3.7 KAUPUNKIKUVALLISET KOKONAISUUDET

3.7 KAUPUNKIKUVALLISET KOKONAISUUDET Tässä kappaleessa rajataan tärkeimpiä ja erityispiirteisimpiä kaupunkikuvallisia kokonaisuuksia vaikutusalueella. Rajaukset perustuvat kappaleen 3.5 karttapohjaisiin analyyseihin, kirjalähteisiin sekä maastokäynnin aikaisiin havaintoihin. Alueet muodostavat merkittävän tilan tai tilasarjan, joka hahmottuu kokonaisuutena. Kokonaisuuksien rajaus perustuu pääosin kaupunkikuvaan ja -rakenteeseen, mutta huomioon on otettu myös toiminnallisuus, Tampereen keskustan kaupunkikehityksen tavoitteet sekä paikan historialliset arvot. Kaupunkikuvallisten kokonaisuuksien määrittäminen jäsentää kappaleen 3.8 muutoksen sietokyvyn arviointia sekä kappaleen 3.9.2 suosituksien hahmottamista. HÄMEENPUISTO Historiallinen kokonaisuus, pitkän bulevardin muodostama tilasarja, eteläinen ja pohjoinen näkymäpääte. TAMMERKOSKEN KAUPUNKIMAISEMA JA HÄMEENSILTA Arvokas kansallismaisema, alun perin tehdasmiljöön luoma kokonaisuus, ikoniset koskinäkymät silloilta, mm. Hämeensilta ja Satakunnansilta. ALEKSIS KIVEN KATU Kokonaisuudessa myös Itäinenkatu. Monipuolinen, historiallinen tilasarja jalankulkijalle, näkymäpäätteet. Potentiaalinen kehitettävä kokonaisuus. SATAKUNNANKATU Osa tulevaa keskustakehää, raskaasti liikennöity katu, visuaalisesti monipuolinen tilasarja ajoneuvolla kulkevalle. PIRKANKATU JA PYYNIKIN KIRKKOPUISTO Historiallinen ja viehättävä puisto ja kirkko, puiston ympäröimä monipuolinen rakennuskanta. KESKUSTORIN ALUE Laaja avoin toritila, historiallisuus, monimuotoisuus kun vanha ja uusi sekoittuvat tänä päivänä ja tulevaisuudessa. KUNINKAANKATU Jaksottainen, vaihtelevanlaatuinen tilasarja, merkitys kävelykatuna tulevaisuudessa KAUPPAKATU Kauniit näkymäpäätteet joka kohdalta, historiallinen ja vaihteleva rakennuskanta. HÄMEENKATU Historiallinen, tuleva liikenteen muutos, puusto ja monipuolinen rakennuskanta, vilkkaus ja keskeisyys. HALLITUSKATU Kauppahallin ympäristö, epäyhtenäinen katukokonaisuus, monipuoliset näkymäpäätteet. LAUKONTORI Torin ja sitä ympäröivien monipuolisten rakennusten muodostama kaupunkitila, näkymä Ratinalle. ETELÄPUISTO Kuva 6.1. Kaupunkikuvan kokonaisuuksia. (WSP Finland Oy 2014a). Puiston eri osat, näkymät järvelle ja kaupunkiin, suunnittelukilpailualue, tulevat suuret muutokset. Kuva 65. Kunkun parkki YVA-selostus 35 30 KUNKUN PARKIN ASEMAKAAVA - KAUPUNKIKUVA- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS

Rakennettu kulttuuriympäristö Suunniteltu Kunkun parkki tulisi alittamaan useita kulttuurihistoriallisesti erityisen merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, joista Tammerkosken ympäristöllä on myös kansallismaiseman status. Hankealueella sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät Tammerkosken teollisuusmaisema, Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin sekä Hämeenpuiston rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009) (Kuva 6.2 ja Kuva 6.3). Tammerkosken teollisuusmaisema on Suomen ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Tekstiili-, konepaja- ja puunjalostustehtaiden alueet, voimalaitokset ja kosken ylittävät sillat muodostavat teollistumisen historiaa monipuolisesti kuvastavan kokonaisuuden. Tammerkosken teollisuusmaisema on yksi Suomen kansallismaisemista. Hankealueen reunassa sijaitseva, edelleen käytössä oleva, Takon tehdasalue kuuluu tähän kokonaisuuteen samoin kuin koko Finlaysonin tehdasalue lähiympäristöineen. Hämeenpuisto on 1830-luvun kaupunkisuunnitteluun liittyvä pisin yhtenäinen puistokäytävä Pohjoismaissa. Hämeenpuisto ja sitä reunustavat eri vuosikymmeninä rakennetut merkittävät julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot muodostavat historiallisesti kerroksellisen, mittakaavaltaan yhtenäisen kaupunkitilan. Yli kilometrin mittainen Hämeenpuisto johtaa esplanadi-tyyppisenä katuna Tampereen kaupungin kannaksen halki Näsijärveltä Pyhäjärvelle. Puiston vanhin osa istutettiin vuosina 1875 1879 Satamakadun ja Puuvillatehtaankadun välille. Puustoa on vuosikymmenten varrella uudistettu useampaan otteeseen, mutta vanhimman osan alkuperäistä puustoa on vielä jonkin verran jäljellä Kauppakadun ja Puuvillatehtaankadun välisellä puisto-osuudella. Hämeenkadun ja Tiiliruukinkadun välisellä osuudella puusto on pääosin 2000-luvulla uusittua. Hämeenkatu on Tampereen keskustan halkaiseva keskeinen liike- ja kauppakatu. Leveä bulevardi-tyyppinen katu periytyy 1800-luvun asemakaavoista. Katu alkaa lännessä Aleksanterin kirkolta (1880-luku) ja päättyy idässä rautatieasemaan (1930-luku). Tammerkosken ylittävä Hämeensilta yhdistää keskustan kaksi puolta ja sillalta avautuu näkymä Tammerkosken kansallismaisemaan. Hämeensilta on yksiaukkoinen, 1929 valmistunut holvisilta, jonka kantavat osat ovat teräsbetonia ja julkisivut on verhoiltu Kalvolan punertavalla graniitilla. Sillalla on neljä Wäinö Aaltosen 1927 1929 veistämää pirkkalaisaiheista veistosta. Hämeensillan länsipuolella Hämeenkatu lävistää Keskustorin, joka on nykyisin lähes samalla paikalla kuin Tampereen ensimmäiseen, 1775 laadittuun, asemakaavaan merkitty toriaukio. Hämeenkadun vanhimmat rakennukset Hämeensillasta länteen ovat jugendkauden aikaisia. Jugendpalatsit kertovat kaupungin voimakkaasta kehittymisestä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Edustavia esimerkkejä Hämeenkadun jugendtyylisistä liikerakennuksista ovat muun muassa Keskustorin Commerce, Palanderin talo ja Sumeliuksen talo sekä Näsilinnankadun kulmassa sijaitseva Kymmenenmiehen talo. Keskustorin laidassa oleva Vanha kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009. Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Kuva 6.2. Tampereen ydinkeskustan alueen rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. (Museovirasto 2009). Kuvassa on esitetty punaisella ohuella rajauksella Kunkun parkin asemakaava-alue. 36 Tampereen kaupunki

on maamme varhaisia uusklassillisia ristikirkkoja ja kantakaupungin vanhin julkinen rakennus. Torin länsireunalla on uusrenessanssityylinen raatihuone. Hämeenkadun rakennuskannan joukossa on myös edustavia funkistaloja, kuten Hämeensillan kupeessa sijaitseva Tempon talo, joka on edustava esimerkki 1930-luvun valkeasta funktionalismista. Tämä arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema rakennus kuuluu kansainvälisen DOCO- MOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Valtakunnallisesti arvokkaiden kokonaisuuksien lisäksi hankealueella (ja sen lähiympäristössä) sijaitsee yhteensä 89 paikallisesti arvokasta rakennusperintö- tai arvoympäristökohdetta (Kuva 6.4), joista pääosa on yksittäisiä rakennuksia. Osa rakennuksista kuuluu selkeisiin kokonaisuuksiin, kuten esimerkiksi Finlaysonin ja Frenckellin tehdasalueet tai Keskustori. Suuri osa näistä paikallisista arvokohteista on suojeltu asemakaavoissa. Lisäksi Hämeenpuistossa sijaitsee valtion asetuksella suojeltu entisen Reaalilyseon rakennus sekä kirkkolain nojalla suojeltu Aleksanterin kirkko. Myös Kirjastonpuistossa sijaitseva Tampereen vanha kirkko ja lähellä Näsinpuistoa sijaitseva Finlaysonin kirkko ovat kirkkolain nojalla suojeltuja. Kirkkolain mukaan kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkolliset rakennukset kiinteine sisustuksineen ja taideteoksineen ovat suojeltuja. Rakennussuojelulailla suojeltuja kohteita ovat Kuninkaankadun ja Kauppakadun kulmauksessa sijaitseva Tirkkosen talo, Hämeenkadun varressa sijaitseva Kauppahalli sekä jotkin Finlaysonin tehdaskokonaisuuteen kuuluvat rakennukset (muun muassa Kuusvooninkinen). Liitteessä 3 esitellään perustiedot näistä paikallisesti arvokkaista kohteista. Kuva 6.3. Kunkun parkin kannalta olennaiset valtakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet (Museovirasto 2009) hankealueella ovat Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori, Tammerkosken teollisuusalue ja Hämeenpuisto. Kuvassa on esitetty punaisella ohuella rajauksella Kunkun parkin alustava asemakaava-alue. Rajausta muutetaan 2015. Taustakartta Maanmittauslaitos 2013. Kunkun parkki YVA-selostus 37

Muinaisjäännökset Pääosa vaikutusalueen muinaisjäännöksistä sijoittuu Keskustorin ja Kirjastonpuiston läheisyyteen sekä Tammerkosken pohjalle (Kuva 6.5). Myös Pyynikin kirkkopuiston vanha hautausmaa-alue on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu. Hankealue rajoittuu osaltaan osaan Tampereen vanhinta kaupunkihistoriallista ydintä. Tammerkosken ympäristössä on oleillut ihmisiä jo kivikaudella. Tampereen alueen esihistorialliset muinaisjäännökset sekä muutamat kivi- ja rautakautiset esinelöydöt kertovat seudun varhaisesta merkityksestä. Mahdolliset kiinteät rautakauden jäljet ovat kuitenkin todennäköisesti hävinneet 1800-luvun kaupunkirakentamisen yhteydessä. Alueella ei siis sijaitse esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. lätontin sekä myöhemmän kartanon ja markkinapaikan. Lisäksi jäännökseen saattaa kuulua Tammerkosken ylittäneen sillan jäännöksiä. Tammerkosken kartano perustettiin Kosken kylän maille 1600-luvun sotien aiheuttaman autioitumisen seurauksena. Vanhimmat kirjastonpuiston aluetta kuvaavat kartat ovat 1600-luvun lopusta. Tammerkosken kartanon alueella muinaisjäännökset tulee ottaa huomioon korjaus- ja kaivutöiden yhteydessä. Tammerkosken kartanon sijainti on arvioitu vuoden 1696 kartan perusteella. Keskustorin ja Kirjastonpuiston alueelle ja välittömään läheisyyteen kiteytyy suuri määrä Tampereen historiaa. Varmasti tiedetään, että kosken molemmin puolin on sijainnut kylä keskiajalla Koski (Tammerkoski) länsipuolella ja Kyttälä kosken itäpuolella. Kosken kylän perustamisajankohdaksi on paikallishistorioissa arveltu joko 1100- tai 1200-lukua. Varhaisin kirjallinen maininta kylästä on 1400-luvun alusta. Tammerkosken kylästä ei ole säilynyttä karttamateriaalia ja oletetun kylän ympäristön maisema on muuttunut voimakkaasti kuluneiden vuosisatojen aikana. On mahdollista, että kylätontti sijaitsi nykyisen Kirjastonpuiston eteläpuolella, Vanhan kirkon ja vanhan kirjastotalon liepeillä, ja rakentamattomilla alueilla Kirjastonpuiston alueella ja sen läheisyydessä saattaa vielä olla keskiaikaisesta kylästä kertovia rakenteita ja/tai löytöjä. Kirjastonpuiston ja osin Keskustorin ja Hämeenkadun alueella sijaitseva muinaisjäännöskokonaisuus Tammerkoski (Koski) (rekisterissä mj.tunnus 1000018817 Kirjastonpuisto) käsittää keskiaikaisen ky- Kuva 6.4. Paikallisesti arvokkaat rakennusperintö- tai arvoympäristökohteet. Kohdenumerointi esitetty liitteessä 3. Kuva 6.5. Tunnetut arkeologiset kohteet Tammerkosken, Kirjastonpuiston ja Keskustorin alueella. Tarkemmat tiedot kohteista Pirkanmaan maakuntamuseon raporteissa, joiden tiedot ovat lähdeluettelossa. 38 Tampereen kaupunki

