Luodon Öjanjärven tarkkailutulokset vuonna 2016

Transkriptio

1 Luodon Öjanjärven tarkkailutulokset vuonna 216 Marjut Mykrä Pietarsaari 216

2

3 Sisältö 1. TARKKAILUN PERUSTE TARKKAILUN SUORITUS TAUSTATIEDOT Tutkimusalue ja havaintopisteet Sää ja vesiolot vuonna Virtaamat, juoksutukset ja pinnankorkeudet vuonna VEDENLAATUTULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Aineisto Luodon Öjanjärveen laskevat joet vuonna Jokien veden laatu Ainevirtaamat Luodonjärven veden laatu vuonna Talvi Avovesiaika Öjanjärven vedenlaatu vuonna Talvi Avovesiaika Luodon Öjanjärven veden laadun kehittyminen Luodonjärvi Öjanjärvi Luodon Öjanjärven ekologinen tila POHJAELÄINTULOKSET (NYMAN 217) Menetelmät Tulokset KALATALOUSTARKKAILU Vuosittainen tiedonkeruu Kalateiden toimintaedellytysten tarkastelu KASVILLISUUSKARTOITUKSET Rantakasvillisuusselvitys Laaja kasvillisuuskartoitus LINNUSTOSELVITYS TIIVISTELMÄ VIITTEET LIITTEET Kannen kuva: Panu Nikkola, Lentokuva Vallas Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB PIETARSAARI JAKOBSTAD ; ;

4 LUODON ÖJANJÄRVEN TARKKAILUTULOKSET VUONNA TARKKAILUN PERUSTE Luodonjärvi on padottu merestä vuonna 1962 Pietarsaaren seudun teollisuuden ja Pietarsaaren kaupungin raakavesialtaaksi. Öjanjärvi puolestaan on padottu merestä vuonna 1969 Ykspihlajan teollisuuden ja Kokkolan kaupungin vedensaannin turvaamiseksi. Voimassa olevien päätösten mukaisesti vettä saadaan johtaa Luodonjärvestä enintään 5 m 3 /s ja Öjanjärvestä enintään 1 m 3 /s. Lisäksi annetun lisäluvan perusteella Öjanjärvestä saa ottaa lisävettä 5 m 3 /s silloin, kun se muuten menisi ohijuoksutuksena mereen. Länsi Suomen Vesioikeus on päätöksellään 33/1982 C ( ) vahvistanut erillissopimuksen, jonka mukaan Luodonjärven kiintiöstä voidaan juoksuttaa korkeintaan 2 m 3 /s Öjanjärven kautta. Päätös on voimassa toistaiseksi. Länsi Suomen vesioikeuden päätöksessä 96/1969 ( ) Luodonjärven säännöstely oli sidottu meriveden pinnankorkeuteen ja Öjanjärven säännöstely noudatti Luodonjärven säännöstelyä. Luodon Öjanjärven säännöstelyä muutettiin lähtien Länsi Suomen vesioikeuden päätöksellä 56/1996/3 ( ), jota Vesiylioikeus on päätöksellään (VYO 16/1997) muuttanut joiltakin osin. Näissä Luodon Öjanjärven säännöstely on irrotettu meriveden pinnankorkeudesta. Säännöstelyluvan (LSY 58/29/3, ja VHO 11/22/1, ) haltija on kuntien muodostama Luodon Öjanjärven säännöstely yhtiö. Luvan haltijan on viimeistään saatettava vireille hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Luvan haltijan on tarkkailtava säännöstelyn vesistövaikutuksia ja vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen lupamääräyksestä 5 ilmenevällä tavalla. Luodon Öjanjärven säännöstely yhtiö on sopinut säännöstelyn vaikutusten tarkkailuvelvoitteiden hoitamisesta yhdessä UPM Kymmene Oyj:n ja Öjanjärven säännöstely yhtiön kanssa. Ensimmäinen yhteinen tarkkailuohjelma on päivätty (Aaltonen 1998) säännöstelymuutoksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailua toteutettiin erinäisin täsmennyksin ja muutoksin tuon ohjelman mukaisesti vuosina Nykyisen säännöstelyluvan tultua lainvoimaiseksi vuoden 211 lopulla laadittiin jaksolle uusi tarkkailusuunnitelma (Aaltonen 212), jonka Etelä Pohjanmaan ELY keskus on hyväksynyt päätöksellään EPOELY/112/7./21 ( ). Kalataloustarkkailun ohjelma on hyväksytty erillisessä lupaprosessissa, josta Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut päätöksensä 59/29/ ja Vaasan hallinto oikeus vahvistanut 11/7/2 ( ). 2. TARKKAILUN SUORITUS Vuosi 216 oli viimeinen vuosi, jolloin noudatettiin vuonna 212 Luodon Öjanjärven tarkkailussa käyttöön otettua tarkkailuohjelmaa (Aaltonen 212). Suurin muutos aiempaan ohjelmaan on ollut, että neljän laajan näytteenottokierroksen lisäksi on tehty kolme avovesiajalle sijoittuvaa rehevöitymistarkkailuun liittyvää havaintokierrosta, jolloin vesinäytteet otetaan vain 1 m ja 2 m pintavedestä. Lisäksi kiintoainemääritys on poistettu analyysivalikoimasta. Tarkkailuohjelmaan on sisältynyt vedenlaadun tarkkailun lisäksi lupamääräysten edellyttämät vedenkorkeuden ja virtaaman, vesikasvillisuuden, linnuston, pohjaeläinten ja kalatalouden tarkkailut. Vuonna 217 aletaan seurantaa toteuttaa vuonna 216 päivitetyn ohjelman (217 23) (Aaltonen 216) mukaisesti. Vedenkorkeus ja virtaamat Vedenkorkeutta mitataan Luodonjärven puolella jatkuvatoimisesti Storströmmenin mareografilla sekä Öjanjärven puolella Reipskärin automaattisella vedenkorkeusmittarilla. Näiltä asemilta vedenkorkeustiedot lasketaan vuorokausikeskiarvoiksi ja raportoidaan kuukausittain. Yleisön luettavissa olevia mitta asteikkoja on Hickarössä, Gertrudsin sillalla, Ähtävänjoen ja Purmonjoen suulla sekä Kruunupyyn puolella Hästössä. Tässä raportissa esitetään Storströmmenin vedenkorkeus sekä meri

5 3 veden korkeus vuonna 216 (kuva 5). Virtaamat mereen (Hästgrundet, Gertruds ja kalatiet) on laskettu UPM Kymmene Oy:n automaattisesti mittaamien vedenkorkeustietojen sekä säännöstelyluukkujen aukioloaikojen perusteella (kuva 4, liite 3). Vesikasvillisuus Kolmella eri rannalla (Sandgrundet, Svartvattugrundet ja Lilla Kalvholmen) on tehty rantakasvillisuusselvitys yhteensä kuusi kertaa vuodesta 1998 lähtien (Nyman 2, 23, 28 ja 216). Viimeisimmästä, vuonna 215 tehdystä selvityksestä (Nyman 216), on lyhyt yhteenveto tässä raportissa. Laaja kasvillisuuskartoitus ilmakuvauksineen ja kasvillisuuslinjoineen on tehty vuosina 1997 (Vääränen 1997) ja 215 (Viitasalo & Hertteli 216). Vuoden 215 kartoituksesta valmistunut erillinen raportti referoidaan myös tässä yhteenvedossa. Vesikasvillisuuskartoitukset tehdään seuraavan kerran vuonna 224 (Aaltonen 216). Linnusto Laajat linnustoselvitykset on tehty vuosina 1999, 25 ja 216 (Hannila 22, 26 ja 216). Keski Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys on tehnyt lisäksi suppeamman linnustoselvityksen vuonna 1998 (Hannila 1999). Vuoden 216 laajasta linnustoselvityksestä on lyhyt yhteenveto tässä raportissa. Pohjaeläimet Vuosittaiset pohjaeläinnäytteet on ottanut, käsitellyt ja raportoinut Curt Nyman. Tässä raportissa esitetään lyhyt yhteenveto pohjaeläintutkimusten tuloksista julkaistusta erillisestä raportista (Nyman 217). Laaja pohjaeläinkartoitus on tehty vuonna 214 (Nyman 215). Veden laatu Luodonjärvestä otetaan vesinäytteet kolmelta syvännehavaintopaikalta (L9, L1 ja L11) ja Öjanjärvestä kuudelta havaintopaikalta (Ö1 Ö6). Tarkkailuohjelmaan sisältyy lisäksi havaintopaikat ns. Luodonjärven kanavassa (Ö7), Luodon Öjanjärveen laskevissa joissa (L1, L2, L3 ja L4) ja säännöstelypadoilla (L5 ja L6). Näytteenotto ja analysointi jaksolla on tilattu Nab Labs Oy:ltä. Vuoden 216 tulokset on esitetty liitteessä 4. Luodon Öjanjärvelle on laadittu virtaus ja vedenlaatumalli vuonna 214 (Lauri 214). Työ ei sisältynyt yhteistarkkailuun. Luodon ja Öjanjärven virtauksia ja vedenlaatua arvioitiin 3D virtausmallilla sekä vedenlaatulaskentamallia käyttäen. Tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia järvien ajoittaisten vedenlaatuongelmien lieventämiseen käyttämällä järven olemassa olevia säännöstelymahdollisuuksia. Saatuja tuloksia on hyödynnetty mm. vuonna 214 tehdyissä poikkeusjuoksutuksissa. Kalakannat ja kalasto Norra svenska fiskeområdet on kerännyt tiedot alueen kalastajien määrästä, käytetyistä pyydyksistä ja saadusta saaliista vuonna 216 (Wistbacka 217). Vuosittaisen tiedonkeruun tulokset on esitetty tässä raportissa. Luodon Öjanjärvellä on tehty laaja kalastustiedustelu vuonna 212 (Wistbacka 213). Luodonjärvellä on lisäksi tehty koekalastuksia syyskesällä 29 (Tikkanen 21) ja syksyllä 213 (Kantojärvi 214). Öjanjärven vedenottotunnelin kalataloudellista tarkkailua on tehty erillisen tarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 212) mukaisesti vuosina 214 (Keränen 214) ja 216 (Keränen 216). Kalateiden toimivuus Norra svenska fiskeområdet selvitti koekalastusten avulla Gertrudsin ja Reipsin kalateiden toimivuutta vuonna 1998 (Wistbacka 1998). Tulosten perusteella Gertrudsin kalatietä kunnostettiin siten, että kalojen kulku suurten virtaamien aikana helpottuisi. Selvitys uusittiin vuosina (Wistbacka 24). Storströmmenin kalatien toimivuusselvitys on tehty vuonna 25 (Keränen 25) ja Bågastin (ent. Kräkilä) kalatien toimivuutta on selvitetty syksyllä 29 ja 21 (Keränen 29 ja 21; loppura

6 4 portti 211) sekä vuonna 215 (Keränen 215). Seuraavan kerran Bågastin kalatien toimivuutta tarkastellaan vuonna 219. Säännöstelyn vaikutusta kalateiden toimintaedellytyksiin selvitetään vuosittain vedenkorkeus ja kalateiden aukiolotietojen perusteella. Raportointi Raportointi suoritetaan voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tässä raportissa käsitellään veden laadun, pohjaeläintutkimusten ja kalataloustarkkailun vuosittaisen tiedonkeruun tulokset vuodelta 216 sekä verrataan tuloksia aiempien vuosien tarkkailuaineistoon. Raportin on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Edellinen laaja vedenlaadun yhteenvetoraportti on tehty vuosien tuloksista (Kalliolinna 1996). Vuonna 21 valmistui kalataloudellisten vahinkojen arviointiin tarkoitettu raportti Luodonjärven vedenlaadun muutoksista vuosina (Kalliolinna ym. 21). Vuonna 212 puolestaan valmistui selvitys Öjanjärven veden laatuun vaikuttavien tekijöiden selvitys ja haittojen vähentämistoimenpiteet, jossa tarkastellaan mm. Öjanjärven vesitasetta ja juoksutuksia, päivitettyä kuormitusselvitystä, happamuuden torjuntaa sekä vesiensuojelua ja hoitoa edistäviä toimia (Nyman 212). 3. TAUSTATIEDOT 3.1 Tutkimusalue ja havaintopisteet Kokkolan ja Pietarsaaren välissä sijaitseva Luodonjärvi on merenlahdista pengertämällä vuonna 1962 muodostettu tekojärvi, joka ulottuu lisäksi Pedersören, Kruunupyyn ja Luodon kuntien alueille. Luodonjärvi on yhteydessä vuonna 1969 rakennettuun, pienempään Öjanjärveen noin 4 metriä pitkän kanavan välityksellä. Kanava kulkee Långön eteläpäästä Gåsörenin kannaksen kautta Öjanjärven Jouxfjärdeniin. Öjanjärven Bysundetin puoli puolestaan on yhteydessä Laajalahteen Boholmenin kanavan välityksellä. Luodon Öjanjärveen laskevien jokien valuma alue on yhteensä km 2 ja järvialtaiden valuma alue 41 km 2. Luodon Öjanjärven viipymä on keskimääräisellä virtaamalla 53 päivää ja tulvavirtaamilla 14 päivää (Lauri 214). Luodonjärven ja Öjanjärven tarkemmat hydrologiset tiedot on koottu taulukkoon 1. Luodonjärveen laskevien Kruunupyynjoen, Ähtävänjoen, Purmonjoen ja Kovjoen hydrologiset tiedot on esitetty taulukossa 2. Taulukko 1. Luodonjärven ja Öjanjärven hydrologiset tiedot (Palko ym. 1987, Tana & Langi 1987). Luodonjärvi Öjanjärvi Yhteensä Valuma-alue 4 28 km 2 Pinta-ala 73 km 2 12 km 2 85 km 2 Tilavuus 168 milj. m 3 27 milj. m milj. m 3 Keskisyvyys 2,6 m 1,6 m 2,3 m Maksimisyvyys 1 m 9 m Taulukko 2. Luodonjärveen laskevien jokien hydrologiset tiedot (Vesihallitus 1984, Ekholm 1993). Virtaama m 3 /s Järvisyys Valuma-alue MHQ MQ MNQ % F km 2 Kovjoki 2 2,4,1,7 292 Purmonjoki 6 6,9,8 2,4 864 Ähtävänjoki 34 15,8 5,6 9, Kruunupyynjoki 46 6,1,9 2,8 788 Joet yhteensä 16 31,2 7,

7 5 Kuva 1. Luodon Öjanjärven tutkimusalue ja vedenlaadun tarkkailun havaintopisteet. Luodon Öjanjärven vedet purkautuvat mereen Hästgrundetin ja Gertrudsin patoluukkujen kautta. Lisäksi järven ja meren välisessä penkereessä on neljä venesulkua (Hästgrundet, Gertruds, Palma ja Kräkilä). Luodonjärvellä on toimivat kalatiet Gertrudsissa ja Storströmmenissä. Öjanjärven puoleinen Bågastin (ent. Kräkilä) kalatie on rakennettu uudestaan vuonna 28 ja sen toimivuutta on testattu vuosina 29, 21 ja 215 (Keränen 29, 21 ja 215). Selvitysten perusteella kalatietä käyttävät erityisesti kevätkutuiset kalat aktiivisesti ja kalasto on lajistoltaan monipuolinen. Aikuisten kalojen nousua kalatien virtaaman vaihtelut eivät vaikeuta, mutta pienille kaloille virrannopeudet voivat meriveden ollessa alhaalla olla liian suuria nousuun (Keränen 215). Nymanin (212) mukaan virtaama Luodonjärvestä Öjanjärveen on noin 52 milj. m 3 /vuosi, eli kolme kertaa enemmän kuin Rantalan (1991) taselaskelmissa. Öjanjärvestä ei myöskään enää virtaa vettä Luodonjärveen. Lisäksi veden viipymä on 199 luvusta puolittunut yhdeksästä kuukaudesta noin neljään ja puo

8 6 leen kuukauteen. Viipymä Bysundetin puolella on huomattavasti pienempi kuin Laajalahdella, koska suurin osa Luodonjärven ja Kruunupyynjoen vedestä kulkee Bysundetin kautta (Leiviskä 1993). Luodonjärven puolella on yhteensä yhdeksän näytepistettä (liite 1), joista neljä on järveen laskevissa joissa (L1 L4), kaksi patoluukkujen lähellä (L5 ja L6A), yksi Luodonjärven syvänteessä (L9) ja kaksi järven selillä (L1 ja L11). Luodonjärven Hästgrundetin havaintopaikka (L6) siirrettiin vuonna 1997 Lammassaaren salmeen (L6A), sillä uusi havaintopaikka kuvaa paremmin Luodonjärvestä purkautuvan veden laatua. Öjanjärven tarkkailuun tuli vuonna 1998 uutena havaintopaikkana Boholmenin kanava (Ö2). Nykyisin Öjanjärven puolella on yhteensä seitsemän näytepistettä, joista yksi on Luodonjärveen johtavassa kanavassa (Ö7), yksi Laajalahtea ja Bysundetia yhdistävässä Boholmenin kanavassa (Ö2) ja viisi järven selillä (Ö1 ja Ö3 Ö6). Tutkimusalue ja veden laadun tarkkailun havaintopisteet on esitetty kuvassa Sää ja vesiolot vuonna 216 Talvi 215/216 ja kevät 216 olivat edellisvuoden tavoin vertailujaksoa lauhempia. Vuosi 216 alkoi kuitenkin kireällä pakkasjaksolla, minkä johdosta tammikuu 216 oli vertailujaksoa selvästi kylmempi (kuva 2). Sadannaltaan tammikuu vastasi pitkän jakson keskiarvoa, helmikuussa ja huhtikuussa satoi selvästi normaalia enemmän. Maaliskuussa ja toukokuussa puolestaan oli keskimääräistä selvästi vähäsateisempaa. Kesä 216 vastasi lämpötiloiltaan vertailujaksoa. Alkusyksy oli hieman normaalia lämpimämpi mutta viileni tämän jälkeen. Joulukuussa oli taas normaalia lämpimämpää. Sadannaltaan kesä oli poikkeuksellinen ja kesä elokuussa satoi huomattavasti keskimääräistä enemmän. Syys lokakuussa sekä joulukuussa oli puolestaan selvästi keskimääräistä kuivempaa (kuva 2). Kaiken kaikkiaan vuoden 216 kokonaissadanta (647 mm) Kokkolan Hollihaassa oli noin viidesosan vertailujakson sademäärää (544 mm) suurempi. Lisäksi vuosi 216 oli keskimäärin lähes asteen lämpimämpi kuin pitkällä aikavälillä. mm 14 Sadanta/ Nederbörd Hollihaka 216 Korplax C 2 Lämpötila/ Temperatur Kruunupyy 216 Kronoby Kuva 2. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad -15 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuukauden sadesumma Kokkolan Hollihaassa ja kuukauden keskilämpötila Kruunupyyssä vuonna 216 sekä pitkän aikavälin keskiarvot ( ) (Merentutkimuslaitos/Ilmatieteen laitos ; Ilmatieteen laitos 217). 3.3 Virtaamat, juoksutukset ja pinnankorkeudet vuonna 216 Luodon Öjanjärveen laskevista joista Ähtävänjoen ja Kruunupyynjoen virtaamat mitataan. Muiden jokien virtaamat on laskettu Kruunupyynjoen virtaamista jokien valuma alueiden kokojen suhteessa. Laskennassa on käytetty Kruunupyynjoen virtaamia, koska joen valuma alueen järvisyys vastaa parhaiten Purmonjoen ja Kovjoen järvisyyttä (taulukko 2). Ähtävänjoen keskivirtaama Herrforsissa oli 21,3 m 3 /s ollen lähes edellisvuoden tasoa mutta pitkän aikavälin keskiarvoa selvästi suurempi (liite 2). Vuoden 216 kuukausikeskivirtaamat poikkesivat lähes läpi vuoden keskimääräisistä virtaamista (kuva 3). Tammikuussa Ähtävänjoen keskivirtaama oli vain vähän suurempi kuin pidemmällä ajanjaksolla keskimäärin. Helmi toukokuussa joen virtaama oli selvästi keskimääräistä suurempaa ja kevään virtaamahuippu jakautui melko tasaisesti huhti ja toukokuulle. Kesäkuun virtaama oli lähellä keskimääräistä,

9 7 heinä elokuussa virtaama oli jälleen huomattavasti keskimääräistä suurempi. Loppuvuodesta virtaama laski lähelle keskimääräistä tasoa. Vuoden maksimivirtaama mitattiin marraskuun lopussa (36,6 m 3 /s). Kruunupyynjoen kuukausittainen virtaamavaihtelu seuraili hyvin tarkasti Ähtävänjoen virtaamavaihtelua läpi koko vuoden. Kruunupyynjoen keskivirtaama oli korkeimmillaan huhtikuussa. Vuoden maksimivirtaama mitattiin heinäkuussa (32,4 m 3 /s). Luodon Öjanjärveen jokien kautta laskeva tulovirtaama vuonna 216 on esitetty kuvassa 3. Vuonna 216 Ähtävän, Kruunupyyn, Purmon ja Kovjoen laskennallinen tulovirtaama järveen oli yhteensä keskimäärin 42,7 m 3 /s ollen hieman edellisvuotta pienempi. Pääsääntöisesti jokien yhteenlaskettu kuukausivirtaama oli suurempi kuin pidemmällä ajanjaksolla keskimäärin. Joulukuussa virtaama oli hyvin lähellä keskimääräistä tasoa; lokakuussa puolestaan jopa hieman keskimääräistä pienempi. Suurimmat poikkeamat keskimääräisestä virtaamasta olivat heinä elokuussa, jolloin virtaamat olivat yli 2 3 kertaisia vertailujaksoon nähden. m 3 /s Kuva 3. Virtaama/ Vattenföring Kruunupyynjoki/ Kronoby å Ähtävänjoki/ Esse å I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad m 3 /s Virtaama/ Vattenföring Ähtävänjoki/ Esse å Kruunupyynjoki/ Kronoby å Purmonjoki/ Purmo å Kovjoki/ Kovjoki å I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kruunupyynjoen ja Ähtävänjoen kuukausikeskivirtaamat vuonna 216 (Hertta 217) ja Ähtävänjoen pitkän aikavälin keskiarvot ( ) (Korhonen & Haavanlammi 212) sekä Luodonjärveen laskevien jokien kuukausikeskivirtaamat vuonna 216 ja pitkän aikavälin (21 21) keskiarvot (Ähtävänjoen ja Kruunupyynjoen vuosien kuukausikeskivirtaamat Korhonen & Haavanlammi 212). Vuonna 216 Luodon Öjanjärven juoksutus mereen oli keskimäärin 41,4 m 3 /s, mikä on huomattavasti enemmän kuin keskimäärin sen jälkeen, kun järven säännöstely on irrotettu merivedenpinnan korkeudesta ( : 29,2 m 3 /s) (liite 3). Tavanomaista selvästi suurempaa juoksutus oli tammi toukokuussa sekä kesä elokuussa. Kesäkuukausina (VI VIII) juoksutus oli normaaliin nähden jopa yli 5 kertaista (kuva 4). Syyskuussa juoksutukset palasivat lähelle ajankohdalle tyypillistä tasoa, joulukuussa juoksutettiin hieman keskimääräistä vähemmän. Vuonna 216 Luodon Öjanjärven juoksutus mereen jakautui siten, että Hästgrundetista juoksutettiin keskimäärin 19,4 m 3 /s (n. 5 %) ja Gertrudsista 19,3 m 3 /s (n. 5 %). Kalateiden osuus tästä oli noin 21 %. m 3 / s Juoksutukset / Avtappning Hästgrundet Gertruds Kalatiet/ Fiskleden I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuva 4. Luodonjärvestä Hästgrundetin ja Gertrudsin sekä kalateiden (Gertruds, Storströmmen ja Bågast) kautta juoksutetut vesimäärät kuukausittain vuonna 216 sekä pitkän aikavälin ( ) keskiarvot.

10 8 Luodon Öjanjärven pinnankorkeus Storströmmenissä sekä meriveden pinnankorkeus (N 6 järjestelmä) vuonna 216 on esitetty kuvassa 5. Luodon Öjanjärven säännöstelyn tavoitekorkeus on N 6 järjestelmässä välillä cm. Vuonna 216 Luodon Öjanjärven pinnankorkeus pysytteli pääsääntöisesti tavoitekorkeudella (taulukko 3). Tammikuun aikana tavoitekorkeus ylittyi yhteensä 13 päivänä ja helmikuussa kolmena päivänä. Elo ja joulukuussa ylityksiä oli molempina kuukausina kolmena päivänä. Tavoitekorkeuden alituksia ei ollut koko vuoden aikana lainkaan, pidemmän aikavälin keskimääräisen osuuden ollessa 14 %. Tavoitekorkeuden ylityksiä puolestaan oli yhteensä 22 päivänä (6 %) eli lähes saman verran kuin pitkällä aikavälillä ( : 7 %). Tavoitekorkeuden ylitykset johtuivat korkeasta merivedenpinnasta sekä samanaikaisista runsaista tulovirtaamista. Pinnankorkeus ja juoksutukset 216 Vattenstånd och avtappningar 216 N 6 cm Tavoitetaso Kalatiet/Fiskled Gertrtruds Hästgrundet Meri Järvi Tavoitetaso/ Målnivå Q m 3 /s Kuva Päivä/ Dag Luodon Öjanjärven pinnankorkeus ja meriveden pinnankorkeus Storströmmenissä vuonna 216. Kuvassa on esitetty myös Hästgrundetin ja Gertrudsin patoluukkujen sekä kalateiden juoksutukset. Taulukko 3. Luodon Öjanjärven pinnankorkeus kuukausittain vuonna 216. Vuosi 216 pinnankorkeus > +2 cm pinnankorkeus +1 cm +2 cm pinnankorkeus < +1 cm päiviä (d) korkeus (cm) päiviä (d) korkeus (cm) päiviä (d) korkeus (cm) tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu yht % 6 94

11 9 4. VEDENLAATUTULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 4.1 Aineisto Tarkastelussa käytetään Nab Labs Oy:n ottamien ja analysoimien näytteiden tarkkailutuloksia (liite 4). Talvinäytteet otettiin maaliskuussa ajankohtaan nähden melko lämpimissä olosuhteissa pääosin jään päältä lumen paksuuden ollessa 2 cm. Avovesiaikana näytteenottokertoja oli yhteensä kuusi, joista neljä ajoittui touko elokuulle, yksi syyskuulle ja yksi lokakuulle. Luettelot käytetyistä menetelmistä on koottu liitteeseen 11. Raporttiin on liitetty myös tehtaiden raakavesitulokset Luodonjärvestä (UPM Kymmene Oyj), Öjanjärvestä (Kokkolan Teollisuusvesi Oy) ja Ähtävänjoesta (Pietarsaaren Vesi) vuodelta 216 (liitteet 5 7). 4.2 Luodon Öjanjärveen laskevat joet vuonna Jokien veden laatu Kaikkien Luodon Öjanjärveen laskevien jokien vedet ovat lievästi happamia, väriltään tummia sekä erittäin rauta ja ravinnepitoisia. Ähtävänjoessa vedenlaatu on yleensä paras, sillä vesistön järvet tasaavat ja parantavat jokiveden laatua. Heikoin vedenlaatu on tavallisesti Kovjoessa. Luodon Öjanjärveen laskevien jokien vedenlaatu oli vuonna 216 lähes edellisvuoden tasoa. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l. Korkeimmat keskimääräiset typpipitoisuudet mitattiin Purmonjoesta (1757 µg/l) ja Kovjoesta (17 µg/l) (taulukko 4). Fosforipitoisuudet (28 12 µg/l) olivat korkeimmillaan Kovjoessa (ka. 97 µg/l) ja Kruunupyynjoessa (ka. 91 µg/l). Kovjoen vesi oli Luodon Öjanjärveen laskevista joista myös sameinta, tumminta ja rautapitoisinta. Purmonjoen ja Kruunupyynjoen keskimääräinen vedenlaatu oli hyvin samaa tasoa keskenään. Paras vedenlaatu oli aiempien vuosien tapaan Ähtävänjoessa. Taulukko 4. Luodon Öjanjärveen laskevien jokien keskimääräinen vedenlaatu vuonna 216. Kunkin vedenlaatuparametrin paras arvo on osoitettu vihreällä ja heikoin punaisella värillä. ph ph Alkaliniteetti Asiditeetti Sameus Väri* Rauta Fosfori Typpi CODmn min mmol/l mmol/l FTU mgpt/l mg/l µg/l µg/l mg/l Kovjoki L 1 6,3 5,6,22, , Purmonjoki L 2 6,3 5,9,15,15 11,3 36 4, Ähtävänjoki L 3 6,7 6,3,21,7 3,3 143, Kruunupyynjoki L 4 6,3 6,,18,14 1, , *komparaattori Jokivedet olivat yhteistarkkailutulosten perusteella happamimmillaan elokuun lopussa, jolloin alhaisin ph (5,6) mitattiin Kovjoessa (kuva 6). Eliöstön kannalta kriittisenä tasona happamuudessa pidetään 5,5:ttä. Ähtävänjoessa ph arvot olivat kaikilla näytteenottokerroilla jokivesistä korkeimpia. Keskimäärin Kovjoen, Purmonjoen ja Kruunupyynjoen ph arvot olivat vuonna 216 samaa tasoa. Veden alkaliniteetti eli puskurikyky oli kaikissa joissa heikoimmillaan toukokuussa, jolloin Purmonjoen puskurikyky oli välttävä ja muiden jokien tyydyttävä. Kruunupyynjoen puskurikyky oli aivan tyydyttävän alarajalla.

12 1 ph 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 Kovjoki/ Kovjoki å/ L1 Ähtävänjoki/ Esse å/ L3 Happamuus/ Surhet Purmonjoki/ Purmo å/ L2 Kruunupyynjoki/ Kronoby å/ L4 Alkaliniteetti/ Alkalinitet Kovjoki/ Kovjoki å/ L1 Purmonjoki/ Purmo å/ L2 mmol/l Ähtävänjoki/ Esse å/ L3 Kruunupyynjoki/ Kronoby å/ L4,4,35,3,25,2,15,1,5, Päivä/ Dag Päivä/ Dag Kuva 6. Jokivesien happamuus ja alkaliniteetti (puskurikyky) näytteenottokerroittain vuonna 216. Ähtävänjoen vesi oli vuonna 216 kaikkina yhteistarkkailun näytteenottoajankohtina jokivesistä kirkkainta (kuva 7). Sameinta vesi oli poikkeuksetta Kovjoessa. Kruunupyynjoen veden väriarvo pysytteli heinäkuusta aina lokakuuhun tasaisen korkeana (35 36 mgpt/l). Muuten jokivedet olivat tummimmillaan elokuun lopussa, jolloin korkeimmat väriarvot (42 mgpt/l) mitattiin Kovjoesta ja Purmonjoesta. Myös rautapitoisuudet olivat, edeltävien vuosien tapaan, korkeimmat Kovjoessa. Korkeimmillaan rautapitoisuudet (maks. 7,1 mg/l) olivat kaikissa joissa syyskuun alussa, jolloin myös kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) oli suurinta (maks. Kruunupyynjoki: 47 mg O 2 /l). FTU mg/l Kuva 7. Sameus/ Grumlighet Kovjoki/ Kovjoki å/ L1 Ähtävänjoki/ Esse å/ L3 Purmonjoki/ Purmo å/ L2 Kruunupyynjoki/ Kronoby å/ L Päivä/ Dag Kovjoki/ Kovjoki å/ L1 Ähtävänjoki/ Esse å/ L3 Rauta/ Järn Purmonjoki/ Purmo å/ L2 Kruunupyynjoki/ Kronoby å/ L Päivä/ Dag mg Pt/l mg/l Kovjoki/ Kovjoki å/ L1 Ähtävänjoki/ Esse å/ L3 Väri/ Färg Purmonjoki/ Purmo å/ L2 Kruunupyynjoki/ Kronoby å/ L Päivä/ Dag Kovjoki/ Kovjoki å/ L1 Ähtävänjoki/ Esse å/ L3 CODMn Purmonjoki/ Purmo å/ L2 Kruunupyynjoki/ Kronoby å/ L Päivä/ Dag Jokivesien sameus, väriluku, rautapitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) näytteenottokerroittain vuonna 216. Vuonna 216 ravinnepitoisuudet olivat aiempien vuosien tapaan kaikilla näytteenottokerroilla Ähtävänjoessa pienempiä kuin muissa Luodon Öjanjärveen laskevissa joissa (kuva 8). Korkeimmillaan Ähtävänjoen typpipitoisuus (97 µg/l) oli maaliskuussa ja fosforipitoisuus (62 µg/l) heinä elokuussa. Myös muissa joissa korkeimmat typpipitoisuudet saatiin maaliskuussa. Korkeimmat fosforipitoisuudet mitattiin elokuun lopussa. Vuoden 216 korkein yksittäinen typpipitoisuus (21 µg/l) mitattiin kesäkuussa Purmonjoesta ja korkeimmat fosforipitoisuudet (12 µg/l) elokuun loppupuolella Kovjoesta ja Purmonjoesta.

