Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA

Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA Pääesikunta, henkilöstöosasto, 2008

Alkusanat Sotilaallisen valmiuden ylläpito ja tarvittaessa alueellisen koskemattomuuden turvaaminen asettavat vaatimuksia puolustusvoimien palkatun henkilöstön toimintakyvylle. Ammattisotilaan on lakisääteisesti ylläpidettävä tehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa. Vaikka nykyaikainen sodankäynti on teknistynyt, eivät taistelukentän vaatimukset sotilaan toimintakyvylle ole viimeisimpien tutkimusten valossa muuttuneet. Edelläesitetyt vaatimukset muodostavat peruslähtökohdan sotilaan fyysisen toimintakyvyn arvioimiselle. Sodan ajan joukkojen suorituskyvylle on asetettu omat vaatimuksensa: Tuotettujen sodan ajan joukkojen on kyettävä säilyttämään taistelukuntonsa vähintään kahden viikon mittaisen jatkuvan taistelukosketuksen ajan sekä sen lisäksi pystyttävä vielä keskittämään kaikki voimavaransa 3-4 vuorokauden ratkaisutaisteluihin. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen perustuvat niihin vaatimuksiin, joita joukon suorituskyky kullekin omassa sodan ajan tehtävässään asettaa. Liikunnan harrastaminen on tärkeä osa terveitä elämäntapoja. Hyvällä fyysisellä kunnolla on useissa tutkimuksissa todettu olevan positiivinen yhteys yksilön terveyteen ja sen ylläpitämiseen. Hyvän fyysisen kunnon omaavalla palkatulla henkilöstöllä on edellytykset jaksaa työssä ja toteuttaa motivoivaa koulutusta. Sotilaskouluttajan tulee omalla esimerkillään kyetä toimimaan mallina varusmiehille ja muille kohderyhmille sekä sodan- että rauhanajan työssään. Liikuntakipinän sytyttäminen toiseen edellyttää omaa esimerkkiä sekä positiivista asennoitumista liikuntaa ja aktiivista elämäntapaa kohtaan. Erityisen haasteen muodostaa puolustusvoimien siviilihenkilöstö, joka edustaa lähes puolta puolustusvoimien henkilöstövahvuudesta. Siviilihenkilöstö on keskimäärin sotilashenkilöstöä iäkkäämpää ja heidän kuntotasonsa on alhaisempi. Siksi siviilien terveyteen liittyvät riskitekijät ovat sotilaita korkeammat. Toisaalta he ovat kuntotestauksen sekä liikuntaneuvonnan keskeinen kohderyhmä. Tämä Puolustusvoimien Kuntotestaajan Käsikirja sisältää fyysisen toimintakyvyn ja terveyskunnon seurantaan liittyviä käsitteitä, testisisältöjä, tulosten käsittelyyn, palautteen antamiseen, harjoittelun ohjelmointiin sekä motivointiin ja turvallisuuteen liittyviä ohjeita. Käsikirjassa ei käsitellä kenttäkelpoisuuden arvioimista, vaan se täydentää Pääesikunnan henkilöstöosaston hallinnollisen määräyksen Palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuus ja fyysinen työkyky linjauksia fyysisen työkyvyn seurannasta ja ylläpidosta. Kuntotestaajan käsikirja on laadittu yhteistyössä UKK-instituutin, Jyväskylän yliopiston sekä Liikuntatieteellisen Seuran kanssa palvelemaan ja yhtenäistämään puolustusvoimien palkatun henkilöstön kenttäkelpoi-

suuden ja fyysisen työkyvyn testaajakoulutusta sekä testausta. Käsikirjan on toimittanut liikuntasuunnittelija Kai Pihlainen (Pääesikunta, henkilöstöosasto). Kirjoitustyöhön ovat lisäksi osallistuneet majuri Matti Santtila (Pääesikunta, henkilöstöosasto), liikunnanohjaaja Seppo Tiainen (Pääesikunta, koulutusosasto) ja kapteeni Mauno Rintakoski (Läntisen maanpuolustusalueen esikunta). Edellämainittujen lisäksi käsikirjan valmistelutyöhön on erinäisissä tilaisuuksissa osallistunut laaja joukko puolustusvoimien liikunta-alan osaajia. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 4 (41)

1 YLEISTÄ KUNTOTESTAUKSESTA 7 1.1 KÄSITTEITÄ 7 1.2 TESTAUKSEN TAVOITTEET 7 1.3 PUOLUSTUSVOIMIEN PALKATUN HENKILÖSTÖN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TESTAAMINEN 8 1.4 VARUSMIESTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TESTAAMINEN 8 1.5 RESERVILÄISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TESTAAMINEN 8 2 KUNTOTESTAUKSEN LAATU 10 2.1 TESTAUSTOIMINNAN TURVALLISUUS 10 2.2 TESTAAJIEN PÄTEVYYS 11 2.3 TESTITILAN VAATIMUKSET, LAITTEISTO JA VALVONTA 12 2.4 TESTIEN YHDENMUKAINEN SUORITTAMINEN 12 2.5 KUNTOTESTAUSTAPAHTUMAN KULKU 12 3 VALMISTAUTUMINEN KUNTOTESTAUKSEEN 13 3.1 ETUKÄTEISINFORMAATIO 13 3.2 RISKIKARTOITUS 13 3.3 VALMISTAUTUMISOHJEET 14 3.4 ENNAKKOKYSELY 15 3.4.1 Johtopäätökset ennakkokyselystä 15 3.4.2 Lepoverenpaineen mittaaminen 16 3.4.3 Kuntotestauksen turvallisuusedellytykset 16 3.4.4 Kuntotestausta rajoittavat tai estävät tekijät 17 3.5 KUNTOTESTIEN TURVAMÄÄRÄYKSET 17 3.6 POIKKEUSTILANNESUUNNITTELU JA ENSIAPUVALMIUS 21 4 TESTAUSTAPAHTUMA 22 4.1 TOIMINTA TESTAUKSEN AIKANA 22 4.2 TESTITULOSTEN LASKENTA, TULKINTA JA PALAUTE 22 5 LIIKUNTA-, RAVINTO- JA TERVEYSNEUVONTA 24 5.1 LIIKUNTA-, RAVINTO JA TERVEYSNEUVONNAN OHJELMOINTI 24 5.2 LIIKUNNAN TERVEYSVAIKUTUKSET 26 5.3 YLEISET KUNTO- JA TERVEYSLIIKUNTASUOSITUKSET 27 5.4 KESTÄVYYSHARJOITTELU 29 5.5 LIHASKUNTO- JA VOIMAHARJOITTELU 33 5.6 LIIKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA 37 6 TIETOSUOJAAN LIITTYVÄT KYSYMYKSET KUNTOTESTAUKSESSA 38 6.1 HENKILÖTIETOLAKI 38 6.2 LAKI YKSITYISYYDEN SUOJASTA TYÖELÄMÄSSÄ 40 PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 5 (41)

LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 3.1 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8.1 Liite 8.2 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Määritelmiä Kuntotestausprosessin kulku Kuntotestauksen etukäteisinformaatio Terveydentilan riskikartoitus maksimaalista kestävyystestiä varten Ennakkokysely kuntotestiin saapuvalle (lomake) Lepoverenpaineen mittaaminen Kuntotestauksen turvallisuusedellytykset Kuormittuneisuuden arviointi testin aikana (Borg) Palkatun henkilöstön kestävyystestit Palkatun henkilöstön lihaskuntotestit Kuntotestien viitearvotaulukot Kuntoindeksin määrittäminen Kenttäkelpoisuuden määrittäminen SÄHKÖISET LIITTEET Kuntotestien koulutuskortit Kuntotestien viitearvotaulukot Kuntotestien ja palvelusammuntojen tuloskortit Painoindeksin määrittämistaulukot Poikkeustilannesuunnittelu PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 6 (41)

PUOLUSTUSVOIMIEN KENTTÄKELPOISUUDEN JA FYYSISEN TYÖKYVYN TESTAUS 1 YLEISTÄ KUNTOTESTAUKSESTA 1.1 Käsitteitä Toimintakyky on kokonaisuus, joka koostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja eettisestä osatekijästä. Toimintakyvyn käsitteellä kuvataan sekä yksilön että joukon kokonaisvaltaista valmiutta selviytyä kaikista tehtävistä ja olosuhteista. Työkyky perustuu toimintakykyyn, jolla selviydytään työn ruumiillisista, henkisistä, sosiaalisista ja eettisistä vaatimuksista yli- tai alikuormittumatta tai ylen määrin väsymättä. Yksilön fyysinen toimintakyky on muun muassa kykyä tehdä kuntoa ja taitoa vaativaa lihastyötä. Fyysinen kunto muodostaa yhdessä motoristen taitojen kanssa fyysisen toimintakyvyn, joka on kiinteässä yhteydessä psyykkiseen toimintakykyyn ja motivaatioon. Fyysinen kunto koostuukin fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueista, joita ovat muun muassa kestävyys, voima ja nopeus. Fyysinen työkyky koostuu seuraavista osa-alueista: hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminta, tuki- ja liikuntaelinten toiminta (esimerkiksi lihasten voima, kestävyys ja nopeus) sekä hermoston toiminta, josta riippuvat muun muassa liikesujuvuus, ketteryys ja tasapaino. Fyysistä työkykyä ja fyysistä kuntoa voidaan fysiologisin perustein pitää samoina käsitteinä. Fyysinen työkyky voidaan määritellä myös laajemmin työn fyysisten vaatimusten ja työntekijän fyysisten voimavarojen sekä terveydentilan perusteella. Kenttäkelpoisuus tarkoittaa yksilön fyysistä kuntoa ja ampumataitoa sekä taitoa liikkua kaikissa taistelukentän oloissa tehtävän mukaisesti varustettuna eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Henkinen kunto on tärkeä sotilaan suorituskykyyn vaikuttava ominaisuus, joka ilmenee sitkeytenä, peräänantamattomuutena, rohkeutena ja voitontahtona. Kuntotestaajan käsikirjassa käsitellyt keskeisimmät käsitteet on määritelty liitteessä 1. 1.2 Testauksen tavoitteet Kenttäkelpoisuuden ja fyysisen työkyvyn seurannan tärkein merkitys testattavalle on häntä itseään koskevan tiedon tuottaminen. Liikunnan moninaiset terveysvaikutukset on osoitettu useilla tutkimuksilla. Vuosittain suoritetut kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa testattavalle hyvän kuvan hänen terveydentilastaan, nykykunnostaan sekä kehityksen suunnasta. Pitkäaikaisen kuntoseurannan keinoin voidaan ennaltaehkäistä työkyvyttömyyden uhkaa, mikäli fyysisen kunnon heikkenevään suuntaan reagoidaan riittävän ajoissa. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 7 (41)

Seurantajärjestelmän piiriin tulevan uuden työntekijän kannalta ensimmäisen kuntotestin tehtävänä on testattavan fyysisen työkyvyn lähtötason arvioiminen. Testaajan tulee varmistaa, että työntekijä on käynyt lääkärintarkastuksessa ennen testiä ja että työntekijä on saanut lääkäriltä luvan osallistua fyysistä kuntoa arvioiviin testeihin. Fyysisen työkyvyn lähtötason arvioinnin perusteella työntekijälle voidaan antaa harjoitussuosituksia. Suositusten avulla työntekijä voi ylläpitää fyysistä toimintakykyään palvelusaikana liikunnan keinoin sekä kehittää kuntoaan omatoimisesti vapaaajallaan. Seurantajärjestelmä tukee myös työterveydenhuoltoa tuottamalla tietoa työntekijän terveydentilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Henkilön terveyttä ja työkykyä arvioivia seulontamenetelmiä ovat ennakkokysely, riskikartoitus ja esimerkiksi verenpaineen mittaus. Seulonnan perusteella henkilöt ohjataan tarvittaessa tarkempiin lääkärintutkimuksiin. Terveysriskien minimoimisen sekä testaajan oikeusturvan kannalta testien ennakkovalmistautumiseen liittyvät toimenpiteet on toteutettava aina huolellisesti. Seurantajärjestelmän avulla voidaan osoittaa liikunta-aktiivisuuden vaikutukset fyysiseen suorituskykyyn. Lisäksi oikeilla liikuntasuosituksilla ja kannustavalla asenteella voi testattavalle muodostua korkea motivaatio omatoimiseen liikuntaan. 1.3 Puolustusvoimien palkatun henkilöstön fyysisen toimintakyvyn testaaminen Puolustusvoimalaki luo vaatimuksen puolustusvoimien palkatun henkilöstön toimintakyvyn ylläpitämiselle. Toimintakykyvaatimuksien toteutumista seurataan Pääesikunnan henkilöstöosaston hallinnollisen määräyksen Palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuus ja fyysinen työkyky mukaisesti. Fyysisen työkyvyn ja kenttäkelpoisuuden henkilöstöhallinnolliset vaikutukset kuvataan Puolustusvoimien henkilö- ja urasuunnittelua koskevassa hallinnollisessa määräyksessä, josta vastaa Pääesikunnan henkilöstöosasto. 1.4 Varusmiesten fyysisen toimintakyvyn testaaminen Varusmiesten fyysisen toimintakyvyn seuranta sekä siitä tehtävät johtopäätökset ovat erityisen tärkeitä fyysisen kuormituksen säätelylle sekä koulutusmenetelmien kehittämiselle. Varusmiesten fyysisen kunnon arviointi on ohjeistettu Pääesikunnan henkilöstöosaston hallinnollisessa määräyksessä Asevelvollisten fyysinen koulutus ja liikuntakasvatus. Kuntotestaukseen liittyvää ohjeistusta on lisäksi Liikuntakoulutuksen käsikirjassa 2. 1.5 Reserviläisten fyysisen toimintakyvyn testaaminen Reserviläisten fyysisen toimintakyvyn sekä elintapojen seuranta on puolustusvoimien fyysisen koulutuksen eräs mittari ja osa palautejärjestelmää. Tulokset osoittavat välillisesti, millaisia vaikutuksia varusmiespalveluksen aikaisella fyysisillä harjoituk- PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 8 (41)

