PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 2017

Transkriptio

1 PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 17 Marjut Mykrä Pietarsaari 1

2

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tarkkailun peruste Ainstot ja menetelmät Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit.... SÄÄOLOT JA HYDROLOGIA.... KUORMITUS....1 Jätevesikuormitus.... Lämpökuormitus.... Luodon-Öjanjärvi MERIALUEEN VEDENLAATU....1 Vedenlaatu talvella Veden laatu avovesiajalla Perifytonkasvatuksen tulokset Veden laadun muutokset Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit KALATALOUSTARKKAILU.... KATSAUS TARKKAILUALUEEN MUIHIN SELVITYKSIIN VUONNA Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset.... Pohjaeläinseuranta vuonna Lämpötilakartoitukset.... Mässkärin luontoasema.... Pörkenäsin lrikeskus Sedimenttiselvitys Pietarsaaren satama- ja väyläruoppausten kalataloudellinen jälkitarkkailu TIIVISTELMÄ... VIITTEET... LIITTEET... Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB 7 1 PIETARSAARI JAKOBSTAD 9 ;

4 PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET JOHDANTO 1.1 Tarkkailun peruste Pietarsaaren edustan merialueelle johdetaan Pietarsaaren seudun asutuksen (Pietarsaaren Vesi) sekä UPM Kymmene Oyj:n massa- ja paperitehtaiden, BillerudKorsnäs Finland Oy:n sekä muiden yksiköiden jätevedet. OSTP Finland Oy Ab:n jätevedet johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samaan kohtaan kuin UPM Kymmenen jätevedet. Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan samalle alueelle. Myös Pietarsaaren Satama Oy osallistuu yhtstarkkailuun. Purkupaikat ilmenevät kuvasta 1. Kuva 1. Pietarsaaren edustan merialue, purkupaikat ja havaintopaikat. Vedenlaadun kartoituspisttä ( ja ) on yhteensä 1 kpl, joista on intensiiviseurannassa ( ). (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan /1 ainstoa) Purkuputket / Utläppsrör: A Pietarsaaren Vesi/ Jakobstads Vatten B Alholmens Kraft C UPM Kymmene D Satama/ Hamnen E Mässkär luontoasema/ Mässkär naturstation F Pörkenäs lrikeskus / Pörkenäs lägergård Yhtstarkkailussa mukana olevien toimijoiden tarkkailuvelvoitteet perustuvat taulukossa 1 lueteltuihin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (LSU), Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston (LSY) ja Vaasan hallinto-oikeuden (VHO) päätöksiin. Pietarsaaren edustalla noudatettiin vuonna 17 vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaa jaksolle 17 (Aaltonen ), jonka Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään LSU--Y- (11) (1..9) ja Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksikkö päätöksellään / 7/ (1.1.). Tarkkailuohjelman päivityksessä vuonna tarkistettiin havaintopaikkojen ja näytteen-

5 ottokertojen lukumääriä sekä analyysivalikoimia. Myös pohjaeläinseurantaan tehtiin muutoksia. Vuosittaista tarkkailua täydennetään määrävuosin tehtävin erillisselvityksin. Tässä yhteenvedossa käsitellään tarkkailuohjelman mukaisesti vuoden 17 vedenlaatu- ja vuosittaisen kalataloustarkkailun tiedot ja referoidaan vuoden aikana alueella tehtyjen muiden selvitysten tuloksia: uimaranta- ja leväseurantatulokset (kpl.1), pohjaeläintarkkailu (kpl.), Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueen lämpötilakartoitukset (kpl.), Mässkärin luontoaseman jätevedenpuhdistamon tarkkailu (kpl.) ja Pörkenäsin lrikeskuksen jätevesien tarkkailu (kpl.). Lisäksi kappaleessa. referoidaan Pietarsaaren satama- ja väyläruoppausten sekä läjitystöiden kalataloudellisen jälkitarkkailun vuoden 17 tuloksia (Keränen 17). Yhteenvedon on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteenoton ja analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Luettelo tarkkailussa käytetyistä analyysimenetelmistä on liitteenä 11. Taulukko 1. Yhtstarkkailussa mukana olevien toimijoiden lupapäätökset. Toimija Pietarsaaren kaupunki/ Pietarsaaren Vesi UPM Kymmene Oyj, sis. BillerudKorsnäs OSTP Finland Oy Ab Alholmens Kraft Oy Ab Pietarsaaren Satama Oy Liikenneviraston LänsiSuomen väyläyksikkö ja Pietarsaaren Satama Oy 1. Lupa LSSAVI/7/./11 (.1.1) lupamääräykset 1) 1) ja 1) LSY //1 (9.1.) lupamääräys ) VHO //1 (1..) LSSAVI/1/./..1 lupamääräykset 1) - ) sekä 1) ja 17) LSSAVI/7/./11 (19.1.1) lupamääräykset 1) ja 9) VHO 7/1/99 (.7.17) LSSAVI//1 (9.9.17) lupamääräykset 17), 1 ja 1) ESAVI/17/.9/ lupamääräys ), LSSAVI/117/.9/11, EPOELY//7./, Dnro POHELY/1/7/11, VHO nro 11//, VHO nro 11/77/ Ainstot ja menetelmät Vuoden 17 tarkkailuainsto koostuu seuraavista osakokonaisuuksista: 1 talvinäytteenotto 1 meri- ja järvipisteeltä (kuva 1, liite 1) avovesiajan laajaa näytteenottokierrosta 1 meri- ja järvipisteeltä (liite ) avovesiajan näytteenottoa meripisteeltä ja Luodonjärven pisteeltä (intensiiviseuranta; liite ); Luodonjärven ainevirtaamien laskennassa hyödynnetty myös Luodon-Öjanjärven yhtstarkkailun tuloksia pistltä L ja LA Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset pisteeltä P (liite ) 1 perifytonkasvatusjakso ( viikkoa) 7 havaintoalueella (liite ) vuosittain kerättävät tiedot merialueen kalastajista, pyydyksistä ja saaliista (liite ) vuosittain kerättävät tiedot uimavesien laadusta (liite 7) ja leväseurannasta (liite ) vuosittaisen pohjaeläinseurannan tulokset (liite 9) vuonna 17 toteutetun sedimenttiselvityksen tulokset. Mässkärin luontoaseman jätevesinäyttden analyysitulokset vuonna 17 (liite 1) Lisäksi raporttiin on liitetty OSTP:n kuormitustiedot vuosina 1 17 (liite ). Pietarsaaren edustalle on vuonna laadittu Perämeri Life -hankkeen yhteydessä rehevöitymismalli (Korpinen ym. ), jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kuormitustilantden vaikutuksia. Pietarsaaren edustan merialueen tarkkailuainstoista on tehty yhteenvetoraportti jaksolta (Aaltonen ja Kalliolinna 11).

6 1. Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit Suomessa on vesienhoidon suunnittelun myötä siirrytty ylseurooppalaiseen vesien luokittelujärjestelmään, jossa pintavedet (järvet, joet ja rannikkoalueet) on luokiteltu tyyppinsä mukaisia vertailuarvoja noudattaen viiteen laatuluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono (Vuori ym. 9). Vesienhoidon tavoitteena on pintavesien vähintään hyvän tilan säilyttäminen tai saavuttaminen vuoteen 1 mennessä. Joillekin vesimuodostumille on asetettu poikkeavat aika- tai tilatavoitteet luonnonolosuhtden ylivoimaisuuden tai teknisen kohtuuttomuuden vuoksi. Pietarsaaren edustan merialueella vesimuodostumat Pietarsaaren edusta ja Luodon saaristo sijoittuvat tyyppiin Perämeren sisemmät rannikkovedet (Ps) ja vesimuodostumat Kallan ja Uudenkaarlepyyn ulkoinen merialue tyyppiin Perämeren ulommat rannikkovedet (Pu) (Vuori ym. 9). Ekologisen luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään fysikaaliskemiallisia vedenlaatutekijöitä sekä muuta tietoa luokiteltavan alueen ominaisuuksista ja kuormituksesta. Luokittelukriteertä on päivitetty (Aroviita ym. 1) vuonna valmistuneen ensimmäisen luokittelukierroksen (Vuori ym. 9) jälkeen. Biologisena laatutekijänä Perämeren osalta on pohjaeläimistö, jota kuvataan ns. BBI-ELS -indeksin perusteella. Lisäksi kasviplanktonia kuvaavan a- klorofyllipitoisuuden rinnalla huomioidaan kasviplanktonin biomassa. Fysikaalis-kemiallisina muuttujina käytetään kesän (hnä-elokuu + syyskuun 1. viikko) näkösyvyyttä ja kokonaisravintta (typpi ja fosfori). Uusin pintavesien ekologisen tilan arvio valmistui vuonna 1. Perämeren rannikkovesien tilaa on käsitelty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatimassa Rannikkovesien ja pienten vesistöjen toimenpideohjelmassa vuoteen 1 (Westberg & Lax 1). Pietarsaaren edustan yhtstarkkailuainstosta on tehty vedenlaatuparametrien perusteella havaintopaikkatasoinen luokitus, joka esitetään kappaleessa.. Pohjaeläinindeksin perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus on vastaavasti kappaleessa. (Nyman 1).. SÄÄOLOT JA HYDROLOGIA Kokkolan Korplaxin sadeasema on lopettanut toimintansa vuoden 1 lopulla. Vuoden 1 alusta alkaen Korplaxin tilalla on aloittanut havaintoasema Kokkolan Hollihaka. Kallanin sääasema oli suurimman osan vuodesta 17 poissa käytöstä ja sen tilalla on tässä raportissa käytetty Kokkolan Tankarin lämpötiloja. Vuoden 17 kokonaissadanta ( mm) Kokkolan Hollihaassa oli lähellä vertailujakson (191 ) sademäärää ( mm). Tammi-helmikuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Myös loppukevät ja alkukesä olivat hieman normaalia kuivempia. Huhtikuu oli puolestaan selvästi normaalia satsempaa. Myös lokakuussa satoi normaalia enemmän. Muina kuukausina sademäärät olivat melko lähellä normaalia (kuva ). Vuoden keskilämpötila (,7 C) oli Kruunupyyssä edellisvuotta puoli astetta alhaisempi ja lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa (, C). Talvi 1/17 ja alkukevät 17 olivat vertailujaksoa lauhempia mutta loppukevät sekä kesä normaalia viileämpiä. Alkusyksyn lämpötilat vastasivat keskimääräistä, loppusyksy ja alkutalvi olivat lauhempia. Kokkolan Tankarissa oli alkukesää lukuun ottamatta koko vuoden lämpimämpää kuin Kruunupyyssä (kuva ). Pysyvän jääptteen kesto oli talvella 1 17 Pietarsaaren edustalla (satama) noin viisi kuukautta, eli yhtä pitkä kuin vertailujaksolla. Ulompana rannasta jääpttnen aika oli lähes kuukauden jaksoa lyhempi (taulukko ).

7 Sadanta/ Nederbörd Lämpötila/ Temperatur Korplax / Hollihaka (1-) mm Hollihaka 17 mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kruunupyy 17 C Kokkola Tankar 17 Kruunupyy I summa II III IV V VI VII VIII IX X XI XII ka. Kuukausi/ Månad Kuukausi/ Månad Kuvat ja. Kuukausisadanta 17 Hollihaassa sekä jakson 191 keskiarvot Korplaxissa ja kuukauden keskilämpötila Kruunupyyssä ja Kokkolan Tankarissa 17 sekä jakson 191 keskiarvot Kruunupyyssä (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 1). Taulukko. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Pietarsaaren edustalla talvella 1 17 (Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 1) ja vertailujaksolla (Snä & Peltola 1991). (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääptteen muodostuminen, C = pysyvän jääptteen päättyminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäivien lukumäärä, M = jääpäivien lukumäärän keskiarvo , min = pienin ja max = suurin jaksolla ) Paikka Talvi 1 1 Pietarsaari, satama Ådöskatan Mässkär A B C D E M Min Max Luodon-Öjanjärvestä juoksutettavat makeat ja humuspitoiset vedet purkautuvat Luodon ja Pietarsaaren saaristoon Gertrudsin ja Hästgrundetin patoluukuista (kuva 1). Lisäksi Gertrudissa, Storströmmenissä ja Öjan Bågastissa (Krekilä) on kalatiet, jotka ovat pääsääntöisesti auki. Gertrudsin kalatien virtaama on m/s, Storströmmenin 1 m/s ja Bågastin virtaama m/s. Kalatiet sulkeutuvat automaattisesti, kun meren ja järven vedenpintojen ero on noin cm. Luodonjärven säännöstely irrotettiin meriveden pinnankorkeuden vaihteluista vuonna 199 ja nykyisen säännöstelyn tavoitteena on pitää järven vedenpinta välillä + + cm (N). Luodonjärven juoksutukset 17 Avtappningingar från Larsmosjön 17 m/s Merenpinnan korkeus/ Havsvattenståndet 17 cm Kalatiet/ Fisklederna 17 Gertruds 17 Hästgrundet I II III IV V VI VII Kuukausi/ Månad VIII IX X XI XII I I II II III III IV IV V V VI VI VII VIII VII VIII IX IX X X XI XI XII XII Kuukausi Kuvat ja. Luodonjärven juoksutukset kuukausikeskivirtaamina vuonna 17 (UPM Kymmene 17a) ja vertailujaksolla sekä meriveden pinnankorkeus (MW17) Pietarsaaren satamassa vuonna 17 (Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 1). Luodon-Öjanjärven virtaamat on laskettu automaattisesti mitattujen vedenkorkeustietojen ja tulvaluukkujen ja kalatden aukioloaikojen perusteella (UPM Kymmene Oyj 17a, kuva ). Meriveden korkeuden vaihtelut (Pietarsaaren satama, MW17) vuonna 17 on esitetty kuvassa. Luodonjärvestä mereen juoksutettu keskivirtaama oli vuonna 17, m/s, mikä on vain hieman enemmän kuin keskimäärin säännöstelymuutoksen jälkeen (vertailujakso , 9,1 m/s). Juok-

8 sutus mereen jakautui siten, että Gertrudsista juoksutettiin keskimäärin 1,1 m /s (n. 1 %) ja Hästgrundetista 1 m /s (n. 9 %). Syynä Gertrudsin Hästgrundetia pienempiin juoksutuksiin on Gertrudsin säännöstelyluukku 1 nostokiskon vioittuminen. Gerdrudsin säännöstelyluukku :hta käytetty ollenkaan kesäaikana, koska luukun aukeaminen haittaa luukun lähsyydessä sijaitsevan venesulun käyttöä voimakkaan virtaaman vuoksi (Pietilä 1). Luodonjärven juoksutukset olivat toukokuussa ja syys-lokakuussa vertailujaksoon (1999 1) nähden runsaita. Kevättulva ajoittui vasta toukokuuhun. Helmikuussa, hnä-elokuussa sekä etenkin marraskuussa juoksutettiin normaalia vähemmän. Muina kuukausina juoksutukset vastasivat pidemmän ajan keskiarvoa.. KUORMITUS Pietarsaaren edustalle tulee jäte-, jäähdytys- ja järvivesien lisäksi hajakuormitusta suoraan lähivalumaalueelta puroja ja ojia myöten. Jätevesiä tulee UPM Kymmene Oyj:n ja BillerudKorsnäs Finland Oy:n tehtailta ja Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamolta sekä pienemmässä määrin Pörkenäs lägergårdin ja Mässkärin luontoaseman puhdistamoilta, joilla on oma kuormitus- ja vesistötarkkailunsa. OSTP Finland Oy Ab:n jätevedet johdetaan mereen samassa kanavassa kuin UPM:n jätevedet. Järvivesiä virtaa alueelle Hästgrundetin ja Gertrudsin tulvaluukuista sekä Gertrudsin ja Storströmmenin kalatstä. Bågastin kalatien vaikutusalue jää tämän tarkkailualueen pohjoispuolelle. Jäähdytysvesiä johdetaan mereen Alholmens Kraftin voimalaitokselta ja UPM Kymmeneltä..1 Jätevesikuormitus UPM Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden kokonaistuotanto vuonna 17 oli 179 AD tonnia sellua. Tuotetusta sellusta 9 % eli 7 t valkaistiin. Sellua tuotettiin hieman edellisvuotta enemmän. Lisäksi BillerudKorsnäs Finland Oy valmisti paperia ja kartonkia yhteensä 191 tonnia, eli enemmän kuin vuonna 1. Walki Oy:n kokonaistuotanto oli 7 tonnia, mikä oli hieman (7 %) edellisvuotista suurempi. UPM:n ja BillerudKorsnäsin puhdistetut jätevedet johdetaan mereen aktiivilietelaitoksen ja Lapakonlahdessa tapahtuvan jälki-ilmastuksen ja selkeytyksen jälkeen Alholman koillispuolelle (kuva 1). UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina ovat BOD:lle, t O /d (vuosikeskiarvona, t/d), COD:lle 7 t O /d ( t/d), fosforille kg/d ( kg/d) ja AOX:lle kg/ d ( kg/d). UPM:n (17b) ja BillerudKorsnäsin puhdistettujen jätevesien mukana mereen johdettu fosforikuormitus laski edellisvuodesta (kuva ). Myös COD- ja typpikuormat olivat aavistuksen edellisvuotta alhaisempia. AOX-, BOD- ja kiintoainekuormat vastasivat melko lailla edellisvuoden kuormitusta. Fosforikuormitus vaihteli välillä 1 1 kgp/d. Suurinta kuormitus oli hnäkuussa ja pienintä tammi helmikuussa. Koko vuoden keskiarvo ( kg P/d) oli hieman pienempi kuin edellisen -vuotisjakson ( 1: kg/d) keskiarvo. Kaikki UPM:n ympäristöluvan mukaiset kuormitusrajat alittuivat vuonna 17. Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien sekä Pedersören ja Luodon kuntien viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden (noin as) puhdistetut jätevedet johdetaan mereen Alholman sataman eteläpuolella (kuva 1). Jätevedet käsitellään Pietarsaaressa Alhedan jälkisaostuslaitoksessa, minne johdetaan myös tarkkailussa mukana olevien teollisuuslaitosten saniteettivedet. Vesistöön johdettu typpikuormitus oli hieman suurempi ja kiintoainekuormitus puolet pienempi kuin vuonna 1. Myös fosfori- ja BODkuormat olivat hieman edeltävää vuotta pienemmät (kuva ). Alhedan jätevedenpuhdistamon ympäristölupaehdot jäivät osittain täyttymättä vuosineljänniksillä 1, ja. Puhdistustehot olivat koko vuoden keskiarvoina seuraavat: kiintoaine 9 %, BOD 7(ATU) 9 %, COD Cr % ja fosfori 97 %. Typpireduktio oli vuoden keskiarvona % (Sillanpää & Aaltonen 1).