13 11 µg/l 2 4 Typpi/ Kväve Kovjoki/ Kovjoki å/ L1 Purmonjoki/ Purmo å/ L2 Ähtävänjoki/ Esse å/ L3 Kruunupyynjoki/ Kronoby å/ L4 µg/l 14 Kovjoki/ Kovjoki å/ L1 Ähtävänjoki/ Esse å/ L3 Fosfori/ Fosfor Purmonjoki/ Purmo å/ L2 Kruunupyynjoki/ Kronoby å/ L Päivä/ Dag Päivä/ Dag Kuva 8. Jokivesien typpi ja fosforipitoisuudet näytteenottokerroittain vuonna Ainevirtaamat Jokivesien mukana Luodon Öjanjärveen vuositasolla kulkeutuvat ainevirtaamat on laskettu tarkkailutuloksista (n = 7) vuositasolle kertomalla ainepitoisuudet kolmen kuukauden keskivirtaamalla. Luodonjärveen laskevien jokien osuudet (%) järveen tulevasta vesimäärästä ja ainevirtaamista vuonna 216 on esitetty kuvassa 9. Vuonna 216 jokien yhteenlasketusta vesimäärästä (42,7 m 3 /s) puolet tuli Ähtävänjoesta, noin viidennes Purmon ja Kruunupyynjoesta sekä vajaa kymmenesosa Kovjoesta. Vuonna 216 Luodonjärveen jokivesien mukana tuleva ainevirtaama oli fosforin (85 tonnia) osalta edellisvuoden tasoa ja typen (1 652 tonnia) osalta hieman edellisvuotta pienempi (liite 8). Ähtävänjoki kuormitti järveä selvästi pienemmällä ja muut joet suuremmalla osuudella, kuin mitä niiden osuus oli Luodonjärveen laskevasta virtaamasta. Sekä Ähtävänjoen että Purmonjoen typpivirtaamat olivat noin kolmasosan jokien tuomasta typpikuormasta. Kruunupyynjoen mukana tuli noin neljäsosa (24 %) ja Kovjoen mukana kymmenesosa järveen laskevasta typestä. Fosforikuorma jakautui tasaisemmin Ähtävän, Kruunupyyn ja Purmonjoen kesken kaikkien jokien osuuden ollessa noin 3 %. Kovjoen mukana järveen laski noin kymmenesosa jokien mukanaan tuomasta fosforista. Kuva 9. Luodon Öjanjärveen laskevien jokien virtaama ja ainevirtaamaosuudet vuonna 216. Jokien ainevirtaamat seuraavat melko tarkasti virtaamavaihteluita (kuva 1) ja suurten virtaamien vallitessa myös ravinnevirtaamat ovat olleet tavallista suurempia. Vuonna 216 jokien keskivirtaama

14 12 (42,7 m 3 /s) oli edellisvuotta pienempi mutta vuosien keskimääräistä virtaamaa (29,8 m 3 /s) selvästi suurempi. Virtaamien ohella myös jokien mukanaan tuoma typpivirtaama laski hieman edellisvuodesta. Myös Gertrudsin ja Hästgrundetin patoluukkujen sekä kalateiden kautta mereen kulkeutuvat ainevirtaamat vuositasolla on laskettu tarkkailutuloksista (n = 7) kertomalla ainepitoisuudet kolmen kuukauden keskivirtaamalla (liite 8). Vuonna 216 virtaama Luodon Öjanjärvestä mereen oli keskimäärin 41,4 m 3 /s, mikä on vuoden 215 virtaaman (47,5 m 3 /s) tapaan huomattavasti vuosien keskimääräistä virtaamaa (29,2 m 3 /s) suurempi. Järvestä mereen kulkeutuneet ravinnekuormat olivat tarkkailuaineiston perusteella vuonna 216 edellisvuotta pienemmät. Laskennallisesti järvestä mereen laskeva kokonaisvirtaama oli aavistuksen pienempi kuin jokien mukana järveen kulkeutunut vesimäärä. Epätarkkuutta laskelmiin aiheuttaa se, että taselaskuissa ei huomioida tulovirtaamissa lähivaluma alueita eikä lähtövirtaamassa Luodon Öjanjärven haihduntaa. Ähtävänjoki/ Esse å Kruunupyynjoki/ Kronoby å m 3 / s Purmonjoki/ Purmo å Kovjoki/ Kovjoki å ton/ a ton/ a Kuva 1. Virtaama/ Vattenflöde Vuosi/ År Fosforivirtaama/ Fosforflöde Kovjoki/ Kovjoki å Kruunupyynjoki/ Kronoby å Purmonjoki/ Purmo å Ähtävänjoki/ Esse å Vuosi/ År Typpivirtaama/ Kväveflöde Kovjoki/ Kovjoki å Kruunupyynjoki/ Kronoby å Purmonjoki/ Purmo å Ähtävänjoki/ Esse å Vuosi/ År m 3 / s ton/ a ton/ a Virtaama/ Vattenflöde Hästgrundet Gertruds Kalatiet/ Fiskleden Jokien kautta Luodonjärveen (kuvat vasemmalla) sekä järvestä mereen laskevat (juoksutus ja kalatiet, kuvat oikealla) vesimäärät ja ainevirtaamat vuosina Vuosi/ År Fosforivirtaama/ Fosforflöde Hästgrundet Gertruds Kalatiet/ Fiskleden Vuosi/ År Typpivirtaama/ Kväveflöde Hästgrundet Gertruds Kalatiet/ Fiskleden Vuosi/ År 4.3 Luodonjärven veden laatu vuonna Talvi Luodonjärven veden lämpötila vaihteli maaliskuussa 216,2 3,6 C välillä (liite 4) ja syvännepisteillä vallitsi lämpötilakerrostuneisuus. Järvivesi oli lievästi hapanta (ph 6,3 6,7) ja pohjanläheisen veden ph

15 13 arvot olivat hyvin lähellä päällysveden tasoa (kuva 11). Luodonjärven päällysveden alkaliniteetti eli veden puskurikyky oli Gertrudsissa (L5) ja Kalvholmsfjärdenillä (L9) tyydyttävä ja muilla pisteillä hyvä. Pohjan lähellä puskurikyky oli tyydyttävä, Kalvholmsfjärdenillä hyvä. ph 7,5 Happamuus/ Surhet talvi/ vinter pinta/ ytvatten 1 m pohja/ botten -1 m mmol/l,35 Alkaliniteetti/ Alkalinitet talvi/ vinter pinta/ ytvatten 1 m pohja/ botten -1 m 7,,3 6,5,25 6,,2 5,5,15 5,,1 4,5,5 4, L 5 L 6A L 9 L 1 L 11 Piste/ Punkt, L 5 L 6A L 9 L 1 L 11 Piste/ Punkt Kuva 11. Luodonjärven päällys (1m) ja alusveden (pohja 1m) happamuus sekä alkaliniteetti (puskurikyky) talvella 216. Luodonjärven happitilanne oli maaliskuussa melko hyvä (kuva 12). Päällysveden hapen kyllästysaste oli kaikilla pisteillä vuodenaikaan nähden kohtalaisen hyvä (77 81 %) ja hieman edellisvuotta parempi. Pohjan lähellä hapen kyllästysaste vaihteli välillä %. Heikoin happitilanne oli Luodonjärven syvimmällä pisteellä Kalvholmsfjärdenillä (L 9), jossa pohjanläheisen veden happikyllästys oli lämpötilakerrostuneisuuden vallitessa laskenut merkittävästi. Myös Gertrudsissa (L5) ja Mörtgrundetilla (L1) pohjanläheisessä vedessä hapen kyllästysaste oli jonkin verran heikompi kuin päällysvedessä. Luodonjärven veden rautapitoisuus vaihteli maaliskuussa välillä,9 3,3 mg/l. Päällysvedessä rautapitoisuus oli edellisvuoden tapaan korkeimmillaan Lammassaaren salmessa (L6A), jossa pitoisuus (1,6 mg/l) oli noin kolminkertainen tyypillisten humusvesien rautapitoisuuksiin verrattuna. Alusvedestä rautaa mitattiin eniten Kalvholmsfjärdenillä (L9), jossa rautaa oli happivajeesta johtuen liuennut pohjasedimentistä veteen. kyll/ mätt % 1 Hapenkyllästys/ Syremätnad talvi/ vinter pinta/ ytvatten 1 m pohja/ botten -1 m mg/l 3,5 pinta/ ytvatten 1 m Rauta/ Järn talvi/ vinter pohja/ botten -1 m 8 3, 2,5 6 2, 4 1,5 2 1,,5, L 5 L 6A L 9 L 1 L 11 Piste/ Punkt L 5 L 6A L 9 L 1 L 11 Piste/ Punkt Kuva 12. Luodonjärven päällys (1m) ja alusveden (pohja 1m) happikyllästys sekä rautapitoisuus talvella 216. Luodonjärven vesi oli talvella hyvin ruskeaa ja veden kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja väriarvot olivat kaikilla havaintoalueilla lähinnä humusvesien tasoa (kuva 13). Korkeimmillaan päällysveden väriluku ja kemiallinen hapenkulutus olivat Gertrudsissa (L5). Pohjanläheisessä vedessä väriluku oli, kuten rautapitoisuuskin, korkein Kalvholmsfjärdenillä (L9), josta mitattiin Gertrudsin (L5) ohella korkeimmat kemiallisen hapenkulutuksen arvot. Talvella 216 Luodonjärven veden fosforipitoisuudet olivat päällysvedessä µg/l ja typpipitoisuudet µg/l. Korkeimmillaan päällysveden ravinnepitoisuudet olivat Kalvholmsfjärdenillä (L9) ja Gertrudsissa (L5) (kuva 14). Pohjanläheiset ravinnepitoisuudet olivat Gloskärsfjärdeniä (L11) lukuun ottamatta korkeampia kuin pinnanläheisessä vedessä.

16 14 mg Pt/l 25 pinta/ ytvatten 1 m Väri/ Färg talvi/ vinter pohja/ botten -1 m mg/l 35 pinta/ ytvatten 1 m CODMn talvi/ vinter pohja/ botten -1 m Kuva 13. µg/l L 5 L 6A L 9 L 1 L 11 Piste/ Punkt Luodonjärven päällys (1m) ja alusveden (pohja 1m) väriluku sekä kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) talvella 216. Fosfori/ Fosfor talvi/ vinter pinta/ ytvatten 1 m pohja/ botten -1 m L 5 L 6A L 9 L 1 L 11 Piste/ Punkt Kuva 14. Luodonjärven päällys (1m) ja alusveden (pohja 1m) fosfori ja typpipitoisuus talvella 216. µg/l L 5 L 6A L 9 L 1 L 11 Piste/ Punkt pinta/ ytvatten 1 m Typpi/ Kväve talvi/ vinter pohja/ botten -1 m L 5 L 6A L 9 L 1 L 11 Piste/ Punkt Avovesiaika Vuonna 216 Luodonjärven päällys ja alusveden lämpötilat olivat toukokuun loppupuolella noin C (liite 4) ja järvivesi oli edellisvuotta hieman lämpimämpää. Pinnanläheinen vesi oli lämpimimmillään heinäkuun puolivälissä (n C) maksimilämpötilan jäädessä asteen verran edellisvuotta alhaisemmaksi. Lokakuun näytteenottokerralla järvivesi oli hieman edellisvuotta kylmempää lämpötilojen vaihdellessa välillä 5 6 C. Avovesiaikana vesipatsas oli lähes tasalämpöinen ja järvivesi kaikkien muuttujien suhteen hyvin tasalaatuista. Luodonjärven avovesiajan ph arvot vaihtelivat välillä 6,4 7, ja alkaliniteetti välillä,7,19 mmol/l (liite 4). Happaminta vesi oli toukokuussa, jolloin myös puskurikyky oli heikoimmillaan pysyen kuitenkin tyydyttävänä. Myös elokuussa ph arvot olivat paikoin toukokuun tasoa. Kaiken kaikkiaan ph ja alkaliniteetti vaihtelivat hyvin vähän ja keskimäärin järvivesi oli hyvin samantasoista eri havaintopisteillä (kuva 15). ph 7,5 Happamuus/ Surhet avovesi/ öppet vatten pinta/ ytvatten 1 m (n = 6) pohja/ botten -1 m (n = 3) mmol/l,25 Alkaliniteetti/ Alkalinitet avovesi/ öppet vatten pinta/ ytvatten 1 m (n = 3) pohja/ botten -1 m (n = 3) 7, 6,5,2 6,,15 5,5,1 5, 4,5,5 4, Kuva 15. L5 L6A L9 L1 L11 Piste/ Punkt, L5 L6A L9 L1 L11 Piste/ Punkt Luodonjärven päällys (1m) ja alusveden (pohja 1m) keskimääräinen happamuus sekä alkaliniteetti avovesiaikaan vuonna 216.

17 15 Päällysveden happitilanne oli avovesiaikana samankaltainen kuin edeltävänä vuonna ja hapen kyllästysaste vaihteli välillä % (kuva 16). Pohjanläheisessä vedessä happikyllästys oli kaikilla tarkkailualueilla hyvin samaa tasoa kuin päällysvedessä. Heikoimmillaan happitilanne oli Lammassaaren salmessa (L6A) syyskuun alussa, jolloin päällysveden happikyllästys oli 75 %. Heikosta lämpötilakerrostuneisuudesta johtuen Luodonjärven pohjanläheinen happitilanne pysyi hyvänä. Tarkkailunäytteiden perusteella Luodonjärven vesi oli avovesiaikaan 216 erittäin rautapitoista. Päällysveden pitoisuudet olivat 1,2 3,6 mg/l ja alusveden 1,3 3,2 mg/l. Hyvä pohjanläheinen happitilanne näkyi rautapitoisuuksissa ja Luodonjärven vesi olikin kaikilla avovesiajan tarkkailukerroilla rautapitoisuuden suhteen melko tasalaatuista koko vesipatsaassa. Alimmillaan rautapitoisuudet olivat toukokuussa. Syyslokakuussa rautapitoisuudet olivat yli kaksinkertaiset toukokuuhun verrattuna. kyll/ mätt % Kuva 16. Hapenkyllästys/ Syremätnad avovesi/ öppet vatten pinta/ ytvatten 1 m (n = 3) pohja/ botten -1 m (n = 3) L5 L6A L9 L1 L11 Piste/ Punkt mg/l 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Rauta/ Järn avovesi/ öppet vatten pinta/ ytvatten 1 m (n = 3) pohja/ botten -1 m (n = 3) L5 L6A L9 L1 L11 Piste/ Punkt Luodonjärven päällys (1m) ja alusveden (pohja 1m) keskimääräinen happikyllästys sekä rautapitoisuus avovesiaikaan vuonna 216. Luodonjärven päällysveden väriluvut (14 4 mg Pt/l) olivat avovesiajalla edellisvuotta suurempia ja lähinnä erittäin ruskeiden humusvesien tasoa. Vesi oli värilukujen suhteen melko tasalaatuista koko vesipatsaassa. Keskimääräisesti väriluku oli hieman muita korkeampi Lammassaaren salmen (L 6A) pisteellä (kuva 17). Luodonjärven kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) oli avovesikautena 216 edellisvuotta suurempaa ja keskimääräiset pitoisuudet ylittivät humusvesille tyypillisen tason. Avovesikauden näytteenottoajankohtina kemiallisessa hapenkulutuksessa ei ollut suuria alueellisia eroja ja arvot olivat tasaisesti lähes yhtä korkeita koko vesipatsaassa. Keskimäärin kemiallinen hapenkulutus oli väriluvun tavoin hienoisesti suurempaa Lammassaaren salmessa (L 6A) kuin muilla tarkkailualueilla. mg Pt/l Kuva 17. Väri/ Färg avovesi/ öppet vatten pinta/ ytvatten 1 m (n = 6) pohja/ botten -1 m (n = 3) L5 L6A L9 L1 L11 Piste/ Punkt mg/l CODMn avovesi/ öppet vatten pinta/ ytvatten 1 m (n = 3) pohja/ botten -1 m (n = 3) L5 L6A L9 L1 L11 Piste/ Punkt Luodonjärven päällys (1m) ja alusveden (pohja 1m) keskimääräiset väriluvut sekä keskimääräinen kemiallinen hapenkulutus (CODMn) avovesiaikaan vuonna 216. Avovesikaudella veden ravinnepitoisuudet olivat melko samaa tasoa kaikilla tarkkailupisteillä ja vesi oli melko tasalaatuista koko vesipatsaassa (kuva 18). Pinnanläheisen veden typpi ja fosforipitoisuudet olivat pääsääntöisesti korkeimmillaan syyskuussa, jolloin mitattiin myös korkein yksittäinen typpipitoisuus (14 µg/l) Lammassaaren salmesta (L6A). Korkein yksittäinen fosforipitoisuus (71 µg/l) saatiin Lammassaaren salmesta heinäkuussa. Avovesiajan keskimääräisten fosforipitoisuuksien perusteella Luodonjärven vesi oli erittäin rehevää.

18 16 µg/l Kuva 18. Fosfori/ Fosfor avovesi/ öppet vatten pinta/ ytvatten 1 m (n = 6) pohja/ botten -1 m (n = 3) L5 L6A L9 L1 L11 Piste/ Punkt µg/l Typpi/ Kväve avovesi/ öppet vatten pinta/ ytvatten 1 m (n = 6) pohja/ botten -1 m (n = 3) L5 L6A L9 L1 L11 Piste/ Punkt Luodonjärven päällys (1m) ja alusveden (pohja 1m) keskimääräiset fosfori sekä typpipitoisuudet avovesiaikaan 216. Luodonjärven a klorofyllipitoisuudet olivat vuoden 216 avovesiaikana 5,1 17,3 µg/l. Keskimääräiset pitoisuudet (9,2 11,4 µg/l) vaihtelivat melko vähän eri havaintopisteiden välillä (kuva 19) ollen matalimmillaan Gertrudsissa (L5). Korkeimmillaan a klorofyllipitoisuudet olivat Gertrudsissa elokuussa ja muilla pisteillä heinäkuussa. Korkein yksittäinen a klorofyllipitoisuus (17,3 µg/l) mitattiin Mörtgrundetin (L1) tarkkailupisteeltä heinäkuun puolivälissä. Klorofyllipitoisuus mittaa vedessä keijuvien, lehtivihreällisten planktonlevien, eli kasviplanktonin määrää, joka puolestaan kuvaa veden rehevyystasoa. Ekologisen luokittelun mukaisen tarkastelujakson (heinä elokuu) keskiarvoa käyttäen Luodonjärven vesi oli rehevöitymisluokituksen perusteella kaikilla havaintoalueilla edellisvuosien tapaan rehevää. Luodonjärven vesi oli vuonna 216 hygieeniseltä laadultaan hyvää uimavettä sekä tarkkailutulosten että uimarantojen valvontanäytteiden tulosten perusteella (liitteet 4 ja 9). µg/l 2 a-klorofylli/ a-klorofyll pinta/ ytvatten - 2 m (n = 6) L5 L6A L9 L1 L11 Piste/ Punkt Kuva 19. Luodonjärven keskimääräiset a klorofylli pitoisuudet ( 2 m) avovesiaikaan Öjanjärven vedenlaatu vuonna Talvi Öjanjärven veden lämpötila vaihteli maaliskuussa välillä,1 3,2 C (liite 4) ja syvännepisteillä vallitsi lämpötilakerrostuneisuus. Päällysvesi oli pääsääntöisesti lievästi hapanta ja ph arvot (6,1 6,7) olivat lähes samaa tasoa kuin Luodonjärvellä. Syvännepisteillä pohjanläheinen ph arvo oli sama kuin pinnassa. Alkaliniteettiarvojen perusteella Öjanjärven päällysveden puskurikyky oli pohjoisella Laajalahdella (Ö4) tyydyttävä ja muilla tarkkailupisteillä hyvä. Korkein päällysveden alkaliniteettiarvo (,28 mmol/l) oli Bysundetin salmessa (Ö5), jossa pohjanläheinen puskurikyky oli tätäkin parempi. Myös pohjoisella Laajalahdella oli pohjanläheisen veden puskurikyky hyvä.

19 17 ph 7, Happamuus/ Surhet talvi/ vinter pinta/ ytvatten 1 m pohja/ botten -1 m mval/l,35 Alkaliniteetti/ Alkalinitet talvi/ vinter pinta/ ytvatten 1 m pohja/ botten -1 m 6,5,3 6, 5,5 5,,25,2,15,1 4,5,5 4,, Ö 1 Ö 2 Ö 3 Ö 4 Ö 5 Ö 6 Ö 7 Ö 1 Ö 2 Ö 3 Ö 4 Ö 5 Ö 6 Ö 7 Piste/ Punkt Piste/ Punkt Kuva 2. Öjanjärven päällys (1m) ja alusveden (pohja 1m) happamuus sekä alkaliniteetti talvella 216. Öjanjärven happitilanne oli maaliskuussa 216 paikoin edellisvuotta parempi. Hapen kyllästysaste vaihteli pinnanläheisessä vedessä välillä % (kuva 21) ollen parhaimmillaan Luodonjärveen johtavassa kanavassa (Ö7) ja Jouxfjärdenillä (Ö1). Heikoimmillaan happitilanne pinnassa oli Laajalahden pohjoisosassa (Ö4). Happitilanne oli selvästi heikentynyt pohjanläheisessä vedessä Laajalahden pohjoisosassa (35 %) ja Bysundetissa (18 %). Talvella 216 Öjanjärven vesi oli kaikilla havaintoalueilla erittäin rautapitoista. Päällysvedestä mitatut pitoisuudet (2,9 4, mg/l) olivat Laajalahden pohjoisosaa lukuun ottamatta edellisvuotta korkeampia. Alueellinen vaihtelu oli edelleen melko vähäistä. Pohjanläheiset pitoisuudet olivat hieman pinnan pitoisuuksia korkeampia. kyll/ mätt % 1 Hapenkyllästys/ Syremätnad talvi/ vinter pinta/ ytvatten 1 m pohja/ botten -1 m mg/l 5, Rauta/ Järn talvi/ vinter pinta/ ytvatten 1 m pohja/ botten -1 m 8 4, 6 3, 4 2, 2 1, Ö 1 Ö 2 Ö 3 Ö 4 Ö 5 Ö 6 Ö 7 Piste/ Punkt, Ö 1 Ö 2 Ö 3 Ö 4 Ö 5 Ö 6 Ö 7 Piste/ Punkt Kuva 21. Öjanjärven päällys (1m) ja alusveden (pohja 1m) happikyllästys sekä rautapitoisuus talvella 216. Talvella 216 Öjanjärven vesi oli kaikilla havaintoalueilla erittäin ruskeaa värilukujen ollessa humusvesille tyypillisellä tasolla. Rautapitoisuuksien tapaan myös väriluvuissa oli melko pieniä alueellisia eroja (kuva 22). Maaliskuussa väriarvot olivat alimmillaan (18 mg Pt/l) pohjoisella Laajalahdella (Ö4) ja korkeimmillaan (25 mg Pt/l) Boholmenin kanavassa (Ö2). Laajalahdella vesi oli väriluvun suhteen melko tasalaatuista pinnassa ja pohjalla, mutta Bysundetissa (Ö5) pohjanläheinen vesi oli huomattavasti pintaa tummempaan (35 mg Pt/l). mg Pt/l pinta/ ytvatten 1 m Väri/ Färg talvi/ vinter pohja/ botten -1 m Ö 1 Ö 2 Ö 3 Ö 4 Ö 5 Ö 6 Ö 7 Piste/ Punkt Kuva 22. Öjanjärven päällys (1m) ja alusveden (pohja 1 m) väriluku sekä kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) talvella 216. mg/l pinta/ ytvatten 1 m CODMn talvi/ vinter pohja/ botten -1 m Ö 1 Ö 2 Ö 3 Ö 4 Ö 5 Ö 6 Ö 7 Piste/ Punkt

20 18 Öjanjärven kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) oli talvella 216 kaikilla havaintoalueilla humusvesille tyypillisen tason ylärajoilla tai suurempi (kuva 22). Alueellisesti humuspitoisuuden vaihtelut olivat pienet. Kemiallinen hapenkulutus oli vähäisintä päällysvedessä pohjoisella Laajalahdella (Ö4) ja suurinta pohjanläheisessä vedessä Bysundetin salmessa (Ö5). Maaliskuussa 216 Öjanjärven ravinnepitoisuudet olivat paikoin selvästi korkeampia kuin Luodonjärvellä. Öjanjärven fosforipitoisuus oli päällysvedessä µg/l ja typpipitoisuus vastaavasti µg/l (kuva 23). Alueellinen vaihtelu oli melko pientä. Korkeimmillaan pinnanläheinen fosforipitoisuus oli Jouxfjärdenillä (Ö1) ja matalimmillaan pohjoisella Laajalahdella (Ö4). Korkeimmat typpipitoisuudet mitattiin Jouxfjärdenin (Ö1) lisäksi Träskminnsvikenistä ja Luodonjärveen johtavasta kanavasta (Ö7). Pohjanläheisestä vedestä mitatut ravinnepitoisuudet olivat sekä typen että fosforin osalta hieman korkeampia kuin tarkkailupisteen pinnanläheisessä vedessä. µg/l Fosfori/ Fosfor talvi/ vinter pinta/ ytvatten 1 m pohja/ botten -1 m Ö 1 Ö 2 Ö 3 Ö 4 Ö 5 Ö 6 Ö 7 Piste/ Punkt Kuva 23. Öjanjärven päällys (1m) ja alusveden (pohja 1m) fosfori sekä typpipitoisuus talvella 216. µg/l pinta/ ytvatten 1 m Typpi/ Kväve talvi/ vinter pohja/ botten -1 m Ö 1 Ö 2 Ö 3 Ö 4 Ö 5 Ö 6 Ö 7 Piste/ Punkt Avovesiaika Vuonna 216 Öjanjärven veden päällys ja alusveden lämpötilat olivat toukokuun lopussa (13 15 C) edellisvuotta korkeampia (liite 4). Lämpimimmillään Öjanjärven vesi oli Luodonjärven tapaan heinäkuussa, päällysveden lämpötilojen ollessa noin C. Myös Öjanjärvellä vesi oli Luodonjärven tapaan lokakuun näytteenottokerralla selvästi viilentynyt ja lämpötilat (n. 6 7 C) olivat noin 3 4 astetta edellisvuotta alhaisempia. Avovesiaikana Öjanjärven vesipatsas oli lähes tasalämpöinen ja järvivesi kaikkien muuttujien suhteen hyvin tasalaatuista. Avovesiaikaan Öjanjärven ph arvot vaihtelivat välillä 6,1 7, ja alkaliniteetti välillä,1,21 mmol/l. Keskimääräisesti Öjanjärven vesi oli pääosin lievästi hapanta ja puskurikyvyltään tyydyttävää (kuva 24). Happamimmillaan järvivesi oli heinä elokuussa. Alkaliniteetti oli heikoimmillaan pääsääntöisesti toukokuussa. Kaiken kaikkiaan järviveden happamuus ja puskurikyky vaihtelivat hyvin vähän eri näytteenottoajankohtina. ph 7,5 Happamuus/ Surhet avovesi/ öppet vatten pinta/ ytvatten 1 m (n = 6) pohja/ botten -1 m (n = 3) mmol/l,25 Alkaliniteetti/ Alkalinitet avovesi/ öppet vatten pinta/ ytvatten 1 m (n = 3) pohja/ botten -1 m (n = 3) 7, 6,5,2 6,,15 5,5 5,,1 4,5,5 4, Kuva 24. Ö1 Ö2 Ö3 Ö4 Ö5 Ö6 Ö7 Piste/ Punkt, Ö1 Ö2 Ö3 Ö4 Ö5 Ö6 Ö7 Piste/ Punkt Öjanjärven päällys (1m) ja alusveden (pohja 1m) keskimääräinen happamuus sekä alkaliniteetti avovesiaikaan 216.

21 19 Vuonna 216 avovesiajan happitilanne oli Öjanjärvessä melko hyvä ja päällysveden happikyllästys vaihteli välillä 66 9 %. Heikoimmillaan happitilanne oli pääsääntöisesti syyskuun alussa. Alueelliset erot päällysveden happitilanteen osalta olivat melko vähäisiä (kuva 25). Heikoin happitilanne oli tarkkailunäytteiden perusteella jälleen elokuun havaintokerralla Bysundetin (Ö5) pohjanläheisessä vedessä (kyll % 64), jossa happitilanne oli kuitenkin huomattavasti edellisvuotta parempi. Öjanjärven avovesiajan rautapitoisuudet olivat korkeita (2,2 5,3 mg/l). Alueellinen vaihtelu rautapitoisuuksissa oli pienempää kuin edellisvuonna eikä pinnan ja pohjanläheisissä pitoisuuksissa ollut juurikaan eroa. Keskimäärin rautapitoisinta vesi oli Luodonjärveen johtavassa kanavassa (Ö7) sekä Boholmenin kanavassa (Ö2). Alimmillaan rautapitoisuus oli pohjoisella Laajalahdella (Ö4). kyll/ mätt % 1 Hapenkyllästys/ Syremätnad avovesi/ öppet vatten pinta/ ytvatten 1 m (n = 3) pohja/ botten -1 m (n = 3) mg/l 6, Rauta/ Järn avovesi/ öppet vatten pinta/ ytvatten 1 m (n = 3) pohja/ botten -1 m (n = 3) 8 5, 6 4 4, 3, 2, 2 1, Kuva 25. Ö1 Ö2 Ö3 Ö4 Ö5 Ö6 Ö7 Piste/ Punkt, Ö1 Ö2 Ö3 Ö4 Ö5 Ö6 Ö7 Piste/ Punkt Öjanjärven päällys (1m) ja alusveden (pohja 1m) keskimääräinen happikyllästys sekä keskimääräiset rautapitoisuudet avovesiaikaan vuonna 216. Öjanjärven avovesiajan 216 keskimääräiset väriluvut sekä kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) olivat rautapitoisuuksien tavoin korkeita ja humusvesien tasoa (kuva 26). Keskimääräisesti pienin päällysveden väriluku ja alhaisin kemiallinen hapenkulutus mitattiin Laajalahdella. Keskimäärin tumminta ja humuspitoisinta vesi oli Luodonjärveen johtavassa kanavassa (Ö7). Suurin yksittäinen väriarvo (6 mg Pt/l) mitattiin Bysundetin salmen (Ö5) pohjanläheisestä vedestä syyskuun alussa. Korkein yksittäinen avovesiajan COD Mn arvo (43 mg O 2 /l) mitattiin syyskuun alussa Boholmenin kanavasta (Ö2), mutta Jouxfjärdenillä (Ö1), Luodonjärveen johtavassa kanavassa ja Bysundetin salmessa kemiallinen hapenkulutus oli lähes yhtä suurta. mg Pt/l Kuva 26. Väri/ Färg avovesi/ öppet vatten pinta/ ytvatten 1 m (n = 6) pohja/ botten -1 m (n = 3) Ö1 Ö2 Ö3 Ö4 Ö5 Ö6 Ö7 Piste/ Punkt mg/l CODMn avovesi/ öppet vatten pinta/ ytvatten 1 m (n = 3) pohja/ botten -1 m (n = 3) Ö1 Ö2 Ö3 Ö4 Ö5 Ö6 Ö7 Piste/ Punkt Öjanjärven päällys (1m) ja alusveden (pohja 1m) keskimääräiset väriluvut sekä keskimääräinen kemiallinen hapenkulutus (COD Mn )avovesiaikaan vuonna 216. Öjanjärven avovesiajan fosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 47 1 µg/l ja typpipitoisuudet välillä µg/l. Ravinnepitoisuuksien alueellinen vaihtelu oli hyvin samansuuntaista kuin avovesiaikaisen väriluvun, kemiallisen hapenkulutuksen ja rautapitoisuuden vaihtelut (kuva 27). Keskimääräisesti ravinnepitoisuudet olivat matalimpia Laajalahdella (Ö3 ja Ö4). Korkeimmat keskimääräset ravinnepitoisuudet olivat Luodonjärveen johtavassa kanavassa (Ö7). Ravinnepitoisuudet olivat pääsääntöisesti korkeimmillaan syyskuun alussa. Keskimääräisten fosforipitoisuuksien perusteella Öjanjärven vesi oli avovesiaikana kaikilla pisteillä erittäin rehevää.