Erään lähteen mukaan aikoihin Tammerkosken säteritilan päärakennus sijaitsi Sumeliuksen ja Tempon talojen kohdalla Keskustorin ja Tammerkosken välissä ja vanha päärakennus Vanhankirkon mäellä, oletettavasti siis nykyisen Kirjastonpuiston alueella. Perimätiedon mukaan kirkon torni on rakennuksen alla sijainneen kellarin kohdalla. Tämä tieto tukee olettamusta, että Vanhankirkon ympäristössä saattaa olla jäänteitä Tampereen kaupunkia edeltävistä rakenteista ja rakennuksista. Kartanon muinaisjäännösrajaus on tehty historiallisen karttamateriaalin ja maastohavaintojen perusteella. Frenckellin paperitehtaita uudistettiin 1900-luvun alussa ja siinä yhteydessä alueelle rakennettiin koko tehdasalueen kattava kapearaiteinen rautatieverkosto tavaran siirtämistä varten. Kirjastonpuistosta on löytynyt rautatiehen liittyvää kiveystä ja joitakin ratojen jäännöksiä. Paperitehdas suljettiin noin 1928 ja suunnitelmana oli purkaa sen rakennukset ja muokata tilalle rantapuisto. Toinen maailmansota ja sitä seurannut pula-aika siirsivät suunnitelman toteuttamista ja tehtaan rakennuksia alettiin hyödyntää kaupungin toimitiloina, eikä purkusuunnitelmia koskaan toteutettu. Kirjastonpuiston alueella on suoritettu arkeologista valvontaa ja kaivauksia muun muassa Kirjastonpuiston uudistustöiden yhteydessä 2010. Alueella on useampia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tammerkosken uoman pohjalla tehtiin patovallien korjaustöiden aikana arkeologisia tarkastuksia vuonna 2010. Ajanpuutteen vuoksi alueella ei voitu tehdä kovin tarkkoja inventointeja ja sijainnit voitiin paikallistaa vain viitteellisesti. Kohteet ovat pääosin erilaisia puu- ja kivirakenteita, kuten muurien tukiarkkurakenteita, sillan rakenteita ja kanavarakenteita. 6.1.3 Vaikutukset Kunkun parkin merkittävimmät vaikutukset kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön aiheutuvat ajorampeista sekä katutilaan nousevista hissi-, porras- ja ilmanvaihtokuiluista ja muista teknisistä tiloista. On huomattava, että sijainnista ja toteutuksesta riippuen vaikutukset voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, tai niitä ei ole lainkaan. Suurin osa katutilaan nousevista rakenteista toteutuu kaikissa vaihtoehdoissa. Oheisessa taulukossa (Taulukko 6.1) on esitetty, mihin vaihtoehtoihin eri sisäänkäynnit, ajorampit ja kuilut liittyvät. Taulukko 6.1. Sisäänkäyntien, ramppien ja kuilujen liittyminen tarkasteltaviin vaihtoehtoihin. VE Laaja+S VE Laaja+H Paikoituksen väheneminen katukuvassa on myös Kunkun parkin välillinen vaikutus. Keskustan osayleiskaavan mukaisten kävelykatujen ja kevyttä liikennettä suosivien katuosuuksien muodostaminen tulee perustellummaksi, kun pysäköinnin- ja läpiajon tarve kaduilla vähenevät. Tällä on selkeitä positiivisia vaikutuksia kaupunkikuvaan. Katutason paikoituksen väheneminen antaa mahdollisuuden myös kehittää aukioita ja toreja aktiivisemmiksi. Esimerkiksi Kauppa-aukiolla ja Laukontorilla paikoitus nykytilanteessa vie laajan alan. Kunkun parkki vähentää myös paineita maanpäällisten pysäköintilaitosten rakentamiseen ja ylläpitämiseen, joiden anti kaupunkikuvalle on yleensä negatiivisempi. VE Laaja+H Eteläpuisto(1) VE Laaja+H Eteläpuisto(2) VE Suppea+ Hpohj VE Suppea+P VE Pieni+S VE Pieni+H Satamakadun ajoramppi X X Hämeenpuisto, pohjoinen ajoramppi X Hämeenpuisto, ajoramppi X Eteläpuiston ajoramppi, yhteinen sisään- ja ulosajo X Eteläpuiston ajoramppi, erillinen sisään- ja ulosajo X Kirkkokadun työtunneli X X X X X X X X Kauppa-aukion sisäänkäynti X X X X X X X X Sokoksen sisäänkäynti X X X X X X X X Keskustorin sisäänkäynti X X X X X X X X Tampereen teatterin mahdollinen sisäänkäynti (X) (X) (X) (X) (X) (X) (X) (X) Kirjastonpuiston tekniikkakuilu X X X X X X X X Kuninkaankadun sisäänkäynti X X X X X X X X Anttilan sisäänkäynti X X X X X X X X Finlaysonin sisäänkäynti X X X X X X Hallituskadun nousukuilu X X Puuvillatehtaankadun poistumistieporras X X X X X X Näkyvimmät muutokset kaupunkikuvaan tulevat rakentamisen aikaisista rakenteista ja kaivannoista. Ne vievät enemmän maanpäällistä pinta-alaa kuin itse toteutus. Rakentamisen aikaisten rakenteiden väliaikaisuus kuitenkin lieventää vaikutuksen merkittävyyttä. Kirkkokadun työnaikainen ajoramppi toimii rakentamisen aikaisena ajoyhteytenä Kunkun parkkiin, joten raskaan liikenteen määrä kaupunkikuvassa Kirkkokadulla ja Laukontorilla on rakentamisen aikana huomattavasti suurempi kuin pysäköintilaitoksen valmistuttua. Kunkun parkki YVA-selostus 39

Kuva 6.6. Kunkun parkin pysyvien rakenteiden kaupunkikuvalliset vaikutusalueet, eli Kunkun parkkiin liittyvien maanpäällisteiden rakenteiden sijainnit ja näkyvyysalue kaupunkikuvassa. Kuvassa ei esitetä rakentamisen aikaisia vaikutusalueita eikä liikenteen ja pysäköinnin aiheuttamia epäsuoria vaikutusalueita. Kuva 6.7. Arvio muutoksensietokyvystä. (WSP Finland Oy 2014a). 40 Tampereen kaupunki

Ramppiratkaisut ja niiden vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Vaikutukset kaupunkikuvaan POHJOISET AJORAMPPIVAIHTOEHDOT Hämeenpuisto, Satakunnankadun ja Puuvillatehtaankadun välissä Hämeenpuiston ilme muuttuu ramppien kohdalla huomattavasti. Ulompien puurivien vanhat puut joudutaan poistamaan kokonaan Satakunnankadun ja Puuvillatehtaankadun välillä ja osin Puuvillatehtaankadun pohjoispuolella avokaivannon osuudelta. Myös sisempien puurivien elinolosuhteet heikentyvät ja niiden säilyminen on epävarmaa. Ulompia puurivejä ei voida istuttaa uudelleen ramppien kohdalla, joten puurivien katkeaminen aiheuttaa huomattavan epäjatkuvuuskohdan puiston kaksoispuuriveihin, jotka ovat keskeinen osa Hämeenpuiston ilmettä, puistokokonaisuutta ja historiaa. Rampit ovat huomattavan pitkät ja niiden epäsymmetrinen sijoittuminen puistoon on ristiriidassa puiston selkeän symmetrian kanssa. Erityisen hyvin tämä on havaittavissa Satakunnankadun risteyksessä, missä ulosajorampin vaatima kääntymiskaista aiheuttaa länsipuolen ulomman puurivin katkeamisen risteyksen pohjoispuolella, jolloin puiston Satakunnankadulle näkyvä pääty on toispuoleinen. Katukuvassa ajoneuvoliikenteen järjestelyt ja rakenteet nousevat hallitsevammiksi ja keskikäytävän puolella tila muuttuu avoimemmaksi sekä vähemmän intiimiksi puuston harventuessa. Hämeenpuiston itä- ja länsipuolilla on ajoramppien kohdalla asuinrakennuksia. Tuuhean puuston vaihtuessa asunnoista avautuvassa näkymässä ramppien kohdalla betoni- ja teräsrakenteiksi ja asfaltiksi, on selvää, että näkymät heikkenevät selkeästi. Paasikiventie Näsijärvenkatu Tarkastellut sijainnit Kaupunkikuvallisen suunnittelun yhteydessä on tutkittu vaihtoehtoa, jossa rampit sijoitettaisiin hieman sisemmäksi puistoon (VE B). Tällöin molemmat puurivit jouduttaisiin uusimaan avokaivantojen kohdalla, mutta kaksoispuurivit voitaisiin kuitenkin säilyttää lähes jatkuvina pois lukien ramppeihin johtavien ajokaistojen kohdat. Uudet puurivit sijoittuisivat hieman nykyisiä ulommas ja ramppien ajojen kohdalle jäisi joka tapauksessa aukot puuriveihin. Lisäksi sisemmäs puistoon sijoittuvat rampit toisivat liikenteen melu- ja pölyhaitat lähemmäs puiston keskiosaa ja rampit muodostaisivat yhä näkyvämmän elementin puiston sisälle. Kaupunkikuvallista vaikutusta katutilaan pystyttäisiin siten hieman lieventämään, mutta lievennystoimenpiteillä olisi vastaavasti kaupunkikuvaa heikentäviä vaikutuksia puiston keskiosaan. Kaupunkikuvallista vaikutusta pystytään puis- tossa lieventämään hieman myös sijoittamalla istutuksia ramppien ympäristöön. Hämeenpuisto Kuva 6.8. Pohjoinen sisäänajo, Hämeenpuisto. Kuva: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 41

Kuva 6.9. VE A, rampit ajoradan vieressä, ilmakuvasovitus (yläkuva); VE B, rampit puurivien välissä, ilmakuvasovitus (alakuva). (WSP Finland Oy, 2015). Kuva 6.10. VE A, ajoramppi kadun reunalla (yläkuva); VE B, ajoramppi puurivien välissä (alakuva). Kuvat: WSP Finland Oy. Kuva 6.11. VE A, ajoramppi kadun reunalla (yläkuva); VE B, ajoramppi puurivien välissä (alakuva). Kuvat: WSP Finland Oy. 42 Tampereen kaupunki

Kuva 6.12. VE A, ajoramppi kadun reunalla (kuvat vasemmalla); VE B, ajoramppi puurivien välissä (kuvat oikealla). Kuvat: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 43

Paasikivenkatu Sisäänajon sijainti ei ole kaupunkikuvallisesti kovin keskeinen, mutta sisäänajorampit sijoittuvat näkyvälle paikalle järven rantaan ja tuovat kadun molemmille puolille avoimessa kaupunkitilassa pitkät hyvin näkyvät rakenteet. Väylästä kaduksi muuttuvassa ympäristössä ajoneuvoliikenteen järjestelyt hallitsisivat edelleen voimakkaasti kaupunkikuvaa. Sijaintiensa kohdalla sisäänajot vievät suuren osan väylältä vapautuvasta tilasta, mikä heikentää mahdollisuuksia kehittää rantaa kaupunkikuvallisesti eheänä, laajana ja yhtenäisenä sekä korkeatasoisena virkistysalueena. Päävaihtoehdossa (VE A) eteläinen ramppi jäisi epäedullisesti kuilumaiseen tilaan itään päin nousevan kadun ja Näsinpuiston jyrkän pohjoisrinteen väliin. Ajoramppien läheisyyteen ei sijoitu asuin- tai työpaikkarakennuksia, joiden näkymiä sisäänajorampit oleellisesti heikentäisivät. Paasikiventie Keskittämällä sisäänajo yhteen ajoramppiin sen vaatima tilantarve ja kaupunkikuvallinen hallitsevuus pienenevät (VE B). Mustalahti Sisäänajon vaatiman tilantarpeen minimoiminen parantaa rannan virkistysvyöhykkeen laatua. Paasikivenkadun ajoradan estevaikutusta kävely-ympäristölle voidaan molemmissa vaihtoehdoissa lieventää panostamalla korkeatasoiseen kävelyn ja pyöräilyn ylitykseen (esimerkiksi leveä ja korotettu). Tarkastellut sijainnit Näsijärvenkatu Kuva 6.13. Pohjoinen sisäänajo, Paasikiventie. Kuva: WSP Finland Oy. 44 Tampereen kaupunki

Kuva 6.14. Paasikiventie VE A, 2 aukkoa (kuva vasemmalla); Paasikiventie VE B, 1 aukko (kuva oikealla). Kuvat: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 45

ETELÄISET AJORAMPPIVAIHTOEHDOT Hämeenpuisto, Satamakadun ja Hallituskadun välissä Hämeenpuiston ilme muuttuu ramppien kohdalla huomattavasti. Puut ovat kyseisellä puiston jaksolla riittävän nuoria ja niiden siirtäminen saattaa olla mahdollista. Ramppien kohdalla ulomman puurivin istuttamisen uudelleen ei kuitenkaan ole mahdollista ahtaan tilan vuoksi. Ulompien puurivien katkeaminen aiheuttaa epäjatkuvuuskohdan puiston kaksoispuuriveihin, jotka ovat keskeinen osa Hämeenpuiston ilmettä, puistokokonaisuutta ja historiaa. Myönteistä kaupunkikuvan kannalta on Satamakatua lähinnä olevien uloimpien puiden säilyminen. Satamakatua Katukuvassa ajoneuvoliikenteen järjestelyt ja rakenteet nousevat hallitsevammiksi ja puiston puolella tila muuttuu avoimemmaksi sekä vähemmän suojaisaksi ja intiimiksi puuston harventuessa. Hämeenpuiston itäpuolella on ajoramppien kohdalla asuinrakennuksia ja länsipuolella Tampereen työväenteatteri, jonka lämpiö on lähes ramppien kohdalla. Tuuhean puuston vaihtuessa suurelta osin betoni- ja teräsrakenteisiin, asfalttiin sekä avoimeen ajorampin suuaukkoon, heikkenevät asunnoista ja lämpiöstä avautuvat näkymät selkeästi. Hämeenpuisto Hämeenkatu Tarkastellut sijainnit Kaupunkikuvallisen suunnittelun yhteydessä on tutkittu vaihtoehtoa, jossa rampit sijoitettaisiin hieman sisemmäksi puistoon (VE B). Tällöin tilalle voidaan istuttaa uusia puita nykyisten rivien linjaan ramppien ja kadun väliin. Ramppeihin ajojen kohdalle jää kuitenkin joka tapauksessa aukot puuriveihin. Kaupunkikuvallista vaikutusta erityisesti kaduilta tarkasteltaessa pystytään näin hieman lieventämään, mutta ei merkittävästi. Lisäksi sisemmäs puistoon sijoittuvat rampit toisivat liikenteen melu- ja pölyhaitat lähemmäs puiston keskiosaa ja rampit muodostaisivat yhä näkyvämmän elementin puiston sisälle. Satamakatu Kaupunkikuvallista vaikutusta pystytään puistossa lieventämään hieman sijoittamalla istutuksia ramppien ympäristöön. Kuva 6.15. Eteläinen sisäänajo, Hämeenpuisto, Satamakadun ja Hallituskadun välissä. Kuva: WSP Finland Oy. 46 Tampereen kaupunki

