Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2008

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2008 Eeva-Kaarina Aaltonen Pietarsaari 2009

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2008 Sisällysluettelo 1 Tarkkailun peruste 3 2 Sääolot ja hydrologia 5 3 Kuormitus 7 3.1 Jätevesikuormitus 8 3.2 Lämpökuormitus 9 3.3 Luodon-Öjanjärvi 10 4 Merialueen vedenlaatu 12 4.1 Vedenlaatu vuonna 2008 12 4.2 Vedenlaadun muutokset 1983-2008 17 5 Kalataloustarkkailu 20 6 Katsaus tarkkailualueen muihin selvityksiin vuonna 2008 22 6.1 Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseuranta 22 6.2 Vuosittainen pohjaeläinseuranta 22 6.2.1 Menetelmät 23 6.2.2 Lajisto, yksilötiheydet ja biomassat 23 6.3 Lämpötilakartoitukset 24 6.4 Satamassa tehdyt selvitykset 24 6.5 Mässkärin luontoasema 25 6.6 Pörkenäsin leirikeskus 25 7 Tiivistelmä 25 Lähdeluettelo Liitteet 1-10 Kansikuva: Pietarsaari Vanhansatamanlahti kesällä 2009, Foto: Eeva-Kaarina Aaltonen

3 1 Tarkkailun peruste Pietarsaaren edustan merialueelle johdetaan Pietarsaaren seudun asutuksen sekä UPM Kymmene Oyj:n massa- ja paperitehtaiden sekä muiden yksiköiden jätevedet. Outokumpu Stainless Tubular Products Oy:n (OSTP, ent Jaro) jätevedet johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samaan kohtaan kuin UPM Kymmenen jätevedet. Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan samalle alueelle. Purkupaikat ilmenevät kuvasta 1. Yhteistarkkailussa mukana olevien tarkkailuvelvoitteet perustuvat seuraaviin Länsi-Suomen vesioikeuden (LSVEO), Länsi-Suomen ympäristölupaviraston (LSY) sekä vesiylioikeuden (VYO) ja Vaasan hallinto-oikeuden (VHO) päätöksiin: * Pietarsaaren kaupunki/ LSY 45/2005/1 (30.11.2005) lupamääräykset 8) ja 9) Pietarsaaren Vesi VHO 2007/0568/2 (8.11.2007) * UPM Kymmene Oyj LSY 85/2003/1 (29.12.2003) lupamääräys 40) VHO 00282/04/5101 (13.5.2005) * Outokumpu Stainless LSU-2002-Y-462 (111) 14.2.2003 lupamääräykset 14) 20) Tubular Products Oy * Alholmens Kraft Oy Ab LSY 71/ 2000/3 lupamääräykset C1 ja C3 VHO 01/ 0142/ 4 * Pietarsaaren Satama LSY 43/ 2006/2 (15.12.2006) lupamääräykset 22), 22) ja 23 Pietarsaaren edustalla otettiin käyttöön vuonna 2008 päivitetty vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma jaksolle 2008 2017 (Aaltonen 2008), jonka Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään LSU-2005-Y-524(121) (16.04.2009) ja Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksikkö päätöksellään 2583/ 5723/ 2002 (18.12.2008). Tarkkailuohjelman päivityksessä tarkistettiin havaintopaikkojen ja näytteenottokertojen lukumääriä sekä analyysivalikoimia. Myös pohjaeläinseurantaan tehtiin muutoksia. Vuosittaista tarkkailua täydennetään määrävuosin tehtävin erillisselvityksin. Tähän raporttiin on koottu vuoden 2008 vesistötarkkailun ja vuosittaisen kalatalousseurannan tulokset: 1 talvinäytteenotto 16 meri- ja 2 järvipisteeltä (kuva 1) 3 avovesiajan laajaa näytteenottokierrosta 16 meri- ja 2 järvipisteeltä 2 ylimääräistä laajaa näytteenottokierrosta 16 meri- ja 2 järvipisteeltä 6 avovesiajan näytteenottoa 6 meripisteeltä ja 2 Luodonjärven pisteeltä (intensiiviseuranta) 1 perifytonkasvatusjakso vuosittain kerättävät tiedot merialueen kalastajista, pyydyksistä ja saaliista vuosittain kerättävät tiedot uimavesien laadusta ja leväseurannasta Analyysitulokset ovat yhteenvedon liitteinä 2 (laajat näytteenotot) ja 3 (intensiivitarkkailu), perifytontulokset liitteenä 4 ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tulokset elokuulta liitteenä 5. Kalataloustarkkailun tiedot on koonnut Norra svenska fiskeområdet (Wistbacka 2009) ja ne ovat liitteenä 6. Yhteenvetotaulukko uimarantojen valvontatuloksista on liitteenä 7 ja valtakunnallisen leväseurannan tulokset Ådön kalasatamasta ovat liitteenä 8. Pohjaeläintulokset ovat liitteenä 9 ja luettelo tarkkailussa käytetyistä menetelmistä on liitteenä 10. Näytteenoton ja analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Tarkkailuohjelman mukaisesti tässä yhteenvedossa käsitellään vedenlaatu- ja vuosittaisen kalataloustarkkailun tiedot ja referoidaan vuoden aikana alueella tehtyjen muiden selvitysten tuloksia (kohta 7). Yhteenvedon on laatinut Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry.

4 Pietarsaaren edustalle on vuonna 2004 laadittu Perämeri Life hankkeen yhteydessä rehevöitymismalli (Korpinen ym 2004), jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kuormitustilanteiden vaikutuksia. Pietarsaaren edustan merialueen tarkkailuaineistoista on tehty laaja yhteenvetoraportti jaksolta 1973-1997 (Aaltonen ym. 1998). Kuva 1. Pietarsaaren edustan merialue, purkupaikat ja havaintopaikat. Vedenlaadun kartoituspisteitä ( ja ) on yhteensä 16 kpl, joista 8 on intensiiviseurannassa ( ). Pörkenäs lägergård (Pö1) ja Mässkärin luontoasema (Mä1) eivät osallistu yhteistarkkailuun.

5 2 Sääolot ja hydrologia Vuoden 2008 sademäärät (Kokkola/ Korplax) ja keskilämpötilat (Kruunupyy) Ilmatieteen laitoksen lähimmiltä säähavaintoasemilta ja vertailujakson tiedot on esitetty kuvissa 2 ja 3. Jääpäivien lukumäärä näkyy taulukossa 1 (Merentutkimuslaitos). Luodonjärven juoksutukset Hästgrundetista ja Gertrudsista ilmenevät kuvasta 4. Luodon-Öjanjärven ja meriveden korkeuden vaihtelut Pietarsaaren satamassa on esitetty liitteessä 1. Vuoden 2008 kokonaissadanta (602 mm) Kokkolan Korplaxissa oli normaalia (521 mm) suurempi. Tammi-, kesä-, heinä- ja lokakuu olivat erityisen runsassateisia kun taas touko- ja syyskuu olivat erittäin vähäsateisia (kuva 2). Vuoden keskilämpötila oli Kruunupyyssä 1,7 C lämpimämpi kuin vertailujaksolla. Erityisen lämpimiä olivat talvikuukaudet tammi-, helmi- ja joulukuu, jolloin lämpötila oli 4,5 6,3 C vertailujaksoa lämpimämpi. Ilman lämpötila oli huhtikuusta elokuuhun Kallanissa viileämpi kuin Kruunupyyssä (kuva 3). Pysyvän jääpeitteen kesto oli talvella 2007 2008 Pietarsaaren edustalla lähes kaksi kuukautta vertailujakson jääpeitteisyyttä lyhyempi. Jääpeitteen kesto oli vain vajaat kolme kuukautta, alkaen tammikuun lopulla ja päättyen huhtikuun alkupuolella. Taulukko 1. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Pietarsaaren edustalla talvella 2007-2008 (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen, C = pysyvän jääpeitteen päättyminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäivien lukumäärä) ja vertailujaksolla 1961-1990 (M = jääpäivien lukumäärän keskiarvo, min = pienin ja max = suurin jaksolla 1961-1990) (Seinä & Peltola 1991 ja Eriksson 26.5.2009). Paikka Talvi 2007/ 2008 1961 1990 A B C D E M Min Max Pietarsaari, satama 03.01 04.01 06.04 08.04 97 143 102 187 Ådöskatan 03.01 04.01 06.04 07.04 96 143 91 178 Mässkär 04.01 28.01 05.04 06.04 81 137 77 166 Luodon-Öjanjärvestä juoksutettavat makeat ja humuspitoiset vedet purkautuvat Luodon ja Pietarsaaren saaristoon Gertrudsin ja Hästgrundetin patoluukuista (kuva 1). Lisäksi Gertrudsissa ja Strorströmmenissä on kalatiet, jotka ovat pääsääntöisesti auki. Gertrudsin kalatien virtaama on 5 m 3 /s ja Storströmmenin 1 m 3 /s. Kalatiet sulkeutuvat automaattisesti, kun meren ja järven vedenpintojen ero on noin 5-10 cm. Luodonjärven säännöstely irrotettiin meriveden pinnankorkeuden vaihteluista vuonna 1998 ja nykyisen säännöstelyn tavoitteena on pitää järven vedenpinta välillä +10 +20 cm (N 60 ). Luodon-Öjanjärven vedenpinnan korkeus ja juoksutukset vuonna 2008 ilmenevät liitteestä 1. Luodon-Öjanjärven virtaamat on laskettu automaattisesti mitattujen vedenkorkeustietojen ja tulvaluukkujen aukioloaikojen perusteella (UPM Kymmene Oyj 2008, kuva 4). Luodonjärvestä mereen juoksutettu keskivirtaama oli vuonna 2008 31,3 m 3 /s, eli lähes neljänneksen enemmän kuin keskimäärin säännöstelymuutoksen jälkeen (vertailujakso 1999 2005 25,4 m 3 /s). Juoksutus mereen jakautui siten, että Hästgrundetista juoksutettiin keskimäärin 24,9 m 3 /s (74 %), Gertrudsin tulvaluukuista 3,5 m 3 /s (10 %) ja kalateistä yhteensä 5,3 m 3 /s (16 %).

