puska ja victor matsudo neuvonpidossa. Teksti Kaisa räsänen Kuvat Kaisa Koivuniemi ja Kaisa räsänen jyväskylä isännöi jo toistamiseen euroopan suurinta liikuntatieteen yleiskongressia. Kahdestoista european College of sport science (ecss) -kongressi järjestettiin heinäkuussa jyväskylä Paviljongissa. 0
TerveysLiiKunnan edistämisen HuiPuT KooLLa jyväskylässä victor matsudo esitteli agita sao Paulo -hankkeen agitol-liikuntapillerit. Kuvitteellisen pillerin teho perustuu siihen, että ennen sellaisen nauttimista pitää liikkua puoli tuntia. Lisätietoja agita sao Paulosta: www.agitasp.org.br. Kongressiin osallistui lähes 1 500 osallistujaa yli 50 maasta. Kansainväliset huippuasiantuntijat esitelmöivät muun muassa liikunnan merkityksestä sydän- ja verisuonitautien, metabolisen oireyhtymän sekä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Kaiken kaikkiaan terveyttä edistävää liikuntaa käsiteltiin monelta eri kantilta yli 300 tutkimusesitelmässä. Kongressin järjestelyistä vastasivat Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos sekä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LI- KES. Olosuhteet kuntoon Yhdysvalloista saapunut James Sallis käsitteli esityksessään ympäristön vaikutusta ihmisten liikkumisaktiivisuuteen. Ympäristö tulee tehdä sellaiseksi, että liikkuminen on helppoa. Vasta tämän jälkeen pitäisi vaikuttaa ihmisten liikuntatottumuksiin. Haasteena on saada päättäjät vakuuttuneiksi siitä, että ympäristöä pitää muuttaa liikuntaan ja arkiseen liikkumiseen mahdollisuuksia antavaksi. Sallis totesi, että rakennetun ympäristön liikuntaa edistävät ominaisuudet ovat samankaltaiset esimerkiksi kävelyn osalta maailmanlaajuisesti. Hän esitteli moniportaisen mallin, jossa on biologinen, psykologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja poliittinen taso sekä fyysisen ympäristön taso. Tutkimusten mukaan kaikki tasot täytyy huomioida, jos halutaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Poliittisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa liikkumisolosuhteisiin, mikä edelleen voi madaltaa kynnystä liikkua. Tämän jälkeen voidaan vaikuttaa esimerkiksi koulutukseen, yksilöiden motivointiin ja sosiaalisiin normeihin. Ilman politiikkaan ja ympäristöön vaikuttamista esimerkiksi yksilön motivointi ei tuota tulosta. Käytännönläheisiä toimintamalleja Brasilialainen Victor Matsudo puolestaan kiinnitti värikkäällä esiintymisellään kongressiyleisön huomion epäkohtaan: tutkimustuloksia liikunnan myönteisistä vaikutuksista esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä julkaistaan enemmän kuin koskaan, mutta silti liikuntaa harrastamattomien määrä on kasvussa. Ei ole kyse siitä, etteikö tiedettäisi, että on olemassa ongelma, vaan siitä, mitä ongelman ratkaisemiseksi pitäisi tehdä. Matsudo esitteli Agita Sao Paulo -hankkeen, jolla ihmiset on saatu liikkumaan Brasiliassa. Hankkeessa on löytynyt onnistuneita malleja, joilla edistetään terveysliikuntaa niin pienissä yhteisöissä kuin miljoonakaupungissakin. Sao Paulon mittava hanke, kuten yleensäkin eteläamerikkalaiset käytännöt, nojaavat vahvaan sosiaaliseen yhteisöllisyyteen. Matsudo painotti, että kokemusten mukaan liikunnan tulee olla hauskaa. Työmatkaliikuntaa voi edistää ympäristötekijöillä Itävaltalais-suomalaisen tutkijaryhmän mukaan sosiaalisen tuen ja pyöräilyyn kannustavien etujen ohella erityisen tärkeää on pyöräilyä haittaavien esteiden vähentäminen ja huomion kiinnittäminen pyöräilyreittien suunnitteluun ja helppoon saavutettavuuteen. Ruotsalaistutkijat totesivat, että luonto, puistoalueet, istutukset ja niiden tuoma esteettinen kauneus voivat vaikuttaa merkittävästi työmatkan tekoon kävellen. Skotlantilaisessa Travelling Green -hankkeessa puolestaan havaittiin, että alakouluikäisten lasten koulumatkan taittamista kävellen autokyydityksen sijaan voidaan tehokkaasti lisätä oppilaiden, opettajien ja vanhempien yhteisellä tiedotuksella ja osuvalla oheismateriaalilla. i 1
