Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän

Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän rakenneselvitys 2011 Paavo Haapakoski Silvo Similä 17.10.2011

2/23 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄN RAKENNESELVITYS 2011 1. Tehtäväksianto Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 14.12.2010 käynnistää rakenneselvitystyön Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä (jatkossa käytetään käsitettä Kuopion seurakuntayhtymä). Päätöksen taustalla olivat seurakuntayhtymässä laaditut strategiasuunnitelmat ja niissä ilmaistu tarve selvittää hallinnollisia ja rakenteellisia vaihtoehtoja seurakunnissa ja seurakuntayhtymässä sekä viime kädessä kirkkovaltuutettu Matti Kontion ym. 15.12.2009 tekemä valtuustoaloite käynnistää rakenneselvitystyö. Edellä mainitun yhteisen kirkkoneuvoston päätöksen yhteydessä määriteltiin selvitystyön tarkoitukseksi seuraavaa: Tarkoituksena on, että selvitystyö koskisi nykyisen seurakuntayhtymän seurakuntarakennetta ja yhteisten työmuotojen asemaa suhteessa paikallisseurakuntien toimintaan. Lisäksi on tarkoitus selvittää seurakuntayhtymän toimintaympäristön seurakuntarakennetta ja siellä mahdollisesti vireillä olevia kehityshankkeita. Tarkoituksena on selvittää myös seurakuntayhtymän talouden nykytilaa, rakennetta ja kehitysnäkymiä. Tarkoitus on selvittää myös yhtenä vaihtoehtona kehysbudjetoinnin käyttöön ottoa. Kehysbudjetoinnin käyttöönottaminen edellyttää lähtökohtaisesti resurssien jakautumisen oikeudenmukaisuuden selvittämistä. Selvitystyöhön on tarkoitus sisällyttää myös kiinteistöjä koskeva perusselvitys. Rakenneselvityksen tekijöiksi yhteinen kirkkoneuvosto valitsi Lapuan hiippakunnan eläkkeellä olevan hiippakuntadekaanin, rovasti Paavo Haapakosken ja Vaasan seurakuntayhtymän eläkkeellä olevan talousjohtajan, ekonomi Silvo Similän. Tavoitteeksi yhteinen kirkkoneuvosto asetti, että selvitystyö olisi valmis alkusyksyllä 2011. Myöhemmässä kokouksessaan 31.1.2011 yhteinen kirkkoneuvosto asetti työtä varten ohjausryhmän, jonka puheenjohtajaksi se nimesi yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan, lehtori Väinö Matti Miettisen ja muiksi jäseniksi seuraavat henkilöt: Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, rehtori Ilkka Raninen, yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja, professori Juhani Laurinkari, henkilöstöjohtokunnan puheenjohtaja, henkilöstön kehittämispäällikkö Marketta Rantama, kiinteistö- ja hautausmaatoimen johtokunnan puheenjohtaja, rekisteripäällikkö Taisto Toppinen, lehtori Heikki Juutinen, musiikkiluokanopettaja Taina Tammekann, kirkon koulutuskeskuksen kouluttaja, pastori Lasse Östring ja kirkon koulutuskeskuksen kouluttaja, KTM, pastori Timo Tulisalo, joka pyysi vapautusta työryhmän jäsenyydestä elokuun alusta lukien.

3/23 2. Selvitystyön kuvaus ja rakenne Selvityksen tekeminen käynnistyi varsinaisesti 14.2.2011, jolloin selvitysmiehet olivat läsnä yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa. Tuossa tilaisuudessa selvitysmiehet informoivat yhteistä kirkkoneuvostoa työskentelytavastaan ja kertoivat alustavan työsuunnitelmansa. Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet ilmaisivat näkemyksiään selvityksen tarkoituksesta ja tavoitteista. Tämän jälkeen työskentely jakaantui seuraaviin osittain päällekkäisiin työvaiheisiin: - Perehdyttiin Kuopion seurakuntayhtymän hallinnolliseen ja taloudelliseen nykytilaan kirjallisen materiaalin avulla (strategiasuunnitelmat, toimintasuunnitelmat, tilinpäätökset ym.) - Suoritettiin henkilökunnan, luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden kuulemiset. Kuulemiset tapahtuivat kaikille samoilla seurakuntien ja seurakuntayhtymän nykytilan ja tulevaisuuden toimintaa, hallintoa ja johtamista koskevien keskusteluteemojen avulla. Kuulemistilaisuuksia oli 27 ja niihin osallistui kaikkiaan noin 260 seurakuntien ja yhtymän työntekijää ja luottamushenkilöä. - Kuultiin Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitaloa sekä Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Palmua ja projektisihteeri Terhi Jormakkaa kokonaiskirkon näkemyksistä seurakuntarakenteen kehittämisen suhteen. - Kuultiin kunnan ja seurakunnan edustajia yhteistyö- ja kuntarakennenäkymistä seuraavilla paikkakunnilla: Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto, Tervo, Maaninka, Siilinjärvi, Nilsiä. - Edellä kerrotun perusteella muodostettiin kokonaiskuva Kuopion seurakuntayhtymän tilanteesta ja muotoiltiin selvitysmiesten ehdotukset loppuraporttiin. Työskentelyn aikana on pidetty (6) ohjausryhmän kokousta, joissa selvitysmiehet ovat informoineet ohjausryhmää selvitystyönsä kulusta ja saaneet ohjausryhmältä tarvitsemaansa ohjausta. Selvityksessä esitettävät asiat, näkemykset ja mielipiteet perustuvat selvitysmiesten edellä kuvatuissa yhteyksissä tekemiin havaintoihin ja niiden perusteella muodostamaan kuvaan kyseisestä asiasta. Luvussa 3 tehdään katsaus Kuopion seurakuntayhtymän ja sen toimintaympäristön sekä kokonaiskirkon nykytilanteeseen sekä esitetään arvioita tulevaisuuden kehityksen osalta. Luvussa 4 esitetään Kuopion seurakuntayhtymän vaihtoehtoiset seurakuntarakennemallit. Luvussa 5 esitetään visio 2015 Kuopion seurakuntayhtymän rakenteesta. Luvussa 6 esitetään ehdotukset toimenpiteistä Kuopion seurakuntayhtymälle. Luvussa 7 tiivistetään suoritettu selvitystehtävä ja ehdotetaan, miten siinä esitettyjä ehdotuksia tulisi Kuopion seurakuntayhtymän sisällä viedä eteenpäin.