6 Sadanta/ Nederbörd mm 1961-1990 2008 120 100 80 60 40 20 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuva 2. Kuukausisadanta Kokkolan Korplaxissa vuonna 2008 sekä vertailujakson 1961 1990 keskiarvot (Ilmatieteen laitos 2008). Lämpötila/ Temperatur O C 1961-1990 Kruunupyy 2008 Kallan 2008 20 15 10 5 0-5 -10 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuva 3. Kuukauden keskilämpötila Kruunupyyssä ja Pietarsaaren Kallanissa vuonna 2008 sekä vertailujakson 1961-1990 keskiarvot Kruunupyyssä (Ilmatieteen laitos 2008).

7 m 3 /s 80 60 Luodonjärven juoksutukset 2008 Avtappningingar från Larsmosjön 2008 Kalatiet/ Fisklederna 08 Gertruds 08 Hästgrundet 08 1999-2005 40 20 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuva 4. Luodonjärven juoksutukset kuukausikeskivirtaamina vuonna 2008 (UPM Kymmene 2008) ja vertailujaksolla 1999-2005 (Aaltonen ja Kalliolinna 2006). Vuoden 2008 virtaamassa on eritelty Hästgrundetin, Gertrudsin ja kalateiden juoksutukset. Luodonjärvestä juoksutettiin vuoden 2008 tammi-, maalis- ja heinäkuussa tavallista enemmän vettä mereen. Kevättulva ajoittui normaalisti huhtikuulle ja laski nopeasti. Gertrudsin luukut olivat kiinni toukokuun alusta lokakuun loppuun ja kalatiet heinäkuussa, kun sen sijaan Hästgrundetista juoksutettiin vettä mereen kesäkuuta lukuun ottamatta läpi vuoden. Hästgrundetin luukuista juoksutetun virtaaman osuus (74 %) oli edellisvuoden tapaan tavallista suurempi erityisesti talvella ja syksyllä, jotta jokivesien mukana tulleet happamat vedet saataisiin johdetuksi järvestä pois. 3 Kuormitus Pietarsaaren edustalle tulee jäte-, jäähdytys- ja järvivesien lisäksi hajakuormitusta suoraan lähivaluma-alueelta puroja ja ojia myöten. Jätevesiä tulee UPM Kymmene Oyj:n tehtailta ja Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamolta sekä pienemmässä määrin Pörkenäs lägergårdin ja Mässkärin luotsiaseman puhdistamoilta, joilla on oma kuormitus- ja vesistötarkkailunsa. Outokumpu Stainless Tubular Products Oy:n jätevedet johdetaan mereen samassa kanavassa kuin UPM:n jätevedet. Järvivesiä virtaa alueelle Hästgrundetin ja Gertrudsin tulvaluukuista sekä Gertrudsin ja Storströmmenin kalateistä. Jäähdytysvesiä johdetaan mereen Alholmens Kraftin voimalaitokselta ja UPM Kymmeneltä. Jätevesikuormituksen kehittyminen 1983 2008 näkyy kuvasta 5. Luodon-Öjanjärvestä juoksutettujen vesien ja jätevesien aiheuttama kokonaiskuormitus vuonna 2008 näkyy taulukosta 2 ja kuormituksen vaihtelu vuosina 1990 2008 kuvasta 6. Merialueen ravinnekuormituksen vaihtelu kuukausitasolla vuonna 2008 näkyy kuvasta 7.

8 3.1 Jätevesikuormitus UPM Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden kokonaistuotanto oli vuonna 2008 713 385 AD tonnia sellua. Tuotetusta sellusta 92 % eli 656 135 t valkaistiin. Lisäksi valmistettiin 185 704 tonnia voimapaperia, 28 927 tonnia mäntyöljyä ja 56 tonnia tärpättiä. Sellun ja paperin tuotanto oli 4-7 % edellisvuotista pienempi. Walki Oy:n teollisuuskääreiden tuotanto oli vuonna 2008 70 128 tonnia. UPM:n puhdistetut jätevedet johdetaan mereen aktiivilietelaitoksen ja Lapakonlahdessa tapahtuvan jälki-ilmastuksen ja selkeytyksen jälkeen Alholman koillispuolelle (kuva 1). UPM:n puhdistettujen jätevesien mukana mereen johdettu kiintoaineen, orgaanisen aineen ja kokonaistypen kuormitus oli hieman suurempi kuin edellisvuonna (kuva 5). AOX-kuormitus oli keskimäärin 340 kg/d eli noin 10 % pienempi kuin vuonna 2007. Fosforikuormituksen kuukausitason luparaja (60 kgp/d) ylittyi maaliskuussa ja kesä-syyskuun välisenä ajanjaksona, mutta vuositasolla raja-arvo (55 kg/d) alittui. Fosforikuormitus oli kesäkuussa suurimmillaan (96 kgp/d) ja noin kolminkertainen verrattuna viiden edellisen vuoden keskiarvoon (29 kgp/d). Ylityksiin vaikuttivat jälkiselkeytysaltaan ja Lapakonlahden tavallista suuremmat kiintoainepäästöt. Tilanteen korjaamiseksi lisättiin lietteenpoiston kapasiteettia ja ilmastusaltaan alkupäähän ryhdyttiin koeluonteisesti syöttämään nestemäistä happea. Toimenpiteiden seurauksena fosforikuormitus asettui loppuvuonna jälleen normaalitasolle. Muilta osin UPM:n ympäristöluvan mukaiset kuormitusrajat täyttyivät vuonna 2008. Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien sekä Pedersören ja Luodon kuntien viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden (noin 30 000 as) puhdistetut jätevedet johdetaan mereen Alholman sataman eteläpuolella (kuva 1). Jätevedet käsitellään Pietarsaaressa Alhedan jälkisaostuslaitoksessa, minne johdetaan myös tarkkailussa mukana olevien teollisuuslaitosten saniteettivedet. Vesistöön johdettu kuormitus oli lähes sama kuin vuonna 2007. Lupaehdot saavutettiin kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä, mutta viimeisellä neljänneksellä fosforin pitoisuusraja ylittyi joulukuun näytteenotosta saadun korkean pitoisuuden seurauksena (kuva 5). Puhdistustehot olivat koko vuoden keskiarvoina seuraavat: kiintoaine 92 %, BOD 7 95 %, COD Cr 90 % ja kok-p 94 %. Kokonaistypen reduktio oli koko vuoden keskiarvona 36 % ja parhaimmillaan kesäkuukausina noin 44 %.. Outokumpu Stainless Tubular Products Oy:n typpikuormitus oli vuonna 2008 26 791 kg/a alittaen luvassa asetetun tavoitearvon (30 000 kg/v). OSTP:n metallikuormitus on pienentynyt kromia lukuun ottamatta ja oli vuonna 2008 (suluissa vertaus luvassa annettuun raja-arvoon) 12,4 kgcr/a (raja 25 kg/a), 0,17 kgni/a (16 kg/a), 0,01 kgpb/a (25 kg/a) ja 0,2 kgcd/a (2 kg/a). Ympäristöluvassa asetetut kuormitusrajat toteutuivat siten hyvin. Metalleille asetetut pitoisuusrajat alittuivat selvästi lukuun ottamatta kromia, jolle asetettu pitoisuusraja ylittyi ensimmäisellä ja toisella vuosineljänneksellä (I: 0,78 mg/l ja II: 0,68 mg/l; raja 0,5 mg/l). OSTP:n kuormituksen kehitys vuosina 2001 2008 ja nykyisen luvan mukaiset raja/ tavoitearvot on esitetty liitteessä 11. Jätevesien aiheuttamasta orgaanisesta kuormituksesta (COD, BOD) 96-99 % ja fosforikuormituksesta 92 % tuli UPM:ltä ja loput kaupungin puhdistamolta. Typpikuormitus jakautui UPM:n (57 %), kaupungin (34 %) ja OSTP:n (9 %) kesken. Pietarsaaren sataman laitureiden ja satamakentän hulevedet johdetaan mereen neljää sade/hulevesikaivon kautta, jotka on varustettu hiekan- ja lietteenerottimilla sekä Laukko I:n linja lisäksi öljynerotuskaivolla. Vuonna 2007 tehtyjen hulevesianalyysien perusteella kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat sangen korkeita varsinkin Buskön laiturin kaivossa. Hulevesikaivojen puhtaanapitoon kiinnitettiin vuonna 2008 erityistä huomiota ja kiintoaine- ja ravinnekuorman pääsyä kaivoihin pyrittiin rajoittamaan peittämällä kaivot suojamatoilla lastaus- ja purkutoiminnan ajaksi (Pietarsaaren Satama, vuosiyhteenveto 2008). Sataman saniteettivedet kerätään umpikaivoon ja tyhjennetään jäte-