9 7 OSTP Finland Oy Ab:n Pietarsaaren tehtailla valmistetaan teräslevyistä ja -nauhoista ruostumattomia sekä haponkestäviä putkia ja putkenosia yhteensä noin tonnia vuodessa (kapasiteetti noin t/vuosi). Putket ptataan happoaltaassa, jossa on typpihappoa, fluorivetyhappoa ja rikkihappoa sekä vettä. Pttausprosessissa muodostuvat jätevedet käsitellään kaksivaihsella NaOH-saostuksella sekä vuonna 7 käyttöön otetussa prosessissa, jossa pääosa typpihaposta on korvattu rikkihapolla. Jätevesiä muodostuu noin 9 1 m/kk ja ne johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samassa purkuputkessa kuin UPM Kymmenen jätevedet (Pekka Pynttäri s.posti ). OSTP:n typpikuormitus oli vuonna kg/a alittaen luvassa asetetun tavoitearvon ( kg/a). Ympäristöluvassa OSTP:n metallikuormitukselle asetetut kuormitus- ja pitoisuusrajat toteutuivat hyvin vuonna 17 (taulukko ). OSTP:n kuormituksen kehitys vuosina 1 17 ja nykyisen luvan mukaiset kuormitusraja-/ tavoitearvot on esitetty liitteessä. Taulukko. tukset. Metalli OSTP Finland Oy Ab:n pitoisuus- ja kuormitusraja-arvot sekä vuoden 17 toteutuneet pitoisuudet ja kuormi- Pitoisuusraja Tutetutunut pitoisuus 1. vuosineljännes 17 Tutetutunut pitoisuus. vuosineljännes 17 Tutetutunut pitoisuus. vuosineljännes 17 Tutetutunut pitoisuus. vuosineljännes 17 Kuorm itus raja-arvo Tutetutunut kuorm itus 17 (m g/l) (m g/l) (m g/l) (m g/l) (m g/l) (kg/a) (kg/a) Kromi,,1,,,19,9 Nikkeli,,,1,,7 1, Lyijy, Kadmium(liuk),1,1,,,7,, Kupari,,,1,7,1 raja-arvoa,1 Fluoridi raja-arvoa, 9, 1, 9, ph raja-arvoa 9, 9,,1, raja-arvoa - Kok-N raja-arvoa Pietarsaaren satama Oy:n laiturden ja satamakentän hulevesijärjestelmä koostuu yli sadasta keräily/sakokaivosta, joista hulevedet johdetaan mereen neljän purku/venttiilikaivon kautta. Kaivot on varustettu hiekan- ja lietteenerottimilla, sekä Laukko I:n linja lisäksi öljynerotuskaivolla. Kaivot tyhjennetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa (Kujala 1). Vuodesta 9 lähtien hulevesikaivojen puhtaanapitoon on kiinnitetty erityistä huomiota ja kiintoaine- ja ravinnekuorman pääsyä kaivoihin on pyritty rajoittamaan pttämällä kaivot suojamatoilla lastaus- ja purkutoiminnan ajaksi. Mereen johdettuja vesiä tarkkailtiin vuonna 17 silmämääräisesti päivittäisten tarkastuskertojen yhteydessä kä kirjattavia poikkeamia havaittu. Vuonna 7 tehtyjen hulevesianalyysien perusteella on arvioitu, että satama-alueen hulevesistä aiheutuva kokonaiskuormitus on mm vuosisadannalla noin kg N/a, 9 kg P/a ja 1 kg kiintoainetta/a (Kujala 1). Sataman saniteettivedet on viemäröity ja johdetaan satama-alueelta jätevedenpuhdistamolle. Jätevesien mereen aiheuttamasta orgaanisesta kuormituksesta (COD, BOD) noin 9 9 % ja fosforikuormituksesta 91 % tuli UPM:ltä ja loput kaupungin puhdistamolta. Typpikuormitus jakautui UPM:n ( %), kaupungin ( %) ja OSTP:n ( %) kesken. Jätevesien aiheuttama fosforikuormitus on pienentynyt tasaisesti 19-luvulta lähtien muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta, kunnes vuodesta 1 lähtien se kääntyi hetkellisesti lievään nousuun. Vuosien 1 17 perusteella kuormitus on jälleen laskussa. Orgaanisen aineen (BOD, COD) kuormituksessa on aiemmin ollut havaittavissa aleneva suuntaus, mutta COD:n osalta on kuormitustaso pysynyt melko samana viimset kahdeksan vuotta ja BOD:n osalta viimset neljä vuotta. Typpikuormituksessa ole havaittavissa selkeää muutossuuntaa (kuva ).

10 t/d, UPM Kymmene BOD 7 Pietarsaari / Jakobstad t/d 7 UPM Kymmene COD Pietarsaari / Jakobstad,, 1, 1, kg/d 7 Fosfori / Fosfor UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad kg/d 1 Typpi / Kväve UPM Kymmene OSTP Pietarsaari / Jakobstad 9 7 t/d Kiintoaine / Fastsubstans UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad Kuva. Jätevesikuormitus vuosina Pietarsaaren Veden lupaehdot neljännesvuosikeskiarvoina: BOD 7ATU mg/l, 9 %, COD Cr 7 mg/l, 9 %, kok-p, mg/l, 9 % ja kiintoaine mg/l, 9 %. UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina BOD 7, t O /d (vuosikeskiarvona, t/d), COD Cr 7 t O /d ( t/d), fosfori kg/d ( kg/d) ja AOX kg/ d ( kg/d).. Lämpökuormitus Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos on kiinteää polttoainetta käyttävä väliottolauhdelaitos, joka tuotti vuonna 17 sähköä ( GWh/v), kaukolämpöä (7 GWh/v) ja prosessihöyryä ( GWh/v) yhteensä 9 GWh/v ( TJ/v). Polttoainden energiasisältö oli noin 7 TJ. Polttoainna käytettiin turvetta ( %), kivihiiltä (1 %), puuta ( %), yhdyskuntajätettä (REF,7 %), 1 bar höyryä (1, %) sekä öljyä (1, %) voimalaitoksen käynnistykseen. Hiilen osuus oli lähes selvästi pienempi kuin edellisvuonna (1: 1 %), muiden polttoainden osuus kasvoi hieman. Vuonna 17 voimalaitoksella (AK 1 ja AK ) oli 77 käyntituntia mikä oli hieman yli tuntia vähemmän kuin vuonna 1. Vuonna 17 Alholmens Kraftin jäähdytysvesien aiheuttama lämpökuorma mereen oli TJ (kuva 7) eli % polttoainden kokonaisenergiasisällöstä. Vuonna 17 jäähdytysvettä käytettiin 17 milj m eli keskimäärin, m /s (lupa 7, m /s). Jäähdytysveden lämpötilanousu oli suurimmillaan tammikuussa, +, C vuorokausikeskiarvoksi laskettuna (lupa + 1 C). Pidempiä käyttökatkoksia oli usta:....,...., , , Lisäksi oli usta lyhyempiä toimintakatkoksia. Huhtikuussa lämpökuormitusta mereen tullut lainkaan (Palomäki 1). Alholmens Kraftin lisäksi mereen tulee lämpökuormaa myös UPM Kymmeneltä, Alhedan jätevedenpuhdistamolta ja Luodonjärvestä (kuva 7). Vuonna 17 UPM Kymmenen lämpökuorma oli 1 TJ ja Pietarsaaren jätevedenpuhdistamon lämpökuorma TJ (Palomäki 1).

11 9 Lämpökuorma/ Värmebelastning Alholmens Kraft TJ/ a UPM Oyj Alheda, jvp Luodonjärvi Kuva 7. Eri lähtstä mereen johdettu lämpökuorma Pietarsaaren edustalla 17.. Luodon-Öjanjärvi Luodon-Öjanjärvestä mereen kohdistuva ravinnevirtaama vaihtelee järven juoksutuksista riippuen (vrt. kuva ). Järvestä tuleva ainevirtaama on saatu laskemalla yhteen Hästgrundetin ja Gertrudin tulvaluukuista sekä kalatstä tulevat ravinnevirtaamat. Luodonjärven typpi- ja fosforivirtaamat olivat yhteensä vuonna 17 edellisvuotta alhaisemmat johtuen pienemmästä virtaamasta (kuva ). Merialueelle tuleva fosforivirtaama - 17 Fosforflöde till havsområdet - 17 Jätevesi/ Avloppsvatten kg/d Merialueelle tuleva typpivirtaama - 17 Kväveflöde till havsområdet - 17 Luodonjärvi / Larsmosjön Jätevesi/ Avloppsvatten kg/d 7 Luodonjärvi / Larsmosjön Kuva. Pietarsaaren edustan merialueen ravinnekuormitus vuosina 17. Järvestä mereen juoksutettu fosforivirtaama oli vuonna 17 koko vuoden keskiarvoksi laskettuna 11 kg/d, mikä on lähes saman verran kuin päättyvällä tarkkailujaksolla ( 17) keskimäärin (19 kg/d). Edeltävään vuoteen nähden fosforikuormitus oli selvästi pienempi. Myös typpivirtaama ( kg/d) oli edellisvuotta ( 1 kg/d) selvästi pienempi ja viidesosan tarkkailujakson keskiarvoa ( 17: 17 kg/d) pienempi. Vuonna 17 Luodonjärven fosforivirtaama oli yli viisinkertainen ja typpivirtaama lähes nelinkertainen jätevesikuormaan verrattuna (kuva, taulukko ). Typpikuormitus / Kvävebelastning 17 Fosforikuormitus / Fosforbelastning 17 Jätevesi/ Avloppsvatten kg/d Luodonjärvi / Larsmosjön Jätevesi/ Avloppsvatten kg/d Luodonjärvi / Larsmosjön I II III IV V VI VII Kuukausi / Månad VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI Kuukausi / Månad Kuva 9. Pietarsaaren edustan merialueelle tulevan ravinnekuormituksen vaihtelu kuukausikeskiarvoina vuonna 17. XII

12 Jätevesikuormituksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta vaihtelee vuodenajoittain ja riippuu Luodonjärvestä tulevan kuormituksen vaihteluista. Jätevesikuormituksen osuus oli vuonna 17 noin 1 % fosforin osalta ja 1 % typen osalta. Jätevesien aiheuttaman fosfori- ja typpikuormituksen osuus oli pienimmillään toukokuussa (P: %, N: 7 %). Suurimmillaan jätevesien osuus oli hnä-elokuussa (P: 7 7 %, N: 77 1 %), jolloin Luodonjärvestä virtasi vettä ainoastaan kalatden kautta (kuva 9). Taulukko. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva keskimääräinen kuormitus (kg/d) vuonna 17. Muuttuja kg/d (17) UPM Kymmene Pietarsaari Jakobstad yht./tills. 17 BOD7 9 1 CODCr 7 9 tot-p,1 1 tot-n vesimäärä m /d 1 79 Järvestä Från sjön Lähialue) Närområdet ,9 1 7 ) UPM + OSTP ) Lähivaluma-alue + isoimmat purot ja Pörkenäs lägergård/ Närområdet + större bäckar och Pörkenäs lägergård (Aaltonen ym. 199).. MERIALUEEN VEDENLAATU.1 Vedenlaatu talvella 17 Jään alle muodostuu jäte- ja järvivesien virtausten seurauksena selvä kerrostunsuus, jossa pintaveden laatu poikkeaa muun vesipatsaan vedenlaadusta. Pintaveden (1 m) ph-arvo, samoin kuin suolaisuus on alentunut, vesi on ruskeampaa ja sameampaa ja kokonaisravintden sekä orgaanisen aineen (TOC) pitoisuudet ovat selvästi kohonneet. Myös rautapitoisuudet ovat pintavedessä huomattavasti korkeammat kuin alusvedessä. Jäte- ja järvivesien vaikutusalueet menevät osittain päällekkäin kä niitä aina voida erottaa toisistaan. Talvinäytteet otettiin Jäätilanne oli melko hyvä ja sulaa oli vain Leppäluodon edustalla ja Stora Grundörenin ja Luodon välisessä salmessa. Jään puuttumisen vuoksi näytteet jäi ottamatta pisteeltä P sekä uloimmalta pisteeltä P7. Pisteen P näyte otettiin ohuen jään vuoksi noin m havaintopaikalta länteen. Jäte- ja jokivesien leviäminen on esitetty kuvassa pintaveden (1 m) värin, happamuuden ja johtokyvyn sekä ravintden ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuuksien perusteella. Hästgrundetin ja Gertrudsin keskimääräiset juoksutukset olivat helmikuussa 17 normaalia pienemmät (kuva ). Gerdrudsin tulvaluukku oli kiinni helmi-maaliskuussa yhteensä päivää, näytteenoton toisena päivänä virtaama oli Gertrudsin tulvaluukusta keskimäärin 17 m/s. Hästgrundetin tulvaluukku oli helmimaaliskuussa kiinni yhteensä päivää, myös näytteenottopäivinä luukku oli suljettuna. Näytteenottoja edeltävänä päivänä oli juoksutettu keskimäärin m/s. Kalatden juoksutus oli helmi-maaliskuussa melko tasaista (Gertruds: -7 m/s; Storströmmen: 1, m/s). Jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät vuonna 17 melko samassa laajuudessa kuin vuonna 1. Vaikutukset näkyivät selvimmin pintavedessä Ådön Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa. Pistllä P, P71 ja Mässkärin luontoaseman havaintopisteellä (MÄ1) vaikutukset näkyivät lievästi. Pistllä P ja P7 vaikutuksia ollut havaittavissa. Gertrudsin tulvaluukusta juoksutettujen järvivesien vaikutukset näkyivät selvästi Kackursfjärdenillä (P79) ja Orrskärsfjärdenillä (P7) pinnanlähsen veden alhaisempana sähkönjohtavuutena ja kohonneena väriarvona sekä korkeampina ravinne- ja rautapitoisuuksina. Vesi oli pinnassa myös lievästi hapanta. Kerrostunsuus oli selvä muillakin sisäsaariston pistllä (P1, P, P, P, P ja P7), joissa pintaveden johtokyky oli alusvettä pienempi ja typpi- ja rautapitoisuudet suurempia. Väriarvot olivat koholla

13 11 pinnassa koko sisäsaaristossa aina Ådön Hälsingön välille asti. Luodonjärven vesi ollut maaliskuussa 17 erityisen hapanta (ph,,), joten happamuusvaikutukset merialueella jäivät hyvin vähäisiksi. Kaupungin jätevedenpuhdistamon edustalta (P) ole tuloksia, mutta tästä hieman pohjoiseen veden hygieeninen tila oli hyvä (P: enterokokit pmy/ ml). Vanhansataman perukassa hulevesien vaikutusalueella (P1) sekä tästä pohjoiseen (P) esiintyi jonkin verran hygieniaindikaattoribakteerta (P1: pmy/ ml, P: pmy/ ml). Havaintopaikat P, P, P7 ja P7 edustavat referenssialuetta. Pistllä P sekä P71 oli havaittavissa lievä jäte- ja järvivesien vaikutus mutta pistllä P ja P7 vaikutuksia ollut havaittavissa (kuva ). Jäänalainen happitilanne oli tarkkailualueella pääosin tyydyttävä tai hyvä (kyllästysprosentti 1 9 %) sekä pintavedessä että pohjanlähsessä kerroksessa. Vanhansataman perukassa (P1) happitilanne oli pinnassa välttävä ( %) mutta pohjassa happitilanne oli selvästi parempi (79 %). Pisteellä P7 oli pinnanlähnen happitilanne välttävän ja tyydyttävän rajalla (9 %). Kuva. Pintaveden (1 m) laadun perusteella arvioidut jäte- ja järvivesien leviämisalueet maaliskuussa 17 (kaikilta pistltä ole näytttä huonon jäätilanteen vuoksi). (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan /17 ainstoa.)

14 1. Veden laatu avovesiajalla 17 Laajat näytteenottokierrokset Toukokuun näytteenottokierroksella (1. 1..) merialueen vedenlaatu oli ajankohtaan nähden normaali. Luodonjärven juoksutukset olivat toukokuussa (Hästgrundet 7 m /s, Gertruds 7 m /s) selvästi keskimääräistä suurempia. Näytteenottoaikoihin Gerdrudsin patoluukut olivat kuitenkin kiinni, Hästgrundetin tulvaluukuista toinen oli auki ja toinen kiinni. Veden pintalämpötilat vaihtelivat 7 C välillä ja hkkoa lämpötilakerrostunsuutta oli havaittavissa vasta osassa syvemmistä piststä. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät merialueella edellistä vuotta hieman lievempänä. Luodonjärven vesien vaikutus näkyi Hästgrundetin edustalta (P) aina Hälsingöfjärdenille (P) saakka ruskeana (1 mgpt/l) ja paikoin muuta merialuetta sameampana (,,7 FTU) pintavetenä. Gertrudsin edustalla järvivesiä oli selvästi havaittavissa koko vesipatsaassa Kackursfjärdenillä (P79: väriarvo 1 mgpt/l). Tätä pohjoisempana sijaitsevalla näytepisteellä olivat vaikutukset selvästi vähäisemmät ja näkyivät lähinnä pinnanlähsessä vedessä. Kaupungin läpi tulevan kanaalin vaikutukset näkyivät pistllä P1 ja P. Jäteja järvivesien vaikutusalueella olivat veden ravinne- ja rautapitoisuudet koholla paikoin koko vesipatsaassa. Myös sähkönjohtavuus oli järvi- ja jätevesien vaikutusalulla pintavedessä muuta merialuetta pienempi. Näkösyvyys oli vaikutusalueella 1,1, m, saariston ulko-osissa (P, P, P71),,9 m ja ulkomerellä (P7, P7),, m. Kevään levätuotanto oli nostanut klorofyllipitoisuudet saariston sisäosissa yli (maks P:, ). Pisteeltä P ulkomerelle klorofyllipitoisuudet olivat,,7. Ammonium- ja nitraattityppeä oli mitattavia pitoisuuksia lähes kaikilla pistllä, eniten jäte- ja järvivesien vaikutusalulla. Uloimmalla pisteellä (P7) oli ammoniumtypen pitoisuus koko vesipatsaassa alle määritysrajan (< ). Suolistoperäisten bakteerien määrät kaupungin jätevedenpuhdistamon edustalla olivat pieniä. Merivesi oli elokuussa (1. 1..) lämpötilakartoituksen tulosten perusteella lämpimintä Leppäluodon pohjoispuolella (max 1, C). Muualla lähirannikolla pintaveden lämpötilat vaihtelivat 1, 17,9 asteen välillä. Selvä lämpötilakerrostunsuus oli havaittavissa ainoastaan Fallskäretin luona. Vesistötarkkailussa lämpötilakerrostunsuutta havaittiin Orrskärsfjärdenillä (P79), jossa pohjan happitilanne oli hkentynyt (hapen kyllästys-% 1). Patoluukut olivat olleet kiinni kesäkuun puolivälistä alkaen ja tarkkailualueen ylsilme oli melko mernen. Leppäluodon edustalla oli pintavesi hieman muuta merialuetta ruskeampaa (7 97 mg Pt/l). Muuten tarkkailualueella veden väri vaihteli pinnassa välillä 11 9 mg Pt/l. Orgaanisen hiilen (TOC) sekä raudan ja ravintden pitoisuudet olivat jäte- ja järvivesien vaikutusalueella kohonneet pintavedessä ja paikoitellen koko vesipatsaassa. Vesi oli myös lievästi sameaa. Näkösyvyys oli elokuussa koko tarkkailualueella edellisvuotta parempi: lähialueella sekä sisäsaaristossa 1,, m ja saariston ulko-osissa sekä meripistllä, 7, m. Klorofyllipitoisuudet olivat vaikutusalueella lievästi rehevällä tasolla (,7 9, ). Korkmmillaan pitoisuudet olivat teollisuuden jäähdytys- ja jätevesien purkualueen edustalla (P). Lähirannikon purkualulla esiintyi vähäisiä määriä bakteerta (1- pmy/ ml). Myös Mässkärissä bakteerta oli hyvin vähän ( pmy/ ml). Uloimmilla pistllä (P, P7 ja P7) vesi oli koko vesipatsaassa tasalaatuista ja pitoisuudet pieniä. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen elokuun puolivälissä (11..) ottamassa näytteessä (P, 1m) sameus (,1 FTU) väriarvo ja typpipitoisuus olivat suurempia kuin yhtstarkkailun elokuun näytteessä, muutoin tulokset olivat melko samanlaiset (liitteet ja ). Lokakuun kierroksen aikoihin (1. 1..) vesipatsas oli jäähtynyt ja lähes tasalämpöinen (noin 7 C) ja varsin tasalaatuinen. Syys-lokakuu oli hieman normaalia satsempaa ja Hästgrundetin patoluukut pääosin auki. Gertrudsin patoluukut olivat kuitenkin lähes koko syyskuun sekä lokakuun alun kiinni. Kalatstä oli juoksutettu tasaisesti alkusyksyn. Jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät muuta merialuetta selvästi ruskeampana ja rauta- ja ravinnepitoisempana vetenä Hästgrundetia lähimmillä pistllä (P ja

15 1./ / / /1.. 1 P) sekä tästä pohjoiseen (P7 ja P), Luodonjärven vaikutukset myös Kackursfjärdenillä (P79) ja Orrskärsfjärdenillä (P7). Näillä alulla myös sähkönjohtavuus oli muita aluta alhaisempi. Muualla tarkkailualueella vallitsi melko merset olosuhteet ja veden väriluku oli 19 1 mg Pt/l. Näkösyvyys vaihteli sisäsaariston 1,, ja pisteen P, metriin. Pistlle P7 ja P7 lokakuun kierroksella kovan tuulen ja aallokon vuoksi päästy. Klorofyllipitoisuudet vaihtelivat Vanhasatamalahden (P1) 1, :sta Ådön länsipuolen (P71), :aan. Teollisuuden ja kaupungin purkualuden havaintopaikoilla mitattiin vähän bakteereja (1 19 pmy/ ml). Intensiivinäytteenotto (havaintopaikat P, P, P, P ja P7) Kuvissa 11 1 on esitetty veden näkösyvyyden, sameuden, värin, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksien sekä a-klorofyllipitoisuuden vaihtelut toukokuusta lokakuuhun intensiiviseurannan havaintopaikoilla P, P, P, P ja P7. Pitoisuuksien vaihteluihin vaikuttavat avovesiajalla järvi- ja jätevesien leviäminen, meriveden pinnanvaihtelut ja tuuliolosuhteet. Kesän aikaiset pitoisuusvaihtelut olivat melko tavanomaiset. Alueelliset erot ulko- ja sisäpistden välillä olivat selvät, sillä patoluukut olivat kiinni lähes koko kesän. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät aiempien vuosien tapaan pienempänä näkösyvyytenä (kuva 11), kohonnna sameus- ja väriarvoina (kuvat 1 ja 1) sekä kohonnna ravinnepitoisuuksina lähimpänä purkualuetta (P) ja siitä pohjoiseen (P7) (kuvat 1 ja 1), jätevesien vaikutukset myös purkualueesta etelään (P). Vaikutukset ulottuivat näkösyvyyden ja klorofyllipitoisuuden perusteella kesän alussa osittain Mässkärin ulkopuolelle havaintopaikalle P. Myös Korkmmat väriarvot mitattiin hnäkuun alkua lukuun ottamatta pisteeltä P, jossa myös kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet olivat pääaisassa korkmmat (kuvat 1 1). Pienimmät ja tasaisimmat pitoisuudet mitattiin pisteeltä P. Klorofyllin maksimipitoisuudet (max. 11, ) mitattiin lähes kaikilla pistllä hnäkuun alussa. Myös pisteellä P havaittiin tuolloin havaintopisteelle poikkeuksellisen korkea pitoisuus (kuva 1). Fosforipitoisuudet vaihtelivat sisäpisteen (P) 9 :sta (syyskuun loppu) ulkopisteen (P), :aan (syyskuu) ja typpipitoisuudet vastaavilla pistllä 1 :sta (lokakuu) :aan (syyskuu) (kuvat 1 ja 1). m, Näkösyvyys/ Siktdjupet P P P P P7,,, 1,, Kuva 11. Pietarsaaren edustan meriveden näkösyvyys pistllä,,, ja 7 avovesikaudella 17. (Pisteen P näkösyvyys 1.. (, m) kuvaajassa, tulos mahdollisesti virheellinen)

16 1./ / / /1.. 1./ / / /1.. 1./ / / /1.. 1 FTU Sameus P P P P P7 7 1 Kuva 1. Pintaveden (1 m) sameusarvot (FTU) pistllä,,, ja 7 avovesikaudella 17. mg Pt/l Väri/ Färg (komparaattori) P P P P P7 Kuva 1. Pintaveden (1 m) väriarvot (mg Pt/l) pistllä,,, ja 7 avovesikaudella kok - P/ tot - P P P P P P7 Kuva 1. Pintaveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet () pistllä,,, ja 7 avovesikaudella 17.