22 2 µg/l Kuva 27. Fosfori/ Fosfor avovesi/ öppet vatten pinta/ ytvatten 1 m (n = 6) pohja/ botten -1 m (n = 3) Ö1 Ö2 Ö3 Ö4 Ö5 Ö6 Ö7 Piste/ Punkt µg/l Typpi/ Kväve avovesi/ öppet vatten pinta/ ytvatten 1 m (n = 6) pohja/ botten -1 m (n = 3) Ö1 Ö2 Ö3 Ö4 Ö5 Ö6 Ö7 Piste/ Punkt Öjanjärven päällys (1m) ja alusveden (pohja 1m) keskimääräiset fosfori sekä typpipitoisuudet avovesiaikaan vuonna 216. Avovesiaikaan 216 Öjanjärven a klorofyllipitoisuudet vaihtelivat välillä 4,4 19,2 µg/l (kuva 28). Alueelliset erot olivat edelleen melko suuria. Keskimääräisesti rehevin alue oli Boholmenin kanava (Ö2), josta mitattiin korkein pitoisuus (19,2 µg/l) heinäkuussa. Myös suurimmalla osalla muista tarkkailupisteistä mitattiin tuolloin korkein pitoisuus. Matalimmillaan a klorofyllipitoisuudet olivat lokakuussa. Ekologisen luokittelun mukaisen tarkastelujakson (heinä elokuu) keskiarvoa käyttäen Öjanjärven vesi oli rehevöitymisluokituksen perusteella Träskminnsvikenillä (Ö6) lievästi rehevällä tasolla. Muilla alueilla a klorofyllipitoisuudet olivat rehevällä tasolla. µg/l 25 a-klorofylli/ a-klorofyll pinta/ ytvatten - 2 m (n = 6) Ö1 Ö2 Ö3 Ö4 Ö5 Ö6 Ö7 Piste/ Punkt Kuva 28. Öjanjärven keskimääräiset a klorofylli pitoisuudet ( 2 m) avovesiaikaan vuonna 216. Hygieeniseltä laadultaan Öjanjärven vesi oli hyvää uimavettä sekä tarkkailutulosten että Laajalahden ja Öjan uimarantojen valvontanäytteiden tulosten perusteella (liite 9). Uimareita haittaavaa järvisyyhyä esiintyi 199 luvun alkupuolella Hickarön ja Laajalahden alueella. Kotilot toimivat järvisyyhyn väliisäntinä ja niitä esiintyi erityisesti järven pohjois ja itäosissa (Aaltonen 1992 ja Storbacka 1994). Viimeisin järvisyyhyepäily on vuodelta 26 Lahdenperän uimarannalta. Kesällä 216 uimaveden tarkkailunäytteenoton yhteydessä ei havaittu sinilevää. 4.5 Luodon Öjanjärven veden laadun kehittyminen Luodon Öjanjärven vedenlaadun kehitystä tarkastellaan seuraavassa molempien järvialtaiden syvännepisteiden (L9, L1 ja L11 sekä Ö4 ja Ö5) päällysveden (1 m) tulosten perusteella. Happituloksissa tarkastelun kohteena ovat pohjanläheisen veden (pohja 1m) tulokset. Tarkasteltavat muuttujat ovat: happamuus, alkaliniteetti, happikyllästys (vain talvi), väriluku, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), rauta, kokonaisfosfori ja kokonaistyppipitoisuus sekä a klorofyllipitoisuus (vain avovesiaika). Kuvissa on esitetty erikseen talven (n = 1) sekä avovesiajan tulokset. Avovesiajalta happamuudesta ja alkaliniteetista on esitetty jokaisen vuoden minimiarvot (n = 1) ja muiden vedenlaatuparametrien osalta

23 21 koko avovesiajan keskiarvot. Avovesiajan keskiarvot on laskettu vuosina kolmen näytteenottokerran keskiarvoina (n = 3). Vuodesta 212 lähtien avovesiajan keskiarvot on laskettu uuden ohjelman mukaisesti kuuden näytteenottokerran keskiarvoina (n = 6). Vuoden 212 raportoinnin yhteydessä suoritetun vertailun perusteella näytteenoton uudistuksen seurauksena on saatu parempi kuva kesäaikaisesta a klorofyllipitoisuudesta, vaikuttamatta kuitenkaan muiden tarkasteltavien parametrien keskiarvoihin. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna avovesiajan tuloksissa sekä alueellinen että vuosien välinen vaihtelu on tavallisesti ollut vähäisempää kuin talvisin. Eri tarkkailualueiden talvea tasaisempi vedenlaatu avovesiaikana johtunee vuodenaikaisten erojen lisäksi myös useammista mittaustuloksista sekä näistä laskettujen keskiarvojen tuloksia tasaavasta vaikutuksesta Luodonjärvi Happamuus Talvella Gloskärsfjärdenin ja Mörtgrundetin ph arvot ovat pysytelleet 2 luvulla melko tasaisesti pharvon 6,5 molemmin puolin (kuva 29). Kalvholmsfjärdenin ph arvo on noudatellut muiden pisteiden tuloksia, poikkeuksena talvet 27 ja 28, jolloin vallinnut alhainen ph taso näkyi selvästi Kalvholmsfjärdenin pintavedessä. Vuonna 216 Luodonjärven ph arvot pysyttelivät jokseenkin edellisvuoden tasolla. Avovesiajan ph minimien trendi on ollut 2 luvun alkupuolella pääsääntöisesti nouseva ja vuosina vesi oli vain lievästi hapanta, lukuun ottamatta ph arvojen hetkellistä notkahdusta Gloskärsfjärdenillä vuonna 24. Talvella 26/27 vallinnut alhainen ph taso näkyi kaikkien alueiden avovesiajan arvoissa vuonna 27, jolloin happamuusminimit laskivat huimasti (ph 5,3 5,4). Avovesiajan ph minimit ovat pysytelleet tasolla ph 6, vuodesta 28 lähtien. Vuonna 216 avovesiajan phminimit nousivat kaikilla tarkkailualueilla edellisvuodesta. Happamuus/ Surhet (1 m) talvi/ vinter Happamuusminimit/ Surhetsminimi (1 m) avovesi/ öppet vatten ph 7, Kalvholmsfjärden L 9 Mörtgrundet L 1 Gloskärsfjärden L 11 ph 7, Kalvholmsfjärden L 9 Mörtgrundet L 1 Gloskärsfjärden L 11 6,5 6,5 6, 6, 5,5 5,5 5, 5, 4,5 4, Vuosi/ År Vuosi/ År Kuva 29. Luodonjärven päällysveden (1m) happamuus talvella ja happamuusminimit avovesiaikaan vuosina Alkaliniteetti Luodonjärven veden alkaliniteetti on ollut talvella pääsääntöisesti,2 mmol/l tuntumassa puskurikyvyn vaihdellessa tyydyttävän ja hyvän rajalla (kuva 3). Kalvholmsfjärdenillä talvina 27 ja 28 vallinneet alhaiset ph arvot näkyivät kuitenkin selvästi myös alkaliniteettiarvoissa puskurikyvyn ollessa huono. Vuonna 216 puskurikyky oli kaikilla pisteillä edellisvuotta parempi, Mörtgrundetissa ja Gloskärsfjärdenin tarkkailupisteillä hyvä ja Kalvholmsfjärdenillä edelleen tyydyttävä. Avovesiajan alkaliniteettiminimit ovat olleet eri havaintoalueilla hyvin samaa tasoa keskenään koko seurantajakson ajan. 2 luvulla Luodonjärven puskurikyky on avovesiaikaan ollut lähinnä välttävä, mutta pitkällä aikavälillä puskurikyky näyttäisi paranevan. Vuonna 27 näkyy selvä notkahdus edellisen talven happamuusjaksosta johtuen. Avovesikaudella 216 alkaliniteettiminimit olivat kaikilla havaintoalueilla edellisvuotta hieman korkeampia ja veden puskurikyky tyydyttävä.

24 22 mmol/l,4 Alkaliniteetti/ Alkalinitet (1 m) talvi/ vinter Kalvholmsfjärden L 9 Mörtgrundet L 1 Gloskärsfjärden L 11 mmol/l,4 Alkaliniteettiminimi/ Alkalinitetsminimi (1 m) avovesi/ öppet vatten Kalvholmsfjärden L 9 Mörtgrundet L 1 Gloskärsfjärden L 11,3,3,2,2,1,1, Vuosi/ År, Vuosi/ År Kuva 3. Luodonjärven päällysveden (1m) alkaliniteetti talvella sekä alkaliniteettiminimit avovesiaikaan vuosina Happi Luodonjärven syvänteiden (pohja 1m) talviaikainen happitilanne on vaihdellut paljon eri vuosien välillä. Yleensä alusveden happiolosuhteet ovat olleet parhaimmat Gloskärsfjärdenillä (kuva 31). Kalvholmsfjärdenin tilanne on puolestaan ollut lähes poikkeuksetta huonoin. Kalvholmsfjärdenin pohjanläheisen happitilanteen heikkeneminen jatkui vuonna 216 edellisvuodesta ja havaintopiste erottui selvästi muista syväteistä huonolla happitilanteella. Mörtgrundetissa happitilanne palautui talvella 216 takaisin edellistalven välttävästä tasosta tyydyttäväksi. Avovesiaikaan happitilanne on, joitakin Kalvholmsfjärdenin (L 9) elokuisia tuloksia lukuun ottamatta, pysynyt yleensä hyvänä Luodonjärven koko vesipatsaassa. % 1 Happikyllästys/ Syremättnad (pohja -1 m) talvi/ vinter Kalvholmsfjärden L 9 Mörtgrundet L 1 Gloskärsfjärden L Vuosi/ År Kuva 31. Luodonjärven alusveden (pohja 1 m) happikyllästys talvella Luodonjärven syvännepisteiden pohjanläheisen vesikerroksen (pohja 1m) happitilanteessa havaittiin selviä eroja eri havaintopaikkojen välillä myös tarkasteltaessa jaksojen ja vedenlaadun muutoksia (Kalliolinna ym. 21). Happipitoisuus oli huonoin Kalvholmsfjärdenillä (L 9), missä tilanne oli lisäksi heikentynyt selvästi jälkimmäiselle jaksolle tultaessa. Mörtgrundetin (L 1) ja Gloskärsfjärdenin (L 11) happitilanne oli sen sijaan säilynyt vakaana ollen lähinnä tyydyttävällä tasolla (Kalliolinna ym. 21). Kalvholmsfjärdenin happitilanne on vaihdellut lähivuosina suuresti huonosta tyydyttävään. Väri Luodonjärven talviaikaiset väriarvot ovat vaihdelleet sekä alueellisesti että eri vuosien välillä ajoittain melko paljon (kuva 32). Tavallisesti vesi on ollut talviaikaan ruskeinta Kalvholmsfjärdenillä. Vuodesta 21 lähtien Luodonjärven väriluvut ovat olleet kaikilla havaintopaikoilla pääsääntöisesti nousussa. Talvella 216 väriluvut olivat edellisvuoden tasoa ja alueellinen vaihtelu oli vähäistä. Avovesiaikaan Luodonjärven vesi on ollut keskimäärin hieman tummempaa ja alueelliset erot ovat olleet vähäisempiä kuin talvisin. Luodonjärven värilukujen vuosien väliset vaihtelut ovat olleet suuria, mutta väriarvojen suuntaus näyttäisi olevan myös avovesikaudella erityisesti kolmen viime vuoden aikana

25 23 nouseva. Järven vesi onkin ollut kaikilla havaintopaikoilla huomattavasti ruskeampaa 2 luvulla kuin 199 luvun alkupuolella. Väriarvojen nousu jatkui myös vuonna 216 ja vesi oli kaikilla havaintopisteillä selvästi edellisvuotta ruskeampaa. mg Pt/l 24 Väri/ Färg (1 m) talvi/ vinter Kalvholmsfjärden L 9 Mörtgrundet L 1 Gloskärsfjärden L 11 mg Pt/l 24 Väri/ Färg (1 m) avovesi/ öppet vatten Kalvholmsfjärden L 9 Mörtgrundet L 1 Gloskärsfjärden L Vuosi/ År Vuosi/ År Kuva 32. Luodonjärven päällysveden (1m) väriluku talvella sekä keskimääräiset väriluvut avovesiaikaan vuosina Rauta Luodonjärveltä talvella mitatut rautapitoisuudet ovat olleet Mörtgrundetin ja Gloskärsfjärdenin havaintopisteillä hyvin samaa tasoa keskenään koko tarkkailujakson ajan (kuva 33). Kalvholmsfjärdenillä vuosien välinen pitoisuusvaihtelu on ajoittain ollut muita pisteitä suurempaa. Vuosina rautapitoisuuksien alueelliset erot ovat tasoittuneet pitoisuuksien ollessa kaikilla havaintopaikoilla noin 1, mg/l. Talvella 216 Kalvholmsfjärden erottui muista hieman korkeammalla rautapitoisuudella. Avovesiajan keskimääräisten rautapitoisuuksien alueelliset erot ovat olleet pieniä pitoisuuksien vaihdellessa kuitenkin melko paljon eri vuosien välillä. Avovesiaikana Luodonjärven rautapitoisuustaso on ollut korkeampi kuin talvisin. Vuodesta 26 lähtien rautapitoisuuksien taso on noussut tasolta 1,5 mg/l tasolle 2 mg/l. Vuonna 216 rautapitoisuuksien alueellinen vaihtelu oli edellisvuotta suurempaa ja Kalvholmfjärden erottui muista pisteistä keskimäärin korkeammalla veden rautapitoisuudella. mg/l 3, Rauta/ Järn (1 m) talvi/ vinter Kalvholmsfjärden L 9 Mörtgrundet L 1 Gloskärsfjärden L 11 mg/l 3, Rauta/ Järn (1 m) avovesi/ öppet vatten Kalvholmsfjärden L 9 Mörtgrundet L 1 Gloskärsfjärden L 11 2,5 2,5 2, 2, 1,5 1,5 1, 1,,5,5, Vuosi/ År Kuva 33., Vuosi/ År Luodonjärven päällysveden (1m) rautapitoisuudet talvella sekä keskimääräiset rautapitoisuudet avovesiaikaan vuosina Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Talvella Luodonjärven kemiallinen hapenkulutus on pääsääntöisesti pysytellyt humusjärville tyypillisellä tasolla ollen noin 1 2 mg O 2 /l. Kalvholmsfjärdenillä kemiallinen hapenkulutus on ollut tavallisesti hieman suurempaa kuin Mörtgrundetilla ja Gloskärsfjärdenillä (kuva 34). Talvella 216 kemiallinen hapenkulutus pysytteli Mörtgrundetilla ja Gloskärsfjärdenillä edellisvuoden tasolla. Kalvholmsfjärdenllä kemiallinen hapenkulutus nousi selvästi edellisvuodesta. Myös avovesiaikana Luodonjärven kemiallinen hapenkulutus on pysytellyt pääsääntöisesti humusjärville tyypillisellä tasolla. Vuosien välisestä vaihtelusta huolimatta arvoissa näkyy pitkällä aikavälillä kasvua. Vuonna 216 kemiallinen hapenkulutus oli kaikilla havaintopisteillä edellisvuotta ja humusjärville tyypillistä tasoa suurempi.

26 24 mg/l 3 CODMn (1 m) talvi/ vinter Kalvholmsfjärden L 9 Mörtgrundet L 1 Gloskärsfjärden L 11 mg/l 3 CODMn(1 m) avovesi/ öppet vatten Kalvholmsfjärden L 9 Mörtgrundet L 1 Gloskärsfjärden L Vuosi/ År Kuva Vuosi/ År Luodonjärven päällysveden (1m) kemiallinen hapenkulutus talvella sekä keskimääräinen kemiallinen hapenkulutus avovesiaikaan vuosina Fosfori Luodonjärven talviaikaisten fosforipitoisuuksien alueelliset erot ovat 2 luvulla olleet vähäisiä, joskin Kalvholmsfjärdenin pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti hieman korkeampia ja vuosien väliset vaihtelut jonkin verran suurempia kuin muilla havaintopaikoilla (kuva 35). Vuosien välisestä vaihtelusta huolimatta pitoisuustasot näyttäisivät kaikilla pisteillä nousevan vuodesta 211 alkaen. Mörtgrundetin ja Gloskärfjärden pitoisuudet olivat tosin talvella 216 edellistalvea selvästi alhaisemmat. Avovesiaikaan Luodonjärven veden keskimääräinen fosforitaso on pääsääntöisesti ollut korkeampi kuin talvella. Pitoisuuksien vaihtelut eri vuosien ja havaintopisteiden välillä ovat kuitenkin olleet maltillisempia kuin talvisin. Matalimmillaan avovesiaikaiset fosforipitoisuudet olivat happamuusjaksosta johtuen vuonna 27. Vuodesta 211 lähtien kokonaisfosforipitoisuuksissa on havaittavissa nouseva suuntaus kaikilla tarkkailualueilla. Luodonjärven rehevyystaso on fosforipitoisuuden perusteella pysytellyt rehevänä. Vuonna 216 Mörtgrundetin ja Kalvholmsfjärdenin avovesikauden keskimääräinen fosforitaso oli erittäin rehevä ja Gloskärsfjärdeninkin pitoisuus lähellä erittäin rehevää. µg/l 6 Fosfori/ Fosfor (1 m) talvi/ vinter Kalvholmsfjärden L 9 Mörtgrundet L 1 Gloskärsfjärden L 11 µg/l 6 Fosfori/ Fosfor (1 m) avovesi/ öppet vatten Kalvholmsfjärden L 9 Mörtgrundet L 1 Gloskärsfjärden L Vuosi/ År Kuva Vuosi/ År Luodonjärven päällysveden (1m) fosforipitoisuudet talvella sekä keskimääräiset fosforipitoisuudet avovesiaikaan vuosina Typpi Luodonjärveltä talvella mitatut typpipitoisuudet ovat vaihdelleet sekä alueellisesti että eri vuosien välillä voimakkaasti. Typpipitoisuudet ovat vaihdelleet eniten Kalvholmsfjärdenillä (kuva 36). Vuonna 216 Kalvholmsfjärdenin pitoisuudet olivat viimeisimpien vuosien tapaan edelleen nousussa, Mörtgrundetin ja Gloskärfjärdenin pitoisuudet olivat laskeneet vuoden 215 poikkeavista pitoisuuksista takaisin havaintopisteillä yleisesti vallitsevalle tasolle. Avovesiajalla Luodonjärven keskimääräiset typpipitoisuudet ovat vaihdelleet sekä alueellisesti että eri vuosien välillä selvästi vähemmän kuin talvella. Typpipitoisuus on ollut koko 2 luvun noin 9 µg/l.

27 25 µg/l Vuosi/ År Kuva 36. Typpi/ Kväve (1 m) talvi/ vinter Kalvholmsfjärden L 9 Mörtgrundet L 1 Gloskärsfjärden L 11 µg/l Typpi/ Kväve (1 m) avovesi/ öppet vatten Kalvholmsfjärden L 9 Mörtgrundet L 1 Gloskärsfjärden L Vuosi/ År Luodonjärven päällysveden (1 m) typpipitoisuudet talvella sekä typpipitoisuuden keskiarvot avovesiaikaan vuosina Klorofylli Luodonjärven keskimääräisten a klorofyllipitoisuuksien vuosien väliset vaihtelut ovat olleet suuria ja klorofyllipitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti rehevällä tasolla koko 2 luvun ajan (kuva 37). Alueelliset erot ovat olleet vuosien välistä vaihtelua paljon pienempiä, tosin kasvaneet havaintojakson loppua kohti. Alimmillaan klorofyllipitoisuudet ovat olleet vuosina , jolloin Luodonjärven rehevyystaso oli lähinnä lievästi rehevä. Mörtgrundetilla ja Kalvholmsfjärdenillä pitoisuuksissa on ollut enemmän vuosien välistä vaihtelua, kun taas Gloskärsfjärdenillä pitoisuudet ovat pysytelleet samalla tasolla vuodesta 212 lähtien. Vuonna 216 alueiden välinen ero oli pieni. µg/l a - klorofylli/ klorofyll ( - 2 m) Kalvholmsfjärden Gloskärsfjärden Mörtgrundet erittäin rehevä/ ytterst eutrof lievästi rehevä/ måttligt eutrof Kuva 37. Luodonjärven keskimääräiset a klorofyllipitoisuudet ( 2 m) avovesiaikaan vuosina rehevä/ eutrof 2 karu/ karg Vuosi/ År Luodonjärven ja siihen laskevien jokien vedenlaatumuuttujien keskiarvoissa ei havaittu juurikaan eroja eri havaintopaikkojen välillä myöskään tarkasteltaessa jaksojen ja vedenlaadun muutoksia (Kalliolinna ym. 21). Vedenlaadun vaihtelu oli a klorofyllipitoisuuksia lukuun ottamatta lähes kaikkien tekijöiden osalta pienentynyt jälkimmäisellä jaksolla Öjanjärvi Öjanjärven viipymä on 199 luvusta puolittunut yhdeksästä kuukaudesta noin neljään ja puoleen kuukauteen. Muutoksen on aiheuttanut kalatien kautta tapahtuva veden juoksutus, joka on tapahtunut vaiheittain ensin vanhan (Kräkilän) kalatien ja sitten uuden (Bågast) kalatien käyttöönoton myötä. Nykyään kaksi kolmasosaa Öjanjärven vedestä on peräisin Luodonjärvestä tai suoraan Kruunupyynjoesta Jåksholmsfjädeniin johtavan jokihaaran kautta (Nyman 212) ja siten viipymä Bysundetin puolella on huomattavasti pienempi kuin Laajalahdessa (Leiviskä 1993, Nyman 212). Nämä muutokset ovat heikentäneet Öjanjärven vedenlaatua, mikä näkyy erityisesti veden rauta, kokonaisfosfori ja kokonaistyppipitoisuuksien sekä väriarvojen nousuna. Molempien syvänteiden happitilanne parani selvästi jaksolla ja romahti sen jälkeen etenkin Bysundetissa. Viimeisimpien vuosien aikana happitilanne on

28 26 jälleen heikentynyt. Happitilanteen tapaan myös ph minimeissä on Bysundetissa näkynyt voimakkaasti Kruunupyynjoen vaikutukset. Happamuus Talvella Öjanjärven vesi on ollut sekä Bysundetin että Laajalahden puolella pääsääntöisesti hapanta (kuva 38). 2 luvulla alueelliset erot ovat pienet suhteessa tarkkailun aikaisempiin vuosiin. Happamuus on vaihdellut suuresti ja käynyt talvina 28 ja 212 lähellä kriittistä (ph < 5,5) rajaa. Viime vuosina pharvot ovat olleet jälleen nousussa veden ollessa kuitenkin edelleen hapanta molemmilla tutkimusalueilla. Vuonna 216 Bysundetin ph jatkoi nousua, Laajalahdella vesi oli kuitenkin edellistalvea selvästi happamampaa. Avovesiaikana ph minimien vuosien välinen vaihtelu on Bysundetissa huomattavasti talviarvojen vaihtelua suurempaa. Öjanjärven ph arvot romahtivat vuonna 27 ph minimien ollessa molemmilla alueilla selvästi koko tarkkailujakson alimmat. Happamuustaso palautui kuitenkin nopeasti. Vuoden 28 jälkeen Laajalahdella ph minimit jatkoivat nousuaan ja alueen happamuustaso on viimevuosina pysytellyt lievästi happamana. Bysundetissa ph minimit puolestaan laskivat rajusti vuosina 29 21, minkä jälkeen ph arvoissa on ollut havaittavissa selvästi nouseva suuntaus. Bysundetin puolella vesi oli vuonna 216 selvästi hapanta kuten edeltävänä vuonna. ph 7, Happamuus/ Surhet (1 m) talvi/ vinter Laajalahti/ Bredviken N Ö 4 Bysundet Ö 5 ph 7, Happamuusminimit/ Surhetsminimi (1 m) avovesi/ öppet vatten Laajalahti/ Bredviken N Ö 4 Bysundet Ö 5 6,5 6,5 6, 6, 5,5 5,5 5, Vuosi/ År 5, Vuosi/ År Kuva 38. Öjanjärven päällysveden (1m) happamuus talvella sekä happamuusminimit avovesiaikaan vuosina (Huom. ei näytteitä talvella 27). Alkaliniteetti Talvella Öjanjärven alkaliniteettiarvojen alueellinen ja vuosittainen vaihtelu on ollut suurta. 2 luvulla alkaliniteettiarvojen vaihtelu Bysundetissa ja Laajalahdella on ollut hyvin samansuuntaista ja alueelliset erot ovat olleet selviä (kuva 39). Erot ovat lähivuosina pienentyneet Bysundetin alkaliniteetin laskettua. Vuosina 28, 213 ja 215 Bysundetin veden puskurikyky oli vain tyydyttävällä tasolla, mutta vuonna 216 puskurikyky oli jälleen hyvä. Laajalahden puskurikyky laski talvella 216 edellisvuoden hyvästä tasosta takaisin tyydyttäväksi. mmol/l,5 Alkaliniteetti/ Alkalinitet (1 m) talvi/ vinter Laajalahti/ Bredviken N Ö 4 Bysundet Ö 5 mmol/l,5 Alkaliniteettiminimi/ Alkalinitetsminimi (1 m) avovesi/ öppet vatten Laajalahti/ Bredviken N Ö 4 Bysundet Ö 5,4,4,3,3,2,2,1,1, Vuosi/ År, Vuosi/ År Kuva 39. Öjanjärven päällysveden (1m) alkaliniteetti talvella sekä alkaliniteettiminimit avovesiaikaan vuosina (Huom. ei näytteitä talvella 27).

29 27 Avovesiajalla Öjanjärven puskurikyvyn vuosien välinen vaihtelu sekä alueelliset erot ovat viimevuosina pysytelleet melko muuttumattomina. Öjanjärven puskurikyky nousi tyydyttävälle tasolle 2 luvun alussa ja oli heikoimmillaan molemmilla tarkkailualueilla vuonna 27. Vuodesta 21 lähtien Öjanjärven puskurikyky on alkaliniteettiminimien perusteella pysytellyt melko tasaisena, Bysundetissa välttävällä tasolla ja Laajalahdella tyydyttävällä tasolla. Vuonna 216 puskurikyky oli Laajalahdessa lähellä hyvää, Bysundetissakin tyydyttävällä tasolla. Happi Talvisin Öjanjärven pohjanläheisen veden happitilanne on vaihdellut melko paljon sekä alueellisesti että eri vuosien välillä. Happikyllästys on pääsääntöisesti ollut korkeampi Laajalahdella kuin Bysundetissa. 2 luvun alkupuolella Öjanjärven happitilanne kohentui molemmilla alueilla selvästi ja oli pääsääntöisesti hyvällä tasolla (kuva 4). Vuoden 28 jälkeen pohjanläheiset happipitoisuudet ovat olleet kuitenkin selvästi laskussa. Myös alueelliset erot ovat kasvaneet, ja Bysundetin happitilanne on viime vuosina ollut pääsääntöisesti paljon heikompi kuin Laajalahdella. Talvella 216 pohjanläheinen happitilanne oli molemmilla alueilla edellisvuotta hieman parempi. Bysundetin alusveden happikyllästys oli 199 luvulla myös avovesiaikaan kerrostuneisuuskausien lopulla useana vuonna huono. 2 luvulla happitilanne on kuitenkin pysytellyt enimmäkseen hyvänä. Elokuussa 214 Bysundetin happitilanne oli koko seurantajakson heikoin, kun happi oli kulunut alusvedestä kokonaan loppuun. Vuosina 215 ja 216 pohjanläheinen happitilanne (kyll.% min. 43 ja 66) on ollut jälleen parempi. % Happikyllästys/ Syremättnad (pohja -1 m) talvi/ vinter Laajalahti/ Bredviken N Ö 4 Bysundet Ö Vuosi/ År Kuva 4. Öjanjärven alusveden (pohja 1m) happikyllästys talvella vuosina (Huom. ei näytteitä talvella 27). Väri Koko tarkkailujakson aikana Öjanjärven veden väriluvut ovat vaihdelleet voimakkaasti sekä talvella että avovesikaudella. Laajalahden ja Bysundetin välillä on myös huomattavia alueellisia eroja, jotka selittyvät suurelta osin havaintoalueiden erilaisilla olosuhteilla. Nymanin (212) mukaan Kruunupyynjoen vaikutus Bysundetin veden laatuun on ilmeinen. Laajalahteen puolestaan purkautuu kohtalaisen suuri määrä pohjavettä, jonka vuoksi alueen vesi on kirkkaampaa kuin järven muissa osissa. Talviaikana väriluvut ovat Bysundetissa olleet selvästi korkeampia ja vuosien väliset vaihtelut suurempia kuin Laajalahdella. Väriarvoissa oli havaittavissa laskeva suuntaus 2 luvun alkupuolella, mutta vuoden 28 jälkeen väriarvot ovat kääntyneet nousuun (kuva 41). Erityisesti Laajalahdella väriluku on noussut huomattavasti, ja väriarvot ovat olleet viime vuosina hyvin lähellä Bysundetin tasoa, lukuun ottamatta talvea 213, jolloin Bysundetin väriarvo oli poikkeuksellisen korkea. Myös avovesiajan keskimääräisissä väriluvuissa näkyy tasoero Bysundetin ja Laajalahden välillä, veden ollessa tummempaa Bysundetissa. Vuosien väliset vaihtelut ovat olleet molemmilla alueilla hyvin samansuuntaisia. Vuoden 28 jälkeen molempien tarkkailualueiden keskimääräisissä väriluvuissa on ollut havaittavissa nouseva suuntaus myös avovesikaudella. Bysundetissa väriarvot ovat ajoittain Laajalahteen nähden hyvinkin korkeita ja vuosien välinen vaihtelu on ollut voimakkaampaa. Vuonna 216 molempien alueiden väriluku oli edellisvuotta suurempi.