9 vedenpuhdistamolle, kunnes satama-alueelta rakennetaan viemäri jätevedenpuhdistamolle. Ruoppaus- ja läjitystoimintaan liittyviä selvityksiä tehtiin toisaalta Laukon laiturin pohjoispään pidentämiseen liittyen ja toisaalta Pietarsaaren väylän syventämishankkeeseen liittyen, joista kummastakin on raportoitu erikseen (Keränen 2009 ja Virta 2009). BOD 7 t/d UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad 30 25 20 15 10 5 COD t/d UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad 70 60 50 40 30 20 10 0 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 0 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Fosfori / Fosfor kg/d UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad 140 120 100 80 60 40 20 Typpi / Kväve kg/d UPM Kymmene OSTP Pietarsaari / Jakobstad 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 0 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 5. Jätevesikuormitus vuosina 1983-2008. UPM Kymmenen ja OSTP:n typpikuormitukset on eritelty. (Kaupungin lupaehdot neljännesvuosikeskiarvoina: BOD 7ATU 15 mg/l, 90 % ja kok-p 0,5 mg/l, 90 %. UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina BOD 7 4,4 t O 2 /d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD Cr 70 t O 2 /d (60 t/d), fosfori 60 kg/d (55 kg/d) ja AOX 600 kg/ d (500 kg/d). 3.2 Lämpökuormitus Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos on kiinteää polttoainetta käyttävä väliottolauhdelaitos, joka tuotti vuonna 2008 sähköä (1 596 GWh/v), kaukolämpöä (244 GWh/v) ja teollisuushöyryä (100 GWh/v) yhteensä 1 940 GWh/v eli 6 960 TJ/ v. Polttoaineiden energiasisältö oli noin 15 520 TJ. Polttoaineina käytettiin turvetta (32 %), hiiltä (12 %), puuta (46 %), yhdyskuntajätettä (REF, 9 %), peltomassaa ja 12 bar höyryä (yht n 1 %) sekä öljyä (< 1 %) voimalaitoksen käynnistykseen. Puun osuus polttoaineesta lisääntyi huomattavasti edellisestä vuodesta ja turpeen ja hiilen osuudet vastaavasti pienentyivät. Uutena polttoaineena käytettiin peltomassaa (0,4 %-osuus). Voimalaitoksen (AK 1 ja AK 2) käyntitunteja oli vuonna 2008 9 007 tuntia. Vähenemä edellisestä vuodesta oli 6 %. Alholmens Kraftin jäähdytysvesien aiheuttama lämpökuorma mereen oli vuonna 2008 6 546 TJ eli 42 % polttoaineiden kokonaisenergiasisällöstä. Jäähdytysvettä käytettiin vuonna 2008 199 milj m 3 eli keskimäärin 6,3 m 3 / s (lupa 7,2 m 3 /s). Mereen johdetun jäähdytysveden lämpötila oli viikkokeskiarvoksi laskettuna lämpimintä heinäkuussa + 31,0 C (lupa + 33 C). Jäähdytysveden lämpötilanousu oli enimmäkseen 9 10 C ja suurimmillaan joulukuussa + 11,2 C vuorokausikeskiarvoksi laskettuna (lupa + 13 C).

10 Alholmens Kraftin lisäksi mereen tulee lämpökuormaa myös UPM Kymmeneltä, Alhedan jätevedenpuhdistamolta ja Luodonjärvestä (kuva 6). UPM Kymmenen lämpökuorma oli vuonna 2008 4 090 TJ, Pietarsaaren jätevedenpuhdistamon arviolta 23 TJ ja Luodonjärvestä tuleva luonnonmukainen lämpökuorma 124 TJ (Keränen 2009). Lämpökuorma/ Värmebelastning TJ/ a Alholmens Kraft UPM Oyj Alheda, jvp Luodonjärvi 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 6. Eri lähteistä mereen johdettu lämpökuorma Pietarsaaren edustalla 2002 2008. 3.3 Luodon-Öjanjärvi Luodon-Öjanjärvestä mereen kohdistuva ravinnekuormitus vaihtelee järven juoksutuksista riippuen (vrt. kuva 4). Järvestä tuleva kuormitus on saatu laskemalla yhteen Hästgrundetin ja Gertrudin tulvaluukuista sekä kalateistä tulevat ravinnevirtaamat. Järvestä mereen kohdistunut ravinnekuorma oli vuonna 2008 samaa tasoa kuin 2000 -luvun vaihteessa (kuva 7). Vuoden kokonaiskuormitus oli selvästi edellisvuotista isompi, mikä johtui sekä sateisesta vuodesta että UPM:n tavallista isommista kiintoaine- ja fosforipäästöistä. Merialueelle tuleva fosforivirtaama 1990-2008 Fosforflöde till havsområdet 1990-2008 Merialueelle tuleva typpivirtaama 1990-2008 Kväveflöde till havsområdet 1990-2008 kg/d Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön 270 240 210 180 kg/d Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön 5 500 5 000 4 500 4 000 3 500 150 3 000 120 2 500 90 60 30 2 000 1 500 1 000 500 0 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 7. Pietarsaaren edustan merialueen ravinnekuormitus vuosina 1990 2008.

11 Koko vuoden keskiarvoksi laskettuna järvestä tullut fosforikuormitus oli vuonna 2008 103 kg P/ d eli noin kaksinkertainen ja typpikuormitus 2 900 kg N/ d eli noin 3,5-kertainen jätevesien aiheuttamaan ravinnekuormitukseen verrattuna (taulukko 2). Taulukko 2. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva keskimääräinen kuormitus (kg/d). Muuttuja UPM OSTP Pietarsaari yht/tills. Järvestä Lähialue*) kg/ d (2008) Kymmene (Jaro) Jakobstad 2008 Från sjön Närområdet BOD 7 2 800 108 2 908 COD Cr 45 000 492 45 492 tot-p 49,0 4,4 53,4 103 9 tot-n 482 80 285 847 2 900 160 vesimäärä m 3 /d 170 208 8 931 185 039 2,9 10 6 70 *) Lähivaluma-alue + isoimmat purot ja Pörkenäs lägergård (Aaltonen ym 1998) Jätevesikuormituksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta vaihtelee vuodenajoittain ja riippuu Luodonjärvestä tulevan kuormituksen ajoittumisesta. Jätevesikuormituksen osuus oli vuonna 2008 fosforin osalta keskimäärin 35 % ja typen osalta keskimäärin 22 % ja suurimmillaan kesäkuussa (P 84 %, N 67%) ja pienimmillään (9 22%) suurten virtaamien aikaan tammi, huhti- ja joulukuussa (kuva 8). Fosforikuormitus / Fosforbelastning 2008 kg/d Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön 250 Typpikuormitus / Kvävebelastning 2008 kg/d Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön 8 000 200 6 000 150 4 000 100 50 2 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / Månad 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / Månad Kuva 8. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva ravinnekuormituksen (fosfori ja typpi) vaihtelu kuukausikeskiarvoina vuonna 2008.