Kuva 6.16. VE A, ilmakuvasovitus (yläkuva); VE B, ilmakuvasovitus (alakuva). (WSP Finland Oy, 2015). Kuva 6.17. VE A, ajorampit kadun vierellä (kuvat vasemmalla; VE B, ajorampit puurivien välissä (kuvat oikealla). Kuvat: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 47

Ajoramppi Satamakadulla Kadun ajorata on nykytilanteessa melko leveä, joten sisäänajo ei juuri muuta katukuvaa. Pitkissä näkymissä mäessä oleva suuaukko näkyy, mutta ei muodosta merkittävää häiriötä nykyiseen näkymään, jonka päätteenä on Pyynikin mäntymetsä. Satamakadun eteläpuolella on asuinrakennuksia. Sisäänajo tuo avoimen ajorampin suuaukon asuntojen näkymään, mutta tämä ei heikennä näkymää merkittävästi nykytilasta. Työmaavaihe avokaivantoineen saattaa heikentää nykyisten katupuiden elinolosuhteita, mutta nämä puut ovat tarvittaessa korvattavissa uusilla. Hämeenkatu Tarkastellut sijainnit Satamakatu Hämeenpuisto Kuva 6.18. Eteläinen sisäänajo, Satamakatu. Kuva: WSP Finland Oy. 48 Tampereen kaupunki

Kuva 6.19. Ilmakuvasovitus. Kuva: WSP Finland Oy. Kuva 6.20. VE A lyhyt ajoramppi, 1:9. Kuva: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 49

ETELÄPUISTOVAIHTOEHDOT Yksi (1) yhteinen ramppi Hämeenpuiston itälaidalla, Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välissä Hämeenpuiston ilme muuttuu rampin kohdalla huomattavasti. Rampin pitkän työmaanaikaisen avokaivannon vuoksi kaksi itäisintä puuriviä joudutaan poistamaan Satamakadun ja Pyhäjärvenkadun väliseltä jaksolta. Tiiliruukinkadun ja pyhäjärvenkadun välisellä osuudella puusto on vanhaa. Itäpuolen puurivejä ei voida istuttaa uudelleen Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun välillä, joten puurivien katkeaminen aiheuttaa huomattavan epäjatkuvuuskohdan puiston kaksoispuuriveihin, jotka ovat keskeinen osa Hämeenpuiston ilmettä, puistokokonaisuutta ja historiaa. Rampin epäsymmetrinen sijoittuminen puistoon on ristiriidassa puiston selkeän symmetrian kanssa. Erityisen hyvin tämä on havaittavissa Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun välillä Hämeenpuiston itäreunalla missä puiston ilme on toispuoleinen. Satamakatu Katukuvassa ajoneuvoliikenteen järjestelyt ja rakenteet nousevat hallitsevammiksi. Pyhäjärvenkadun risteysjärjestelyt muuttuvat läntisen ajoradan siirtyessä keskikäytävän itäpuolelle etelään päin mentäessä. Tämä luo risteysalueelle ajoneuvoliikenteen vilkkaan solmukohdan, joka heikentää puiston keskikäytävän jatkuvuutta pohjois-eteläsuunnassa. Hämeenpuiston itäpuolella on ajorampin kohdalla hotelli. Tuuhean puuston vaihtuessa hotellista avautuvissa näkymissä ramppien kohdalla betoni- ja teräsrakenteiksi ja asfaltiksi, on ilmeistä, että näkymät heikkenevät selkeästi. Tiiliruukinkatu Pyhäjärvenkatu Hämeenpuisto Tarkastellut sijainnit Sisäänajo aiheuttaa väistämättä suuren muutoksen Hämeenpuiston ilmeeseen Pyhäjärventien risteyksessä ja siitä pohjoiseen. Puistojatkumon katkeamista ei pystytä lieventämään. Kuva 6.21. Eteläpuisto, VE A, Hämeenpuisto, Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välissä, yksi ramppi. Kuva: WSP Finland Oy. 50 Tampereen kaupunki

Kuva 6.23. Lintuperspektiivi lounaasta kohti sisäänajoa. Kuva: WSP Finland Oy. Kuva 6.22. Ilmakuvasovitus. Kuva: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 51

Kaksi (2) erillistä ramppia Hämeenpuiston laidoilla Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välissä Hämeenpuiston ilme muuttuu ramppien kohdalla huomattavasti. Ramppien pitkien työmaanaikaisten avokaivantojen vuoksi lähes kaikki puut joudutaan poistamaan Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun väliseltä jaksolta ja noin 3/4 puista Tiiliruukinkadun ja Satamakadun väliseltä jaksolta. Tiiliruukinkadun ja pyhäjärvenkadun välisellä osuudella puusto on vanhaa. Ensin mainitulla jaksolla ulompia puurivejä ei voida istuttaa uudelleen., joten puurivien katkeaminen aiheuttaa huomattavan epäjatkuvuuskohdan puiston kaksoispuuriveihin, jotka ovat keskeinen osa Hämeenpuiston ilmettä, puistokokonaisuutta ja historiaa. Puiston keskiakselia vasten olevat sisemmät puurivit voidaan istuttaa uudelleen, mutta puusto harvenee huomattavasti kun kaksoispuurivit muuttuvat kahdeksi yksittäiseksi puuriviksi. Hämeenkatu Katukuvassa ajoneuvoliikenteen järjestelyt ja rakenteet nousevat hallitsevammiksi, kun molemmin puolin puistoa ajoneuvoille varattu tila levenee koko Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välisellä matkalla. Pyhäjärvenkadun risteysjärjestelyt muuttuvat läntisen ajoradan siirtyessä keskikäytävän itäpuolelle etelään päin mentäessä. Tämä luo risteysalueelle ajoneuvoliikenteen vilkkaan solmukohdan, joka heikentää puiston keskikäytävän jatkuvuutta pohjois eteläsuunnassa. Hämeenpuiston itäpuolella on ajorampin kohdalla hotelli ja länsipuolella asuinrakennuksia. Tuuhean puuston vaihtuessa rakennuksista avautuvissa näkymissä ramppien kohdalla betoni- ja teräsrakenteiksi ja asfaltiksi, on ilmeistä, että näkymät heikkenevät selkeästi. Satamakatu Tarkastellut sijainnit Hämeenpuisto Kuva 6.24. Eteläpuisto, VE B, Hämeenpuisto, Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välissä, kaksi ramppia. Kuva: WSP Finland Oy. 52 Tampereen kaupunki

Kuva 6.26. Näkymä etelästä kohti sisäänajoa. Kuva: WSP Finland Oy. Kuva 6.25. Ilmakuvasovitus. Kuva: WSP Finland Oy. Kuva 6.27. Näkymä Hämeenpuiston läntiseltä ajoradalta kohti sisäänajoa. Kuva: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 53

Ramppiratkaisut ja niiden vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja virkityskäyttöön POHJOISET AJORAMPPIVAIHTOEHDOT ETELÄISET AJORAMPPIVAIHTOEHDOT Hämeenpuisto, Satakunnankadun ja Puuvillatehtaankadun välissä Paasikivenkatu Ajoramppi Hämeenpuistossa Satamakadun ja Hallituskadun välissä Ajoramppi Satamakadulla Hämeenpuiston esplanadille on nykytilanteessa ominaispiirteistä kaksoispuurivien jatkuminen yhtenäisesti puiston laidoilla. Puistoaluetta katkaisevan ja kokonaisuutta häiritsevän vaikutuksen muodostaa Hämeenkadun kohdalla melko voimakas poikittainen liikenne. Rampit sijoittuisivat tässä ehyenä säilyneelle jaksolle, jonka puusto on lisäksi erityisen vanhaa. Rampin myötä suuri osa vanhoista puista menetetään ja osa niistä ei ole lainkaan korvattavissa uusilla puilla. Puistoon syntyy yhdelle jaksolle merkittävä kaupunkikuvallinen muutos, jonka lisäksi puistokokonaisuus kärsii huomattavasti. Sisäänajoilla on symbolinen ja kokonaissommitelman eheyttä vähentävä vaikutus: kävely- ja virkistyspainotteisesta Esplanadista lohkaistaan osa ajoneuvoliikenteen käyttöön ja kokonaissommitelmaa rikotaan voimakkaasti. Vaihtoehdossa B on vaikutusta pyritty lieventämään säilyttämällä kaksoispuurivit mahdollisuuksien mukaan. Vanhan puuston korvaaminen uudella ja puurivien siirtyminen sekä katkokset sisäänajojen kohdalla aiheuttavat kuitenkin siten, että ramppien vaikutusta kokonaisuudelle ei pystytä merkittävästi lieventämään. Ei merkittäviä vaikutuksia. Muutos väylästä kaduksi on lähtökohtaisesti positiivinen. Sisäänajo ei vaikuta haitallisesti Näsinpuiston ja Särkänniemen kulttuuriympäristöihin, mutta muodostaa tässä avoimessa sijainnissa näkyvän kaupunkikuvallisen elementin. Näsijärven rannasta voidaan kehittää laadukas yhtenäinen viheralue Onkiniemi Mustalahden ja Ranta-Tampellan välille. Sisäänajo kaventaa rantavyöhykettä ja vie tilaa rannan virkistysalueelta sekä lisää liikennettä alueella, mikä heikentää alueen virkistyskäytön edellytyksiä. Lisäksi Paasikivenkadun ylitys on yksi keskeisistä linkeistä kävelykaupungin liittymisessä Näsijärven rantaan. Ajorampin myötä mahdollisesti lisääntyvä liikenne heikentää tätä yhteyttä hieman. Sisäänajorampit tuovat ajoneuvoliikenteen lähelle rannan kevyen liikenteen pääyhteyttä. Hämeenpuiston esplanadille on nykytilanteessa ominaispiirteistä kaksoispuurivien jatkuminen yhtenäisesti puiston laidoilla. Puistoaluetta katkaisevan ja kokonaisuutta häiritsevän vaikutuksen muodostaa Hämeenkadun kohdalla melko voimakas poikittainen liikenne. Rampit sijoittuvat eheänä säilyneelle jaksolle, joskaan tällä jaksolla puusto ei ole yhtä vanhaa kuin pohjoisessa sisäänajovaihtoehdossa. Puistoon syntyy yhdelle jaksolle merkittävä kaupunkikuvallinen muutos, jonka lisäksi puistokokonaisuus kärsii huomattavasti. Sisäänajoilla on symbolinen ja kokonaissommitelman eheyttä vähentävä vaikutus: kävely- ja virkistyspainotteisesta kulttuurihistoriallisesta istutusalueesta lohkaistaan osa ajoneuvoliikenteen käyttöön ja kokonaissommitelmaa rikotaan voimakkaasti. Vaihtoehdossa B vaikutusta on mahdollista pyrkiä lieventämään säilyttämällä kaksoispuurivit mahdollisuuksien mukaan. Katkokset puuriveihin sisäänajojen kohdalla aiheuttavat kuitenkin väistämättä sen, että ramppien vaikutusta kokonaisuudelle ei pystytä lieventämään. Ei merkittäviä vaikutuksia. Ei merkittäviä vaikutuksia. Sisäänajorampin länsipuoliselle leveälle keskikaistalle voi sijoittaa pyöräpysäköintiä ja siten parantaa kävelykaupungin edellytyksiä. Leveä keskisaareke helpottaa kadun ylittämistä jalan. Puiston puukujanteiden ja nurmikaistojen välisellä alueella olevaa hiekkapintaista keskiosaa ei jouduta ajoramppien vuoksi kaventamaan, mutta rampit tuovat ajoneuvoliikenteen melu- ja pölyhaittoineen lähemmäs keskiosaa, joka toimii puiston pääasiallisena kävely- ja oleskelualueena. Erityisesti liikenne voi häiritä keskiosan ulkolaidoilla sijaitsevilla penkeillä oleskelua. Puiston keskiosan virkistyskäyttö heikkenee selkeästi laadullisesti. Ajoratojen kaventuessa puistoalue levenee ja puiston reunalle voi sijoittua kapeat jalkakäytävät lähinnä Näsijärvenkadun ja Puuvillatehtaankadun välisellä jaksolla. Puiston puukujanteiden ja nurmikaistojen välisellä alueella olevaa hiekkapintaista keskiosaa ei jouduta ajoramppien vuoksi kaventamaan, mutta rampit tuovat ajoneuvoliikenteen melu- ja pölyhaittoineen lähemmäs keskiosaa, joka toimii puiston pääasiallisena kävely- ja oleskelualueena. Erityisesti liikenne voi häiritä keskiosan ulkolaidoilla sijaitsevilla penkeillä oleskelua. Puiston keskiosan virkistyskäyttö heikkenee selkeästi laadullisesti. 54 Tampereen kaupunki