Cathrin Pieper (kuvassa oikealla) tutustui suomalaisiin rotkomaisemiin ystävyysperheensä mukana. retkellä rotkossa
[ ympäristö liikuttaa ] Patikoiden, pyöräillen tai meloen kuljetut maakuntaretket muistuttavat lähialueiden retkeilyreiteistä ja niiden palveluvarustuksesta taukopaikkoineen ja opasteineen. retket on tarkoitettu kaikille retkeilyä aloittelevista aktiivisesti retkeileviin. suurin osa retkistä on koko perheelle sopivia. Tutustuimme yhteen Keski-suomessa järjestettyyn maakuntaretkeen suunnaten lokakuisena sunnuntaiaamuna kulkumme Hitonhaudalle. Tuula Haverinen tallensi kamerallaan rotkomaisemia. Teksti Kaisa Koivuniemi ja jenni LinTuLa Kuvat jenni LinTuLa Hitonhauta sijaitsee vajaan tunnin matkan päässä Jyväskylästä. Hitonhaudan maasto kuuluu Laukaan kirkolta Saarijärvelle jatkuvaan yli sata kilometriä pitkään geologisesti merkittävään jääkauden muovaamaan harjujaksoon. Keski-Suomen vaikuttavimpiin kalliomuodostumiin kuuluva Hitonhaudan rotkovajoama on noin 800 metriä pitkä ja 20 metriä leveä. Rotkon pystysuorat seinämät nousevat jopa 25 metrin korkeuteen. Jyväskylän Latu ry:n järjestämä retki Hitonhaudalle oli maastonsa puolesta maakunnan neljästä syksyn retkestä vaativin. Matkan varrella oli paljon kosteikoita, kaatuneita puunrunkoja ja kivilohkareita ylitettäväksi. Edellisten päivien sade oli liukastanut rotkon pohjalla olevat kivet ja sinne johtavat pitkospuut haastaviksi. Kumisaappaat tai muut vedenpitävät kengät olivat retkellä tarpeen. Liian rankaksi ei reitti kuitenkaan koitunut, kun upeat maisemat pysäyttivät retkeläiset moneen kertaan valokuvaamaan ja ihastelemaan luonnon ihmeitä. Luolien tarinoita Rotkon läpi kulkiessamme saimme ihastella jylhien kallioiden lisäksi kasvillisuudeltaan arvokasta lehtoa ja sen harvinaisia kasvilajeja. Hitonhauta kuuluu Natura 2000 -luonnonsuojeluverkostoon. Pystysuorat jyrkänteet, vaikeakulkuiset lohkareikot, kallioterassit ja luolamaiset onkalot saavat rotkossa retkeilevän mielikuvituksen laukkaamaan. Hittojen eli hiisien osallisuus näin vaikuttavien luonnon monumenttien syntyyn on elänyt vanhoissa suomalaisissa tarinoissa vuosisatoja, eikä se jätä 2000-luvun ihmistäkään kylmäksi. Parasta retkessä oli se luola! Kävin siellä sisälläkin, hehkutti retken nuorin osanottaja, ekaluokkalainen Tommi Kuitunen nuotiopaikalla. Perimätiedon mukaan länsiseinämän luolassa asuu menninkäinen nimeltä Hitto. Nuotiolla nautiskellen Vajaan tunnin kestäneen patikointiosuuden jälkeen oli aika evästauolle. Nuotion äärellä Hitonhaudan laavulla olisi sunnuntaipäivää voinut jatkaa pidempäänkin eväitä mutustellen ja retkiasioista jutustellen. Hitonhaudan retkellä oli mukana kaiken ikäisiä osallistujia, yhteensä 43 henkilöä. Osa heistä harrasti retkeilyä aktiivisesti, osa oli mukana tutustumismielessä. Olipa joukossa pari saksalaista opiskelijaakin, jotka olivat löytäneet retkelle ystävyysperheensä mukana. Olin ensimmäistä kertaa Hitonhaudan kaltaisessa paikassa. Liukkaus teki reitistä hieman haastavan, mutta maisemat olivat hienoja. Pidän suomalaisesta luonnosta, kertoili Cathrin Pieper laavupaikalla. Retki oli hyvin järjestetty, tapaturmavakuutukset olivat kunnossa ja retkeläiset pääsivät kätevästi Laukaaseen Jyväskylän Latu ry:n järjestämällä bussikyydillä. Maakuntaretket ovat oiva keino tutustua omaan kotiseutuunsa ja nähdä paikkoja, joihin ei ehkä muuten löytäisi tai tulisi lähdettyä. i Tänä vuonna järjestettiin ympäri suomea yli 0 maakuntaretkeä. suurin osa retkistä sijoittui syksylle, mutta retkeilemässä käytiin osalla paikkakunnista jo keväällä ja kesälläkin. KKi-ohjelman ja suomen Ladun koordinoimien maakuntaretkien käytännön järjestelyistä vastaavat suomen Liikunta ja urheilu ry:n aluejärjestöt sekä suomen Ladun paikallisyhdistykset lukuisten muiden tahojen kanssa. Tämän vuoden retket olivat jatkoa syksyllä 006 ensimmäisen kerran maakunnissa järjestetyille ja suuren suosion saaneille maakuntaretkille. maakuntaretkiä on tarkoitus jatkaa myös ensi vuonna, lisätietoja: www.ulos.fi.