12 4 Merialueen vedenlaatu 4.1 Veden laatu vuonna 2008 TALVI Jäte- ja jokivesien leviäminen jään alla on esitetty kuvassa 9 pintaveden (1 m) värin, happamuuden ja johtokyvyn sekä ravinteiden ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuuksien perusteella. Jään alle muodostuu selvä kerrostuneisuus, jossa pintaveden laatu poikkeaa muun vesipatsaan vedenlaadusta juuri näiden tekijöiden suhteen. Pintaveden (1 m) ph-arvo, samoin kuin suolaisuus on alentunut, vesi on ruskeaa ja kokonaisravinteiden ja orgaanisen aineen (TOC) pitoisuudet ovat selvästi kohonneet. Jäteja järvivesien vaikutusalueet menevät osittain päällekkäin eikä niitä aina voida erottaa toisistaan. Kuva 9. Pintaveden (1 m) laadun perusteella arvioidut jäte- ja järvivesien leviämisalueet maaliskuussa 2008.

13 Luodonjärvestä juoksutettiin tammi- ja maaliskuussa vesiä merialueelle selvästi tavallista enemmän, koska vedenpinta alkoi nousta järven tulovirtaamien kasvaessa lämpimän ja vesisateisen tammikuun aikana. Talviajan juoksutukset painottuivat Hästgrundetiin osaltaan siksi, että jokivesien tuomat happamat vedet eivät leviäisi koko Luodon-Öjanjärveen. Gertrudsin ja Storströmmenin kalatiet olivat auki koko talven. Talvinäytteet otettiin 11. - 13.3.2008 erittäin vaativissa olosuhteissa, kun jäätilanne oli huono eikä yhtenäistä jääpeitettä muodostunut käytännössä koko talvena. Eri kulkutapoja yhdistellen vesinäytteet saatiin kaikilta havaintopaikoilta. Järvi- ja jätevedet levisivät ohuena kerroksen jään alla ja niiden vaikutukset näkyivät pintavedessä Ådön- Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa ja vähäisinä vielä Ådön länsirannalla (P 71), Nygrundetissa (P 64) ja Euranin sisäpuolella (P 65). Kerrostuneisuus oli saaristopisteillä kaikkien muuttujien suhteen selvä, sillä vesi oli 5 m syvyydessä lähes merivettä, samoin kuin uloimmilla havaintopaikoilla (P73 ja 75) koko vesipatsaassa. Gertrudsista juoksutettu vesi oli maaliskuussa hapanta (ph 5,1 5,2), mikä näkyi myös Kackurinlahden pintaveden ph-arvossa (5,5) ja vielä Fallskäretin pohjoispuolella (6,0). Hästgrundetista juoksutettu vesi ei ollut yhtä hapanta ja vaikutukset alueen eteläosissa jäivät vähäisiksi. Hygieniaindikaattoribakteereita oli kaupungin jätevesien purkualueella (P 52) enemmän kuin muilla havaintopaikoilla. Luodonjärven runsaista juoksutuksista johtuen pintaveden väriarvot sekä fosfori- ja typpipitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeat koko lähialueella. Jäänalaisen vesikerroksen (1 m) happitilanne oli hyvä (kyllästysprosentti 80 100 %) lähes koko alueella sekä pintavedessä että pohjanläheisessä kerroksessa. Pintaveden happitilanne oli tyydyttävä (kyllästysaste 60-80 %) lahtialueilla (P 51, P 52, P 66, P 67, P 78 ja P 79), mutta näilläkin pisteillä hapen kyllästysprosentti oli syvemmällä hyvä. Heikoin happitilanne oli Vanhan satamanlahden perukassa (P 51, kyll % 65), mihin lienee osasyynä huonon veden vaihtuvuuden lisäksi kaupungin läpi laskeva Kanaali, johon johdetaan mm katualueiden hulevesiä. Havaintopaikalla mitatut alhainen ph-arvo sekä korkeat sameus-, fosfori- ja rautapitoisuudet viittaavat myös Kanaalin vaikutuksiin. Länsi-Suomen ympäristökeskukselta ei ole vedenlaatutietoja maaliskuulta 2008. AVOVESIAIKA Laajat näytteenottokierrokset Toukokuun näytteenottokierroksella (19.5. - 20.5.) huhtikuun ja toukokuun alkupuolen sangen runsaiden juoksutusten seurauksena järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät rannikon lähipisteillä sekoittuneena koko vesipatsaaseen. Sisäsaaristossa vaikutukset rajoittuivat pintaveteen ja yli viiden metrin syvyydessä vesi oli lähes puhdasta merivettä. Järvi- ja jätevesien vaikutusalueella veden suolaisuus oli alentunut, vesi oli jonkin verran sameaa ja ruskehtavaa ja ravinne- ja TOC-pitoisuudet olivat kohonneet. Uloimmilla havaintopaikoilla (P 64, 73 ja 75) vesipatsas oli lähes tasalaatuinen eikä makeiden vesien vaikutuksia ollut havaittavissa. Luodonjärvestä juoksutettujen vesien ph-arvo oli noin 6,0 6,5, mutta meren puolella vain Kackurinlahden (P 79) ph-arvot olivat alle 7. Pintaveden lämpötila vaihteli rannikon lähipisteiden 8-10 C:sta uloimpien pisteiden noin 4 C:een. Lämpötilakerrostuneisuus oli ulkopisteilläkin sangen heikko, sillä veden lämpötila oli pohjan lähellä selvästi yli 3- asteista. Näkösyvyys oli pienimmillään (1,0-1,2 m) purkualueella ja Kackurinlahdella ja suurimmillaan (4,5 m) ulkomeren havaintopaikoilla P 64, P73 ja P 75. Nitraattityppeä ja fosfaattifosforia oli kaikilla havaintopaikoilla mitattavia pitoisuuksia, eniten järvi- ja jätevesien vaikutusalueilla. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat purkupaikkojen lähellä kohonneet, mutta painuivat uloimmilla havaintopaikoilla alle määritysrajan (< 5 µg/l). Kevään levätuotanto oli jo nostanut klorofyllipi-