17 1 kok - N/ tot - N P P P P P7 1./ / / /.... Kuva 1. Pintaveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet () pisteellä,,, ja 7 avovesikaudella 17. a - klorofylli/ a - klorofyll P P P P P7 1 1./ / / /.... Kuva 1. Pintaveden ( m) a-klorofyllin pitoisuudet () pisteellä,,, ja 7 avovesikaudella 17. Rehevöitymisluokitus Avovesikauden 17 rehevöitymisluokitus on esitetty kuvassa 17. Rehevöitymisluokituksessa on käytetty koko avovesikauden klorofyllikeskiarvoja (taulukko, Aaltonen & Kyröläinen 19), kun taas ekologisessa luokittelussa (kpl.) käytetään hnä-elokuun ja syyskuun ensimmäisen viikon klorofyllikeskiarvoja (Aroviita ym. 1). Taulukko. Rehevöitymisluokittelun raja-arvot (Aaltonen & Kyröläinen 19). Luokka a-klo Erittäin rehevä > Hyvin rehevä Rehevä Lievästi rehevä Rehevöitymässä Karu <

18 1 Tarkkailualue jakaantui klorofyllikeskiarvojen perusteella kahteen rehevyysluokkaan: rehevöitymässä ja lievästi rehevä. Klorofylliarvot olivat vuonna 17 koko Pietarsaaren edustan merialueella edellisvuotta alhaisempia. Lievästi rehevä alue ulottui rannikolta Ådön itäpuolelle ja pohjoisessa Kackursfjärdenille. Pisteet P, P, P, P71, P7, P7 ja P7 kuuluivat luokkaan rehevöitymässä. Orrskärsfjärdenin piste (P7) oli lähellä lievästi rehevän rajaa. Kuva 17. Avovesiajan 17 a- klorofylliin perustuva rehevyysluokittelu koko kesän (toukolokakuu) keskiarvojen perusteella. Intensiiviseurannan havainnoista laskettu keskiarvo pistllä P,,, ja 7, 79 (n = 9). Muilla pistllä n=. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan /17 ainstoa). Perifytonkasvatuksen tulokset 17 Perifytonin kasvatuskoe tehtiin havaintopaikalla viikon inkubointiajalla Kasvatus tehtiin rinnakkaisilla pleksilasilevyillä, joista irrotettiin inkuboinnin jälkeen päällyskasvusto laboratoriossa. Päällyskasvustosta määritettiin klorofylli-a (µg/m ) ja kiintoaine (mg/m ). Perifytonin kasvatuskoe antaa tarpeellista lisätietoa purkualuden tilasta ja kuvastaa veden klorofyllipitoisuuksia paremmin lämpökuorman vaikutuksia. Kasvatuskokeen avulla saadaan yleensä eroteltua lämpökuormituksen vaikutusalue melko selkeästi, mutta koe on hankalasti toistettavissa, minkä vuoksi havaintopaikkojen tuloksia voidaan luotettavasti verrata keskenään vain yhden kasvatusjakson ajalta. Vuoden 17 tuloksia on havainnollistettu kuvassa 1. Havaintopaikat ja niiden koordinaatit sekä tulokset ilmenevät liitteestä. Havaintopaikan P (Pörkenäs) levyteline oli kadonnut, joten paikalta ole tuloksia. Jäähdytys- ja jätevesien vaikutus perifytonin kasvuun oli vuonna 17 selvä. Kasvatusjakson aikana järvivesien vaikutus oli pieni, sillä Luodonjärvestä virtasi vettä ainoastaan kalatden kautta. Lisäksi patoluu-

19 17 kut olivat olleet kiinni kesäkuun puolivälistä saakka. Leväkasvu oli Alholmens Kraftin ja UPM:n jäte- ja jäähdytysvesien purkualueella monikymmenkertainen suhteessa vertailualusiin (Ådö ja Mässkär). Sataman edustalla sekä kaupungin puhdistamon purkualueella levätuotanto oli vertailualuden tasoa (kuva 1). Perifyton a-klo µg/m Ka mg/m Klorofylli-a 1 9 Kiintoaine AK UPM Sat Kaup Kackur A Kackur B Ådö A Ådö B Mässkär Pörkenäs Kuva 1. Perifytonkasvatuskokeen tulokset Pietarsaaren merialueella kesällä 17.. Veden laadun muutokset 17 Pintaveden laadun (happi, väri, kok-p, kok-n, a-klorofylli) muutokset jaksolla 17 intensiiviseurannan pistllä P, P, P, P, P7 ja P7 on esitetty kuvissa 19 erikseen talven ja avovesiajan osalta. Rannikon jäätilanne vaikeuttaa usn uloimmille havaintopaikoille pääsyä, minkä vuoksi havaintopaikan P7 tulokset on korvattu talvella, 1, ja 7 pisteen P77 tuloksilla, talvella 9 pisteen P7 ja talvella ja 17 pisteen P7 tuloksilla. Talvella 11 havaintopaikka P7 sijaitsi ahtojäiden keskellä, joten näyte otettiin noin kolme kilometriä havaintopaikalta etelään. Vuosina 1 1 ja 1 havaintopaikan P7 tulos on korvattu P71 tuloksilla. Havaintopaikka P71 kuitenkaan vastaa hyvin pistettä P7, koska alueella on talvella selvästi järvi-/jätevesien vaikutusta, mikä näkyy väri- ja ravinnepitoisuuksissa. Happi/ Syre - 17 Talvi/ Vinter 1 m P kyll/mätt % P P P P7 P Kuva 19. Hapen kyllästysasteen vaihtelut pistllä,,,, 7 ja 7 (tai korvaavat) talvina 17.

20 1 HAPPI -luvulla happitilanne on vakiintunut koko alueella siten, että pintaveden happitilanne on vähintään tyydyttävä, mutta enimmäkseen hyvä. Talvella 17 hapen kyllästysaste oli Lillgrundetissa (P7) (kuva 19) ja tätä pohjoisemmilla havaintopistllä (P, P7 ja P79; liite.1) tyydyttävä ( 7 %). Myös pisteellä P happikyllästys oli pinnassa tyydyttävä (7 %). Muilla havaintopistllä happitilanne oli hyvä ( 9 %). Väri/ Färg - 17 Talvi/ Vinter 1 m (komparaattori) mg Pt/l P P P P P7 P Avovesi/ Öppet vatten 1 m (komparaattori) P mg Pt/l P P P P7 P Kuva. Veden värin vaihtelut pistllä,,,, 7 ja 7 (tai korvaavat) talvella ja avovesiaikaan 17. VÄRI Talven väriarvot vaihtelevat voimakkaasti, mikä johtuu jäte- ja järvivesien erilaisesta kulkeutumisesta eri talvien juoksutustilantssa. Luodonjärven vesien vaikutusalue ulottui talvella 17 väriarvojen perusteella selvästi Ådön - Hälsingön väliselle alueelle (P) asti (kuva ). Avovesiaikaan havaitaan veden värin suhteen selvä gradientti purkualulta ulospäin mentäessä. Vaihtelut ovat suurimmat järvi- ja jätevesien purkupaikkojen lähsyydessä (P, P ja P7), missä etenkin pintavesi on myös selvästi ruskeampaa kuin muualla. Uloimmilla pistllä (P ja P7) väriarvot ovat alhaiset (17: ka 1 ja 1 mg Pt/l) ja vaihtelut vähäisiä. Väriarvot olivat vuonna 17 etenkin sisäpistllä edellisvuotta pienempiä (kuva ).

21 19 Fosfori/ Fosfor - 17 Talvi/ Vinter 1 m P P P P P7 P Avovesi/ Öppet vatten - m/ 1 m P P P P P7 P Kuva 1. Kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pistllä,,,, 7 ja 7 (tai korvaavat) talvella ja avovesiaikaan 17. FOSFORI Talvella kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat väriarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri vuosina. Pitoisuudet ovat pääasiassa olleet tasaisen pieniä vain uloimmalla havaintopaikalla (P7/korvaava). Purkupaikkojen lähsillä pistllä vuodesta 1 alkanut nouseva suuntaus fosforipitoisuudessa taittui vuonna 17, jolloin pitoisuudet olivat koko merialueella selvästi edellistä talvea pienemmät (kuva 1). Avovesikauden pitoisuusvaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Avovesikauden keskimääräiset fosforipitoisuudet ovat pysyneet uloimmilla pistllä koko -luvun tasaisina. Purkupaikkojen lähellä (P, P ja P7) muutaman viimevuoden aikana havaittavissa ollut lievä nouseva trendi palasi vuonna 17 - vuoden takaiselle tasolle. Fosforipitoisuus laskee rannikolta ulospäin mentäessä noin :n tasolle pistllä P ja P7 (kuva 1).

22 Typpi/ Kväve - 17 Talvi/ Vinter 1 m P P P P P7 P Avovesi/ Öppet vatten 1 m P P P P P7 P Kuva. Kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pistllä,,,, 7 ja 7 (tai korvaavat) talvella ja avovesiaikaan 17. TYPPI Talvella kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat väri- ja fosforiarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri tavoin eri vuosina. Isoimmat pitoisuudet ovat purkualuden tuntumassa ja pienimmät ulkomerellä. Talvella 17 typpipitoisuudet olivat jäte- ja järvivesien vaikutusalueella (P, P ja P7) edeltävää vuotta matalampia ja välillä 79 9 (kuva ). Avovesikauden typpipitoisuuksien vaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Purkupaikkojen lähellä (P, P ja P7) typpitasot ovat keskimäärin noin 1, ja pitoisuudet laskevat ulospäin mentäessä :aan. Sekä purku- ja vaikutusalueella että ulommilla pistllä viimsimmät vuodet nousussa olleet keskimääräiset pitoisuudet olivat vuonna 17 selvästi edellistä vuotta pienemmät (kuva ). KLOROFYLLI -luvulla rehevöitymistä kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella erot lähi- ja ulkoaluden välillä ovat lisääntyneet ja klorofyllipitoisuudet vaihtelevat erityisesti purkualueen lähimmillä havaintopaikoilla (P, P ja P7). Luodon-Öjanjärven juoksutusten vaihteluilla on suuri merkitys näiden havaintopaikko-

23 1 jen klorofyllipitoisuuksiin. Havaintopaikkojen P, P, P ja P7 klorofyllipitoisuuksissa on -luvun alkupuolella havaittavissa laskeva suuntaus joka näyttäisi kuitenkin viime vuosina pysähtyneen (kuva ). Havaintopaikan P7 klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet lähellä taustapitoisuuksia. Pistden P, P ja P7 arvot httelevät jonkin verran vuodesta toiseen. Rannikon lähipistllä P ja P7 oli hyvin runsaat klorofyllipitoisuudet vuosina 1 ja 1, jolloin patoluukut olivat pääsääntöisesti kiinni. Vuonna 17 klorofyllin keskipitoisuudet laskivat hieman kaikilla pistllä vuodesta 1. Järvivesiä juoksutettiin kesäelokuussa lähinnä kalatden kautta. a-klorofylli/ a-klorofyll - 17 Avovesi/ Öppet vatten - m/ 1 m P P P P P7 P Kuva. Klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pistllä,,,, 7 ja 7 avovesiaikaan 17 (intensiiviseurannan tulokset 9-1/ vuosi).. Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit Vuoden 17 sekä vuosien 1 1 vedenlaatuainstosta on tehty vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituksen päivitettyjen kriteerien (Vuori ym. 9; Aroviita ym. 1) mukainen parametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain. Tarkastelussa on käytetty loppukesän ( ) klorofylli- ja kokonaisravinnepitoisuuksia sekä näkösyvyyttä. Havaintopaikkojen vedenlaatua on verrattu näiden parametrien perusteella ympäristöhallinnon ohjstusta ja luokkarajoja noudattaen luokkien erinomainen huono luokkarajoihin (ks. taulukko ). Luodonjärven osalta on tehty vuosien 17 ja 1 vedenlaatuainstosta vastaava parametrikohtainen tarkastelu kuin rannikon havaintopistlle. Luodonjärvi on knotekoinen vesimuodostuma, joka on kuitenkin ekologista luokittelua varten tyypitelty matalaksi runsashumuksiseksi järveksi (MRh). Järvien luokittelumuuttujat ja -periaatteet poikkeavat rannikon luokittelusta. Järvien luokittelussa käytetään kasvukauden (kesä-syyskuu) klorofylli- ja kokonaisravinnepitoisuuksia. Havaintopaikkojen vedenlaatu on luokiteltu näiden parametrien perusteella ympäristöhallinnon ohjstusta ja luokkarajoja noudattaen luokkiin erinomainen huono (ks. taulukko ). Myös pohjaeläintarkkailun tulokset on käsitelty ekologisen luokitusohjstuksen mukaisesti ja pohjaeläintuloksista lasketut BBI-indeksit on sijoitettu havaintopaikoittain luokkiin erinomainen huono (Nyman 1, taulukko ).

24 Taulukko. Luokittelukriteerien mukaiset tyyppikohtaiset luokkarajat sekä luonnontilaiset vertailuarvot kokonaistypelle (kok-n), kokonaisfosforille (kok-p), näkösyvyydelle (NS) ja a-klorofyllille (a-klo) (Aroviita ym. 1). Pu = Perämeren ulommat rannikkovedet, Ps = Perämeren sisemmät rannikkovedet, MRh = Matalat runsashumuksiset järvet. LUONNONTILAISET VERTAILUARVOT Erinomainen 7, alle 9 9 alle 11 alle 7 alle,9 yli,,1 yli, 1, alle 1,7 alle, Parametri Kok-P Pu Kok-P Ps Kok-N Pu Kok-N Ps NS Pu NS Ps a-klo Pu a-klo Ps kok-p MRh Kok- N MRh a-klo MRh NS MRh, vertailuarvoa alle alle alle 1, - Hyvä ,,,, 1,7,,, LUOKKARAJAT Tyydyttävä ,, 1,7,,,,, Välttävä ,, 1, 1,7, 11, 1 Huono yli yli 7 yli yli alle 1, alle 1, yli 11 yli 1 1, yli 7 yli yli - Vedenlaatu ekologisen luokituksen parametrien perusteella vuonna 17 sekä jaksolla 1 17 Vuosi 17 Vuosi 17 oli vedenlaadultaan osittain edeltävää vuotta hieman parempi. Verrattuna viiden vuoden (1 17) keskimääräisiin vedenlaatuluokkiin oli vuoden 17 tilaluokka usealla pisteellä samaa tasoa tai jopa hieman parempi. Ainoastaan Ådön länsipuolen pisteellä P71 oli tilaluokka keskimääräistä huonompi (taulukko 7). Sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopaikoista Vanhasatamanlahden piste (P1) sekä Hälsingöfjärdenin piste (P) sijoittuivat vuoden 17 vedenlaatuparametrien perusteella luokkaan tyydyttävä. Pisteet P ja P olivat luokassa välttävä. Piste P1 oli luokkien tyydyttävä ja välttävä rajalla ja loput pisteet (P, P, P7 ja P79) välttävä / huono -rajalla. Ulomman rannikkoalueen (Pu) havaintopiststä P ja P71 sijoittuivat vedenlaadultaan luokkaan tyydyttävä. Piste P sekä Örenin itäpuolen piste P olivat luokassa hyvä ja uloimmat havaintopisteet (P7 ja P7) luokassa erinomainen (taulukko 7, kuva ). Luodonjärven havaintopiststä Gerdrudsin piste (L) luokittui vuoden 17 vedenlaatuainston perusteella luokkaan hyvä. Lammassaaren salmen piste (LA) oli luokassa tyydyttävä. Luodonjärven vesi on hyvin ruskeaa, mikä rajoittaa kasviplanktontuotantoa järvessä. Siksi a-klorofyllipitoisuus osoittaa Luodonjärvessä selvästi parempaa tilaluokkaa kuin ravinnepitoisuudet. Taulukko 7. Vuoden 17 vedenlaatutulosten (n=havaintokertojen määrä) perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla sekä jakson 1 17 vedenlaadun luokka. Piste L LA Tyyppi/ vesimuodostuma Ps Prs edusta Ps Prs edusta Ps Prs edusta Ps Prs edusta Ps Prs edusta Ps Prs edusta Pu Kallan Pu Kallan Pu Kallan Ps Prs edusta Ps Prs edusta Pu Kallan Pu Ukpyy ulko Pu Kallan Ps L-saaristo Ps Prs edusta n Mrh/ Luodonjärvi Mrh/ Luodonjärvi tot-p 19 1 tot-n a-klo NS,,,7,, 9, 7,9,1,,1,7, 1,7 1, 1, 1,,,,1, 1,7 1,,, 7,, 1,,, 1,7,7,, 1, Vedenlaatu T V V V/Hu V/Hu T/V T H H T V/Hu T E E T V Vedenlaatu 1-17 V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu T/V T H H V V/Hu H E E T/V V H T T V

25 Jakso 1 17 Ulomman rannikkoalueen (Pu) uloimmat havaintopisteet P7 ja P7 sijoittuvat jakson 1 17 ainston perusteella luokkaan erinomainen. Pisteet P, P ja P71 kuuluvat luokkaan hyvä ja havaintopiste P luokkaan tyydyttävä. Sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopiststä suurin osa (P1, P, P, P, P ja P7) on 1 17 yhtstarkkailuainston perusteella luokkien välttävä ja huono rajalla. Pisteet P1 ja P7 sijoittuvat luokkien tyydyttävä ja välttävä rajalle ja pisteet P ja P79 kuuluvat luokkaan välttävä (taulukko, kuva ). Vuosina 1 ja 1 Luodonjärven runsaat juoksutukset hkensivät sisemmän rannikkoalueen, ja vuonna 1 myös ulkosaariston, havaintopaikkojen vedenlaatua. Vuonna 17 vettä juoksutettiin tarkastelujaksolla ainoastaan kalatden kautta, minkä johdosta ravinnepitoisuudet olivat alhaisempia ja näkösyvyydet parempia kuin vuonna 1. Pistden P1, P, P, P1, P, P, P71 ja P7 vedenlaatuluokka perustuu joinakin vuosina vain yhteen tulokseen. Muiden osalta ainsto on laajempi (n. havaintokertaa/vuosi) (liite 1). Taulukko. Vedenlaatuainston perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla vuosina 1 17 ja Luodonjärven havaintopistllä vuosina 1 17 sekä jakson 1 17 luokitus. Piste Tyyppi/ vesimuodostuma Jakso Ps Prs edusta V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu T V/Hu Ps Prs edusta V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V V/Hu Ps Prs edusta V/Hu V V V/Hu V V/Hu Ps Prs edusta Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu Ps Prs edusta Hu Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu 1 Ps Prs edusta T/V V V T T/V T/V Pu Kallan T T T V/Hu T T Pu Kallan H H H T H H Pu Kallan E/H H H T/V H H Ps Prs edusta V Hu V V/Hu T V 7 Ps Prs edusta Hu Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu 71 Pu Kallan H H H V T H 7 Pu Ukpyy ulko E/H E E E E 7 Pu Kallan E/H E E E E 7 Ps L-saaristo T T/V V/Hu V/Hu T T/V 79 Ps Prs edusta V V V/Hu V/Hu V V L Mrh/ Luodonjärvi T/V H T LA Mrh/ Luodonjärvi V T V Pietarsaaren edustalla ekologisen luokittelun vedenlaatuparametreja ja luokkarajoja käytettäessä ongelmana on, että Luodonjärven vesien ajoittain merkittävän vaikutuksen johdosta Pietarsaaren edustaa voisi lähirannikon osalta luonnehtia suistomaiseksi alueeksi. Luokittelussa kuitenkaan ole omia luokitteluperiaattta ja raja-arvoja suistoalulle. Pohjaeläinainston perusteella Pietarsaaren edustan merialueen tila on selvästi parempi kuin vedenlaatuparametrien perusteella arvioituna. Pohjaeläimistö sijoittui ekologisen luokituksen mukaisen BBIindeksin perusteella vuonna 17 havaintopaikasta riippuen hyvään tai erinomaiseen luokkaan. Myös vuosina 1 1 pohjaeläimistön tila on ollut pääasiassa hyvä tai erinomainen (s. 9). Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä ja useamman vuoden tulosten perusteella vesimuodostumittain. Vedenlaatu on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 1 valmistuneessa rannikko- ja sisävesien ekologisen tilan vahvistetussa kokonaisarviossa Pietarsaaren edustan ja Kallanin vesimuodostumat luokiteltiin tyydyttävään ekologiseen tilaan. Vesimuodostumat Luodon saaristo ja Uusikaarlepyy ulko olivat hyvässä tilassa ja Luodonjärvi tyydyttävässä tilassa (Westberg & Lax 1; Bonde ym. 1). Kokonaisarvio perustuu vuosien 1 ainstoon painottaen biologisia parametreja.