4/23 3. Nykyisen tilanteen arviointi 3.1. Kokonaisarvio Kuopion seurakuntayhtymästä Selvitystehtävän kannalta olennaisimpia havaintoja Kuopion ev.lut. seurakunnista ovat seuraavat: - Seurakuntayhtymän jäsenmäärän (orgaaninen) kehitys on ollut laskeva. - Seurakuntayhtymän ja seurakuntien toiminta koetaan pääosin laadukkaaksi. - Yhtymän maantieteellinen laajuus sekä erot toimintakulttuureissa ja seurakuntaidentiteeteissä korostuvat Karttulan Kallaveden seurakuntaan liittymisen ja Järvi-Kuopion seurakunnan muodostamisen vuoksi. - Henkilöstön määrä on ollut laaditun strategian mukaisesti laskusuunnassa, mutta silti henkilöstökustannusten osuus verotuloista näyttää olevan kasvussa. - Luonnollisen poistuman käyttö voi johtaa ongelmiin resurssien suuntaamisen ja virkarakenteen kehityksen kannalta. - Henkilökunnalla on hyvä työmotivaatio. - Henkilökunnalla on kyky arvioida etenkin oman työyksikkönsä tilannetta ja kohtuullinen valmius kohdata muutoksia. - Seurakuntayhtymässä on tehty hyvää strategista suunnittelua, mutta strategioiden toteuttamisessa on oltu varovaisia. - Yhteisen seurakuntatyön kokonaisjohtaminen puuttuu ja kokonaisuutta koskeva suunnittelu on vähäistä. Yhtymän kokonaisjohtaminen kärsii resurssivajeesta. - Järvi-Kuopion seurakunnan nivoutuminen yhtymän yhdeksi seurakunnaksi ja osaksi yhtymää on vielä kesken. - Järvi-Kuopion seurakunnan muodostamisen ja Karttulan seurakunnan liitoksen kaikkia vaikutuksia yhtymän hallintoon, toimintaan ja talouteen ei vielä ole nähty. - Yhtymän talous on koko kirkon lailla suurten haasteiden edessä. Kuopion seurakuntayhtymällä on näiden haasteiden (jäsenkehitys, verotulojen kasvun hiipuminen, kustannusten kasvu ja kohtuuttoman suuret kiinteistömenot investointeineen) lisäksi seurakuntayhtymän laajenemisen seurauksena syntyneet taloudelliset kysymykset ratkaistavina. 3.2. Jäsenkehitys Kuopion seurakuntayhtymän jäsenmäärä on ollut useana vuonna laskussa, vaikka kaupungin väkimäärä on kasvanut. Seurakunnan jäsenyydestä eroamista on tapahtunut etenkin vuodesta 2003, jolloin uskonnonvapauslaki tuli voimaan. Jäsenkato vuosina 2003 2010 oli 7250 seurakuntalaista. Kuopion kaupungin asukasluku kasvoi samana aikana yli 5000 hengellä. Vuoden 2010 aikana seurakuntien väkimäärä väheni 1134 hengellä ollen 73605 (-1,7 %). Vuoden 2010 lopussa kirkkoon kuuluvien osuus kaikista kuopiolaisista oli 78,9 %. Vuoden 2003 lopussa osuus oli 84,9 %. Vuoden 2011 alussa Kuopion seurakuntayhtymään liittyi neljä seurakuntaa lisää. Näistä kuntaliitoksen myötä liitetty Kallaveden seurakunta yhdistettiin Karttulan seurakuntaan ja ilman kuntaliitosta oma-aloitteisesti liittyneistä Juuankosken, Kaavin ja Tuusniemen seurakunnista muodostettiin yhdessä Riistaveden ja Vehmersalmen seurakuntien kanssa Järvi-Kuopion seurakunta. Seurakuntayhtymän väkimäärää kasvoi liitosten myötä 12287 jäsenellä ollen yhteensä 85892 vuoden 2011 alussa. Kuopion seurakuntayhtymän kuuden seurakunnan jäsenmäärä vaihtelee 9.570 ja 24.500 välillä (taulukko 1.).

5/23 Seurakuntayhtymässä on laadittu kolme skenaarioita jäsenmäärän kehittymisestä vuoteen 2015 ja 2030 (Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän väestö- ja jäsenennuste 2015 (2030), Mika Pulkkinen 3.12.2010). Skenaarioissa on huomioitu seurakuntayhtymän laajentuminen vuoden 2011 alussa Karttulan, Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen seurakunnilla. Ensimmäisen, optimistisen ennusteen mukaan jäsenmäärän osuus kokonaisväestöstä laskee puoli prosenttiyksikköä vuosittain. Tämä merkitsee skenaarion mukaan 250 450 jäsenen vähennystä vuosittain. Toisen, perusennusteen mukaan kirkkoon kuuluvien osuus laskee vuosittain prosenttiyksikön verran, eli kaksinkertaisesti optimistiseen ennusteeseen verrattuna. Kolmannen, eli trendiennusteen oletuksena on, että viime vuosina tapahtunut kirkosta eroamisen kiihtyvä kehitys jatkuu myös tulevina vuosina. Tämä merkitsee karkeasti arvioiden 1000 1200 jäsenen vähennystä vuosittain. Selvästi kasvava kasvuskenaarioiden mukaan on vain Kallaveden seurakunnan alue. Tyypillistä kehityksessä on varttuneempien ikäluokkien (> 64 vuotiaat) kasvaminen ja työikäisten ja nuorten ikäluokkien pieneneminen. Kallaveden seurakunnassa ennustetaan kasvua kaikissa muissa väestöryhmissä, paitsi 19 24 vuotiaitten ryhmässä. Taulukko 1. Jäsenmäärä seurakunnittain 1.1.2011 Seurakunta Jäseniä Osuus Alavan seurakunta 13.724 15,9 % Järvi Kuopion seurakunta 13.841 16,1 % Kallaveden seurakunta 24.507 28,5 % Männistön seurakunta 9.573 11,1 % Puijon seurakunta 11.615 13,5 % Tuomiokirkkoseurakunta 12.632 14,7 % Yhteensä 85.892 3.3. Johtaminen Yleistä Kuopion seurakuntayhtymän johtamisjärjestelmä noudattaa seurakuntayhtymissä yleisesti noudatettavaa kaavaa: Seurakunnissa johtamisvastuu on seurakuntaneuvostolla ja toiminnallinen johtaminen on kirkkoherran tehtävänä. Yhtymässä strategisen johtamisen vastuu on yhteisellä kirkkovaltuustolla. Yhteisen kirkkoneuvoston tehtävänä toimeenpanna kirkkovaltuuston päätökset sekä johtaa ja kehittää seurakuntayhtymän toimintaa. Yhtymän operatiivista johtamista on delegoitu hallinnon ja taloudenhoidon osalta hallintojohtajalle. Yhteisen seurakuntatyön johtaminen ja vastuu yhtymän kokonaisjohtamisesta on yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajalla. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan johtamistehtäviä ja - vastuita johtamisesta ei ole kirjattu johto- tai virkasääntöön. Puutteena seurakuntayhtymäjärjestelmässä on, että yhtymässä ei ole virkaa, jonka tehtävänä ja vastuualueena olisi koordinoida ja johtaa sekä yhtymän hallintoa ja