Kenkien valinnassa huomioitavaa Käyttötarkoitus eli kenkä lajin mukaan oikea koko joustavat ja liukumattomat pohjat istuvuus ja tukevuus Hengittävä materiaali irtopohjallisten käyttö Teksti Kaisa Koivuniemi Kuvat merrel FinLand Hyvissä kengissä askel on kepeä Kenkien tehtävinä on suojella jalkateriä ulkoisilta tekijöiltä, kuten epätasaisilta pinnoilta, lämpötilojen vaihteluilta sekä mekaaniselta rasitukselta. Kengät toimivat iskunvaimentimina, tukevat jalkaterien asentoa ja edistävät normaalia toimintaa ja kävelyä. Kenkään tarvitaan vähintään sentti käyntivaraa pisimmän varpaan kärjestä mitattuna, sillä kuormittuessaan jalkaterä pitenee, kun jalkakaari madaltuu. Lasten kenkiin on syytä varata lisäksi kasvunvaraa vähintään puoli senttiä. Tutkimusten mukaan noin 40 %:lla ihmisistä on eripituiset jalkaterät ja kengät täytyy hankkia isomman jalan mukaan, kertoo Sami Piiparinen Merrel Finlandista. Jalkaterien pituus kasvaa niiden rakenteiden antaessa periksi esimerkiksi ikääntymisen, raskauden tai ylipainon seurauksena. Tämän vuoksi jalkaterät kannattaa mitata kaksi kertaa vuodessa. Kenkien koon voi määrittää itse seisomalla pohjallisten päällä. Epäsopivat kengät aiheuttavat nivelten virheellistä kuormittumista, lihasepätasapainoa, varpaiden virheasentoja sekä iho- ja kynsiongelmia. Kengät tulee valita käyttötarkoituksen, vuodenaikojen ja harrastusten mukaan, Piiparinen ohjeistaa. Joustava pohja vaimentaa iskuja Hyvän kengän pohja on joustava ja liukumaton, ja pohja taipuu päkiän kohdalta. Ellei kengissä ole erikseen iskunvaimentimia, toimii joustava pohja iskunvaimentimena pienentäen nivelille kohdistuvaa kuormitusta. Kaikissa Merrell-kengissä on kannassa ilmatyynyvaimennus ja päkiän alla vaimentava EVA-välipohja. Koska naisilla jalkaterä on eri asennossa kuin miehillä, on naisten malleissa Q-FORM-rakenne tukemassa naisen jalkaterän luonnollista asentoa. Kengän tärkein ominaisuus on istuvuus. Kengän kannassa oleva kantakappi on tukeva ja kantapään muotoa mukaileva, jotta jalkaterä pysyy kengässä tukevasti kävelyn eri vaiheissa. Varpaiden täytyy mahtua vierekkäin, eikä kengän päällinen saa painaa varpaita. Nauhakenkä pysyy parhaiten jalassa, sillä nauhojen kireyttä pystyy helposti säätelemään. Nahka on paras kenkämateriaali, koska se hengittää, sitoo kosteutta ja muotoutuu. Suosittelen käyttämään kengissä irtopohjallisia, sillä ne pitävät kengät lämpiminä ja keräävät kosteutta. Irtopohjalliset ovat hygieeniset ja lisäävät kenkien käyttöikää. Jos kengissä käytetään erilaisia tuki- ja erikoispohjallisia, täytyy kenkiä hankittaessa ottaa huomioon pohjallisten vaatima tila. i
Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista liikunnan aluejärjestöllä, SLU-alueella, on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. SLU-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Matti Sutela, matti.sutela@eklu.fi Puh. 050 327 4203, fax. (05) 4369 604 Kotipolku 2, 55120 Imatra www.eklu.fi Etelä-Savon Liikunta ry Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fi Puh. 044 341 0057, fax. (015) 228 748 Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli www.esliikunta.fi Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fi Puh. (09) 6132 0720, fax. (09) 613 20700 Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki www.eslu.fi Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Harri Appelroth, harri.appelroth@hlu.fi Puh. 0207 482 603, fax. 0207 482 619 Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tampere www.hlu.fi Kainuun Liikunta ry Liisa