LINTUINFLUENSSA MATKAILUN UHKANA. Tuija Eerola



Samankaltaiset tiedostot
Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

Suomen suurlähetystö Astana

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Matkailun kehitys

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

JUJUPRIX Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T M I K A E L P E N T I K Ä I N E N

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Vinkkejä hankeviestintään

Käsitteitä ja määritelmiä

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Media ja mainonta 2010 luvulla

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Matkailun kehitys 2016

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Matkailun kehitys

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu , Lasse Krogell

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Kielellinen selviytyminen

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

YHTEENVETO. 1 Matkailutilasto, marraskuu 2016 Rovaniemi. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa Tiivistelmä Mikko Puosi

Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut.

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Design your journey. Matkailuennuste Example: Corporate Brochure / Report cover

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Turvallisuus meillä ja muualla

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

Itämeren itäpuolen media

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

MATKAILUSATSAUKSET Benjamin Donner Maija Pirvola

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA RIIKKA VENÄLÄINEN

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

Kansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio)

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj

Lukijatutkimus Tutkimusraportti Focus Master Oy

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

lehtipajaan! Opettajan aineisto

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

3.4 Juttukentän tiedot

SUOMI EUROOPASSA TUTKIMUS

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Mikä ihmeen Global Mindedness?

LEIKIN VOIMA Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan

Ajankohtaista markkinoilta

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Matkatoimistokysely Venäjällä

Lehdistön tulevaisuus

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen,

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL

Nuoret ja turvallisuus , Eduskunta

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä Jokke Eljala

Nuorten mediankäyttötapoja

Seuran mediaviestintä. Suunnitelmallisuutta tekemiseen

Tottumukset. Tarpeet ja tunteet. Kontekstit. Printti & Digi. Aikakauslehtihetki. Tutkimus. Aikakausmedia & 15/30

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Transkriptio:

LINTUINFLUENSSA MATKAILUN UHKANA Tuija Eerola Opinnäytetyö Marraskuu 2004

JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU 13.11.2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) EEROLA Tuija Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 42 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Salainen saakka LINTUINFLUENSSA MATKAILUN UHKANA Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn ohjaaja AROLA, Esa Toimeksiantaja(t) - Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli tarkastella lintuinfluenssaa Aasiassa ja sen mahdollisia vaikutuksia matkailulle. Lisäksi työssä pyrittiin selvittämään muita matkailuun negatiivisesti vaikuttavia asioita ja vertailemaan niitä ja pyrkiä punnitsemaan, mikä todellisuudessa on uhka matkailulle? Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimustapaa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin mediatutkimus. Tutkimusajankohdaksi määriteltiin 15.1.2004 15.3.2004, jonka aikana seurattiin kahdeksaa lehteä: neljää kotimaista ja neljää ulkomaalaista lehteä. Joitakin lehtileikkeitä otettiin mukaan vielä kesän aikana. Lehtileikkeleitä kerättiin yhteensä 473 kappaletta. Tutkimusaineistoksi valittiin 44 uutista. Työ osoitti, että matkailulla on monia erilaisia uhkia, jotka laajassa mittakaavassa haittaavat matkailua paljonkin. Lintuinfluenssa on vain yksi haitta muiden joukossa. Lintuinfluenssa ei kuitenkaan ollut turisteille niin vakava tauti, kuin esimerkiksi SARS vuosi sitten oli. Matkailijan tulee kuitenkin muistaa tietyt säännöt välttääkseen uhkia. Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että matkailun alalla on monia vakavasti otettavia uhkia. Sitä, alkaako lintuinfluenssa tarttua ihmisiin, ei vielä tiedetä, mutta jos niin käy sitten ollaan aivan erilaisessa, vakavammassa tilanteessa kuin nyt. Avainsanat (asiasanat) Aasia, lintuinfluenssa, matkailu, sanomalehti Muut tiedot

JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC School of Tourism and Services Management DESCRIPTION Date Author(s) EEROLA, Tuija Type of Publication Bachelor s thesis Pages 42 Language Finnish Confidential Title Until BIRD FLU THREAT OF TRAVELLING Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor Mr. Esa AROLA Assigned by Abstract The aim of the Bachelor s thesis was to study bird flu and its influences to travelling, mostly among Asian countries. In addition there was an intention to clarify other negative impacts on travelling and compare those to each other and try to find out what is threat to travelling? The survey was accomplished by a quantitative approach. Method used was media research. Data was collected between 15.1.2004-15.3.2004, from eight newspapers; four domestic and four foreign newspapers. Some articles were collect during summer. The total amount of the articles were 473. Research material was taken 43 news. The research results showed that there are a lot of threats in travelling business, which in wide scale will cause a lot of negative impacts. Bird flu is just one among the others. Bird flu was not so serious disease than for example SARS was a year ago. Travellers should remember some rules avoid threats. It can be noted, that there are a lot of serious threats in travelling business. It can not be known, wheather people will be infected by Bird flu or not, but if it happens, then the situation will be different and more serious than it is now. Keywords Asia, Bird flu, newspaper, travelling Miscellaneous

SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO... 3 2 TUTKIMUSPROSESSI... 4 2.1 Mediatutkimus tutkimusmenetelmänä... 4 2.2 Tutkimusaineiston sisältö ja sen luotettavuus... 5 3 SANOMALEHTI JOUKKOTIEDOTUSVÄLINEENÄ... 6 3.1 Sanomalehden merkitys... 6 3.2 Sanomalehden historia... 7 3.3 Sensuuri... 9 3.4 Sanomalehdet Suomessa... 10 3.5 Aasian sanomalehtikulttuuri... 12 3.6 Sanomalehti nykyään... 13 3.7 Uutistoimistot uutisten välittäjinä... 14 4 MATKAILUN HISTORIA... 15 4.1 Matkailun lähtökohta... 15 4.2 Turismin historia... 16 5 MATKAILUN UHAT... 19 5.1 Luonnonvoimat... 19 5.2 Terrorismi... 20 5.3 Taudit... 20 5.4 Muut uhat... 21 6 KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMINEN MATKAILUSSA... 22 7 AASIA MATKAILUALUEENA... 23 7.1 Aasian matkailun historia... 23 7.2 Vetovoimatekijät... 25 8 LINTUINFLUENSSA... 26 8.1 Espanjantauti, lintuinfluenssan edeltäjä... 26 8.2 Mikä on lintuinfluenssa?... 27

2 8.3 Miksi lintuinfluenssaa pelätään?... 28 8.4 Taudin leviäminen... 30 8.5 Taudin tulevaisuus... 31 9 LINTUINFLUENSSAN VAIKUTUKSET... 32 9.1 Paikalliselle väestölle... 32 9.2 Aasian maille... 33 9.3 Yrityksille... 34 10 MATKAILUN TULEVAISUUS... 35 LÄHTEET... 38

1 JOHDANTO 3 Maailmalla tapahtuu jatkuvasti matkailuun vaikuttavia asioita. Maaliskuun alussa 2003 saatiin lukea lehdistä mm. SARSin etenemistä Aasiassa. Samaan aikaan Irakissa alkoi sota, joka oli aluksi uhkaamassa koko maailmaakin. Tämän vuoden tammikuussa puhkesi uusi tauti, lintuinfluenssa. Aiheen ajankohtaisuus sekä mielenkiintoisuus innoittivat tarttumaan aiheeseen. Työn tarkoituksena on selvittää, ovatko nämä taudit todella uhkana matkailulle, vai vaikuttavatko enemmän muut asiat, kuten sodat ja luonnonkatastrofit? Työssä pyritään myös tarkastelemaan, tekeekö sanomalehdistö ns. kärpäsestä härkäsen, jotta saataisiin lehteä myydyksi. Jälkimmäinen oli huomattavissa, kun aloin tutkia aihetta. Sanomalehdistön antamaa kuvaa tarkastellaan uutisten näkökulmasta. Uutisten vaikutuksista matkailuun haluttiin saada laaja ote. Tutkimusajanjaksoksi määriteltiin 15.1. 30.3.2004. Satunnaisia lehtileikkeleitä otettiin mukaan myös tämän jälkeen aina näihin päiviin asti. Tutkittavaksi lehdiksi valittiin neljä päivälehteä Suomesta: valtakunnallinen Helsingin Sanomat, maakunnalliset Keskisuomalainen ja Etelä - Suomen Sanomat sekä talouteen erikoistunut Kauppalehti. Ulkomaalaisista verkkolehdistä seurattiin myös neljää lehteä: Japan Times:ia, CNN Asia, Straits Times sekä china org- verkkosivuja. Kyseiset lehdet valittiin siksi, että voitaisiin tehdä vertailuja uutisoinnissa Aasian ja Suomen lehdistön välillä sekä lintuinfluenssasta että matkailun alalta yleensä. Myös muita lehtiä seurattiin tutkimusjakson aikana, koska haluttiin ottaa mukaan kaikki mielenkiintoiset lehtileikkeet, joiden avulla saatiin laajennettua näkemystä. Työssä käytetään kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin mediatutkimus. Tutkimusta voidaan pitää selittävänä ja kuvailevana, koska kyseessä on tapaustutkimus. Työssä halutaan saada lukija ajattelemaan matkailun uhkia lintuinfluenssan kautta myös laajemmin.

2 TUTKIMUSPROSESSI 4 2.1 Mediatutkimus tutkimusmenetelmänä Joukkoviestintätutkimus ei ole selkeä tieteenala. Perusajatuksena on ollut kvalitatiivinen tutkimus. Lähtökohtana kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen. Tähän sisältyy ajatus, että todellisuus on moninainen. Tapahtumat muovaavat samanaikaisesti toinen toistaan, ja onkin mahdollista löytää monensuuntaisia suhteita. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 161.). Tähän pyrittiin myös tässä työssä. Haluttiin antaa laajempaa näkemystä matkailun uhista, joista tarkempaan analysointiin otettiin tapaus lintuinfluenssa. Pyrkimyksenä oli löytää tosiasioita ja tarkastella esitettyjä väitteitä. Mediatutkimus oli luontevin tapa tutkimuksen menetelmäksi, koska tutkimuksen tekeminen aloitettiin tammikuun lopussa 2003, jolloin lintuinfluenssasta kerrottiin ensimmäisen kerran. Viime keväänä vaihto-oppilasvuoden aikana, SARS puhkesi Aasiassa. Silloin tuntui, että lehdistö houkutteli lukijoita ostamaan lehden. SARSia paisuteltiin. Nyt haluttiin tutkia, tapahtuuko lintuinfluenssan kohdalla sama asia. Materiaalin kerääminen aloitettiin heti taudin puhjettua. Mediaa on monenlaista: radio, televisio, lehdet. Tutkimuskohteeksi valittiin sanomalehdet, koska sanomalehteen kirjoitetaan harkitummin kuin muihin medioihin. Sanomalehdessä uutiset ovat voimassa vuorokauden, toisin kuin esimerkiksi radiossa, jossa uutista muokataan heti uudemman tiedon tullessa julki. Toinen syy oli se, että aasialaisiin sanomalehtiin päästiin internetin kautta helpommin käsiksi kuin radio- tai televisiotarjontaan. Työssä tutkittiin myös median historiaa ja sen muuttumista kaikkien hyödykkeeksi.

