LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia: Kuraattorien kelpoisuusvaatimusten väljentäminen Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 :ssä säädetään kuraattorin kelpoisuudesta. Tällä hetkellä kelpoinen kuraattorin tehtävään on henkilö, jolla on vähintään sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 6 :n mukainen kelpoisuus eli sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi). Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia ehdotetaan käsillä olevassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi muutettavaksi siten, että kuraattorin tehtävän kelpoisuusvaatimusta väljennettäisiin. Esityksen mukaan jatkossa kelpoinen kuraattorin tehtävään olisi henkilö, jolla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Kuraattorin rooli ja osaaminen Mikään olemassa oleva koulutus ei tuota suoraan pätevyyttä koulukuraattorin tehtävään, eivät myöskään sosiaalityöntekijän tai sosionomin tutkinnot. Sen sijaan useat korkeakoulututkinnot antavat erinomaisen pohjan kehittyä koulukuraattorin rooliin työpaikalla annettavan tehtäväkohtaisen koulutuksen ja perehdytyksen avulla. Tällainen koulutus on etenkin sosiaalipsykologin (VTM/YTM, pääaineena sosiaalipsykologia) koulutus. Sosiaalipsykologian opinnot antavat erinomaiset valmiudet mm. ymmärtää sosiaalista vuorovaikutusta, yksilön toimintaa toisten kanssa ja ryhmässä sekä ryhmien välisiä suhteita. Sosiaalipsykologeilla on myös kouluissa kipeästi kaivattua monikulttuurisuuteen liittyvää osaamista, jonka tarve tulevaisuudessa tulee kouluissa edelleen lisääntymään. Tätä osaamista ei tällä hetkellä kuraattorin kelpoisuusehtojen rajauksen vuoksi voida hyödyntää kouluissa kunnolla. Erityisesti yhteisöllisen oppilashuollon näkökulmasta sosiaalipsykologisen osaamisen tarve kouluissa on korostunut. Tutkimusten mukaan kouluyhteisö on tärkeä sosiaalinen kerrostuma, joka vaikuttaa lapsen kehitykseen. Kouluissa tarvitaankin yhä enemmän luokkien ja ryhmien yhteistoimintaan liittyvää yhteisöllistä oppilashuoltotyötä, jonka tavoitteena on esimerkiksi hyvän oppimisilmapiirin ja työrauhan rakentaminen, kiusaamisen vähentäminen ja ennaltaehkäisy, kaverisuhteiden edistäminen, sosiaalisten taitojen vahvistaminen, ristiriitatilanteiden ennalta ehkäisy ja selvittely, avoimen vuorovaikutuksen edistäminen jne. Yhteisölliseen oppilashuoltoon panostaminen ja lasten sosiaalisten suhteiden tukeminen on erityisen tärkeää, sillä lapset ja nuoret Suomessa viihtyvät tutkimusten mukaan koulussa huonommin, kuin eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset verrokkinsa. Tutkimuksen peruteella tiedetään, että sosiaaliset suhteet ja erityisesti vertaissuhteiden laatu ovat merkittävässä roolissa oppilaiden
emotionaalisessa hyvinvoinnissa. Esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyn on havaittu edistävän kaikkien oppilaiden hyvinvointia, myös niiden, joita ei kiusata. Sosiaalipsykologisen tiedon hyödyntäminen on tässä työssä avainasemassa. Sosiaalipsykologia tutkii vuorovaikutusta yksilön ja hänen sosiaalisen ympäristönsä välillä. Yhteisöllisyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien kysymysten ohella sosiaalipsykologia tarjoaa välineitä ymmärtää yksilön kasvua, kehittymistä ja motivaatioperustaa. Moni sosiaalipsykologi (VTM/YTM) on suuntautunut erityisesti vaativaan kasvatustyöhön sekä lasten ja nuorten tukemiseen. Kuraattorin kelpoisuusehtojen väljentämisen vaikutukset Koulukuraattorien kelpoisuusehtojen väljentäminen on ensisijassa koulujen ja oppilaiden etu. Kouluissa voidaan kelpoisuusehtoja väljentämällä hyödyntää paremmin niiden tarvitsemaa osaamista, kun rekrytointiprosessissa voidaan huomioida paremmin ja joustavammin kuntien ja koulujen erilaiset tarpeet sekä eri tutkintojen tarjoama asiantuntemus mukaanluettuna sosiaalipsykologin (VTM/YTM) monipuolinen osaaminen. Esitys helpottaa pätevien koulukuraattorien rekrytointia kunnissa ja parantaa näin kuraattorien saatavuutta. Kunnissa on ollut haasteita löytää kuraattorin tehtäviin muodollisesti pätevää henkilökuntaa