14 toisuudet rannikon lähipisteillä tasolle 5-10 µg/l, mutta ulompana klorofyllipitoisuudet olivat vai noin 2 3 µg/l. Elokuun puolivälissä (11. 12.8.) pintaveden lämpötila oli koko alueella jäähtynyt noin 12 16 C:een. Rannikon lähipisteillä vesipatsas oli lähes tasalämpöinen, mutta uloimmilla pisteillä oli havaittavissa heikko lämpötilakerrostuneisuus siten, että vesi oli 10 m syvyydestä alaspäin 3-6 astetta kylmempää kuin pintavesi. Järvivettä oli juoksutettu vaihtelevasti läpi koko kesän sekä Hästgrundetista että Gertrudsin ja Storströmmenin kalatiestä, joten pintavesi oli rannikon lähipisteillä ja saaristossa ruskehtavaa ja veden suolaisuus oli alentunut. Tällaisessa tilanteessa jätevedet laimenevat tehokkaasti ja leviävät järvivesien mukana saaristoon eivätkä vedenlaatuerot lähialueen ja saariston välillä muodostu kovin jyrkiksi. Pintaveden väri sekä ravinteiden, raudan ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuudet olivat jäte- ja järvivesien vaikutusalueella kohonneet. Vaikutukset näkyivät purkualueella ja siitä pohjoiseen (P 67 ja P 66), mutta laimenivat nopeasti laivaväylän suunnassa ulospäin sekä länsilounaaseen. Kalatien juoksutusten vaikutus näkyi Kackurinlahden havaintopaikoilla kohonneina pitoisuuksina. Vanhansatamanlahdella (P 51 -P 53) vesi oli suolaista ja kirkasta ja ravinnepitoisuudet olivat sangen pienet ilmeisesti meriveden noustua selvästi juuri ennen näytteenottoa. Yli 5 m syvyydessä ja uloimmilla havaintopaikoilla koko vesipatsaassa merivesi oli tasalaatuista ja pitoisuudet alhaisia. Hygieniaindikaattoreita oli eniten havaintopaikalla P 51, mutta ei sielläkään paljon. Luodonjärven vesien laimentavan vaikutuksen seurauksena erot lähi- ja ulkopisteiden välillä olivat vaiheittain todettavissa. Purkualueiden lähellä ja siitä pohjoiseen (P 51- P 55, P 66, P 67 ja P79) näkösyvyys oli noin 1,5 m ja klorofyllipitoisuus 4-8 µg/l ilmentäen lievää rehevyyttä. Ulkopisteillä vesi oli kirkasta ja näkösyvyys parhaimmillaan 5,0 5,5 m (P 64 ja 75) ja sangen laajasti vielä 3,5 4 m ja klorofyllipitoisuudet olivat paikoin karua vettä ilmentäviä (< 2 µg/l). Fosfaattifosforia sekä ammonium- ja nitraattityppeä oli mitattavia pitoisuuksia koko tarkkailualueella. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen edellisellä viikolla ottamissa näytteissä (P 62 ja 64) fosfaattipitoisuudet olivat alle määritystarkkuuden (< 2 3 µg/l), kokonaisfosforipitoisuudet hieman pienempiä (7 9 µg/l) ja klorofyllipitoisuudet samaa tasoa kuin velvoitetarkkailussa (liite 4). Syyskuussa tehtiin kesän yli jatkuneiden tavallista isompien kiintoainepäästöjen ja fosforin luparajaylitysten (UPM) aiheuttamien vesistövaikutusten selvittämiseksi kaksi ylimääräistä laajaa näytteenottokierrosta (17.9. ja 25.9.), jolloin näytteistä määritettiin normaalin analyysivalikoiman lisäksi myös kiintoaine. Vesi oli jäähtynyt ja sekoittunut koko alueella ja koko vesipatsaassa noin 10 C:een. Kalatiet ja Hästgrundetin tulvaluukut olivat olleet auki elokuun näytteenotosta lähtien, joten järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät rannikon lähialueilla ja saaristossa koko vesipatsaassa ruskeana ja hieman sameana vetenä. Ravinnepitoisuudet olivat suurimmat purkualueilla ja siitä pohjoiseen ja klorofyllipitoisuudet vaihtelivat normaalilla tavalla. Koko merialueen happitilanne ja lähialueen hygieeninen tila oli molemmilla viikoilla hyvä. Merivesi oli 17.9. ulkopisteillä kirkasta, kiintoainepitoisuudet pieniä ja näkösyvyys 5,5 6,5 m. Typpipitoisuudet olivat pieniä, mutta fosforipitoisuudet olivat koko alueella yli 10 µg/l eli hieman normaalia isompia, ja fosfaattifosforipitoisuudet jopa 5-6 µg/l. Klorofyllipitoisuudet olivat kuitenkin lähellä karua tasoa (2 3 µg/l). Jälkimmäisellä viikolla (25.9.) erot sisä- ja ulkopisteiden välillä olivat selvemmät, fosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat isommat lähipisteillä ja pienemmät ulkopisteillä (ks myös kuvat 10 ja 11). UPM:n tavallista isompien fosforipäästöjen vaikutuksia oli vaikea erottaa normaalivaihtelusta. Lokakuun puolivälissä (13. - 14.10.) vesipatsas oli edelleen jäähtynyt ja lähes tasalämpöinen (7-9 C), paitsi jäähdytysvesien purkupaikan edustalla (P55) lähes 10-asteista. Järvivettä juoksutettiin edelleen Hästgrundetista ja kalateistä mereen ja Gertrudsin tulvaluukut olivat suljettuina. Merivesi oli purkualueita lukuun ottamatta suolaisuudeltaan pinnasta pohjaan tasalaatuista. Rauta- ja TOC-

15 pitoisuudet olivat jonkin verran pienemmät kuin elo- ja syyskuun kartoituskierroksilla. Fosforipitoisuudet olivat ulkopisteillä selvästi alle 10 µg/l ja fosfaattifosforit alle määritystarkkuuden. Myös klorofyllipitoisuudet olivat sangen pieniä, siten, että ulkopisteillä mitattiin noin 2 µg/l ja lähipisteillä 3 5 µg/l. Näkösyvyys oli lähialueilla 1-2 m ja ulkoalueilla enimmillään 5,5 m. Intensiivinäytteenotto (P 52, 54, 62, 64 ja 67) Kuvassa 10 on esitetty veden värin, kokonaisfosforipitoisuuden sekä kuvassa 11 veden kokonaistypen ja a-klorofyllipitoisuuksien vaihtelut toukokuusta lokakuuhun intensiiviseurannan pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67. Jätevesien lähivaikutusalueella (P 54) ja siitä pohjoiseen (P 67) meriveden laatu vaihtelee voimakkaimmin ja nämä pisteet erottuvat selvästi muista. Pitoisuuksien vaihteluihin vaikuttivat kesän mittaan järvi- ja jätevesien leviäminen, meriveden pinnanvaihtelut ja tuuliolosuhteet. UPM:n päästöt olivat tavallista suuremmat ja ne levisivät ja laimenivat läpi kesän juoksutettujen järvivesien mukana saaristoon siten, että saariston ja lähialueiden väliset pitoisuuserot pienenivät. Kesällä 2008 jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät selvimmin purkupaikkojen edustalla (P54) ja siitä pohjois-luoteeseen sijaitsevassa saaristossa (P67). Sisä- ja ulkopisteiden välillä havaitaan selvä pitoisuusgradientti, mutta erot eivät ole yhtä jyrkät kuin edellisenä kesänä vähäisten juoksutusten aikana. Veden väri sekä ravinne- ja klorofyllipitoisuudet vaihtelivat kesän aikana normaalisti. Erityisesti klorofyllipitoisuus vaihteli lähialueella kesä-heinäkuussa tavallista enemmän mahdollisesti juuri kesäkuun isojen fosforipäästöjen seurauksena. Maksimipitoisuudet nousivat purkupaikkojen lähipisteillä (P52 ja 54) 21 µg/l:aan, mutta ulkopisteillä enimmilläänkin alle 5 µg/l. Fosforipitoisuudet vaihtelivat sisäpisteiden yli 40 µg/l:sta ulkopisteiden alle 10 µg/l:aan ja typet vastaavasti 600 800 µg/l:sta alle 300 µg/l:aan. Väri/ Färg (komparaattori) mg Pt/l P52 P54 P62 P64 P67 150 kok - P/ tot - P µg/l P52 P54 P62 P64 P67 50 120 40 90 30 60 20 30 10 0 0 19.-20.5. 10.6. 2.7. 15.7. 29.7. 11.-12.8. 26.8. 10.9. 17. - 18.9. 25.9. 13.-14.10. 19.-20.5. 10.6. 2.7. 15.7. 29.7. 11.-12.8. 26.8. 10.9. 17. - 18.9. 25.9. 13.-14.10. Kuva 10. Pintaveden (0-2 m) väriarvot (mg Pt/l) ja kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pisteillä P 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2008. 800 700 600 500 400 300 200 100 0 kok - N/ tot - N µg/l P52 P54 P62 P64 P67 900 19.-20.5. 10.6. 2.7. 15.7. 29.7. 11.-12.8. 26.8. 10.9. 17. - 18.9. 25.9. 13.-14.10. µg/l 21 18 15 12 9 6 3 0 19.-20.5. 10.6. 2.7. a - klorofylli/ a - klorofyll P52 P54 P62 P64 P67 Kuva 11. Pintaveden (0 2 m) kokonaistypen ja a-klorofyllin pitoisuudet (µg/l) pisteellä P 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2008. 15.7. 29.7. 11.-12.8. 26.8. 10.9. 17. - 18.9. 25.9. 13.-14.10.