2.2 Tutkimusaineiston sisältö ja sen luotettavuus 5 Osa sanomalehdistä, varsinkin ns. iltapäivälehdet on tarkoitettu enemmän lukijoiden viihdykkeeksi tarkoitettu kuin aamulehdet. Työhön haluttiin tuoda asiapitoisempi aineisto ja siksi valittiin aamulehdet, Helsingin Sanomat, Keskisuomalainen, Etelä- Suomensanomat ja Kauppalehti. Helsingin Sanomat otettiin mukaan sen laajalevikkisyyden vuoksi. Keskisuomalainen on itselleni päivittäinen tietolähde. Etelä-Suomen Sanomat kattaa ison määrän lukijoita ja lehti on helposti saatavissa internetin kautta. Kauppalehden tarjoama taloudellinen näkemys haluttiin ottaa myös mukaan. Ulkomaalaisista lehdistä mukana oli Japan Times. Se on suurilevikkisin lehti Japanissa, joka on kirjoitettu englanniksi. StraitsTimes:a luetaan Malesiassa ja Singaporessa, jossa molemmissa maissa ollaan tarkkoina omasta imagosta. Maat ymmärtävät matkailun merkityksen. CNN Asia on taas yleisimpiä tiedonlähteitä koko Aasiassa. China org web -sivut kertoivat laajasti lintuinfluenssasta. Kaikki nämä lehdet olivat ilmaisia ja luettavissa netissä. Tutkimuksen seurantajaksoksi valittiin 15.1. 31.3.2004. Mielenkiintoisia artikkeleita poimittiin myös tämän jälkeen, mutta intensiivinen kerääminen tapahtui edellä mainittuna aikana. Lehdistä kerättiin kaikki lintuinfluenssaan liittyvät uutiset, kuten myös kaikki matkailuun liittyvät artikkelit. Näin saatiin laajempaa näkemystä työlle. Kaiken kaikkiaan seurantajakson aikana kerättiin 474 artikkelia. Eniten artikkeleita kerättiin helmikuussa, jolloin artikkelien määrä nousi 238:een. Suurinta osaa artikkeleista ei käytetty, koska samat asiat toistuivat useissa lehtileikkeissä. Poimin vain matkailuun liittyvät asiat, joita oli tuona seurantajaksona lehdissä sekä isoimmat lintuinfluenssaa koskevat artikkelit. Näin pyrin karsimaan aineiston kompaktiksi paketiksi alkaessani analysoimaan niitä. Suurin osa poimituista artikkeleista oli aasialaisista lehdistä. Tutkimusta voidaan pitää luotettavana sen laajan aineistomäärän perusteella.

6 3 SANOMALEHTI JOUKKOTIEDOTUSVÄLINEENÄ 3.1 Sanomalehden merkitys Sanomalehti on se kuva ympäröivästä maailmasta, jonka lehti lukijoilleen koko sisällöllään antaa ja jonka toimitus haluaa antaa. Jokainen sanomalehti on joko puolueellisesti sitoutunut tai sitoutumaton, mikä heijastuu sisältöön, materiaalin valintaan, näkökulmiin sekä esitystapaan (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommola 1988, 512.)Kestoviestinnälle, tässä tapauksessa sanomalehdelle tunnusomaista ovat sanomasta jäävä pysyvä jälki sekä sanoman suhteellinen hitaus. Useimmin ilmestyvät lehdet ilmestyvät seitsemän kertaa viikossa eli kerran päivässä. Yöllä painetussa ja aamulla kansalaisille jaetussa lehdessä olevat uutiset eivät välttämättä enää päivällä pidä paikkansa. Uutta tietoa saadaan koko ajan. Esimerkiksi tänä aamuna annettu virheellinen tieto voidaan vielä korjata netissä, radiossa tai televisiossa annetuissa uutisissa, mutta ei sanomalehdessä. Tällöin lukija ehtii muodostaa järkähtämättömän mielipiteensä sanomalehdessä olleen painetun tekstin perusteella, eikä sitä ole enää helppo muuttaa seuraavan päivän lehdessä. Erityisesti vanhemmat henkilöt luottavat eniten painettuun sanaan. Se on entisajoista opittua. Nykyään, yhä kovenevassa kilpailussa myös sanomalehdet kilpailevat lukijoistaan. Esimerkiksi iltapäivälehdet hamuavat samoja lukijoita, lehtien samanlaisesta koostumuksesta huolimatta. Tällöin pelataan lööpeillä, joissa sensaatiomaisempi lööppi myy enemmän. Tämä on huomattu kaupan kassajonossa seistessä. Tässä onkin usein vaarana, että kärpäsestä tehdään härkänen isomman myynnin toivossa. Sanomalehdet edustavat yhtä viestinnän erityistä lajia, nimittäin joukkoviestintää (mass communication). Joukkoviestinnässä viestit lähetetään lukuisille vastaanottajille avoimessa järjestelmässä. Joukkoviestinnän ajatuksena on yleensä osoittaa viesti erottelematta kaikille kansalaisille sillä tavoin kansantajuisesti esitettynä, että erikoistietoja ei viestien ymmärtämiseen tarvita. Tähän vaikuttavat myös mainostajat. Myös heille on myös tärkeää, että mahdollisimman monet lukevat heidän mainoksensa. Mitä suuremmat taloudelliset, poliittiset ja moraaliset intressit ovat kyseessä, sitä voimakkaammin journalismiin