silla sekä liikuntakoulutuksella on ollut reserviläisten suorituskykyyn ja asenteisiin. Reserviläisten kuntomittauksilla määritetään asevelvollisuusjärjestelmän toimivuutta fyysisen toimintakyvyn näkökulmasta. Reserviläistutkimusten perusteella voidaan arvioida myös noin 30 -vuotiaan suomalaismiehen yleistä terveydentilaa ja fyysistä toimintakykyä. Reserviläisten kuntotestauksessa menetelminä käytetään samoja testejä kuin palkatun henkilöstön fyysistä työkykyä määritettäessä. Reserviläisten testitulokset sekä kuntoindeksi lasketaan puolustusvoimien siviilihenkilöstön viitearvoilla. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 9 (41)

2 KUNTOTESTAUKSEN LAATU Palkatun henkilöstön fyysisen toimintakyvyn seurannalla on tärkeä merkitys puolustusvoimille. Sotilaalla toimintakyky vaikuttaa uralla etenemiseen muun muassa ylennettäessä tai määrättäessä kansainvälisiin tai muuten vaativiin tehtäviin. Rauhanajan työkyvyn lisäksi henkilöstön tulee ylläpitää fyysistä toimintakykyään tasolla, josta se voidaan tarvittaessa kohottaa nopeasti vastaamaan nykyaikaisen sodankäynnin vaatimuksia. Turvallisuus, luotettavuus ja eettisyys ovat testaustoiminnan tärkeimmät arvioitavat kriteerit. Edellä mainitut tekijät on otettava aina huomioon testimenetelmien valinnassa, tiedonsiirrossa sekä testausvälineiden ja testitilanteen valvonnassa. Toimintakyvyn arvioimisen tulee olla luotettavaa ja eettisesti hyväksyttävää, jotta tuloksia voidaan verrata puolueettomasti ja tasapuolisesti. Tulosten on oltava keskenään vertailukelpoisia sukupuolesta, henkilöstöryhmästä, ryhmäkoosta, alueesta tai mittausten suoritusvuodesta riippumatta. Testausjärjestelmän tunnuspiirteitä puolustusvoimissa ovat sisäinen koulutus, yhtenäinen ohjeistus, vakioitu testipatteristo, oma testauskalusto ja sen säännöllinen huoltaminen sekä kalibrointi. Testausjärjestelmän seuranta ja kyselyt toimivat laadun toteutumisen arviointivälineinä ja luovat pohjan järjestelmän kehittämiselle. Yksittäisen testaajan toiminta heijastaa koko seurantajärjestelmän laatua - sen turvallisuutta ja luotettavuutta. 2.1 Testaustoiminnan turvallisuus Puolustusvoimien kuntotestauksen lähtökohtana on, että testeihin osallistuu terveet tai lääkäriltä luvan saaneet henkilöt. Testaajan on aina varmistettava, että testattava on terve tai hänellä on lääkärin myöntämä lupa osallistua testeihin. Testattava vastaa siitä, että hän antaa totuudenmukaisen tiedon terveydentilastaan tai että hänellä on testin suorittamiseen lääkärin lupa. Kuntomittausten turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Useiden tutkimusten perusteella on arvioitu, että maksimaaliseen suoritukseen tähtäävissä kuntotesteissä kuolemaan johtavan komplikaation todennäköisyys kuntotestin aikana tai välittömästi testin päättymisen jälkeen on enintään 0,01 %. Submaksimaalisissa testeissä riski on vielä alhaisempi. (ACSM 2000). Fyysisen toimintakyvyn testeihin osallistuu myös vähän liikuntaa harrastavia, ylipainoisia ja keskimääräistä heikommassa kunnossa olevia henkilöitä. Heille fyysiseen kuormitukseen liittyvien terveydellisten haittojen vaara on suurempi. Toisaalta terveysongelmistaan huolimatta tai juuri niistä johtuen he myös hyötyvät fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä muita enemmän. Testien turvallisuutta voidaan parantaa noudattamalla laadittuja ohjeita sekä perehtymällä testaustoiminnan sisältämiin turvallisuusriskeihin, niiden tunnistamiseen sekä hallintaan. Tässä käsikirjassa käsitellään testaustoiminnan turvallisuutta useaan PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 10 (41)