30 28 mg Pt/l 5 Väri/ Färg (1 m) talvi/ vinter Laajalahti/ Bredviken N Ö 4 Bysundet Ö 5 mg Pt/l 5 Väri/ Färg (1 m) avovesi/ öppet vatten Laajalahti/ Bredviken N Ö 4 Bysundet Ö Vuosi/ År Vuosi/ År Kuva 41. Öjanjärven päällysveden (1m) väriluku talvella sekä keskimääräiset väriluvut avovesiaikaan vuosina (Huom. ei näytteitä talvella 27). Rauta Kruunupyynjoen vesistä johtuen Öjanjärven vesi on Bysundetin puolella tummemman väristä, lisäksi selvästi rautapitoisempaa kuin Laajalahdella (kuva 42). Bågastin kalatien käyttöönotto loppuvuodesta 28 on vaikuttanut Öjanjärvellä väriarvojen tavoin myös rautapitoisuuksiin, jotka ovat olleet selvästi nousussa (Nyman 212). Talvella vuosien väliset vaihtelut ovat olleet erityisesti Bysundetissa suuria. Laajalahden rautapitoisuudet laskivat selvästi aina vuoteen 28 asti, jonka jälkeen sekä Bysundetin että Laajalahden rautapitoisuudet ovat olleet pääasiassa nousussa aina vuoteen 213 asti. Vuonna 214 rautapitoisuuksissa näkyi kuitenkin samanlainen aleneminen kuin väriarvoissa; Bysundetin rautapitoisuus laski hyvin lähelle Laajalahden pitoisuutta. Vuonna 216 Bysundetin rautapitoisuus oli Laajalahtea suurempi, Laajalahden pitoisuus pysytteli edellisvuoden tasolla. Avovesiaikaan keskimääräisten rautapitoisuuksien alueelliset erot ovat olleet pienempiä kuin talvella. Bysundetissa rautapitoisuudet ovat olleet pienempiä ja vuosien väliset vaihtelut vähäisempiä kuin talvella. Myös avovesiaikana rautapitoisuudet ovat olleet molemmilla alueilla nousussa vuoden 28 jälkeen. Vuonna 216 keskimääräinen rautapitoisuus oli molemmilla pisteillä edellisvuotta suurempi, Laajalahdella pitoisuusmuutos oli Bysundetia selvempi. mg/l 5 Rauta/ Järn (1 m) talvi/ vinter Laajalahti/ Bredviken N Ö 4 Bysundet Ö 5 mg/l 5 Rauta/ Järn (1 m) avovesi/ öppet vatten Laajalahti/ Bredviken N Ö 4 Bysundet Ö Vuosi/ År Kuva Vuosi/ År Öjanjärven päällysveden (1m) rautapitoisuudet talvella sekä keskimääräiset rautapitoisuudet avovesiaikaan vuosina (Huom. ei näytteitä talvella 27). Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Myös veden humuspitoisuutta kuvaava kemiallisen hapenkulutuksen vuosien välinen vaihtelu on ollut suurempaa Bysundetissa kuin Laajalahdella (kuva 43). Talvella Öjanjärven kemiallinen hapenkulutus on pääsääntöisesti pysytellyt humusjärville tyypillisellä tasolla. Öjanjärven talviaikaisessa kemiallisessa hapenkulutuksessa on kuitenkin havaittavissa selvästi nouseva suuntaus. Laajalahdella humuspitoisuus on kohonnut vuodesta 28 lähtien ja Bysundetissa arvot puolestaan ovat olleet jyrkässä nousussa vuodesta 21 alkaen. Talvella 213 Bysundetin kemiallinen hapenkulutus oli lähes kaksinkertainen tyypillisten humusvesien raja arvoihin nähden ja Laajalahdellakin arvot olivat luokittelun ylärajoilla. Kemiallinen

31 29 hapenkulutus laski kuitenkin Bysundetissa talvella 214 Laajalahden tasolle. Talvella 216 kemiallinen hapenkulutus oli molemmilla pisteillä edellisvuotta hieman suurempi, ja Bysundetissa vesi oli Laajalahtea humuspitoisempaa. Myös avovesiaikaan Öjanjärven keskimääräinen kemiallinen hapenkulutus on pääsääntöisesti pysytellyt humusjärville tyypillisellä tasolla ollen Bysundetissa suurempaa kuin Laajalahdella. Vuosien väliset vaihtelut ovat olleet hyvin samansuuntaisia molemmilla havaintoalueilla. Alimmillaan kemiallinen hapenkulutus oli vuosina 27 ja 28, jonka jälkeen humuspitoisuus on myös avovesiaikaan ollut selvästi nousussa. Laajalahdella kemiallinen hapenkulutus on noussut tasaisemmin kuin Bysundetissa, jossa arvot nousivat huomattavasti vuonna 211 ja ovat pysytelleet lähes yhtä korkeina lukuun ottamatta vuotta 214, jolloin humuspitoisuus laski Bysundetissa väliaikaisesti. mg/l Vuosi/ År Kuva 43. CODMn(1 m) talvi/ vinter Laajalahti/ Bredviken N Ö 4 Bysundet Ö 5 mg/l CODMn (1 m) avovesi/ öppet vatten Laajalahti/ Bredviken N Ö 4 Bysundet Ö Vuosi/ År Öjanjärven päällysveden (1m) kemiallinen hapenkulutus talvella sekä keskimääräinen kemiallinen hapenkulutus avovesiaikaan vuosina (Huom. ei näytteitä talvella 27). Fosfori Bysundetin puolella myös veden fosforipitoisuus on ollut selvästi korkeampi kuin Laajalahdella, ero on kuitenkin kaventunut vuoden 28 jälkeen (kuva 44). Alueiden tasoerot johtuvat ennen kaikkea Bysundetiin virtaavasta ravinteikkaasta Kruunupyynjoen vedestä sekä Laajalahdelle purkautuvista pohjavesistä, jotka puolestaan laskevat alueen ravinnepitoisuutta. µg/l Vuosi/ År Kuva 44. Fosfori/ Fosfor (1 m) talvi/ vinter Laajalahti/ Bredviken N Ö 4 Bysundet Ö 5 µg/l Fosfori/ Fosfor (1 m) avovesi/ öppet vatten Laajalahti/ Bredviken N Ö 4 Bysundet Ö Vuosi/ År Öjanjärven päällysveden (1m) fosforipitoisuudet talvella sekä keskimääräiset fosforipitoisuudet avovesiaikaan vuosina (Huom. ei näytteitä talvella 27). Laajalahdella fosforipitoisuudet ovat olleet 2 luvun talvina, aina vuoteen 26 asti, pääsääntöisesti rehevällä ja Bysundetin puolella puolestaan erittäin rehevällä tasolla. Molempien pisteiden fosforipitoisuudet olivat vuonna 28 selvästi totuttua tasoa pienempiä, mutta tämän jälkeen pitoisuudet ovat nousseet tasaisesti. Talvella 216 Bysundetin fosforipitoisuus oli hieman edellisvuotta sekä Laajalahden pitoisuutta korkeampi, Laajalahdella pinnanläheisen veden fosforipitoisuus laski selvästi edellisvuoden poikkeuksellisen korkeasta tasosta. Öjanjärven avovesiajan keskimääräisten fosforipitoisuuksien vuosien väliset vaihtelut ovat olleet vähäisempiä ja erot Bysundetin ja Laajalahden välillä selvästi pienempiä kuin talvella. Laajalahdella vesi on fosforipitoisuuden perusteella ollut 2 luvulla rehevää aina vuoteen 26 asti, Bysundetin pitoisuudet

32 3 ovat pysytelleet rehevän ja erittäin rehevän rajalla. Vuosina 27 ja 28 avovesiajan fosforitaso oli harvinaisen matala molemmilla tarkkailupisteillä. Vuoden 28 jälkeen molempien havaintopaikkojen selvästi nousussa ollut fosforitaso kohosi edelleen avovesikaudella 216. Typpi Typpipitoisuudet ovat Bysundetin puolella korkeampia kuin Laajalahdella (kuva 45). Talvella Öjanjärven pitoisuudet ovat vaihdelleet jonkin verran sekä alueellisesti että eri vuosien välillä. Typpipitoisuudet notkahtivat vuosina 26 28, mutta tämän jälkeen pitoisuudet ovat olleet selvästi nousussa. Pitoisuudet ovat tasoittuneet viimeisten vuosien aikana tasolle µg/l, poikkeuksena Bysundetin erittäin korkea typpipitoisuus talvella 215. Avovesiaikaan Öjanjärven keskimääräiset typpipitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet matalampia kuin talvella. Avovesiaikaan 27 ja 28 typpitaso laski hetkellisesti, mutta viime vuosina myös avovesiajan typpipitoisuudet ovat olleet nousussa ja erot alueiden välillä kaventuneet. Laajalahdella avovesiajan keskimääräiset pitoisuudet ovat pysytelleet viime vuodet melko tasaisina (n. 6 9 µg/l). Bysundetin puolella typpipitoisuudessa on ollut enemmän vaihtelua. Molempien pisteiden keskimääräiset pitoisuudet nousivat vuonna 216 hieman edellisvuodesta. µg/l 2 1 Typpi/ Kväve (1 m) talvi/ vinter Laajalahti/ Bredviken N Ö 4 Bysundet Ö 5 µg/l 2 1 Typpi/ Kväve (1 m) avovesi/ öppet vatten Laajalahti/ Bredviken N Ö 4 Bysundet Ö Vuosi/ År Kuva Vuosi/ År Öjanjärven päällysveden (1m) typpipitoisuudet talvella sekä keskimääräiset typpipitoisuudet avovesiaikaan vuosina (Huom. ei näytteitä talvella 27). Klorofylli Öjanjärvellä rehevyyttä ilmentävän a klorofyllinpitoisuuden alueellinen ja vuosien välinen vaihtelu on ollut suurta (kuva 46). Bysundet on ollut pääsääntöisesti Laajalahtea selvästi rehevämpi ja pitoisuuden vaihtelu ollut selvästi suurempaa. Laajalahdella pitoisuudet ovat olleet enimmäkseen lievästi rehevällä tasolla ja vuosien välinen vaihtelu vähäisempää. Laajalahden klorofyllipitoisuudet laskivat vuodesta 23 vuoteen 28, jonka jälkeen ne ovat tasaisesti nousseet. Avovesiaikaan 216 molempien tarkkailualueiden rehevyystaso oli edellisvuoden tavoin hyvin samankaltainen ja klorofyllipitoisuudet lievästi rehevän/rehevän rajalla. µg/l 18 a-klorofylli/ a-klorofyll ( - 2 m) Bysundet rehevä/ eutrof Laajalahti/ Bredviken N lievästi rehevä/ måttligt eutrof karu/ karg Vuosi/ År Kuva 46. Öjanjärven keskimääräiset a klorofyllipitoisuudet ( 2 m) avovesiaikaan vuosina

33 Luodon Öjanjärven ekologinen tila Luodon Öjanjärvi sekä siihen laskevien jokien valuma alue kuuluvat Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon suunnittelua varten pintavedet (järvet, joet ja rannikkoalueet) on luokiteltu tyyppinsä mukaisia vertailuarvoja noudattaen viiteen laatuluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono (Vuori ym. 29). Vesienhoidon tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Joillekin vesimuodostumille on asetettu poikkeavat tilatavoitteet luonnonolosuhteiden ylivoimaisuuden tai teknisen kohtuuttomuuden vuoksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia (Bonde ym. 216). Luodon Öjanjärvelle on laadittu oma toimenpideohjelma vuosille , ja se sisältää arvion Luodon Öjanjärven sekä sen valuma alueella sijaitsevien vesimuodostumien nykytilasta, näkemyksen vesistöalueen vesiensuojelun ongelmista sekä ehdotukset ongelmien ratkaisukeinoista. Luodonjärvi ja Öjanjärvi on nimitetty voimakkaasti muutetuiksi merenlahdiksi, koska niiden luontainen yhteys mereen on katkaistu. Alueen vesi ja eliöstö kuvaavat nykyisin makeaa vettä, joten ekologisen tilan arviossa Luodon Öjanjärvi luetaan mataliin rusashumuksisiin järviin. Kyseisen tyypin luokkarajoja käyttäen Luodon Öjanjärvi on arvioitu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi (Bonde ym. 216). Ekologisen luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään fysikaaliskemiallisia vedenlaatutekijöitä sekä muuta tietoa luokiteltavan alueen ominaisuuksista ja kuormituksesta. Järvien osalta biologisina laatutekijöitä ovat kasviplankton, vesikasvit, piilevät, pohjaeläimet ja kalat. Nykyiset ekologisen tilan arviot perustuvat vuosien aineistoon. Luodon Öjanjärven tila arvio on tehty hyvin suppean ja puutteelliseen aineiston perusteella eikä luokitteluaineistossa ole ollut mukana yhteistarkkailun tuloksia. Vuonna 217 alkavalla uudella tarkkailujaksolla Luodon Öjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatuaineistosta tehdään vuosiyhteenvetoihin havaintopaikkatasoinen vedenlaatuluokitus noudattaen vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituksen kriteereitä (Vuori ym. 29; Aroviita ym. 212). 5. POHJAELÄINTULOKSET (NYMAN 217) 5.1 Menetelmät Pohjaeläinnäytteet otettiin yhteensä kolmelta havaintoasemalta, joista yksi sijaitsee Luodonjärven puolella (L11) ja kaksi Öjanjärvellä (Ö4 ja Ö5) (kuva 1 ja liite 1). Näytteenottopaikat paikannettiin GPS laitteella ja varmistettiin lisäksi maamerkkien avulla. Kaikilta näyteasemilta otettiin viisi rinnakkaisnäytettä Ekman Birge noutimella (pinta ala 246 cm 2 ), standardin SFS 576 mukaisesti. Näytteet seulottiin kentällä,5 mm seulalla. Seulos säilöttiin 7 % etanoliin ja poimittiin myöhemmin stereomikroskoopin avulla. Biomassat märkäpainoina määritettiin punnitsemalla (Precisa XB22A, mittausepävarmuus,2 mg) lyhyen imupaperikuivatuksen jälkeen. Raakkuäyriäisten ja muiden hyvin pienten lajien biomassa arvioitiin niiden lasketun tilavuuden perusteella. Harvasukasmadot ja surviaissääskien toukat määritettiin valomikroskoopin avulla. Tarvittavat preparaatit tehtiin Ammans laktofenolia käyttäen (Brinkhurst 1971). 5.2 Tulokset Pohjaeläinnäytteistä tavattiin vuonna 216 kaiken kaikkiaan 2 pohjaeläinlajia tai ryhmää (liite 1). Havaintoasemakohtainen vaihtelu oli lajia. Lajiluvut olivat vuonna 216 lähes samaa tasoa kuin vuonna 215.

34 32 Havaintoasemien pohjaeläimistön yksilötiheys vuonna 216 oli noin yksilöä neliömetriä kohti. Pienikokoiset sukkulamadot, vesipunkit, vesikirput, hankajalkaiset ja raakkuäyriäiset muodostivat melko suuren osan näytteiden kokonaisyksilömääristä (kuva 47, Muut ). Biomassassa niillä ei kuitenkaan pienen kokonsa takia ole juuri merkitystä. Öjanjärven näytteenottopaikkojen (Ö4 ja Ö5) pohjaeläimistön biomassa oli Luodonjärven näytteenottopaikan (L11) biomassaa suurempi johtuen muun muassa Chironomus surviaissääskien toukkien biomassasta. Luodonjärven havaintoaseman L11 näytteisiin sattui yksi isokokoinen järvisimpukka (Anodonta piscinalis). Vertailukelpoisuuden vuoksi järvisimpukan biomassaa ei ole huomioitu kuvissa 47 ja 48. Kuva 47. Luodonjärven (L11) ja Öjanjärven (Ö4 ja Ö5) pohjaeläinnäytteiden yksilömäärien ja biomassojen keskiarvot vuonna 216. Näytteenottopaikalla L11 tavatun järvisimpukan biomassaa ei ole otettu huomioon. Kehitys edellisistä vuosista Vuonna 216 Luodonjärven havaintoasemalla (L11) yksilömäärä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna (kuva 48). Biomassa oli pienempi johtuen Chironomus toukkien pienemmästä määrästä. Pohjaeläimistön rakenne on viime vuosina pysynyt melko vakiona. Terveen pohjan indikaattoreina pidettyjen raakkuäyriäisten (Ostracoda) osuus yksilömäärästä on vuodesta 212 lähtien ollut suurempi kuin aikaisemmin ja harvasukasmatojen (Oligochaeta) vastaavasti pienempi. Myös Chironomus toukkien vähenemistä vuodesta 214 lähtien voidaan pitää merkkinä rehevyyden vähenemisestä. Kuva 48. Pohjaeläimistön yksilömäärät ja biomassat Luodonjärven näytteenottopaikalla L11 vuosina Kuvassa ei ole huomioitu järvisimpukoiden biomassaa. Öjanjärven Laajalahden havaintoasemalla (Ö4) pohjaeläimistön kokonaisyksilömäärä oli samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna (kuva 49). Harvasukasmatojen (Oligochaeta) ja raakkuäyriäisten (Ostracoda) osuus oli kuitenkin vähän suurempi. Biomassa on vuodesta 213 lähtien kasvanut johtuen lähinnä harvasukasmatojen ja Chironomus toukkien lisääntyneistä biomassoista.

35 33 Kuva 49. Pohjaeläimistön yksilömäärät ja biomassat Öjanjärven Laajalahden havaintoasemalla Ö4 vuosina Öjanjärven Bysundetin havaintoasemalla (Ö5) yksilömäärät ja varsinkin biomassat ovat kasvaneet vuodesta 29 lähtien (kuva 5). Biomassan kasvu johtuu lähinnä harvasukasmatojen, sulkasääskitoukkien ja Chironomus toukkien lisääntyneistä määristä. Vuonna 216 suunta taittui hieman alaspäin koska sulkasääskien (Chaoborus) toukkia oli vähemmän. Kuva 5. Pohjaeläimistön yksilömäärät ja biomassat Öjanjärven Bysundetin havaintoasemalla Ö5 vuosina KALATALOUSTARKKAILU 6.1 Vuosittainen tiedonkeruu Norra svenska fiskeområdetin keräämät saalistiedot vuodelta 216 on koottu Kruunupyyn, Pirilön, Luodon, Eugmon ja Öjan kalastuskunnilta. Tilastoissa on käytetty Pirilön osalta vuoden 215 tietoja ja Vestersundsby fiskargillen kalastuskunnan osalta vuoden 212 tietoja (Wistbacka 217). Alueella kalasti vuonna 216 kaikkiaan 337 henkilöä, joista ammatti tai sivuammattikalastajia oli 13, mikä on kaksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaiken kaikkiaan kalastajien lukumäärä väheni edellisvuodesta 117 henkilöllä. Vuonna 216 kalastaneista kuului Kruunupyyn kalastuskuntaan 36 %, Lepplax Norrbyn kalastuskuntaan 2 %, Eugmon kalastuskuntaan 18 %, Kållby Edsevön kalastuskuntaan 12 %, Luodon kalastuskuntaan 7 %, Öjan kalastuskuntaan 4 %, Vestersundsbyn kalastajainseuran 1 % ja Pirilön kalastuskuntaan 1 %. Ammattikalastajat olivat Luodosta, Öjasta, Lepplax Norrbystä ja Kruunupyystä. Luodon Öjanjärven kokonaissaalis oli vuonna 216 yhteensä kg (taulukko 5, kuva 51). Kokonaissaaliista 49 % oli lahnaa, 19 % haukea, 13 % kuhaa, 9 % ahventa ja 4 % madetta. Lahnan osuus kokonaissaaliista kasvoi edelleen hieman edellisvuoden tasosta. Hauen ja ahvenen osuudet puolestaan laskivat hieman edellisvuodesta. Luodon kalastajat nostivat yli puolet (63 %), Eugmon kalastajat noin 17 %, Kruunupyyn kalastajat 8 %, Lepplax Norrbyn 5 %, Kållby Edsevön kalastajat 4 %, Öjan kalastajat 2 % ja Pirilön

36 34 Vestersundsby fiskargillen kalastajat alle prosentin vuoden 216 kokonaissaaliista. Pyynti tapahtui enimmäkseen verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla ja ongilla. Myös haukisaksia ja maderysiä oli jonkin verran käytössä (taulukko 6). Taulukko 5. Luodon Öjanjärven saalistiedot kalastuskunnittain vuonna 216 (Wistbacka 216). Fångst/ Saalis (kg) Kalalaji Kronoby/ Lepplax Pirilö* Kållby Vestersundsby Larsmo/ Eugmo Öja Totalt/ Fiskart Kruunupyy Norrby Edsevö fiskargille** Luoto Yhteensä Sik/ Siika Gädda/ Hauki Abborre/ Ahven Öring/ Taimen Lake/ Made Gös/ Kuha Siklöja/ Muikku Braxen/ Lahna Mört/ Särki Id/ Säyne Nors/ Kuore Övrigt/ Muut Totalt/ Yhteensä * Uppgifter från år 215/ Tiedot vuodelta 215 ** Uppgifter från år 212/ Tiedot vuodelta 212 Taulukko 6. Luodon Öjanjärvellä käytetyt pyydykset kalastuskunnittain vuonna 216 (Wistbacka 216). Antal/ Kappaletta Kronoby/ Lepplax Pirilö* Kållby Vestersundsby Larsmo/ Eugmo Öja Fångstredskap/ Pyydys Kruunupyy Norrby Edsevö fiskargille** Luoto verkko/ Nätt: < 35 mm maskstorlek/silmäkoko mm maskstorlek/silmäkoko > 55 mm maskstorlek/silmäkoko x 6 x 1 x x Siklöje.skötar/ Muikkuverkko x Lakryssjor/ Maderysä x 27 x Gäddsaxar/ Haukisakset 5 x x Lakkrokar/ Madekoukku Katsor/ Katiska x 1 x x x x x Kastspön/ Heittovapa x 5 x x x x x x Metspö/ Onki x 2 x x x x x x + = ja, men inga uppgifter om antal/ on, mutta ei tietoa lukumäärästä * Uppgifter från år 215/ Tiedot vuodelta 215 ** Uppgifter från år 212/ Tiedot vuodelta 212 Luodon Öjanjärven saalistietoja on kerätty vuodesta 1998 lähtien, jolloin kokonaissaalis oli hieman yli 2 kiloa (kuva 51). Saalismäärät nousivat aina 2 luvun alkupuolelle asti ollen suurimmillaan (n. 3 kg) vuonna 22. Tämän jälkeen kokonaissaalismäärät laskivat tasaisesti vuoteen 25 asti. Vuoden 26 kalansaaliit Luodonjärvestä olivat poikkeuksellisen suuret. Kalastusalueen isännöitsijän Birthe Wistbackan arvion (sähköposti ) mukaan suuret saaliit johtuivat syksyn 26 happamuusshokin aiheuttamista reaktioista sekä kalojen että kalastajien keskuudessa. Loppuvuodesta kalastus Luodonjärvellä tehostui huomattavasti normaalista, mikä näkyi myös vuoden 26 saaliissa, joka oli peräti 45 6 kg. Happamuusongelmien jälkeen Luodon Öjanjärven kalansaaliit laskivat huomattavasti vuoden 27 kokonaissaaliin ollessa noin puolet vuoden 22 saalismäärästä. Viimevuosina kokonaissaaliit ovat olleet jälleen kasvussa. Vuoden 216 kokonaissaalis oli edellisvuoden tasoa. Luodon Öjanjärven lahnasaalis on lisääntynyt selvästi vuodesta 213 lähtien, mikä johtuu välillisesti Pietarsaaren edustan merialueen hoitokalastushankkeesta. Vuonna 216 ei merialueella toteutettu hoitokalastusta. Lähiseudun rehukeittiöt ovat ottaneet hoitokalastushankkeen myötä vastaan myös lahnaa, säynettä ja särkeä, mikä on lisännyt kalastajien kiinnostusta näiden lajien pyytämiseen myös järven puolelta (Wistbacka 216).

37 35 kg 5 Kalansaalis/ Fiskfångst Muut Säyne Särki Lahna Kuha Made Ahven Hauki Vuosi/ År Kuva 51. Luodon Öjanjärven kalansaaliit vuosina (Wistbacka ). Luodonjärven vedenlaadusta kaloille aiheutuvien riskien on arvioitu johtuvan veden ajoittaisesta happamuudesta, johon liittyen myös alumiinin ja raudan haitalliset ja toksiset vaikutukset lisääntyvät. pharvo laskee järven syvännepisteissä vuosittain alle ph arvon 6, ja voimakkaita, koko järveen leviäviä happamuuspiikkejä ilmenee vain poikkeuksellisten sääolosuhteiden seurauksena arviolta noin 1 vuoden välein. Happamuusongelmia esiintyy enemmän järven pohjoisosan syvänteessä (Kalvholmsfjärden) kuin järven eteläosissa. Veden happamuus johtuu valuma alueen alunamaista ja niiltä huuhtoutuvista happamista vesistä, jotka sisältävät runsaasti myös liuenneita metalleja, erityisesti rautaa ja alumiinia. Järven patoamisen seurauksena happamat vedet eivät pääse suoraan sekoittumaan hyvin puskuroituun meriveteen (Kalliolinna ym. 21). 6.2 Kalateiden toimintaedellytysten tarkastelu Luodon Öjanjärven kalateiden toimivuusselvityksissä (koekalastukset, esim. Kantojärvi 29 ja Keränen 211 ja 215) on todettu, että sekä Gertrudsin että Bågastin kalatiet toimivat. Kalat pystyvät liikkumaan niissä sekä järveen että sieltä pois silloin, kun kalateiden luukut ovat auki ja kun järven ja meriveden pinnankorkeusero ei ole liian suuri. Kalojen vaelluksen kannalta on siten pidettävä tavoitteena, että kalatiet olisivat pääsääntöisesti auki. Kalojen nousuvaelluksen kannalta kalateiden tärkeimmät aukioloajat ovat seuraavat: kevätkutuiset lajit , siika ja made (Luodon Öjanjärven säännöstely yhtiö 216). Kalateiden aukiolo myös kesäaikaan parantaa kalojen liikkumismahdollisuuksia järvestä mereen ja päinvastoin. Luodon Öjanjärven alkuperäisen käyttötarkoituksen (vedenhankinta) ja nykyisen säännöstelyluvan ehtojen toteuttamiseksi kalatiet on kuitenkin suljettava seuraavissa tilanteissa: Korkea merivedenpinta Luodon Öjanjärveä on säännösteltävä siten, että estetään meriveden tunkeutuminen Luodon Öjanjärveen. Siksi kalatiet suljetaan, kun meriveden pinta nousee lähelle (käytännössä noin 2 cm) järven vedenpintaa. Järven vedenpinta laskee alle + 1 cm tason Öjanjärven Bågastin kalatien luvan (LSY ) mukaan kalatiehen on juoksutettava vettä aina silloin, kun Öjanjärven vedenkorkeus on +1 cm tai enemmän ja meriveden pinta on

38 36 Öjanjärven vedenpintaa alempana edellyttäen kuitenkin, ettei tämä vaikeuta L Öjärven säännöstelyä voimassa olevien lupien mukaisesti eikä vedenottoa ennen tätä päätöstä annettujen lupien mukaisesti. Käytännössä Bågastin kalatie on suljettu aina, kun järven pinta on laskenut alle + 1 cm. Luodon Öjanjärven säännöstely yhtiölle myönnetyssä säännöstelyluvan (LSY ) lupamääräyksessä 1b määrätty kalateiden käytöstä kuivina aikoina, kun vedenkorkeus on alle + 1 cm seuraavaa: Mikäli kalateiden aukipitäminen on tarpeen kalankulun turvaamiseksi, voidaan kalatiet pitää auki kunnes vedenkorkeus Storströmmenin asteikolla laskee alle + 5 cm. Vedenkorkeuden laskettua alle + 5 cm, kalateitä voidaan pitää auki yhdessä tai useammassa jaksossa viikoittain enintään 32 h. Kaikki kalatiet on kuitenkin suljettava, kun vedenkorkeus Storströmmenin asteikolla laskee alle 1 cm. Huono veden laatu Öjanjärven säännöstely yhtiön vesilaitokselle Kokkolaan tulevan raakaveden laatu on heikentynyt merkittävästi vuodesta 29 lähtien, minkä on arvioitu johtuvan Bågastin kalatien lisääntyneistä juoksutuksista ja niiden myötä Öjanjärven muuttuneesta vesitaseesta. Vesilaitokselle tulevan vedenlaadun heikentyminen on vaikeuttanut vedenottoa, minkä seurauksena kalatie on suljettu. Kalatien sulkeminen on muuttanut järven virtauksia ja siten Kruunupyynjoen heikkolaatuisen veden pääsy vesilaitokselle on vähentynyt. Gertrudsin, Storströmmenin ja Bågastin kalateiden kiinnioloaikojen ja niiden syiden tarkastelu 216 Vuonna 216 kalateitä jouduttiin sulkemaan lähinnä korkean merivedenpinnan vuoksi (kuva 52). Ajoittain merivedenpinta nousi todella nopeasti. Runsaiden sateiden johdosta järven vedenpinta ei laskenut kesän aikana alle +1 cm, joten kalatiet voitiin pitää auki lähes koko kesän. Pinnankorkeus ja kalateiden juoksutukset 216 Vattenstånd och fiskledernas avtappningar 216 N 6 cm tavoitetaso/målnivå Meri Järvi Gertruds Storströmmen Bågast Q m 3 /s Kuva 52. Päivä/ Dag Luodonjärven vedenkorkeus (Storströmmen), meriveden pinnankorkeus sekä Gertrudsin, Storströmmenin ja Bågastin kalateiden virtaamat vuonna 216. Lisäksi on esitetty Luodonjärven pinnankorkeuden tavoitetaso. Gertrudsin kalatie oli vuonna 216 kiinni yhteensä 37 päivää, mikä on 2 päivää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tammikuussa kalatie oli suljettuna lähes koko kuukauden, mikä saattoi haitata mateen vaellusta alkuvuodesta. Helmikuun alusta lähtien kalatie oli auki elokuun kahta päivää lukuun ottamatta aina joulukuun loppupuolelle saakka, jolloin kalatie suljettiin korkean merivedenpinnan vuoksi yhteensä kymmeneksi päiväksi. Yhteensä mateen nousuvaelluksen kannalta tärkeänä aikana kalatie oli kiinni 35 päivää.

39 37 Storströmmenin kalatie oli vuonna 216 suljettuna yhteensä 4 päivää eli huomattavasti viime vuotta enemmän. Korkean merivedenpinnan vuoksi kalatie oli suljettuna tammikuussa useamman päivän jaksoissa yhteensä 16 päivää ja helmikuussa yhteensä 9 päivää, mikä saattoi haitata mateen vaellusta. Jaksotuksen johdosta haitta on kuitenkin ollut lähinnä hetkellinen. Elo syyskuussa Storströmmenin kalatie oli kiinni yhteensä kuusi päivää. Mateen vaelluksen aikoihin joulukuussa kalatie oli kiinni 2 3 päivän jaksoissa yhteensä kahdeksan päivää niin ikään korkean merivedenpinnan vuoksi. Bågastin kalatie oli vuonna 216 suljettuna vain yhdeksän päivää eli kahden edeltävän vuoden tavoin selvästi vähemmän kuin tätä aiempina vuosina. Kalatie suljettiin tammikuussa ja marraskuussa huoltotöiden takia. Kalatien sulkeminen häiritsi hetkellisesti ainoastaan mateen vaellusta kahtena päivänä tammikuussa sekä kuutena päivänä marraskuussa. Nykyisin Bågastin kalaporttia ajetaan täysin automaattisesti, eikä kalatietä tarvitse käsin sulkea muulloin kuin huoltotöiden takia (Passoja 215). Taulukko 7. Gertrudsin, Storströmmenin ja Bågastin kalateiden kiinnioloajat ja syyt vuonna 216. Ajankohta Gertruds Storströmmen Bågast pvm kiinni (d) syy pvm kiinni (d) syy pvm kiinni (d) syy Tammikuu korkea merivesi korkea merivesi huoltokatkos korkea merivesi korkea merivesi korkea merivesi korkea merivesi korkea merivesi korkea merivesi korkea merivesi korkea merivesi Helmikuu korkea merivesi korkea merivesi korkea merivesi Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu korkea merivesi korkea merivesi Syyskuu korkea merivesi Lokakuu Marraskuu huoltokatkos Joulukuu korkea merivesi korkea merivesi korkea merivesi korkea merivesi Yhteensä Matalan veden aikaan kalateiden aukioloaikoja pyritään nykyisin lisäämään ja kalojen vaellusmahdollisuuksia parantamaan soveltamalla kalateiden sulkemiskorkeuteen Luodon Öjanjärven säännöstelyyhtiön lupamääräyksessä 1b esitettyä kuivan ajan juoksutussääntöä (Etelä Pohjanmaan ELY keskus 214). Korkealle merivedenpinnalle ei sen sijaan ole esitettävissä toimenpiteitä. Silloin, kun merivesi on korkealla kalojen vaelluksen kannalta tärkeinä ajankohtina, olisi hyvä, että kalateitä ei suljettaisi pitkiksi jaksoiksi kerrallaan, vaan luukut voitaisiin olosuhteiden salliessa avata lyhyiksikin väliajoiksi. Tätä käytäntöä noudatettiin jo osittain vuonna KASVILLISUUSKARTOITUKSET Rantakasvillisuusselvitys Vedenpinnan noston vaikutuksia Luodon Öjanjärven rantakasvillisuuteen selvitettiin tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 215 kolmelta havaintopaikalta: Luodonjärven Sandgrundet ja Lilla Kalvholmen sekä

40 38 Öjanjärven Svartvattugrundet. Tutkimus toteutettiin samoin menetelmin kuin aiempina vuosina (1998, 1999, 2, 23 ja 28). Kasvillisuus tutkittiin kymmenen metriä leveältä alueelta rantametsän alimmasta osasta aina niin pitkälle veteen kuin ilmaversoisia kasveja esiintyi. Alue jaettiin 2x2 metrin ruutuihin, joista jokaisesta arvioitiin kasvillisuuslajisto ja peittävyys (Nyman 216). Kartoituksen perusteella rantakasvillisuuden hidas muuttuminen on jatkunut kaikilla kolmella havaintopaikalla. Selvimpiä muutokset ovat olleet Sandgrundetissa, jossa järviruoko (Phragmites australis) on aalto ja jääeroosion johdosta kadonnut kokonaan. Aiemmin ruovikoituneet rantaniityt ovat muuttuneet kasvittomiksi hiekka ja kivipohjiksi. Kiiltopaju (Salix phylicifolia) on vähentynyt kaikilla paikoilla, erityisesti Sandgrundetissa. Melko muuttumattoman vedenpinnankorkeuden johdosta on rantametsikön kasvillisuus voinut kasvaa aivan vesirajaan ja varsinainen rantakasvillisuus on vähentynyt kapealle alueelle pitkin rantaviivaa. Kaikille tutkimuspaikoille on ilmestynyt merkittävä määrä uusia lajeja hävinneiden tilalle. Enemmistö hävinneistä lajeista on kosteikkolajeja, kun puolestaan suurin osa uusista tulokkaista elää kuivemmalla maalla. Nämä lajistomuutokset ovat todennäköisesti seurausta järven vähäisestä vedenpinnankorkeuden vaihtelusta. Muutokset rantakasvillisuudessa ovat hitaita eikä kasvillisuus ole vieläkään täysin saavuttanut tasapainoa uuteen vedenpinnankorkeuteen nähden. Rantakasvillisuuskartoitus onkin hyvä uusia viimeistään kymmenen vuoden sisällä. Seuraavan kerran kartoitus toteutetaan tarkkailuohjelman (217 23) mukaisesti vuonna 224 (Aaltonen 216). 7.2 Laaja kasvillisuuskartoitus Tarkkailuohjelman mukainen laaja vesikasvillisuuskartoitus tehtiin vuonna 215. Syken biologisten seurantamenetelmien mukaisella päävyöhykelinjamenetelmällä perustettiin yhteensä 1 kappaletta vesikasvillisuuslinjoja: viisi vanhaa (v. 1997) linjaa sekä viisi uutta linjaa. Aiemmassa selvityksessä mukana olleet kaksi sammallinja kartoitettiin haraamalla. Lisäksi tutkimusalue ilmakuvattiin. Ilmakuva aineiston avulla rajattiin selkeimmät kasvillisuusalueet, joita tutkittiin maastossa tarkemmin ja joilta kirjattiin ylös lajisto yleissyystietoja osa alueittain. Umpeenkasvun arviointiin käytettiin myös Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan (215) rantaviiva aineistoa. Ilmakuvaukset teki Lentokuva Vallas Oy ja kartoituksen sekä tulosten raportoinnin toteutti Ramboll Finland Oy (Viitasalo & Hertteli 216). Vesikasvillisuus oli Luodon Öjanjärvellä muuttunut edellisestä kartoituksesta lajistoltaan hieman rehevämpään suuntaan. Vesikasvillisuutta hallitsivat rantakasvit, ilmaversoiset ja kelluslehtiset. Uposlehtisiä tavattiin vähän ja vain melko matalasta vedestä. Pohjalehtisiä tavattiin päävyöhykelinjoilta vain yksittäisinä ja melko matalasta vedestä. Vähäinen upos ja pohjalehtisten määrä viittasi tummaan ja humuspitoiseen veteen (Viitasalo & Hertteli 216). Vuoden 1997 kartoituksen tuloksiin verrattuna ilma ja kelluslehtiset ovat säilyttäneet asemansa Luodon Öjanjärven vesikasvien valtaelomuotona, kuitenkin sekä yleisyydeltään että peittävyydeltään vähentyen. Myös uposlehtiset ovat hieman vähentyneet. Pohjalehtisten esiintyvyys on vähentynyt, joskin aiemminkin niiden esiintyvyys on ollut niukkaa. Irtokeijujat ovat sitä vastoin lisääntyneet. Päävyöhyke ja sammallinjoilta tehtyjen havaintojen perusteella vesisammalet ovat selvästi vähentyneet Luodon Öjanjärvellä. Muutos vuoden 1997 kartoitukseen verrattuna viittaa veden tummentumiseen (humuspitoisuuden nousu), jolloin valoa ei riitä pohjassa kasvaville yhteyttäjille. Sammalten vähenemisen osalta jo vuonna 1997 havaittu kehityssuunta on jatkunut, mihin valon vähenemisen lisäksi vaikuttanee osaltaan myös veden hienoinen ph arvon nousu (Mäntynen & Aaltonen 216; Viitasalo & Hertteli 216). Umpeenkasvun pinta alaksi saatiin vuonna 215 Luodonjärven osalta 14 km 2 ja Öjanjärven osalta 2,9 km 2 (yht. 16,8 km 2 ). Vuoden 1997 kartoituksen pinta aloihin verrattuna umpeenkasvu on vähentynyt merkittävästi. Muutokseksi saadaan Luodonjärven osalta noin 29 % ja Öjanjärven osalta noin 22 %, kokonaismuutoksen ollessa noin 28 %. Vedenkorkeuden nostaminen on pysäyttänyt umpeenkasvun. Suuntauksen pysyvyyttä voidaan arvioida kuitenkin vasta seuraavan kartoituksen yhteydessä, sillä kahden vuosikymmenen aikana tapahtuneista muutoksista ei ole vastaavia tietoja olemassa. Avovesipinta ala on pääsääntöisesti lisääntynyt selvästi, mutta joillakin osaa alueilla kehitys on ollut umpeenkasvulle suotuisampi tai avovesialueen pinta ala on ainakin vähentynyt (Viitasalo & Hertteli 216).