pyrkivät vaikuttamaan sekä ulkopuoliset tahot että journalististen organisaatioiden omat sidosryhmät, kuten mainostajat. (Luostarinen 1996, 53.) Asioita kirjoitetaan sensaationhakuisesti, sillä oikea totuus ei välttämättä möisi niin hyvin. Välillä herää kysymys, tiedetäänkö totuudesta edes tarpeeksi, onko otettu selvää ja onko tutkittu? 7 3.2 Sanomalehden historia Kirjapainon käyttöönotto Euroopassa teki mahdolliseksi lehdistön syntymisen. Ajankohtaisista asioista kertovia uutislehtiä tarvitsivat ennen muuta hallintovirkamiehet ja kauppiaat, joille oli tärkeää tuntea maailman tapahtumia ja kauppasuhteiden kehitystä. Aikaisemmin kauppiaiden ja pankkiirien oli täytynyt pitää itsensä ajan tasalla henkilökohtaisten suhteiden avulla, mikä oli tietenkin vaivalloisempaa kuin samojen asioiden lukeminen lehdestä. (Hemanius 2002, 31. ) Kirjapainotaidon synnyttäminen monien painotuotteiden yhtenä ryhmänä olivat uutislehtiset, joissa usein kuvan havainnollistamana kerrottiin yhdestä huomiota herättävästä tapahtumasta. Uutislehden aiheena saattoi olla vaikkapa luonnonmullistus, sota tai hallitsijanvaihdos. Kuvan ansiosta ne kiinnostivat lukutaidottomiakin (Hemanius 2002, 31.) Ensimmäiset lehdet ilmestyivät jo 1500-luvulla, mutta vasta 1600-luvulle siirryttäessä ne alkoivat ilmestyä säännöllisesti, jopa viikoittain. Tätä ennen lehtiä oli sadan vuoden ajan painettu ja levitetty enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti, kuten markkinoiden ja messujen yhteydessä. Ensimmäiset vakinaisella pohjalla olevat sanomalehdet perustettiin Saksaan, Britanniaan, Hollantiin ja Ranskaan Euroopan kaupan ja siirtomaatoiminnan keskusmaihin. Lehdet välittivät etupäässä ulkomaan uutisia, mutta 1600 luvulla niissä oli jo ilmoituksia, jotka kertoivat lähinnä kauppiaiden tuotteista. (Hemanius 2002, 31.) Sanomalehden historia jaetaan seuraaviin historiallisiin vaiheisiin: 1. Journalismin esimuodot, uutiskirjeet (1500 ) 2. Valistavan ja kasvattavan eliittilehdistön aika (1600 ) 3. Poliittisen ja mielipidelehdistön aika (1750 )

4. Kaupallistuneen lehdistön aika (1850 ) 8 Journalismin esimuodot Sanomalehden esimuodot olivat uutiskirjeitä, joita kauppiaat lähettivät toisilleen. Liikekirjeenvaihdossa tuli tavaksi, että liikemies pani kirjeensä loppuun vaikkapa hintatietoja kotikaupungistaan Venetsiasta ja tietoja Kaukoidän maustesadon näkymistä. Kauppias eli ostamalla sieltä, missä tavara oli edullisinta ja myymällä sitä siellä, missä sitä eniten tarvittiin ja missä oltiin valmiita maksamaan paras hinta. Uutiskirjeiden avulla kauppiaat saivat tietoa kadoista ja sadoista, kulkutaudeista, sodista, hovien tapahtumista, laivavuoroista, hinnoista jne. Näillä kaikilla tiedoilla saattoi olla iso vaikutus kauppiaan taloudelliseen menestykseen, joten oli tärkeää saada asioista tietoa. Liikekirjeiden lopun yleiset talousuutiset saattoivat kiertää kädestä käteen useampienkin tietoon. Ensimmäisten keskieurooppalaisten uutiskirjelehtien levikit olivat vähäisiä, 200 500 kappaletta. Vasta 1600-luvun lopulla päästiin yli 1000 kappaleen levikkeihin. ( Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 510.) Valistavan eliittilehdistön aika, 1600 1700 luvut Kun painetut uutiskirjeet vakiintuivat säännöllisesti ilmestyviksi, ja kun niille annettiin nimi, niistä tuli varsinaisia sanomalehtiä. Lehdistön varhaista vaihetta on luonnehdittu lähinnä valistavaksi ja kasvattavaksi. Varhaisesta lehdistöstä on myös käytetty nimitystä eliittilehdistö, sillä Euroopassa ja Amerikassa vain pieni koulutettu eliitti pystyi hyödyntämään lehtiä. Ruotsi-Suomessa lukeva yleisö oli ruotsinkielistä tai ainakin ruotsia taitavaa säätyläistöä. Lehdet tilattiin aluksi Tukholmasta. Ensimmäinen Suomessa ilmestynyt lehti oli vuonna 1771 perustettu Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Åbo Tidningar. Suomenkielisiä lehtiä alkoi ilmestyä 1820-luvulla. Turun paloon (1827) saakka Turku oli lehdistön keskus, mutta sen jälkeen yliopisto muutti Helsinkiin, joka oli ollut pääkaupunki jo vuodesta 1812. Samalla Helsingistä tuli kulttuurielämän ja myös lehdistön keskus. (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 510.)