eri otteeseen. Ohjeistus käsittää pääasiassa riskien ennaltaehkäisyä, mutta testaajan tulee myös ylläpitää valmiuksiaan ryhtyä ripeästi toimenpiteisiin terveyttä vaarantavassa poikkeustilanteessa testin aikana ja myös testin jälkeen. Tapaturman sattuessa testaajan kyky toimia riippuu hänen ylläpitämistään valmiuksista. 2.2 Testaajien pätevyys Kenttäkelpoisuutta ja fyysistä työkykyä arvioivia testejä (kestävyys- ja lihaskuntotestit) saavat puolustusvoimissa johtaa vain Pääesikunnan henkilöstöosaston järjestämän testaajakurssin hyväksytysti suorittaneet henkilöt. Vuodesta 2005 lähtien testaajakoulutusta on annettu sotilasliikuntakurssilla 6. Testaajaoikeus myönnetään näyttökokeissa osoitetun osaamisen perusteella. Valtuutetut testaajat saavat kurssin hyväksytysti suoritettuaan testaajaoikeus-todistuksen. Oikeus kirjataan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään kohtaan henkilön erityistiedot (koodi 715, oikeus toimia fyysisen kunnon testaajana). Terveys- ja liikunta-alan peruskoulutus on eduksi testaustoiminnassa. Joukko-osaston komentaja nimeää toimintakäskyssä vuosittain testaajapätevyyden omaavista ne, jotka johtavat ja ottavat vastaan testisuorituksia. Joukko-osaston testaustoimintaan nimettävä johtaja vastaa testitilojen turvallisuudesta, laiteturvallisuudesta, mukaanlukien kalibrointien yhteydessä tapahtuvat kuljetukset. Testaustoiminnan johtaja vastaa myös uusien testaajien sekä muiden toiminnasta vastaavien perehdyttämisestä tehtäviinsä. Kokeneet testaajat tai liikuntakasvatusupseerit perehdyttävät uuden testaajan ennen testausvastuun siirtämistä. Testaaja tutustutetaan paikallisiin testiolosuhteisiin ja -välineistöön. Lisäksi hänelle kerrataan johdetusti testausmenetelmät ja tietojärjestelmien käyttö. Testaajat ylläpitävät taitojaan säännöllisellä, vuosittaisella testaustoiminnalla tai osallistumalla täydennyskoulutukseen. Testien laadukas toteutus edellyttää, että testaajat - tietävät tarkasti kunkin testin tarkoituksen ja teknisen suoritustavan, - osaavat seuloa testattavista ne, joille testaus voi aiheuttaa terveydellistä vaaraa ja ohjata heidät lääkäriin suorittamaan terveystarkastukseen ennen testausta, - hallitsevat testisuoritusten ja olosuhteiden vakioinnin, - hallitsevat testien keskeyttämiskriteerit, - tietävät ja tulosten tulkinnan toimintakyvyn ja terveyskuntokäsitteen periaatteiden mukaisesti, - osaavat aloittaa hätäensiapu-toimenpiteet tunnistamiensa oireiden perusteella, - osaavat tuottaa testituloksia hyödyntäen yksilöllisen, turvallisen ja toteuttamiskelpoisen liikuntaohjelman. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 11 (41)

2.3 Testitilan vaatimukset, laitteisto ja valvonta Testitilan olosuhteita ja laitteistoa koskevat tarkemmat ohjeet on määritelty Pääesikunnan henkilöstöosaston hallinnollisessa määräyksessä Palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuus ja fyysinen työkyky. Pääesikunnan henkilöstöosaston koulutussektori ohjaa testiasemien laadunvalvontaa. 2.4 Testien yhdenmukainen suorittaminen Testaustoiminnassa on pyrittävä yhdenmukaisuuteen, koska testitapahtumien vakioiminen lisää tulosten luotettavuutta ja vertailtavuutta. Keskeisiä vakioitavia tekijöitä ovat itse testisuorituksen lisäksi muun muassa testivälineistö, testien ajankohta ja suoritusjärjestys, ruokailu, lämmittely, testien harjoittelu tai kokeilu ennen testausta, suoritusohjeiden antaminen ja testattavien kannustus. Kestävyyden ja lihaskunnon testaus samana päivänä on mahdollista vain poikkeustilanteissa. Mikäli kestävyys ja lihaskuntotestit suoritetaan 3 4 päivän sisällä toisistaan, tulisi kestävyystestin edeltää lihaskuntotestiä. Lihaskuntotesteistä palautuminen kestää 2 3 päivää. Mittausten ja lihaskuntotestien suoritusjärjestys on aina seuraava: 1. painon ja pituuden sekä vyötärön ympäryksen mittaaminen 2. puristusvoima 3. istumaannousu 4. etunojapunnerrus 5. toistokyykistyminen. Lihaskuntotestien eri osioiden välille on varattava palautumisaikaa 5 10 minuuttia. 2.5 Kuntotestaustapahtuman kulku Kuntotestauksessa on pidettävä mielessä, että se ei toimintana ole ainoastaan kuntotestin tekemistä. Kuntotestausta edeltävillä sekä testinaikaisilla toimenpiteillä optimoidaan testien turvallisuuteen ja luotettavuuteen liittyviä tekijöitä. Testitulosten perusteella testatulle tulee antaa palaute ja ohjeet jatkotoimenpiteille, sillä tavoitteena on liikunta-aktiivisuuden edistäminen. Itse testi on useimmiten kestoltaan lyhyempi, kuin sen edellyttämät valmistelut sekä sitä seuraavat toimenpiteet. Testaustapahtuman kulku on esitetty työnkulkukaaviona liitteessä 2 sekä yksityiskohtaisemmin seuraavissa kappaleissa. Testaustapahtuman kulku on ohjeellinen malli. Sen toteuttaminen puolustusvoimien fyysisen työkyvyn ja kenttäkelpoisuuden testauksessa on sellaisenaan monissa tilanteissa vaikeaa. Testaustapahtuman kulkumallia on kuitenkin pyrittävä soveltamaan koko seurantajärjestelmään. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 12 (41)