26 Kuva. Päivitettyjen kriteerien (Aroviita ym. 1) mukaiset ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit vuoden 17 ja jakson 1 17 ainstojen perusteella. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan /17 ainstoa). KALATALOUSTARKKAILU Vuosittainen tiedonkeruu Tiedot kalastajien ja pyydysten määristä sekä kalansaaliista saatiin tarkkailuohjelman mukaisesti kalastusalueelta (Norra svenska fiskeområdet), joka on koonnut ne Pietarsaaren ja Luodon kalastuskunnilta. Seuraavassa esitetään yhteenveto Vestersundsbyn (Fiskelag, Fiskargille), Kyrkobyn, Pörkenäsin, Luodon ja Eugmon kalastuskunnilta kerätyistä tiedoista merialueen kalastuksesta vuonna 17 (Wistbacka 1, liite ). Vuonna 17 alueella kalastanden lukumäärä oli henkeä, joista oli ammatti- tai sivuammattikalastajia (Wistbacka 1). Ammattikalastajia oli Luodossa yhteensä 1, Eugmossa, Vestersundsbyssä 11 ja Pörkenäsissä 1. Pyydyksinä käytettiin edelleen selvästi eniten verkkoja, joista silmäkoko mm oli suosituin. Lisäksi kalastettiin mm. siikaloukuilla, maderysillä, katiskoilla, httovavoilla ja ongilla (liite ). Kokonaissaalis oli vuonna 17 noin 17 kg eli enemmän kuin edellisenä vuonna (1: 17 kg). Vuonna 17 toteutettu hoitokalastusta, mutta rehukttiöiden kiinnostus rehukalasta lisäsi lahnan ja särjen kalastusta alueella. Lahna oli viime vuosien tapaan ylsin saalislaji (kuva, taulukko 9) ja sen saalismäärä kasvoi edellisvuodesta kolmanneksella. Lahnan jälkeen seuraavaksi ylsimpinä saalislajna tulivat silakka ja siika, joiden molempien saalis kasvoi hieman edellisvuodesta. Myös särki, lohi- ja madesaaliit kasvoivat. Eniten kasvoi särkisaalis (+ %). Lohi- ja madesaaliit kasvoivat noin kolmanneksella. Taimenen, säynävän, hauen ja kuhan saaliit pienenivät. Suurinta muutos oli säynävän osalta, jonka saalis väheni puoleen edellisvuodesta (Wistbacka 1).

27 Taulukko 9. Pietarsaaren ja Luodon merialueen kalasaaliit (kg/ vuosi) 17 (Wistbacka 1). Särki ja säynävä sisältyvät vuoteen asti ryhmään muut. Saalis/ Fångst siika/sik lohi/lax silakka/strömm made/lake ahven/abborre hauki/gädda lahna/braxen taimen/öring kuha/gös särki/mört säynävä/id muut/övrigt Totalt Kalasaalis / Fiskfångst kg/v siika/sik lohi/lax taimen/öring silakka/strömm. made/lake ahven/abborre hauki/gädda lahna/braxen kuha/gös muut/övrigt Kuva. Eri kalalajien osuudet kokonaissaaliista Pietarsaaren ja Luodon merialueella 17 (Wistbacka 1). Ryhmä muut sisältää mm. muikku, särki-, kuore- ja säynäväsaaliin.. KATSAUS TARKKAILUALUEEN MUIHIN SELVITYKSIIN VUONNA 17.1 Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pietarsaaren ja Luodon alulla on stsemän meren rannalla sijaitsevaa uimarantaa, joilla veden laatua seurataan säännöllisesti. Kittholmenin uimaranta Vanhassa satamassa sekä Fäbodan Pikkuhiekka ja Caféranta ovat EU-rantoja, joita valvotaan enemmän kuin muita rantoja. Uimavedet täyttivät voimassa olleet laatuvaatimukset (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus /). Näytteenottojen yhteydessä EUrannoilla havaittu sinilevää, öljyä, kelluvia partikkelta, fenolta kä silmin havaittavia muutoksia veden värissä tai näkösyvyydessä. Yhteenveto Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston terveystarkastajien suorittaman uimavesivalvonnan tuloksista on liitteenä 7. Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisessa levähavainto-ohjelmassa on havaintopaikka Ådön kalasatamassa. Pietarsaaren ympäristötoimiston henkilökunta tekee havainnot kerran viikossa. Kesällä 17 Ådön kalasatamassa havaittu sinilevää (Liite ).

28 . Pohjaeläinseuranta vuonna 17 Kuudelta havaintoasemalta tehty jokavuotinen pohjaeläinselvitys on raportoitu erikseen ja alla esitetään tiivistelmä Nymanin (1) raportoimista tuloksista...1. Menetelmät Näytteet otettiin Näytteenotossa sovellettiin SFS standardia 7. Näytteet otettiin Ekman tyyppisellä noutimella (pinta-ala m ) viisi nostoa per paikka. Kukin nosto seulottiin tarkkailuohjelman mukaisesti kentällä, ja 1, mm kaksoisseulalla ja seulojen tulokset yhdistettiin. 1 mm seuloksesta poimittiin eläimet valoluupin avulla elävinä laboratoriossa vuorokauden sisällä näytteenotosta ja, mm seulos säilöttiin 7 % etanoliin ja poimittiin myöhemmin stereomikroskoopin avulla. Punnitus tehtiin lyhyen imupaperikuivatuksen jälkeen. Raakkuäyriäisten ja muiden hyvin pienien lajien biomassa arvioitiin niiden lasketun tilavuuden perusteella.... Lajisto, yksilötiheydet ja biomassat Näytteenottopaikoilta tavattiin vuonna 17 kaiken kaikkiaan 1 pohjaeläinlajia tai ryhmää. Paikkakohtainen vaihtelu oli 7 11 lajia/ryhmää. Harvasukasmatoja (Oligochaeta), valtalajina Potamothrix hammoniensis, esiintyi vuonna 17 kaikilla asemilla, kuten monesti aikaisempina vuosina. Limnodrilus hoffmsteri esiintyi valtalajina sisäsaariston pisteellä P. Vuonna 1 ilmestynyttä Naididae -hmoon kuuluvaa lajia Paranais frici enää tavattu näyttstä. Laji on Itämeressä tulokaslaji, mutta ilmsesti harmiton (Ljungberg ym. 11). Liejuputkimatoja (Marenzelleria sp.) esiintyi kaikilla näytteenottopaikoilla. Valtalajina ne olivat sekä yksilömääriltään että biomassaltaan asemilla, ja. Alhaisen suolapitoisuuden takia sietokykynsä rajoilla elävää Merisukasmatoa (Manayunkia aestuarina) havaittiin ensimmäisen kerran Pietarsaaren edustalla vuonna 9 ja sitä tavattiin edelleen ulkosaariston näytteenottopaikalla. Surviaissääsken (Chironomidae) toukkia oli vuonna 17 hyvin vähän ja kaikki Procladius -suvun toukkia. Rehevöitymistä indikoivia suurikokoisia Chironomus -surviaissääskien toukkia havaittu ollenkaan vuonna 17. Terveen pohjan indikaattorina pidettyjä raakkuäyriäisiä (Ostracoda) (Vuori ym. 9) esiintyi Pietarsaaren edustalla kaikilla pistllä ja erityisen runsaasti pisteellä 7. Valkokatkaa (Monopora affinis) ja kilkkiä (Saduria entomon) tavattu vuonna 17. Pohjaeläinten yksilömäärät näytteenottopaikoilla vaihtelivat noin 1 yks/m välillä ja biomassat,, g/m välillä (kuva, liite 9). Kokonaisyksilömäärä oli selvästi suurin näytteenottopaikalla 7, jossa oli lukumääräisesti paljon raakkuäyriäisiä. Suurin biomassa oli paikalla, jossa pohjaeläimistö koostui melkn kokonaan liejuputkimadoista. Kuva. Pohjaeläinten yksilötiheydet (kpl/m ) ja biomassat (g/m ) Pietarsaaren edustan näytteenottopistllä vuonna 17. (Nyman 1)

29 7 Havaintopaikat ja 71 ovat olleet mukana tarkkailussa vuodesta 1. Paikan lähistöllä on tehty ruoppaustöitä vuosina 1 1. Vuonna 17 yksilömäärä oli pisteellä jonkin verran suurempi kuin edellisinä vuosina johtuen lähinnä liejuputkimatojen määrästä, ja pohjaeläimistö on ilmsesti vakiintumassa ruoppauksien jälkeen. Näytteenottopaikalla vuonna 1 syntynyt sataman ruoppauksesta peräisin oleva savikerros ollut enää selvästi vuonna 17 havaittavissa, kuten edellisvuonnakaan. Yksilömäärä oli vuosien 1 1 kaltainen, mutta biomassa jonkin verran pienempi johtuen pienikokoisten liejuputkimatojen suuresta määrästä. Näytteenottopaikka sijaitsee ulkosaariston syvänteessä laivaväylällä, missä ruopattiin vuonna 1. Paikan pohjaeläimistön kokonaisyksilömäärä on pysynyt melko tasaisena, joskin koostumus on vaihdellut. Varsinkin liejuputkimatojen määrän vaihtelut ovat vaikuttaneet biomassan huomattaviin vaihteluihin. Harvasukasmatojen viime vuosien vähentyminen jatkui myös vuonna 17, jolloin niiden osuus yksilömäärästä ja biomassasta oli varsin vaatimaton. Luodon saaristossa sijaitsevan näytepaikan kokonaisyksilömäärä oli jonkin verran suurempi mutta biomassa pienempi kuin edellisinä vuosina johtuen pienikokoisista liejuputkimadoista. Vuosista 11 lähtien suuri osa yksilömäärästä ja biomassasta on ollut liejuputkimatoja. Ulkosaariston näytteenottopaikan 71 pohjaeläimistö on aiemmin koostunut lähinnä harvasukasmadoista ja isokokoisista Chironomus -toukista. Chironomus -toukkia ollut vuonna 17 ollenkaan, myös harvasukasmatoja ja raakkuäyriäisiä oli vähemmän kuin aikaisemmin. Näytteenottopaikka 7 kuuluu Luodonjärven vaikutusalueeseen. Yksilömäärä kasvoi vuonna 17 edellisvuoteen verrattuna johtuen raakkuäyriäisten suuresta määrästä. Biomassa oli edellisvuotta pienempi.... Ekologinen luokitus pohjaeläinindeksien perusteella Vesienhoitosuunnittelussa käytetyn vuonna 1 päivitetyn laskentamallin (Perus & Österberg 1) mukaan pohjaeläimistön laatuluokat ovat pääsääntöisesti pysyneet samalla tasolla kä merkittäviä muutoksia ainakaan huonompaan suuntaan ole havaittavissa. Vuoden 17 ainston perusteella vesimuodostumien Pietarsaaren edusta ja Luodon saaristo näytteenottopaikat sijoittuivat luokkaan hyvä ja vesimuodostuman Kallan havaintopaikat luokkaan erinomainen (taulukko ). Taulukko. Pietarsaaren edustan vuosien 17 pohjaeläinainstosta lasketut havaintopaikkakohtaiset BBI-ELS indeksien arvot. E=erinomainen, H=hyvä, T=tyydyttävä, V=välttävä. Vuosi 9 Asema Vesimuodostuma Pietarsaaren edusta,71 11, Vesimuodostuma Kallan,77 H, T H,7 H 1,7 E,9 H,7 H 1, E H, T, 1,1 1,9 1, E,1 Vesimuodostuma Luodon saaristo 1,,9 7 E H E,7 H,7,9 H 1,9 E,9 H 1,1 E,9 H 1,7,9,9 H, H 1,1 E,9 H 1,7 E E E, H 1,,91 1,9 E,1 E H,9 H H 1,7 E 17, H, T 1, E H 1,9 H, 1, 1, T T E H,7 71 1,,9 1,1 H E E 1,7 H H E E 1,7 H 1 1, E,9 H,9 H Laatuindeksien tulkinnassa on syytä muistaa, että indeksiarvo ja sen perusteella tehty luokitus sisältävät karkta ylstyksiä. Laskentakaavassa esimerkiksi kaikille harvasukasmato- ja surviaissääskilajlle on annettu sama huono painoarvo, vaikka ryhmät sisältävät hyvin erilaisia lajeja. Indeksiarvoissa on lisäksi satunnaisvaihtelua, joka kytkeytyy eläinten epätasaiseen jakautumiseen näytteenottopaikoilla ja havait-

30 tujen yksilömäärien satunnaishajontaan. Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä useamman vuoden tulosten perusteella ja pohjaeläimistö on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Kokonaisten vesimuodostumien useamman vuoden havainnoista lasketuissa indeksiarvoissa virheet tasoittuvat jonkin verran ja voivat siten varmemmin ilmaista vesialueen tilaa. Vesimuodostumien ekologisen tilan luokittelu tehdään kuitenkin viranomaisten taholta vesienhoidon suunnittelun yhteydessä, seuraavan kerran syksyllä 1.. Lämpötilakartoitukset Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueella tehtiin vuonna 17 maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa lämpötilakartoitukset, jotka on raportoitu erikseen (Palomäki 1). Vuoden 17 kartoitustuloksia on verrattu vastaavien havaintopaikkojen lämpötiloihin (Pietarsaaren edustan yhtstarkkailu 199 1) ennen Alholmens Kraftin voimalaitoksen käynnistymistä. Maaliskuun 17 havaintoajankohtana jäähdytyskanavan edusta oli sula kuten myös satama ja laivaväylä Ådön ohitse avomerelle. Tarkkailualueen vesien maksimilämpötilat olivat,1, asteen välillä. Lämpimintä vesi oli purkupaikan pohjoispuolella, purkupaikan edustalta ole tulosta. Alholmens Kraftin voimala oli poissa käytöstä suurimman osan maaliskuuta, joten maaliskuun lämpökuorma tuli pääosin UMP-Kymmenen tehtaalta. Lämpimien vesien vaikutusvyöhyke ulottui noin kilometrin etäisyydelle purkukanavan suulta pohjoiseen Risöhällenin suuntaan. Purkukanavan lähistöllä vedet olivat hieman lämpimämpiä pinnassa kuin pohjassa. Luodonjärven makeavesivaikutus näkyi pintavesissä ainoastaan Kackursfjärdenillä, jossa pohjan tuntumassa oli kuitenkin hieman suolaisempaa vettä. Syvemmissä vesikerroksissa vedet olivat muilla alulla suolaista murtovettä. Toukokuussa 17 tarkkailualueen vesien maksimilämpötilat olivat,, asteen välillä. Korkn lämpötila mitattiin purkukanavan edustalta. Toukokuussa vedet olivat hkosti kerrostuneet ja jäähdytysvesien vaikutukset olivat hyvin lieviä ulottuen purkukanavan edustalta muutaman sadan metrin päähän. Luodonjärven vaikutus näkyi pinta- ja alusvedessä Kackursfjärdenillä ja Hästgrundetissa. Elokuussa 17 tarkkailualueen vedet olivat noin 1 astetta vertailujaksoa kylmempiä ja havaintopistden vesien maksimilämpötilat vaihtelivat 1, 1, C välillä. Jäähdytysvesien vaikutusalue ulottui pintavedessä noin kilometrin purkukanavan suulta pohjoiseen, mutta pohjan lähsessä vedessä esiintynyt ollenkaan lämpimiä jäähdytysvesiä. Havaintopaikkojen lämpötilakerrostunsuus oli elokuussa vähäistä, vaikkakin Fallskärletin luona oli pohjanlähnen vesi huomattavasti pinnanlähstä vettä kylmempää. Makeavesivaikutusta ollut havaittavissa. Lokakuussa 17 vedet olivat tarkkailualueella suurimmaksi osaksi noin 1 astetta vertailujaksoa kylmempiä. Havaintopistden vesien maksimilämpötilat vaihtelivat välillä, 7,9 C. Korkmmat lämpötilat mitattiin purkukanavan edustalta. Lämpötilaerojen perusteella jäähdytysvesien vaikutusalue rajoittui pintavedessä purkukanavan edustalle alle 1 km alueelle, kä vaikutuksia esiintynyt syvemmissä vesikerroksissa. Lokakuun havaintopäivinä Gertrudin ja pääosin myös Hästgrundetin patoluukut olivat kiinni ja vedet olivat suolaisia murtovesiä kaikilla havaintopaikoilla.. Mässkärin luontoasema Jätevedenpuhdistamo Mässkärin luontoaseman koko vuoden vedenkulutus on noin m /v. Jätevedet käsitellään Green Rock -pienpuhdistamossa, josta kuormitus mereen on ympäristöluvan (..1 LSSAVI//./) perusteella vaihdellut välillä,1 1 kg P/ vuosi. Lupaehdot astuivat voimaan vuonna 1. Luparajat ovat kiintoaineelle 9 %, mg/l, biologiselle hapenkulutukselle (BOD 7ATU) 9 %, mg/l, kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr) 7 %, 1 mg/l ja kokonaisfosforille mg/l. Ympäristöluvan mukaan jätevesinäytttä otetaan kaksi kertaa vuodessa (kesä- ja elokuussa) ja vesistötarkkailu voidaan lopettaa. Vesistötarkkailua jatkettiin kuitenkin vielä vuonna 17. Jätevesinäytttä