6/23 taloutta että sen yhteistä seurakuntatoimintaa kokonaisuudessaan. On kohtuutonta odottaa, että yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimiva kirkkoherra, joka on tehtävässään määräajan (käytännössä valtuuston toimintakauden) ja joka johtaa samanaikaisesti omaa seurakuntaansa sekä toimii yhtenä pappina seurakunnassaan, voisi käytännössä vastata tähän tehtävään kohdistuviin odotuksiin. Hallintojohtajan tehtävänä on viran johtosäännön mukaan johtaa, suunnitella, kehittää ja valvoa seurakuntayhtymän taloutta ja hallintoa ja tähän tehtävään liittyen mm. edistää hallintoviraston, paikallisseurakuntien ja seurakuntayhtymän välistä yhteistyötä (Johtavien tai itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden johtosääntö, ykv 20.12.1995 ja 1.6.2010). Hallintojohtajan tehtävänä ei siten ole yhteisen seurakuntatyön eikä yhtymän kokonaisjohtaminen eikä myöskään seurakuntien työn koordinointi. Hallintojohtajan vastuu on rajattu seurakuntayhtymän talouteen ja hallintoon. Kuvattu tilanne johtuu pitkälti yhtymää koskevasta lainsäädännöstä. Yhtymällä on hoidettavanaan tietyt lakisääteiset talouteen ja hallintoon liittyvät tehtävät, joita se hoitaa yhtymää ja sen seurakuntia velvoittavasti. Näiden lisäksi yhtymällä voi olla hoidettavanaan seurakunnallisia tehtäviä, kuten Kuopion seurakuntayhtymässä yhteinen diakonia, yhteinen sielunhoito, yhteinen lapsityö ja yhteinen nuoriso- ja oppilaitostyö (ks. liite 1, kirkkolaki ja yhtymän tehtävät). Yhteisen seurakuntatyön tehtävien osalta yhtymän toimivalta on rajallinen, koska yhtymä ei voi suoraan ohjata paikallisseurakunnissa tehtävää saman työalan työtä. Kutakin yhteistä työmuotoa johtaa oma johtokunta, jonka lisäksi diakoniajohtokunnan alaisuudessa toimii diakoniakeskus. Johtokunnat toimivat yhteisen kirkkoneuvoston alaisuudessa. Yhteisten työmuotojen johtavat viranhaltijat ovat yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan alaisia. Yhteisellä seurakuntatyöllä ei ole yhteistä johtavaa viranhaltijaa. Esitys sellaisesta on ollut käsiteltävänä yhteisessä kirkkoneuvostossa alkuvuodesta 2011. Asia on pöydällä. Yhteisen seurakuntatyön organisaatio ja johtaminen Yhtymän johtamisresurssien vajeesta on seurauksena, että yhtymä ja paikallisseurakunnat eivät yhdessä harjoita riittävästi osapuolia tyydyttävää suunnittelua ja koordinointia. Nykyinen järjestelmä on luotu ennen viimeaikaisia seurakuntaliitoksia. Näin ei ole voitu ottaa huomioon nykyistä tilannetta, jossa saman työalan työtä (lähinnä lapsityötä ja diakoniaa) tehdään sekä yhtymässä että seurakunnissa. Kaikissa seurakunnissa tilannetta ei pidetä tarkoituksenmukaisena ja tasapuolisena. Kärjistäen esitetään, että yhteinen seurakuntatyö palvelee lähinnä neljää keskustan seurakuntaa. Lastenohjaajien työtä ja ammattitaitoa arvostetaan, mutta lastenohjaajien sijoittaminen yhtymään ja työn johtaminen yhtymästä käsin koetaan ongelmalliseksi. Katsotaan, että yhtymän organisoima lapsityö ei integroidu seurakunnan muuhun työhön niin hyvin kuin se seurakunnan hoitamana tapahtuisi. Kritiikkiä kohdistetaan myös yhtymän nuorisosihteerin tehtävää kohtaan sekä viestintää kohtaan. Joissakin seurakunnissa nuorisotyön koetaan tukevan hyvin seurakunnan

7/23 omaa nuorisotyötä mm. yhteisten leirien järjestämisessä, mutta joissakin sen taas koetaan tunkeutuvan seurakunnan reviirille. Viestinnän osalta keskeinen kritiikki kohdistuu sinänsä laadukkaana pidettyyn Kirkko & Koti-lehteen ja paikallisseurakuntien omista tapahtumista tiedottamiseen. Näyttää myös siltä, että tapahtuneita seurakuntarakennemuutoksia ei ole riittävästi huomioitu ja viestintä on muutenkin hyvin yhtymäkeskeistä. Syynä tilanteeseen saattavat olla viestinnän kentän ja välineiden monet muutokset ja ilmeinen resurssien niukkuus koko viestinnän osalta yhtymässä ja seurakunnissa. Yhteisen sielunhoidon tehtävät perheneuvonta, sairaalasielunhoito ja palveleva puhelin koetaan selkeästi yhtymän tehtäviksi, eikä niiden osalta ole esitetty kritiikkiä. Kuulemisissa kiinnitettiin paljon huomiota yhteisen seurakuntatyön johtamiseen. Monilla on käsitys, että yhteisen seurakuntatyön kokonaisuutta ei johdeta ollenkaan. Yhteisen seurakuntatyön johtaminen erillisistä työmuodoista käsin koetaan tunkeutumisena paikallisseurakunnan työhön ja sekaantumisena siihen. Selvitysmiehille on syntynyt käsitys, että yhteiselle seurakuntatyölle ja sen johtamiselle, niin kuin yhtymän kokonaistoiminnan koordinoimiselle on haettava uusia ratkaisuja. On ratkaistava kysymykset yhteisen seurakuntatyön laajuudesta yhtymässä ja sen johtamisesta sekä koko yhtymän toiminnan koordinoinnin vahvistamisesta. Tehtävät ratkaisut riippuvat valittavasta seurakuntajakomallista. 3.4. Talous Seurakunnan talous luo puitteet, joiden rajoissa toimintaa voidaan ylläpitää ja kehittää. Toimiakseen seurakunta tarvitsee talouden, jolla se voi kustantaa tarvitsemansa henkilökunnan, toimintamäärärahat, toimitilat, hautausmaat sekä hallinnon. Kuopion seurakuntayhtymän talous on viime vuosina kohentunut talouden tasapainottamistoimien ansiosta. Huolena ovat kuitenkin samat ongelmat, joiden kanssa muutkin kirkon seurakunnat painivat: Jäsenmäärä vähenee, kustannukset kasvavat nopeammin kuin vero- ja muut tulot. Verotulot eivät kasva kustannusten kohoamisen tahdissa. Osa kiinteistöistä uhkaa rapistua ja osa on toiminnan ja sijainnin kannalta epätarkoituksenmukaisia. Kuopiolla on haasteenaan seurakuntayhtymän laajenemisen seurauksena tulleet kustannuspaineet ja investointitarpeet. Viimeisimpien liitosseurakuntien vaikutus seurakuntayhtymän talouteen ei ole vielä tarkkaan tiedossa mm. kiinteistöstrategian käsittelyn keskeneräisyyden vuoksi. Ensimmäinen tilinpäätös nykyrakenteella valmistuu vasta vuoden 2012 puolella. Seurakuntayhtymän kiinteistöjen määrä oli suuri jo ennen yhtymän viimeisintä laajenemista. On ilmeisen selvää, ettei kaikkien kiinteistöjen säilyttäminen ja kunnossapito jatkossa ole toiminnallisesti mielekästä eikä taloudellisesti mahdollista.