ETELÄPUISTOVAIHTOEHDOT Yksi (1) yhteinen ramppi Hämeenpuiston itälaidalla Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välissä Kaksi (2) erillistä ramppia Hämeenpuiston laidoilla Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välissä Hämeenpuiston esplanadille on nykytilanteessa ominaispiirteistä kaksoispuurivien jatkuminen yhtenäisesti puiston laidoilla. Puistoaluetta katkaisevan ja kokonaisuutta häiritsevän vaikutuksen muodostaa Hämeenkadun kohdalla melko voimakas poikittainen liikenne. Uudet liikennejärjestelyt aiheuttaisivat Pyhäjärvenkadun risteykseen lähes vastaavan liikennesolmun. Ramppi sijoittuu tässä ehyenä säilyneelle jaksolle, missä osa puustosta on lisäksi vanhaa. Rampin myötä vanhat puut menetetään ja osa niistä ei ole lainkaan korvattavissa uusilla puilla. Puistoon syntyy yhdelle jaksolle merkittävä kaupunkikuvallinen muutos, jonka lisäksi puistokokonaisuus kärsii huomattavasti. Sisäänajoilla on symbolinen ja kokonaissommitelman eheyttä vähentävä vaikutus: kävely- ja virkistyspainotteisesta Esplanadista lohkaistaan osa ajoneuvoliikenteen käyttöön ja kokonaissommitelmaa rikotaan voimakkaasti. Puiston kaksoispuurivien katkeamista ei pystytä lieventämään. Puiston puukujanteiden ja nurmikaistojen välisellä alueella olevaa hiekkapintaista keskiosaa ei jouduta ajorampin vuoksi kaventamaan, mutta ramppi tuo ajoneuvoliikenteen melu- ja pölyhaittoineen lähemmäs keskiosaa, joka toimii puiston pääasiallisena kävely- ja oleskelualueena. Lisäksi uudet risteysjärjestelyt heikentävät keskiakselin jatkuvuutta. Puiston keskiosan virkistyskäyttö heikkenee selkeästi laadullisesti. Hämeenpuiston esplanadille on nykytilanteessa ominaispiirteistä kaksoispuurivien jatkuminen yhtenäisesti puiston laidoilla. Puistoaluetta katkaisevan ja kokonaisuutta häiritsevän vaikutuksen muodostaa Hämeenkadun kohdalla melko voimakas poikittainen liikenne. Uudet liikennejärjestelyt aiheuttaisivat Pyhäjärvenkadun risteykseen lähes vastaavan liikennesolmun. Rampit sijoittuvat tässä ehyenä säilyneelle jaksolle, missä osa puustosta on lisäksi vanhaa. Rampin myötä vanhat puut menetetään ja osa niistä ei ole lainkaan korvattavissa uusilla puilla. Puistoon syntyy yhdelle jaksolle merkittävä kaupunkikuvallinen muutos, jonka lisäksi puistokokonaisuus kärsii huomattavasti. Sisäänajoilla on symbolinen ja kokonaissommitelman eheyttä vähentävä vaikutus: kävely- ja virkistyspainotteisesta Esplanadista lohkaistaan osa ajoneuvoliikenteen käyttöön ja kokonaissommitelmaa rikotaan voimakkaasti. Puiston kaksoispuurivien katkeamista ei pystytä lieventämään. Puiston puukujanteiden ja nurmikaistojen välisellä alueella olevaa hiekkapintaista keskiosaa ei jouduta ajoramppien vuoksi kaventamaan, mutta rampit tuovat ajoneuvoliikenteen melu- ja pölyhaittoineen lähemmäs keskiosaa, joka toimii puiston pääasiallisena kävely- ja oleskelualueena. Lisäksi uudet risteysjärjestelyt heikentävät keskiakselin jatkuvuutta. Puiston keskiosan virkistyskäyttö heikkenee selkeästi laadullisesti. Kunkun parkki YVA-selostus 55

Jalankulun sisäänkäyntien vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Koska hankkeen rakenteet ovat pääosin maan alla ja katutasossa ne ovat ydinkeskustan tiiviisti rakennetussa ympäristössä, katutilat uudistuvat visuaalisesti lähiympäristössään, mutta eivät aiheuta juuri lainkaan etäältä havaittavia kaukomaiseman muutoksia. Teatterin pohjoispuoleisella porrasyhteydellä on näkyvyyttä Tammerkosken teollisuusmaisemassa. Visuaalisia esimerkkejä kaupunkikuvan muutoksesta sisäänkäyntirakenteen myötä on esitetty kuvapareissa 6.28 6.32. Keskustorille, Hämeenkadun eteläpuolelle, sijoitetaan keskeinen sisäänkäynti. Tämä tuo uuden visuaalisen elementin vanhaan ja arvokkaaseen kaupunkikuvaan, jota kehystävät useat kulttuuriperintökohteet. Nykytilan teräsrakennelma poistuu samalta paikalta. Kirjastopuiston hätäpoistumistie näkyy myös Tammerkosken arvokkaassa kaupunkikuvassa. Alueen herkkyys ja merkittävyys kasvattaa hätäpoistumistien vaikutusta teollisuusmaisemassa pienestä mittakaavastaan huolimatta. Sokoksen sisäänkäynnin vaikutukset Hämeenkatuun ovat olettaen varsin vähäiset, sillä sisäänkäynti liitetään kaupan sisätiloihin. nykytilanne Kuva 6.28. Keskustori. Takana Palanderin talo, etuoikealla Commerce. Kuvat: WSP Finland Oy. nykytilanne Kuva 6.29. Tammerkoski. Vasemmalla Tampereen teatteri, oikealla Vanha kirjastotalo ja sen vieressä Vanhan kirkon kellotapuli. Taustalla erottuu Raatihuone. Kuvat: WSP Finland Oy. 56 Tampereen kaupunki

Vaikutukset Hämeenpuistoon riippuvat olennaisesti siitä, mikä Kunkun parkin vaihtoehdoista toteutuu. Vaihtoehdoissa VE Laaja+H, VE Pieni+H, VE Laaja+S ja VE Pieni+S rakennetaan Hämeenpuistoon jalankulun sisäänkäynti. Hyvin toteutettuna jalankulun sisäänkäynti antaa mahdollisuuden positiiviseen muutokseen. Kuninkaankadulle suunnitellaan kahta jalankulun sisäänkäyntiä. Vaikka ne todennäköisesti ovat kaupan sisällä ja vain osa katujulkisivua, voi sisäänkäynneillä olla hyvin toteutettuna positiivisia vaikutuksia Kuninkaankadun katukuvaan. Eteläinen sisäänkäynti voi myös vaikuttaa korttelin sisäiseen julkiseen kaupunkikuvaan (katso 1.1.4 Kortteli 13). Finlaysonin alueelle toteutuu myös sisäänkäynti, paitsi vaihtoehdoissa VE Pieni+S/H. Hyvin suunniteltuna se voi edistää miellyttävän kaupunkitilasarjan jatkuvuutta Finlaysonin tehdasalueelta Hämeenpuistoon ja Näsinpuistoon. nykytilanne Kuva 6.30. Hämeenpuisto. Kuvat: WSP Finland Oy. nykytilanne Kuva 6.31. Finlayson. Vasemmalla Finlaysonin vanhan pääkonttori. Taaempana vasemmalla Ensimmäinen postitalo. Kuvat: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 57

Varatieyhteyden vaikutukset Kirkkokadun kaupunkikuvaan ovat merkittäviä, sillä se muuttaa kapean kadun ajoväylän käyttöä. Mikäli ajorampin maanpäällinen rakenne on toiminnallista tilaa yhteyden ollessa käyttämättömänä, voi se elävöittää sekä Kirkkokatua että Laukontoria. Kauppaaukion sisäänkäynnin vaikutukset voivat olla varsin merkittävät, sillä aukio on pitkälti käsittelemätön ja kooltaan pieni. Sisäänkäynti tulee olemaan hyvin näkyvä ja näin vaikuttaa merkittävästi aukion laatuun. nykytilanne Kuva 6.32. Kauppa-aukio. Takana vasemmalla Helsingin pankin talo, oikealla Kymmenen miehen talo (talo, jossa mainosteksti). Kuvat: WSP Finland Oy. Vaikutukset kulttuuriympäristöön Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön kohteen arvo muodostuu monesta tekijästä rakennuksista (julkisivu, sisäosat), rakennuksiin liittyvistä henkilöistä (suunnittelija, rakennuttaja, rakentaja, asukkaat), sijainnista ja kaikista tapahtumista kohteessa sekä kohteen ympäristöstä. Suuri osa Tampereen keskustan länsiosista on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja sitä kautta kaupunkikuvallisesti suojeltua. Valtakunnallisten aluekokonaisuuksien arvo muodostuu historiasta ja sen aikana kehittyneestä rakennuskannasta sekä näiden muodostamasta maisemasta. Tämä ei kuitenkaan estä uusien toimintojen ja rakennuksien rakentamista kaupunkikuvaa ja olemassa olevaa rakentamista kunnioittavalla tavalla. Kunkun parkin hanke ei ole ristiriidassa näiden valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen kanssa. Kaupunkikuva koostuu eri vuosikymmenten ja -satojen muodostamista kerroksista ja parhaimmillaan hankkeella voidaan jopa omalta osaltaan vaikuttaa kaupunkikuvan eheytymiseen. Kokonaisuutena vaikutusalueen kulttuurihistoriallinen muutoksensietokyky onkin maanalaista pysäköintialuehanketta ajatellen hyvä. Alueen kaupunkirakenne on selkeä, aikakaudellisesti kerroksellinen ja lähes valmiiksi rakennettu. Maanalainen rakentaminen vaikuttaa kulttuurihistoriallisiin kokonaisuuksiin historiallisen kaupunkikuvan kannalta merkittävästi pistemäisesti siellä, missä sisäänkäyntejä on tai rakenteet muutoin ulottuvat maan päälle. Sekä rakentaminen että sen tuloksena syntyvä katutilaan nouseva rakenne aiheuttavat välittömiä vaikutuksia osin pysyviä ja osin rakentamisen aikaisia. Välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeen toteutumisesta seuraavasta henkilöautoliikenteen ja pysäköinnin määrän vähenemisestä keskusta-alueella. Toisaalta muuttuvat katuyhteydet muuttavat totuttuja ajoreittejä ja tästä voi aiheutua aiemmin rauhallisemmille katuosuuksille aiempaa enemmän liikennettä. Näiden katujen varsilla mahdollisesti sijaitsevat arvokohteet voivat kärsiä liikennemäärän lisääntymisestä. Useilla vanhoilla rakennuksilla on nykyaikaisiin perustuksiin verrattuna heikot perustukset ja/tai ne voivat sijaita painumaherkillä alueilla, jolloin tärinän lisääntymisellä voi olla haitallisia vaikutuksia. Perustusten lisäksi monissa arvorakennuksissa on arvokkaita sisäosia, joihin täri- nä voi vaikuttaa haitallisesti. Tärinävaikutuksia on arvioitu luvussa 6.4. Välilliset vaikutukset kulttuuriympäristöön Välillisiä vaikutuksia ovat myös hankkeen toteutumisen aiheuttamat muutoksen ihmisten liikkumisessa alueella. Pääosin liikenteen väheneminen keskusta-alueella on kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan kannalta positiivinen muutos. Rakennukset pääsevät paremmin esille henkilöautoliikenteen vähentyessä keskuskehän sisäpuolella. Tällöin myös julkisivuja rasittavat liikenteen pienhiukkaspäästöt ja liikenteen aiheuttama tärinä vähenevät. Työnaikainen tai pysyvä pohjavedenpinnan aleneminen voi aiheuttaa vaurioita rakennuksiin, joilla on puuperustus. Vaikutukset kulttuuriympäristöön käydään seuraavaksi läpi keskittyen vaihtoehdoissa esitettyjen ratkaisujen maanpäällisiin rakenteisiin. Nimetyn rakenteen perässä on suluissa listattu ne vaihtoehdot, joita vaikutukset koskevat. Kaikissa kohteissa mahdollinen rakentamisen aikainen tärinä on merkittävä vaikutus, joka tulee huomioida rakentamista suunniteltaessa, valmisteltaessa ja toteuttaessa. Kirkkokadun työnaikainen ajoyhteys (kaikki vaihtoehdot) sijoittuu arvokkaan Laukontorin puoleiseen päähän Kirkkokatua. Kadun itäpuolella sijaitsee Takon toiminnassa oleva tehdasalue, joka on osa valtakunnallisesti arvokasta Tammerkosken maisemaa. Takon tehdasalue koostuu useammasta eri vuosikymmeninä rakennetuista tehdas- ja toimistorakennuksista. Kirkkokatua rajaava osa on Heimo Kautosen 1950-luvulla suunnittelema tehdasrakennus. Kirkkokadun pohjoispäässä sijaitsee myös Bertel Strömmerin 1940-luvulla suunnittelema funkistyylinen Huberin talo. Jotta tunneli voidaan rakentaa, joudutaan katualue avaamaan todennäköisesti lähes koko leveydeltään ja melko pitkältä matkalta. Toteutuksessa voidaan ottaa huomioon Takon tehtaiden toimintamahdollisuudet ja kehittymistarpeet, joista on kesän 2015 aikana käyty neuvotteluja. Yhteyden on tarkoitus toimia työnaikaisesti toisena louhintayhteytenä päähalliin, minkä vuoksi myös raskaan liikenteen määrä Kirkkokadulle Laukontorin suunnasta lisääntyy huomattavasti. 58 Tampereen kaupunki