31 9 otettiin vuonna 17 yksi, syyskuussa.9. Tuolloin lähtevän veden luparajat (BOD 7ATU 9 % ja mg/l; kok-p 9 % ja mg/l; COD Cr 7 % ja 1 mg/l; kiintoaine 9 % ja mg/l) saavutettiin muilta osin, paitsi fosforin osalta ( % ja, mg/l) (liite 1). Mässkärin luontoaseman pienpuhdistamon vesistötarkkailunäytteet (Mä1) otettiin yhtstarkkailun yhteydessä (1.. ja 1..) ja tulokset sisältyvät maaliskuun ja elokuun tulostaulukoihin (liitteet.1 ja.). Mässkärin edustalla oli maaliskuussa 17 havaittavissa lähinnä lieviä järvivesien ja rannikon jätevesien vaikutuksia. Näiden vaikutukset olivat selvästi havaittavissa pisteen P tuloksissa (liite.1). Veden väri oli Mässkärin edustalla pinnassa 7 mg Pt/l. Myös pinnanlähset ravinnepitoisuudet (NH-N : ; kok-n: ; kok-p: 1 ) olivat pohjaan nähden koholla. Happitilanne oli hyvä ( 9 kyll-%) kä vedessä esiintynyt bakteereja. Elokuussa vesi oli lähes kirkasta (1, 1, FTU) ja lähes väritöntä (17 19 mg Pt/l). Ravinnepitoisuudet olivat alueelle ominaisella tasolla (Kok-N:, Kok-P: 1 1 ). Myös hygieeninen tila oli purkualueella hyvä (enterokokit - pmy/ml).. Pörkenäsin lrikeskus Pörkenäs Lägergårdin jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan Pörkenäsin ja Merilän lrikeskusten jätevedet, joilla on oma velvoitetarkkailu. Puhdistamona toimii vuonna 1 asennettu Oy KWH-Pipe Ab:n Vehoputs 7-pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Sitä ennen ( 11) jätevedet puhdistettiin UPO-Metoxy pienpuhdistamolla. Ympäristölupa (LSSAVI/9/./) velvoittaa suoritettavan jätevesien käyttö- ja päästötarkkailua siten, että toinen näytteenottokerta ajoittuu kesän korkmman käyttöasteen aikaan. Tarkkailua suorittaa Eurofins Ahma Oy ja vuoden 17 tulokset on raportoitu erikseen (Rinta-Piirto 1). Vuonna 17 laitoksella käsiteltiin noin 1 1 m jätevettä. Vuonna 17 pienpuhdistamon tarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman (Ahma Ympäristö Oy,..1) mukaisesti ympäristöluvan määräämää tarkkailutiheyttä noudattaen ( näytekertaa/v). Vuonna 17 tarkkailunäytteet otettiin kesäkuussa (7..) ja syyskuussa (.9.) (Rinta-Piirto 1). Puhdistamon toiminta oli vuonna 17 hyvää, vaikka toiminnassa oli kesällä ongelmia prosessissa olevan lietekannan kuolemisen vuoksi. Lupaehdot saavutettiin BOD 7ATU:n (9, %), kiintoaineen (9, %) ja COD:n (9, %) puhdistustehojen osalta. Vesistökuormitukset pienenivät kaikilta osin edellisvuodesta. Kokonaisfosforikuorma oli,1 kg/d, kokonaistyppikuorma,1 kg/d ja BOD-kuorma, kg/d. Vesistötarkkailussa (7.. ja.9.) jätevedenpuhdistamon vaikutuksia havaittu. Veden laatu oli verraten hyvä: happitilanne oli koko vesipatsaassa erinomainen (9 kyll-%) ja kokonaisfosfori- (< 17 ) ja a-klorofyllipitoisuudet (,, mg/l) olivat karulla/lievästi rehevän veden tasolla. Kesäkuussa vesi oli lievästi sameaa, syyskuussa sameusarvot olivat alhaisia. Veden hygieeninen laatu oli kaikilla havaintopaikoilla hyvä (Rinta-Piirto 1).. Sedimenttiselvitys 17 Vuonna 17 toteutettiin erillisselvityksenä Pietarsaaren edustan sedimenttiselvitys. Selvitys tehtiin Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n laatiman ohjelman (Mykrä & Aaltonen 17) mukaisesti kuudelta havaintopisteeltä: P1, P ja P sekä vedenlaadun seurantapisteet P7, P7 ja L11 (Luodonjärvi) (taulukko 11, liite 1). Sedimenttinäyttstä tutkittiin metallien (Cd, Cr, Cu, Ni, Pb) kokonaispitoisuudet sekä fluoripitoisuudet. Lisäksi määritettiin haihdutus- ja hehkutusjäännös, kuiva-ainepitoisuus, typpi, fosfori ja rauta. Selvityksen tuloksista on laadittu erillinen kooste (Palomäki 17), joka sisältää myös sedimenttinäyttden tutkimustodistukset. Kaupungin ja teollisuuslaitosten purkupaikkojen lähsyydessä on sedimenttien metalli- ja fluoripitoisuuksia tutkittu aiemmin vuosina (Salonen ) ja 7 (Salonen ). Tuolloin näytteet otettiin neljältä havaintopaikalta (P1-P). Sedimentin kloorifenolta on kartoitettu vuosina 197, 199, 1997,

32 1 ja 7. Vuosina 1 ja 7 kloorifenolien summa oli kaikissa näyttssä alle käytetyn analyysimenetelmän määritystarkkuuden (< μg/kg). Analyysi jätettiin pois vuoden 17 selvityksestä. Taulukko 11. Sedimenttiselvityksen havaintopisteet vuonna 17. Koordinaatit (EETRS-TMFIN) N E Havaintopisteet Jäte- ja järvivesien vaikutusalue P1: UPM Kymmene/ Alholmens Kraft purkualue P: Pietarsaaren kaupungin puhdistamon purkualue P7: Lillgrundet, vedenlaatupiste Vertailupiste, merivedet P: Örenin kaakkoispuoli Vertailupiste, järvivedet P7: Orrskärsfjärden, vedenlaatupiste Luodonjärvi L11: Luodonjärvi, Admiral..1. Tulokset ja niiden tarkastelu Vuosi 17 Sedimentin kuiva-ainepitoisuus oli vuonna 17 pistettä P lukuun ottamatta melko pieni ja vaihteli 1 %. Vertailuaseman P kuiva-ainepitoisuus (9 %) oli tätä selvästi suurempi ja näytteen orgaanisen aineen osuus, jota hehkutusjäännös kääntsesti kuvaa, muita pienempi (kuva 7) (Palomäki 17). Hehkutushäviö % Fluori mg/kg ka. 1 1 P1 P P7 P P7 L11 P1 P P7 P P7 L11 Kuva 7. Pietarsaaren merialueen sedimentin hehkutushäviöt ja fluoripitoisuudet vuonna 17. Metallsta kadmium-, kromi-, kupari-, nikkeli- ja lyijypitoisuudet olivat vertailuaseman P näytteessä pienempiä kuin muiden havaintoasemien vastaavat pitoisuudet (kuva ). Samoin typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat pisteellä P muita asemia pienempiä (kuva 9). Fluoripitoisuudessa ollut merkittäviä eroja merihavaintoasemien välillä, mutta Luodonjärven aseman sekä järviveden vaikutusten vertailuaseman P7 pitoisuudet olivat selvästi meriasemia suuremmat (kuva 7). Pistden L11 ja P7 ainepitoisuudet olivat ylsestikin meriasemia korkeammat. Kadmiumin pitoisuus oli asemalla P1 selvästi suurempi kuin muilla havaintoasemilla (Palomäki 17).

33 1 Cr, Cu, Ni, Pb mg/kg ka. Metallit Kromi Kupari Lyijy Nikkeli 1 mg/kg ka., 1, 1, Kadmium P1 P P7 P P7 L11 P1 P P7 P P7 L11 Kuva. Pietarsaaren merialueen sedimentin raskasmetallipitoisuudet vuonna 17. P, N mg/kg ka. Fosfori ja typpi Fosfori Typpi Fe mg/kg ka. Rauta P1 P P7 P P7 L11 P1 P P7 P P7 L11 Kuva 9. Pietarsaaren merialueen sedimentin fosfori-, typpi- ja rautapitoisuudet vuonna 17. Kadmiumia lukuun ottamatta kaikkien raskasmetallien pitoisuudet alittivat vuonna 17 luonnontilaiseksi katsottavan sedimentin pitoisuusrajan. Havaintopaikalla P1 kadmiumin pitoisuus (,7 mg/kg ka.) oli selvästi ja muilla havaintopaikoilla jonkin verran luonnontilaista korkeampi. Ainoastaan vertailuasemalla P kadmiumpitoisuutta voidaan pitää luonnontilaisena. Vertailuarvoina on käytetty sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (1) taustapitoisuuksia. On huomattava, että ohjeen arvot on annettu ns. normalisoidulle sedimentille, joten normalisoimattomien tulosten ollessa kyseessä vertailu on suuntaa antava (Palomäki 17). Vertailuaseman P tulosten vertailukelpoisuutta hkentää se, että mineraaliaineksen osuus oli siellä suurempi kuin muilla havaintoasemilla. Raskasmetallit sitoutuvat sedimentin orgaaniseen ainekseen. Aseman pienet pitoisuudet johtunevat muita asemia suuremmasta etäisyydestä kuormituslähtsiin, mutta myös orgaanisen aineksen vähäisestä määrästä (Palomäki 17). Vertailu aiempiin tuloksiin Havaintoasemien P1, P ja P osalta raskasmetallien ja fluorin pitoisuuksia verrattiin myös vuosien ja 7 tuloksiin ( cm näyte). Kadmiumin pitoisuus oli muihin vuosiin verrattuna suurin vuoden 7 tutkimuskerralla kaikilla kolmella havaintoasemalla, ja pienentyi selvästi vuonna 17 asemilla P ja P. Aseman P1 pitoisuus oli kaikkina tutkimusvuosina korkn kä merkittävää pitoisuusmuutosta aiempiin vuosiin ollut vuonna 17 havaittavissa (kuva ) (Palomäki 17). Kromipitoisuus oli vuosina ja 7 suurin asemalla P, mutta pienentyi noin puoleen vuonna 17. Muilla havaintoasemilla ero vuosien 7 ja 17 välillä oli melko pieni (kuva ) (Palomäki 17).

34 mg/kg Cd, pintasedimentti mg/kg Cr, pintasedimentti, , 1, 1 1, P1 P P P1 P P Kuva. Pietarsaaren merialueen pintasedimentin kadmium- ja kromipitoisuudet vuosina, 7 ja 17. Kuparipitoisuus pienentyi jonkin verran vuonna 17 verrattuna aikaisempiin vuosiin havaintoasemilla P1 ja P. Vertailuasemalla P pitoisuus oli pieni kä merkittäviä muutoksia vuosien välillä ollut havaittavissa (kuva 1) (Palomäki 17). Nikkelipitoisuus kasvoi vuonna 7 verrattuna vuoteen asemilla P1 ja P, mutta pienentyi taas selvästi vuoden 17 näyttssä. Aseman P pitoisuudet olivat pieniä kaikkina tutkimusvuosina (kuva 1) (Palomäki 17). Lyijypitoisuudet olivat kaikilla havaintoasemilla varsin pieniä ja vuosien välillä havaittu vaihtelu saattaa selittyä satunnaisvaihtelulla. Pitoisuudet olivat kuitenkin kaikilla havaintoasemilla vuonna 17 suurempia kuin edellisellä tutkimuskerralla vuonna 7 (kuva 1) (Palomäki 17). Fluorin osalta vertailuun otettiin vain vuodet 7 ja 17, koska vuoden tulokset olivat lukuarvoiltaan kolme kertaluokkaa suurempia kuin myöhempinä tutkimusvuosina. Tulosten erot saattavat selittyä analyysimenetelmän vaihtumisella. Fluoripitoisuus oli asemalla P1 vuonna 17 noin kaksinkertainen verrattuna vuoteen 7. Muilla havaintoasemilla pitoisuus oli pienentynyt (kuva 1) (Palomäki 17). mg/kg Cu, pintasedimentti mg/kg Ni, pintasedimentti P1 P P P1 P P mg/kg Pb, pintasedimentti mg/kg 1, Fluori, pintasedimentti ,,,, P1 P P P1 P P Kuva 1. Pietarsaaren merialueen pintasedimentin kupari-, nikkeli- ja lyijypitoisuudet vuosina, 7 ja 17 sekä fluoripitoisuus vuosina 7 ja 17.

35 .7 Pietarsaaren satama- ja väyläruoppausten kalataloudellinen jälkitarkkailu 17 Seuraavassa on referoitu Pietarsaaren väylän ja satama-altaan ruoppausten sekä ruoppausmassojen läjittämisen (11 1) kalataloudellista tarkkailua vuonna 17 (Keränen 17). Tarkkailua on toteutettu osittain osana Pietarsaaren edustan yhtstarkkailua. Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman päivätyllä (POHELY/1/7/11) ja meriläjitysalueen tarkkailuohjelman päivätyllä (POHELY/1/7/11) päätöksellä. Vuosi 17 oli kalataloudellisen tarkkailun kuudes vuosi ja jälkitarkkailun (1 1) toinen vuosi. Tarkkailuun sisältyi siian poikasnuottaukset, verkkokoekalastukset ja silakan poikaspyynnit. Verkkokoekalastuksia on tarkkailussa tehty viidellä alueella (lähialueet Gräggören ja Risöhällen, sisäsaariston Hälsingöfjärden ja ulkosaaristossa sijaitseva Aligrundet sekä meriläjitysalueen lähnen alue). Kokonaissaaliiden perusteella suurimmat ruoppausten aikaiset muutokset kalastossa tapahtuivat Gräggörenillä, jossa särki- ja ahvenkannat runsastuivat. Vuoden 17 jälkitarkkailun perusteella Gräggörenin kalasto on palautumassa tilaan, jossa se oli ennen ruoppauksien alkamista. Gräggörenin kokonaissaalis vuonna 17 ollut enää verkkokoekalastusten suurin, vaan suurin saalis saatiin Risöhällenistä. Muilla koeverkkopyyntialulla kuin Gräggören ruoppaus- tai jälkitarkkailuvuosina ole havaittu ruoppauksiin tai läjitykseen liittyviä kalakantamuutoksia. Siian poikasnuottausten (1 17) tuloksien perusteella siian lisääntyminen ole suuresti häiriintynyt ruoppauksista. Kevään 17 siianpoikassaalis oli hyvä ja poikasia saatiin kaikilta koealoilta. Aiempina vuosina paras siianpoikasalue on ollut Västra Ådö, mutta vuonna 17 lukumääräisesti suurin saalis saatiin aivan ruopatun laivaväylän tuntumassa sijaitsevalta Rödhällanilta. Silakan poikaspyyntialue sijaitsee noin 1, km meriläjitysalueen itäpuolella. Alueelta ole ennakkotarkkailutuloksia. Saalista saatu vuonna 17, kuten aiempinakaan vuosina. Myöskään tarkkailualuetta matalammalta vertailualueelta saatu kaloja. Alue ilmsesti ole silakan lisääntymisaluetta. 7. TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa käsitellään Pietarsaaren edustan merialueen yhtstarkkailun tulokset vuodelta 17, joka oli tarkkailujakson 17 viimnen vuosi. Yhtstarkkailuun osallistuvat UPM Kymmene Oyj, BillerudKorsnäs Finland Oy, OSTP Finland Oy, Pietarsaaren Vesi, Pietarsaaren Satama Oy ja Alholmens Kraft Oy:n biovoimalaitos (AK 1 ja AK ). Pietarsaaren merialueen vedenlaatuun vaikuttavat teollisuuden sekä asutuksen jätevesikuormituksen ohella jäähdytysvedet sekä Luodon-Öjan makeavesialtaasta juoksutettavat humuspitoiset ja ajoittain happamat vedet. Kaupungin jätevedenpuhdistamo saavuttanut täysin ympäristölupaehtoja 1.,. ja. vuosineljänneksellä. UPM Kymmene Oyj:n, OSTP:n ja Alholmens Kraftin lupaehdot täyttyivät kaikilta osin vuonna 17. Mereen johdetusta jätevesimäärästä 9 % ja orgaanisesta kuormituksesta (BOD ja COD) 9 9 % tuli UPM Kymmeneltä ja loput kaupungin puhdistamolta. UPM Kymmenen osuus jätevesien ravinnekuormituksesta oli vuonna % fosforista ja % typestä. Fosforikuormituksesta 9 % ja typpikuormituksesta % tuli kaupungin puhdistamolta. Loput % typpikuormituksesta tuli OSTP Finland Oy Ab:ltä. Jätevesikuormitus oli orgaanisen kuormituksen (BOD ja COD) ja typpikuormituksen osalta edellisvuoden tasolla ja fosforin osalta hieman pienempi kuin edellisvuonna. Luodonjärvestä juoksutettiin vettä merialueelle tulvaluukuista ja kalatstä touko- ja syys-elokuussa keskimääräistä enemmän, helmikuussa ja kesällä keskimääräistä vähemmän. Luodonjärven typpi- ja fosforivirtaamat olivat vuonna 17 edellisvuotta selvästi alhaisemmat. Järvivesien osuus oli fosforin osalta noin -kertainen ja typen osalta lähes nelinkertainen jätevesien aiheuttamaan ravinnekuormitukseen verrattuna.

36 Talvella, veden vaihtuvuuden ollessa huonoimmillaan, jäte- ja järvivedet virtaavat pintavedessä ja siten jään alle muodostuu lähes kaikkien laatumuuttujien suhteen selvä kerrostunsuus. Veden laadulle ovat talvella ominaisia voimakkaat alueelliset sekä ja myös eri vuosien väliset vaihtelut. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät talvella 17 melko samalla laajuudella kuin edellistalvena, selvimmin pintavedessä Ådön Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa. Uloimmilta pistllä (P, P7) vaikutuksia ollut havaittavissa. Avovesiaikana laimenemisolosuhteet ovat paremmat ja järvi- ja jätevedet sekoittuvat koko vesimassaan. Pintaveden pitoisuudet ovat talvea alhaisemmat kä kerrostunsuutta juurikaan muodostu. Keväällä 17 jäte- ja järvivesien vaikutus näkyi selvästi Hästgrundetin edustalta Hälsingöfjärdenille ruskeana ja paikoin muuta merialuetta sameampana pintavetenä. Pohjoisessa järvivesiä oli havaittavissa koko vesipatsaassa Kackursfjärdenillä, tätä pohjoisempana vaikutukset olivat selvästi vähäisemmät. Kesällä jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät kohonnna sameus- ja väriarvoina sekä ravinnepitoisuuksina lähirannikolla. Näkösyvyys oli koko tarkkailualueella edellisvuotta parempi. Klorofyllipitoisuuksien perusteella Pietarsaaren edustan merialue jakautui rehevyydeltään kahteen rehevyysluokkaan. Lievästi rehevä alue ulottui rannikolta Ådön itäpuolelle ja pohjoisessa Kackursfjärdenille. Tätä ulommat pisteet luokiteltiin rehevöitymässä oleviksi. Perifytonselvityksen perusteella leväkasvu oli runsainta Alholmens Kraftin ja UPM:n jäähdytys- ja jätevesien purkualueella. Sataman edustalla ja kaupungin puhdistamon purkualueella levätuotanto oli vertailualuden tasoa. Vesienhoidon suunnittelun tavoitteena on saavuttaa tai säilyttää pintavesien hyvä tila Suomessa. Pietarsaaren edustan vedenlaatuainstoa (vuodet 1 17) on verrattu havaintopaikkakohtaisesti vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrhin. Vuoden 17 vedenlaatuparametrien perusteella Perämeren sisemmän rannikkoalueen havaintopaikat sijoittuivat enimmäkseen luokkiin tyydyttävä tai välttävä. Ulomman rannikkoalueen havaintopisteet sijoittuivat luokkiin erinomainen-tyydyttävä. Myös Luodonjärven havaintopistden (L ja LA) vedenlaatua verrattiin ekologisen luokituksen parametrhin. Gertrudsin tulvaluukkujen lähnen piste sijoittui vuoden 17 vedenlaatuainstolla luokkaan hyvä ja Hästgrundetin lähnen piste LA luokkaan tyydyttävä. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 1 valmistuneessa pintavesien ekologisen tilan kokonaisarviossa Pietarsaaren edustan ja Kallanin vesimuodostumat on luokiteltu tyydyttävään ekologiseen tilaan ja Luodon saaristo ja Uusikaarlepyy ulko hyvään tilaan. Luodonjärvi oli tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Kalastusalueen keräämien tietojen mukaan ylsimmät saalislajit Pietarsaaren rannikkoalueella vuonna 17 olivat lahna, silakka ja siika. Kokonaissaalis kasvoi edellisvuodesta johtuen osittain rehukttiöiden kiinnostuksesta rehukalaan ja sitä kautta lahnan ja särjen kalastuksen lisääntymisestä. Myös silakan, siian, lohen ja mateen saaliit kasvoivat vuoteen 1 verrattuna. Verkot olivat ylsimmin käytettyjä pyydyksiä. Vuosittaisessa pohjaeläinseurannassa olllla paikoilla pohjaeläimistö oli vuonna 17 lajistoltaan pääpiirtssään samankaltainen kuin edellisinä vuosina. Raakkuäyriäisiä (Ostracoda), harvasukasmatoja (Oligochaeta) ja liejuputkimatoja (Marenzelleria sp.) esiintyi kaikilla asemilla. Surviaissääsken (Chironomidae) toukkia oli vuonna 17 hyvin vähän. Rehevöitymistä indikoivia suurikokoisia Chironomus - surviaissääskien toukkia havaittu ollenkaan vuonna 17. Ekologisen luokituksen mukaisen BBIindeksin perusteella pohjaeläimistön tila oli koko alueella hyvä-erinomainen eli selvästi parempi kuin vedenlaatuparametrien perusteella arvioituna. Kesällä 17 alueella sijaitsevien valvottujen uimarantojen vedet täyttivät voimassa olleet laatuvaatimukset. Valtakunnallisen leväseurannan yhteydessä Ådön kalasatamassa havaittu kesällä 17 sinileväesiintymiä. Vuonna 17 toteutettiin erillisselvityksenä sedimenttien metalli- ja fluoripitoisuuksien kartoitus kuudella havaintopisteellä, joista yksi sijaitsi Luodonjärven puolella (L11). Kadmiumia lukuun ottamatta kaikkien raskasmetallien pitoisuudet alittivat vuonna 17 luonnontilaiseksi katsottavan sedimentin pitoisuusrajan. Kadmiumpitoisuus oli jäte- ja jäähdytysvesien purkualueella (P1) selvästi suurempi kuin muilla havaintoasemilla. Fluoripitoisuudessa ollut merkittäviä eroja merihavaintoasemien välillä, mutta Luodon-