41 39 8. LINNUSTOSELVITYS 216 Luodon Öjanjärven ranta ja vesilinnusto laskettiin vesilintujen kierto ja pistelaskentamenetelmällä kesällä 216. Linnuston parimäärä ja lajimäärä olivat pysyneet kutakuinkin samalla tasolla kuin kymmenen vuoden takaisessa laskennassa, mutta linnustossa oli tapahtunut suuria laadullisia muutoksia. Monien puolisukeltaja ja sukeltajasorsien sekä kahlaajien pesimäkannat ovat laskussa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kahlaajat kärsivät erityisesti elinympäristöjen (matalat rantaniityt) katoamisesta. Poikkeuksena meriharakka, jonka kanta on selvässä kasvussa. Muutostrendit noudattelevat pitkälti koko Suomen mittakaavassa havaittuja muutoksia pesimälinnustossa. Suuret linnut, kuten laulujoutsen, merihanhi ja kurki näyttävät pärjäävän hyvin. Poikkeuksena kanadanhanhi, jonka kantaa rajoittaa metsästyspaine ja lajin kanta onkin Luodon Öjanjärvellä kääntynyt laskuun (Hannila 216). Järvialueen kokonaisparimäärä oli kesällä 216 yhteensä 796 paria, kun vastaavat luvut vuosina 1999 ja 25 olivat 5719 paria ja 7711 paria. Kokonaisparimäärän kasvu vuodesta 1999 johtuu lähinnä naurulokkikannan vahvistumisesta. Naurulokki on järven valtalaji ja sen osuus kaikista pesivistä pareista vuosina 25 ja 216 on ollut 62 ja 68 %, kun se vuonna 1999 oli vain 35 %. Naurulokit keskittyvät voimakkaasti yhteen suuryhdyskuntaan Luodonjärven eteläosassa, kun pesimäpaikat muualla järvellä ovat kaventuneet rakentamisen, häirinnän tai elinympäristöjen katoamisen (aallokkoeroosio järven keskiosien pesimäluodoilla, ruoppaukset lahdissa) seurauksena. Naurulokkiyhdyskunnat toimivat monien vesilintujen pesäpaikkoina, koska naurulokit puolustavat pesiään aggressiivisesti. Naurulokkiyhdyskuntien väheneminen saattaa heikentää vesilintujen pesintämenestystä järvellä (Hannila 216). Linnustoseurantaa Luodon Öjanjärvellä suositellaan jatkettavaksi, sillä huomattavia muutoksia linnustossa on edelleen tapahtunut (Hannila 216). 9. TIIVISTELMÄ Luodonjärvi ja Öjanjärvi on padottu makeavesialtaiksi Pietarsaaren ja Kokkolan seudun teollisuuden vedentarpeisiin 196 luvulla. Säännöstelyluvan haltija on kuntien muodostama Luodon Öjanjärven säännöstely yhtiö, joka on sopinut tarkkailun hoitamisesta yhdessä UPM Kymmene Oyj:n ja Öjanjärven säännöstely yhtiön kanssa. Vuosi 216 oli viimeinen nykyisen tarkkailuohjelman ( ; Aaltonen 212) mukaisesti toteutettu tarkkailuvuosi. Tässä raportissa käsitellään molempien järvien vedenlaadunsekä pohjaeläin ja kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 216. Vuonna 216 sekä Ähtävän, Kruunupyyn, Purmon ja Kovjoen laskennallinen tulovirtaama Luodon Öjanjärveen että juoksutus mereen olivat hieman edellisvuotta pienempiä. Myös järvestä mereen kulkeutuneet ravinnevirtaamat olivat tarkkailuaineiston perusteella vuonna 216 edellisvuotta pienemmät painottuen kesäkuukausiin, typen osalta ero oli suurempi kuin fosforin osalta. Järven pinnankorkeus pysytteli lähes koko vuoden tavoitekorkeudella. Tavoitekorkeuden alituksia ei ollut lainkaan. Tavoitekorkeuden ylitykset, yhteensä 22 päivänä, johtuivat korkeasta merivedenpinnasta sekä samanaikaisista runsaista tulovirtaamista. Luodon Öjanjärveen laskevat joet vuonna 216 Luodon Öjanjärveen laskevat jokivedet ovat happamia, väriltään tummia sekä erittäin rauta ja ravinnepitoisia. Jokien vedenlaatu oli vuonna 216 lähes edellisvuoden tasoa. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat Kruunupyynjokea lukuun ottamatta edellisvuotta hivenen suurempia. Korkeimmillaan fosforipitoisuudet olivat keskimäärin Kovjoessa ja Kruunupyynjoessa. Kovjoen vesi oli Luodon Öjanjärveen laskevista joista myös sameinta, tumminta ja rautapitoisinta. Purmonjoen ja Kruunupyynjoen keskimääräinen vedenlaatu oli hyvin samaa tasoa keskenään. Paras vedenlaatu oli aiempien vuosien tapaan Ähtävänjoessa.

42 4 Luodonjärven veden laatu vuonna 216 Maaliskuussa 216 Luodonjärven syvännepisteillä vallitsi lämpötilakerrostuneisuus. Luodonjärven vesi oli hapanta tai lievästi hapanta ja puskurikyky vaihteli tyydyttävästä hyvään. Järvivesi oli hyvin ruskeaa ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) sekä väriarvot olivat kaikilla havaintoalueilla lähinnä humusvesien tasoa. Luodonjärven happitilanne oli melko hyvä ja edellisvuotta hieman parempi. Ravinnepitoisuuksien alueelliset vaihtelut olivat keskenään hyvin samansuuntaisia. Pohjanläheiset ravinnepitoisuudet olivat pääsääntöisesti pinnanläheisiä pitoisuuksia suurempia. Avovesiaikana järvivesi oli melko tasalaatuista koko vesipatsaassa ja alueelliset erot olivat melko vähäisiä. Keskimääräiset ph arvot ilmensivät lievän hapanta. Järviveden puskurikyky oli alkaliniteettiarvojen perusteella pääasiassa tyydyttävä. Avovesiajan happiolosuhteet olivat päällysvedessä hyvät ja heikosta lämpötilakerrostuneisuudesta johtuen myös pohjanläheinen happitilanne pysyi hyvänä. Luodonjärven veden keskimääräiset väriarvot ja kemiallinen hapenkulutus (CODMn) sekä rautapitoisuudet olivat erittäin humuspitoisille vesille tyypillisellä tasolla. Koko avovesiajan keskimääräisten fosforipitoisuuksien perusteella Luodonjärven vesi oli erittäin rehevää. Ekologisen luokittelun mukaisen tarkastelujakson (heinä elokuu) a klorofyllipitoisuuksien keskiarvoa käyttäen Luodonjärven vesi oli rehevöitymisluokituksen perusteella kaikilla havaintoalueilla edellisvuosien tapaan rehevää. Hygieeniseltä laadultaan vesi oli vuonna 216 hyvää uimavettä. Öjanjärven veden laatu vuonna 216 Öjanjärven syvännepisteillä vallitsi maaliskuussa 216 lämpötilakerrostuneisuus ja vesi oli edellisvuoden tapaan erittäin ruskeaa ja rauta ja humuspitoista sekä melko hapanta. Puskurikyky oli pääasiassa hyvä. Happitilanne oli edellisvuotta parempi. Ravinnepitoisuudet olivat paikoin selvästi korkeampia kuin Luodonjärvellä. Avovesiaikana 216 myös Öjanjärven vesi oli hyvin tasalaatuista koko vesipatsaassa. Keskimääräisesti järvivesi oli lievästi hapanta ja puskurikyvyltään tyydyttävää. Happitilanne oli Öjanjärvessä melko hyvä. Keskimääräiset rautapitoisuudet, väriluvut sekä kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) olivat korkeita ja erittäin humuspitoisten vesien tasoa. Alueellinen vaihtelu oli suurta, mutta pinnan ja pohjanläheisen veden pitoisuuksissa ei ollut suuria eroja. Ravinnepitoisuudet olivat edellisvuotta korkeampia ja alueelliset vaihtelut hyvin samansuuntaista kuin väriluvulla, kemiallisella hapenkulutuksella ja rautapitoisuudella. Keskimääräisten fosforipitoisuuksien perusteella Öjanjärven vesi oli avovesiaikana kaikilla pisteillä erittäin rehevää. Ekologisen luokittelun mukaisen tarkastelujakson (heinä elokuu) a klorofyllipitoisuuksien keskiarvoa käyttäen Öjanjärven vesi oli rehevöitymisluokituksen perusteella Träskminnsvikenillä (Ö6) lievästi rehevällä tasolla ja muilla alueilla rehevällä tasolla. Hygieeniseltä laadultaan vesi oli vuonna 216 hyvää uimavettä. Luodon Öjanjärven vedenlaadun kehittyminen Sekä Luodonjärven että Öjanjärven vedenlaatu on viimeisten 6 8 vuoden aikana heikentynyt havaittavasti. Veden humuspitoisuus (COD Mn ) on lisääntynyt ja väriarvot sekä ravinne ja rautapitoisuudet ovat olleet nousussa. Suuntaus näyttäisi jatkuneen edelleen vuonna 216. Samalla Luodonjärven eri alueiden väliset erot veden klorofyllipitoisuuksissa ovat pienentyneet. Öjanjärven puolella Laajalahden klorofyllipitoisuus on pääasiassa ollut Bysundetia alhaisempi, mutta erot alueiden välillä ovat Öjanjärvelläkin selvästi kaventuneet, kun Laajalahden pitoisuudet ovat kasvaneet. Talven happitilanne on vuoden 28 jälkeen heikentynyt Öjanjärven molemmissa syvänteissä. Luodonjärven Kalvholmsfjärdenillä happitilanne on vaihdellut tyydyttävästä huonoon, muilla Luodonjärven syvänteillä happitilanne on säilynyt vakaana ja hapen kyllästysaste ollut lähinnä tyydyttävällä tasolla. Happamuus näyttäisi vähentyneen molemmilla järvillä, kun valuma alueen happamilta sulfaattimailta ei ole tullut hapanta huuhtoumaa.

43 41 Luodon Öjanjärven pohjaeläimet vuonna 216 (Nyman 217) Pohjaeläinnäytteet otettiin Luodonjärven Gloskärsfjärdeniltä ja Öjanjärven Laajalahdesta ja Bysundetista. Vuonna 216 pohjaeläinten lajilukujen vaihtelu eri havaintoasemilla oli eli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Luodonjärven havaintoasemalla (L11) yksilömäärä oli lähes samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Biomassa oli pienempi johtuen Chironomus toukkien pienemmästä määrästä. Öjanjärven Laajalahden havaintoasemalla (Ö4) pohjaeläimistön kokonaisyksilömäärä oli samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna, biomassa on kasvanut vuodesta 213 lähtien. Myös Öjanjärven Bysundetin havaintoasemalla (Ö5) yksilömäärät ja varsinkin biomassat ovat kasvaneet vuodesta 29 lähtien. Vuonna 216 suunta taittui hieman Bysundetissa alaspäin, koska sulkasääskien (Chaoborus) toukkia oli edellisvuotta vähemmän. Luodon Öjanjärven kalataloustarkkailu vuonna 216 Luodon Öjanjärvellä kalasti vuonna 216 kaikkiaan 337 henkilöä, joista ammatti tai sivuammattikalastajia oli 13. Kokonaissaalis oli kalastusalueen keräämien tietojen perusteella lähes yhtä suuri kuin edellisvuonna ja yhteensä kg. Kokonaissaaliista 49 % oli lahnaa, 19 % haukea, 13 % kuhaa, 9 % ahventa ja 4 % madetta. Lahnan osuus kokonaissaaliista kasvoi edelleen hieman edellisvuodesta. Hauen ja ahvenen osuudet puolestaan laskivat hieman edellisvuodesta. Pyynti tapahtui enimmäkseen verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla ja ongilla, myös haukisaksia ja maderysiä oli jokin verran käytössä. Vuonna 216 kalateitä voitiin edellisvuoden tavoin pitää auki lähes koko kesän. Kalateitä jouduttiin kuitenkin korkean merivedenpinnan vuoksi sulkemaan mateen nousuvaelluksen kannalta tärkeinä ajankohtina. Kasvillisuuskartoitukset 215 Kolmella havaintopaikalla tehdyn rantakasvillisuuskartoituksen perusteella rantakasvillisuuden hidas muuttuminen on jatkunut Luodon Öjanjärvellä. Puusto ja pensaskasvillisuus ulottuu aivan vesirajaan ja varsinainen rantakasvillisuus rajoittuu kapealle alueelle pitkin rantaviivaa. Kosteikkolajit ovat vähentyneet selvästi ja tilalle on tullut kuivemman maan lajistoa. Lajistomuutokset ovat todennäköisesti seurausta järven vähäisestä vedenpinnankorkeuden vaihtelusta. Laajan vesikasvillisuuskartoituksen perusteella vesikasvillisuus on Luodon Öjanjärvellä muuttunut edellisestä (v. 1997) kartoituksesta lajistoltaan hieman rehevämpään suuntaan. Umpeenkasvu on vähentynyt merkittävästi. Avovesipinta ala on pääsääntöisesti lisääntynyt selvästi Luodon Öjanjärvellä. Joillakin osaa alueilla kehitys on kuitenkin ollut umpeenkasvulle suotuisampi tai avovesialueen pinta ala on vähentynyt. Linnustoselvitys 216 Linnuston parimäärä ja lajimäärä ovat pysyneet vuoden 216 linnustoselvityksen perusteella kutakuinkin samalla tasolla kuin kymmenen vuoden takaisessa laskennassa, mutta linnustossa on tapahtunut suuria laadullisia muutoksia. Monien puolisukeltaja ja sukeltajasorsien sekä kahlaajien pesimäkannat ovat laskussa. Kahlaajat kärsivät erityisesti matalien rantaniittyjen katoamisesta. Muutostrendit noudattelevat koko Suomen mittakaavassa havaittuja muutoksia pesimälinnustossa. Kokonaisparimäärä kasvoi vuodesta 1999 johtuen lähinnä naurulokkikannan vahvistumisesta. VIITTEET Aaltonen, E K. 1992: Öjanjärven kuormitus ja vedenlaatu. Vaasan läänin vesiensuojeluyhdistys ry. Kokkolan ympäristölautakunnan julkaisuja 5/ s. Aaltonen, E K. 1998: Kontrollprogram angående nyregleringen av Larsmo Öjasjön. Österbottens vattenskyddsförening. 1 s + liitteet. Pietarsaari 1998 Aaltonen, E K. 212: Kontrollprogram angående nyregleringen av Larsmo Öjasjön (muokattu ). Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 1 s + liitteet. Pietarsaari 212.

44 42 Aaltonen, E K. 216: Kontrollprogram angående regleringen av Larsmo Öjasjön. Österbottens vattenskyddsförening. 1 s + liitteet. Pietarsaari 1998 Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen S M, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Man ni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Ve hanen T & Vuori K M 212: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arvioin perusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöhallinnon ohjeita 7/ s. Bonde A., Haldin L., Koivisto A M., Mäenpää E., Mäensivu M., Pakkala J., Seppälä T., Storberg K E., Teppo A. ja Westberg V. 216: Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma Etelä Pohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus, Raportteja Brinkhurst, R.O Aquatic oligochaeta. Freshwater Biological Association, Scientific publication No. 22. Ekholm, M. 1993: Suomen vesistöalueet. Vesi ja ympäristöhallitus. Vesi ja ympäristö hallituksen julkaisuja sarja A. N:ro s. Helsinki Etelä Pohjanmaa ELY keskus 214: Lausunto Luodon ja Öjanjärven kalateiden käytöstä. Etelä Pohjanmaan ELYkeskus Dnro EPOELY/112/7./213. Hannila, J. 1999: Luodon Öjanjärven linnustolaskenta Keski Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. 15 s + liitteet. Kokkola Hannila, J. 22: Luodon Öjanjärven linnusto Keski Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. 24 s. Kokkola 22. Hannila, J. 26: Luodon Öjanjärven linnusto 25. Keski Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry.23 s. + liite. Kokkola 26. Hannila, J. 216: Luodon Öjanjärven linnusto 216. Keski Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. 47 s. Hertta 217: Kruunupyynjoen ja Ähtävänjoen virtaamat vuonna 216 (Lähde: SYKE; haettu ). Avoimet ympäristötietojärjestelmät palvelu. FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 217: Kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa ja kuukausittainen lämpötila Kruunupyyssä vuonna 216. (Sähköposti ) Kalliolinna, M. 1996: Luodon Öjanjärven vedenlaatu vuosina Vaasan läänin vesiensuojeluyhdistys ry. 54 s + liitteet. Pietarsaari Kalliolinna, M., Aaltonen, E K. ja Sillanpää, T. 21: Luodonjärven vedenlaadun muutokset Jaksojen ja välinen vertailu. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. 38 s. + liitteet. Pietarsaari 21. Kantojärvi, V. 29: Luodonjärven patoamisen merkitys kalaston liikehdintään Ekomac Oy. 5 s.+liitteet. Kemi 29. Kantojärvi, V. 214: Luodon Öjanjärven koekalastus 213. Ekomac Oy. 14 s.+ liitteet. Kemi 214. Keränen, J. 25: Storströmmenin kalatien kalastotarkkailu 25. Jaakko Pöyry Infra. PSV Maa ja Vesi. 5 s. + liitteet. Keränen, J. 29: Öjanjärven Kräkilän kalatien toimivuus keväällä 29. Pöyry Oy. 5 s. + liitteet. Keränen, J. 21: Öjanjärven Kräkilän kalatien toimivuus keväällä 21. Pöyry Oy. 6 s. + liitteet. Keränen, J. 211: Öjanjärven Kräkilän kalatien toimivuus Loppuraportti. Pöyry Oy. 11 s. + liitteet. Keränen, J. 214: Öjanjärven säännöstely yhtiö. Öjanjärven vedenottotunnelin kalataloudellinen tarkkailu vuonna 214. Pöyry Finland Oy s. + liitteet. Keränen, J. 215: Öjanjärven säännöstely yhtiö. Kräkilän kalatien kalataloudellinen tarkkailu vuonna 215. Pöyry Finland Oy s. + liitteet. Keränen, J. 216: Öjanjärven säännöstely yhtiö. Öjanjärven vedenottotunnelin kalataloudellinen tarkkailu vuonna 216. Pöyry Finland Oy s. + liitteet. Kokkolan kaupunki 217: Keski Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto, Kokkolan uimarantavesien laatu 216 [www dokumentti]. [haettu ] Saatavilla www muodossa: rannat/fi_fi/vanhat_tulokset/?u4.highlight=uimaranta Korhonen J. & Hyvärinen V. (toim.) 23: Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristö s. Korhonen J. & Haavanlammi E. (toim.) 212: Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristö 8/ s.

45 43 Lauri, H. 214: Luodon Öjanjärven virtaus ja vedenlaatumalli, YVA Oy. 33s. Espoo 214. Leiviskä, P. 1993: Palman ja Kräkilän juoksutusten lisäämisen vaikutus Öjanjärven vedenlaatuun vuonna 1991 VENLA mallilla simulaoituna. Moniste. Luodon Öjanjärven säännöstely yhtiö : Luodon Öjanjärven poikkeusjuoksutusten toimintasuunnitelma. Moniste. Pietarsaari 216. Merentutkimuslaitos/ Ilmatieteenlaitos : Sade ja lämpötilatilastoja vuosilta Mäntynen, H. ja Aaltonen, E. K. 216: Luodon Öjanjärven tarkkailutulokset vuonna 215. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Pietarsaari 216. Nykänen, K. 214: Ympäristöpäällikkö Kai Nykänen, Boliden Kokkola, kirjallinen tiedonanto sähköpostitse (ppt esitys). Nyman, C. 2: Nyregleringens inverkan på strandvegetationen i Larsmo Öjansjön åren s + bilagor. Nyman, C. 23: Nyregleringens inverkan på strandvegetationen i Larsmo Öjasjön år 23. Nyman, C. 28: Nyregleringens inverkan på stransvegetationen i Larsm Öjasjön år s + bilagor. Jakobstad 28. Nyman, C. 212: Öjanjärven veden laatuun vaikuttavien tekijöiden selvitys ja haittojen vähentämistoimenpiteet. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 23 s. + liitteet. Pietarsaari 212. Nyman, C. 216: Nyregleringens inverkan på strandvegetationen i Larsmo Öjasjön år s + bilagor. Jakobstad 216. Nyman, C. 217: Luodonjärven ja Öjanjärven pohjaeläintarkkailu vuonna s. + liitteet. Pietarsaari 217. Palko, J., Räsänen, M. ja Alasaarela, E. 1987: Luodon Öjanjärven valuma alueen maa perän ja vesistön happamuuskartoitus. Vesi ja ympäristöhallituksen julkaisuja. N:ro 11. ss Passoja, P Henkilökohtainen tiedonanto, sähköposti Pietarsaaren kaupunki 217. Sosiaali ja terveysvirasto: Uimavesivalvonta kesällä 216 [www dokumentti]. [haettu ]. Saatavilla www muodossa: Pöyry Finland Oy 212: Öjanjärven vedenottotunnelin kalataloudellinen tarkkailuohjelma Rantala, A Öjanjärven vesitase vuonna 199. Kokkolan vesi ja ympäristöpiiri. Moniste 3 s. Storbacka, N. 1994: Öjanjärven järvisyyhy. Järvisyyhyä aiheuttavan cercariatoukan ja keuhkokotiloiden esiintyminen Öjanjärvellä vuosina Käsikirjoitus Tana, J. ja Langi, A. 1987: Fiskeriundersökning av Larsmosjön år Oy Keskuslaboratorio. Z s. Espoo Tikkanen, H. 21: Luodon Öjanjärven koekalastus 29. Ramboll. 13 s. + liitteet. Kokkola 21. Vesihallitus 1984: Pohjanmaan etelä, keski ja pohjoisosan vesien käytön kokonais suunnitelmat. Vesihallituksen julkaisuja. No s. Helsinki Viitasalo M. ja Hertteli P. 216: Luodon Öjanjärven vesikasvikartoitus 215. Ramboll Finland Oy, s. + liitteet. Vuori K M, Mitikka S & Vuoristo H 29: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/ 29. Suomen ympäristökeskus. Helsinki 29. Vääränen, P. 1997: Luodon Öjanjärven vesikasvikartoitus UPM Kymmene Pietarsaari & Outokumpu Zinc Kokkola. Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy s. + liitteet. Wistbacka, B. 1998: Utredning av fiskvandringen i Gertruds och Reips fiskleder år Norra svenska fiskeområdet. 2 s. Larsmo Wistbacka, B : Norra svenska fiskeområdetin keräämät saalis ja pyydystiedot vuosilta Luoto Wistbacka, B. 24: Provfiske i Gertruds och Reips fiskleder 23 och 24. Norra svenska fiskeområdet. Larsmo 24. Wistbacka, B Fiskeriundersökning i Larsmo Öjasjön 212. Norra svenska fiskeområdet 3s.+liitteet Larsmo 213. Wistbacka, B Henkilökohtainen tiedonanto, sähköposti

46 44 LIITTEET 1 Luodon Öjanjärven vedenlaadun tarkkailun havaintopisteet. 2 Luodonjärveen laskevien jokien kuukausikeskivirtaamat vuonna Luodonjärven juoksutukset mereen vuonna Luodon Öjanjärven tarkkailutulokset vuonna 216 ( ). 5 UPM Kymmene Oyj:n raakavesitulokset Luodonjärvestä vuonna 216 ( ). 6 Kokkolan teollisuusvesi Oy:n raakavesitulokset Öjanjärvestä vuonna 216 ( ). 7 Pietarsaaren Veden raakavesitulokset Ähtävänjoesta (Åminne) vuonna 216 ( ). Lomakkeissa sarake N = NO 3 N, + NH 4 N ja P = PO 4 P. 8 Jokien ainevirtaamat Luodonjärveen ja Luodonjärven ainevirtaamat mereen vuonna Uimavesituloksia Luodonjärvestä ja Öjanjärvestä vuodelta 216 (Sosiaali ja terveysvirasto, Pietarsaaren kaupunki ja Keski Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto). 1 Luodon Öjanjärven pohjaeläimet 216 (Nyman 217). 11 Vuonna 216 käytetyt menetelmät: NabLabs Oy.

47 LIITE/BILAGA 1 Luodon-Öjanjärven vedenlaadun tarkkailun havaintopisteet 216 Näytepiste tunnus kok.syv (m) koordinaatit (KKJ) Luodonjärveen laskevat joet Kovjoki/Bockholmskanalen L 1 2, Luodonjärveen laskevat joet Purmonjoki L 2 3, Luodonjärveen laskevat joet Ähtävänjoki L 3 3, Luodonjärveen laskevat joet Kruunupyynjoki L 4 3, Luodonjärvi Gertruds L 5 7, Luodonjärvi Lammassaaren salmi L 6A 2, Luodonjärvi Kalvholmsfjärden Korsskäret L 9 1, Luodonjärvi Mörtgrundet L 1 4, Luodonjärvi Gloskärsfjärden/Admiral L 11 3, Öjanjärvi Jouxfjärden Ö 1 1, Öjanjärvi Boholmenin kanava Ö 2 1, Öjanjärvi Laajalahti, eteläinen Ö 3 1, Öjanjärvi Laajalahti, pohjoinen Ö 4 6, Öjanjärvi Bysundetin salmi Ö 5 7, Öjanjärvi Träskminnsviken Ö 6 3, Öjanjärvi Luodonjärveen johtava kanava Ö 7 2, Öjanjärvi Sundbäcken, pumppausasema S 1,

48 LIITE/BILAGA 2 Luodonjärveen laskevien jokien kuukausikeskivirtaamat (m 3 /s) vuonna 216. Den månatliga medelvattenföringen (m 3 /s) till Larsmosjön via åarna år 216. Purmonjoen ja Kovjoen virtaamat laskettu Kruunupyynjoen virtaamista/ Vattenföringen av Purmo å och Kovjoki å har man räknats från Kronoby ås vattenföring Kuukausi Ähtävänjoki/ Kruunupyynjoki Purmonjoki/ Kovjoki/ Månad Esse å Kronoby å Purmo å Kovjoki å 768, km 2 787,65 km 2 864,28 km 2 291,51 km 2 Yhteensä Sammanlagt Herrfors I 16,7 14,8 15,1 17,7 5,8 5,9 6,5 2,2 25,5 32,3 II 15,8 14,5 14,9 23,6 4,9 5,1 5,6 1,9 22,5 36,1 III 14,4 14,6 15,5 23,9 4,2 4,3 4,7 1,6 25,7 34,5 IV 17,9 17,6 18,9 29,1 18,7 19,2 21,1 7,1 69, 76,5 V 18,3 19,6 18,9 28, 11,4 11,6 12,8 4,3 67,9 56,7 VI 13,7 15,7 13,8 15, 8,1 8,3 9,1 3,1 32,8 35,4 VII 9,7 9,4 8,63 27,5 15, 15,4 16,9 5,7 24,7 65,5 VIII 9,4 7,7 8,13 23,7 12,1 12,4 13,6 4,6 2,8 54,3 IX 13,4 11,3 1,5 16,3 3,7 3,8 4,2 1,4 2, 25,7 X 15,3 14, 13,9 14,8 3,9 4, 4,4 1,5 3,6 24,8 XI 16,5 16,9 15,8 17,7 7,7 7,9 8,6 2,9 4,7 37,1 XII 17, 17,5 16,8 18,5 6,13 6,3 6,9 2,3 4,6 34, Keskiarvo 14,9 14,4 14,2 21,3 8,5 8,7 9,5 3,2 35,1 42,7 Medeltal Pitkän jakson keskiarvot: 1 Hyvärinen & Korhonen 23; 2 Korhonen & Haavanlammi 212

49 LIITE/BILAGA 3 Luodonjärven juoksutukset/ Avtappningen av Larsmosjön 216. Kuukausi Hästgrundet Gertrud Kalatiet/ Yhteensä/ Fiskleden Totalt m 3 /s m 3 /s m 3 /s m 3 /s m 3 /s m 3 /s m 3 /s I 27 19,8 25, 22,39 11,97 3,55 37,9 II 26 18,3 18,1 23,34 4,17 6,92 34,4 III 18 18, 2,5 15,77 9,68 1,3 35,5 Keskiarvo 23,7 18,7 21,2 2,5 8,6 6,8 35,9 IV 59 76,7 8,7 31,9 35,53 9,93 77,4 V 73 45, 46,5 19,97 16,77 1,29 47, VI 2 15,6 15,4 14,4 11,4 1,46 36,3 Keskiarvo 5,7 45,8 47,5 22,1 21,2 1,2 53,6 VII 11 7,4 9,5 25,23 2,58 9,29 55,1 VIII 17 1,1 12,5 26,1 21,3 8,7 55,2 IX 2 12,5 16, 4,7 7,17 9,43 21,3 Keskiarvo 16, 1, 12,6 18,7 16,3 8,9 43,9 X 3 21,6 24,9 5,87 5,42 1,84 22,1 XI 39 31,7 38,7 17,3 14,47 9,69 41,5 XII 35 27,9 43,5 14,68 12,3 6,67 33,4 Keskiarvo 34,7 27,1 35,7 12,6 1,6 9,1 32,3 Keskiarvo (12 kk)/ 31,3 25,4 29,3 18,5 14,2 8,8 41,4 Medeltal (12 mån)

50 Lisätiedot Taustatiedot: Säätidot: Arja Palomäki Hästgrundetin patoluukku auki, Gertrudin patoluukku kiinni ympäristöasiantuntija Pilvisyys 7/8 3/ Lämpötila +2 ast. C 3-7 ast. C arja.palomaki@nablabs.fi Jakelu: Tuulen nopeus 2-4 m/s 2-4 m/s Larsmo-Öjasjöns regleringsbolag UPM Pietarsaari Tuulen suunta N SW Miljövårdsmyndigheten i Larsmo Öjanjärven säännöstely-yhtiö Miljövårdsmyndigheten i Jakobstad Miljövårdsmyndigheten i Karleby Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Miljövårdsmyndigheten i Pedersöre Norra svenska fiskeområdet Miljövårdsmyndigheten i Kronoby Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 LIITE/BILAGA 4.1 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Luodonjärven vesistötarkkailu Tarkkailukierros: Maaliskuu Tilaaja: Luodonjärven tarkkailun yhteistyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys [m] Kokonaissyvyys [m] Jään paksuus [m] Lumen paksuus [m] L1 Luodonjärvi (Bockholmskanalen) L ,35 2,3,36, KaK L2 Luodonjärvi (Purmonjoki) L ,5 2,3,35,12 KaK L3 Luodonjärvi (Ähtävänjoki) L ,7 3,2,4,3 KaK L4 Luodonjärvi (Kruunupyynjoki alaosa) L ,4 3,4,43,18 KaK L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,9 7,4,33,13 KaK L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,8 2,7,, KaK L9 Luodonjärvi (Kalvholmsfjärden) L ,9 9,5,41,14 KaK L1 Luodonjärvi (Mörtgrundet) L ,85 4,1,45,12 KaK L11 Luodonjärvi (Admiral) L ,8 3,5,48,15 KaK Ö1 Ojanjärvi (Jouxfjärden) Ö ,6 1,8,36,15 KaK Ö2 Ojanjärvi (Boholmskanalen) Ö ,5 1,6,, KaK Ö3 Ojanjärvi (Bredviken södra) Ö ,6 1,8,45,17 KaK Ö4 Ojanjärvi (Bredviken norra) Ö ,8 6,7,45,16 KaK Ö5 Ojanjärvi (Bysundet) Ö ,5 7,6,41,15 KaK Ö6 Ojanjärvi (Träskminnsviken) Ö ,7 3,7,43,14 KaK Ö7 Ojanjärvi (Larsmosjöns kanal) Ö ,6 2,3,, KaK Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja

51 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Luodonjärven vesistötarkkailu Maaliskuu UPM Kymmene Oyj, Pietarsaari 216E Kenttämittaus Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys [m] TC O2 liuk O2 kyll% Sameus Sähk.joht. Alkal. ph Väri CODMn Asidit. Kok.N Kok.P SO4 Al Fe Mn SFS-EN 25813: 1996 SFS-EN SFS-EN ISO 727:2 SFS-EN 27888: 1994 Sis. men. J- 16 (ph 4,5, 4,2) SFS 321: 1979 SFS-EN ISO 7887:212, komparaattori SFS 336: 1981 SFS 35: 1981 SFS-EN ISO :98 (modif.) Sis. men. J- 4 SFS-EN ISO 134:29 SFS-EN ISO 17294:5 modif. SFS-EN ISO 11885:9 modif. * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l mmol/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l L1 1m ,1 11, ,5,24 6, , , L2 1m ,2 12, ,5,17 6, , , L3 1m , 12,7 87 2, 6,8,2 6,9 1 16, , L4 1m ,2 12,1 83 9,5 11,7,26 6, , , L5 1m ,5 11,2 77 1,8 9,2,17 6, , , L5 3m ,7 1,3 1,2 72 2,3 1,2,15 6, , , L5 5m ,4 2,4 7,5 55 3,3 11,5,17 6, , , L6A 1m ,6 11,6 8 3,6 8,5,21 6,7 14 2, , L9 1m ,6 11, 77 1,8 8,9,18 6, , , L9 5m ,7 2,1 8,7 63 3,1 1,9,15 6, , , L9 9,5m ,5 3,6 1,6 12 9,9 15,2,33 6, , , L1 1m ,2 11,9 81 1,8 7,3,21 6, , , L1 3,3m ,1 1,8 9, 65 2,3 9,8,19 6, , , L11 1m ,2 11,4 78 1,8 7,5,21 6, , , L11 3m ,5,6 11,1 77 2, 7,6,2 6, , , Ö1 1m ,1 1,9 75 7,5 11,3,24 6, , , Ö2 1m ,3 1,2 7 7,9 11,6,24 6, , , Ö3 1m ,3 8,4 58 7,1 12,,24 6, , , Ö4 1m ,5 7,6 53 4,2 13,5,18 6, , , Ö4 3m ,3 2,1 8,6 63 3,1 15,7,19 6,1 2 25, , Ö4 5 m ,7 3,2 4,7 35 5,5 18,,27 6,1 2 25, , Ö5 1m ,4 9,1 63 8,7 11,2,28 6, , , Ö5 4m ,8,9 8, 56 6,7 1,8,22 6, , , Ö5 6m ,6 2,7 2,4 18 5,9 14,4,3 6, , , Ö6 1m ,3 8, 55 5,5 1,4,23 6, , , Ö7 1m ,3 11,1 76 7,6 11,4,24 6, , , SFS-EN ISO :5 modif. LIITE/BILAGA 4.1

52 Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Lisätiedot Taustatiedot: Säätidot: Meriveden korkeus cm Lämpötila 7-1 ast.c 6-1 ast.c 6-8 ast.c Arja Palomäki Luodonjärven vedenkorkeus cm, cm Tuulen nopeus 1-6 m/s 2-6 m/s 2 m/s ympäristöasiantuntija Patoluukut: Tuulen suunta NW N SE ja Hästgrundetin toinen luukku auki, toinen kiinni Pilvisyys 7/8 1-2/8 3/ Gertrudin molemmat luukut kiinni Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 LIITE/BILAGA 4.2 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Luodonjärven vesistötarkkailu Tarkkailukierros: Toukokuu Tilaaja: Luodonjärven tarkkailun yhteistyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys [m] Kokonaissyvyys [m] Jään paksuus [m] Lumen paksuus [m] L1 Luodonjärvi (Bockholmskanalen) L ,5 2,5 KiKa L2 Luodonjärvi (Purmonjoki) L ,5 3,4 KiKa L3 Luodonjärvi (Ähtävänjoki) L ,8 3,1 KiKa L4 Luodonjärvi (Kruunupyynjoki alaosa) L ,5 3, KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,1 7,2 KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,9 2,7 KiKa L9 Luodonjärvi (Kalvholmsfjärden) L ,1 1,2 KiKa L1 Luodonjärvi (Mörtgrundet) L ,2 4,1 KiKa L11 Luodonjärvi (Admiral) L ,2 3,5 KiKa Ö1 Ojanjärvi (Jouxfjärden) Ö ,5 1,7 KiKa Ö2 Ojanjärvi (Boholmskanalen) Ö ,5 1,7 KiKa Ö3 Ojanjärvi (Bredviken södra) Ö ,1 1,7 KiKa Ö4 Ojanjärvi (Bredviken norra) Ö ,2 6,7 KiKa Ö5 Ojanjärvi (Bysundet) Ö ,1 7,6 KiKa Ö6 Ojanjärvi (Träskminnsviken) Ö ,2 3,7 KiKa Ö7 Ojanjärvi (Larsmosjöns kanal) Ö ,5 1,9 KiKa S1 Sundbäckenin pumppaamo S ,6,6 KiKa Näytteenottaja Jakelu: Larsmo-Öjasjöns regleringsbolag UPM Pietarsaari Miljövårdsmyndigheten i Larsmo Öjanjärven säännöstely-yhtiö Miljövårdsmyndigheten i Jakobstad Miljövårdsmyndigheten i Karleby Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Miljövårdsmyndigheten i Pedersöre Norra svenska fiskeområdet Miljövårdsmyndigheten i Kronoby Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry

53 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 LIITE/BILAGA E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys [m] Luodonjärven vesistötarkkailu Toukokuu Luodonjärven tarkkailun yhteistyöryhmä TC O2 liuk O2 kyll% Sameus Sähk.joht. Alkal. ph Väri CODMn Klorofylli-a E.coli Enterokokit Kenttäm ittaus SFS-EN 25813: 1996 SFS-EN SFS-EN ISO 727: 2 SFS-EN 27888: 1994 Sis. men. J- 16 (ph 4,5, 4,2) SFS 321: 1979 SFS-EN ISO 7887:212, komparaattori SFS 336: 1981 SFS 5772:1993 ISO SFS-EN ISO :2 Asidit. Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P SO4 Al Fe Mn SFS 35: 1981 SFS-EN ISO :98 (modif.) Sis. men. J- 46 Sis. men. J-42 Sis. Sis. men. J- men. J * * * * * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l µg/l mpn/ pmy/1 mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l 1ml ml L1 1m , 1,9 7, ,7,12** 6,** , , L1--2m , L2 1m , 11,3 9, 82 8, 8,9,82 6, , , L2-2m ,2 L3 1m , 12,2 9,8 91 3,7 6,2,19 6, , , L3-2m ,7 L4 1m , 11,8 9, 83 7,4 7,4,1 6, , , L4-2m ,3 L5 1m , 12,3 9,8 91 2,1 7,2,13 6,6 16 2, , L5 3m ,6 12,1 9,3 86 2,4 7,2,13 6,6 13 2, , L5 5m ,2 11,2 9,1 83 3,1 7,2,12 6,6 18 2, , L5-2m ,7 L6A 1m , 12,3 8,7 81 5,7 8,3,12 6, , , L6A -2m ,3 L9 1m , 12,7 9,4 89 2,3 7,2,13 6,6 16 2, , L9 5m ,1 12,6 9,4 88 2,3 7,2,13 6, , , L9 9,5m ,2 11,2 8,8 8 3,2 7,3,14 6, , , L9-2m ,3 L1 1m , 12,5 9,4 88 2,4 7,3,13 6,7 16 2, , L1 3,3m ,1 12,6 9,7 91 2,3 7,3,14 6, , , L1-2m , L11 1m , 12,3 9,3 87 2,9 7,5,12 6, , , L11 3m ,5 12,3 9,2 86 2,5 7,5,12 6, , , L11-2m ,5 Ö1 1m , 13,2 8,4 8 5,7 7,3,1 6, , , Ö1-2m ,1 Ö2 1m , 14,7 7,4 73 6,6 9,1,11 6, , , Ö2-2m ,4 Ö3 1m , 12,7 9,3 88 3,4 12,3,18 6,9 2 17, , Ö3-2m ,9 Ö4 1m , 12,4 9,5 89 2,8 12,4,19 6, , , Ö4 3m ,3 12,4 9,5 89 2,9 12,4,19 6, , , Ö4 5 m ,7 12,3 9,5 89 2,7 12,4,19 6, , , Ö4-2m ,3 Ö5 1m , 13,7 9,1 87 3,7 8,6,13 6, , , Ö5 4m ,8 12,5 8,6 81 3,7 8,7,13 6, , , Ö5 6m ,6 7,3 7,8 65 5,3 9,2,17 6, , , Ö5-2m ,4 Ö6 1m , 13,5 9,4 9 2,6 11,2,19 6, , , Ö6-2m ,8 Ö7 1m , 12,9 8,5 8 7,5 7,3,1 6, , , Ö7-2m ,5 S ,3 9, 3,9 55,6 <,1 4,7, **Analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. Näyte uusittu ma. SFS-EN ISO 134: 29 SFS-EN ISO 17294:5 modif. SFS-EN ISO 11885:9 modif. SFS-EN ISO :5 modif.

54 Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Lisätiedot Taustatiedot: Säätidot: Luodonjärven vedenkorkeus cm Lämpötila ast.c ast.c Arja Palomäki Patoluukut: Tuulen nopeus 2-3 m/s 3 m/s ympäristöasiantuntija ja Hästgrundetin ja Gertrudin patoluukut kiinni Tuulen suunta NW SW Pilvisyys 2-5/8 6/8 Jakelu: Larsmo-Öjasjöns regleringsbolag UPM Pietarsaari Miljövårdsmyndigheten i Larsmo Öjanjärven säännöstely-yhtiö Miljövårdsmyndigheten i Jakobstad Miljövårdsmyndigheten i Karleby Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Miljövårdsmyndigheten i Pedersöre Norra svenska fiskeområdet Miljövårdsmyndigheten i Kronoby Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 LIITE/BILAGA 4.3 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Luodonjärven vesistötarkkailu Tarkkailukierros: Kesäkuu Tilaaja: Luodonjärven tarkkailun yhteistyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys [m] Kokonaissyvyys [m] Jään paksuus [m] Lumen paksuus [m] L1 Luodonjärvi (Bockholmskanalen) L ,5 3,,, KaK L2 Luodonjärvi (Purmonjoki) L ,55 4,,, KaK L3 Luodonjärvi (Ähtävänjoki) L , 3,3,, KaK L4 Luodonjärvi (Kruunupyynjoki alaosa) L ,5 3,4,, KaK L5 Luodonjärvi (Gertruds) L , 7,1,, KaK L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,7 2,7,, KaK L9 Luodonjärvi (Kalvholmsfjärden) L , 1,6,, KaK L1 Luodonjärvi (Mörtgrundet) L ,8 4,1,, KaK L11 Luodonjärvi (Admiral) L ,8 3,4,, KaK Ö1 Ojanjärvi (Jouxfjärden) Ö ,6 1,6,, KaK Ö2 Ojanjärvi (Boholmskanalen) Ö ,6 1,7,, KaK Ö3 Ojanjärvi (Bredviken södra) Ö ,7 1,6,, KaK Ö4 Ojanjärvi (Bredviken norra) Ö ,1 6,7,, KaK Ö5 Ojanjärvi (Bysundet) Ö ,8 7,3,, KaK Ö6 Ojanjärvi (Träskminnsviken) Ö , 3,7,, KaK Ö7 Ojanjärvi (Larsmosjöns kanal) Ö ,5 2,,, KaK Näytteenottaja

55 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 LIITE/BILAGA 4.3 Luodonjärven vesistötarkkailu Kesäkuu Luodonjärven tarkkailun yhteistyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys [m] TC ph Väri Klorofylli-a Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Kenttämitt aus SFS 321:1979 SFS-EN ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 SFS-EN ISO :98 (modif.) Sis. men. J-46 Sis. men. J-42 Sis. men. J-4 Sis. men. J-41 * * * * * * * * C mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l L1 1m , 15,7 6, L1--2m ,8 L2 1m , 13,3 6, L2-2m ,2 L3 1m , 14,6 6, L3-2m ,3 L4 1m , 13,4 6, L4-2m ,8 L5 1m , 13,7 6, L5-2m ,2 L6A 1m , 15,7 6, L6A -2m ,9 L9 1m , 14,2 6, L9-2m ,9 L1 1m , 14,7 7, L1-2m ,2 L11 1m , 14,4 7, L11-2m ,3 Ö1 1m , 14,5 6, Ö1-2m ,5 Ö2 1m , 17,1 6, Ö2-2m ,1 Ö3 1m , 15,6 7, Ö3-2m ,3 Ö4 1m , 14,5 7, Ö4-2m ,2 Ö5 1m , 15,3 6, Ö5-2m ,6 Ö6 1m , 14,8 6, Ö6-2m ,2 Ö7 1m , 14,2 6, Ö7-2m ,5 11,4

56 Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Lisätiedot Taustatiedot: Säätidot: Luodonjärven vedenkorkeus cm Lämpötila ast.c 2-22 ast.c Arja Palomäki Patoluukut: Tuulen nopeus 1-2 m/s 4- m/s ympäristöasiantuntija Hästgrundetin ja Gertrudin patoluukut kiinni Tuulen suunta S E Pilvisyys 2-3/8 4-5/8 Jakelu: Larsmo-Öjasjöns regleringsbolag UPM Pietarsaari Miljövårdsmyndigheten i Larsmo Öjanjärven säännöstely-yhtiö Miljövårdsmyndigheten i Jakobstad Miljövårdsmyndigheten i Karleby Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Miljövårdsmyndigheten i Pedersöre Norra svenska fiskeområdet Miljövårdsmyndigheten i Kronoby Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 LIITE/BILAGA 4.4 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Luodonjärven vesistötarkkailu Tarkkailukierros: Heinäkuu Tilaaja: Luodonjärven tarkkailun yhteistyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys [m] Kokonaissyvyys [m] Jään paksuus [m] Lumen paksuus [m] L1 Luodonjärvi (Bockholmskanalen) L ,5 3,1,, KaK L2 Luodonjärvi (Purmonjoki) L ,5 4,,, KaK L3 Luodonjärvi (Ähtävänjoki) L ,8 3,5,, KaK L4 Luodonjärvi (Kruunupyynjoki alaosa) L ,4 3,4,, KaK L5 Luodonjärvi (Gertruds) L , 6,8,, KaK L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,8 2,7,, KaK L9 Luodonjärvi (Kalvholmsfjärden) L , 9,9,, KaK L1 Luodonjärvi (Mörtgrundet) L ,9 3,9,, KaK L11 Luodonjärvi (Admiral) L , 3,2,, KaK Ö1 Ojanjärvi (Jouxfjärden) Ö ,5 1,6,, KaK Ö2 Ojanjärvi (Boholmskanalen) Ö ,5 1,7,, KaK Ö3 Ojanjärvi (Bredviken södra) Ö ,7 1,7,, KaK Ö4 Ojanjärvi (Bredviken norra) Ö ,8 6,6,, KaK Ö5 Ojanjärvi (Bysundet) Ö ,6 7,2,, KaK Ö6 Ojanjärvi (Träskminnsviken) Ö , 3,8,, KaK Ö7 Ojanjärvi (Larsmosjöns kanal) Ö ,6 1,8,, KaK Näytteenottaja

57 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 LIITE/BILAGA 4.4 Luodonjärven vesistötarkkailu Heinäkuu Luodonjärven tarkkailun yhteistyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys [m] TC ph Väri Klorofylli-a Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Kenttämitt aus SFS 321:1979 SFS-EN ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 SFS-EN ISO :98 (modif.) Sis. men. J-46 Sis. men. J-42 Sis. men. J-4 Sis. men. J-41 * * * * * * * * C mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l L1 1m , 16,7 6, L1--2m ,9 L2 1m , 16,1 6, L2-2m ,1 L3 1m , 17,2 6, L3-2m ,7 L4 1m , 16,8 6, L4-2m ,5 L5 1m , 17,1 6, L5-2m ,5 L6A 1m , 17,8 6, L6A -2m ,1 L9 1m , 17,9 6, L9-2m ,4 L1 1m , 17,7 6, L1-2m ,3 L11 1m , 16,9 6, L11-2m ,3 Ö1 1m , 17,2 6, Ö1-2m ,8 Ö2 1m , 16,8 6, Ö2-2m ,2 Ö3 1m , 18,1 6, Ö3-2m ,3 Ö4 1m , 17,1 6, Ö4-2m ,9 Ö5 1m , 17,2 6, Ö5-2m ,9 Ö6 1m , 17,3 6, Ö6-2m , Ö7 1m , 17, 6, Ö7-2m ,5 13,7

58 Lisätiedot Taustatiedot: Säätidot: Arja Palomäki Luodonjärven vedenkorkeus cm Lämpötila ast.c 16 ast.c ympäristöasiantuntija Patoluukut: Tuulen nopeus 2-11 m/s 3 m/s Hästgrundetin patoluukut kiinni, 8.9. Gertrudin toinen luukku auki Tuulen suunta W N Pilvisyys 2-6/8 2/8 Jakelu: Larsmo-Öjasjöns regleringsbolag UPM Pietarsaari Miljövårdsmyndigheten i Larsmo Öjanjärven säännöstely-yhtiö Miljövårdsmyndigheten i Jakobstad Miljövårdsmyndigheten i Karleby Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Miljövårdsmyndigheten i Pedersöre Norra svenska fiskeområdet Miljövårdsmyndigheten i Kronoby Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 LIITE/BILAGA 4.5 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Luodonjärven vesistötarkkailu Tarkkailukierros: Elokuu Tilaaja: Luodonjärven yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys [m] Kokonaissyvyys [m] Jään paksuus [m] Lumen paksuus [m] L1 Luodonjärvi (Bockholmskanalen) L ,5 2,6 KiKa L2 Luodonjärvi (Purmonjoki) L ,5 3,7 KiKa L3 Luodonjärvi (Ähtävänjoki) L ,1 2,7 KiKa L4 Luodonjärvi (Kruunupyynjoki alaosa) L ,4 3,3 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,7 7, KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,6 2,7 KiKa L9 Luodonjärvi (Kalvholmsfjärden) L ,8 1,2 KiKa L1 Luodonjärvi (Mörtgrundet) L ,8 4,1 KiKa L11 Luodonjärvi (Admiral) L ,8 3,5 KiKa Ö1 Ojanjärvi (Jouxfjärden) Ö ,5 1,7 KiKa Ö2 Ojanjärvi (Boholmskanalen) Ö ,5 1,7 KiKa Ö3 Ojanjärvi (Bredviken södra) Ö ,8 1,7 KiKa Ö4 Ojanjärvi (Bredviken norra) Ö ,8 6,6 KiKa Ö5 Ojanjärvi (Bysundet) Ö ,5 7,6 KiKa Ö6 Ojanjärvi (Träskminnsviken) Ö ,7 3,8 KiKa Ö7 Ojanjärvi (Larsmosjöns kanal) Ö ,5 1,8 KiKa S1 Sundbäckenin pumppaamo S ,4,4 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja

59 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 LIITE/BILAGA 4.5 Luodonjärven vesistötarkkailu Elokuu Luodonjärven yhteistarkkailutyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys [m] TC O2 liuk O2 kyll% Sameus Sähk.joht. Alkal. ph Väri CODMn Klorofylli-a E.coli Enterokokit Asidit. Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P SO4 Al Fe Mn Kenttä mittaus SFS-EN 25813:1 996 SFS-EN 25813:19 96 SFS-EN ISO 727:2 SFS-EN 27888:199 4 Sis. men. J-16 (ph 4,5, 4,2) SFS 321:1 979 SFS-EN ISO 7887:212, kompar. SFS 336:198 1 SFS 5772:1993 ISO SFS-EN ISO :2 SFS 35:19 81 SFS-EN ISO :98 (modif.) * * * * * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l µg/l mpn/1 pmy/1 ml mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l ml L1 1m , 12 7, ,8,2 6, , L1--2m ,6 L2 1m , 12,3 8, ,7,15 6, , , L2-2m , L3 1m , 13,5 9, ,5,19 6, , , L3-2m ,8 L4 1m , 12,2 8, ,7,16 6, , , L4-2m ,9 L5 1m , 14,6 8,1 8 4,9 8,3,15 6,7 3 3, , L5 3m ,5 14,5 8,1 79 4,8 8,4,15 6,7 3 3, , L5 5m , 14, ,7 8,3,15 6,7 3 3, , L5-2m ,2 L6A 1m , 13,7 7,8 75 7,6 9,7,15 6, , , L6A -2m ,9 L9 1m , 14,3 8,3 81 5,4 8,3,15 6, , , L9 5m ,1 14,2 8,4 82 5,6 8,3,17 6, , , L9 9,5m ,2 14,2 8,3 81 5,6 8,3,15 6, , , L9-2m ,8 L1 1m , 14,4 8,4 82 4,7 8,3,14 6, , L1 3,3m ,1 14,3 8,6 84 4,6 8,3,14 6, , , L1-2m ,3 L11 1m , 14,5 8,7 85 5,2 8,,16 6, , , L11 3m ,5 14,4 8,6 84 5,1 8,1,16 6, , , L11-2m ,9 Ö1 1m , 13,1 8, ,8,15 6, , , Ö1-2m ,7 Ö2 1m , 13,4 6, ,8,16 6, , , Ö2-2m ,2 Ö3 1m , 13,8 8,7 84 4,8 12,7,2 6, , , Ö3-2m ,8 Ö4 1m , 14,2 8,7 85 4,2 12,7,19 6, , , Ö4 3m ,3 14,2 8,7 85 4,3 12,7,19 6, , , Ö4 5 m ,6 14,1 8,7 85 4,3 12,7,19 7, 23 21, Ö4-2m ,6 Ö5 1m , 14,4 6, ,,16 6, , , Ö5 4m ,8 14,3 6, ,,15 6,4 55 4, , Ö5 6m ,6 14,2 6, ,,15 6,5 6 41, , Ö5-2m , Ö6 1m , 14,2 8,3 81 4,8 1,8,18 6, , , Ö6-2m ,6 Ö7 1m , 13 8, ,8,14 6, , Ö7-2m ,3 S ,2 1, ,5,37 5,2, Sis. men. J- 46 Sis. men. J-42 Sis. men. J- 4 Sis. men. J- 41 SFS-EN ISO 134:2 9 SFS-EN ISO 11885:9 modif. SFS-EN ISO 11885:9 modif. SFS-EN ISO 11885:9 modif.

60 Lisätiedot Taustatiedot: Säätidot: Arja Palomäki Luodonjärven vedenkorkeus cm Lämpötila 16 ast.c 18-2 ast.c ympäristöasiantuntija Patoluukut: Tuulen nopeus -4 m/s 3 m/s Hästgrundetin patoluukut kiinni, Gertrudin toinen luukku auki Tuulen suunta E-SE N Pilvisyys 8/8 /8 Jakelu: Larsmo-Öjasjöns regleringsbolag UPM Pietarsaari Miljövårdsmyndigheten i Larsmo Öjanjärven säännöstely-yhtiö Miljövårdsmyndigheten i Jakobstad Miljövårdsmyndigheten i Karleby Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Miljövårdsmyndigheten i Pedersöre Norra svenska fiskeområdet Miljövårdsmyndigheten i Kronoby Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 LIITE/BILAGA 4.6 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Luodonjärven vesistötarkkailu Tarkkailukierros: Viikko 34 Tilaaja: Luodonjärven yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys [m] Kokonaissyvyys [m] Jään paksuus [m] Lumen paksuus [m] L1 Luodonjärvi (Bockholmskanalen) L ,2 2, Juh L2 Luodonjärvi (Purmonjoki) L ,2 3, Juh L3 Luodonjärvi (Ähtävänjoki) L ,2 3, Juh L4 Luodonjärvi (Kruunupyynjoki alaosa) L ,2 2, Juh L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,6 6,8 Juh L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,4 2,7 Juh L9 Luodonjärvi (Kalvholmsfjärden) L ,6 1,2 Juh L1 Luodonjärvi (Mörtgrundet) L ,6 4, Juh L11 Luodonjärvi (Admiral) L ,6 3,5 Juh Ö1 Ojanjärvi (Jouxfjärden) Ö ,4 1,6 Juh Ö2 Ojanjärvi (Boholmskanalen) Ö ,3 1,8 Juh Ö3 Ojanjärvi (Bredviken södra) Ö ,5 1,7 Juh Ö4 Ojanjärvi (Bredviken norra) Ö ,9 6,6 Juh Ö5 Ojanjärvi (Bysundet) Ö ,4 7,1 Juh Ö6 Ojanjärvi (Träskminnsviken) Ö ,5 3,8 Juh Ö7 Ojanjärvi (Larsmosjöns kanal) Ö ,4 1,9 Juh Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja

61 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 LIITE/BILAGA 4.6 Luodonjärven vesistötarkkailu Viikko 34 Luodonjärven yhteistarkkailutyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys [m] TC ph Väri Klorofylli-a Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Kenttämitt aus SFS 321:1979 SFS-EN ISO 7887:212, komparaattori SFS 5772:1993 SFS-EN ISO :98 (modif.) Sis. men. J-46 Sis. men. J-42 Sis. men. J-4 Sis. men. J-41 * * * * * * * * C mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l L1 1m , 16, 5, L1--2m ,3 L2 1m , 16,1 5, L2-2m ,4 L3 1m ,2 6, L3-2m , 2,2 L4 1m , 15,8 6, L4-2m ,8 L5 1m , 16,1 6, L5-2m ,6 L6A 1m , 16,1 6, L6A -2m ,4 L9 1m , 16,1 6, L9-2m , L1 1m , 16,2 6, L1-2m ,1 L11 1m , 16,1 6, L11-2m ,1 Ö1 1m , 16,2 6, Ö1-2m , Ö2 1m , 16,7 6, Ö2-2m ,9 Ö3 1m , 16,3 6, Ö3-2m ,6 Ö4 1m , 16,6 7, Ö4-2m , Ö5 1m , 16,4 6, Ö5-2m ,7 Ö6 1m , 16,7 6, Ö6-2m ,2 Ö7 1m , 16, 6, Ö7-2m ,8

62 Lisätiedot Taustatiedot: Säätidot: Kirjoita pvm Arja Palomäki Luodonjärven vedenkorkeus cm Lämpötila 6 ast.c 5-6 ast.c ympäristöasiantuntija Patoluukut: Tuulen nopeus 1-6 m/s 2-3 m/s Hästgrundetin ja Gertrudin kaikki patoluukut kiinni Tuulen suunta S S Pilvisyys 8/8 4-6/8 Jakelu: Larsmo-Öjasjöns regleringsbolag UPM Pietarsaari Miljövårdsmyndigheten i Larsmo Öjanjärven säännöstely-yhtiö Miljövårdsmyndigheten i Jakobstad Miljövårdsmyndigheten i Karleby Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Miljövårdsmyndigheten i Pedersöre Norra svenska fiskeområdet Miljövårdsmyndigheten i Kronoby Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 LIITE/BILAGA 4.7 TUTKIMUSTODISTUS 216E Tarkkailu: Luodonjärven vesistötarkkailu Tarkkailukierros: Lokakuu Tilaaja: Luodonjärven yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys [m] Kokonaissyvyys [m] Jään paksuus [m] Lumen paksuus [m] L1 Luodonjärvi (Bockholmskanalen) L ,5 2,5 KiKa L2 Luodonjärvi (Purmonjoki) L ,5 3,7 KiKa L3 Luodonjärvi (Ähtävänjoki) L ,1 2,7 KiKa L4 Luodonjärvi (Kruunupyynjoki alaosa) L ,5 3,1 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L ,8 7, KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A ,9 2,9 KiKa L9 Luodonjärvi (Kalvholmsfjärden) L ,9 1,4 KiKa L1 Luodonjärvi (Mörtgrundet) L ,1 4,1 KiKa L11 Luodonjärvi (Admiral) L ,1 3,5 KiKa Ö1 Ojanjärvi (Jouxfjärden) Ö ,5 1,7 KiKa Ö2 Ojanjärvi (Boholmskanalen) Ö ,6 1,7 KiKa Ö3 Ojanjärvi (Bredviken södra) Ö ,9 1,7 KiKa Ö4 Ojanjärvi (Bredviken norra) Ö , 6,6 KiKa Ö5 Ojanjärvi (Bysundet) Ö ,9 7,6 KiKa Ö6 Ojanjärvi (Träskminnsviken) Ö ,8 3,7 KiKa Ö7 Ojanjärvi (Larsmosjöns kanal) Ö ,6 1,9 KiKa S1 Sundbäckenin pumppaamo S ,4,4 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja

63 Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI Sivu 1/1 Luodonjärven vesistötarkkailu Lokakuu Luodonjärven yhteistarkkailutyöryhmä 216E Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys [m] TC O2 liuk O2 kyll% Sameus Sähk.joht. Alkal. ph Väri CODMn Klorofylli-a E.coli Enterokokit Asidit. Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P SO4 Al Fe Mn Kenttäm ittaus SFS-EN 25813:1 996 SFS-EN 25813: 1996 SFS-EN ISO 727-1:216 SFS-EN 27888: 1994 Sis. men. J- 16 (ph 4,5, 4,2) SFS 321: 1979 SFS-EN ISO 7887:212, komparaattori SFS 336: 1981 SFS 5772:1993 ISO SFS-EN ISO :2 SFS 35: 1981 SFS-EN ISO :98 Sis. men. J-46 Sis. men. J-42 Sis. men. J-4 Sis. men. J-41 SFS-EN ISO 134:29 * * * * * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l µg/l mpn/1 pmy/1 ml mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l ml L1 1m , 4,2 1, ,3,33 6, , , L1--2m ,5 L2 1m , 4,7 11, ,,19 6, , , L2-2m ,1 L3 1m , 5,1 11,7 91 3,3 6,7,27 6, , , L3-2m ,1 L4 1m , 4,7 11, ,3,21 6, , , L4-2m ,2 L5 1m , 6,3 1,4 84 4,2 8,8,15 6, , , L5 3m ,5 6,3 1,2 82 4,1 8,8,69 6, , , L5 5m , 6,3 1,3 83 4,2 8,8,16 6, , , L5-2m ,9 L6A 1m , 5,2 1,9 85 7,3 9,2,22 6, , , L6A -2m ,1 L9 1m , 5,9 1,5 84 4,2 8,8,19 6, , , L9 5m ,2 5,9 1,6 85 4,3 8,8,19 6, , , L9 9,5m ,4 5,9 1,6 85 4,3 8,8,19 6, , , L9-2m ,2 L1 1m , 5,7 1,8 86 3,9 8,5,17 6, , , L1 3,3m ,1 5,7 11, 87 3,9 8,5,18 6, , , L1-2m ,6 L11 1m , 5,5 1,9 86 4,8 8,3,18 6, , , L11 3m ,5 5,5 11, 87 4,9 8,3,18 6, , , L11-2m ,7 Ö1 1m , 4,7 11,2 87 9,8 1,2,2 6, , , Ö1-2m ,1 Ö2 1m , 4,8 1,5 82 7,3 9,7,18 6, , , Ö2-2m ,4 Ö3 1m , 5,5 1,9 86 4,2 12,6,19 6, , , Ö3-2m ,7 Ö4 1m , 5,7 1,7 85 3,9 12,8,21 6, , , Ö4 3m ,3 5,7 1,8 86 4, 12,8,2 6, , , Ö4 5 m ,6 5,7 1,8 86 4, 12,8,19 6, , , Ö4-2m ,9 Ö5 1m , 5,2 1, 79 7,9 9,5,17 6,7 33 3, , Ö5 4m ,8 5,2 1,1 79 7,9 9,5,2 6,6 33 3, , Ö5 6m ,6 5,2 1, 79 7,9 9,5,21 6,7 33 3, , Ö5-2m ,8 Ö6 1m , 5,3 1,5 83 5,9 1,4,17 6, , , Ö6-2m ,4 Ö7 1m , 4,5 11, ,7,2 6, , , Ö7-2m ,4 S ,2 5,2 1,9 52,2,74 5,4, SFS-EN ISO 11885:9 modif. SFS-EN ISO 11885:9 modif. SFS-EN ISO 11885:9 modif. LIITE/BILAGA 4.7

64 LIITE/BILAGA 5.1 Raakavesi Pietarsaaren tehtaat Alkuaika: Loppuaika: :: :: Tulostettu: :52 71.PH 71.C 71.KMN 71.FE 71.MN 71.AL 71.NA 71.CL 71.SO4 71.SI 71.COL ph Johtokyky KMnO4- kulut. Rauta Mangaani Alumiini Natrium Kloridi Sulfaatti Silikaatti Väri Alaraja: Yläraja: ms/m mg/l mg/l mg/l,,3 mg/l, 5, mg/l mg/l mg/l, 4, ,6 9,1 13, 2,5,14 4,1 5,4 2,5 12,4 17, ,6 9,4 13,,14,82 5, ,6 9,5 134,,14 5, ,6 9,8 132,,17 5, ,6 1, 136, 2,7,16 6,3 22,6 12,86 19, ,6 1,2 14,,18,66 5,3 7, ,7 9,8 13,,15 6, ,6 1, 135,,16 5, ,7 9,9 126,,15 5, ,9 9,4 12, 2,4,13 5,4 19, 11,3 17, ,8 9,5 122,,13,51 4,7 5, ,8 9,6 122,,14 5, ,8 9,4 12,, ,8 9,4 113,,13 5, ,9 9,8 114, 2,2,12 5,3 17,9 9,96 162, ,9 9,1 113,,12,55 4,7 5, ,9 9,2 113,,12 5, ,8 1,3 116,,15 6, ,8 1, 114,,14 6, mg/l, 15, mgpt/l Minimi*: 5,6 9,1 113, 2,2,12,51 Maksimi*: Hajonta*: Keskiarvo*: Summa: 5,9,12 5,74 19, 1,3,36 9,65 183,4 14, 9,2 124,21 236, 2,7,21 2,45 9,8,18,2,14 2,7,82,14,63 2,53 4,1 5,3,49 4,7 18,8 5, 7,1,52 5,77 19,6 17,9 22,6 2,3 2, 8, 9,96 12,86 1,25 11,47 45,88 162, 19, 11,94 173, 692, * Laskettu kaikista aikavälin arvoista!