Poliittisen ja mielipidelehdistön kukoistusaika 1750 n. 1900 9 Ranskan vallankumouksen jälkeen alettiin huomata, että lehdistö on voimakas poliittinen väline. Sen avulla voitiin kritisoida ja tehdä pilaa kansalaisvapauksien saavuttamisen esteenä olevista taantumuksellisista. Lehdistön avulla voitiin levittää ajatuksia, herättää yhteiskunnallisia liikkeitä, kiihottaa kansaa barrikadeille. Kun lehdistä tuli poliittisen taistelun välineitä, ei tavoitteena ollut neutraali tiedon jakelu, vaan vastustajien lyöminen ja oman asian edistäminen. Ihmisiä opetettiin näkemään asiat tietyltä kannalta. Monesti poliitikko ja toimittaja olivat yksi ja sama henkilö, joka jatkoi parlamentissa käytyä kiivasta sanaharkkaa lehtensä palstoilla. Kaupallinen lehdistö, 1850 Yhdysvalloissa alettiin jo 1830-luvulla perustaa puhtaasti kaupallisia lehtiä. Ne suunnattiin yhä kasvavalle massayleisölle, jonka lukutaito ja sivistys olivat vähäiset. Sanomalehti alkoi hankkia tuloja kaksilla markkinoilla. Ensimmäiset markkinat muodostuvat lehden myymisestä yleisölle (levikki) ja toiset markkinat taas näin syntyneen yleisökontaktin myymisestä mainostajille. Lehti siis hankkii kiinnostavalla sisällöllä ensin itselleen suuren joukon kulutuskykyisiä lukijoita ja sitten myy mainostajille mahdollisuutta kätevästi tavoittaa nuo kuluttajat. Vuoden 1919 perustuslaki takasi painovapauden eikä säädöstä ole muutettu. Toisen maailmansodan vuosina sensuurilaitos perustettiin uudelleen. Ennakkosensuuria ei säädetty, vaan lehtiä valvottiin ohjein ja määräyksin. Käytännössä sensuuri lakkasi rauhan tultua. (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 510.) 3.3 Sensuuri Lehdistön alkaessa politisoitua siihen alettiin soveltaa sensuuria. Erityinen viranomainen tarkasti etukäteen lehtiin tarkoitetut käsikirjoitukset, ja hänellä oli valta kieltää niiden julkaiseminen, tehdä poistoja jne. Painotuotteen julkaisemisesta ilman ennakkotarkastusta saattoi rangaistuksena olla jopa kuolema. Valvontaa yritettiin tosin kiertää. Lehtiä pyrittiin painamaan salaa. Tämän takia lakia muutettiin niin, ettei painatuksessa saanut käyttää laitteita, joiden avulla työ sujui äänettömästi, vaan

10 laitteista tehtiin kovempi äänisiä. Valvonta ja erikoisverotus vaikuttavat jopa lehtien ulkoasuun tavalla, joka ilmenee yhä nykyäänkin. Britanniassa alettiin vuonna 1711 verottaa sanomalehtiä sivumäärän perusteella, jolloin ryhdyttiin painamaan isokokoisia sivuja. (Hemanius 2002, 39.) Lehdistö on joutunut taistelemaan sensuuria vastaan liki koko autonomian ajan. 1800- luvun puoliväliin asti ns. autoritaarinen julkisuus oli voitolla: hallitus ja virkamiehet edustivat oikeita mielipiteitä, eikä yleisiin asioihin puuttuminen kuulunut muille.. Sanomalehdistön tehtävänä oli ennen kaikkea yhteiskunnan johdon hyväksymien asioiden ja arvojen välittäminen (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 485 ) Mikä on tilanne tänään? Lehdillä on suuri valta, mutta niin on myös muilla joukkotiedotusvälineillä esimerkiksi internetillä. Kuka valvoo siellä, missä tiedon tulva on valtaisa? 3.4 Sanomalehdet Suomessa Suomi oli 1800-luvun puolivälissä Länsi-Euroopan maihin verrattuna kehitysmaa sanomalehtien määrän ja levikin suhteen. Otettaessa mukaan myös aikakausilehdet eroa Ruotsiin oli kurottu kiinni vuosisadan taitteeseen tultaessa. Siirryttäessä parin sukupolven yli 1970- ja 1980- luvuille tilanne oli muuttunut. Sanomalehdistön kulutuksessa Suomi oli lähellä kansainvälistä huippua vain Japani ja Islanti edellä. (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 516.) Verrattuna muihin Euroopan rintamaihin Suomi sai kuitenkin ensimmäisen lehtensä varsin myöhään. Varsinainen lukeva yleisö oli Suomessa ruotsinkielistä ja se tilasi mielellään ruotsinkielisiä lehtiä. Turussa ilmestyi ainoa suomalainen sanomalehti. Ulkomaan ja kotimaan uutisia se ei julkaissut, koska se katsottiin kuuluvan pääkaupunkiseudun lehdille. (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 485.) Sanomalehti on suomalaisille jokapäiväinen kulutushyödyke. Sanomalehteä lukevat säännöllisesti liki kaikki yli 12 vuotiaat. Arkisin he käyttävät keskimäärin 40 minuut-