37 järven aseman (L11) sekä järviveden vertailuaseman (P7) pitoisuudet olivat selvästi meriasemia suuremmat. Pietarsaaren syväväylän ja sataman ruoppausten ja meriläjityksen kalataloudellinen jälkitarkkailu jatkui vuonna 17. Vaikutustarkkailussa ruoppaus ja läjitystöiden vaikutuksia on havaittu kalastossa ainoastaan Gräggörenillä. Vuoden 17 jälkitarkkailun perusteella Gräggörenin kalasto on palautumassa tilaan, jossa se oli ennen ruoppauksien alkamista. VIITTEET Aaltonen EK : Pietarsaaren edustan merialueen vesistö ja kalataloustarkkailuohjelma 1. Moniste 9 s. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari. Aaltonen EK & Kalliolinna M 11: Pietarsaaren merialueen tila jakson velvoitetarkkailutulosten perusteella. Moniste s. Pietarsaari 11. Aaltonen EK, Kalliolinna M & Salonen H 199: Pietarsaaren merialueen tila Osat I IV. Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy ja Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Kaustinen 199. Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen S M, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Vehanen T & Vuori KM 1: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 1 1 päivitetyt arvioin perusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöhallinnon ohjta 7/1. 1 s. Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 1: Kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa ja Kruunupyyssä ja kuukausittainen lämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 1. (Sähköposti 9.1.1) Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 1: Jääpäivien lukumäärä talvella 1/17. (Sähköposti 9.1.1) Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 1: Meriveden korkeus Pietarsaaren mareografilla 17. (Sähköposti 9.1.1) Keränen J 17: Pietarsaaren Satama. Pietarsaaren satama ja väyläruoppauksien kalataloudellinen jälkitarkkailu 17. Pöyry Finland Oy. s + liitteet. Korpinen P, Kiirikki M, Lauri H & Inkala A : Bothnian Bay Dwater quality and ecosystem model: Technical Report. Manuscript 7 s. Kujala N 1: Pietarsaaren satama, vuosiyhteenveto 11. Kujala N 1: Pietarsaaren Sataman hule ja sadevesijärjestelmien täsmennys (sposti 17..1) Ljungberg R, Pikkarainen A, Lehtiniemi M & Urho L 11: Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa. Suomen ympäristö /11. Mykrä M & Aaltonen EK 17: PIETARSAAREN EDUSTAN MERIALUEEN TARKKAILUT/ Sedimentti ja limakotiloselvitykset 17. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry,..17. Nyman C 1: Pietarsaaren merialueen pohjaeläinseuranta vuonna 17. Moniste 9 s + liitteet. Palomäki A 17: Pietarsaaren merialueen tarkkailut. Sedimenttiselvitys vuonna 17. Nab Labs Oy, Palomäki A 1: Oy Alholmens Kraft Ab. Pietarsaaren lämpövoimalan vesistötarkkailut Pietarsaaren merialueella vuonna 17. Eurofins Nab Labs Oy, Tutkimusraportti 91 / 1. Perus J & Österberg M 1. BBIexcel makron opas (v. lokakuu 1). Pietilä T 1: Teuvo Pietilä, UPM Pietarsaari, henkilökohtainen tiedonanto, sähköposti RintaPiirto S 1: Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä. Pörkenäsin lrikeskusten jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu. Vuosiyhteenveto 17. Eurofins Ahma Oy, Salonen H 199: Pietarsaaren merialueen kloorifenolitutkimuksen tulokset Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy, Kaustinen. Moniste s. Salonen H : Pietarsaaren merialueen sedimenttitutkimus kesällä 7. Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy, Kaustinen. Moniste s. + liitteet. Salonen H : Pietarsaaren merialueen sedimentti ja limakotilotutkimuksen tulokset 7. Nablabs Oy, Kaustinen. Moniste 1 s + liitteet. Snä A & Peltola J 1991: Jäätalven kesto ja kiintojään paksuustilastoja Suoman merialueella Finnish Marine Research. N:o. s. Helsinki 1991.

38 Sillanpää T & Aaltonen 1: Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamon yhteenvetoraportti 17. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Pietarsaari 1. 1 s + liitteet. UPM Kymmene Oyj 17a: LuodonÖjanjärven pinnankorkeudet ja juoksutukset 17. UPM Kymmene Oyj 17b: Kuormitusraportit 17. Westberg V & Lax HJ (toim.) 1: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma. Vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 1. EteläPohjanmaan elinkno, liikenne ja ympäristökeskus. Raportteja 1 1 Wistbacka B 1: 1: Kalataloustarkkailun vuosittainen tiedonkeruu 17. Vuori KM, Mitikka S & Vuoristo H 9: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjta / 9. Suomen ympäristökeskus. Helsinki 9. LIITTEET 1 Pietarsaaren edustan yhtstarkkailun havaintopaikkaluettelo Analyysitulokset (laajat näytteenotot) Analyysitulokset (intensiiviseuranta) Perifytontulokset EteläPohjanmaan ELYkeskuksen vuoden 17 tulokset pisteeltä P Kalastuskuntakohtaiset tiedot 17 (Norra svenska fiskeområdet) 7 Uimarantojen valvontatulokset 17 Levähavainnot Ådön kalasatamassa 17 9 Pohjaeläintuloskooste vuodelta 17 (Curt Nyman 1) OSTP Finland Oy Ab:n kuormitus vuosina NabLabs Oy: analyysimenetelmät 17/ Pietarsaaren merialue 1 Päivitettyjen kriteerien mukaiset parametrikohtaiset vedenlaadun luokat Pietarsaaren edustan havaintopistllä vuosina Mässkärin luontoaseman jätevesinäyttden analyysitulokset Sedimenttiselvityksen havaintopaikat vuonna 17 (kartta).

39 Liite/ Bilaga 1 Havaintopaikkaluettelo, Pietarsaaren edustan yhtstarkkailu 17 Tunnus ja nimi/ Kod och namn P 1, Vanha Hamina/ Gamla Hamn P, Alholmsfjärden P, Gräggören P, Risöhäll = Sandgrundet P, Svinören P 1, Rajstall P, Ådön Gräsgrundet P, Nygrundet Mässkär P, Ören Ripgrundet P, Hälsingöfjärden P 7, Lillgrundet P 71, Truthällan P 7, Fäboda km W P 7, Kallan, km W P 7, Orrskärsfjärden P 79, Kackursfjärden L, Larsmosjön, Gertruds L A, Fårholmsströmmen IDtunnus Näytesyvyys, m YKpohj. YKitä (Vesla) kartoituskierrokset) 7 1, 1 77 ja pintavesi 7 1, ja pintavesi 79 1,, 1 77 ja pintavesi 7 1, ja pintavesi , , ,,, ,,, 1, ,,, , , ,, ,, ,,, 1, ,, , , 1 1, 1 HUOM ) bakteerit intensiivipiste, bakteerit bakteerit intensiivipiste, bakteerit intensiivipiste intensiivipiste intensiivipiste intensiivipiste intensiivipiste intensiivipiste ) Kartoituskierroksen näytteenottosyvyydet: taulukon mukaiset näytesyvyydet + avovesiajalla m ) Intensiivikierroksella näytteet 1 m + m Analyysivalikoimat: Kartoituskierrokset (yhteensä kertaa: helmimaaliskuu, toukokuu, elokuu ja lokakuu) - 1m ja 1 m näytteet: lämpötila, näkösyvyys, ph, johtokyky/ saliniteetti, O + kyll% (maalis ja elokuu), väri (komparaattori), sameus, kokn, NO+N ja NHN, kokp ja POP, TOC, Fe - Välisyvyyksien näytteet: lämpötila, johtokyky/ salin (talvella kokonaisravinteet) - m kokoomanäytteet: avovesiajalla aklorofylli - Pintavesinäytteet (P1,, ja ): fekaaliset streptokokit eli enterokokit Intensiivikierrokset (yhteensä kertaa avovesiajalla: kesäkuu 1, hnäelokuu yhteensä, syyskuu 1) - 1 m näytteet: lämpötila, näkösyvyys, ph, johtokyky/ saliniteetti, väri (komparaattori), sameus, kokn, NO+N, NHN, kokp ja POP - m näytteet: aklorofylli

40 LA Mä 1 LA Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) Mä1, Mässkär N ? ? Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Norra svenska fiskeområde Pietarsaaren Satama OSTP Finland Oy Förening Mässkärs Lotsstation r.f. BillerudKorsnäs Finland Oy,,,7,7 7,,7 11, 1, 9,,9, 1, 1, 1,,,,, ast. C1- ast. C - m/s -9 m/s S S -/ / 1, 1,,9, 1,, 1,7,7 1, 1,9, 1, 1,,,9 1,,,,,,1,,,,9,,,,,,1,,,7,,,,,,,,,,1,,,1,1,,..17 Arja Palomäki ympäristöasiantuntija 77 Piste avovedessä,näytttä voitu ottaa. Sivu 1/1 Näytteet otettu pisteeltä m länteen ohuen jään vuoksi. Koordinaatit Piste avovedessä ja lähistön jää hkkoa,näytttä voitu ottaa Kokonais- Jään Lumen Näytteen- Lisätiedot syvyys paksuus paksuus ottaja Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI1 Pohjanmaan ELY-keskus Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad UPM Kymmene Oyj Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren Vesi Jakelu: Säätiedot: Lämpötila Tuulen nopeus Tuulen suunta Pilvisyys Taustatiedot: Meriveden korkeus cm, cm Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Tulokset pätevät vain testatuille näyttlle. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto kuulu akkreditoinnin piiriin. P79 L P7 P7, Orrskärsfjärden L Luodonjärvi (Gertruds) P7 P79, Kackursfjärden P7 P P7, Fäboda P P, Ören-Ripgrund P, Hälsingöfjärden P7, Kallan P P, Nygrundet-Mässkär P7 7 P P71 7 P1 P1, Rajstall P, Ådön-Gräsgrundet P71, Truthällän 71 P P P, Risöhäll=Sandgrund P, Svinören P7, Lillgrundet 9 7 P P, Gråggören 7 P P1 Näkösyvyys Pietarsaaren merialue Maaliskuu Pietarsaaren merialueen tarkkailun yhtstyöryhmä 1E- -1 EräOtto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen numero lopetus pvm. P1, Vanha Hamina Tunnus P, Alholmsfjärden Havaintopaikka Tarkkailu: Tarkkailukierros: Tilaaja: TUTKIMUSTODISTUS Liite/ Bilaga.1

41 Näytenumero Ottopiste P1,1m P1 1m P1 m P,1m P 1m P m P,1m P 1m P m P 9,1m P,1m P 1m P,7m P 1m P,m P1 1m P1,m P 1m P m P m P 1,7m P 1m P m P m P 1m P 1,7m P 1m P m P m P 1,m P 1m P,1m P7 1m P7,1m P71 1m P71 m P71 7,m P7 1m P7 m P7 m 1E- -1,1 1,, 1,,1 1,, 1,,, 1, 1,,, 1, 17, 1,,, 1, 1,, 1, 1,9 1,,, 1,, 11, Ottosyvyys,1 1,,,1 1,, z z z z Ei näytettä O liuk O kyll% , 1,1 1, 1, 1,1,,, 11, 1,7 1, 1, 1, %,9 11,7 9,9 1, 11, 1, 11, 11, 11,,7,7,7 1,, 1, 1,,,7 -, -, -, -, -, -, -, -,,,, -, 1, 1, 1, 1,7,,, -, -, -, 7, 11, mg/l,, C Kenttäm SFS-EN SFS-EN ittaus 1:1 1: TC ms/m SFS-EN 7:199 Sähk.joht. 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7,1 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7,,9 7, SFS 1: 1979 ph mg Pt/l SFS-EN ISO 77:1, komparaattori Väri Saliniteetti Kok.N NH-N pmy/ ml,1,1,, 1,7, 1,7,,,1,1,1, 1,, 1,,,,1 1,91,,99,, ppt < SFS-EN ISO Laskettu SFS-EN ISO ISO : sähkönjohtav 119-1:9 1:1 uudesta Enterokokit Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI1,,,7, 1, 1,1,1 1,,,1 1,,,7, 1,,,9 1,7,1, 1,,, 1, FTU SFS-EN ISO 771:1 Sameus Pietarsaaren merialue Maaliskuu Pietarsaaren merialueen tarkkailun yhtstyöryhmä NO-N Kok.P PO-P < ISO 19- SFS-EN ISO ISO 19- ISO 191:1 19:199 1:1 1:1 NO+-N Fe,,,, 17, 1, 19, 1,,7,1 1,,,9 9,,,7,1 17,, 1, 1,9, 1, 9,9 mg/l Sivu 1/ SFS-EN SFS-EN ISO 1: :9 TOC Liite/ Bilaga.1

42 Näytenumero Ottopiste P7 1m P7 m P7 m P7 1m P7 19m P7 1m P7 m P7 m P79 1m P79,m L 1m L m LA 1m Mä1 1m Mä1-1m 1E- -1 1,,, 1,,7 1,, 1, 1,,7 Ottosyvyys z z z z z Ei näytettä O liuk O kyll%,7,, 1, 1,,,,7,, C ,, 9,9 11,1,1,1 1, 1,1 %, mg/l Kenttäm SFS-EN SFS-EN ittaus 1:1 1: TC 71, 1, 7, 1, 9, ms/m SFS-EN 7:199 Sähk.joht. 7,, 7,1,,, 7, 7,, SFS 1: 1979 ph 7 mg Pt/l SFS-EN ISO 77:1, komparaattori Väri Saliniteetti Kok.N NH-N pmy/ ml, <,9,1 <,9 <,9 <,9,, <,9 ppt SFS-EN ISO Laskettu SFS-EN ISO ISO : sähkönjohtav 119-1:9 1:1 uudesta Enterokokit Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI1,,,97 1,,, 1,1,, FTU SFS-EN ISO 771:1 Sameus Pietarsaaren merialue Maaliskuu Pietarsaaren merialueen tarkkailun yhtstyöryhmä NO-N Kok.P PO-P ISO 19- SFS-EN ISO ISO 19- ISO 191:1 19:199 1:1 1:1 NO+-N Fe,, 9,7 19,, 1,7,9 mg/l Sivu / SFS-EN SFS-EN ISO 1: :9 TOC Liite/ Bilaga.1

43 P7 P79 L LA P7, Orrskärsfjärden P79, Kackursfjärden L Luodonjärvi (Gertruds) LA Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) Otto pvm. 1E Tulo pvm. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Norra svenska fiskeområde Pietarsaaren Satama OSTP Finland Oy Förening Mässkärs Lotsstation r.f. BillerudKorsnäs Finland Oy ast C - m/s N -/ 1, 1, 1,1 1,,,, 1, 1,,,9, 1, 1,1 1,1 1, 1,9 1, Näkösyvyys ast C - m/s SW 1/,7 7,,,,1 11,,7,,7 1, 17, 1,,,9, 1,,1, Arja Palomäki ympäristöasiantuntija 77 Kokonais- Jään Lumen Näytteen- Lisätiedot syvyys paksuus paksuus ottaja Nab Labs Oy Pääkonttori: Survontie 9 D, Jyväskylä VAT no. FI1 Pohjanmaan ELY-keskus Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad UPM Kymmene Oyj Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren Vesi Jakelu: Säätiedot: Lämpötila Tuulen nopeus Tuulen suunta Pilvisyys Taustatiedot: Meriveden korkeus cm, cm Hästgrundetin toinen patoluukku auki, toinen kiinni, Gertrudin molemmat patoluukut kiinni Tutkimuksen lopetus pvm. Pietarsaaren merialue Toukokuu Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Tulokset pätevät vain testatuille näyttlle. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto kuulu akkreditoinnin piiriin P7 P7 P7, Fäboda P7, Kallan P7 P71 P7, Lillgrundet P71, Truthällän P P P, Ören-Ripgrund 79 7 P P P, Ådön-Gräsgrundet P, Nygrundet-Mässkär P, Hälsingöfjärden 7 P P1 P, Svinören P1, Rajstall 7 7 P P P, Gråggören P, Risöhäll=Sandgrund 7 7 P1 P Eränumero P1, Vanha Hamina Tunnus P, Alholmsfjärden Havaintopaikka Tarkkailu: Tarkkailukierros: Tilaaja: TUTKIMUSTODISTUS Sivu 1/1 Liite/ Bilaga.

44 Näytenumero Ottopiste P1,1m P1 1m P1 m P1 -m P,1m P 1m P m P -m P,1m P 1m P m P 9,1m P -m P,1m P 1m P,7m P -m P 1m P,m P -m P1 1m P1,m P1 -m P 1m P m P m P 1,7m P -m P 1m P m P m P 1m P 1,7m P -m 1E- 7-1,1 1, 1, -,1 1,,1 -,1 1,, 1, -,1 1,, - 1,,9-1,, - 1,,, 1, - 1,,, 1, 1, - Ottosyvyys Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH-N NO+-N NO-N Kok.P PO-P TOC Fe,,,,,7,,1 1,,7,,,,,,,,7,1,9,,,,,,,,1,,,,,,,9 FTU,, C ms/m mg Pt/l,,7, 7,,,,1,7 1 pmy/ml,,99,, 1,9 1,9 <,9, 1, 1, 1,9 1,7,7,,, ppt < Nab Labs Oy Pääkonttori: Survontie 9 D, Jyväskylä VAT no. FI1 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, < < < < , 1, 1,7 1,9 11, 11, 17 9, 1,7 1,7, 1,,, 11 11,1 mg/l Sivu 1/ Kenttämit SFS-EN ISO SFS-EN SFS SFS-EN ISO SFS SFS-EN ISO Laskettu SFS-EN ISO ISO 19- ISO 19- SFS-EN ISO ISO 19- ISO 19- SFS-EN SFS-EN taus 77-1:1 7:199 1:1 77:1 77: : sähkönjohta1191:1 1:1 19:1997 1:1 1:1 1:1997 ISO 979 vuudesta 1:199 11:9 TC Pietarsaaren merialue Toukokuu Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Liite/ Bilaga.

45 Näytenumero Ottopiste P 1m P m P m P 1,m P -m P 1m P,1m P -m P7 1m P7,1m P7 -m P71 1m P71 m P71 7,m P71 -m P7 1m P7 m P7 m P7 -m P7 1m P7 m P7 m P7 1m P7 19m P7 -m P7 1m P7 m P7 m P7 -m P79 1m P79,m P79 -m L 1m L m L -m LA 1m LA -m 1E ,,, 11, - 1, 1,7-1, 1, - 1,, - 1,,, - 1,,, 1, 19,1-1,, 9, - 1,, - 1,, - 1, - Ottosyvyys Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH-N NO+-N NO-N Kok.P PO-P TOC Fe,,,9,,,,,7,,,9,9,7,,,, 1,,,,1, 7,1,,,,9,,,,,,,,1 7 7,,7, FTU,,,1 C 7,1 7,1 7,1 1,1 1, ms/m mg Pt/l, 7,,,,,1,1,, pmy/ml <,9 <,9 <,9 <,9 <,9,9,,11,1,,9,99, 1, 1, <,9 <,9,99,79 ppt < < < 7 Nab Labs Oy Pääkonttori: Survontie 9 D, Jyväskylä VAT no. FI1,,7,7,, 7, 7, 7, 7, 7, 7,1 7, 7, 7, < < < < < < < < 1, 17 17,1 17, 1 1, 1, 1, 1, 1, 1 1, 1,1 1, 1,1 1, 1, 1, 1, mg/l Sivu / Kenttämit SFS-EN ISO SFS-EN SFS SFS-EN ISO SFS SFS-EN ISO Laskettu SFS-EN ISO ISO 19- ISO 19- SFS-EN ISO ISO 19- ISO 19- SFS-EN SFS-EN taus 77-1:1 7:199 1:1 77:1 77: : sähkönjohta1191:1 1:1 19:1997 1:1 1:1 1:1997 ISO 979 vuudesta 1:199 11:9 TC Pietarsaaren merialue Toukokuu Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Liite/ Bilaga.

46 Otto pvm. 17E Tulo pvm. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Norra svenska fiskeområde Pietarsaaren Satama OSTP Finland Oy Förening Mässkärs Lotsstation r.f. BillerudKorsnäs Finland Oy,7,7 7,,7,, 11,,9,,1 1, 17, 1,,,, 1,,, sbi SBi SBi SBi SBi SBi SBi SBi SBi SBi SBi SBi sbi sbi sbi SBi SBi sbi sbi Arja Palomäki ympäristöasiantuntija 77 Kokonais- Jään Lumen Näytteen- Lisätiedot syvyys paksuus paksuus ottaja ast C 1-1 ast C - m/s 1- m/s SW S -7/ -/,,9 1,,, 7,,, 1, 1,7,,,, 1, 1, 1, 1,, Näkösyvyys Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI1 Pohjanmaan ELY-keskus Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad UPM Kymmene Oyj Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren Vesi Jakelu: Säätiedot: Lämpötila Tuulen nopeus Tuulen suunta Pilvisyys Taustatiedot: Meriveden korkeus cm, cm; Luodonjärven korkeus cm Hästgrundetin ja Gertrudin kaikki patoluukut kiinni Tutkimuksen lopetus pvm. Pietarsaaren merialue Elokuu Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Tulokset pätevät vain testatuille näyttlle. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto kuulu akkreditoinnin piiriin. Mä 1 Mä1, Mässkär N L P79 P79, Kackursfjärden LA P7 P7, Orrskärsfjärden L Luodonjärvi (Gertruds) P7 LA Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) P P7, Kallan P P, Hälsingöfjärden P7, Fäboda P P, Ören-Ripgrund 9 P7 P P, Nygrundet-Mässkär 9 P71 P P, Ådön-Gräsgrundet 9 P7, Lillgrundet P1 P1, Rajstall Eränumero P71, Truthällän P P P, Gråggören P P P, Alholmsfjärden P, Risöhäll=Sandgrund P1 P1, Vanha Hamina P, Svinören Tunnus Havaintopaikka Tarkkailu: Tarkkailukierros: Tilaaja: TUTKIMUSTODISTUS Sivu 1/1 Liite/ Bilaga.