8/23 Seurakuntayhtymässä on todettu, että vaikka taloudellinen tilanne on viime vuosina kohentunut, on taloudessa edelleen rakenteellinen epätasapaino. Epätasapainolla viitataan lähinnä sekä henkilöstö- että kiinteistömenojen ja kiinteistöinvestointien aiheuttamaan liian suureen painoon taloudessa. Selvitysmiesten näkemys on lisäksi, että henkilöstön luonnollisen poistuman kautta syntyvä taloudellinen liikkumavara käytetään kiinteistöjen ylläpitämiseen. Seurauksena on seurakuntatyön edellytysten heikkeneminen. Tästä syystä kiinteistökulujen supistaminen on ehdottoman välttämätöntä. Taulukossa 2 on esitetty Kuopion ja eräiden muiden seurakuntien henkilöstömenojen osuus verotuloista. Kuopion luvut ovat vertailussa keskimääräiset, mutta korkeat. Taulukko ei kerro koko totuutta, koska seurakuntaliitosten vaikutukset eivät näy näissä luvuissa. Vuosi 2010 Seurakunta Henkilöstömenojen osuus toimintamenoista % Henkilöstömenojen osuus verotuloista % Toimintamenojen osuus verotuloista % Kirkollisvero- % Tampereen ev.-lut. srky 64,0 73,0 114,1 1,25 Vantaan srky 60,4 62,2 102,9 1,00 Oulun ev.-lut. srky 53,6 53,8 100,4 1,25 Jyväskylä srk 61,8 66,0 106,9 1,35 Lahden srky 64,1 65,9 102,8 1,50 Kuopion ev.lut. srky 63,3 66,8 105,6 1,40 1 Kouvolan srky 66,0 70,3 106,5 1,50 Porin ev.-lut. srky 70,7 72,7 102,8 1,40 Lappeenrannan srky 64,4 66,0 102,6 1,35 Hämeenlinnan srky 62,2 69,3 111,4 1,15 Joensuun ev.-lut. srky 63,9 67,1 105,1 1,45 Keskimäärin 62,6 66,3 105,9 1,33 Taulukko 2. Henkilöstö- ja toimintamenojen osuus verotuloista eräissä Kuopion vertailuseurakunnissa vuoden 2010 tilinpäätöstiedoin. Taulukosta 3 saadaan kuvaa Kuopion ja sen vertailuseurakuntien tunnuslukujen muutoksesta vuodesta 2006 vuoteen 2010. Nähdään, että kehitys on suurelta osin ollut yhteneväistä vertailussa mukana olevien seurakuntien kanssa. Vaikka luvut esittävät vain tilannetta vuosien 2006 ja 2010 lopussa, voidaan niistä päätellä, että Kuopion seurakuntayhtymä on kyennyt parantamaan rahoitus- ja varallisuustilannettaan. Tämä voi merkittävällä tavalla turvata seurakuntatoimintaa heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa. 1 Veroprosentti 1.1.2011 alkaen 1,50.

9/23 Parhaillaan seurakunnissa lausunnolla olevan kiinteistöstrategian päivityksen mukaan vuosien 2012 2021 investointitarpeet ovat 21,2 milj. euroa. Näiden investointien kattamiseksi on arvioitu tarvittavan vähintään 1 miljoonan euron vuotuinen tulorahoitus vuosikatteen ja omaisuuden myyntitulojen muodossa. Jotta investointien ja muiden kustannusten kasvu olisi mahdollista kattaa pelkästään verotulojen avulla, olisi verotulojen kasvettava noin 10 % vuosittain. Viimeisten neljän vuoden aikana verotulot ovat kasvaneet keskimäärin 3 % vuodessa. Seurakunta Väkiluku 31.12.2006 Väkiluku 31.12.2010 Toimintakulut /jäsen 2006 Toimintakulut /jäsen 2010 Kirkollisvero /jäsen 2006 Kirkollisvero /jäsen 2010 Yhteisövero /jäsen 2006 Yhteisövero /jäsen 2010 Vuosikate /jäsen 2006 Vuosikate /jäsen 2010 Tilikauden tulos /jäsen 2006 Tilikauden tulos /jäsen 2010 Kassan riittävyys päivinä 2006 Kassan riittävyys päivinä 2010 Rahoitusvarall. /jäsen 2006 Rahoitusvarall. /jäsen 2010 Tampere srky 155 990 149 989 229 268 180 201 33 34 23 12 10-2 113 81 116 27 Vantaan srky 139 449 135 748 194 222 160 186 29 29 25 28 2 7 64 101 16 48 Oulun srky 108 251 111 013 178 229 176 197 36 31 57 33 39 15 523 376 306 317 Jyväskylä srk 65 902 97 681 200 235 177 197 24 22 18 9 11-5 524 199 286 142 Lahti srky 77 975 75 064 208 248 192 217 22 24 33 23 25 30 209 116 76 46 Kuopio srky 75 687 73 605 198 239 177 206 20 20 14 18 1 4 90 169 26 98 Kouvola srky 25 678 72 428 214 259 196 221 22 22 20 11 7-5 131 57 12-5 Porin. Srky 63 184 66 269 182 222 174 195 20 21 36 15 24-5 238 115 116 21 Lappeenranta srky 50 788 58 780 178 225 161 196 22 23 20 10 13 0 106 201 8 89 Hämeenlinna srky 40 241 54 526 180 226 161 179 22 23 24 1 16-11 336 211 149 123 Joensuun srky 44 785 54 488 195 225 178 189 25 26 19 7 7-7 282 194 117 106 Keskimäärin 77085 86326 196 236 176 199 25 25 26 15 14 2 238 166 112 92 Taulukko 3. Kuopion vertailuseurakuntien talouden tunnuslukuja vuosina 2006 ja 2010. 3.5. Toteutettuja rakenneuudistuksia muissa seurakuntayhtymissä ja kokonaiskirkon rakennemuutosten kehityslinjoja - Selvitysmiesten käynneillä Kirkkohallituksessa ja Kirkon tutkimuskeskuksessa selvitettiin toteutuneiden seurakuntarakennemuutosten vaikutuksia kirkossa sekä kirkossa käynnissä olevien kehittämishankkeiden suuntia ja mahdollisten uudistusten aikataulua. - Tutkimuskeskuksessa on meneillään useita seurantatutkimuksia toteutetuista rakennemuutoksista. Projekti päättyy vuoden 2011 lopussa. Nyt voidaan käyttää projektin väliraportin tietoja. Seurantatutkimuksessa on tehty kolme keskeistä huomiota:

10/23 - Valitulla rakenneratkaisulla, eli päädytäänkö esim. seurakuntayhtymään vai yhteen seurakuntaan, ei näytä olevan muutoksen onnistumisen kannalta olennaista merkitystä. Johtamisen laadukkuus nousee muutosprosessin onnistuneen toteuttamisen kannalta merkittävimmäksi tekijäksi. - Suurin huomio ja energian käyttö rakennemuutoshankkeissa suuntautuu yleensä hallinnolliseen päätöksentekoon, mutta toiminnan johtaminen ja esille nousseiden kysymysten ratkaiseminen jäävät liian vähälle huomiolle. Kirkkohallituksessa on keskeneräisiä seurakuntarakenteen kehittämistä tukevia hankkeita. Keskeisiä huomioita näiden tiimoilta ovat: - Nykyinen tilanne, jossa seurakuntarakenne on kytköksissä tiiviisti kuntarakenteen muutoksiin, koetaan ongelmalliseksi. - Alustavasti on visioitu mahdollisuutta, että perusyksiköksi muodostuisi nykyistä laajempi alueellinen kokonaisuus. Esillä on ollut kaksi vaihtoehtoa: toinen voisi pohjautua hiippakuntarakenteeseen, toinen mahdollisesti maakuntapohjaiseen rovastikuntaan, josta voitaisiin käyttää nimikettä kirkkopitäjä. - Nykyistä seurakuntaa / seurakuntayhtymää laajemman vaihtoehdon arvioidaan saavan vauhtia hallitusohjelman kuntarakenneuudistuksesta. - Lähivuosien ratkaisut tehtäneen nykyisellä säädöspohjalla. - Kirkolliskokous päättänee kirkkoherran vaalitavan muutoksesta marraskuussa 2011. Silloin seurakunta voinee valita kirkkovaltuuston / seurakuntaneuvoston suorittaman vaalin ja suoran kansanvaalin välillä. - Lähivuosina seurakuntayhtymälainsäädäntöön tehtäneen vain pieniä tarkistuksia. - Seurakuntapiiri / aluetyön säädöspohjaa ja nimikkeistöä täsmennettäneen lähivuosina. - Visiot kirkkopitäjästä tarkentunevat vasta vuosikymmenen lopulla ja johtanevat seurakuntayhtymälainsäädännön muutoksiin. Kirkossa ollaan toteuttamassa hankkeita, joissa seurakuntien ja kirkon keskushallinnon välistä työnjakoa muutetaan. Muutokset hakevat vielä lopullista muotoaan: - Nyt toiminnassa olevat IT-aluekeskukset (tietotekniikan aluekeskukset) perustuvat sopimuspohjaiseen isäntäseurakuntaratkaisuun. - Kirkon palvelukeskus KIPA, johon aletaan siirtää koko kirkon seurakuntien talous- ja henkilöstöhallintopalveluja vuoden 2012 aikana. - Väestörekisterin osalta Kirjuri-järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2012 aikana. Vielä ei ole päätetty, kumpaan malliin tuleva kirkon keskusrekisteri pohjautuu. Myöhemmin noussee myös pohdittavaksi, miten näiden kolmen hankkeen hallinto ja yhteistoiminta kytketään yhteen. Kuopion seurakuntayhtymässä on pohdittava, miten edellä kuvatut kehitysnäkymät vaikuttavat sen toimintaan.

11/23 3.6. Seurakuntayhtymän toimintaympäristön tilannearvio Selvitysmiesten saaman tehtävän mukaisesti kartoitettiin Kuopion ympäristökuntien ja ympäristöseurakuntien ajatuksia mahdollisten yhteistyö- ja liitossuunnitelmien suhteen. Selvitys tehtiin tapaamalla kuntien ja seurakuntien johtavia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Haastattelukäynnit tehtiin kahdeksaan kuntaan ja seitsemään seurakuntaan (liite 2). Yleisenä havaintona on, että sekä kunnat että seurakunnat pyrkivät säilyttämään itsenäisyytensä mahdollisimman pitkälle. Yhteistyökuvioita on selvitetty ja toteutettu kuntasektorilla kunta- ja palvelurakenteen osalta. Seurakuntien välinen yhteistyö on ollut satunnaisempaa. Maaningan ja Siilinjärven seurakunnissa on tehty selvitys näiden seurakuntien yhdistämisestä. Haastattelukierros sattui ajankohtaan, jossa kuntasektorilla ollaan erityisen varovaisia sanomisissa. Nykyisen hallituksen ohjelmassa on kuntajaon uudistaminen, jonka tavoitteena on kehittää kunta- ja palvelurakennetta mm. yhdistämällä kuntia suuremmiksi. Yhtenä kuntajaon kriteerinä hallituksella on työssäkäyntialue. Muutos on tarkoitus saada voimaan vuoden 2015 alusta. Mikäli hallitusohjelma toteutuu suunnitellulla tavalla, joutuvat Kuopion kaupunki ja Kuopion seurakuntayhtymä suurten muutosten keskelle. Tuloksena voi olla, että Kuopion seurakuntayhtymään liitetään useita seurakuntia, enimmillään jopa seitsemän kahdeksan seurakuntaa. Haastattelukierroksen aikana on esitetty kaikissa seurakunnassa toivomus, että seurakunta voisi säilyttää mahdollisen pitkälle oman itsenäisyytensä ja identiteettinsä mahdollisista liitoksista huolimatta. Monet seurakunnista olisivat valmiit ensin tekemään liitoksen luontaisten naapuriseurakuntiensa kanssa ja vasta myöhemmin Kuopion seurakuntayhtymän kanssa. Lopullisen suunnan uskotaan kuitenkin jossakin vaiheessa olevan Kuopion. Yksi huomionarvoinen piirre ympäristöseurakunnissa on monipuolinen ja runsas vapaaehtoistyö. Seurakuntalaiset ottavat konkreettista vastuuta monista tehtävistä, joita yleensä suorittavat palkatut työntekijät. Yhdessä seurakunnassa seurakuntalaiset huolehtivat jopa haudankaivuista ja hautausmaiden hoidosta muutenkin. Vapaaehtoistyön perinne on yksi arvokas asia, jonka mahdollisesti liittyvät / liitettävät seurakunnat voivat tuoda lahjana Kuopion seurakuntayhtymään.