11 tia päivässä ja sunnuntaisin liki 10 minuuttia enemmän sanomalehtien ääressä. Moni seuraa kahta tai useampaakin lehteä. Koko maailmassa Suomi kuuluu johtaviin lehdenlukumaihin. (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 485.) Pohjoismaissa miehet ja naiset lukevat sanomalehtiä yhtä paljon, kun esimerkiksi Ranskassa naiset lukevat mieluummin viikko- ja aikakausilehtiä. (Gustafsson & Kemppainen 2002, 121.) Suomalaiset ovat edelleen lukijakansaa, jopa mahdollisesti lukemisen maailmanmestareita. Olemme UNESCOn tilastoissa kolmen ensimmäisen maan joukossa Norjan ja Japanin kanssa. (Nordenstreng & Wiio 2001, 16.) Jos lasketaan yhteen suomalaisten sijaluvut käytettävissä olevista kansainvälisistä lukemisen tilastoista, saadaan suomalaisille huippulukema. Me kuulumme maailman ahkerimpiin lehden lukijoihin mitattiinpa sitä sanoma- ja aikakausilehtien suhteellisena määränä tai ilmestyneiden lehden numeroiden suhteena asukasmäärään. (Nordenstreng & Wiio 1994, 15.) Intermediatutkimuksen mukaan parhaiten suomalaiset tavoitetaan edelleenkin sanomalehtien ja television avulla. Sanomalehdillä tavoitetaan 12 69 vuotiaista suomalaisista päivittäin 86 %. (Nordenstreng & Wiio 2001, 16.) Mielestäni tämä on todella korkea prosenttiluku ja hämmästyksekseni yhä nuoremmat ovat kiinnostuneet ympärillä tapahtuvista asioista, mikä on erittäin positiivinen asia. Yleisesti vain puhutaan, että tämän päivän nuoriso on televisiokansaa, mutta tämä prosenttiluku osoittaa muuta. Tyypillisintä Suomen lehtirakenteelle on tilaajapohjaisuus. Irtonumeromyynnin osuus sanomalehtien kokonaislevikistä on 12 % ja tilattujen 88 %, mikä eroaa selvästi muista Euroopan maista. Irtonumeromarkkinat ovat kuitenkin hitaasti kasvamassa. (Jyrkiäinen & Savisaari 1994, 55.) Tällä hetkellä Suomessa ilmestyy eniten seitsemänpäiväisiä lehtiä. (Gustafsson & Kemppainen 2002, 119.) Painoviestinnän tuottajia on suuri joukko, joista kukin tuottaa yhtä tai useampaa nimikettä. Sanomalehtien lähes miljardin kappaleen vuosituotanto koostuu kahdestasadasta erinimisestä vuosikerrasta. Kustantajia on kahdeksisenkymmentä, joista eräät ovat varsin suuria kuten Sanoma Osakeyhtiö. (Nordenstreng & Wiio 1994, 15.)

3.5 Aasian sanomalehtikulttuuri 12 Kirjapainotaidon juuret juontuvat Aasiaan. Jo 1300-luvulla ekr. kiinalaiset käyttivät mustetta kirjoittaessaan. Vuonna 49 ekr Kiinassa keksittiin paperi, ja puupainomenetelmää ryhdyttiin käyttämään noin vuonna 1000. Koreassa keksittiin 1400- luvulla vaihtokirjasimet. Pohjois-Aasiassa lähinnä Kiinassa ja Japanissa jopa tuhansia vuosia hallinneet dynastiat kehittävät tiedonvälitystä omiin hallintatarpeisiinsa. Rakennettiin postireittejä ja teitä, ja erilasia hallinnollisia asiakirjoja ja dokumentteja ryhdyttiin painamaan paljon ennen kuin Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa. (Picard 2002, 107 108.) Tämän luulisi johtavan siihen, että Aasian maat olisivat tänä päivänäkin sanomalehden suurkuluttajia, koska perinteitä on, mutta näin ei vain ole. Tosin 1800-luvun lehtiä kaupittelivat kaduilla nuoret lehtipojat, joiden elanto riippui täysin siitä kuinka innokkaasti he jaksoivat tyrkyttää lehtiä ihmisille. Jo tästä irtonumeromyynnistä seuraa, että lehden on joka päivä kehitettävä etusivulleen joku mielenkiinnon väkisinkin vangitseva sensaatio. Kuivat tosiasiat ja asiallinen esitystapa eivät myy, siksi etsittiin jokin tunteita kuohuttava asia ja esitettiin se "kissankorkuisin" kirjaimin kuvan kera (Karvonen 2000) Lukutaidon erot ja monet muut tekijät selittävät myös sitä, miksi sanomalehtien levikit eri puolilla maailmaa eivät ole samanlaisia. Aasiassa on lähes 60 prosenttia maailman väestöstä, mutta vain 42 prosenttia sanomalehdistön levikistä. Aasiassa lukutaito on kolmella neljästä; miehillä 81 prosenttia ja naisilla 67 prosentilla. (Picard 2002, 97.) Suurin este köyhien alueiden viestintäjärjestelmien kehittymiselle on pääoman ja investointien niukkuus. Investointien puute vaikuttaa suoraan siihen, että tiedotusvälineet eivät pääse kehittymään. Toisaalta kasvua hidastaa koko yhteiskunnan taloudellisen toiminnan kehittymättömyys. Ei ole riittävästi lukijoita ja kuulijoita, ei ilmoitusmarkkinoita eikä muidenkaan kaupallisten mediapalveluiden kysyntää. Ja kun ei ole tuloja, ei myöskään voida tarjota laadukasta palvelua. (Picard 2002, 99.) Meillä Suomessa on etuna, että sanomalehtien saatavuus on helppoa. Voimme tilata lehdet kotiin. Toisen vaihtoehtona on se, että ostamme lehdet kioskilta, jossa valikoimat ovat laajat ja sitten on olemassa vielä ilmaisjakelulehdet. Me emme voi