65 LIITE/BILAGA 5.2 Raakavesi Pietarsaaren tehtaat Alkuaika: Loppuaika: :: :: Tulostettu: :33 71.PH 71.C 71.KMN 71.FE 71.MN 71.AL 71.NA 71.CL 71.SO4 71.SI 71.COL ph Johtokyky KMnO4- kulut. Rauta Mangaani Alumiini Natrium Kloridi Sulfaatti Silikaatti Väri ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mgpt/l Alaraja: Yläraja:,,3, 5,, 4,, 15, , 8,7 13, 2,,1 5,9 15,7 8,58 146, , 8,6 14,,1,48 4,5 5, , 9,4 15,,11 6, , 8,6 99, 5, , 8,9 98,,1 5, , 8,4 97, 1,9,9 5, 14,9 8,18 128, , 8,4 96,,9,35 4,5 5, , 9,5 97,,12 6, ,1 9,5 94,,12 6, ,1 1,1 86,,14 7, ,1 8,6 78, 2,1,1 5, 7, 13,2 6,75 13, ,1 7,6 77,,7,27 5, ,1 7,5 76,,7 5, , 8,3 8,,1 5, , 8, 81,,1 5, ,1 7,7 87, 2,1,8 5,2 12,9 7,15 128, ,1 7,7 88,,8,39 4, 5, , 7,9 89,,9 5, , 7,9 87,,9 4, , 8,1,1 5, ,1 8,4 87, 2,,1 5,9 13,8 7,84 11, Minimi*: 6, 7,5 76, 1,9,7,27 Maksimi*: Hajonta*: Keskiarvo*: Summa: 6,1,5 6,4 126,8 1,1,7 8,47 177,8 15, 9,1 9, , 2,1,8 2,2 1,1,14,2,1 2,5,48,9,37 1,49 4, 5,,41 4,5 18, 4,9 7,4,65 5,76 12,9 12,9 15,7 1,18 14,1 7,5 6,75 8,58,75 7,7 38,51 11, 146, 12,76 128,4 642, * Laskettu kaikista aikavälin arvoista!

66 LIITE/BILAGA 5.3 Raakavesi Pietarsaaren tehtaat Alkuaika: Loppuaika: :: :: Tulostettu: :49 71.PH 71.C 71.KMN 71.FE 71.MN 71.AL 71.NA 71.CL 71.SO4 71.SI 71.COL ph Johtokyky KMnO4- kulut. Rauta Mangaani Alumiini Natrium Kloridi Sulfaatti Silikaatti Väri ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Alaraja: Yläraja:,,3, 5,, 4, ,1 7,8 85,,8,39 4,1 5, ,1 7,8 87,,8 5, ,1 7,8 87,,8 5, ,2 7,8 86, 1,8,8 4,8 12,5 8,5 116, ,1 7,8 81,,7,15 4,1 5, ,2 7,7 85,,7 4, ,1 7,8 84,,7,36 5, ,1 7,8 81,,7 5, ,1 8,7 87, 2,4,1 5,7 15,3 8,55 138, ,1 8,8 87,,11,35 5, 5, ,1 8,7 86,,11 5, ,2 8,4 84,,1 5, ,2 8,5 82,,1 5, ,1 9, 86, 2,5,12 6,1 15,8 8,95 144, ,1 9,1 84,,12,44 5,5 6, ,1 9,3 82,,13 6, ,1 9,6 83,,13 6, ,1 8,9 81, 2,5,11,36 5,4 6,7 15,9 136, ,2 9, 83,,13 6,4 9, ,2 9,2 82,,16 6,8 mg/l, 15, mgpt/l Minimi*: 6,1 7,7 81, 1,8,7,15 Maksimi*: Hajonta*: Keskiarvo*: Summa: 6,2,5 6,13 122,6 9,6,63 8,48 169,5 87, 2,18 84, , 2,5,34 2,3 9,2,16,2,1 2,,44,1,34 2,5 4,1 5,5,68 4,82 24,1 4,8 6,8,63 5,77 115,3 12,5 15,9 1,6 14,88 59,5 8,5 9,44,59 8,75 34,99 116, 144, 12,15 133,5 534, * Laskettu kaikista aikavälin arvoista!

67 LIITE/BILAGA 5.4 Raakavesi Pietarsaaren tehtaat Alkuaika: Loppuaika: :: :: Tulostettu: :39 71.PH 71.C 71.KMN 71.FE 71.MN 71.AL 71.NA 71.CL 71.SO4 71.SI 71.COL ph Johtokyky KMnO4- kulut. Rauta Mangaani Alumiini Natrium Kloridi Sulfaatti Silikaatti Väri ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Alaraja: Yläraja:,,3, 5,, 4, ,1 8,5 83,,15 6, , 7,5 96, 2,4,13 5,1 12,4 8,46 164, , 7,5 97,,13,69 3,9 5, , 7,5 98,,13 5, ,9 7,9 96,,15 5, ,9 8,2 97,,17 5, ,8 7,2 112, 3,3,16 4,8 12,8 9,44 2, ,8 7, 11,,16,63 5, ,8 6,8 11,,15 4, ,8 6,9 19,,15 3,4 4, ,8 7,5 13,,18 4, ,9 7,4 11, 2,9,15 5, 13,1 9,25 174, ,9 7,2 14,,16,58 3,8 5, , 7,7 99,,18 5, ,9 7,4 92,,15 4, ,9 8, 95,,18 5, , 7,7 96, 3,2,46 5,8 14,9 9,81 164, ,8 7,7 98,,15,52 4, 5, ,2 7,8 91,,15 4, ,1 8,4 91,,17 5, ,,18 6, mg/l, 15, mgpt/l Minimi*: 5,8 6,8 83, 2,4,13,52 Maksimi*: Hajonta*: Keskiarvo*: Summa: 6,2,12 5,94 124,7 8,7,51 7,64 16,5 112, 7,33 98,62 271, 3,3,4 2,95 11,8,46,9,18 3,59,69,7,61 2,42 3,4 4,,26 3,78 15,1 4,2 6,1,49 5,19 18,9 12,4 14,9 1,1 13,3 53,2 8,46 9,81,57 9,24 36,96 164, 2, 17, 175,5 72, * Laskettu kaikista aikavälin arvoista!

68 LIITE/BILAGA 5.5 Raakavesi Pietarsaaren tehtaat Alkuaika: Loppuaika: :: :: Tulostettu: :55 71.PH 71.C 71.KMN 71.FE 71.MN 71.AL 71.NA 71.CL 71.SO4 71.SI 71.COL ph Johtokyky KMnO4- kulut. Rauta Mangaani Alumiini Natrium Kloridi Sulfaatti Silikaatti Väri Alaraja: Yläraja: ms/m mg/l mg/l mg/l,,3 mg/l, 5, mg/l mg/l mg/l, 4, ,9 8,2 17, 3,4,17 4,9 16,9 1,43 186, ,9 8,1 18,,17,73 4,1 4, ,9 8,1 11,,18 4, ,9 8,2 11,,18 4, , 8,8 11, 2,8,2 6,1 17,8 9,73 176, , 8,5 98,,2,59 4,6 5, ,1 7,6 96,,15 5, ,1 7,9 95,,18 5, ,1 7,8 94,,17 5, ,1 8,1 92, 2,5,17 5,2 16,8 8,66 152, ,2 7,8 91,,16,35 4,3 5, ,2 8,1 93,,16 5, ,2 8,2 87,,17 5, ,2 8, 87,,16 4, ,2 8,5 93, 2,4,16 4,5 5,6 17, 7,46 154, ,3 8,1 89,,14,41 5, ,2 8,1 93,,14 5, ,3 8,5 87,,15 6, ,3 7,4 83,,12 4, 4, ,3 8,1 88, 2,2,13 5,5 15,5 5,9 146, ,3 8,1 9,,12,8 4,7 5,3 mg/l, 15, mgpt/l Minimi*: 5,9 7,4 83, 2,2,12,8 Maksimi*: Hajonta*: Keskiarvo*: Summa: 6,3,15 6,13 128,7 8,8,31 8,1 17,2 11, 8,4 94, , 3,4,47 2,66 13,3,2,2,16 3,39,73,25,43 2,16 4, 4,7,28 4,37 26,2 4,6 6,1,45 5,35 112,3 15,5 17,8,83 16,8 84, 5,9 1,43 1,81 8,44 42,18 146, 186, 17,24 162,8 814, * Laskettu kaikista aikavälin arvoista!

69 LIITE/BILAGA 5.6 Raakavesi Pietarsaaren tehtaat Alkuaika: Loppuaika: :: :: Tulostettu: :23 71.PH 71.C 71.KMN 71.FE 71.MN 71.AL 71.NA 71.CL 71.SO4 71.SI 71.COL ph Johtokyky KMnO4- kulut. Rauta Mangaani Alumiini Natrium Kloridi Sulfaatti Silikaatti Väri ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Alaraja: Yläraja: 1, 9,,,3, 5,, 4, ,2 8,4 93,,13 6, ,2 8,7 94,,14 6, ,2 8,5 91,,13 5, ,4 8,1 89, 2,2,9 5,5 15, 5,26 136, ,4 8, 85,,8,31 4,8 5, ,4 8,1 86,,8 5, ,5 8,2 85,,8 6, ,5 8, 84,,7 5, ,5 7,5 8, 2,1,8 5, 12,1 3,18 124, ,5 7,5 81,,8,3 4,5 5, ,5 7,9 86,,7 5, ,5 8,2 85,,7 6, ,4 8,7 89,,8 6, ,3 9,2 92, 2,6,1 6,6 16, 5,96 15, ,2 8,8 15,,13,31 5,4 6, , 8,7 12,,15 6, ,9 8,6 129,,18 5, ,9 8,6 131, 2,8,21 5,2 16,4 7,2 2, , 8,3 119,,17,54 4,2 4, , 8,6 12,,19 5, , 8,6 116,,19 5,7 mg/l, 15, mgpt/l Minimi*: 5,9 7,5 8, 2,1,7,3 Maksimi*: Hajonta*: Keskiarvo*: Summa: 6,5,22 6,26 131,5 9,2,43 8,34 175,2 131, 16,92 98,1 26, 2,8,33 2,43 9,7,21,5,12 2,5,54,12,37 1,46 4,2 5,4,51 4,73 18,9 4,8 6,6,47 5,72 12,1 12,1 16,4 1,94 14,88 59,5 3,18 7,2 1,68 5,4 21,59 124, 2, 33,4 152,5 61, * Laskettu kaikista aikavälin arvoista!

70 LIITE/BILAGA 5.7 Raakavesi Pietarsaaren tehtaat Alkuaika: Loppuaika: :: :: Tulostettu: :4 71.PH 71.C 71.KMN 71.FE 71.MN 71.AL 71.NA 71.CL 71.SO4 71.SI 71.COL ph Johtokyky KMnO4- k l t Rauta Mangaani Alumiini Natrium Kloridi Sulfaatti Silikaatti Väri ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Alaraja: Yläraja: 1, 9,,,3, 5,, 4, , 8,6 113,,2 5, ,2 8,8 11, 2,8,2 5,7 16,2 6,51 174, ,1 8,9 111,,21,5 5,3 6, ,2 9,2 111,,21 6, ,2 8,7 16,,18 5, ,2 8,4 13,,17 5, ,2 9,3 111, 3,5,17 6, 17,2 6,82 24, ,2 9,4 111,,18,51 5,2 6, ,2 9, 111,,17 5, ,2 9,1 19,,17 5, ,2 9,1 18,,19 5, ,1 6,7 12, 3,5,2 5,5 15,3 7, ,1 6,5 126,,2,28 4,2 4,9 226, ,1 8,4 135,,21 4, ,9 8,1 138,,21 4, ,2 6,7 121,,2 4, ,1 6,7 136, 3,5,22 4,8 13,3 6,25 224, ,2 8,1 126,,19 4,8 5, ,9 7,3 118,,2 4, ,2 7,5 115, 4, ,2 7,5 116,,21 4, mg/l, 15, mgpt/l Minimi*: 5,9 6,5 13, 2,8,17,28 Maksimi*: Hajonta*: Keskiarvo*: Summa: 6,2,1 6,14 128,9 9,4,97 8,19 172, 138, 1,6 116,9 2455, 3,5,35 3,33 13,3,22,2,19 3,88,51,11,43 1,71 4,2 5,3,5 4,88 19,5 4,1 6,3,7 5,33 111,9 13,3 17,2 1,66 15,5 62, 6,25 7,9,37 6,67 26,67 174, 226, 24,14 27, 828, * Laskettu kaikista aikavälin arvoista!

71 LIITE/BILAGA 5.8 Raakavesi Pietarsaaren tehtaat Alkuaika: Loppuaika: :: :: Tulostettu: :6 71.PH 71.C 71.KMN 71.FE 71.MN 71.AL 71.NA 71.CL 71.SO4 71.SI 71.COL ph Johtokyky KMnO4- kulut. Rauta Mangaani Alumiini Natrium Kloridi Sulfaatti Silikaatti Väri ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mgpt/l Alaraja: Yläraja: 1, 9,,,3, 5,, 4,, 15, ,1 7,4 115, 3,4,46 5,1 11, 3,98 22, ,3 7, 11,,16 3,9 4, ,3 7,5 15,,16 4, ,3 7,5 15,,16,27 4, ,3 7,4 112,,16 4, ,3 7,7 14, 3,7,17 5,9 11,3 5,29 19, ,4 7,5 17,,16,49 4,2 4, ,4 8,8 18,,16 8, ,3 7,6 16,,16 4, ,3 7,6 14,,14 5, ,5 9,2 16, 3,8,14 6,8 12,4 6,16 28, ,3 9, 117,,14,46 5,5 6, ,3 8,5 121,,14 5, ,2 8, 119,,14 5, ,2 8,3 123,, ,1 8,3 13, 3,7,16 5,4 14, 7,56 226, ,2 8,8 124,,15,51 5, ,1 8,7 13,,17 4,4 5, , 9,2 142,,19 6, , 9,4 145,,21 6, ,1 8,5 139, 3,9,18 4,9 14,9 1,32 244, ,1 8,5 143,,18,58 4,5 5, ,1 8,6 137,,18 5,1 Minimi*: 6, 7, 14, 3,4,14,27 Maksimi*: Hajonta*: Keskiarvo*: Summa: 6,5,13 6,23 143,2 9,4,7 8,22 189, 145, 14,11 119, , 3,9,19 3,7 18,5,46,6,17 4,1,58,12,46 2,31 3,9 5,5,6 4,5 22,5 4,2 8,1,9 5,42 119,2 11, 14,9 1,69 12,72 63,6 3,98 1,32 2,42 6,66 33,31 19, 244, 21,21 214, 17, * Laskettu kaikista aikavälin arvoista!

72 LIITE/BILAGA 5.9 Raakavesi Pietarsaaren tehtaat Alkuaika: Loppuaika: :: :: Tulostettu: :1 71.PH 71.C 71.KMN 71.FE 71.MN 71.AL 71.NA 71.CL 71.SO4 71.SI 71.COL ph Johtokyky KMnO4- Rauta Mangaani Alumiini Natrium Kloridi Sulfaatti Silikaatti Väri ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Alaraja: Yläraja: 1, 9,,,3, 5,, 4, , 8,8 141,,19 5, ,1 8,9 139,,18 5, ,1 9, 13, 3,7,17 6, 16,3 9,69 234, ,1 9,4,18,57 5,7 6, ,1 9,5 133,,17 6, ,2 9,5 128,,16 6, ,1 9,8 136,,18 6, ,2 9,9 125, 4,,16 7,3 17,7 9,86 226, ,2 9,6 122,,14,55 6, ,2 9,9 122,,15 6, ,2 9,9 119,,15 6,2 7, ,2 9,8 122,,14 7, ,2 9,8 118, 4,1,13 7, 17,6 9,45 216, ,2 9,9 116,,12,47 6, 7, ,3 1,1 115,,13 7, ,3 1,1 118,,12 7, ,2 1,1 116,,12 7, ,3 1,2 11, 4,,1 8,5 17,6 8,76 21, ,3 1,1 16,,1,49 6,6 7, ,3 1,3 112,,11 7, ,4 1,7 111,,1 7, ,4 9, 97,,8 6,5 mg/l, 15, mgpt/l Minimi*: 6, 8,8 97, 3,7,8,47 Maksimi*: Hajonta*: Keskiarvo*: Summa: 6,4,1 6,21 136,6 1,7,49 9,74 214,3 141, 11,17 121,36 267, 4,1,17 3,95 15,8,19,3,14 3,8,57,5,52 2,7 5,7 6,6,38 6,13 24,5 5,3 8,5,72 6,94 152,7 16,3 17,7,67 17,3 69,2 8,76 9,86,48 9,44 37,76 21, 234, 1,63 221,5 886, * Laskettu kaikista aikavälin arvoista!

73 LIITE/BILAGA 5.1 Raakavesi Pietarsaaren tehtaat Alkuaika: Loppuaika: :: :: Tulostettu: :25 71.PH 71.C 71.KMN 71.FE 71.MN 71.AL 71.NA 71.CL 71.SO4 71.SI 71.COL ph Johtokyky KMnO4- Rauta Mangaani Alumiini Natrium Kloridi Sulfaatti Silikaatti Väri Alaraja: Yläraja: ms/m mg/l 1, 9, mg/l mg/l,,3 mg/l, 5, mg/l mg/l mg/l, 4, ,5 1,2 14, 4,2,1 7,6 16,9 7,31 28, ,5 9,4 93,,8,34 5,5 6, ,5 9, 93,,8 6, ,4 9,1 96,,8 6, ,5 9,3 95,,8 7, ,5 9,2 118,,7 6,5 15,7 7, ,5 9,2 98, 3,5,7,36 5,9 7, 186, ,5 9,2 92,,7 7, ,5 9,5 1,,7 6, ,4 9,5 95,,7 6, ,5 1,5 1, 4,1,9 7,7 18,1 9,16 2, ,4 1, 11,,9,46 6,5 7, ,5 1, 99,,8 7, ,4 1, 99,,9 7, ,4 1, 1,,9 7, ,5 8,8 91, 3,,7 5,4 6, 14,9 6,85 164, ,6 8,7 91,,6,37 5, ,5 8,6 91,,6 5, ,4 9,8 96,,9 7, ,4 9,9 92,,8 7, mg/l, 15, mgpt/l Minimi*: 6,4 8,6 91, 3,,6,34 Maksimi*: Hajonta*: Keskiarvo*: Summa: 6,6,6 6,47 129,4 1,5,53 9,5 189,9 118, 6,25 97,2 1944, 4,2,56 3,7 14,8,1,1,8 1,53,46,5,38 1,52 5,4 6,5,5 5,83 23,3 5,6 7,9,64 6,87 137,4 14,9 18,1 1,4 16,4 65,6 6,85 9,16 1,3 7,64 3,56 164, 28, 19,28 189,5 758, * Laskettu kaikista aikavälin arvoista!

74 LIITE/BILAGA 5.11 Raakavesi Pietarsaaren tehtaat Alkuaika: Loppuaika: :: :: Tulostettu: :7 71.PH 71.C 71.KMN 71.FE 71.MN 71.AL 71.NA 71.CL 71.SO4 71.SI 71.COL ph Johtokyky KMnO4- Rauta Mangaani Alumiini Natrium Kloridi Sulfaatti Silikaatti Väri ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mgpt/l Alaraja: Yläraja: 1, 9,,,3, 5,, 4,, 15, ,6 9,1 88, 3,1,8,31 6,7 176, ,6 9,2 86,,7 6,6 7, ,5 8,7 83,,7 5,2 6,1 14, ,4 8,7 87,,7 6, ,4 9,8 9, 3,4,8 6,2 7,1 17,6 8,4 174, ,5 1,6 94,,9,36 7, ,4 1,1 91,,9 7, ,4 11, 96,,11 8, ,4 1,8 92,,1 8, ,4 1,5 93, 4,5,1 6,5 7,5 18,7 9,25 184, ,4 1,2 92,,9,37 7, ,3 11,4 96,,12 8, ,3 1,8 95,,11 8, ,2 11,1 98,,11 8, ,3 9,7 9, 2,9,9 5,8 6,7 16,4 8,48 17, ,2 1,1 93,,1,36 7, ,2 9,9 89,,11 7, ,1 9,7 9,,12 7, ,1 9,6 13,,12 6, ,1 9,4 113, 2,9,13 4,3 5,8 17, 1,6 182, ,8 1, 123,,17,61 6, ,8 9,7 119,,16 Minimi*: 5,8 8,7 83, 2,9,7,31 Maksimi*: Hajonta*: Keskiarvo*: Summa: 6,6,22 6,29 138,4 11,4,75 1, 22,1 123, 1,34 95,5 211, 4,5,67 3,36 16,8,17,3,1 2,28,61,12,4 2,1 4,3 6,5,87 5,6 28, 5,8 8,4,75 7,1 156,2 14,9 18,7 1,41 16,92 84,6 7,67 1,6,91 8,77 43,87 17, 184, 5,76 177,2 886, * Laskettu kaikista aikavälin arvoista!

75 LIITE/BILAGA 5.12 Raakavesi Pietarsaaren tehtaat Alkuaika: Loppuaika: :: :: Tulostettu: :34 71.PH 71.C 71.KMN 71.FE 71.MN 71.AL 71.NA 71.CL 71.SO4 71.SI 71.COL ph Johtokyky KMnO4- Rauta Mangaani Alumiini Natrium Kloridi Sulfaatti Silikaatti Väri ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Alaraja: Yläraja: 1, 9,,,3, 5,, 4, ,8 9,7 116,,15 6, ,8 9,8 123,,16 6, ,6 9,7 126, 3,1,25 6,5 11,95 186, ,6 1,4 128,,18 6,6 6,6 22, ,8 1,4 128,,18,71 6, ,8 1,9 122,,18 7, ,9 11, 119, 3,3,17 6, 6,9 24,4 13,95 196, ,8 11,2 115,,18,71 7, ,8 11,3 117,,18 7, ,9 11,2 117,,18 7, ,8 11,6 117,,18 7, ,9 11,8 116, 3,5,19 6,8 8, 25,9 14,73 188, ,9 11,5 112,,18,71 7, ,9 11,5 111,,18 7, , 11,1 16,,17 7, ,1 1,2 12,,15 6, ,1 1, 94, 2,9,13,46 6,1 19,7 152, ,1 9,9 97,,13 6,4 1, ,1 1,5 97,,17 6,1 6, ,1 1,9 97,,15 7, mg/l, 15, mgpt/l Minimi*: 5,6 9,7 94, 2,9,13,46 Maksimi*: Hajonta*: Keskiarvo*: Summa: 6,1,16 5,89 117,8 11,8,68 1,73 214,6 128, 1,78 113, 226, 3,5,26 3,2 12,8,25,3,17 3,41,71,12,65 2,59 6, 6,8,39 6,38 25,5 6,1 8,,52 6,95 138,9 19,7 25,9 2,71 23,3 92,1 1,7 14,73 1,84 12,83 51,33 152, 196, 19,49 18,5 722, * Laskettu kaikista aikavälin arvoista!

76 LIITE/BILAGA 6.1 Pintavesi analyysit KIP Service Oy Petri Passoja Tammikuu Tuote Pvm Lims nro. ph E-Coli Col Het-luku Clost.perf. Alkaliteetti Johtokyky Cl KMnO4 Väri Fe Mn Al Kovuus SiO2 CO2 SO4 NH4 pmy/ pmy/ pmy/ pmy/ mval/l ms/m mg/l mg/l mg Pt/l mg/l mg/l mg/l dh mg/l mg/l mg/l 1ml 1ml 1ml 1ml Pintavesi ,2, , 15, ,79,9,11 3,3 11,2 27 Pintavesi ,3, ,4 119, ,9,12, ,6 - Pintavesi ,4, ,3 18, ,82,9, Pintavesi ,1, ,3 133,4 45 2,91,13, Pintavesi ,1, ,1 13, ,82,13,21 2,8 12,5 27 Pintavesi ,, ,6 176,5 47 2,82,15,31 3,8 14,1 27 Pintavesi , , ,85,15,28 15,4 Pintavesi ,9, ,3 159, ,95,49,36 3, 14, Pintavesi , 432 3,2,18,37 Pintavesi , 13 9,6 149, 428 3,1,16,3 Pintavesi ,9, ,2 145, 416 2,9,16,27 Pintavesi , , 153, 441 3,7,17,32 Pintavesi ,3,23 17,4 17,5 68,5 24 2,1,1,12 6,32 min 5,9,21 13, 1 68,5 24 2,1,9,11 2,8 11,2 6,3 24, ka 6,1,23 14, , ,85,16,26 3,16 13,2 1,1 26 #JAKO/! 1 1 #JAKO/! <1 max 6,4,25 17, , ,1,49,37 3,8 14,8 15,4 27, Pintavesi analyysit KIP Service Oy Petri Passoja Helmikuu E-Coli Col Het-luku Clost.perf. Tuote Pvm Lims nro. ph Alkaliteetti Johtokyky Cl KMnO4 Väri Fe Mn Al Kovuus SiO2 CO2 SO4 NH4 pmy/ pmy/ pmy/ pmy/ mval/l ms/m mg/l mg/l mg Pt/l mg/l mg/l mg/l dh mg/l mg/l mg/l mg/l 1ml 1ml 1ml 1ml suositusarvot: 5-8 < 2 < 25 < 9 < 3 < 3 <,3 < 2 < 15 < 4 Pintavesi ,9, ,3 16, ,15,22,39 23 Pintavesi , ,6,29,4 Pintavesi , ,8,24, Pintavesi ,8, ,2 165, 462 2,94,22, Pintavesi , , ,12,25,37 Pintavesi ,9, ,9 145, ,21,21,34 2,7 15, Pintavesi , , 451 3,1,21,34 Pintavesi , , ,3,2,35 Pintavesi ,9, , 165, 447 3,5,2,34 Pintavesi , ,4 42 2,87,2,34 Pintavesi ,9, ,3 136, ,76,18,22 3,26 13, Pintavesi , ,9 38 2,83,18,26 22 Pintavesi , , ,86,18,2 21 Pintavesi ,9, ,3 136, 381 2,86,18,24 2 Pintavesi , , ,76,18,26 21 Pintavesi ,, ,8 129, ,8,16,28 3,47 13, Pintavesi , , ,87,17,9 Pintavesi ,9, ,2 123, ,84,16,17 22 Pintavesi ,9, ,6 122, ,92,18,26 11,7 22 min 5,8,2 12, 9, 122,5 362, 2,8,2,1 2,7 11,7 2, 22, ka 5,9,2 12,3 1,5 144, 413,6 2,9,2,3 3,1 13,5 21,7 22,3 max 6,1,2 13, 12,6 167,4 475, 3,2,3,4 3,5 15,8 24, 23,

77 LIITE/BILAGA 6.2 Pintavesi analyysit KIP Service Oy Petri Passoja Maaliskuu E-Coli Col Het-luku Clost.perf. Tuote Pvm Lims nro. ph Alkaliteetti Johtokyky Cl KMnO4 Väri Fe Mn Al Kovuus SiO2 CO2 SO4 NH4 pmy/ pmy/ pmy/ pmy/ mval/l ms/m mg/l mg/l mg Pt/l mg/l mg/l mg/l dh mg/l mg/l mg/l mg/l 1ml 1ml 1ml 1ml suositusarvot: 5-8 < 2 < 25 < 9 < 3 < 3 <,3 < 2 < 15 < 4 Pintavesi , 13 12,4 126, ,4,19,27-11 Pintavesi , 12 9,9 18, ,96,18,17 2,18 14, 23,9 21 Pintavesi , 12 1, 112,3 34 2,83,18, Pintavesi , ,2 11, ,8,17,16 2,14 13,2 24, Pintavesi ,1 12 9,8 15,1 33 2,69,21, Pintavesi , ,2 97, ,95,17,16 1,96 13,7 22, Pintavesi ,1-12 1,5 98, ,97,13, Pintavesi ,1-12 9,5 94, ,24,17,15 2,16 13,9 24,8 3 - Pintavesi ,1-12 1,3 95, ,95,17, min 6 12, 1 94, ,69,13,2 1,96 13,2 22,9 19 ka 6,1 #JAKO/! 12, , ,94,17,16 2,11 13,7 24,1 26 max 6, , ,24,21,27 2,18 14, 24,8 34 Pintavesi analyysit KIP Service Oy Petri Passoja Huhtikuu Tuote Pvm Lims nro. ph E-Coli Col Het-luku Clost.perf. Alkaliteetti Johtokyky Cl KMnO4 Väri Fe Mn Al Kovuus SiO2 CO2 SO4 NH4 pmy/ pmy/ pmy/ pmy/ mval/l ms/m mg/l mg/l mg Pt/l mg/l mg/l mg/l dh mg/l mg/l mg/l mg/l 1ml 1ml 1ml 1ml Pintavesi ,2 12 1,1 89, ,,18,2 2,63 12,2 2,2 33,7 < <1 Pintavesi , ,2 85,2 39 2,76,16,15 - Pintavesi ,2 11 9,7 71, ,32,15,11 1,74 9, Pintavesi ,1 1 1,5 67, ,4,13, Pintavesi ,3 1 8,4 54,2 21 1,87,1,9 1,25 7, Pintavesi ,4 1 1,5 66, 25 1,84,11, Pintavesi ,6 18 3, 68, ,15,14,8 1,84 9,4 6, Pintavesi , ,2 68, ,19,15, min 6,1 9,8 8 54,2 21 1,84,1,2 1,25 7, 6,2 25 ka 6,3 #JAKO/! 13, , ,27,14,8 1,87 9,3 12,6 31 < <1 max 6, , ,18,15 2,63 12,2 2,2 33

78 LIITE/BILAGA 6.3 Pintavesi analyysit Kip Service oy, Petri Passoja Toukokuu Tuote Pvm Lims nro. ph E-Coli Col Het-luku Clost.perf. Alkaliteetti Johtokyky Cl KMnO4 Väri Fe Mn Al Kovuus SiO2 CO2 SO4 NH4 pmy/ pmy/ pmy/ pmy/ mval/l ms/m mg/l mg/l mg Pt/l mg/l mg/l mg/l dh mg/l mg/l mg/l mg/l 1ml 1ml 1ml 1ml Pintavesi , ,7 64, ,23,11,2 2,17 9,52 4, 25 Pintavesi , ,8 64,4 25 2,19,1,4 Pintavesi , ,4 64,4 23 2,2,8,2 1,83 8,66-34 Pintavesi , ,8 63,1 21 2,19,9, Pintavesi , ,2 63,4 26 2,15,7,3 2,3 8, Pintavesi , ,2 65,9 26 2,17,5, Pintavesi , ,2 74, ,18,6,2 2,12 8,5 5,6 31 Pintavesi , , 78, 224 2,22,8 <, Pintavesi , ,7 59, ,22,9,5 1,99 7,88-29 min 6, ,5 23 2,15,5,2 1,8 7,9 4, 25, ka 6,6 #JAKO/! , ,19,8,3 2,1 8,5 5,1 3,8 max 6, ,23,11, Pintavesi analyysit Kip Service oy, Petri Passoja Kesäkuu Tuote Pvm Lims nro. ph E-Coli Col Het-luku Clost.perf. Alkaliteetti Johtokyky Cl KMnO4 Väri Fe Mn Al Kovuus SiO2 CO2 SO4 NH4 pmy/ pmy/ pmy/ pmy/ mval/l ms/m mg/l mg/l mg Pt/l mg/l mg/l mg/l dh mg/l mg/l mg/l mg/l 1ml 1ml 1ml 1ml Pintavesi , ,2 69, ,16,8,4-2 Pintavesi , ,8 68, ,28,9,3 1,75 7,1 3,4 Pintavesi , ,7 69, ,28,6, ,3 - - Pintavesi , ,5 72,6 25 2,28,8,4 1,83 6, Pintavesi , ,3 67, ,44,1, Pintavesi , ,8 73, ,26,11,2 1,66 5, Pintavesi ,5 12 1,2 76, ,13,8,2 Pintavesi ,6 1 1,4 8, ,27,1,2 1,36 5,8 5,8 26 Pintavesi ,7 12 1,6 73, ,26,9,2 min 6,5,2 1, 1 67, ,13,6,2 1,36 5,1 4,3 25 ka 6,6,2 11, ,4 24 2,26,9,3 1,65 6,1 5,1 28,4 2 max 6,8, , ,44,11,4 1,83 7, 5,8 3