3 VALMISTAUTUMINEN KUNTOTESTAUKSEEN 3.1 Etukäteisinformaatio Etukäteisinformaation tarkoituksena on rajoittaa testeihin osallistuvat terveisiin sekä niihin henkilöihin, joilla terveydellisestä rajoitteesta huolimatta on lääkärin lupa osallistua. Kuntotesteihin osallistuvia on ohjeistettava heidän velvollisuudestaan ilmoittaa työterveyshuoltoon mahdolliset kuntotestausta rajoittavat tekijät. Terveydellisistä rajoitteista huolimatta osallistuvien henkilöiden on osoitettava lääkäriltä saatu lupa testiin osallistumiselle. Maksimaalisia testejä suoritetaan ilman terveydenhuollon hälytysvalmiutta vain terveille testattaville. Etukäteisinformaatiolla annetaan lisäksi vastauksia kysymyksiin mitä, missä, milloin ja miksi heidät testataan, mihin tuloksia käytetään sekä kuka saa tulokset käyttöönsä. Testattaville selvitetään mittauksissa käytettävien testien luonne: kuinka rasittavia testit ovat, mitä taidollisia vaatimuksia testit sisältävät sekä mikä on testien tarkoitus. Hyvin suunnitellulla etukäteisinformaatiolla lisätään testattavan luottamusta ja motivaatiota osallistua testaukseen sekä vähennetään testaukseen liittyviä mahdollisia pelkoja ja ennakkoluuloja. Kuntotesteihin osallistuville on tiedotettava seuraavat asiat: - mitä fyysisellä kunnolla/toimintakyvyllä termeinä tarkoitetaan - millaisia ovat fyysisen kunnon/toimintakyvyn testit - mikä on testauksen tavoite - miten henkilö hyötyy kunnon testauksesta - miten testiin valmistaudutaan - mahdolliset kuntotestin osallistumiseen liittyvät rajoitteet (kohdat 3.2 ja 3.4) - riskikartoitus - ennakkokyselyn tulkinta - muut terveydentilaan vaikuttavat tekijät - miten testausten turvallisuudesta on huolehdittu (kohdat 3.5 ja 3.6) - miten yksilön tietosuojasta ja yksityisyydestä on huolehdittu - mikä on osallistumisvelvollisuus: - siviileille osallistuminen on vapaaehtoista, - reserviläisille osallistuminen on vapaaehtoista, - sotilailla osallistuminen perustuu palvelusvelvollisuuteen. Etukäteisinformaatioon liittyvä ohjeistus on esitetty liitteessä 3. Ohjetta ei voi hyödyntää sellaisenaan, mutta sitä soveltamalla voidaan laatia riittävät perusteet sisältävä tiedote suunnitellusta kuntotestaustapahtumasta. 3.2 Riskikartoitus 45 vuotta täyttäneen sotilaan tulee tehdä terveydentilansa riskikartoitus aina ennen maksimaalista kestävyystestiä. Riskikartoitusta suositellaan myös tätä nuoremmille PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 13 (41)

ikäluokille. Riskikartoitus tehdään etukäteisinformaation yhteydessä ennen testiajan varaamista, jotta riskiryhmään kuuluvien testiturvallisuutta voidaan parantaa. Riskikartoitukseen käytetään liitteenä 3.1 olevaa lomaketta. Kartoituksen perusteella riskiryhmään kuuluvia henkilöitä velvoitetaan ilmoittamaan kohonneesta riskistä testin johtajalle sekä tarvittaessa heidän on käytävä lääkärintarkastuksessa varmistamassa, että testi yleensä voidaan toteuttaa. Mikäli kartoituksessa ilmenee kohonnutta riskiä kestävyystestin suorittamiselle, on joukko-osaston (vast) terveysaseman tällöin oltava tietoinen asiasta ja kahden minuutin hälytysvalmiudessa. Hälytysvalmiudessa olevalta terveydenhuollon ammattilaiselta edellytetään defibrillaattorin käyttötaitoa. Mikäli edellämainittuja toimenpiteitä ei voida järjestää, on riskiryhmään kuuluvan henkilön kestävyystesti suoritettava sellaisessa testipaikassa, jossa valmius voidaan toteuttaa. Maksimaalisen testin suorittamisen riski on kohonnut, kun henkilöllä toteutuu kaksi tai useampi seuraavista riskitekijöistä: - lähisuvun sydän- ja verisuonisairauksien sukurasite (oma sisarus, vanhempi, lapsi sairastunut tai kuollut seuraaviin sairauksiin: vaikea sydänsairaus, sydäninfarkti, ohitusleikkaus, sydämen siirto, oletettu tai tiedossa oleva sydänperäinen kuolema alle 55 -vuotiaana) - säännöllinen tupakointi (tai kulunut alle puoli vuotta lopettamisesta) - lääkärin toteama korkea verenpaine (yläpaine 140 tai alapaine 90) - lääkärin toteama korkea kolesteroli (seerumin kokonaiskolesteroli yli 5,2 mmol/l tai HDL kolesteroli alle 0,9 mmol/l, tai LDL kolesteroli yli 3,4 mmol/l) - passiivinen elämäntapa (etupäässä istumatyötä, eikä säännöllistä vähintään kohtuukuormitteista liikuntaharrastusta) - korkea veren sokeriarvo (glukoosi 6,1 mmol/l) - Merkittävä ylipaino (BMI 30). Riskikartoituksessa selvitettäviä yksittäisiä terveydentilatietoja ei tarvitse kertoa kuntotestin johtajalle tai testaajalle. Mikäli testattava ei muista tai tiedä tarvittavia terveydentilatietojaan, hänen tulee selvittää ne työterveyshuollosta. Siviilihenkilöstölle kestävyystestit suoritetaan aina submaksimaalisena, jolloin riskikartoitusta ei ole välttämätöntä tehdä. 3.3 Valmistautumisohjeet Kuntotestauksen turvallisuutta ja luotettavuutta lisätään hyvillä valmistautumisohjeilla. Testattaville annetaan ainakin seuraavat ohjeet: - vältä testausta edeltävän kahden vuorokauden aikana kovaa fyysistä ponnistelua - vältä fyysistä rasitusta testipäivänä, - älä nauti alkoholia testausta edeltävän 24 tunnin aikana, - hyvä yöuni on eduksi testauksen onnistumiselle, - vältä testipäivänä raskasta ateriaa vähintään 3 5 tuntia ennen testausta, - vältä tupakointia, kahvin, teen tai virkistysaineita sisältävien virvoitusjuomien nauttimista neljä tuntia ennen testiä, PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 14 (41)