Kuva 6.33. Arvokohteet Kirkkokadun ympäristössä. Työnaikainen ajoyhteys merkitty punaisella. Kuva: WSP Finland Oy. Kauppa-aukion sisäänkäynti (kaikki vaihtoehdot) sijoittuu Näsilinnankadun katulevennykseen Kauppa-aukion luoteisreunaan. Kauppa-aukio on muodostunut Näsilinnankadun varteen Hämeenkadun ja Hallituskadun väliin, kun Näsilinnankadun varteen rakennetut uudemmat rakennukset on sijoitettu huomattavasti kauemmaksi katulinjasta kuin Hämeenkadun varressa sijaitsevat rakennukset. Hämeenkadun varrella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Runar Finnilän klassistinen Helsingin pankin talo (1928) ja Birger Federleyn vuonna 1908 valmistunut myöhäisjugendia edustava Kymmenenmiehen talo. Molempien rakennusten Kauppa-aukion puoleiset julkisivut ovat umpeen muurattuja, eikä parkkihallin sisäänkäynti vaikuta merkittävästi niiden kaupunkikuvallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Tällä hetkellä Kauppa-aukiota käytetään lähinnä vinopysäköintiin ja tilaa ei varmaan kutsuttaisi aukioksi, jollei Kymmenenmiehen talon seinässä olisi Aamulehden mainostekstiä Olette kauppa-aukiolla. Teksti maalattiin uudelleen vastikään valmistuneen Kymmenenmiehen talon restauroinnin yhteydessä. Mainoksesta on muodostunut yksi kaupungin maamerkeistä ja se on sellaisenaan kulttuu- rihistoriallisesti arvokas ja näin ollen on toivottavaa, että toteutettava sisäänkäynti suunnitellaan siten, että se ei vie huomiota mainokselta. Tässäkin kohteessa rakentamisen aikainen työmaa ja mahdolliset tärinät ovat merkittävimpiä mahdollisia vaikutuksia ja toteutuneen sisäänkäynnin tuoma kävelyvirtojen muutos ja autoliikenteen väheneminen todennäköisesti vain tuo aukiolle lisää kehitysmahdollisuuksia ja kaupallista potentiaalia. Aukion alapuolella sijaitsee As Oy Hallituskatu 20:n maanalainen parkkihalli ja osa työmaasta voidaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa olemassa olevan parkkihallin kautta, jolloin katutilassa näkyvä työmaahaitta olisi huomattavasti pienempi. Keskustorin sisäänkäynti (kaikki vaihtoehdot) tulisi nykyisen Juvenes-kioskin paikalle Jugendtorille. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki Keskustoria ympäröivät rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Hämeenkadun eteläpuolelle jäävää osaa, Jugendtoria, rajaavat Sumeliuksen talo, Selinin talo, Palanderin talo, Commerce Kuva 6.34. Arvokohteet Kauppa-aukion ympäristössä. Sisäänkäynti on merkitty punaisella. Kuva: WSP Finland Oy. Kuva 6.35. Arvokohteet Hämeenkadun ja Keskustorin ympäristössä. Sisäänkäynnit on merkitty punaisella 1.Keskustorin sisäänkäynti, 2. Sokoksen sisäänkäynti, 3. Kirjastonpuiston tekniikkakuilu, 4. Tampereen teatterin mahdollinen sisäänkäynti. Kuva: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 59

ja uudempi STS:n talo. Nykyisellään Jugendtoria hallitsevat erilaiset pysäkkikatokset ja linja-autot. Kulttuurihistoriallisesti arvokas aukio jää pääosin rakennelmien peittoon. Hyvin toteutettuna porrasrakennus voi jopa parantaa torin viihtyisyyttä ja antaa ympäröiville arvorakennuksille niiden ansaitsemaa tilaa ja huomiota. Koska paikalla on sijainnut jonkinlainen porras/kioskirakennelma yhtäjaksoisesti aina 1930-luvulta asti, on sisäänkäynnin aiheuttama muutos nykytilaan melko vähäinen. Sisäänkäynnin ulkonäköä suunniteltaessa tulisi huomioida sijoittuminen Palanderin talon ja Commercen kulmaan. Porrasrakennuksen kattokorkeuden ei tulisi ylittää näiden rakennusten kaduntasokerroksen korkeutta. Rakennus tulisi myös suunnitella sopimaan mahdollisesti toteutuvan kaupunkiraitiotien pysäkkirakenteisiin, jotta nykyisenkaltaista erilaisten katoksien ja rakennelmien muodostamaa sekava kaupunkitilaa ei enää pääsisi muodostumaan kaupungin arvokkaimmalla torilla. Arvorakennusten lisäksi Jugendtorilla tulee huomioida Aleksis Kiven kadulle sijoitettu Radoslaw Grytan veistossarja Kivikirjasto, joka koostuu erillisistä kivistä, joissa on virkkeitä Tampereella vaikuttaneiden kirjailijoiden teksteistä. Teos ei vaadi erityistä tilaa ympärilleen ja se voidaan siirtää rakentamisen ajaksi syrjään ja sijoittaa uudelleen rakentamisen päätyttyä. rakennus ei saa peittää näkymää Raatihuoneelle. Pysäköintihallin toteuttaminen todennäköisesti siirtäisi Tampereen teatteriin liittyvän pysäköinnin ja jätehuollon maan alle, ja tätä myötä myös selkeyttäisi näkymää Koskipuistosta Keskustorin suuntaan. Tampereen teatterin mahdollinen sisäänkäynti (kaikki vaihtoehdot) voidaan toteuttaa hissiyhteytenä yhdistettynä teatterirakennuksen Hämeenkadun puoleiseen sivuun. Vuonna 1913 valmistunutta Kauno S. Kallion suunnittelemaa teatterirakennusta on laajennettu useaan otteeseen, viimeisimpänä 1980-luvulla. Rakennuksen yhdistettynä hissiporras tuo yhden laajennuskerroksen lisää, muttei muuta rakennuksen ulkohahmoa merkittävästi. Hillitysti toteutettuna hissiporras soveltuu hyvin sisällytettäväksi nykyään myymäläkäytössä olevaan tilaan. Kuninkaankadun sisäänkäyntiä (kaikki vaihtoehdot) on suunniteltu yhdistettäväksi nykyisen liiketalon paikalle rakennettavaan uudisrakennukseen. Liikerakennusta vastapäätä Kuninkaankadulla sijaitsee rakennuslailla suojeltu, Lars Sonckin ja Birger Federleyn yhdessä suunnittelema, Tirkkosen talo ja lähikortteleissa sijaitsee useita muita arvokohteita, esimerkiksi Ylioppilastalo ja Kansallispankintalo. Uudisrakennukseen integroituna sisäänkäynnillä ei ole suoria vaikutuksia kulttuuriympäristöön. Uudisrakennuksen rakentamisen vaikutukset Kuninkaankadun ja Kauppakadun arvorakennusten miljööseen eivät kuulu tähän vaikutusten arviointiin. Anttilan sisäänkäynnin (kaikki vaihtoehdot) ympäristössä ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Joidenkin lähteiden mukaan vuonna 1974 valmistunut Anttila on Suomen ensimmäinen pysäköintiliikerakennus. Vaikka rakennus joskus tulevaisuudessa arvotettaisiin tämän historiallisen statuksensa perusteella arvokkaaksi, uuden parkkihallin sisäänkäynti ei vähentäisi tuota arvoa. Finlaysonin sisäänkäyntiä (kaikki vaihtoehdot) on alustavasti suunniteltu Finlaysoninkadulle vastapäätä vanhaa pääkonttorirakennusta. Porrashuone voidaan toteuttaa joko kaupungille kuuluvalla pysäköintialueella tai mahdollisuuksien mukaan osana uutta rakennusmassaa, jos viereisen tontin jatkojalostussuunnitelmat etenevät. Sisäänkäynnin rakentaminen ei sinällään uhkaa Finlaysonin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden arvoa, mutta rakentamisessa on syytä kiinnittää huomiota uuden rakennuksen ympäristöön sovittamiseen. Sokoksen sisäänkäynti (kaikki vaihtoehdot) sijoittuu Sokoksen tavaratalorakennukseen Hämeenkadun puoleiselle sivulle ja sille on varattu tila tavaratalon edellisen remontin yhteydessä. Sokoksen vieressä sijaitsee rakennussuojelulailla suojeltu Kauppahalli virastotaloineen. Rakennuksen aikainen työmaa ja rakentamisen aiheuttama mahdollinen tärinä ovat suurimmat välittömät haitat kulttuuriympäristön kannalta. Hämeenkadun puusto on Sokoksen kohdalla varsin nuorta, mutta puusto tulisi pyrkiä suojaamaan, jos rakentamisenaikainen kaivanto joudutaan ulottamaan Hämeenkadun puolelle kiinteistön alueelta. Kirjastonpuiston tekniikkakuilu (kaikki vaihtoehdot) rakennettaisiin Tampereen teatterin ja Vanhan kirjastotalon väliseen tilaan, jossa nykyään on parkkialue ja huoltotiloja. Alue on kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta ja näkyy hyvin Tammerkosken kansallismaisemassa. Näkyvyys onkin kulttuuriympäristö kannalta suurin vaikutus. Näkyvyys Koskipuiston puolelle tulee huomioida porrashuoneen korkeutta ja ulkonäköä suunniteltaessa, Kuva 6.36. Arvokohteet Kuninkaankadun kävelykadun ympäristössä. Sisäänkäynnit on merkitty punaisella: Anttilan sisäänkäynti pohjoisempana ja Kuninkaankadun sisäänkäynti Tirkkosen taloa vastapäätä. Kuva: WSP Finland Oy. Kuva 6.37. Arvokohteet Finlaysoninkadun ympäristössä. Sisäänkäynti on merkitty punaisella. Kuva: WSP Finland Oy. 60 Tampereen kaupunki

Satamakadun ajotunnelia (VE Laaja+S ja VE Pieni+S) on suunniteltu Hämeenpuiston puoleiseen päähän Satamakatua kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden Wivi Lönnin suunnitteleman vuonna 1902 rakennetun Tyttölyseon (nykyään Pyynikin koulu) ja Marjatta ja Martti Jaatisen 1980-luvulla suunnitteleman Tampereen työväenteatterin väliin. Tyttölyseo on Wivi Lönnin ensimmäinen huomattava työ Tampereella ja siksi erityisen arvokas. Hienovaraisesti toteutettuna ajotunnelilla ei ole juurikaan vaikutusta ympäröivien rakennusten arvoon vaikka katukuva jonkin verran muuttuukin. Jalkakäytävän ja kadun välissä molemmin puolin sijaitsevat puurivit säilyisivät vaikka ramppi rakennettaisiin. Tämä auttaa säilyttämään katukuvaa miellyttävänä ja myös lieventää ajotunnelin vaikutuksia ympäröiviin rakennuksiin nähden. Työmaavaiheen aiheuttama väliaikainen häiriö on merkittävämpi kuin valmiin ajotunnelin. Hallituskadun nousukuilu (VE Laaja+S ja VE Pieni+S) rakennetaan vaihtoehdoissa, joissa Satamakadun ajotunneli toteutetaan. Nousukuilu on suunnitelmissa sijoitettu Wivi Lönnin suunnitteleman Aleksanterin koulun kivisen rakennuksen takana olevan parkkipaikan reunaan Pyynikin kirkkopuiston viereen. Nousukuilu ei uhkaa koulurakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakentamisvaiheessa tulee huomioida mahdolliset rakentamisen aikaiset tärinävaikutukset koulurakennukseen. Kuva 6.38. Arvokohteet Satamakadun ympäristössä. Ajotunneli on merkitty punaisella Kuva: WSP Finland Oy. Kuva 6.39. Arvokohteet Hallituskadun ympäristössä. Sisäänkäynti on merkitty punaisella. Kuva: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 61