12/23 4. Nykyisen seurakuntarakenteen vaihtoehtojen tarkastelu Seuraavassa tarkastellaan neljää vaihtoehtoa järjestää Kuopion seurakuntayhtymän seurakuntajako ja yhteinen seurakuntatyö uudelleen. Tarkastelussa esitetään kunkin vaihtoehdon edut, haittapuolet ja mahdollisuudet. 4.1. Kuuden seurakunnan malli Kuuden seurakunnan malli on nykyinen ratkaisu, eli yhtymässä ovat Kuopion tuomiokirkkoseurakunta, Alavan, Kallaveden, Männistön, Puijon ja Järvi-Kuopion seurakunnat. Edut: - Nykyinen malli on saanut kuulemisissa paljon kannatusta sekä työntekijöiden että luottamushenkilöiden taholta. - Käytössä oleva malli on tuttu ja turvallinen - Ei uusorganisoinnin työtä, vaivaa ja epävarmuutta. - Henkilökunta on tuttu alueensa väestölle ja päinvastoin. - Ydin Kuopion seurakunnat ovat kompakteja ja suhteellisen hyvin johdettavissa. - Laaja maallikkoedustajuus. Haitat: - Malli on pääosiltaan syntynyt toisenlaiseen, Ydin-Kuopio-keskeiseen toimintaympäristöön. - Nykyinen seurakuntajako ei ole välttämätön seurakuntatyön organisoimisen kannalta. - Nykyinen ratkaisu on kiinteistöstrategian kannalta jähmeä ja kallis. Seurakuntarajat nostavat tilojen yhteiskäytön kynnystä. - Nykyinen rakenne vaikeuttaa henkilöresurssien joustavampaa käyttöä ja virkarakenteen kehittämistä koko seurakuntayhtymässä. - Nykyinen ratkaisu johtaa osa-aikaisiin tehtäviin tai yhteisvirkoihin, jotka koetaan ongelmallisiksi. - Suuri seurakuntien määrä hankaloittaa päätöksentekoa ja resurssien koordinointia. - Seurakuntayhtymän mahdollisesti laajentuessa nykyinen jako johtaisi suureneviin vaikeuksiin. - Miksi pienimmät seurakunnat ovat siellä, missä toiminnallisen koordinaation tarve on suurinta ja etäisyydet pienimmät? (ks. taulukko 1) Mahdollisuudet: - Mallin suomat kehittämismahdollisuudet nykyisten taloudellisten resurssien puitteissa on jo otettu käyttöön. - Mikäli päätetään pysyä tässä ratkaisussa, on kuitenkin syytä harkita rajatarkistuksia kaupunkirakenteen muutoksen vuoksi.

13/23 4.2. Neljän seurakunnan malli Tässä mallissa säilyvät Kallaveden (24 507 jäsentä 1.1.2011) ja Järvi-Kuopion (13 841 jäsentä) seurakunnat. Tuomiokirkkoseurakunnasta ja Alavan seurakunnasta muodostetaan yksi seurakunta (26 356 jäsentä) ja Männistön seurakunnasta ja Puijon seurakunnasta toinen seurakunta (21 188 jäsentä). On myös mahdollista muodostaa tuomiokirkkoseurakunnasta ja Männistön seurakunnasta yksi seurakunta (22 205 jäsentä) ja Alavan seurakunnasta ja Puijon seurakunnasta toinen seurakunta (25 339 jäsentä). Joitakin rajatarkistuksia varsinaisten seurakuntaliitosten lisäksi voidaan harkita kaupunkirakenteen kehittymisen vuoksi. Edut: - Ratkaisu on saanut jonkin verran kannatusta kuulemisissa sekä työntekijöiden että luottamushenkilöiden taholta. - Keventää jonkin verran yhtymän hallintoa. - Helpottaa jonkin verran yhtymätason päätöksentekoa ja koordinointia. - Lisää joustavuutta henkilöresurssien käytössä ja jossain määrin seurakuntatilojen käytössä. - Suhteellisen laaja maallikkoedustajuus hallinnossa. Haitat: - Haitat ovat samat kuin kuuden seurakunnan mallissa, mutta jonkin verran lievempiä. - Neljän ydinkeskustan seurakunnan yhdistäminen kahdeksi seurakunnaksi ei vielä muodosta seurakunnista luontevia kokonaisuuksia. - Seurakuntayhtymän mahdollisesti laajentuessa neljän seurakunnan malli johtaa liian suureen seurakuntamäärään yhtymässä. 4.3. Kolmen seurakunnanmalli Tässä mallissa on yhdistetty tuomiokirkkoseurakunta sekä Alavan, Männistön ja Puijon seurakunnat ja muodostettu yksi seurakunta (47 544 jäsentä), joiden lisäksi yhtymään kuuluvat Kallaveden (24 507 jäsentä) ja Järvi-Kuopion (13 841 jäsentä) seurakunnat. Edut: - Malli on saanut paljon kannatusta kuulemisissa sekä työntekijöiden että luottamushenkilöiden taholta. - Parantaa mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa seurakuntatyötä tasapuolisesti koko Kuopion keskustan alueella. - Helpottaa pääsyä taloudellisesti kevyempään kiinteistökantaan, kun seurakuntarajat keskustan alueella poistuvat. - Helpottaa henkilöresurssien joustavaa käyttöä koko keskustan alueella ja antaa tilaa virkarakenteen kehittämiseen koko yhtymässä.