- kerrotaan kuntotestaukseen kuluva aika, - tiedot testattavalle annettavasta testipalautteesta (mitä, missä, milloin), - olosuhteisiin ja vuodenaikaan sopiva liikuntavarustus. Ennen testitapahtumaa testaajan on varmistettava tapahtumassa käytettävien mittauslaitteiden kunto sekä varalaitteiden käyttömahdollisuus. Ennakoivia varotoimenpiteitä ovat myös kahden sekuntikellon käyttäminen ajanottoa vaativissa testeissä sekä syketiedot tallentavan mittarin käyttö polkupyöräergometritestissä MILFIT-ohjelman lisäksi. Turvallisuuteen liittyvät seikat, esimerkiksi yhteydet lääkintähenkilökuntaan ja ensiapuvälineiden riittävyys tulee varmistaa tässä yhteydessä. Kirjallinen toimintasuunnitelma testitapahtuman aikaisia ensiaputilanteita varten lisää turvallisuutta. Suunnitelmaan sisällytetään toimenpiteiden lisäksi yhteystiedot avun saamiseksi testitapahtuman aikana (mukaan lukien lääkäri, sairasauto). 3.4 Ennakkokysely Puolustusvoimien palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuuden ja fyysisen työkyvyn seurannassa testattava täyttää aina tullessaan kestävyys - tai lihaskuntotesteihin ennakkokyselylomakkeen (liite 4). Lomakkeen kyselyosalla kartoitetaan testattavan terveydentilaa, pituuden ja painon suhdetta sekä henkilön omaa arviota fyysisestä kunnostaan ja aktiivisuudestaan. Kyselyosan paksunnettuihin ruutuihin tehdyt merkinnät vaativat lisäselvitystä tai mahdollisesti jopa lääkärin tutkimusta. Lomakkeen allekirjoitusosassa testattava vahvistaa tietojen oikeellisuuden päiväyksellä ja allekirjoituksellaan sekä ilmoittaa, ettei hänellä ole tiedossaan mitään sellaista terveydellistä tai muuta syytä, joka estäisi testaamisen (=rasti allekirjoitusosan ylemmässä kohdassa). Henkilöä, joka ei merkitse rastia ylempään kohtaan ja/tai vastaavasti merkitsee alemman kohdan (=rasti paksummassa, allekirjoitusosan alemmassa kohdassa tai ei lainkaan merkintöjä allekirjoitusosassa), ei tule testata, vaan hänet on ohjattava työterveyshuollon piiriin. 3.4.1 Johtopäätökset ennakkokyselystä Ennakkokyselylomakkeen vastauksista, mahdollisista tarkentavista kysymyksistä ja/tai riskikartoituksesta tulkitaan, että - testattava voi osallistua kaikkiin testeihin, - testaus (maksimaalinen kestävyystesti) edellyttää terveysasemalta kahden minuutin hälytysvalmiutta, - testattava tarvitsee lääkärintarkastuksen ennen testausta tai hän ei voi lainkaan osallistua testeihin tai - testattava voi osallistua osaan testejä (testikohtaiset poissulkukriteerit). Testien kuormittavuus verenkierto- ja liikuntaelimistölle vaihtelee testistä riippuen. Testattava tulee sulkea pois vain niistä testeistä, jotka voivat aiheuttaa terveydellisen riskin. Toisaalta testit tulee keskeyttää tai jättää tekemättä minkä tahansa tes- PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 15 (41)

taustapahtuman vaiheen aikana, mikäli havaitaan testattavan terveyttä tai turvallisuutta uhkaavia riskejä. Sydän- ja verisuonisairaudet rajoittavat usein yli 55-vuotiaiden osallistumista muunneltuun punnerrus- ja vartalon ojentajalihasten kestävyystestiin, ja jossain määrin myös toistokyykistymistestiin. Lisäksi erityisesti vähän liikuntaa harrastavat naiset kokevat helposti voimakasta viivästynyttä lihaskipua toistokyykistymistestin jälkeen, koska useimmille heistä testi on maksimaalinen. Erilaiset tuki- ja liikuntaelinvaivat rajoittavat osallistumista testikohtaisesti. 3.4.2 Lepoverenpaineen mittaaminen Lepoverenpaine mitataan aina ennen polkupyöräergometritestiä, mutta tarvittaessa myös muiden kuntotestien yhteydessä. Verenpaineen mittaaminen on ohjeistettu liitteessä 5. Testattavan lepoverenpaineen mittaaminen toimii terveysseulana kuntotestiin, mutta myös työterveyshuoltoa tukevana toimenpiteenä. Kuntotestiin osallistuvan systolisen lepoverenpaineen on oltava alle 165 mmhg ja diastolisen alle 110 mmhg. Lepoverenpainerajojen ylittyessä testin alkua viivästetään testattavan osalta 15 minuuttia, jonka jälkeen verenpaine mitataan uudestaan. Henkilö, jonka lepoverenpainerajat ylittyvät myös uusintamittauksessa, ei saa osallistua kuntotestiin ja häntä on kehotettava hakeutumaan jatkotutkimuksiin verenpainetautiriskin kartoittamiseksi. 3.4.3 Kuntotestauksen turvallisuusedellytykset Testien turvallisuuteen liittyvät kohdat on koottu luetteloksi liitteessä 6. Testaajan on saatettava kyseiset kohdat testattavien tietoon ennen riskikartoituksen ja ennakkokyselylomakkeen täyttämistä sekä varsinaisen testin aloittamista. Liitteen 6 tiedot voidaan välittää testattaville myös etukäteisinformaation yhteydessä. Puolustusvoimien kenttäkelpoisuuden ja fyysisen työkyvyn testien turvallisuutta lisäävät tekijät: - testattava on osallistunut pysyväisohjeiden mukaisesti terveys- ja lääkärintarkastuksiin, - lääkärintodistukseen perustuvaa estettä testauksille ei ole, - testattava ei riskikartoituksen perusteella kuulu riskiryhmään - testattava ei ole kirjannut yhtään merkintää ennakkokyselylomakkeen paksunnettuihin rastilokeroihin, - testattava on lomakkeessa ilmoittanut, ettei hänellä ole tiedossaan estettä testaamiselle ja vahvistanut ennakkokyselyssä antamansa tiedot päiväyksellä ja allekirjoituksellaan, - testattavan kuntoindeksi edeltävältä vuodelta on vähintään 2, sekä - ennen testin aloittamista testattavan - systolinen verenpaine on alle 165 mmhg, - diastolinen verenpaine on alle 110 mmhg. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 16 (41)