16 Rehevöitymisluokitus Avovesikauden 2008 rehevöitymisluokitus on esitetty kuvassa 12, johon on edellisvuosien tapaan merkitty kaikilta pisteiltä kolmen havaintokerran klorofyllipitoisuuksien keskiarvot, maksimiarvot ja keskiarvopitoisuuksien perusteella arvioidut rehevyysluokat (luokitus Aaltonen & Kyröläinen): Luokka a-klo µg/l Luokka a-klo µg/l - erittäin rehevä >100 - lievästi rehevä 5-10 - hyvin rehevä 30-100 - rehevöitymässä 2-5 - rehevä 10-30 - karu < 2 Kuva 12. a-klorofyllin maksimi- ja keskiarvopitoisuudet (µg/l) sekä keskiarvojen (n=3) perusteella arvioidut rehevöitymisvyöhykkeet kesällä 2008. Ylimpänä maksimipitoisuus, alla keskipitoisuus ja suluissa intensiiviseurannan havainnoista laskettu keskiarvo pisteillä (P 52, 54, 62, 64 ja 67; n = 11) Tarkkailualue jakaantui klorofyllikeskiarvojen perusteella kolmeen rehevyysluokkaan siten että Vanha satamanlahti, purkualueet pohjoispuolisine saaristoalueineen ja Kackurinlahti sijoittuivat luokkaan lievästi rehevöitynyt (P51, 52, 54, 55, 66, 67, 78 ja 79). Uloin havaintopaikka (P 75) oli luokiteltavissa karuksi. Koko muu alue sijoittui luokkaan rehevöitymässä. Lievästi rehevöitynyt alue oli hieman edellisvuotista laajempi ja erot purkualueen ja uloimpien pisteiden välillä olivat edellisvuotista isommat. Perifytontutkimuksen tulokset Perifytonin kasvatuskoe tehtiin 9 havaintopaikalla 2 viikon inkubointiajalla 31.7. 13.8.2008. Kasvatus tehtiin rinnakkaisilla plexilasilevyillä, joista irrotettiin inkuboinnin jälkeen päällyskasvusto labo-

17 ratoriossa. Päällyskasvustosta määritettiin klorofylli a (µg/m 2 ) ja kiintoaine (mg/m 2 ). Tuloksia on havainnollistettu kuvassa 13. Havaintopaikat, niiden koordinaatit ja tulokset ilmenevät liitteestä 4. Perifytonselvityksen perusteella leväkasvu oli UPM:n purkukanavan edustalla (UPM) monikymmenkertaista ja Alholmens Kraftin jäähdytysvesien purkualueella (AK) yli satakertaista suhteessa vertailualueisiin. Seuraavina erottuivat Kackurinlahden ja sataman hieman kohonneet kiintoaine- ja klorofyllimäärät. Kaupungin jätevesien purkualueella päällyskasvusto oli selvästi vähäisempää kuin edellisinä kesinä. Puutteistaan huolimatta perifytonin kasvatuskoe antaa tarpeellista lisätietoa purkualueiden tilasta ja kuvastaa erityisen hyvin lämpökuorman todettuja vaikutuksia. a-klo µg/m 2 20 000 Perifyton Klorofylli-a Ka mg/m 2 20 000 Kiintoaine 16 000 16 000 12 000 12 000 8 000 8 000 4 000 4 000 0 AK UPM Sat Kaup Kackur A Kackur B Ådö A Ådö B Mässkär 0 Kuva 13. Perifytonkasvatuskokeen tulokset yhdeksältä havaintopaikalta Pietarsaaren merialueella kesällä 2008 (havaintopaikan AK klorofyllitulos skaalan ullkopuolella: 55 000 µg/m 2 ). Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tulokset Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ottamien näytteiden tulokset kahdelta havaintopaikalta (P62 ja P64) elokuussa on taulukoitu liitteeseen 5. 4.2 Veden laadun muutokset 1983-2008 Pintaveden laadun (happi, väri, kok-p, klorofylli) muutokset jaksolla 1983 2008 intensiiviseurannan pisteillä 54, 62, 64, 75 on esitetty kuvissa 14 17 erikseen talven ja avovesiajan osalta. HAPPI (kuva 14) Jäänalaisessa happitilanteessa havaittiin selvä ja pysyvä muutos parempaan talvella 1986, jolloin UPM:n aktiivilietelaitos otettiin käyttöön. Tätä ennen happitilanne oli vaihdellut etenkin pisteillä 62 ja 64 huomattavasti ja kyllästysaste oli Mässkäriin asti alle 50 %. Nykytilanne on vakiintunut koko

18 alueella, siten että pintaveden happitilanne on vähintään tyydyttävä, mutta enimmäkseen hyvä. Talvella 2008 hapen kyllästysasteen vaihteluväli pintavedessä oli koko tarkkailualueella 72-92 % eli happitilanne oli paikoin tyydyttävä, mutta pääsääntöisesti hyvä. kyll/mätt % 110 Happi/ Syre 1983-2008 Talvi/ Vinter 1 m 100 90 80 70 60 1 64 62 75 54 50 40 30 20 10 0 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 14. Hapen kyllästysasteen vaihtelut pisteillä P 54, 62, 64 ja 75 talvina 1983 2008 (pisteen P 75 asemesta on käytetty talvella 1991, 2000, 2001, 2005 ja 2007 P 77, talvella 1993 P 76 ja talvina 1995, 1996,1997 ja 1998 P 74 tuloksia). VÄRI (kuva 15) Talven väriarvot vaihtelevat hyvin voimakkaasti, mikä johtuu jäte- ja järvivesien erilaisesta kulkeutumisesta eri talvien juoksutustilanteissa. Väriarvot ovat olleet 1990-luvun alun jälkeen melko vakaat vain uloimmalla havaintopaikalla (P 75). Juoksutukset Luodonjärvestä olivat talvella 2008 runsaat ja painottuivat Hästgrundetiin, mikä näkyy jätevesien purkualueilla (P54) ja niiltä pohjoiseen. Vaikutus väheni nopeasti laivaväylän suuntaan. Gertrudsin kalatie oli koko talven auki, joten havaintopaikkojen P78 ja 79 pintavesi oli järvivesistä johtuen ruskeaa. Avovesiaikaan havaitaan veden värin suhteen selvä gradientti purkualueilta ulospäin mentäessä. Vaihtelut ovat suurimmat järvi- ja jätevesien purkupaikkojen välittömässä läheisyydessä (P 54), missä vesi on myös selvästi ruskeampaa (90-100 mg Pt/l) kuin muualla. Uloimmilla pisteillä (P 64 ja 75) väriarvot ovat toukokuuta lukuun ottamatta alhaiset (<20 mg Pt/l) ja vaihtelut vähäisiä.

19 mg Pt/l 180 Väri/ Färg 1990-2008 Talvi/ Vinter 1 m (komparaattori) mg Pt/l 180 Väri/ Färg 1990-2008 Avovesi/ Öppet vatten 1 m (komparaattori) 150 150 120 54 120 90 60 30 0 64 75 62 90 60 30 0 64 54 62 75 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 15. Veden värin vaihtelut pisteillä P 54, 62, 64 ja 75 talvina 1983 2008 (pisteen P 75 asemesta on käytetty talvella 1991, 2000, 2001, 2005 ja 2007 P 77, talvella 1993 P 76 ja talvina 1995, 1996,1997 ja 1998 P 74 tuloksia). FOSFORI (kuva 16) Talvella kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat väriarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri tavoin eri vuosina. Pitoisuuksissa on laskeva suuntaus ja vaihteluväli on pienentynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen. Pitoisuudet ovat olleet melko tasaisen pienet vain uloimmalla havaintopaikalla (P 75). Juoksutukset Luodonjärvestä olivat talvella 2008 runsaat ja painottuivat Hästgrundetiin ja fosforipitoisuudet olivat purkualuetta laajemmalla alueella tavallista korkeammat. Avovesikauden fosforipitoisuuksissa on laskeva suuntaus. Vaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Purkupaikkojen lähellä (P 54) fosforitaso erottuu selvästi muita korkeampana (noin 30 µg P/l). Fosforipitoisuus laskee ulospäin mentäessä alle 10 µg P/l: aan (P75). µg/l 100 Fosfori/ Fosfor 1983-2008 Talvi/ Vinter 1 m µg/l 100 Fosfori/ Fosfor 1983-2008 Avovesi/ Öppet vatten 0-2 m/ 1 m 90 90 80 80 70 70 60 50 40 30 62 54 60 50 40 30 54 20 10 0 64 75 20 10 0 64 62 75 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 16. Kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä P 54, 62, 64 ja 75 talvella ja avovesiaikaan 1983 2008 (pisteen P 75 asemesta on käytetty talvella 1991, 2000, 2001, 2005 ja 2007 P 77, talvella 1993 P 76 ja talvina 1995, 1996, 1997 ja 1998 P 74 tuloksia). KLOROFYLLI (kuva 17) Rehevöitymistä kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevöityminen lisääntyi 1980- luvun puolivälistä lähtien kaikilla intensiiviseurannassa olevilla pisteillä ja samalla alueiden väliset erot pääsääntöisesti kasvoivat. Vuoden 1998 jälkeen erot lähi- ja ulkoalueiden välillä ovat edelleen lisääntyneet ja klorofyllipitoisuudet vaihtelevat erityisesti purkualueen lähimmillä havaintopaikoilla (P 54, 67). Yhtenä osatekijänä ovat Luodon-Öjanjärven juoksutusten suuret vaihtelut.