47 Näytenumero Ottopiste P1,1m P1 1m P1 m P1 -m P,1m P 1m P m P -m P,1m P 1m P m P 9,1m P -m P,1m P 1m P,7m P -m P 1m P,m P -m P1 1m P1,m P1 -m P 1m P m P m P 1,7m P -m P 1m P m P m P 1m P 1,7m P -m P 1m P m P m P 1,m P -m 17E- 7-1 Ottosyvyys,1 1, 1,9 -,1 1,, -,1 1,, 1, -,1 1,, - 1,, - 1,, - 1,,, 1, - 1,,, 1, 1, - 1,,, 11, - O liuk 9 91,,7,, 9 9, 9,1 9, 9,1 17,1 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1,9 1, 1, 1, 1,9 1, 1, 1, 1,1 9,9 1,7 1,7 1, NA 91 9,1 9 9, NA 9 9, ,7 9, 1, 1,1 99 %, 9,9 mg/l Sameus 1,1,1,7,71 1, 1, 1,,,,, 1,,, 1,9 1,7 1, FTU SFS-EN SFS-EN 1: ISO :1 O kyll% 1, 1, C Kenttä SFS-EN mittaus 1: 199 TC Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH-N NO+-N NO-N Kok.P PO-P TOC Fe 7,9 7,9 7, 7,9 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7,9 7, 7,9, mg Pt/l,1,, 7,9 9, 7,1, 7,, 1 1 pmy/ml,1,1,1,1,,,,,,9,,1,,9,,,, ppt < < < < < < < 9 7 < <,1,1,,,9 7, 19,, 1,9, 7,9 9,, 7,,, mg/l Sivu 1/ SFS SFS-EN ISO Laskettu SFS-EN ISO 19- ISO 19- SFS-EN ISO ISO 19- ISO 19- SFS-EN SFS-EN SFS SFS-EN ISO 1:1 1:1 19:1997 1:1 1:1 1: ISO 1: 77:1 77: : sähkönjohta- ISO 119 vuudesta 1: : ph Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI ms/m SFS-EN 7: 199 Sähk.joht. Pietarsaaren merialue Elokuu Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Liite/ Bilaga.

48 Näytenumero Ottopiste P 1m P,1m P -m P7 1m P7,1m P7 -m P71 1m P71 m P71 7,m P71 -m P7 1m P7 m P7 m P7 -m P7 1m P7 m P7 m P7 1m P7 19m P7 -m P7 1m P7 m P7 m P7 -m P79 1m P79,m P79 -m L 1m L m L -m LA 1m LA -m Mä1 1m Mä1-1m Mä1 -m 17E- 7-1 Ottosyvyys 1,,1-1,, - 1,, 7,9-1,,, - 1,,, 1, 19, - 1,, 9, - 1,,7-1,, - 1, - 1,,7 - O liuk 9,9 1,,, 7, 9, 9,1 1, 1, 17, 17,1 1,9 1,7 1, ,, ,1 9, 9 9, 1 1,, 1, 1,9 1,9 1,9 1,9 1, 1, 1, 9 9, 1, 1, 1, 9 9 9, 9, 1,1 1, %,9,7 mg/l Sameus 1, 1, 7,,7, 1, 1,, 1,,9,9,, 1, 1,1,, FTU SFS-EN SFS-EN 1: ISO :1 O kyll% 1, 1, C Kenttä SFS-EN mittaus 1: 199 TC Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH-N NO+-N NO-N Kok.P PO-P TOC Fe 7, 7, 7, 7,,9 7, 7, 7,9 7,9 7,9 7,9 7, 7, 7, 7, mg Pt/l, 1,7 1,,,7 1,7,,,7,7 pmy/ml,,,9,1,1,,,,1,1,1,,9,9,77,7 ppt < < < 9 < < < < < < < < < < 1,9 1, 1,, 11, 7,1,1,,,9, 9, 11,, mg/l Sivu / SFS SFS-EN ISO Laskettu SFS-EN ISO 19- ISO 19- SFS-EN ISO ISO 19- ISO 19- SFS-EN SFS-EN SFS SFS-EN ISO 1:1 1:1 19:1997 1:1 1:1 1: ISO 1: 77:1 77: : sähkönjohta- ISO 119 vuudesta 1: : ph Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI1 9,1,, ms/m SFS-EN 7: 199 Sähk.joht. Pietarsaaren merialue Elokuu Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Liite/ Bilaga.

49 Otto pvm. 17E Tulo pvm. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Norra svenska fiskeområde Pietarsaaren Satama OSTP Finland Oy Förening Mässkärs Lotsstation r.f. BillerudKorsnäs Finland Oy ast C -9 m/s S-SW -/ Tihkusade 1,1 1, 1,, 1, 1, 1,,,,, 1, 1,,,7, Näkösyvyys 1.. ast C - m/s NW /, 7,, 11, 9,,, 1, 1, 1,,7,7, 1,,, aallokon vuoksi (-11 m/s) Sivu 1/1 Näytttä voitu ottaa kovan tuulen ja Arja Palomäki ympäristöasiantuntija 77 Kokonais- Jään Lumen Näytteen- Lisätiedot syvyys paksuus paksuus ottaja Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI1 Pohjanmaan ELY-keskus Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad UPM Kymmene Oyj Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren Vesi Jakelu: Säätiedot: Lämpötila Tuulen nopeus Tuulen suunta Pilvisyys Taustatiedot: Meriveden korkeus cm, cm; Luodonjärven korkeus cm Hästgrundetin patoluukut: 1.. toinen auki, toinen kiinni; 1.. molemmat kiinni. Gertrudin molemmat patoluukut kiinni Tutkimuksen lopetus pvm. Pietarsaaren merialue Lokakuu Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Tulokset pätevät vain testatuille näyttlle. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto kuulu akkreditoinnin piiriin. LA LA Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) 7 P79 L P7 P7, Orrskärsfjärden P79, Kackursfjärden P7 L Luodonjärvi (Gertruds) 77 P7 P7, Kallan P7, Fäboda P P, Hälsingöfjärden 7 P7 P P, Ören-Ripgrund 7 7 P71 P P, Nygrundet-Mässkär P7, Lillgrundet P P, Ådön-Gräsgrundet Eränumero P71, Truthällän P P1 P P, Risöhäll=Sandgrund P, Svinören P P, Gråggören P1, Rajstall P1 P P1, Vanha Hamina Tunnus P, Alholmsfjärden Havaintopaikka Tarkkailu: Tarkkailukierros: Tilaaja: TUTKIMUSTODISTUS Liite/ Bilaga.

50 Näytenumero Ottopiste P1,1m P1 1m P1 m P1 -m P,1m P 1m P m P -m P,1m P 1m P m P 9,1m P -m P,1m P 1m P,7m P -m P 1m P,m P -m P1 1m P1,m P1 -m P 1m P m P m P 1,7m P -m P 1m P m P m P 1m P 1,7m P -m 17E- 7-1,1 1,, -,1 1,, -,1 1,, 1, -,1 1,, - 1,,7-1,,7-1,,, 1, - 1,,, 1, 17, - Ottosyvyys Ei näytettä Sameus 1,1,91,,, 1,9,9,97,7,1 7,,1 7, 7, 7, 7, 7, 7,,,, 1, 1 7, 7, 1, 1,7,7 1,7 1, FTU 7, 7, C Kenttä- SFS-EN mittaus ISO 771:1 TC 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, SFS 1: 1979 ph Klorofylli-a mg Pt/l 1,,9,9 1,9, 1, 1,, SFS-EN ISO SFS 77:1 77:199 Väri Saliniteetti Kok.N NH-N NO+-N NO-N Kok.P PO-P TOC Fe 19 1 pmy/ml,,9,7,9,, 1,1, 1,9 1,,1,,,9,7,7 ppt < < < < < 9 1 1,, 7, 7,1 1,9 1, 1,,1,,1,, mg/l Sivu 1/ SFS-EN ISO Laskettu SFS-EN ISO ISO 19- ISO 19- SFS-EN ISO ISO 19- ISO 19- SFS-EN SFS-EN ISO 799-: sähkönjohta1191:1 1:1 19:1997 1:1 1:1 1: :9 vuudesta 1:199 Enterokokit Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI ms/m SFS-EN 7: 199 Sähk.joht. Pietarsaaren merialue Lokakuu Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Liite/ Bilaga.

51 Näytenumero Ottopiste P 1m P m P m P 1,m P -m P 1m P,1m P -m P7 1m P7,1m P7 -m P71 1m P71 m P71 7,m P71 -m P7 1m P7 m P7 m P7 -m P7 1m P7 m P7 m P7 1m P7 19m P7 -m P7 1m P7 m P7 m P7 -m P79 1m P79,m P79 -m L 1m L m L -m LA 1m LA -m 17E ,,, - 1,, - 1,, - 1, - 1,,, 1, - 1,, - 1,, - 1,,, - Ottosyvyys z z z z z z z z z z Ei näytettä Sameus 1,7 1,7,,, 7, 7, 7, 7, 7,,,1,1,,, 7, 7, 7,9 7, 7, 7,1 1,1,1 1, 1,7 FTU 7, 7,9 7,9 C Kenttä- SFS-EN mittaus ISO 771:1 TC,7,, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, SFS 1: 1979 ph Klorofylli-a mg Pt/l,,7,,,,,9, SFS-EN ISO SFS 77:1 77:199 Väri Saliniteetti Kok.N NH-N NO+-N NO-N Kok.P PO-P TOC Fe pmy/ml <,9 <,9 <,9 1,9 1,11,1,1,9,9 1, 1, 1,7 1,,1,9 ppt < 1 1 < <,9 19, ,,,, 1, 1, 1 11,9, mg/l Sivu / SFS-EN ISO Laskettu SFS-EN ISO ISO 19- ISO 19- SFS-EN ISO ISO 19- ISO 19- SFS-EN SFS-EN ISO 799-: sähkönjohta1191:1 1:1 19:1997 1:1 1:1 1: :9 vuudesta 1:199 Enterokokit Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI1 9,9 9, 9, ms/m SFS-EN 7: 199 Sähk.joht. Pietarsaaren merialue Lokakuu Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Liite/ Bilaga.

52 P P P P P7 P79 L LA P, Alholmsfjärden P, Risöhäll=Sandgrund P, Ådön-Gräsgrundet P, Nygrundet-Mässkär P7, Lillgrundet P79, Kackursfjärden L Luodonjärvi (Gertruds) LA Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) Eränumero Otto pvm. 17E Tulo pvm. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Norra svenska fiskeområde Pietarsaaren Satama OSTP Finland Oy Förening Mässkärs Lotsstation r.f. BillerudKorsnäs Finland Oy ast C - m/s NW -7/,9 1,1 1,1 1, 1,9 1, 1, 1, Näkösyvyys,7 7,,7,9 1,1 1,,, Arja Palomäki Ympäristöasiantuntija 7 7 Kokonais- Jään Lumen Näytteen- Lisätiedot syvyys paksuus paksuus ottaja Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI1 Pohjanmaan ELY-keskus Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad UPM Kymmene Oyj Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren Vesi Jakelu: Säätiedot: Lämpötila Tuulen nopeus Tuulen suunta Pilvisyys Taustatiedot: Meriveden korkeus +1 cm, Luodonjärven vedenkorkeus +1 cm Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Tutkimuksen lopetus pvm. Pietarsaaren merialue Viikko Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Tulokset pätevät vain testatuille näyttlle. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto kuulu akkreditoinnin piiriin. Tunnus Havaintopaikka Tarkkailu: Tarkkailukierros: Tilaaja: TUTKIMUSTODISTUS Sivu 1/1 Liite/ Bilaga.1

53 Näytenumero Ottopiste P -m P 1m P -m P 1m P -m P 1m P -m P 1m P7 -m P7 1m P79 -m P79 1m L -m L 1m LA -m LA 1m 17E- 1- Ottosyvyys - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, Sameus, 1,,7,,,9 1, 1, 1,7 1, 17,9 17, 1, FTU 17 C 9, 7,, 9 9 ms/m SFS-EN 7:199 Väriluku Klorofylli-A,,9 7, 7, 7, 1 7 mg Pt/l 9,,,, 1,,, 9, SFS SFS-EN ISO SFS 1: :1 77:199 Sähkönjohta- ph-arvo, C vuus, C Kokonais- AmmoniumNitriitti- ja typpi typpi nitraattitypen summa NitriittiKokonais- Fosfaattinitraattityppi fosfori fosfori <,9 <,9 <,9,,,7 1,, ppt 9 1 < < Sivu 1/1 1 < Laskettu SFS-EN ISO 19- ISO 19- SFS-EN ISO ISO 19- ISO 19sähkönjohta- ISO 119-1:1 1:1 19:1997 1:1 1:1 vuudesta 1:199 Saliniteetti Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI1 Kenttämitt SFS-EN ISO aus 77-1:1 Lämpötila Pietarsaaren merialue Viikko Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Liite/ Bilaga.1

54 P P P P P7 P79 L LA P, Alholmsfjärden P, Risöhäll=Sandgrund P, Ådön-Gräsgrundet P, Nygrundet-Mässkär P7, Lillgrundet P79, Kackursfjärden L Luodonjärvi (Gertruds) LA Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) Eränumero Otto pvm. 17E Tulo pvm. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Norra svenska fiskeområde Pietarsaaren Satama OSTP Finland Oy Förening Mässkärs Lotsstation r.f. BillerudKorsnäs Finland Oy ast C - m/s E -/,,9 1, 1,,, 1, 1, Näkösyvyys, 7,,,9 1, 1,9,1, Arja Palomäki Ympäristöasiantuntija 7 7 KaK KaK KaK KaK KaK KaK KaK KaK Kokonais- Jään Lumen Näytteen- Lisätiedot syvyys paksuus paksuus ottaja Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI1 Pohjanmaan ELY-keskus Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad UPM Kymmene Oyj Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren Vesi Jakelu: Säätiedot: Lämpötila Tuulen nopeus Tuulen suunta Pilvisyys Taustatiedot: Meriveden korkeus +17 cm, Luodonjärven vedenkorkeus +1 cm Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Tutkimuksen lopetus pvm. Pietarsaaren merialue Viikko 7 Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Tulokset pätevät vain testatuille näyttlle. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto kuulu akkreditoinnin piiriin. Tunnus Havaintopaikka Tarkkailu: Tarkkailukierros: Tilaaja: TUTKIMUSTODISTUS Sivu 1/1 Liite/ Bilaga.

55 Näytenumero Ottopiste P -m P 1m P -m P 1m P -m P 1m P -m P 1m P7 -m P7 1m P79 1m P79 -m L 1m L -m LA 1m LA -m 17E- 1- Ottosyvyys - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, 1, - 1, - 1, - Sameus 1,7, 1,,, 1,,, 1, 1,7 1,7 17, 1,9 1, 19, FTU 11, C Kenttämit- SFS-EN taus ISO 771:1 Lämpötila Klorofylli-A Saliniteetti Kokonais- Ammonium- Nitriitti- ja typpi typpi nitraattitypen summa Nitriittinitraattityppi Kokonais- Fosfaattifosfori fosfori 7,1,9 7, 7,9 7, mg Pt/l 19,1 9,, 9,7 11, 7,9 9,9,9 <,9 <,9,,97,9,9,,9 ppt < < < Sivu 1/1 SFS SFS-EN ISO SFS Laskettu SFS-EN ISO 19- ISO 19- SFS-EN ISO ISO 19- ISO 191: :1 77:199 sähkönjohta- ISO 119-1:1 1:1 19:1997 1:1 1:1 vuudesta 1:199 Väriluku Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI1 9,, ms/m SFS-EN 7:199 Sähkönjohta- ph-arvo, C vuus, C Pietarsaaren merialue Viikko 7 UPM Kymmene Oyj, Pietarsaari Liite/ Bilaga.

56 P7 P79 L LA P7, Lillgrundet P79, Kackursfjärden L Luodonjärvi (Gertruds) LA Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) Otto pvm. 17E Tulo pvm. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Norra svenska fiskeområde Pietarsaaren Satama OSTP Finland Oy Förening Mässkärs Lotsstation r.f. BillerudKorsnäs Finland Oy ast C - m/s N /,7 7,,7, 17, 1,,1,.7. 1 ast C m/s N 7/..17 Arja Palomäki Ympäristöasiantuntija P. 7 7 KokonaisJään Lumen Näytteen- Lisätiedot syvyys paksuus paksuus ottaja Nab Labs Oy Pääkonttori: Survontie 9 D, Jyväskylä VAT no. FI1 Pohjanmaan ELY-keskus Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad UPM Kymmene Oyj Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren Vesi Jakelu: Säätiedot: Lämpötila Tuulen nopeus Tuulen suunta Pilvisyys Taustatiedot:, 1,1 1, 1,, 1, 1, 1,1 Näkösyvyys Meriveden korkeus cm, cm. Luodonjärven vedenkorkeus cm Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Tutkimuksen lopetus pvm. Pietarsaaren merialue vk 9 Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Tulokset pätevät vain testatuille näyttlle. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto kuulu akkreditoinnin piiriin P P P, Ådön-Gräsgrundet P, Nygrundet-Mässkär P P Eränumero P, Alholmsfjärden Tunnus P, Risöhäll=Sandgrund Havaintopaikka Tarkkailu: Tarkkailukierros: Tilaaja: TUTKIMUSTODISTUS Sivu 1/1 Liite/ Bilaga.

57 Näytenumero Ottopiste P -m P 1m P -m P 1m P -m P 1m P -m P 1m P7 -m P7 1m P79 -m P79 1m L -m L 1m LA -m LA 1m 17E , - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, Ottosyvyys Sameus Sähk.joht. ph Väri,, 1,1,9 1,, 7, 1,1 1, 1, 1, 1, 1,9 17,1 FTU 1, C 7,,9 7, 7, 7, 7, 1 1 mg Pt/l Saliniteetti Kok.N NH-N NO+-N NO-N Kok.P PO-P,7,,,,,,,7 <,9 <,9 1,9,,,,, ppt SFS Laskettu SFS-EN ISO ISO 19- ISO 19- SFS-EN ISO ISO 19- ISO 1977:199 sähkönjohtav 1191:1 1:1 19:1997 1:1 1:1 uudesta 1:199 Klorofylli-a Nab Labs Oy Pääkonttori: Survontie 9 D, Jyväskylä VAT no. FI1 9,7,1 9 1 ms/m SFS SFS-EN ISO Kenttämit SFS-EN ISO SFS-EN 77-1:1 7:199 1:1 77:1 taus 979 TC Pietarsaaren merialue vk 9 Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Sivu 1/1 Liite/ Bilaga.

58 P P P P P7 P79 L LA P, Alholmsfjärden P, Risöhäll=Sandgrund P, Ådön-Gräsgrundet P, Nygrundet-Mässkär P7, Lillgrundet P79, Kackursfjärden L Luodonjärvi (Gertruds) LA Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) Eränumero Otto pvm. 17E Tulo pvm. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Norra svenska fiskeområde Pietarsaaren Satama OSTP Finland Oy Förening Mässkärs Lotsstation r.f. BillerudKorsnäs Finland Oy ast C 1- m/s S 7-/,7 7,,, 17, 1,,, Nab Labs Oy Pääkonttori: Survontie 9 D, Jyväskylä VAT no. FI1 Pohjanmaan ELY-keskus Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad UPM Kymmene Oyj Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren Vesi Jakelu: Säätiedot: Lämpötila Tuulen nopeus Tuulen suunta Pilvisyys Taustatiedot:, 1, 1,7 1,,,7 1, 1, Meriveden korkeus +7 cm. Luodonjärven vedenkorkeus +1 cm Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Arja Palomäki Ympäristöasiantuntija P. 77 Tutkimuksen Näkö- syvyys KokonaisJään Lumen Näytteen- Lisätiedot lopetus pvm. syvyys paksuus paksuus ottaja Pietarsaaren merialue vk 1 Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Tulokset pätevät vain testatuille näyttlle. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto kuulu akkreditoinnin piiriin. Tunnus Havaintopaikka Tarkkailu: Tarkkailukierros: Tilaaja: TUTKIMUSTODISTUS Sivu 1/1 Liite/ Bilaga.