3.4.4 Kuntotestausta rajoittavat tai estävät tekijät Henkilö, jonka edellisessä kestävyystestissä saavuttama tulos on heikko, on käytävä työterveyslääkärin tarkastuksessa ennen seuraavaa kestävyystestiä. Tarkastuksessa arvioidaan henkilön terveydentila kestävyystestin suorittamisen kannalta. Testattava ohjataan lääkärintarkastukseen ennen testejä myös, jos hän ilmoittaa, että hänellä on tiedossaan sellainen terveydellinen syy, joka estää osallistumisen kuntotestaukseen. Tällöin testeihin osallistuminen perustuu testaukseen perehtyneen lääkärin harkintaan. Jos lääkärintarkastukseen ei ole mahdollisuutta, on testattava suljettava kokonaan pois testeistä. Alla on lueteltu niitä sairauksia, jotka ovat tai saattavat muodostua kuntotestauksen esteeksi ja joiden perusteella testaukseen tuleva henkilö ohjataan lääkärintarkastukseen ennen testausta. Vaikeat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet tai oireet - äskettäinen sydäninfarkti (kuuden kuukauden kuluessa) - sepelvaltimotauti, johon liittyy rintakipuja - läppävika, kardiomyopatia tai muu sydämen vajaatoimintaa aiheuttava vaiva - hoitamaton kohonnut verenpaine (yli 165/110 mmhg) - rytmihäiriöitä, jotka lisääntyvät tai joiden aiheuttamat oireet pahenevat rasituksessa - vaikea anemia (hemoglobiini alle 100 110 g/l) - yllä mainittuihin sairauksiin tai oireisiin määrätty lääkitys. Vaikeita oireita rasituksessa (ahdistus, huimaus, kipu) Sairaudet ja oireet, joiden perusteella testaus on siirrettävä oireettomaan ajankohtaan: Vaikea epätasapainossa oleva yleissairaus (insuliini diabetes, hoitamaton kilpirauhasen liikatoiminta, reumataudit, psykoosi) - flunssa tai muu yleisinfektio (kuume) - äskettäinen vaikea tapaturma - äskettäinen leikkaus - viimeisen kolmanneksen raskaustila, riskiraskaus tai lapsivuoteus - epätavallinen väsymys tai heikkous - intoksikaatio (alkoholi, lääkkeet). 3.5 Kuntotestien turvamääräykset Alla olevia turvallisuusohjeita noudetaan soveltuvin osin varusmiesten, reserviläisten ja palkatun henkilöstön taistelu- ja marssikoulutuksessa, liikuntakoulutuksessa, kuntotesteissä, kilpailutoiminnassa sekä muussa fyysisesti kuormittavassa toiminnassa. Kuntotestauksen turvallisuudessa, testivälineet mukaan lukien, otetaan aina huomioon voimassa olevat hallinnolliset normit ja ohjeet. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 17 (41)

Sotilashenkilöstön terveystarkastukset tehdään Pääesikunnan logistiikkaosaston lääkintäsektorin hallinnollisten määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Työterveyslääkäri ratkaisee terveystarkastuksen yhteydessä, voiko tarkastettava osallistua kuntotestiin. Lupa on voimassa seuraavaan tarkastukseen saakka ja koskee joko osaa tai kaikkia testejä. Siviilihenkilön tulee käydä työterveyslääkärin tarkastuksessa ennen seurantajärjestelmään kuuluvan testaustoiminnan aloittamista, mikäli hän ei ole aiemmin harjoittanut säännöllisesti kuntoliikuntaa tai hänellä on jokin krooninen sairaus tai pitkäaikainen suorituskykyyn vaikuttava lääkitys. Lääkärintarkastusta suositellaan kuitenkin aina ennen siviilityöntekijän ensimmäistä kuntotestiä. Mikäli henkilöllä on oireita tai epäilyjä kuntotestistä suoriutumisesta, hänen tulisi aina käydä työterveyslääkärin tutkimuksissa ennen testeihin osallistumistaan. Juoksutesti Juoksutesti on maksimaalinen aerobinen suoritus. Testattavan tulee olla terve ja vähintään välttäväkuntoinen. Testiin ei saa osallistua itsensä sairaaksi tunteva, esimerkiksi kuumeinen. Osallistuminen on sallittua vasta, kun asianomainen on toipunut ja terve. Erityisen varovainen on oltava nuhakuumeen jälkeen, jolloin sydänlihastulehdusvaara on suuri. Juoksutestiä edeltää säännöllinen 6 8 viikon harjoittelu. Liikuntakasvatusupseeri antaa tarvittaessa neuvoja henkilökohtaisen harjoitteluohjelman laatimisessa. Juoksutestiin valmistautuminen on jokaisen osallistujan omalla vastuulla. Testiä varten tapahtuvan harjoittelun yksi tavoite on totuttaa elimistö kunnon edellyttämään tasaiseen matkavauhtiin. Kuntotason tiedostaminen lisää testin turvallisuutta ja auttaa juoksijaa jakamaan voimansa oikein. Juoksutestiin valmistauduttaessa on vältettävä raskasta ateriointia ja tupakointia 2 4 tuntia ennen testiä. Alkoholin käyttöä ja raskasta fyysistä rasitusta on vältettävä testiä edeltävänä ja testipäivänä. Juoksutestin johtajana tulee olla puolustusvoimien testaajakoulutuksen saanut henkilö. Testipaikalla on oltava sairaankuljetukseen soveltuva ajoneuvo, esimerkiksi henkilö- tai sairasauto, sekä puhelinyhteys terveydenhuollon toimipisteeseen, esimerkiksi varuskunnan terveysasema. Terveydenhuollon toimipisteeseen ilmoitetaan etukäteen juoksutestin järjestämisestä. Juoksutestiä ei saa järjestää -17 C o tai sitä kylmemmissä olosuhteissa. Lämpötilan lisäksi on otettava huomioon tuulen jäädyttävä vaikutus. Talvella on varmistuttava juoksualustan turvallisuudesta. Liukas juoksualusta hiekoitetaan. Lämpimällä säällä, yli +17 C o, järjestetyssä juoksutestissä tulee valvojan hallita lämpötasapainon turvaamisen edellyttämät toimenpiteet sekä lämpösairauksien ensiapu. Testin järjestämistä hellesäässä (yli +25 C ) tulee välttää. Vaatetus on valittava sään mukaan. Lievätkin infektiot lisäävät lämpötasapainon pettämisen riskiä. Ennen testijuoksua on suoritettava kestoltaan 10 15 minuutin verryttely juosten ja voimistellen siten, että elimistö on valmis tulevaan fyysiseen suoritukseen. Koulutus- tai testitapahtuman johtaja tai testaaja kertaa turvallisuusohjeet jokaiselle tapahtumaan osallistuvalle ennen fyysisesti vaativan suorituksen alkua. Siihen ei saa osallistua sellainen henkilö, joka on ilmoittanut olevansa sairas tai jolla on lääkärin PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 18 (41)