Hämeenpuiston sisäänkäyntiä (VE Laaja+H, VE Laaja+S, VE Pieni+H, VE Pieni+S) on hahmoteltu Kauppakadun puolelle paikalle, jossa nykyään on läheisen ravintolan terassi rakennuksineen. Toteutuessaan sisäänkäynti ei todennäköisesti massaltaan ja mittasuhteiltaan juurikaan eroaisi nykyään paikalla sijaitsevasta ravintolarakennuksesta, joten toteutuneen sisäänkäynnin vaikutus puistoaukean kaupunkikuvaan olisi melko lievä. Rakentamisenaikaiset vaikutukset sen sijaan ovat todennäköisesti merkittäviä. Rakentaminen vaatisi todennäköisesti laajahkon kaivualueen ja mahdollisesti nykyisen puuston kaatamista/siirtämistä. Osa alueen puista on Hämeenpuiston vanhinta puustoa. Puuston palauttaminen rakentamisen jälkeen kestäisi vähintäänkin useita vuosia. Hämeenpuiston osalta on myös syytä huomioida muut puistoon mahdollisesti muutoksia tuovat suunnitelmat, jotka saattavat muuttaa lähtötilannetta merkittävästi. Koska suurin osa näistä katutilaan nousevista rakenteista toteutuu kaikissa vaihtoehdoissa, on vaihtoehtojen välillä vain hyvin vähän eroja kulttuuriympäristön kannalta tarkasteltuna. Selkeästi merkittävimmät negatiiviset vaikutukset ovat niillä vaihtoehdoilla (VE Laaja S, VE Laaja H, VE Pieni S ja VE Pieni H), joissa rakentamista sijoittuu Hämeenpuistoon. Vaihtoehdot, joissa Hämeenpuistoon sijoittuu sekä sisäänkäynti että ajotunneli (VE Laaja H ja VE Pieni H), ovat kaikkein ongelmallisimpia. Vaikutukset muinaisjäännöksiin Hankealueella tunnettuja muinaisjäännöskohteita on Kirjastonpuiston alueella ja Tammerkosken pohjalla lisäksi Pyynikin kirkkopuiston hautausmaa-alue on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu. Suunniteltu rakentaminen kohdistuu suoraan muinaisjäännösalueelle vain Kirjastonpuiston liepeillä. Pyynikin kirkkopuiston hautausmaa jää pääosin syrjään suunnitelluista vaihtoehdoista. Tammerkosken pohjan vedenalaiset muinaisjäännöskohteet on huomioitava erityisesti rakentamisen aikaisen tärinän kannalta Tammerkosken alitusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Mahdollisia tärinän aiheuttamia vaikutuksia on arvioitu luvuissa 6.3 Melu ja 6.4 Tärinä. Suunniteltu Kirjastonpuiston tekniikkakuilu (kaikki Kunkun parkin vaihtoehdot) sijaitsee Tammerkoski (Koski) muinaisjäännösryhmän reuna-alueella. Kyseinen muinaisjäännösryhmä on luokiteltu luokkaan 2 Luultavasti ainakin osittain säilynyt ja tutkimuksellisesti mielenkiintoinen alue. Kohteeseen kuuluvat Kosken kylätontti, Tammerkosken kartanonpaikka ja markkinapaikka. Muinaisjäännöskohde on rajattu pääosin vanhan karttamateriaalin perusteella, joten olemassa olevaa aluerajausta voidaan pitää ohjeellisena. Tampereen teatteria rakennettaessa (1912) ja sen myöhempien Kirjastonpuiston puolelle tehtyjen laajennusten (1939 ja 1988) sekä myöhempien kaupunki-infran rakentamistöiden yhteydessä viimeisimpänä vuonna 2009 Tampereen teatterin ja Vanhan kirjastotalon välillä rakennetun hulevesiviemärin kaivaustöiden yhteydessä maaperään on suunnitellun tekniikkakuilun lähiympäristössä kajottu, joten lienee epätodennäköistä, että tekniikkakuilun kohdalta löytyisi enää kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tätä ei kuitenkaan täysin voida sulkea pois. ei olosuhteen huomioon ottaen ole katsottava kohtuuttomaksi (MML15 ). Jos päädytään arkeologiseen valvontaan, tulee hankevastaavan varautua aikatauluissa rakennustöiden keskeyttämiseen, jos työmaalta löytyy kiinteitä muinaisjäännöksiä. Työt tulee joka tapauksessa välittömästi keskeyttää, jos työmaalta löytyy aiemmin tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä (MML14 ). Vastaavasti kaikissa Kunkun parkin muissa kohteissa, joissa joudutaan kajoamaan maaperään muinaisjäännösalueilla muutoin kuin olemassa olevien rakennusten alapuolella, tulee neuvotella Museoviraston/maakuntamuseon kanssa menettelytavoista. Tällainen kohde on mahdollisesti Tampereen teatterin mahdollinen sisäänkäynti. Kuva 6.40. Arvokohteet Hämeenpuiston Vapaudenpatsaan aukion ympäristössä. Sisäänkäynti on merkitty punaisella. Kuva: WSP Finland Oy. Kunkun parkin toteuttamiseksi Kirjastonpuiston tekniikkakuilun osalta hankkeen toteuttajan on neuvoteltava menettelytavoista Museoviraston ja/tai Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa (vertaa MML13 ). Museovirasto/ maakuntamuseo voi vaatia lisää tutkimuksia alueella ennen rakennustöiden aloittamisesta ja/tai arkeologista valvontaa rakennustöiden aikana. Jos/kun tutkimuksia joudutaan suorittamaan, neuvotellaan niiden tekotavasta, suorittamisajankohdasta ja kustannuksista. Lain mukaan hankkeen toteuttaja huolehtii mahdollisista tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista tai osallistuu niihin, mikäli sitä 62 Tampereen kaupunki

6.1.4 Haitallisten vaikutusten estäminen ja lieventäminen Yleiset Hankkeen maantasoon näkyvien rakenteiden arkkitehtuurin tulee olla yhtenäinen kokonaisuus opasteineen ja valaisimineen. Olennaista on ratkaista se, ovatko pysäköintilaitoksen rakenteet huomaamattomia vai tunnuspiirteisiä ympäristössään. Myös suhdetta P-Hämpin ja P-Frenckellin rakenteiden arkkitehtuuriin on tarkasteltava. Rakenteita on myös tärkeää käsitellä osana laajempaa kokonaisuutta. Kunkun parkin rakenteiden tulisi aina luoda lisäarvoa ympäristölleen. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan pysäköintilaitoksen ilmanpoistohormi sijoitetaan Sokoksen tavaratalon yhteyteen räystästason yläpuolelle. Ilman sisäänoton rakenteet voidaan sijoittaa katutasolle. Niiden on joko nostettava ympäristön laatua arkkitehtuurillaan, tai niille on osoitettava sijainnit, joissa ne häiritsevät katukuvaa mahdollisimman vähän. Sijoituksessa on kuitenkin huomioitava arvorakennukset, joiden arvoa ei tule heikentää tämän tyyppisillä rakenteilla. Kaiken uuden rakentamisen tulee keskusta-alueella olla korkealaatuista ja ympäristöön sovittamiselle on asetettava korkeat vaatimukset. Merkittävien kokonaisuuksien yhteydessä tulee harkita kohdekohtaista designia esimerkiksi valaisinpylväät ynnä muut sellaiset katukalusteet on merkittävissä kohteissa sovitettu kohteiden tyyliin ja eroavat muun kaupungin vastaavista kalusteista. Näin voisi toimia myös pysäköintilaitoksen sisäänkäyntien ja muiden maanpäällisten osien suhteen. Myös opasteiden sijoittamiseen ja ulkonäköön tulee kiinnittää huomiota erityisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten läheisyydessä. Arvorakennusten julkisivuihin ei ole suotavaa kiinnittää kylttejä, elleivät ne liity kyseessä olevien rakennusten katutason liikehuoneistoihin. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakentamisen aikaiseen seurantaan ja rakentamisen suunnitteluun niin rakennetun ympäristön kuin muinaisjäännösten osalta. Useilla vanhoilla rakennuksilla on nykyaikaisiin perustuksiin verrattuna heikot perustukset, joiden kuntoa tulee seurata tarkasti rakentamisen aikana, tai mahdollisesti tukea etukäteen ennen rakentamista. Työnaikainen pohjaveden pinnan tilapäinen lasku tai tärinä voivat aiheuttaa vaurioita. Esimerkiksi suunniteltu Keskustorin alitse kulkeva yhdystunneli Frenckellin pysäköintilaitokseen kulkee hyvin läheltä kaupungin vanhaa kirkkoa. Perustusten lisäksi monissa arvorakennuksissa on arvokkaita sisäosia, joihin tärinä voi vaikuttaa haitallisesti. Rakentamisen aikana tulee tehdä riittävästi seurantaa kaikissa arvokohteissa sekä mahdollisuuksien mukaan pyrkiä ennalta ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Erityisesti arvokkailla ja avoimilla paikoilla myös rakentamisen aikaisten rakenteiden, kuten suojien ja telineiden, negatiivisia vaikutuksia kaupunkikuvassa on pyrittävä lieventämään. Siisteys sekä sopivat materiaalivalinnat ja kaupunkitaide voivat parantaa niiden ulkomuotoa. Ulkomuodossa voi myös havainnollistaa, että kyseinen rakenne enteilee esimerkiksi sisäänkäynnin sijaintia, orientoiden kulkijaa jo ennen parkin valmistumista. Arvorakennusten suojaamisesta ja rakentamisen aikaisesta seurannasta on huolehdittava. Sijaintikohtaiset Keskustorin laajalla torialueella olennaista on huomioida uusien rakennelmien vaikutus kaupunkikuvaan kokonaisvaltaisesti eri suunnista ja etäisyyksiltä, erityisesti tärkeimmistä näkymäsuunnista. Rakennelma ei saa olla liian korkea ympäröiviin arvorakennuksiin nähden. Sisäänkäynnin on laadullaan viitoitettava tietä torin muille tuleville muutoksille. Teatterin pohjoispuoleisen porrasyhteyden on oltava alisteinen arvokkaalle Tammerkosken teollisuusmaisemalle. Molinin tontti sekä Keskustorin sisäänkäynti ja porrasyhteys on suunniteltava arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sovitettuna uudisrakenteiden kokonaisuutena. Hämeenkadun kaupunkikuvan eheyttämiseksi on Kunkun parkkiin liittyvien rakenteiden ehostettava kaupan katujulkisivua sekä katutason kerrosta. Avoimuutensa vuoksi Hämeenpuiston visuaalinen symmetria heikkenee muutoksissa herkästi. Hämeenpuistoon sijoittuvan rampin on aiheellista olla kokonaisuudessa huomaamaton ja sijoittua niin, että kaikki puut säilyvät sijainneissaan, ylläpitämässä puiston luonnetta. Myöskään jalankulkuyhteyden sijainti ja arkkitehtuuri eivät saa heikentää Hämeenpuiston arvoja. Esimerkiksi kahvilan tai ravintolan sijoittuminen jalankulun sisäänkäynnin yhteyteen pitäisi miellyttävän puistobulevardin eloisampana. Kuninkaankadulla Kunkun parkin kulkuyhteyksien ja kiinteistökehittämisten on kokonaisuutena edistettävä kadun yhtenäistämistä ja roolia keskustassa. Kadun yhtenäistäminen loisi Kuninkaankadulle vahvemman identiteetin pienen mittakaavan kaupallisena kävelykatuna. Finlaysonin alueella sisäänkäynnin julkisivukäsittelyssä on otettava huomioon ympäröivät rakennukset, erityisesti Tampereelle luonteenomainen punatiili. Myös sijainti on arvioitava tarkoin näkyvyyden ja käytettävyyden kannalta. Kirkkokadun muutoksia suunnitellessa on tarkasteltava Laukontoria ja Takon tehdasta kokonaisuutena ja varmistettava, että muutokset edistävät Laukontorin roolin vahvistumista. Kauppa-aukion sisäänkäynti mahdollistaa hyvin suunniteltuna aukion laadun parantamisen. Matalalaatuinen suunnittelu vaikuttaa voimakkaasti koko aukion miellyttävyyteen. Sijainnin tulee antaa tilaa muulle torin toiminnalle. Olet Kauppa-aukiolla -mainoksesta on muodostunut yksi kaupungin maamerkeistä ja se on sellaisenaan kulttuurihistoriallisesti arvokas ja näin ollen on toivottavaa, että toteutettava sisäänkäynti suunniteltaisiin siten, että se ei vie huomiota mainokselta. Satamakadun ramppi on sovitettava visuaaliseksi osaksi ajorataa niin, että sisäänajon myös havaitsee hyvin ajoneuvolla saapuessa. 6.1.5 Arvioinnin epävarmuustekijät Epävarmuustekijöihin lukeutuvat Kunkun parkin ulkopuoliset hankkeet, joiden vaikutusta kaupunkikuvaan ei vielä tunneta. Esimerkiksi Finlaysonin sisäänkäynnin ja Kuninkaankadun eteläisen sisäänkäynnin yhteyteen on suunniteltu uutta rakentamista. Hämeenkadun eteläpuoleinen osa Keskustoria, Jugendtori, tulee muuttumaan muun muassa bussiterminaalin muuttuessa tai poistuessa ja Keskustorin tila tulee muuttumaan Molinin tontin toteutuessa. Nykyisellään pitkälti rakentamattomassa Eteläpuistossa on tavoitteena lisätä rakentamista ja nostattaa alueen laatua voimakkaasti. Kansainvälinen suunnittelukilpailu ratkesi 19.4.2014, mikä antaa viitteitä alueen kehittymiselle, ja on myös johtanut tässä YVA:ssa Eteläpuiston ramppivaihtoehtoihin. Myös kävelykeskustan kehittyminen ja kaupunkiraitiotie vaikuttavat kaupunkikuvaan. Jotta Kunkun parkki ja muut hankkeet muodostaisivat yhtenäistä, arvorakennuksia huomioivaa kaupunkikuvaa, tulee toimijoiden välisen kommunikaation ja yhteistyön olla suunnitteluvaiheessa runsasta. Kunkun parkki YVA-selostus 63