59 Näytenumero Ottopiste P -m P 1m P -m P 1m P -m P 1m P -m P 1m P7 -m P7 1m P79 -m P79 1m L -m L 1m LA -m LA 1m 17E- -1-1, - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, Ottosyvyys Sameus Sähk.joht.,, 1,,7,9 1,, 19 1, 1,9 1,1 1, 19, 19, FTU 1, C ph 7,,9 7, 7, 7, 7, SFS 1: 1979 Väri mg Pt/l SFS-EN ISO 77:1 Saliniteetti Kok.N NH-N NO+-N NO-N Kok.P PO-P 1,9 1,1,,,,9,, 1,,7,,,,1 ppt < < < < 9 Sivu 1/1 SFS Laskettu SFS-EN ISO ISO 19- ISO 19- SFS-EN ISO ISO 19- ISO 1977:199 sähkönjohtav 1191:1 1:1 19:1997 1:1 1:1 uudesta 1:199 Klorofylli-a Nab Labs Oy Pääkonttori: Survontie 9 D, Jyväskylä VAT no. FI1 9,, ms/m SFS-EN Kenttämit SFS-EN ISO 77-1:1 7:199 taus TC Pietarsaaren merialue vk 1 Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Liite/ Bilaga.

60 9 P7 P79 L LA P7, Lillgrundet P79, Kackursfjärden L Luodonjärvi (Gertruds) LA Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) Otto pvm. 17E Tulo pvm ast C - m/s 1, 1,, 1,7,1, 1,, Näkösyvyys,7 7,,7, 17, 1,7,1, ArK ArK ArK ArK ArK ArK ArK ArK Arja Palomäki ympäristöasiantuntija 77 Kokonais- Jään Lumen Näytteen- Lisätiedot syvyys paksuus paksuus ottaja Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI1 Säätiedot: Lämpötila Tuulen nopeus Taustatiedot: Luodonjärven korkeus cm Hästgrundetin ja Gertrudin kaikki patoluukut kiinni Tutkimuksen lopetus pvm. Pietarsaaren merialue vk Pietarsaaren merialueeen yhtstarkkailutyöryhmä Tulokset pätevät vain testatuille näyttlle. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto kuulu akkreditoinnin piiriin. 1 P P P, Ådön-Gräsgrundet P, Nygrundet-Mässkär 7 P P Eränumero P, Alholmsfjärden Tunnus P, Risöhäll=Sandgrund Havaintopaikka Tarkkailu: Tarkkailukierros: Tilaaja: TUTKIMUSTODISTUS Sivu 1/1 Liite/ Bilaga.

61 Näytenumero Ottopiste P 1m P -m P 1m P -m P 1m P -m P 1m P -m P7 1m P7 -m P79 1m P79 -m L 1m L -m LA 1m LA -m 17E- 7-1 Ottosyvyys 1, - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, - Sameus 1,9,,, 1,,7 7, 1, 1, 11,7 1, 1, 1, 1, FTU 11, C Kenttämitt SFS-EN ISO aus 77-1:1 TC Väri Klorofylli-a Saliniteetti 7,1 7, 7, 7, 7, mg Pt/l 17,1 1,1, 7,1,,,, <,9 <,9,1,,7,,, ppt SFS-EN ISO SFS Laskettu SFS 1: :1 77:199 sähkönjohtav uudesta ph SFS-EN ISO 119-1:199 Kok.N ISO 191:1 NH-N Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI1 1,9, 9 7 ms/m SFS-EN 7:199 Sähk.joht. Pietarsaaren merialue vk Pietarsaaren merialueeen yhtstarkkailutyöryhmä NO-N Kok.P ISO 19- SFS-EN ISO ISO 191:1 19:1997 1:1 NO+-N Sivu 1/1 1 1 < < 9 ISO 191:1 PO-P Liite/ Bilaga.

62 79 7 P P P7 P79 L LA P, Ådön-Gräsgrundet P, Nygrundet-Mässkär P7, Lillgrundet P79, Kackursfjärden L Luodonjärvi (Gertruds) LA Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) Otto pvm. 17E Tulo pvm. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Norra svenska fiskeområde Pietarsaaren Satama OSTP Finland Oy Förening Mässkärs Lotsstation r.f. BillerudKorsnäs Finland Oy ast C 1- m/s S /, 1,1 1, 1,,,,9 1, Näkösyvyys,7,7 11, 17, 1,7,,..17 Arja Palomäki ympäristöasiantuntija 77 HIm HIm HIm HIm HIm HIm HIm HIm Kokonais- Jään Lumen Näytteen- Lisätiedot syvyys paksuus paksuus ottaja Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI1 Pohjanmaan ELY-keskus Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad UPM Kymmene Oyj Alholmenskraft Oy Ab Pietarsaaren Vesi Jakelu: Säätiedot: Lämpötila Tuulen nopeus Tuulen suunta Pilvisyys Taustatiedot: Luodonjärven korkeus cm, meriveden korkeus +1 cm Hästgrundetin ja Gertrudin kaikki patoluukut kiinni Tutkimuksen lopetus pvm. Pietarsaaren merialue vk Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä Tulokset pätevät vain testatuille näyttlle. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto kuulu akkreditoinnin piiriin P P Eränumero P, Alholmsfjärden Tunnus P, Risöhäll=Sandgrund Havaintopaikka Tarkkailu: Tarkkailukierros: Tilaaja: TUTKIMUSTODISTUS Sivu 1/1 Liite/ Bilaga.

63 Näytenumero Ottopiste P 1m P -m P 1m P -m P 1m P -m P 1m P -m P7 1m P7 -m P79 1m P79 -m L 1m L -m LA 1m LA -m 17E- 7-1 Ottosyvyys 1, - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, - 1, - Sameus,, 1,,7, 1,, 11,,,9 11, 11,7 1,1 11, FTU, C Kenttämitt SFS-EN aus ISO 771:1 TC ph Väri Klorofylli-a Saliniteetti,9,9 7, 7, 7, 7, 7, mg Pt/l 9,,7,7,7,,,, <,9 <,9 1,9 <,9,97, <,9,1 ppt SFS-EN ISO 119-1:199 Kok.N ISO 191:1 NH-N Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI1,7, 1 9 9,7 9 ms/m SFS-EN SFS SFS-EN ISO SFS Laskettu 7:199 1: :1 77:199 sähkönjohtav uudesta Sähk.joht. Pietarsaaren merialue vk Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä NO-N Kok.P ISO 19- SFS-EN ISO ISO 191:1 19:1997 1:1 NO+-N Sivu 1/1 1 1 < ISO 191:1 PO-P Liite/ Bilaga.

64 Alho B UPM C Sat D Kau A Mäss E Alholmenskraft B UPM Kymmene C Satama D Kaupunki A Mässkär E Eränumero Otto pvm Tulo pvm. Taustatiedot:.7.1 meriveden korkeus lämpötila pilvisyys tuulen nopeus Näkösyvyys,7,,7,,9,,7,7,..17 Arja Palomäki ympäristöasiantuntija 77 Lumen Näytteen- Lisätiedot Kokonais- Jään syvyys paksuus paksuus ottaja Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI1 +7 cm 1-19 C / -1 m/s Tutkimuksen lopetus pvm. Pietarsaaren merialueen perifyton Pietarsaaren merialueen yhtstarkkailutyöryhmä 17E Tulokset pätevät vain testatuille näyttlle. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto kuulu akkreditoinnin piiriin. Kack A Kack B Kackurinlahti A Kackurinlahti B Ådo A Ådo B Ådo A Ådo B Tunnus Havaintopaikka Tarkkailu: Tarkkailukierros: Tilaaja: TUTKIMUSTODISTUS Sivu 1/1 Liite/ Bilaga

65 Liite/ Bilaga EteläPohjanmaan ELYkeskuksen tulokset 17/ Vattenanalyser av NTMcentralen i Södra Österbotten 17 (haettu..1) P Pietarsaaren edusta Näytepvm Syvyys Kok.syv. Näkösyv. lämpötila ph Sähkönj. Salin. Happi Happi Sameus Väri kokn NH N NO + N kokp PO P TOC SIO klorof. m m m C ms/m kyll.% mg/l FNU mg/l Pt mg/l mg/l ,, 1,, 9,9, ,,9 1, , 1 9,7 1, , 1 9, 1, , 1, 7, 79, 1, 1, ,, ,, 1, 7,, 9 9,9 1, 1 1 9,1 1,, , 1,,9 9 9,9 1,.9.1 1, 11,,1 9,1,7, , 9, 7, 9, 9,9, 1, ,,

66 Liite/ Bilaga FÅNGSTSTATISTIK FRÅN HAVSOMRÅDET UTANFÖR JAKOBSTAD 17; statistik uppsamlad från delägarlagen VESTERSUNSBY Fångster 17 LARSMO EUGMO FISKELAG FISKARGILLE sik lax gädda abborre öring lake nors strömm. gös siklöja id braxen mört övrigt ål harr 7, 9 9, totalt KYRKOBY PÖRKENÄS TOTALT Kommentarer till årets statistik: Braxen fångsten: Foderkören ger bra pris på foderfisk, - så fiskarna har igen börjat öka sitt fiske efter braxen o mört strömmingsfångsten: Fångsten härstammar från EN (1 st) kommersiell fiskare i Larsmo ANVÄNDA REDSKAP 17 Nät: < mm Nät: mm maskstorlek Nät: > mm maskstorlek Strömm fällor Sikfällor/Laxryssja Lakryssjor Gäddsaxar Katsor Kastspön Lakkrokar Sikkrokar metspön Vestersundsby fiskelag fiskargille Larsmo Eugmo 1 1 x x 1 x x x x x x x x x x x x x x x x x yrkesfisket x=används Fritidsfiskare Kommersiella f Pörkenäs ANTAL FISKARE 17 Larsmo by Eugmo by Vestersundsby V:fiskargille Kyrkoby Pörkenäs Kyrkoby Totalt 17 Totalt

67 Liite/ Bilaga 7 Pietarsaaren edustan merialueen yhtstarkkailu 17/ Samkonroll av havsområdet utanför Jakobstad 17 Vattenkvalitet vid allmänna badstränder 17/ Ylsten uimarantojen veden laatu 17 Jakobstads social- och hälsovårdsverket/ Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto Lähde: (luettu 1..17) Badstrand/ Uimaranta E. coli MPN/ ml Enterokit cfu/ ml Sinilevähavainto Obs Huom Bedömning Arvio Laatuvaatimus/ Krav (STM /) Bosund/ Brännbacka < 7 < < < < ok ok ok ,7 < ok , 17, 1 < < < < < < < < < < ok ok ok ok ok ok ok ok ok ok ok < ok < ok < ok ,1 1, 7 < ok ok..17 < < ok..17 < ok < < ok ok Kackur Sonamo Kittholmen FI 191 Lillsand/ Pikkuhiekka FI 19 Storsand/ Isohiekka Fäboda Cafestrand FI 199 Datum pvm Klassificerad som EU strand, d.v.s. > besökare / dag vid högsäsong Luokiteltu EU-rannaksi eli > kävijää/ päivä sesonkiaikan Arvio ok: Vesi täyttää tutkimushetkellä Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen / vaatimukset. ok: Vattnet uppfyller vid tidpunkten för undersökningen de krav som ställs på badvattnen enligt Social- och hälsovårdsministeriets förordning nr /. Kursiivi: Tulos täytä laatuvaatimuksia./ Resultatet uppfyller inte kraven. OBS/ Huom: Aistinvaraiset havainnot/ Organoleptiska observationer.

68 Liite/ Bilaga Algobservationer 17 Ingår i Finlands miljöcentrals riksomfattande algobservationsprogram. Levähavainnot 17 Sisältyy Suomen ympäristökeskuksen valtakunnalliseen levähavainto-ohjelmaan. Observationsplats / havaintopaikka: Ådö fiskehamn / Ådön kalasatama Period / Ajanjakso Observationerna för det mesta på måndagar / Havainnot yleensä maanataisin Vecka Viikko Blågröna alger Sinilevää Bedömningsskala / Arviointiastkko = Ingen synbar förekomst / Ei havaittavaa esiitymistä 1 = Få alger / Vähän levää = Rikligt med alger / Runsaasti levää = Mycket rikligt med alger / Erittäin runsaasti levää - = Uppgifter saknas / Ei havaintoja Observatörer / Havainnoitsijat: Esa Koskela Lähde: Järviwiki, (luettu1..17)

69 Liite/ Bilaga 9 Pietarsaaren edustan merialueen pohjaeläinten yksilömäärien biomassojen (märkäpaino) keskiarvot vuonna 17. (Nyman 1) keskiarvot ja lajiluvut sekä Lajiluvussa ole otettu huomioon lajilleen määrittämättömiä harvasukasmatoja, Oligochaeta indet. Määrittämättömät madot ovat todennäköisesti samoja lajeja kuin määritetyt madot. (Nyman 1) Yksilömäärä Paikan nimi 71 7 Pohjatyyppi siltti lieju lieju siltti lieju lieju Näytteenoton syvyysväli, 9,,, 1, 1, 1, 1,,, 9, 9, Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Ryhmä ja laji yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² Hydra 1 TURBELLARIA 7 Cyanophthalma obscura NEMATODA 7 1 Marenzelleria Manayunkia aestuarina 9 OLIGOCHAETA indet Limnodrilus hoffmsteri Potamothrix hammoniensis 1 1 Chaetogaster diaphanus ACARINA Cladocera OSTRACODA COPEPODA Chaoborus flavicans Procladius 1 1 Ceratopogonidae Summa Lajiluku (excl. Oligochaeta indet.) Märkäpaino Paikan nimi Ryhmä ja laji Hydra TURBELLARIA Cyanophthalma obscura NEMATODA Marenzelleria Manayunkia aestuarina OLIGOCHAETA ACARINA Cladocera OSTRACODA COPEPODA Chaoborus flavicans Procladius Ceratopogonidae Summa 71 7 Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m²,,,1,,1,11,9,,1,19,11,1,,,,1 1,1,9,,91,19,1,11,,,,7,7,1,1,,9,9,17,,7,,1,,,1,,,,,,,7,11,7 1, 1,9,, 1,9 1,

70 Liite/ Bilaga OSTP Finland Oy Ab:n kuormitus vuosina Belastning från OSTP Finland Oy Ab under åren t/vuosi kok-n kg/vuosi 1 Fluoridi Luparaja 1 kg/a Tavoitearvo t/a kg/vuosi Cr kg/vuosi 1 Ni Luparaja kg/a 1 1 Luparaja 1 kg/a kg/vuosi Pb kg/vuosi, Cd Luparaja kg/a Luparaja kg/a 1, 1 1, liukoinen Cd Luparaja, kg/a kg/vuosi Cu, 1, 1,

71 Liite/ Bilaga 11 MENETELMÄLIITE Pietarsaaren merialueen tarkkailu 17 Analyysi Akkreditointi Enterokokit ( C vrk) Fe (ICP-MS) Fe (ICP-OES) Happi Kiintoaine Klorofylli-A Kok. N Kok. P NH-N NO,-N ph PO-P Sähkönjohtavuus TOC Menetelmä Määritysraja SFS-EN ISO 179-: SFS-EN ISO 11:9 mg/l SFS-EN 1:199 mg/l SFS-EN 7:, 1 SFS 77:199 Sis. men. A1, perustuu SFS-EN ISO 119-1:9 Sis. men. J- Sis. menj- SFS-EN ISO 19:199 () SFS-EN ISO :1 Sis. men. J-1 ppt Laskettu sähkönjohtavuudesta FTU SFS-EN ISO 77:,1 ms/m SFS-EN 7,1 mg/l SFS-EN 1:1997, mg Pt/l SFS-EN ISO 77:1,,1 Väri komp. Mittausepävarmuus kpl/ ml SFS-EN ISO 799-: Saliniteetti Sameus Yksikkö,-, ±,, > ± % - ±, > ±1 %,1- mg/l ±, mg/l, > mg/l ±%,- mg/l ±, mg/l, > mg/l ±1% 1- ±,, > ± % - ±1, > ± 1% -1 ±1,, >1 ± % -1 ±, >1 ±1% - ±, > ±%, - ±, > ±%,1-1 FTU ±,1 FTU, >1 FTU ±1 %,1-1 ms/m ±, ms/m, >1 ms/m ±%,- ±,, > ± % - mgpt/l ± mgpt/l, - ±, > mgpt/l ±% Eurofins Nab Labs Oy Business ID: 1- Survontie 9 D FI- JYVÄSKYLÄ

72 Tyyppi/ P 7 N P 1,,,,, 1, 1,,,1, 1,, 1,1 1, 1,1 1,1 NS Hyvä ,,,, 1,7,,, Chl 1, 1,1,, 1, 1,7 1, 17,1, 1, 1,,, 19, 17,, 7, 1, Chl 1 N 7 P Erinomainen alle 9 alle 11 alle 7 alle yli, yli, alle 1,7 alle, vesimuodostuma Mrh/ Luodonjärvi Mrh/ Luodonjärvi Tyyppi/ vesimuodostuma Ps Prs edusta Ps Prs edusta Ps Prs edusta Ps Prs edusta Ps Prs edusta Ps Prs edusta Pu Kallan Pu Kallan Pu Kallan Ps Prs edusta Ps Prs edusta Pu Kallan Pu Ukpyy ulko Pu Kallan Ps Lsaaristo Ps Prs edusta Parametri KokP Pu KokP Ps KokN Pu KokN Ps NS Pu NS Ps aklo Pu aklo Ps Piste L LA Piste 9 Chl, 1, 711 Tyydyttävä ,, 1,7,,,,, N N P 7,,7 1, 1,, 19, 1, 1, 1,, 7, 1, 1,,1, 9, Chl P Välttävä ,, 1, 1,7, 11, 1 1, 1,,,, 1,,9,,, 1,7 1,1 1,1 1, 1, 1, NS , 1,,,1, 1, 1,,,, 1, 1,1 1,7 1, 1, 1, NS Huono yli yli 7 yli yli alle 1, alle 1, yli 11 yli 1 9,7 1,, 1,7 7,,,,,7,,9,9, 9,7, Chl 1 N P ,7,, 9,7,,,,, 7,1,7,,1 Chl 1 N,9, 1,9,9,7, 1, 1,9, 1,9 1,1 1, NS P ,,7 1,7,,,,7,1,,1 7,9 9,,,,,7 Chl 17 N Päivitettyjen kriteerien (Aroviita ym. 1) mukaiset parametrikohtaiset vedenlaatuluokat Pietarsaaren edustan ja Luodonjärven havaintopistllä vuosina N = kokonaistyppi, P = kokonaisfosfori, NS = näkösyvyys ja chl = aklorofylli. 1,, 7,,, 1, 1,7,,1,, 1, 1, 1,, 1,7 NS Liite/ Bilaga 1

73 Liite/ Bilaga 1 Tutkimustodistus (1).9.17 Förening Mässkärs Lotsstation r.f. c/o Anders Boström Pietarsaari Näytetiedot Näyte Näyte otettu Saapunut Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Viite Yhteyshenkilö Jätevesi Näytteen ottaja Näytteenoton syy Asiakas Velvoitetarkkailu Sinikka Hannila 119 saatetta mukana, pulloissa tietoa kumpi on tuleva kumpi lähtevä, ulkonäön perusteella määritelty kumpi on kumpi Analyysi Kiintoaine (GF/A) Alkaliniteetti Menetelmä Yksikkö Jätevesi tuleva Jätevesi lähtevä SFS-EN 7: mg/l 1 Sis. men. MO-VESI-, mmol/l 11, 7 (ph,,,) SFS 1:1979 ph-arvo, C, 7, SFS-EN ISO 119-1:199 mg/l Kokonaistyppi 19 7 ISO 19-1:1 mg/l Ammoniumtyppi 1 SFS-EN ISO 19:1997 mg/l Nitraattityppi,1 mg/l Fosfori, liuk., µm ISO 19-1:1, 1,1 suodatus, µm ISO 19-1:1 mg/l Kokonaisfosfori 1, SFS-EN 199-1:199 mg/l BOD7 ATU 7 1 SFS :19 mg/l CODCr 1 =näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto kuulu akkreditoinnin piiriin. Mittausepävarmuus ilmoitetaan pyydettäessä. Sinikka Hannila Kemisti Jakelu anders@bostlaw.com; Eeva-Kaarina Aaltonen; Kari Saari; masskar@masskar.fi Analyysitulos koskee vain tutkittua näytettä. Tutkimustodistuksen osittainen kopioiminen kielletty. Nab Labs Oy Survontie 9 D, Jyväskylä VAT no. FI 1

74 Liite/ Bilaga 1 Pietarsaaren edustan sedimenttiselvityksen havaintopisteet vuonna 17. Piste on vertailupisteen P varapiste. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan /17 ainstoa)

75