määräämä palvelushelpotus. Osallistujalle on ennen toiminnan alkua ilmoitettava, että suoritus on keskeytettävä välittömästi, mikäli hän tuntee jonkin seuraavista oireista lisääntyvä rintakipu, voimakas hengenahdistus, epätavallisen voimakas väsymys, huimaus, pyörryttävä olo, muu hälyttävä tavallisuudesta poikkeava oire tai voimakas kiputila. Testattava on testiin tullessaan täyttänyt terveydentilaa ja liikuntaharjoittelua koskevan ennakkokyselyn, jonka perusteella testaaja saa tietoonsa mahdolliset testiä rajoittavat tekijät. Henkilö on vastuussa allekirjoittamassaan lomakkeessa antamistaan tiedoista. Testaaja seuraa aktiivisesti testattavia suorituksen aikana. Testattavan suoritus on aina keskeytettävä ja tarvittava ensihoito aloitettava, mikäli testattava pyytää saada keskeyttää suorituksensa tai testaaja havaitsee jonkin alla luetelluista oireista. Jokaisen testattavan on myös ilmoitettava testaajalle, mikäli havaitsee muissa testattavissa, jonkin seuraavista oireista: sekavuus, horjuminen, hoipertelu, muun hätätilanteeseen viittaavan merkin, esimerkiksi poikkeuksellinen kalpeus tai sinertävät huulet. Toimenpiteet vaaratilanteessa: rasituksen keskeyttäminen testattavan voinnin tarkastaminen testattavan siirtäminen oikeaan asentoon tajuissaan oleva istuma-asentoon, hiukan takanojaan testattavan toimittaminen sairaalaan tai terveyskeskukseen tarvittaessa yhteys hätäkeskukseen ja elvytyksen aloittaminen. Ergometritesti Terveydelliset edellytykset testin suorittamiselle ovat samat kuin juoksutestissä. Ergometritestin johtajan on oltava puolustusvoimien testaajakoulutuksen saanut henkilö. Terveydenhuollon toimipisteeseen ilmoitetaan etukäteen ergometritestin järjestämisestä. Testin johtajalla on oltava puhelinyhteys terveydenhuollon toimipisteeseen, esimerkiksi varuskunnan terveysasemaan. Testiin tullessa testattava on täyttänyt terveydentilaansa ja liikunta-aktiivisuuttansa kartoittavan ennakkokyselyn, jonka perusteella testaaja saa tietoonsa mahdolliset testiä rajoittavat tekijät. Henkilö on vastuussa allekirjoittamassaan lomakkeessa antamistaan tiedoista. Ergometritestissä suorittajalle on ilmoitettava ennen testiä mahdollisista subjektiivisista oireista (samat kuin juoksutestissä) ja seurattava, ilmeneekö hänessä testin PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 19 (41)

aikana em. oireita tai objektiivisia vaaran merkkejä, esimerkiksi poikkeavuutta sykkeessä. Yhdenkin keskeyttämisperusteen esiintyessä testi on keskeytettävä, annettava tarvittaessa ensiapua sekä ohjattava asianomainen tarvittaessa lääkäriin. Testattavan tilan seuraamista helpottaa Borgin RPE -asteikon (subjektiivinen kuormittuneisuus) hyödyntäminen testin aikana. Testattavan tuntemusten yhdistäminen ja vertaaminen syketasoihin helpottaa myös liikuntaneuvonnassa oikeanlaisten tehoalueiden hahmottamisessa. Borgin RPE -taulukko on liitteenä 7 (ACSM 2000, Keskinen et al. LTS. 2004). Lihaskuntotesti Lihaskuntotesteissä noudatetaan kuntotestien yleisiä turvallisuusohjeita. Lihaskuntotestissä on vähimmäisvaatimuksena puhelinyhteys terveydenhuollon toimipisteeseen (esimerkiksi varuskunnan terveysasema). Lihaskuntotestit suoritetaan liikuntasalissa tai muussa tähän tarkoitukseen sopivassa tilassa. Lihaskuntotestien suoritusjärjestys on määrätty kohdassa 2.4. Lihaskuntotestien aluksi oheismittauksina mitataan testattavien pituus, paino sekä vyötärön ympärys. Oheismittaukset pyritään suorittamaan testattavan yksityisyyttä kunnioittaen ulkopuolisilta eristetyssä tilassa. Testaaja näyttää ja selittää jokaisen testisuorituksen yksityiskohtaisesti testattavalle ryhmälle, jonka jälkeen testattavat kokeilevat ja harjoittelevat testiä annettujen ohjeiden mukaan. Testaajan tulee opettaa testattaville lihaskuntoliikkeiden turvalliset ja oikeat suoritustekniikat, joita myös testitilanteen aikana valvotaan. Luotettavan ja turvallisen kuntotestauksen periaatteiden mukaisesti testauksessa pyritään välttämään kilpailemista muiden osallistujien kanssa. Testattavia ei tule tarpeettomasti kannustaa testien aikana. Tästä huolimatta testitilanteesta tulee luoda positiivinen ja motivoiva. Tuki- ja liikuntaelimistön lihasvoima- ja kestävyystesteissä tulee kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: - lihaskestävyystestien (punnerrus, vartalon ojentajalihasten kestävyys) kuormittavuus verenkiertoelimistölle on huomattava siksi, että niihin sisältyy suurten lihasryhmien staattista lihastyötä - alaraajojen voimatesti (toistokyykistys) kuormittaa voimakkaasti alaraajojen niveliä, erityisesti polviniveliä sekä alaselkää - vatsalihasten dynaaminen voimakestävyystesti on kuormittavuudeltaan kohtalainen ja saattaa kuormittaa alaselkää selkävaivaisilla - noudata testikohtaisia ohjeita huolellisesti. Lihaskuntotesteissä välineinä tarvitaan pituuden ja painon mittauslaitteet, vyötärön ympärysmittanauha, sekuntikello, viitearvotaulukko, voimistelumattoja ja puristusvoimamittari. Välineiden tulee olla ehjät, kalibroidut ja malliltaan hallinnollisen määräyksen Palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuus ja fyysinen työkyky mukaiset. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA 2008 20 (41)