välttyä tiedon tulvalta ja ns. houkutus lehden lukemiseen kasvaa, kun tarjontaa löytyy. Aasiassa päivän lehdet ostetaan kioskeista. 13 Yhteiskunnan kehittyneisyys ja elintaso sekä paikallinen kulttuuri ja historia vaikuttavat paljon viestintäjärjestelmien rakenteisiin, median kattavuuteen ja käyttötottumuksiin. Kolme merkittävintä perusasiaa ovat kuitenkin lukutaito, sähköistymisen taso ja puhelinjärjestelmien kehittyneisyys.( Picard 2002, 96.) 3.6 Sanomalehti nykyään Tänään media on jättiläismäinen järjestelmä, joka on yhä kiinteämmin sidottu teknologiaan ja se käy yhä kaupallisemmaksi. (Luostarinen 1996, 14.) Sananvapauden perusoikeus säännös edellyttää, että kansalaisille muodostuu oikeus vastaanottaa tai olla vastaanottamatta informaatiota. Tämä korostaa kansalaisten oikeutta vapaaseen mielipiteenmuodostukseen. Tämä puolestaan edellyttää monipuolista joukkoviestintää, valinnan mahdollisuutta sekä sitä, että viestinnän vastaanottajalla ei ole pelkästään passiivinen valitsijan rooli hänelle luodusta tarjonnasta, vaan myös mahdollisuus vaikuttaa viestinnän sisältöön. (Pohjolainen 1994, 223.) Tämän voidaan kääntämän niin, että lukijat omalla ostokäyttäytymisellään kertovat lehden tekijöille, mikä heitä kiinnostaa? Mitä he haluavat lehdestä lukea? Kuvilla kerrotaan paljon. Hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa tai voi olla kertomatta. Kuvalla on suuri valta ja siksi valittaessa kuvia lehteen on muistettava vastuu lukijasta. Osuvasti valittu kuvitus täydentää tekstiä ja kertoo oman osuutensa uutisesta. (Inovaara. & Leppäjärvi, 2004.) Kuvat ovat kerronnassa ensisijaisia siksi, että näemme tapahtumat ennen kuin me luemme niistä. Sanallinen selitys tarjoaa tulkinnan kuvista. (Fairclough 1997, 16.) Tämä tuli esiin myös tässä lintuinfluenssa tapauksessa. Media viestitti sekä sanomalehti- että televisio kuvillaan hurjia kanan teurastus kuvia. Tämä myi enemmän kuin pelkästään sanoin kerrottu asia. Esimerkkinä kerron Intian keuhkoruttoepidemiasta, joka kuitenkaan ei ollut epidemia, vaikka niin kerrottiin. Lokakuussa 1994 kerrottiin, että intialaisessa kaupungissa on puhjennut keuhkoruttoepidemia. Parissa päivässä paikallisesta epidemiasta kasvoi

14 yllättäen maailmanlaajuinen uhka. Intiasta tulevia lentomatkustajia ryhdyttiin tarkastamaan Euroopassa ja Aasiassa. Suomalaisille suositeltiin, etteivät he matkustaisi Intiaan. Yleisradion televisiouutisista jäi kuva, että Intiassa raivosi ruttoepidemia, joka hetken uhkasi koko läntistä maailmaa ja jolta juuri ja juuri vältyttiin. Sivuseikaksi jäi, että ruttoa voidaan nykyisin hoitaa menestyksekkäästi antibiooteilla.(kantola 1996, 165.) Esimerkiksi Intian ruttouutisissa näytettiin kuvia sairaalassa makaavista potilaista ja ruumiskärryistä. On hyvin todennäköistä, että yksikään kuvissa esiintyneistä ihmisistä ei ollut ruttopotilas. (Kantola 1996, 168.) Tällä tarinalla haluan vain herätellä lukijaa. Kaikki kuvat eivät välttämättä pohjaudu todellisuuteen tai kyseisen aiheeseen, jonka otsikon alla kuva on. Herää kysymys, onko tämä tapa oikea välittää ihmisille tietoa maailmalla tapahtuvista asioista? Kaupallistuneen sanomalehdistön sisällön kehitystrendeistä tärkein on käynyt ilmi: Lehtien sävyttäminen niin, että ne pystyvät vetoamaan mahdollisemman moneen lukijaan. Tämä pyrkimys on johtanut sellaisen maailmankuvan välittämiseen, jossa kepeä mutta kiinnostava human intrest -aineisto painottuu suhteettomasti; äärimmillään tämä pyrkimys on johtanut räikeään sensationalismiin. Kaupallistumisen vaiheeseen kuuluu myös uutisvälityksen nopeuden maksimoiminen toisinaan luotettavuuden kustannuksella.(hemanius 2002, 59.) Tähän ollaan tultu. Alan kiristynyt kilpailu ja taloudelliset paineet saavat yritysjohdon usein valitsemaan journalismin viihteellisemmän ja skandalismin puolen. (Luostarinen 1996, 57.) 3.7 Uutistoimistot uutisten välittäjinä Kaksi lehdistön kaupallistumisprosessin kehitykseen oleellisesti vaikuttanutta tekijää ovat uutistoimistojärjestelmä (tietotoimistot) sekä mainonnan synty ja kehitys. Uutistoimistojen varhaishistorian merkkimies oli ranskalainen liikemies Charles Havas, joka osti Pariisissa vuonna 1811 perustetun Correspondance Garnier- nimisen toimiston itselleen vuonna 1835. Toimisto levitti tilaajille selostuksia eri lehtien sisällöistä. Uusina keinoina tulivat kysymykseen juuri avatut rautatieyhteydet, lennätin sekä kirjekyyhkyt.(hemanus 2002, 47.) Suomalainen uutisvälitys kehittyi myöhään verrattuna Euroopan muihin maihin. Ensimmäinen suomalainen uutistoimisto, Suomen Sähkösanomatoimisto (STT),