20 Järvivesien juoksutus tulvaluukuista lopetettiin vuonna 2008 touko-kesäkuun vaihteessa, mutta Hästgrundetin luukut avattiin heinäkuussa uudestaan. Kalatiet olivat suljettuina viikon kesäkuussa ja kolme viikkoa heinäkuussa. Järvi- ja jätevesien vaikutusalue ulottui purkupaikkojen läheisyydestä pohjoiseen päin. Sisäpisteillä klorofyllipitoisuudet olivat kesällä 2008 hieman isommat ja uloimmilla havaintopaikoilla edellisvuotta pienemmät, eli alueelliset erot kasvoivat. µg/l 14 Pietarsaaren merialue/ Jakobstads havsområde a - klorofylli/ klorofyll 1982-2008 12 10 54 rehevä/ eutrof 8 6 4 2 0 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 64 75 62 lievästi rehevä/ måttligt eutrof rehevöitymässä/ pä väg att eutrofieras karu/ karg Kuva 17. Klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä P 54, 62, 64 ja 75 avovesiaikaan 1982 2008 (intensiiviseurannan tulokset, n = 11 16/ vuosi). 5 Kalataloustarkkailu Vuosittainen tiedonkeruu Tiedot kalastajien ja pyydysten määristä sekä kalansaaliista saatiin tarkkailuohjelman mukaisesti kalastusalueelta (Norra svenska fiskeområdet), joka on koonnut ne Pietarsaaren ja Luodon kalastuskunnilta. Seuraavassa esitetään yhteenveto Vestersundsbyn, Kyrkobyn, Pörkenäsin, Larsmon ja Eugmon kalastuskunnilta kerätyistä tiedoista merialueen kalastuksesta vuonna 2008 (Wistbacka 2009, liite 6). Alueella kalastaneiden lukumäärä oli vuonna 2008 687 henkeä, joista Pohjanmaan TE-keskuksen tilastojen mukaan 51 oli ammatti- tai sivuammattikalastajia Ammattikalastajia oli Larsmo fiskelagissa viisi vähemmän ja Vestersundsbyssä yksi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Nämä poistumat yhdessä Eugmon kalastuskunnan yhden ammattikalastajan koko vuoden kestäneen sairausloman kanssa vaikuttivat merkittävästi alueen pyydysmääriin ja pyyntiponnistukseen, minkä seurauksena kokonaiskalasaalis pieneni alle puoleen edellisvuotisesta. Pyydyksinä käytettiin eniten 35 45 mm verkkoja. Lisäksi kalastettiin rysillä, siikaloukuilla, haukija madekoukuilla ja -saksilla sekä vapakalastusvälineillä ja katiskoilla. Vuonna 2008 oli käytössä

21 koukkuja, saksia, verkkoja ja siikaloukkuja vähemmän sekä rysiä jonkin verran enemmän kuin edellisvuonna (taulukko 4). Taulukko 4. Pietarsaaren ja Luodon merialueella käytetyt pyydykset vuosina 2000-2008 (Wistbacka 2001-2009). Pyydykset/ Redskap 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 verkko/nät 2719 2668 2713 2159 2131 2583 2753 2262 rysä/ryssjor 175 179 161 118 81 105 125 siikaluokku/sikfällor 35 31 20 22 31 39 35 27 koukut ja sakset 322 176 246 288 322 197 313 75 ajoverkko/flytnät 0 0 0 3 3 0 nuotta/not 1 0 0 0 0 0 0 0 pitkäsiima/långrävar 1 3 3 1 0 0 0 0 heittovapa/kastspön 121 89 98 44 45 109 135 > 72 onki/mätspö >100 >100 > 15 katiska/katsar 57 54 58 45 90 79 89 52 Taulukko 5. Pietarsaaren ja Luodon merialueen kalasaaliit (kg/ vuosi) 2000 2008 (Wistbacka 2001 2009). Saalis/ Fångst 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 siika/sik 19 936 23 177 16 166 20 823 17 002 18 033 15 198 10 281 lohi/lax 4 508 7 126 6 334 7 867 9 926 7 949 5 841 4 128 taimen/öring 1 043 1 761 938 795 1 113 1 973 2 011 1 037 silakka/strömm. 1 778 3 505 3 719 10 702 26 621 10 776 22 529 704 made/lake 7 168 5 723 4 769 3 725 4 499 4 712 5 780 3 430 ahven/abborre 4 336 4 591 6 869 5 631 4 690 3 988 3 588 2 991 hauki/gädda 6 647 7 131 7 548 7 786 6 972 6 078 7 110 4 187 lahna/braxen 3 591 5 026 8 228 10 728 7 310 12 243 13 620 8 104 kuha/gös 80 306 495 414 800 1 334 4 480 913 muut/övrigt 8 292 4 516 4 534 4 722 3 994 5 667 9 862 6 990 Totalt 57 379 62 862 59 600 73 193 82 927 72 753 90 019 42 765 Yleisin saalislaji vuonna 2008 oli siika, jonka osuus kokonaissaaliista oli noin neljännes. Kaikkien lajien saalismäärät olivat pienentyneet ja silakan ja kuhan saaliit suorastaan romahtaneet. Lahnan osuus saaliista oli kasvanut muutaman prosenttiyksikön. Lohen ja hauen osuus oli kummankin noin 10 %. Saaliin kokonaismäärä oli, kuten edellä todettiin, vuonna 2008 noin 42 000 kg eli alle puolet edellisvuotisesta saaliista (taulukko 5 ja kuva 18).

22 Saalisosuudet lajeittain/ Arternas andel i fångsten siika/sik lohi/lax taimen/öring silakka/strömm. made/lake ahven/abborre hauki/gädda lahna/braxen kuha/gös muut/övrigt osuus kok saaliista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 18. Eri kalalajien osuudet kokonaissaaliista Pietarsaaren ja Luodon merialueella 1996 2008 (Wistbacka 1997 2009) 6 Katsaus tarkkailualueen muihin selvityksiin vuonna 2008 6.1 Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pietarsaaren ja Luodon alueilla on seitsemän meren rannalla sijaitsevaa uimarantaa, joilla veden laatua seurataan säännöllisesti. Kittholmenin uimaranta Vanhassa satamassa ja Fäbodan Pikkuhiekka ovat EU-rantoja, joita valvotaan tarkemmin kuin muita rantoja. Uimavesi täytti kesällä 2008 normaalivalvontaan sisältyvillä kierroksilla kaikilla rannoilla voimassa olleet laatuvaatimukset (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 354/2008). Näytteenottojen yhteydessä EU-rannoilla ei havaittu sinilevää, öljyä, kelluvia partikkeleita, fenoleita eikä silmin havaittavia muutoksia veden värissä tai näkösyvyydessä. Yhteenveto Malmin terveydenhuoltoalueen terveystarkastajien suorittaman uimavesivalvonnan tuloksista on liitteenä 7. Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisessa levähavainto-ohjelmassa on havaintopaikka Ådön kalasatamassa. Pietarsaaren ympäristötoimiston henkilökunta tekee havainnot kerran viikossa. Paikalla ei ollut havaittavia leväesiintymiä kesällä 2008. Yhteenveto havainnoista on liitteenä 8. 6.2 Vuosittainen pohjaeläinseuranta Neljältä havaintoasemalta tehty jokavuotinen pohjaeläinselvitys on raportoitu erikseen ja alla esitetään tiivistelmä Nymanin (2009) raportoimista tuloksista.