6.2 Liikenne, liikennejärjestelmä ja kulkureitit 6.2.1 Lähtötiedot ja menetelmät Kunkun parkin liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa lähtötietoina on käytetty useita viime vuosina valmistuneita keskusta-alueen selvityksiä ja suunnitelmia: Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus (Kalenoja, H. & Tiikkaja, H, 2013) Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma (Tampereen kaupunki 2013a) Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma (TAKLI) (WSP Finland Oy 2013b) Tampereen ydinkeskustan maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelma (TYPY) (WSP Finland Oy 2013a) Tampereen keskustan katutilaohje (WSP Finland Oy 2014c) Kunkun parkin asemakaavan katuverkkoanalyysi (WSP Finland Oy 2014b) Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava (luonnos) (Tampereen kaupunki 2014b) Hämeenkadun yleissuunnitelma, luonnos 12.5.2014 (Sito Oy 2014) Kunkun parkin ajoyhteyksien liikenteellinen tarkastelu (WSP Finland Oy 26.5.2015). Rakentamisen aikaisten vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty Hämpin parkin ja Rantatunnelin kokemuksia muun muassa louheenkuljetuksen määrien, ajoittumisen ja ajoreittien sekä eri työvaiheiden kestojen määrittämiseen. Käyttöönoton jälkeisessä vaiheessa on arvioitu hankkeen vaikutuksia keskustan liikenneverkkoon ja katuympäristöön. Myös henkilöautoliikenteen muutosten vaikutukset jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen on arvioitu. Arvioinnissa on otettu huomioon maanalaisen pysäköinnin aiheuttama keskustaan ja keskustasta poispäin suuntautuva liikenne. Arvioinnissa käytettiin hyväksi Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa (TAKLI) arvioitua maanalaisen pysäköintiverkon aiheuttamaa liikennetuotosta ja suuntautumista eri osa-alueille. Tässä arviossa on huomioitu maanalainen pysäköinti, joka käsittää myös muut maan alle suunnitellut pysäköintitilat ja -yhteydet kuin Kunkun parkin. Arvioinnissa on otettu huomioon mahdolliset vaikutukset keskustan itäosiin, silloin kun liikenne alittaa keskustan pysäköintiluolastoa pitkin. Alustavan hankesuunnittelun yhteydessä on tehty liikennesimulointeja koko maanalaisen pysäköintiverkoston (Kunkun parkki ja P-Hämppi) liikennetuotoksista eri ajorampeille vuonna 2030. Simuloinneissa on oletettu, että seuraavat TAKLIn mukaiset uudet tie- ja katuverkon parannukset ovat valmistuneet: Rantatunneli Ratapihankatu Naistenlahteen saakka Viinikan liittymän parantaminen Hämeenkadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi Keskustan katukehä sekä niin sanottu lohkoperiaate. Liikennetuotosarvioita on tarkennettu nykyisten Tullin alueen pysäköintilaitosten käyttöasteiden perusteella. Näiden lukujen perusteella on arvioitu Kunkun parkin käytön aikaisia vaikutuksia keskustan liikenneverkolle sekä pysäköintiverkostolle. Arvioinnin ovat laatineet DI Juha Mäkinen, DI Antti Haukka (Sito Oy) sekä DI Reetta Putkonen ja DI Olli Haveri (WSP Finland Oy). Tavoitteet ja liikenne-ennusteet Tampereen keskustassa on tällä hetkellä 13 000 julkista pysäköintipaikkaa, joista maanalaisissa pysäköintilaitoksissa on noin 6 600 paikkaa. Tampereen kaupungin pysäköintipolitiikka on laadintavaiheessa ja sen luonnoksen mukaan maanalaisen pysäköinnin määrä tulee kasvamaan. Keskustan asukkaiden ja työpaikkojen lisääntyessä kehitetään liikennejärjestelmää joukkoliikennettä ja pyöräilyä suosivaksi. Pysäköinnin muutoksena keskitettyä maanalaista pysäköintiä lisätään, jolloin katutilaa vapautuu muuhun käyttöön ja jäljelle jäävää kadunvarsipysäköintiä käytetään lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin. Henkilöautoa käytetään ydinkeskustassa kävelypainotteisen katuympäristön ehdoilla ja keskustan ohittava liikenne ohjataan sujuville pääväylille. Keskustan autoliikenne keskitetään katukehälle, jonka muodostavat Satakunnankatu pohjoisessa, Ratapihankatu ja Rautatienkatu idässä, Tampereen valtatie etelässä ja Hämeenpuisto lännessä. Hämeenkatu varataan joukkoliikenteelle, kävelylle ja pyöräilylle. Katukehän sisällä yleisten alueiden suunnittelussa korostuu kävelypainotteisuus ja ydinkeskusta jaetaan Tammerkosken ja Hämeenkadun avulla neljään lohkoon. Lohkojen välillä pystyy vapaasti liikkumaan jalan ja pyörällä, henkilöautolla siirtyminen tapahtuu katukehän kautta. Keskusta tulee kuitenkin olla hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Henkilöautolla pääsee sujuvasti keskustan katukehän varrella sijaitseviin maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Maanalaisen pysäköintiverkoston ajoneuvoliikenteen ajorampit sijoitetaan katukehän läheisyyteen tai keskustan ohittaville muille autoliikenteen pääväylille. Maan alle tavoitellaan myös kauppojen ja kiinteistöjen logistiikka- ja kiinteistöhuoltopalveluita. Näin maan pinnalta vapautunut tila saadaan kaupunkielämän käyttöön. Liikkumisen ohessa poiketaan, kohdataan ja viihdytään erilaisissa paikoissa, joista kullakin on oma erityinen luonteensa ja tehtävänsä. Maanalaisen pysäköintiverkoston hissien sisäänkäynnit tulevat osaksi pysäköintipaikkojen verkostoa ja liittyvät kävelyreitistöön. Liikennemäärät keskustassa kasvavat muun muassa strategisessa osayleiskaavaehdotuksessa osoitetun maankäytön lisäyksen vuoksi (ennuste vuodelle 2030) riippumatta siitä, toteutuuko Kunkun parkki vai ei. Liikennemäärien erot Kunkun parkin eri vaihtoehdoissa ovat koko keskustan katujen liikennemääriin suhteutettuna melko pieniä. Vaihtoehdossa Suppea+Hpohj, jossa on yhteys Rantatunnelista katuverkkoon, liikennettä ohjautuu idän suunnasta Tammerkosken ylittävien reittien sijaan tunnelin kautta keskustan länsiosiin. Muutos on merkittävä Satakunnankadulla. Tässä vaihtoehdossa liikenne vähenee eniten Hämeenpuiston eteläpäässä. Ramppiyhteydet Satamakatu, Hämeenpuisto eteläinen ja Eteläpuisto (1) ja (2) lisäävät liikennettä Hämeenpuiston eteläpäässä, mutta vähentävät liikennettä Hämeenpuiston keskiosassa, missä vaikutus on suurin vaihtoehdossa Laaja+H. Paasikiventien rampit vaihtoehdoissa Laaja+P lisäävät eniten liikennettä Hämeenpuiston pohjoispäässä. Kunkun parkin liikennemäärät ovat arvioiden mukaan laajoissa vaihtoehdoissa 12 600, suppeissa 11 300 ja pienissä 8 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vaihtoehdoissa, joissa on yhteys Rantatunnelin Näsinkallion maanalaiseen eritasoliit- tymään, kulkee Rantatunnelin kautta 8 500 (kaikki laajat vaihtoehdot), 7 300 (VE Suppea+Hpohj) ja 9 500 ajoneuvoa (VE Suppea+P). Vaihtoehdoissa VE Suppea+P ja pienet vaihtoehdot, kulkee Hämpin parkin yhteyden kautta 1 800 autoa enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa. Hämeenpuiston tai Satamakadun rampin liikennemäärä on 4 000 4 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. TAKLIn mukainen keskustan ajoneuvoliikenteen tavoiteverkko sekä ennuste katujen autoliikenteen kuormituksista ja muutoksista nykyiseen (WSP Finland Oy 26.5.2015) on esitetty oheisissa kuvissa (Kuva 6.41 ja Kuva 6.42). 64 Tampereen kaupunki

Kuva 6.41. Kunkun parkin toteuttamisen vaikutus Tampereen keskustan keskimääräisiin arkivuorokauden liikennemääriin (KAVL) vuonna 2030. Kunkun parkin vaikutus on mallinnettu käyttäen vaihtoehtoa VE Suppeaa+S (WSP Finland Oy 26.5.2015). Kuva 6.42. Keskustan ajoneuvoliikenteen tavoiteverkko (WSP Finland Oy 2013a). Kunkun parkki YVA-selostus 65

Kävelyvirta-analyysi Kunkun parkin asemakaavaa varten laaditun katuverkkoanalyysin kävelyvirta-analyysilla on selvitetty, millaisia vaikutuksia Kunkun parkin rakentamisella on ydinkeskustan länsiosien kävelijävirtoihin. Kävelyvirta-analyysin arvioinnin kohteena ovat ensisijaisesti asiointivirrat, joiden muutokset heijastuvat katujen käyttöasteisiin ja aktiivisuuteen. Tätä kautta seudullinen asiointi vaikuttaa keskustan maanpäälliseen tunnelmaan ja kadunvarsien liiketilojen menestykseen. Analyysi antaa kuvaa siitä, mitkä katuosuudet ja paikat tulevat aktivoitumaan, kun Kunkun parkki otetaan käyttöön ja parkkihallin asiointi kasvaa. Näin sisäänkäynnit voidaan varmuudella suunnitella tukemaan muun muassa kävelykatuja. Kävelyvirta-analyysin lähtöaineistona on käytetty Tuomas Santasalo Ky:n tuottamia paikkatietoaineistoja liiketiloista ja niiden asiointimääristä (Tuomas Santasalo Ky 2013). Aineistosta käy ilmi tarkastelualueen kaupallisten ja julkisten palvelujen viikoittaiset ostotapahtumat sekä niistä lasketut asiakaskäynnit. Keskustan kävelyreiteistä ja alueista on tehty kävelyverkosto, jota on käytetty mallinnuksen reititysaineistona. Liiketilojen asiointimäärät muodostavat suurimman osan kävelyvirroista kaduilla, joten niiden muutosten tarkastelu antaa kuvaa myös katujen aktiivisuudesta. Nykyisten palveluiden ja liiketilojen muodostamat asiointimäärät sekä mahdollinen tulevaisuuden liiketilapotentiaali muodostavat mallintamisen lähtötiedot. Muutos generoituu Kunkun parkin kaavoituksessa ja alustavassa hankesuunnitelmassa määriteltyjen sisäänkäyntien kautta maan alta katutasoon ja liiketiloihin. Mallinnus toteutettiin ArcGIS-paikkatieto-ohjelmiston Closest Facility -työkalulla, jolla voidaan hakea kulkukustannuksen minimoiva reitti lähtösijainnista n-määrään kohdesijainteja. Suunta voidaan määrittää joko lähtöpisteestä kohdepisteeseen tai päinvastoin. Analyysin tuloksena syntyy reittigeometria kohteiden välillä. Reittigeometriat tuotettiin mallinnuksissa jokaisesta lähtöpisteestä (pysäköintilaitoksen sisäänkäynti) jokaiseen kohdepisteeseen (liiketila). Muodostuneita reittigeometrioita painotettiin kohdepisteiden asiointimäärillä ja etäisyydellä (muodostuneen reittigeometrian pituus). Muodostuneita reittejä tarkasteltiin päällekkäisanalyysillä ja havainnollistettiin liukuvärillä. Mallinnuksen lopputuloksena muodostui kuvaus Kunkun parkin aiheuttamista muutoksista asiointivirtoihin. Mallinnuksessa on nähtävissä, mitkä kadut todennäköisesti aktivoituvat Kunkun parkin rakentumisen myötä eri sisäänkäyntien yhdistelmillä. Mallinnus ei anna liikennemäärällistä tietoa, vaan edellä kuvattuun perustuvan indeksin, jonka suuruus kuvaa muutoksen määrää. Kuva 6.43. Kävelyvirta-analyysin lähtötiedot. Kuva: WSP Finland Oy. Kuva 6.44. Kaavio kävelyvirtaanalyysin mallinnusperiaatteista (Lähde: WSP Finland Oy 2014b). 66 Tampereen kaupunki

6.2.2 Nykytila Tampereen keskusta on yksi valtakunnan liikennejärjestelmän tärkeimpiä solmupisteitä. Suomen kaukoliikenteen asemista Tampereen rautatieasema on toiseksi vilkkain noin neljällä miljoonalla matkustajalla vuodessa. Valtakunnan toiseksi tärkeimmälle lentoasemalle Tampere Pirkkalaan on vain 20 minuutin matka, ja pääkaupunkiseudun Kehäradan valmistuessa vuonna 2015 matka-aika Helsinki Vantaan lentoasemalle lyhenee alle puoleentoista tuntiin. Tampere Pirkkalan kentän olosuhteiden kehittämistyöt ovat juuri käynnistymässä ja kesällä otetaan käyttöön uudet joukkoliikennereitit ja aikataulut, jotka parantavat merkittävästi lentokentän saavutettavuutta joukkoliikenteellä. Keskustan toiminnot synnyttävät paljon liikennettä, joten suurin osa tamperelaisten matkoista suuntautuu keskustaan. Keskustan kautta kulkee myös runsaasti ohikulkevaa läpikulkuliikennettä, joka sijoittuu pääasiassa Rantaväylälle. Tammerkosken ylittävien siltojen yhteenlaskettu liikennemäärä oli vuonna 2013 noin 100 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nämä sillat eli Kekkosentie, Tampereen valtatie, Hämeenkatu ja Satakunnankatu sekä keskustan länsiosien pääkadut Hämeenpuisto ja Pirkankatu ovat keskustan kuormittuneimmat väylät. Tällä hetkellä keskustan liikenneverkko on erittäin kuormittunut ja kapasiteettinsa rajoilla, mutta liikenteellisesti toimiva. Tampereen kantakaupungin joukkoliikennelinjoista pääosa kulkee ydinkeskustan ja Hämeenkadun kautta. Hämeenkadun liikenteessä painottuu nykytilanteessa joukkoliikenne, sillä Rautatieaseman ja Tuulensuun pysäkkien ohi kulkee vilkkaimpaan aikaan 60 bussia tunnissa suuntaansa. Hämeensillan ylittää noin 1 500 henkilöautoa ja 200 linjaautoa iltahuipputunnin aikana. Matkustajamäärinä tämä tarkoittaa noin 2 000 henkilöautolla kulkevaa ja 10 000 joukkoliikenteen matkustajaa. Tampereen seudun asukkaiden liikkumistarpeita on seurattu 10 15 vuoden välein tehtävillä liikennetutkimuksilla. Vuosien 2004 2005 sekä osittain vuoden 2012 tutkimustulosten perusteella yleisin kulkutapa keskustaan suuntautuvissa matkoissa on henkilöauto, jolla tehdään noin 40 % matkoista. Seuraavaksi yleisimmät kulkutavat ovat joukkoliikenne ja kävely noin 25 %:n kulkutapaosuuksilla. Keskustan sisäisissä matkoissa jalankulku on selvästi merkittävin kulkumuoto, sillä 72 % keskustan sisäisistä matkoista tehdään kävellen. Pyöräilymäärät keskustassa ovat lisääntyneet verkon kehittämisen myötä, mutta pyöräilyolosuhteissa on edelleen kehitettävää. Kävelyvirta-analyysin avulla mallinnettiin nykytilanteesta asioinnin hajontavirtoja nykyisiin pysäköintilaitoksiin. Tämä antaa kuvaa siitä, miten pysäköintien kautta kanavoituva seudullinen asiointi suhteutuu nykyisen asiointimäärien suhteen. Pysäköintilaitoksien kautta asioivien osuus ei nykytilassa ole yhtä suuri kuin tulevaisuudessa, koska alueella on nykyisin myös paljon kadunvarsipysäköintiä, jonka kautta kanavoituu osa liiketilojen asioinnista. Kuva 6.45. Kävelyvirta-analyysi nykyisestä tilanteesta. Kuva: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 67