edellisen hallituksen aikana tehdyn kuraattorien kelpoisuusehtojen kaventamisen johdosta. Suomen sosiaalipsykologit ry:n kanta esitykseen Vuonna 2013 eduskunnassa hyväksytyssä lakimuutoksessa moni koulukuraattorin tehtävissä relevantti tutkinto, kuten sosiaalipsykologin (VTM/YTM) koulutus rajattiin tarpeettomasti kuraattorin kelpoisuusehtojen ulkopuolelle. Kuraattorin kelpoisuusehtojen kaventaminen tuolloin oli alun perinkin huonosti perusteltu ratkaisu. Suomen sosiaalipsykologit ry otti asiaan kantaa jo vuonna 2013 eduskunnan sivistysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa. Siksi on hyvä, että tätä edellisen hallituksen tekemää päätöstä kelpoisuusehtojen kaventamisesta ollaan nyt korjaamassa. Suomen sosiaalipsykologit ry pitää tärkeänä, että kuraattorin kelpoisuusehtona jatkossa olisi tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Pidämme perusteltuna, että soveltuvan koulutuksen taso (korkeakoulututkinto) on edelleenkin määritelty laissa, mutta että viime kädessä työnantaja arvioi työntekijän osaamisen ja koulutuksen soveltuvuuden tehtävään. Kannatamme siis esityksen pyrkimyksiä koskien kuraattorien kelpoisuusehtojen väljentämistä. Helsingissä 7.10.2016 Suomen sosiaalipsykologit ry:n hallituksen puolesta, Mia-Marisa Rantan puheenjohtaja Juha Savolainen varapuheenjohtaja
Suomen sosiaalipsykologit ry on ammatillinen yhdistys, jonka tarkoituksena on sosiaalipsykologien ammatillisen ja yhteiskunnallisen aseman parantaminen, tunnetuksi tekeminen, valmistuneiden sosiaalipsykologien ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen, alan koulutuksen ja tutkimuksen edistäminen sekä toimiminen sosiaalipsykologeja yhdistävänä elimenä. Liite 1: Lausunnon keskeinen sisältö Liite 2: Lisätiedot
LIITE 1 7.10.2016 Lausunnon keskeinen sisältö Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia ehdotetaan käsillä olevassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi muutettavaksi siten, että kuraattorin tehtävän kelpoisuusvaatimusta väljennettäisiin. Esityksen mukaan jatkossa kelpoinen kuraattorin tehtävään olisi henkilö, jolla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Useat korkeakoulututkinnot, erityisesti sosiaalipsykologin (VTM/YTM, pääaineena sosiaalipsykologia) koulutus, antavat erinomaisen pohjan kehittyä koulukuraattorin rooliin työpaikalla annettavan tehtäväkohtaisen koulutuksen ja perehdytyksen avulla. Sosiaalipsykologian opinnot antavat erinomaiset valmiudet ymmärtää sosiaalista vuorovaikutusta, yksilön toimintaa toisten kanssa ja ryhmässä sekä ryhmien välisiä suhteita. Sosiaalipsykologia tarjoaa myös välineitä ymmärtää yksilön kasvua, kehittymistä ja motivaatioperustaa. Moni sosiaalipsykologi on suuntautunut erityisesti vaativaan kasvatustyöhön sekä lasten ja nuorten tukemiseen. Koulukuraattorien kelpoisuusehtojen väljentäminen on ensisijassa koulujen ja oppilaiden etu. Kouluissa voidaan kelpoisuusehtoja väljentämällä hyödyntää paremmin niiden tarvitsemaa osaamista, kun rekrytointiprosessissa voidaan huomioida paremmin ja joustavammin kuntien ja koulujen erilaiset tarpeet sekä eri tutkintojen tarjoama asiantuntemus mukaanluettuna sosiaalipsykologien monipuolinen osaaminen. Esitys helpottaa pätevien koulukuraattorien rekrytointia kunnissa ja parantaa näin kuraattorien saatavuutta. Suomen sosiaalipsykologit ry pitää tärkeänä, että kuraattorin kelpoisuusehtona jatkossa olisi tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Yhdistys pitää perusteltuna, että soveltuvan koulutuksen taso (korkeakoulututkinto) on edelleenkin määritelty laissa, mutta että viime kädessä työnantaja arvioi työntekijän osaamisen ja koulutuksen soveltuvuuden tehtävään. Suomen sosiaalipsykologit ry kannattaa siis esityksen pyrkimyksiä koskien kuraattorien kelpoisuusehtojen väljentämistä.
LIITE 2 7.10.2016 Lisätiedot Lisätietoja tarvittaessa antaa Suomen sosiaalipsykologit ry:n puheenjohtaja Mia-Marisa Ranta. Mia-Marisa Ranta sosiaalipsykologi (VTM), Suomen sosiaalipsykologit ry:n puheenjohtaja info@sosiaalipsykologit.fi www.sosiaalipsykologit.fi