Paavola, liisa.paavola@kainuunliikunta.fi Puh. (08) 632 5923, fax. (08) 622 812 Teemu Takalo, teemu.takalo@kainuunliikunta.fi Puh. (08) 632 5917 Kauppakatu 21, 87100 Kajaani www.kainuunliikunta.fi Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Satu Räisänen, satu.raisanen@kepli.com Puh. (06) 832 1325, fax. (06) 830 2374 Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkola www.kepli.com Keski-Suomen Liikunta ry Anne Soini, anne.soini@kesli.fi Puh. (014) 339 2114, fax. (014) 339 2144 Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskylä www.kesli.fi Kymenlaakson Liikunta ry Tommi Lehtinen, tommi.lehtinen@kymli.net Puh. 040 582 6706, fax. (05) 311 6909 Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola www.kymli.net Lapin Liikunta ry, Rovaniemen toimisto Arto Piuva, arto.piuva@lapli.inet.fi Puh. 040 556 7893, fax. (016) 319 970 Valtakatu 19, 3. krs., 96200 Rovaniemi www.lapinliikunta.com Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. (02) 515 1914, fax. (02) 515 1919 Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.liiku.fi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto Janne Hopeakangas, janne.hopeakangas@liiku.fi Puh. 050 599 3737, fax. (02) 529 6614 Liisankatu 11, PL 34, 28131 Pori www.liiku.fi Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi Puh. (06) 420 3035, fax. (06) 420 3050 Keskuskatu 6, 3. krs., 60100 Seinäjoki www.plu.fi Pohjois-Karjalan Liikunta ry Risto Laukkanen, risto.laukkanen@pokali.fi Puh. (013) 248 1454, fax. (013) 248 1451 Rantakatu 35, 80100 Joensuu www.pokali.fi Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.suomi.net Puh. 050 308 7711, fax. (08) 311 2471 Sammonkatu 6, 90570 Oulu www.popli.fi Pohjois-Savon Liikunta ry Tanja Luostarinen, tanja.luostarinen@pohjois-savonliikunta.fi Puh. (017) 3698 604, fax. (017) 3698 609 Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio www.pohjois-savonliikunta.fi Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mai-Brit Salo, maippi.salo@phlu.fi Puh. (03) 816 8754, fax. (03) 816 8753 Urheilukeskus, 15110 Lahti www.phlu.fi 35
[ virikkeitä vertaisohjaajille ] suunnittelu marika KiiKaLa Kuvat GraaFinen suunnittelu PauLi saha Aikuisten liikuntaa LeiKKiPuisTossa KKI-ohjelman Virikkeitä vertaisohjaajille -sarjassa on ilmestynyt Hengitysliitto Helin ideoima Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa -opas. Kirjanen on tarkoitettu käytännön työvälineeksi kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille. Alkuverryttely Askeltaminen valitse tukeva ja sopivalla korkeudella oleva taso, johon mahtuu koko jalkaterä varpaista kantapäähän. nouse ylös tuoden molemmat jalkaterät tasolle ja laskeudu alas. vaihda välillä johtavaa jalkaa. Tarkista, että astut tasolle koko jalkaterän pituudelta. oppaasta löytyy vinkkejä siitä, miten leikkipuistoa voi hyödyntää aikuisten liikkumiseen ja millaisia liikkeitä siellä voidaan toteuttaa. Liikkeet on jaoteltu lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeisiin. oppaaseen on tehty valmis ohjelma liikepariharjoitteluun sekä kuntopiiriharjoitteluun. Leikkipuisto tarjoaa luonnollisen ympäristön vuorovaikutukselle ja yhteistoiminnalle. omaa liikuntatuokiota voi tehostaa vaikka ottamalla lapsen tai lapsenlapsen reppuselkään. aikuinenkin saa leikkiä! Tässä maistiaisia oppaasta. aikuisten liikuntaa leikkipuistossa -oppaan sekä muiden KKi-materiaalien tilausohjeet löytyvät sivuilta 9. 6