Tampereen keskustan pysäköintiolosuhteiden kehitystä on tutkittu Tampereen teknillisen yliopiston vuonna 2013 julkaisemassa selvityksessä (Karhula, K. ym. 2013). Keskustassa (aluerajauksena pohjoisessa Kekkosentie, etelässä Pyhäjärven ranta, lännessä Mariankatu ja idässä Kalevan puistotie) on noin 12 800 julkista pysäköintipaikkaa, joista noin puolet sijaitsee pysäköintilaitoksissa ja puolet kadunvarsilla tai erillisalueilla. Noin 80 % paikoista on maksullisia. Paikoista vajaa puolet eli noin 5 900 sijaitsee keskustan katukehän sisäpuolella. Teknillisen yliopiston julkaisemassa selvityksessä tehtiin myös haastattelututkimus, jossa haastateltiin yli 1 500 keskustaan pysäköinyttä henkilöä. Tutkimuksessa kysyttiin muun muassa vastaajan tuloreittiä pysäköintipaikalle. Yleisin vastaus oli keskustan sisäinen siirtyminen pysäköintipaikalle. Suosituimmat keskustan ulkopuolelta tulevat reitit olivat pohjoisesta Särkänniemen kohdalta Hämeenpuistoon kääntyminen, etelästä Lempääläntietä ja Hatanpään valtatietä pitkin sekä idästä Teiskontietä ja Kalevantietä pitkin. 6.2.3 Vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset Pysäköintilaitoksen rakennustyöt lisäävät raskaan liikenteen määrää etenkin louhintavaiheessa, jolloin louhetta ajetaan ajotunneleista ja halleista täyttöpaikoille. Louhin- tavaiheen jälkeen alkaa rakennustekninen vaihe, jolloin raskas työmaaliikenne on huomattavasti vähäisempää. Louhintavaiheen liikennemääriä arvioitiin asiantuntijaarviona hyödyntäen tietoa vastaavanalaisista hankkeista, kuten P-Hämpistä sekä Rantatunnelista. Tarkastelussa on otettu huomioon kuljetusten ajallinen kesto ja vaihtelu sekä kuljetusten kokonaismäärä ja sijoittuminen katuverkolle. Raskaan liikenteen liikenneturvallisuusvaikutukset etenkin jalankulun ja pyöräilyn kannalta ovat arvioinnissa olennaisia. Louheenkuljetus on kuljetusten häiriöiden ja ympäristövaikutusten kannalta olennainen, mutta vaikeasti esisuunnitteluvaiheessa ennakoitava asia. Arvioidut reitit (Kuvat 6.48 6.51) ovat suuntaa-antavia. Kummassakin Eteläpuistovaihtoehdossa VE Laaja+H Eteläpuisto(1) ja VE Laaja+H Eteläpuisto(2) on sama työnaikainen ramppi Lähtötietoina on käytetty maksimilouhintatehoa 700 m 3 ktr/vrk (hallien louhintavaihe), yhden kuorma-auton kapasiteettina 7 m 3 ktr/ka ja kuorma-autojen vuorokautisena kokonaismääränä 100 ka/vrk (Taulukko 6.2). Louhetta ajetaan luolasta täyttöpaikalle yöaikaan, jotta keskustan muulle liikenteelle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Louheen määrä vaihtelee meneillään olevan työvaiheen mukaan. Ensimmäisenä louhitaan ajotunnelit, jolloin louhetta ajetaan noin 24 kuorma-autollista vuorokaudessa yhtä ajotunnelia kohden. Tähän työvaiheeseen Kuva 6.46. Keskustan pysäköintilaitokset ja kadunvarsipysäköintivyöhykkeet vuonna 2013 (Karhula, K. ym. 2013). Kuva 6.47. Eri tuloreittien osuus kaikista keskustaan suuntautuvista pysäköintimatkoista haastattelututkimuksen perusteella (Karhula, K. ym. 2013). 68 Tampereen kaupunki

Taulukko 6.2. Kalliolouheen kuljetusten kuorma-autojen jakautuminen eri ajotunneleihin vaihtoehdoittain (kuorma-autoa vuorokaudessa). VE Laaja+S VE Laaja+S VE Laaja+H VE Laaja+H Eteläpuisto(1) ja (2) VE Suppea+ Hpohj VE Suppea+P VE Pieni+S VE Pieni+H Rantatunneli 40 40 40 - - - - Eteläpuisto - - 30 - - - - Satamakatu 30 - - - - 45 - Hämeenpuisto E - 30 - - - - 50 Kirkkokatu 30 30 30 50 50 55 50 Hämeenpuisto P - - - 50 - - - Paasikivenkatu - - - - 50 - - Ilmoitetut lukemat kuvaavat täysien autojen määriä ajotunneleista täyttöpaikoille hallien louhinnan aikana (tyhjien autojen paluureitti on kuvattu katkoviivalla) Lielahti 40 % Eteläpuisto 60 % VE Laaja+H Eteläpuisto(1) ja (2) VE Laaja+H Ilmoitetut lukemat kuvaavat täysien autojen määriä ajotunneleista täyttöpaikoille hallien louhinnan aikana (tyhjien autojen paluureitti on kuvattu katkoviivalla) Lielahti 40 % Eteläpuisto 60 % Ilmoitetut lukemat kuvaavat täysien autojen määriä ajotunneleista täyttöpaikoille hallien louhinnan aikana (tyhjien autojen paluureitti on kuvattu katkoviivalla) Lielahti 40 % Eteläpuisto 60 % Kuva 6.48. Louhekuljetusten suuntaaminen vaihtoehdossa VE Laaja+H Eteläpuisto(1) ja (2). Kuva 6.49. Louhekuljetusten suuntaaminen vaihtoehdoissa VE Laaja+S ja VE Laaja+H. Kunkun parkki YVA-selostus 69

VE Suppea+Hpohj VE Pieni+S Ilmoitetut lukemat kuvaavat täysien autojen määriä ajotunneleista täyttöpaikoille hallien louhinnan aikana (tyhjien autojen paluureitti on kuvattu katkoviivalla) Lielahti 50 % Eteläpuisto 50 % Ilmoitetut lukemat kuvaavat täysien autojen määriä ajotunneleista täyttöpaikoille hallien louhinnan aikana (tyhjien autojen paluureitti on kuvattu katkoviivalla) Lielahti 45 % Eteläpuisto 55 % VE Suppea+P VE Pieni+H Ilmoitetut lukemat kuvaavat täysien autojen määriä ajotunneleista täyttöpaikoille hallien louhinnan aikana (tyhjien autojen paluureitti on kuvattu katkoviivalla) Lielahti 50 % Eteläpuisto 50 % Ilmoitetut lukemat kuvaavat täysien autojen määriä ajotunneleista täyttöpaikoille hallien louhinnan aikana (tyhjien autojen paluureitti on kuvattu katkoviivalla) Lielahti 45 % Eteläpuisto 55 % Kuva 6.50. Louhekuljetusten suuntaaminen vaihtoehdoissa VE Suppea+Hpohj ja VE Suppea+P. Kuva 6.51. Louhekuljetusten suuntaaminen vaihtoehdoissa VE Pieni+S ja VE Pieni+H. 70 Tampereen kaupunki

kuluu noin viisi kuukautta. Kun päästään louhimaan itse pysäköintiluolia, niin louheen määrä kasvaa noin 46 kuorma-autolliseen vuorokaudessa ja tämä työvaihe kestää noin kaksi vuotta. Louheenkuljetusreitit määritetään tarkemmin siinä vaiheessa, kun kuljetusten määränpäät eli louhetäyttöä vaativat alueet ovat selvillä. Arviointi on tehty olettaen, että puolet louheesta voitaisiin ajaa Eteläpuistoon ja puolet Lielahteen. Alustavat reitit on suunniteltu sen mukaisesti. Käytön aikaiset vaikutukset Tampereen kaupungilla on tavoitteena vähentää keskustan kadunvarsipysäköintiä ja siirtää sitä maan alle keskitettyihin laitoksiin. Tavoitteet on esitetty useissa suunnitelmissa (muun muassa TAKLI, TYPY) ja Kunkun parkin toteuttaminen on näiden tavoitteiden mukaista. Valmistuttuaan Kunkun parkilla on vaikutusta Tampereen keskustassa liikkumiseen. Se keskittää autoliikennettä ajoramppien läheisyyteen, vähentää tarvetta liikkua autolla ydinkeskustassa ja muuttaa keskustan kävelyvirtoja etenkin pysäköintilaitoksen sisäänkäyntien ympäristössä. Kunkun parkki helpottaa autolla keskustaan saapuvien asiointia sekä vähentää liikennettä keskustan katukehän sisäpuolisilta kaduilta, koska siellä ei enää tarvitse ajella etsimässä pysäköintipaikkaa, vaan sen sijaan voi ajaa suoraan katukehältä maan alle pysäköintilaitokseen. Ajoramppien sijoittaminen vilkkaaseen autoliikenneympäristöön parantaa liikenneverkon sujuvuutta, mikä on tärkeää, koska Kunkun parkin kohderyhmänä ovat erityisesti kauempaa autolla saapuvat asiointipysäköinnin tarvitsijat. Uusi pysäköintilaitos muuttaa merkittävästi keskustan länsiosien pysäköintiolosuhteita sekä liikenne- ja katuympäristöä. Kunkun parkin ei kuitenkaan ole ennustettu lisäävän merkittävästi keskustan autoliikennettä, sillä sen ei ole tarkoitus lisätä nykyisten keskustatoimintojen pysäköintipaikkamääriä. Sillä voidaan korvata nykyisiä julkisia maanpäällisiä pysäköintilaitoksia, joiden tilalle on mahdollista rakentaa uusia kiinteistöjä. Näiden laitosten autopaikat sekä myöhemmin myös kadunvarsipaikat voidaan osoittaa Kunkun parkkiin. Kadunvarsipysäköintipaikkojen arvioidaan vähenevän lyhyellä aikavälillä vain vähän, koska niitä ei tulla poistamaan kerralla vaan vähitellen katujen kehittämisen yhteydessä. Kunkun parkin arvioidaan siis avautuessaan kasvattavan keskustan länsiosan pysäköintipaikkojen kokonaismäärää merkittävästi, mutta vain tilapäisesti. Pitkällä aikavälillä hanke vähentää kadunvarsipysäköintiä, mutta siitä huolimatta pysäköinti kokonaisuutena helpottuu ja selkeytyy, koska pysäköinnin laatutaso paranee nykytilanteesta. Hankkeella on suuri positiivinen vaikutus ydinkeskustan kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen, koska katukehän sisälle jäävän hidasliikennealueen autoliikenne vähenee. Katuja voidaan muuttaa kävelypainotteisemmiksi sekä kehittää niiden liiketoimintaa ja kaupallisia palveluita. Katuympäristön viihtyisyys paranee meluhaittojen vähenemisen myötä ja sitä voidaan edelleen parantaa lisäämällä kasvillisuutta sekä osoittamalla kävelijöille ja pyöräilijöille enemmän tilaa. Myös nykyisten kiinteistöjen omien autopaikkojen siirtäminen uuteen laitokseen on mahdollista, jolloin kortteleiden sisäpihoja ja kellareita vapautuu muuhun käyttöön. Kunkun parkin asemakaavoituksen yhteydessä tehdyssä katuverkkoanalyysissa on määritelty pääkulkuyhteydet, joiden toteuttaminen kuvan (Kuva 6.52) mukaisten mustien pisteiden läheisyyteen on nähty tavoitteellisena. Mallinnus osoittaa, kuinka näiden kulkuyhteyksien kautta syntyvät asiointivirrat painottuvat eri kaduilla. Kunkun parkin pitkien kadun suuntaisten pysäköintiluolien uloskäynnit sijoittuvat kauas toisistaan, mikä tukee nykytilannetta asiointivirtojen jakautumisen kannalta. Asetelma tukee keskustan kadunvarren liiketiloja ja katualueiden elävyyttä laajalla alueella. Kuninkaankadun poikkikadut Kauppakatu, Puutarhakatu ja Hallituskatu muodostavat potentiaalisia uusia aktiivisia osuuksia Hämeenkadun ja Kuninkaankadun lisäksi. Myös Hämeenkadun länsipäädyn aktivoituminen laajentaa positiivista kehitystä. Erityisesti aktivoituvia alueita ovat Puutarhakadun, Kauppakadun sekä Hämeenkadun liittymäalueet Kuninkaankadulla. Kuva 6.52. Kävelyvirta-analyysi tilanteesta, jossa Kunkun parkki on rakennettu Hämeenpuistoon asti (VE Laaja). Kuva: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 71