15 syntyi vuonna 1887 yli 50 vuotta maailman ensimmäisen uutistoimiston, ranskalaisen Havasin (perustettu 1835)jälkeen. Kolmen aikakauden kansainvälistä toimistoa, Havas, brittiläinen Reuters ja saksalainen Wolff olivat nekin moneen kertaan ehtineet jakaa keskenään maailman uutismarkkinat ennen suomalaisen toimiston syntyä. (Kivikuru & Rantanen 2001, 135 136.) Kansainvälisesti tarkasteltuna ulkomaanuutisten osuus journalismissamme on erittäin korkea: Suomen uutisvälitys on ollut kautta vuosikymmenten poikkeuksellisen kiinnostunut muusta maailmasta. Suomalaisen uutisvälityksen kiinnostus on suuntautunut samantyyppisiin aiheisiin ja kohteisiin kuin kansainvälisten uutistoimistojen. (Kivikuru & Rantanen 2001, 147.) 4 MATKAILUN HISTORIA 4.1 Matkailun lähtökohta Matkailun historiallisten kysymysten tarkastelu voidaan aloittaa lähes niin kaukaa kuin ihmisiä yleensä on ollut. Ihmisellä on aina ollut halua ja tarvetta liikkumiseen, tosin liikkumisen syyt ovat voineet vaihdella erittäin paljon. Matkailu on erityisesti vapaa-ajan käyttöön yhdistyvää liikkumista, vaikka monet muut asiat ovat voineet olla sen taustalla, esimerkiksi elannon hankkiminen, erilaisten mullistusten alta pakeneminen, sota, katastrofit ja monet muut seikat. Kaj-Veikko Vuoristo määrittelee matkailun seuraavalla tavalla: Matkailu on ihmisten liikkumista ja toimintaa vakinaisen asuin- ja työympäristönsä ulkopuolella. Samalla se on lähtö- ja kohdealueiden välistä vuorovaikutusta, jonka toisena osapuolena ovat matkailijoita palvelevat yritykset ja organisaatiot. (Vuoristo 2003, 15.) Kansainvälinen matkailu on valtion rajat ylittävää matkailua, joka asianomaisen maan näkökulmasta on joko inbound matkailua tai outbound matkailua.

16 KUVIO 1. Matkailun aluesysteemin malli Leiperin (1979) ja Travisin (1989) mukaan. Tässä kuviossa selkiytyy, kuinka monta tekijää ja sitä kautta myös työntekijää on matkailussa mukana. Kansainvälisen matkailijan käsite on YK:n toimesta (1979) määritelty matkan päätarkoituksen mukaan: 1) loma ja vapaa-ajanmatkat 2) työmatkat 3) matkat muista syistä (Vuoristo 2003, 16.) Matkailijat ovat luonnollisesti matkailun keskeisin toteuttaja, pääsubjekti. Tämän ryhmän tarpeista, motiiveista, preferensseistä, ajankäytöstä sekä kuluttajakäyttäytymisestä viime kädessä pääosin riippuvat matkailun määrät ja muodot. (Aho 1998, 222.) 4.2 Turismin historia Englannin kielen sana turismi näyttää vakiintuneen 1700 1800- luvun vaihteen tienoilla. Turismilla tarkoitettiin sitä, että kuljettiin katselemassa paikkoja, oltiin turisteja. Matkailun luonteessa oli tuohon aikaan nähtävissä jo selkeitä muutoksia,

17 joiden tuloksena alettiin käyttää ilmaisua turismi. Turismin käytön lisääntyminen johtui uusien väestöryhmien tulosta matkailuun. (Aho 1998, 9.) Enää matkustelu ei ollut vain ylhäisön harrastus, vaan mukaan tuli myös iso väestöryhmä, työläiset. Matkailun demokratisoituminen eli todellisuudessa massoittuminen alkoi silloin, kun vähävaraisetkin kansankerrokset tulivat junankäyttäjiksi 1830 40luvuilla. Turismi on lähtemistä, tulemista ja kaukokaipuuta lukemattomia ihmisiä yli kulttuuristen ja valtiollisten rajojen liikuttava voima. Se on yli vuosisadan laajasti edistänyt kulttuurien välistä kanssakäymistä ja uusien tapojen ja perinteiden oppimista sekä niiden kunnioituksen opettelemista. Nämä asiat rakentavat ihmisten maailmankuvaa ja luovat pohjaa suvaitsevaisuudelle. (Ahtola 2003, 34.) Junamatkailua on pidetty turismin leviämisen tärkeänä edellytyksenä. Pelkkä tekninen keksintö ei kuitenkaan riitä; etäisyyden ylittämiseen vaikuttaa olennaisesti paitsi kyky myös tunne motiiveista (loma, opinhalu, tms.), tiedoista (matkailuesitteet, yleinen tietämys) ja matkailukyvystä liikkua. Nämä tekijät voivat koostua matkailuun liittyvistä tekniikasta (juna, laiva, lentokone) tai taloudellis-sosiaalisista tekijöistä (yleinen vaurastuminen, valtioiden valuuttapolitiikka, turismi elinkeinona ). (Kostiainen 1994, 20.) Ensimmäisen maailmansodan jälkeen tuli yksityisautoilun vuoro demokratisoida matkailua, ja 1950-luvulla alkoi sama muutos ilmailussa. Kaikissa näissä vaiheissa yhteiset piirteet olivat matkojen suhteellinen halventuminen, käyttäjäkunnan voimakas kasvu ja ennen muuta käyttäjäkunnan sosiaalisen taustan laajentuminen varakkaimmista kansankerroksista kohti tavallista kansaa. (Aho 1998, 9.) Turismi ja erityisesti massaturismi ovat kuitenkin lähinnä 1900 luvun matkailuun liittyviä käsitteitä. Selvemmin teollisesta turismista voidaan puhua ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja vielä erityisemmin 1950-luvulta lähtien. (Aho 1998, 11.) Nykyään1900-luvun lopun yksi tyypillinen turismiin ja suurten joukkojen matkailuun liittyvä erityispiirre on valtavan suurten huvittelu- ja lomanviettokeskusten synty. Varsinaisen matkailun eli turismin keskeinen voimavara on vapaa-aika. Varsin lyhyessä ajassa ne ovat yleistyneet ja pidentyneet vuosilomat ovat luoneet kehittyneisiin maihin suuren potentiaalisen matkailijoiden joukon. Tämä yleistyi toisen maailmansodan jälkeen.