Lihaskuntoliikkeet Tee liikettä 10 1 kertaa, toista sarja kolmesta neljästä kertaan. Pidä välillä taukoja. Polkupyöräily (suorat vatsalihakset, vinot vatsalihakset) istu tasolle, josta voit ottaa tukea käsillä sivusta tai takaa. nojaa selkää taaksepäin. Tee jaloilla liikettä kuin polkupyöräilisit. Varpaille nousu (pohjelihakset) seiso tason reunalla niin, että kantapäät ovat reunan ulkopuolella. ota kädelläsi tukea jostakin. Paina kantapäitä rauhallisesti kohti maata ja nouse sitten hitaasti ylös varpaille saakka. Ojentajapunnerrus (olkavarren ojentajalihakset) istu tasolle asettaen kämmenet tason reunalla niin, että sormet ovat reunan ulkopuolella. siirrä paino käsille ja irrota vartalosi tasolta tuoden se tason eteen. Koukista ja ojenna kyynärpäitä. Tee liike ojentajalihaksilla, jolloin kyynärpäät menevät taaksepäin. älä laske tai nosta vain keskivartaloa. Venyttely Reiden takaosa istuen istu tasolle, jolle pystyt nostamaan toisen jalan suoraksi. Toinen jalka on tukevasti jalkapohja alustalla. ojenna selkä suoraksi ja taivuta ylävartaloa suoran jalan puoleen kunnes tunnet venytyksen. Pää pysyy selkärangan jatkona eli katse on polveen päin. 7
KKI-materiaalit Kampanjamateriaalit 1. KKI-yleisesite ilmainen - sisältää taloudellisen tuen hakuohjeet 2. KKI-kuntokortti ilmainen - yhden vuoden seurantakortti 3. Juliste ilmainen - Usein ulkona / Ofta ute I form för livet, 43 x 63 cm - SuomiMies seikkailee, 43 x 63 cm 4. KKI-kuntokalenteri ilmainen - uusi painos tutusta kalenterista - työikäisille suunnattu kalenteri sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle - vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin 5. Kuntokalenteri 60+ ilmainen - sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman - vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen 6. Tartu tilaisuuteen -kalenteri ilmainen - sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen, mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin - ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi 7. SuomiMiehen kunto-opas ilmainen - varta vasten miehille suunnattu kunto-opas - 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden - vinkkejä eri liikuntalajeista Julkaisut ja oppaat 8. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti ilmainen - Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta 9. Suuntana hyvinvointi mitkä ovat liikunnan mahdollisuudet 13 - Tutkimustietoa liikunnan merkityksestä elämänkaaren eri vaiheissa - 46 sivua, kuvitettu 10. Reseptillä liikkeelle Liikkumisreseptin arviointi 10 - raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista - sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi - 50 sivua, kuvitettu 11. Lisää liikkujia! Ideoita menestyvistä KKI-hankkeista 10 - kirja esittelee erilaisia KKI-hankkeita sekä pohtii menestyneiden hankkeiden tunnuspiirteitä - 50 sivua, kuvitettu 12. Terveysliikunnan asema kunnissa 7 - selvitys terveyttä edistävän liikunnan esiintymisestä eri viranomaisten toiminnoissa - terveysliikunnan edistämisestä hyvin huolehtivan kunnan tunnusmerkit - 43 sivua 13. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu perusteita ja käytännön ohjeita 12 - käytännön työväline ikääntyneiden liikunta- ja kuntosaliharjoittelua ohjaaville henkilöille - antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät - 41 sivua, kuvitettu KKI-kuntokortti Katso Kampanjamateriaalit, numero 2. Kuntopiiriopas Katso Julkaisut ja oppaat, numero 18. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM Katso Videot, DVD:t ja CD:t, numero 24. KKI-kuntokalenteri Katso Kampanjamateriaalit, numero 4. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan Katso Julkaisut ja oppaat, numero 19. 38