23 6.2.1 Menetelmät Vuoden 2008 pohjaeläinnäytteet otettiin lokakuun puolivälissä pisteiden P 54, 62, 65 ja 78 ympäristöstä. Kultakin alueelta (noin 200 m x 200 m) otettiin satunnaisesti 10 nostoa Ekman-tyyppisellä noutimella. Kukin nosto seulottiin uuden tarkkailuohjelman mukaisesti kentällä 0,5 ja 1,0 mm kaksoisseulalla. Eläimet 1 mm seuloksesta poimittiin luupin avulla laboratoriossa elävinä vuorokauden sisällä näytteenotosta. 0,5 mm seulos säilöttiin etanolilla ja poimittiin myöhemmin stereomikroskoopin avulla ja säilöttiin etanoliin. Punnitus tehtiin lyhyen imupaperikuivatuksen jälkeen. Simpukat punnittiin kuorineen (Nyman 2009). Näytteenoton, määritykset ja raportoinnin on hoitanut biologi, FM Curt Nyman (Nyman 2009). RAportin liitteenä on nostokohtaiset primääritulokset. Raportoinnin yhteydessä yksilömäärien ja biomassojen laskuvirheet vuodesta 1998 lähtien on korjattu ja vuosien 2001 2008 aineisto on tallennettu ympäristöhallinnon tietojärjestelmä Hertan pohjaeläinrekisteriin. Vuoden 2008 tulosyhteenveto on liitteessä 9. Korjatut tulokset jaksolta 1998 2008 esitetään kuvassa 19. 6.2.2 Lajisto, yksilötiheydet ja biomassat Pohjaeläinlajisto oli pääpiirteissään samankaltainen kuin edellisinä vuosina. Kaikilta näytealueilta tavattiin viherlimamatoja (Cyanophthalma obscura; syn Prostoma obscurum), harvasukasmatoja (Oligochaeta) ja surviaissääsken toukkia (Tanypodinae), joista Procladius-suvun toukat olivat selvästi yleisin ryhmä. Amerikansukasmatoja (Marenzelleria sp) tavattiin kolmelta paikalta ja se on ilmeisesti kotiutunut Pietarsaaren edustalle. Terveen pohjan indikaattoreina pidettäviä raakkuäyriäisiä (Ostracoda) tavattiin niinikään kolmella havaintoalueella ja uloimmilta alueilla oli itämerensimpukoita (Macoma baltica). Sulkasääsken toukkia (Chaoborus fluvicans) tavattiin joitakin yksilöitä asemilla P 78 ja P 54 ja kilkkiä (Saduria entomon) asemalla P 65. Muut lajit olivat harvalukuisia ja niiden esiintyminen näytteissä sattumanvaraista. (Nyman 2009). Pohjaeläinten yksilötiheydet ja biomassat olivat pääsääntöisesti isompia kuin edellisenä vuonna (kuva 19). Yksilötiheys oli pienin, mutta biomassa oli suurin asemalla P 65. Harvasukasmadot ja surviaissääsken toukat puuttuivat lähes kokonaan asemalta P 65, jolla esiintyi isokokoisia kilkkejä ja itämerensimpukoita. Pienikokoiset ja nopeakasvuiset eläimet kuten harvasukasmadot ja surviaissääsken toukat menestyvät asemilla P 54 ja P78, missä Luodonjärven hapan vesi sekä asemalla P 54 myös jäte- ja jäähdytysvedet aiheuttavat hyvin vaihtelevat olosuhteet. Näillä asemilla yksilömäärät ovat isoja, mutta biomassat pieniä. Tilanne on päinvastainen uloimmilla asemilla P 62 ja varsinkin P 65, missä olosuhteet ovat vakaat. (Nyman 2009). Yksilömäärät/ Individantal 1998-2008 kpl, st/m 2 54 62 65 78 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 Biomassa 1998-2008 g/m 2 54 62 65 78 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 0 Kuva 19. Pohjaeläinten yksilötiheydet (kpl/m 2 ) ja biomassat (g/ m 2 ) asemilla P 54, 62, 65 ja 78 vuosina 1998 2008 (jakson 1998 2007 aineisto korjattu edellisvuotisista raporteista). 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

24 6.3 Lämpötilakartoitukset Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueella tehtiin vuonna 2008 lämpötilakartoituksia maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa, jotka on raportoitu erikseen (Keränen 2009a). Vuoden 2008 kartoitustuloksia on verrattu vastaavien havaintopaikkojen lämpötiloihin (Pietarsaaren edustan yhteistarkkailu 1990 2001) ennen Alholmens Kraftin voimalaitoksen käynnistymistä. Jäätilanne oli maaliskuussa 2008 keskimääräistä heikompi purkualueella, saaristossa ja laivaväylän suunnassa. Mittauksia ei heikon ja epämääräisen jäätilanteen takia voitu tehdä aivan kaikilta pisteiltä. Jäähdytysvesien vaikutukset näkyivät selvimmin purkukanavan suulla ja siitä kohti satamaa, jossa veden maksimilämpötila oli 8 C 2,6 C, kun se muualla oli enimmillään 2,1 C ja enimmäkseen alle 1 C. Meriveden lämpötila vaihteli maaliskuussa 2008 selvästi enemmän ja oli sataman edustalla ja purkualueelta pohjoiseen lämpimämpää kuin vertailujaksolla 1990 2001. Toukokuussa 2008 tarkkailualueen vesien lämpötilat olivat 7,2 13,6 C ja korkeimmat lämpötilat mitattiin purkupaikan läheltä. Jäähdytysvesien vaikutusalue ulottui pohjoiseen noin 2 km päähän purkukanavasta. Merivesi oli toukokuussa 2008 hieman lämpimämpää tai saman lämpöistä kuin vertailujaksolla 1990 2001. Elokuussa 2008 meriveden lämpötilat vaihtelivat välillä 12,7 16,8 C. Luodonjärvestä tulevat vedet olivat lämpimämpiä kuin merivesi, joten jäähdytysvesien vaikutus näkyi vain aivan purkualueen tuntumassa. Merivesi oli elokuussa selvästi viileämpää kuin vertailujaksolla 1990 2001. Jäähdytysvesien vaikutusalue rajoittui myös lokakuussa 2008 aivan purkukanavan suulle, jossa veden lämpötila oli 10,3 C. Koko muulla tarkkailualueella veden lämpötila vaihteli väillä 6,8 9,8 C. Meriveden lämpötila ei poikennut lokakuussa juurikaan vertailujakson 1990 2001 lämpötiloista. 6.4 Satamassa tehdyt selvitykset Vuoden 2007 syksyllä tehdyn Laukon laiturin pohjoispään pidentämisen kalataloustarkkailu jatkui vielä vuonna 2008 siianpoikasnuottauksin (Keränen 2008). Nuottaukset tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa kahdella alueella, joista Märagrundet (Sandgrundet) sijaitsee ruoppauskohteen tuntumassa ja Grisselöströmmen toimii vertailualueena. Poikasia saatiin ruoppausalueen läheltä Märagrundetista, mutta ei vertailualueelta, mikä mitä todennäköisimmin johtuu Grisselöströmmenin kovasta virtauksesta ja alueella esiintyvästä voimakkaasta predaatiosta. Keräsen (2008) mukaan Laukon laiturin ruoppauksilla ei ollut siian poikasten esiintymiseen vaikutusta, sillä ruoppauksen vesistövaikutukset olivat niin suppea-alaisia, etteivät ne ulottuneet siian lisääntymisalueelle asti. Laukon laiturin pidentämisen lisäksi Pietarsaaren satamassa rakennettiin vuonna 2008 Baltic Boat Yardille uusi satamakenttä ja uusi laituri vanhan matkustajalaiturin paikalle. Ruoppausmassat sijoitettiin Pietarsaaren sataman alueella sijaitsevaan merestä pengerrettyyn altaaseen. Hankkeen vaikutuksia vedenlaatuun seurattiin heinäkuun lopulta marraskuun puoliväliin. Lisäksi tehtiin sedimenttiselvityksiä läjitysaltaan suuaukolta ja siitä pohjoiseen. Kalataloustarkkailuun sisältyi siian poikasnuottauksia samoilla alueilla kuin edellisenä vuonna Laukon laiturin tarkkailussa. Siianpoikasia saatiin keväällä 2009 molemmilta alueilta. Ruoppaus- ja läjitystöistä aiheutui ajoittain veden lisääntynyttä sameutta ja ravinnepitoisuuksien lievää kasvua lähialueilla. Vesistövaikutukset arvioitiin vähäisiksi ja paikallisiksi. (Keränen 2009b). Pietarsaaren Leppäluodon satamassa on vireillä satama-altaan ja laivaväylän syventäminen nykyisestä 9 metristä 11 metriin. Hankkeen lupahakemusta varten sekä ruopattavilta väyläosuuksilta että