14/23 - Selkeyttää yhtymän johtamista, hallintoa ja resurssien koordinointia. - Antaa tulevaisuudessa parhaan pohjan seurakuntayhtymän todennäköiselle laajentumiselle. Haitat: - Suuren Tuomiokirkkoseurakunnan johtaminen on entistä haasteellisempaa. - Maallikkoedustajuus hallinnossa vähenee. - Muutos yhtymän seurakunnasta alueelliseksi toimintayksiköksi vaatii merkittävää kehittämistä ja muutosjohtajuutta. Mahdollisuudet: - Malli antaa paljon lisää mahdollisuuksia kehittää seurakuntatoimintaa keskustan alueella suuren työntekijämäärän ansiosta. - Malli mahdollistaa yhteisen seurakuntatyön järjestämisen Tuomiokirkkoseurakunnan hallinnon alaiseksi. - Ratkaisu keventää seurakuntayhtymää ja selventää yhtymän ja seurakuntien välistä työnjakoa. 4.4. Yhden seurakunnan malli Tässä mallissa on kaikki nykyiset seurakunnat liitetty yhdeksi seurakunnaksi, joka on tuomiokirkkoseurakunta (85 892 jäsentä) ja seurakuntayhtymä on purettu. Edut: - Alkuperäinen ja puhtain seurakuntamalli. - Kaikki nykyiset yhtymän hoitamat tehtävät siirtyvät tuomiokirkkoseurakunnan tehtäviksi. - Malli antaa lisää mahdollisuuksia kehittää seurakuntatoimintaa koko alueella suuren työntekijämäärän ja sen joustavan käytön ansiosta. - Mahdollistaa toiminnan ja hallinnon tehokkaan järjestämisen. Haitat: - Asettaa suuret haasteet hallintoelimille, kirkkoherralle ja muulle seurakunnan johdolle. - Alueellisen toiminnan rakentaminen ja paikallisen identiteetin tukeminen on haasteellista. - Maallikkoedustajuus hallinnossa vähenee radikaalisti. - Seurakuntayhtymän mahdollisesti laajetessa rakennemuutokset johtaisivat jatkuvaan muutosprosessiin.

15/23 5. Visio 2015 Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän seurakuntarakenteesta - Kuopio keskustan nykyisistä neljästä seurakunnasta on muodostettu yksi seurakunta, joka on Kuopion tuomiokirkkoseurakunta. - Suomen hallituksen ohjelman mukainen työssäkäyntialueisiin perustuva kuntamalli on saatu Kuopion seudulla voimaan vuoden 2015 alusta. - Tehtyjen kuntaliitosten seurauksena on seurakuntayhtymään liitetty seitsemän seurakuntaa, joista on muodostettu kaksi uutta seurakuntaa, joissa on kappeliseurakuntia: 1. Sisä-Savon seurakunta, johon kuuluvat Suonenjoki, Rautalampi Tervo, Vesanto sekä Karttula, joka on irrotettu Kallaveden seurakunnasta. 2. Kuopion pohjoinen seurakunta, johon kuuluvat Siilinjärvi, Maaninka ja Nilsiä. Yhtymän yhteisestä seurakuntatyöstä on yhteinen diakonia, yhteinen lapsityö sekä yhteinen nuoriso- ja oppilaitostyö siirretty tuomiokirkkoseurakunnan hallinnon alaiseksi. - Yhteinen sielunhoito ja viestintä ovat edelleen yhtymän tehtävinä. - IT, väestörekisteriin liittyvät tehtävät sekä osa taloushallinnosta (Heta) on organisoitu kokonaan erilleen Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymästä kirkkohallituksen alaisiksi yksiköiksi tai yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi kirkkohallituksen alaisuuteen. - Yhtymään on yhteisen kirkkoneuvoston alaisuuteen perustettu virka (kehitysjohtaja tai yhteistyöjohtaja), jonka tehtäviin kuuluu yhtymän ja seurakuntien toiminnan ja hallinnon kehittäminen ja koordinointi sekä yhteisen sielunhoidon ja viestinnän esimiestehtävät. Viranhaltijan esimiehenä toimii yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja. Viranhaltija on seurakuntayhtymän johtoryhmän jäsen. Visiossa 2015 esitetyn seurakuntarakenteen muutokseen vaikuttaneita tekijöitä olivat: 1. Ilman seurakuntarakenteen muutosta ja liittyvien seurakuntien muodostamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi, olisi seurakuntayhtymä kasvanut 13 seurakunnan vaikeasti hallinnoitavaksi yksiköksi. 2. Taloudellinen kehitys Suomessa on ollut hidasta ja seurakuntien jäsenmäärä on ollut jatkuvassa laskussa. Vaikka neljän seurakunnan liittäminen yhdeksi seurakunnaksi keskustassa ei suoraan tuottanut mitattavaa kustannussäästöä, on se antanut mahdollisuuksia ja kehittämispotentiaalia toiminnan, kiinteistöjen käytön ja hallinnon kehittämiselle. 3. Välttämättömästä henkilöstön supistamisesta johtuen pienimpien seurakuntien työn organisoiminen vaikeutui entisestään. Suuremmissa seurakunnissa voitiin paremmin turvata seurakuntatyön jatkuvuus resurssien vähentyessä. 4. Kiinteistöstrategian toteuttaminen onnistui paremmin suuremmissa seurakunnissa. 5. Seurakuntayhtymän veroprosentti oli liitettyjen seurakuntien veroprosenttia alhaisempi Siilinjärven veroprosenttia lukuun ottamatta. Kun lisäksi Kirkon keskusrahaston aikaisemmin liitosseurakunnille maksamat avustukset jäivät pois, oli toteutettava merkittäviä säästöjä sekä kiinteistöjen että henkilöstön kohdalla.