79 LIITE/BILAGA 6.4 Pintavesi analyysit Kip Service oy, Petri Passoja Heinäkuu E-Coli Col Het-luku Clost.perf. Alkaliteetti Johtokyky Cl KMnO4 Väri Fe Mn Al Kovuus SiO2 CO2 SO4 NH4 pmy/ pmy/ pmy/ pmy/ Tuote Pvm Lims nro. ph mval/l ms/m mg/l mg/l mg Pt/l mg/l mg/l mg/l dh mg/l mg/l mg/l mg/l 1ml 1ml 1ml 1ml Pintavesi , ,4 64,4 24 2,24,1 <,2 1,59 4,44 4,7 26, Pintavesi ,2 12 1,3 69, ,12,9 <,2 - Pintavesi , ,1 75, ,34,7 <,2 1,86 4, Pintavesi , ,4 72, ,21,7 <,2 Pintavesi , ,1 74, ,35,11 <,2 1,76 4, Pintavesi , ,9 81, ,41,11 <, Pintavesi , ,8 81, ,65,1 <,2 2,13 4,31 24 Pintavesi , ,7 76, ,64,9 <,2 min 6,2 12, 1 64, ,12,7 1,59 4,3 4,7 24,7 ka 6,5 #JAKO/! 12, 12 74, ,37,9 #JAKO/! 1,84 4,4 4,7 25,7 max 6, , ,65,11 2,13 4,7 4,7 26,7 Pintavesi analyysit Kip Service oy, Petri Passoja Elokuu Tuote Pvm Lims nro. ph E-Coli Col Het-luku Clost.perf. Alkaliteetti Johtokyky Cl KMnO4 Väri Fe Mn Al Kovuus SiO2 CO2 SO4 NH4 pmy/ pmy/ pmy/ pmy/ mval/l ms/m mg/l mg/l mg Pt/l mg/l mg/l mg/l dh mg/l mg/l mg/l mg/l 1ml 1ml 1ml 1ml Pintavesi , ,5 9, ,5,15 <,2 2,2 4,34 8,6 26, Pintavesi , ,6 77, ,84,14 <,2 - Pintavesi , ,2 69, ,5,13 <,2 2, 3, Pintavesi , ,4 73, ,31,14 <,2 Pintavesi , ,5 88,3 37 3,49,14 <,2 2,1 4, Pintavesi , ,8 88,8 39 3,49,12 <, Pintavesi , ,3 84, ,31,9 <,2 1,94 3,54 25 Pintavesi , ,2 96, ,43,12 <,2 Pintavesi , , 87, ,54,1 <,2 1,88 4,7 27 min 6,3 12, 12 69, ,84,9 1,88 3,5 8,6 24,8 ka 6,5 #JAKO/! 12, , ,28,13 #JAKO/! 2,1 4,1 8,6 26,8 max 6, , ,54,15 2,2 4,4 8,6 27,8

80 LIITE/BILAGA 6.5 Pintavesi analyysit Kip Service oy, Petri Passoja Syyskuu Tuote Pvm Lims nro. ph E-Coli Col Het-luku Clost.perf. Alkaliteetti Johtokyky Cl KMnO4 Väri Fe Mn Al Kovuus SiO2 CO2 SO4 NH4 pmy/ pmy/ pmy/ pmy/ mval/l ms/m mg/l mg/l mg Pt/l mg/l mg/l mg/l dh mg/l mg/l mg/l mg/l 1ml 1ml 1ml 1ml Pintavesi , ,3 86, ,6,8 <,2 2 Pintavesi , ,8 87, ,6,8 <,2 1,83 3,89 6,2 24,6 Pintavesi , ,7 9, ,77,7 <,2 Pintavesi , ,5 88, ,75,6 <,2 1,62 3,83 25 Pintavesi , ,5 83, ,91,7 <,2 Pintavesi , ,4 97, ,4,7 <,2 2,6 4,96 24 Pintavesi , ,2 92,2 33 3,88,6 <,2 Pintavesi , ,7 94, ,11,8 <,2 2,4 5,12 25 Pintavesi , ,5 82,2 39 3,56,6 <,2 min 6,5 12, 14 82,2 39 3,56,56 1,62 3,8 6,2 24 ka 6,6 #JAKO/! 12, ,1 33 3,8,7 #JAKO/! 1,89 4,5 6,2 25, <1 max 6, , ,11,8 2,6 5,1 6,2 25 Pintavesi analyysit Kip Service oy, Petri Passoja Lokakuu Tuote Pvm Lims nro. ph E-Coli Col Het-luku Clost.perf. Alkaliteetti Johtokyky Cl KMnO4 Väri Fe Mn Al Kovuus SiO2 CO2 SO4 NH4 pmy/ pmy/ pmy/ pmy/ mval/l ms/m mg/l mg/l mg Pt/l mg/l mg/l mg/l dh mg/l mg/l mg/l mg/l 1ml 1ml 1ml 1ml Pintavesi , ,8 11, ,93,6 <,2 1,86 5,6 5,6 25,3 Pintavesi , ,7 18, ,34,7 <, Pintavesi , ,3 1, ,18,6 <,2 2,15 5, Pintavesi , ,7 98, ,19,7 <,2 Pintavesi , ,7 63, ,8,6 <,2 2,11 4, Pintavesi , , 83, ,75,5 <, Pintavesi , ,6 92, ,3,5 <,2 2,15 5,22 26 Pintavesi , ,5 95, ,89,5 <,2 Pintavesi , ,4 93, ,84,6 <,2 2,39 5,65 24 min 6,6 11, 12 63, ,75,5 1,86 4,6 5,6 24 ka 6,7 #JAKO/! 11, ,1 36 3,99,6 #JAKO/! 2,13 5,2 5, max 6, , ,34,7 2,39 5,7 5,6 26

81 LIITE/BILAGA 6.6 Pintavesi analyysit Kip Service oy, Petri Passoja Marraskuu E-Coli Col Het-luku Clost.perf. Tuote Pvm Lims nro. ph Johtokyky Cl KMnO4 Väri Fe Mn Al Kovuus SiO2 CO2 SO4 NH4 pmy/ pmy/ pmy/ pmy/ ms/m mg/l mg/l mg Pt/l mg/l mg/l mg/l dh mg/l mg/l mg/l mg/l 1ml 1ml 1ml 1ml Pintavesi , ,6 87, ,91,6 <, Pintavesi , , 16, ,31,6 <,2 2,26 7,18 5,2 24,5 Pintavesi , ,6 118, ,28,6 <,2 5,6 - Pintavesi , 4,42 - Pintavesi , ,4 12, ,44,7 <,2 2,34 8,66 5, Pintavesi , ,1 118, 421 4,37,7 <,2 - Pintavesi , ,1 97, ,4,7 <,2 1,81 7,82 5, Pintavesi , ,9 14,1 35 3,96,6 <,2 - Pintavesi , ,2 93, ,79,6 <,2 1,99 6,69 5, min 6,6 12, 12 93, ,79,6 1,81 6,7 5,2 24 ka 6,6 12, 13 19, ,2,6 #JAKO/! 2,1 7,59 5,61 27, max 6, , ,44,7 2,34 8,7 5,8 28 Pintavesi analyysit Kip Service oy, Petri Passoja Joulukuu Tuote Pvm Lims nro. ph E-Coli Col Het-luku Clost.perf. Johtokyky Cl KMnO4 Väri Fe Mn Al Kovuus SiO2 CO2 SO4 NH4 pmy/ pmy/ pmy/ pmy/ ms/m mg/l mg/l mg Pt/l mg/l mg/l mg/l dh mg/l mg/l mg/l mg/l 1ml 1ml 1ml 1ml Pintavesi , ,5 91, ,74,6,2 - Pintavesi , ,2 95, ,73,6,4 1,85 7,21 5,6 25,8 Pintavesi , ,8 93, ,8,7, Pintavesi , ,4 93, ,3,9,6 2,9 7, Pintavesi , ,5 11, ,93,8,5 - Pintavesi , ,2 112, ,86,1,1 2,1 1, Pintavesi , ,4 15, ,84,9,9 8,9 - Pintavesi , ,1 115, ,77,11,13 2,5 11,1 9, Pintavesi , ,8 111, ,69,12,13 1,4 - min 6, ,8 91, ,69,6,2 1,85 7,21 5,6 25, ka 6, ,7 13, ,82,9,8 2,1 9,1 8,6 26,5, max 6, ,5 115, ,3,12,13 2,5 11,1 1,4 27,

82 LIITE/BILAGA 7.1 Provtagningspunkt: 1 Råvattenpumpstation (Åminne) Råvatten Driftsanalys Datum Temp Färg FTU ph ms/m KMnO4 Al Fe Mn NH4 NO3 N P , ,9 6,6 9,2, ,7 14 2,4 6,5 89,4, ,7 14 2,2 6, ,7 13 2,45 6,6 88, ,7 13 2,3 6,6 6,6 9,6, ,6 13 2,1 6,6 6,6 91, ,6 12 6,7 95, ,6 15 2,5 6,5 6,6 86,5, ,7 13 6,6 86, ,7 13 6,6 87, ,7 15 2,2 6,6 6,5 9, ,7 15 2,58 6,6 6,5 84, ,7 13 2,3 6,6 6,5 87,9, , ,1 6,5 6,6 87, , ,1 6,5 6,5 84,8, ,7 11 2,1 6,5 6,5 89, ,7 11 6, , ,5 6,5 6,5 84,2,6 8,36 1, , ,2 6,5 6,6 83, , ,2 6,4 6,5 81,6, ,7 12 2,5 6,5 6,4 81, ,7 12 2,4 6,5 6,4 8, ,7 12 2,4 6,6 85, ,7 11 2,5 6,6 84, , ,4 6,6 6,3 79,5 5,28 1, , ,6 6,6 6,2 79, , , ,7 6,6 6,3 75,3, ,7 11 3,1 6,6 6,2 77, , ,7 6,2 77,1, ,6 12 6,7 76, ,6 11 2,9 6,7 77, ,6 11 3,1 6,6 6,1 81, ,6 12 2,8 6,7 6,3 77, ,6 12 3,77 6,7 6,1 82, ,6 15 2,6 6,6 6,2 75,3 4,4 1, ,6 15 2,5 6,7 6,1 74,2, ,7 1 6, ,6 1 6, ,6 15 2,7 6,7 6,3 73,4 3,96, ,6 15 4,7 6,6 6,3 71, ,14, ,6 15 5,1 6,7 6,1 67,7, ,6 15 4,8 6,7 6 7,4, ,6 11 4,2 6,6 6,1 73, ,6 11 3,36 6,7 78, ,6 15 2,8 6,7 6,1 79,6, ,6 15 2,8 6,6 6,1 74,9 7,4 1, ,6 1 6, ,6 1 6, ,6 15 3,13 6,7 6,1 77, ,6 15 2,9 6,7 6,2 82, ,6 11 2,5 6,7 81,2, ,6 11 2,6 6,7 8,3, ,6 11 2,7 6,8 79,4, ,6 15 2,4 6, , ,7 6,2 8, ,6 11 2,2 6,7 6,2 73,7, ,6 11 2,3 6, ,7 1 6, ,7 11 6,7 74, ,7 12 2,1 6,7 6,1 79,4, ,6 12 2,25 6,7 6,1 78,5, ,7 12 2,6 6,6 6, ,6 12 2,45 6,5 6,1 72, ,6 15 3,5 6,7 6,1 7,3

83 Datum Temp Färg FTU ph ms/m KMnO4 Al Fe Mn NH4 NO3 N P ,6 1 1,81 6,8 73, ,6 1 2,2 6,7 6,1 73, ,6 1 2,23 6,7 73,2, ,6 9 6, ,6 9 6, ,6 1 6,7 7, ,6 9 6,8 71,7, ,6 15 2,1 6,7 73,5, ,6 1 1,9 6,7 73,2, ,6 1 1,9 6, ,6 11 2,3 6, ,6 1 3,2 6,8 6,2 75, ,6 1 3,6 6,7 6,2 76, ,6 1 6, ,6 1 6,9 73, ,7 9 6,8 72, ,6 1 6,8 71, ,7 1 2,4 6,8 72,2, ,7 1 2,1 6,7 74,4, ,7 1 2,3 6 71, ,7 1 2,2 6,9 72,6, ,6 1 2,6 6,8 6,1 74,6, , ,8 6,2 74, ,6 13 6,7 74, ,6 1 6,8 75, ,8 11 6,7 79,6, ,9 11 6,6 82,6, ,1 13 4,5 6,6 86, ,5 6,6 83,2, ,1 6,7 8,5, ,4 12 3,3 6,8 79,8, ,1 12 4,21 6,8 6,4 77,4, ,1 13 7,7 6,7 83,6, ,1 13 6,6 87, ,2 14 6,6 88, ,1 13 6,6 89,4, ,5 13 6,6 87,6, ,9 14 4,8 6,5 89,1, ,3 14 6,6 86,1, ,7 14 6,7 84, ,2 4,33 6,7 8, ,1 6,7 5,8 85, , ,7 5,8 82,1, ,9 11 6,8 78, ,3 11 6, ,7 13 6,6 79,6, ,6 13 6,6 79, ,9 13 4,5 6,7 83,5, , ,6 83,8, ,7 13 4,2 6,6 8,2, ,8 12 3,4 6,6 79, ,2 11 3,4 6,7 5,9 79,2, ,8 11 3,7 6,8 5,8 77,2, , ,7 8, ,4 13 6,5 96, ,3 91,6, ,5 15 6,3 89,6, , ,5 91,6, ,1 14 4,8 6,5 89,4, ,6 14 4,2 6,7 85, ,5 14,43 6,8 82,2, ,3 12 4,1 6,7 5,9 81,8, , ,8 5,7 82,9, ,7 11 6, ,9 12 6, ,9 11 6,8 77,9, ,5 12 6,8 79, ,3 13 3,9 6,4 8,8, ,4 12 4,4 6,8 79,9, ,6 12 4,3 6,9 79 LIITE/BILAGA 7.2

84 LIITE/BILAGA 7.3 Datum Temp Färg FTU ph ms/m KMnO4 Al Fe Mn NH4 NO3 N P ,3 11 3,2 6,9 76, ,8 11 4,2 6,8 5,8 79, ,3 11 4,4 6,8 5,7 77,2, ,9 77, ,2 1 6, ,9 11 6,8 77,3, ,3 1 6,8 76, , ,8 75,4, ,3 11 4,1 6,9 75,8, ,4 11 3,9 6,9 76, ,4 11 3,95 6,8 75, ,1 1 4,2 6,7 5,5 78, ,6 1 5,4 6,1 5,5 76, ,5 1 6, , ,1 11 6,9 75,6, ,7 11 6,9 74, ,5 11 4,7 6,9 73, ,6 11 4,9 6,7 73,1, ,6 11 4,9 6,8 73, , ,9 72, , ,8 5,3 75, , ,9 5 75, ,2 11 6,9 69, ,6 11 6,9 7, ,6 11 6,9 5,5 72, ,9 11 6,9 74,7, ,5 13 1,3 6,7 78,6, ,9 14 6,75 5,6 91,3, ,5 14 6,7 6,5 92, ,1 13 4,1 6,5 9, ,2 6, ,67 6,5 83,7, ,4 13 6, ,1 11 6,7 84, ,8 13 6,4 87,1, ,3 91, ,6 2 25,1 5,9 19,5, , ,3 5,4 118,4, , , ,4 115, , , ,7 5,8 121,2, ,6 124,5, ,5 22 9,7 5,8 129,9, ,7 5,8 131, ,2 2 6,2 6,1 118, ,6 18 5,5 6 12, , , ,9 6,5 88,1, , ,9 16 5,5 6,5 83,5, , ,7 6,6 79,3, ,7 11 6, ,1 11 6, ,2 11 6,8 78,9, ,3 11 6,8 78, ,2 11 4,8 6,7 8,4, , ,5 6,7 81,1, ,9 13 5,85 6,7 82,3, , ,76 6,7 83, ,9 13 4,8 6,7 6,3 84, , ,5 6,7 6,1 83,5, , ,1 13 5,74 6,6 83,5, ,3 15 6,2 94,6, ,9 13 6,7 87, , ,38 6,4 1,6,23

85 LIITE/BILAGA 7.4 Datum Temp Färg FTU ph ms/m KMnO4 Al Fe Mn NH4 NO3 N P ,9 93,8, ,7 16 6,5 6,3 7,2 98, ,1 15 6,2 97,7, ,9 15 6,2 5,8 6, ,9 18 8,6 5,6 7, ,6 16 6,2 11,3, , , ,5 6,4 17,1, ,1 11, ,2 17 5,5 6,2 11,2, ,1 15 5,25 6,6 89,5, ,7 14 6,2 6,3 86,9, ,5 14 5,52 6,4 82,2, ,4 16 9,8 6,2 6,5 88, ,9 18 7,3 5,9 5,6 98, ,62 6,6 95,5, ,5 13 6,1 96,5, ,6 16 8,7 6,3 6,3 11, ,2 18 7,73 5,5 15,3, , , ,3 19 6,2 16, ,3 17 6,5 6,3 5, ,7 16 6,4 97, ,9 16 6,5 93,6, ,9 6,6 5,7 5,7 9, ,5 6,17 6,1 5,6 87,1, ,4 6, ,6 16 4,8 6,5 85, ,6 15 5,6 6,4 5,4 87,9, ,7 6,1 5,4 88, , ,9 12 6,5 81, ,8 11 6,4 78, ,8 12 6,5 78, ,8 4,9 6,2 5,4 78, ,2 14 8,4 6,6 82, ,8 13 5,8 6,5 8,3, ,7 6,3 84,5, ,2 15 7,3 6,1 6,5 91,3, ,8 14 6,4 89,5, ,3 12 6, ,1 5,2 6, ,9 5,4 6,8 88,7, , ,4 6,8 89,1, , ,9 6,7 86,6, , ,6 6,4 84, , ,8 6,1 9,2, ,3 16 5,3 6,5 7,2 92, ,9 19 9,8 6 7,9 16, ,7 16 5, ,5 116,2, ,8 18 4,94 5,4 6,9 12,8, , ,6 96, , ,6 6,7 96,5, ,7 16 4,8 6,7 93,6, ,4 15 4,3 6,5 87, , ,7 85,3, ,3 16, ,8 18 9,5 6,6 7,3 11, ,3 18 5,6 6,3 7, ,2 18 6,5 14, ,85 5,7 6,4 98,5, ,5 16 6,6 84,1, ,3 16 6,6 81, ,1 14 3,7 6,7 85,1, , ,7 82,4, ,6 13 4,1 6,7 79

86 LIITE/BILAGA 7.5 Datum Temp Färg FTU ph ms/m KMnO4 Al Fe Mn NH4 NO3 N P ,1 12 4,3 6,8 82,2, ,2 6,8 5,9 76, ,5 11 4,3 6,8 6,1 76,7, ,7 11 6, ,8 11 6,9 8, ,9 76, ,7 11 6,9 75, ,8 12 4,1 6,9 76,7, , ,9 6,9 75,7, ,6 12 3,9 6,9 75, ,8 12 3,8 6,9 76, ,9 12 4,7 6,9 6, ,4 12 4,6 6,8 6,1 77,5, ,2 11 6, ,3 11 6, ,1 11 6,7 77, ,3 11 6,9 75, ,6 11 3,55 6,9 74,4, ,6 11 6,9 73,5, , , ,8 6,9 71,3, , ,6 6,9 5,8 75,4, , ,2 6,8 5,7 78, ,8 12 6,9 75, , , , , ,9 14 6,9 76, ,7 11 5,4 6,9 75,7, ,6 12 5,6 6,9 74,1, ,4 12 7,1 7 75, ,6 12 7,5 6, , ,5 6,9 6,4 78,6, , ,8 6,8 6,1 78,3,4 5,28 1, ,8 6, , , ,9 6, , ,9 76, , ,7 6,9 6,2 74,7, ,6 6,9 72,9, ,7 11 3,4 7 73, ,2 11 3,4 7 73,5, ,8 11 3,5 7, ,5 15 3,3 7 6, ,7 11 3,6 7 6,1 74, , ,5 6,6 6, ,8 12 6,7 6, , ,8, , , ,4 7,1 71,2, ,8 11 3,5 7 71,5, ,6 11 3,4 7,1 71, ,3 11 3, ,2, ,8 1 3,1 7,1 5, ,6 15 3,2 7 5,9 74,4, ,5 3, , ,4 11 7, ,1 71, ,4 11 7,1 7, , ,1, , ,3 7 68,1, ,1 11 3,7 7 68,1, ,8 11 3,7 7,1 67, , ,5 7 6,5 69, ,3 15 3,5 7 6,4 69, , , ,3, , , , , , ,3, , ,3, ,9 1 2,7 6,9 7

87 LIITE/BILAGA 7.6 Datum Temp Färg FTU ph ms/m KMnO4 Al Fe Mn NH4 NO3 N P , ,9 71,2, ,9 1 2,2 6,9 6,1 72,6, ,9 9 2,3 6,9 6,1 72,1, ,9 9 6, ,8 2,56 6,7 73,2,8 6,16 1, ,9 12 2,8 6,6 6,4 72, ,9 11 6,9 69, ,9 15 2,8 6,9 7,9, ,9 11 3,1 6,9 71,2, ,9 11 4,3 6,9 71,8, , ,7 6,8 8,1, , ,9 6,8 87, ,9 15 1,8 6,6 7,2 89,6, , ,5 6,6 7,5 94,2, ,9 16,7 6,4 7,2 93, ,2 6,6 92, , ,76 6 7,6 9,3 168,35 9,68 2, , ,6 83,1, ,9 6,6 87,4, ,9 14 6,1 6,6 89,9, ,8 14 3,4 6,7 86,2, ,9 15 4,97 6,7 85,6, ,9 13 4,6 6,7 7,1 85,8, ,9 6,4 6,9 86, ,9 3,75 6,3 6,9 84, ,9 11 6, ,9 11 6,7 77,9, ,9 11 6,6 76, ,9 12 2,6 6,6 81,1, , ,9 6,5 82,3, , ,2 6,7 8, ,9 12 2,7 6,6 79,8, ,9 11 2,6 6,7 6, ,2 6,7 6, ,9 16 2,2 6,7 6,8 73, , ,9 12 2,3 6,8 6,8 77,5 98, ,9 12 2,4 6,7 6,7 76, ,9 12 2,4 6,8 6,5 71,7 98, ,9 12 2,2 6,5 75, , ,5 6,6 76, ,9 13 2,5 6,3 6,3 7,2 97, ,9 12 2,6 6,9 6,7 72, ,9 13 2,8 6,7 6, , ,9 11 3,4 6,9 6,9 69, ,9 12 3,9 6,7 7,1 7,7 114, ,9 12 6, ,9 13 6,7 77, ,9 13 6,7 73,5, ,9 12 2,6 6,7 7,5 7,9 12, ,9 12 2,7 6,9 7,1 72,5 11 1,1,6, ,9 11 2,8 6,7 8 72, ,9 12 3,5 6,8 8 74,7 14, , ,5 6,7 6,9 74 min,6 9,43 5,4 5 66, ,6,7,3 medel 7,98 125,5 5,46 6,6 6,3 82, ,12 5,64 1,399,45 max 21, , , ,75 9,68 2,46,74 st

88 LIITE/BILAGA 8 Jokien ja Luodonjärven ainevirtaamat vuonna 216. Päivä Virtaama Pitoisuus Ainevirtaama 3 kk ka Fosfori Typpi Fosfori Typpi m 3 /s µg/l µg/l kg/päivä kg/päivä Kovjoki/ Kovjoki å I - III 1, ,7 277 IV - VI 4, ,5 646 VII - IX 3, ,9 67 X - XII 2, , , ,5 465 Purmonjoki/ Purmo å I - III 5, ,2 82 IV - VI 14, , VII - IX 11, , X - XII 6, , , , Ähtävänjoki/ Esse å I - III 21, , IV - VI 24, , VII - IX 22, , X - XII 17, , , , Kruunupyynjoki/ Kronoby å I - III 5, ,3 572 IV - VI 13, , VII - IX 1, , X - XII 6, , , , Hästgrundet I - III 2, , IV - VI 22, , VII - IX 18, , X - XII 12, , , , Gertrud I - III 8, , IV - VI 21, , VII - IX 16, , X - XII 1, , , , Kalatiet I - III 6, ,6 827 IV - VI 1, ,2 848 VII - IX 8, ,4 774 X - XII 9, , , ,7 828 Vuosi/ År 216 Virtaama Fosfori Typpi Fosfori Typpi m 3 /s kg/päivä kg/päivä t/vuosi t/vuosi Kovjoki/ Kovjoki å 3,2 26,5 464,8 9,7 17 Purmonjoki/ Purmo å 9,5 7,1 1447, 25,6 528 Ähtävänjoki/ Esse å 21,3 71,1 1 55,1 25,9 566 Kruunupyynjoki/ Kronoby å 8,7 65,2 164,1 23,8 388 Yhteensä/ Totalt 42,7 233, 4526,1 85, Hästgrundet 18,5 83,4 1 81,7 3,4 658 Gertrud 14,2 6,5 1 35,8 22,1 477 Kalatie 8,8 37,7 827,6 13,7 32 Yhteensä/ Totalt 41,4 181, , Järveen jää 1,3 51, ,8 216

89 LIITE/BILAGA 9 Luodon-Öjanjärven uimavesituloksia vuodelta 216. Badvattenanalyser från Larsmo-Öjasjön år 216. Sosiaali- ja terveysvirasto, Pietarsaari/ Social- och hälsovårdsverket, Jakobstad Lähde: (luettu ) Uimaranta/ Lämpötila E. coli Enterokokit Vaatimusten- Sinilevät päivä Temperatur Enterokocker mukaisuus/ Blågröna- Badstrand/ Kravupp- alger dag C MPN/ 1 ml pmy/ 1 ml fyllelse Toimenpiderajat/ < 1 < 4 Åtgärdsgränser Annäsgrundet, Eugmo ,1 1 < 1 ok ei/ nej ,1 7 1 ok ei/ nej ,5 12 < 1 ok ei/ nej Assarskär, Luoto/ Larsmo ,9 < 1 < 1 ok ei/ nej ok ei/ nej ,2 9 6 ok ei/ nej Fagernäs, Luoto/ Lasmo ,4 1 < 1 ok ei/ nej ,3 7 1 ok ei/ nej ,4 6 1 ok ei/ nej Svennas Minne, Luoto/ Larsmo ,8 < 1 < 1 ok ei/ nej ,4 < 1 5 ok ei/ nej ,2 2 1 ok ei/ nej Vikarholmen, Luoto/ Larsmo < 1 < 1 ok ei/ nej , ok ei/ nej , ok ei/ nej Kokkolan ympäristötervydenhuolto ja lääkintähuolto Lähde: (luettu ) Uimaranta/ Lämpötila E. coli Enterokokit Vedenlaaatu Sinilevät päivä Temperatur Enterokocker Vatten- Blågröna- Badstrand/ kvalit alger dag C MPN/ 1 ml pmy/ 1 ml Toimenpiderajat/ < 1 < 4 Åtgärdsgränser Laajalahti/ Bredviken, Kokkola/Karleby , 5 <1 hyvä/ bra ei/ nej ,8 <1 1 hyvä/ bra ei/ nej , hyvä/ bra ei/ nej , 6 4 hyvä/ bra ei/ nej Pietarsaari/Jakobstad: Vesi täyttää tutkimushetkellä Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 354/28 vaatimukset./ Vattnet uppfyller vid tidpunkten för undersökningen de krav som ställs på badvatten enligt Socialoch hälsovårdsministeriets förordning nr 354/28. Kokkola/ Karleby: Vesi täyttää tutkimushetkellä Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/28 vaatimukset./ Vattnet uppfyller vid tidpunkten för undersökningen de krav som ställs på badvatten enligt Socialoch hälsovårdsministeriets förordning nr 177/28.

90 LIITE/BILAGA 1 Luodon-Öjanjärven pohjaeläinten yksilömäärät ja biomassat syvännepisteillä Bottenfaunans individtäthet och biomassa vid djuphöljorna i Larsmo-Öjasjön (Nyman 217) Paikan nimi L11 Ö4 Ö5 Näytteenottoaika Näytteenoton syvyys [m] 3,8 8,6 5, Näytteiden lukumäärä Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Ryhmä ja laji yks/m² yks/m² yks/m² TURBELLARIA Caryophyllaeus laticeps NEMATODA OLIGOCHAETA indet Enchytraeidae Limnodrilus hoffmeisteri Potamothrix hammoniensis Aulodrilus pluriseta Arcteonais lomondi ACARINA CLADOCERA OSTRACODA COPEPODA Chaoborus flavicans Procladius Monodiamesa Chironomus semireductus-t Microchironomus Tanytarsus Ceratopogonidae Summa Lajiluku (excl. Oligochaeta indet.) Paikan nimi L11 Ö4 Ö5 Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Ryhmä ja laji g WW/m² g WW/m² g WW/m² TURBELLARIA,3,2 - Caryophyllaeus laticeps - -,5 NEMATODA,23,18,8 OLIGOCHAETA,763 2,3,885 ACARINA,7,15,28 CLADOCERA,2,2 - OSTRACODA,65,51,8 COPEPODA,23,11,7 Chaoborus flavicans,13,84,882 Procladius,71,118,35 Monodiamesa,5 - - Chironomus semireductus-t.,376 1,993 2,18 Microchironomus,8,2 - Tanytarsus,5,5 - Ceratopogonidae - -,84 Summa 1,454 4,599 5,22

91 LIITE/BILAGA 11 MENETELMÄLIITE Luodonjärven merialueen tarkkailu 216 Analyysi Akkreditointi Yksikkö Menetelmä Määritysraja Mittausepävarmuus Al * mg/l SFS-EN ISO :5 modif.,2 5,-2 ±,3 > 2 ±15 % Alkaliniteetti * mmol/l Sis. men. J-16 (ph 4,5, 4,2),1,1-,1 mg/l ±,1 mg/l, >,1mg/l ±1% Asiditeetti * mmol/l Sis. men. A 7,2,1mmol/l(,2-,1mmol/l) 1%(>,1mmol/l) Enterokokit (36 C 2 vrk) kpl/1 ml SFS-EN ISO :2 E. coli pmy/1 ml ISO * 5-2 ± 3 Fe µg/l SFS-EN ISO 11885:9 modif. 5 > 2 ±15 % *,1-5 mg/l / ±,4 mg/l, Happi mg/l SFS-EN 25813:1993,1 >5 mg/l / ±8% *,5-5 mg/l / ±,3 mg/l, CODMn mg/l SFS 336:1981,5 >5mg/l / ±6% * 1-4 µg/l /±,4 µg/l, Klorofylli-A µg/l SFS 5772: >4 µg/l ±1 % * SFS-EN ISO :98 (modif.) 5-1 µg/l / ± 15 μg/l, Kok. N µg/l 5 >1 µg/l / ±15% * 3-15 µg/l / ±1,5 µg/l, Kok. P µg/l Sis. men. J-4 3 >15 µg/l / ±1% * 3-15 µg/l / ±2 µg/l, NH4-N µg/l Sis. men. J-46 5 >15 µg/l / ±15% * 2-2 µg/l / ±2 µg/l, NO2,3-N µg/l SFS-EN ISO 13395:1996 (modif.) 2 >2 µg/l / ±1% * 2-15 ± 2 Mn µg/l SFS-EN ISO :5 modif. 2 > 15 ±15 % ph * SFS-EN ISO 1523:212,2 * 2-2 µg/l / ±2 µg/l, PO4-P µg/l Sis. men. J-41 2 >2 µg/l / ±1% Saliniteetti ppt *,1-1 FTU /±,1 FTU, Sameus FTU SFS-EN ISO 727:2,1 >1 FTU / ±15 % Sulfaatti (IC) * mg/l SFS-EN 134,3,1mg/l(,3-1mg/l) 8 %(>1mg/l) *,1-1 ms/m ±,2 ms/m, Sähkönjohtavuus ms/m SFS-EN 27888,1 >1 ms/m ±5% * 5-5 mgpt/l ±5 mgpt/l, Väri komp. mg Pt/l SFS-EN ISO 7887: ±1, >1 mgpt/l ±1% Nab Labs Oy / Espoo Survontie 9 D 45 Jyväskylä VAT no. FI

92

93