16/23 6. Toimenpide-ehdotukset 1. Yhtymässä toteutetaan edellä kohdassa 5 esitetty visio 2015. Ydin Kuopion neljän seurakunnan liitosta on syytä ryhtyä toteuttamaan viivytyksettä, jotta tilanne tältä osin ehtii vakiintua ennen mahdollisia uusia seurakuntaliitoksia. 2. Uusia seurakuntia koskeva osuus toteutetaan mahdollisten kuntaliitosten toteutuessa. Mikäli tällöin ns. Sisä-Savon kuntia/seurakuntia on liittymässä Kuopioon, on yhtenä vaihtoehtona lakkauttaa nykyinen Kallaveden seurakunta ja erottaa siitä Kallavesi laajennettuun tuomiokirkkoseurakuntaan ja Karttula perustettavaan uuteen Sisä-Savon seurakuntaan. 3. Yhtymässä jatketaan henkilöstöstrategian toteuttamista. Ehdotetaan lisäksi, että yhtymä laatii suunnitelman tulevaisuuden toiminta- ja organisaatiotarpeita vastaavasta virka- ja toimirakenteesta, jota noudatetaan henkilöstöstrategiaa toteutettaessa. 4. Yhtymään perustetaan yhteisen kirkkoneuvoston alaisuuteen virka (kehitysjohtaja tai yhteistyöjohtaja), jonka tehtäviin kuuluu yhtymän ja seurakuntien toiminnan ja hallinnon kehittäminen ja koordinointi sekä yhteisen sielunhoidon ja viestinnän esimiestehtävät. 5. Yhtymässä jatketaan kiinteistöstrategian toteuttamista. Ehdotetaan lisäksi, että strategiaa tarkistetaan ja huomioidaan edellä luvussa 5 ehdotetut seurakuntarakenneratkaisut ja niiden vaikutus tilatarpeisiin. Samoin ehdotetaan, strategiassa otetaan rohkeammin huomioon tulevaisuuden toiminnan tarpeet mahdollisista uusista toimitiloista. 6. Yhtymässä jatketaan toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelman toteuttamista. Yhteisen kirkkoneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston on säilytettävä itsellään talouden hoidossa keskeisten henkilöstö- ja kiinteistöresurssien ohjauksen välineet. Talousarviokäytäntöä kehitetään luomalla selkeä ja oikeudenmukainen toimintamäärärahojen budjetointimalli. Hallinnolla on koko ajan oltava talouden hoitamiseen ja ohjaamiseen tarvittavat tiedot ja suunnitelmat. 7. Viestinnän muuttuvia tarpeita varten asetetaan kehittämisryhmä. 8. Lapsityön rakennemuutosta varten perustetaan työryhmä. 9. Yhtymää kehitetään suuntaan, jossa sillä on vain lakisääteiset tehtävät. 7. Lopuksi Selvitysmiehille syntyneen käsityksen mukaan Kuopion seurakuntayhtymä on sinänsä toimiva kokonaisuus. Seurakuntayhtymän toimintaympäristö ja toiminnan tarpeet ja vaatimukset kuitenkin muuttuvat koko ajan. Kirkon sanoma ja perustehtävä pysyvät samoina, mutta kirkko ja seurakunta joutuvat koko ajan uudistamaan tapaansa toimia voidakseen kohdata ihmisen ja yhteiskunnan muuttuvine odotuksineen ja tarpeineen. Tässä selvityksessä on keskitytty etsimään uusia malleja vastata tarpeisiin, jotka kohdistuvat seurakuntayhtymän organisaatioon. Sen tulee palvella seurakunnan perustehtävää ja sitä tukevia toimintoja ja hallintoa. Hyvillä organisaatioratkaisuilla voidaan edistää käytettävissä olevien resurssien järkevää käyttöä ja niiden kohdentamista sekä yksinkertaistaa hallintoa ja työyhteisöjen johtamista. Onnistuneella organisaatiorakenteella voidaan ottaa vastaan muutoksia ja toteuttaa uudistuksia, joita muuttuva ympäristö nostaa esille.

17/23 Visio 2015 ja siihen liittyvät toimenpide-ehdotukset näyttävät suuntaa, johon Kuopion seurakuntayhtymän tulisi tähdätä. Selvitysmiesten visio 2015 ja tehdyt ehdotukset eivät riitä, vaan seurakuntayhtymältä vaaditaan päätöksiä. Ehdotamme seuraavan kaltaista etenemistä: - Otettuaan vastaan selvitysmiesten raportin yhteinen kirkkoneuvosto kutsuu yhteisen kirkkovaltuuston seminaariin, jossa raportti käydään läpi esittelyin ja keskusteluin. Seminaariin kutsutaan myös viranhaltijoita kaikista organisaatioyksiköistä sekä ammattijärjestöjen luottamushenkilöt. - Yhteinen kirkkoneuvosto antaa raportin koko henkilökunnalle tiedoksi. Henkilökunnalle järjestetään omat tiedotustilaisuudet raportin johdosta. - Yhteinen kirkkoneuvosto antaa selvitysmiesten raportin tiedoksi piispalle ja tuomiokapitulille. - Yhteinen kirkkoneuvosto antaa raportin yhteiselle kirkkovaltuustolle, ja esittää valtuustoaloitteen tulleen loppuun käsitellyksi sekä ilmoittaa seuraavista jatkotoimista: o Yhteinen kirkkoneuvosto käynnistää toimet, joilla valmistellaan toimenpide-ehdotuksien toteuttaminen ja tekee niistä aikanaan tarpeellisilta osilta esityksen yhteiselle kirkkovaltuustolle. o Aloitteen seurakuntien yhdistämisestä voi tehdä seurakuntaneuvosto, tuomiokapituli tai piispa. Mikäli tällainen aloite tehdään, yhteinen kirkkoneuvosto käynnistää prosessin, jolla ehdotus keskustan nykyisten neljän seurakunnan yhdistämisestä valmistellaan. Valmistelu on syytä suorittaa tätä tarkoitusta varten asetetussa työryhmässä. - Yhteinen kirkkoneuvosto seuraa kuntarakenteen kehittymistä ja aloittaa tarpeelliset valmistelut yhdessä tuomiokapitulin kanssa.

18/23 LIITTEET 4 kpl LIITE 1 KIRKKOLAIN MUKAAN YHTYMÄLLE KUULUVIA LAKISÄÄTEISIÄ TEHTÄVIÄ OVAT: 1. KIRKOLLISVEROTUS 2. VEROJEN JA MUIDEN YHTEISTEN TULOJEN JAKO SEURAKUNNILLE 3. KESKUSRAHASTOMAKSUT 4. TALOUSARVIO 5. RAHATOIMI 6. KIRJANPITO 7. TILINPÄÄTÖS 8. TILINTARKASTUS 9. HENKILÖSTÖASIAT 9.1. PALKAN JA TYÖNANTAJASUORITUSTEN MAKSU 9.2. TYÖNANTAJAILMOITUKSET 9.3. PALKKAKIRJANPITO 9.4. NIMIKIRJANPITO 9.5. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN TEKEMINEN JA TULKINTA 9.6. PALKANTARKISTUSTEN TEKEMINEN JA ESITTÄMINEN 9.7. LUOTTAMUSMIESTOIMINTA 9.8. TYÖSUOJELU 9.9. TYÖTERVEYSHUOLTO 9.10. TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN YHTEISTOIMINTA LAKISÄÄTEISET TEHTÄVÄT, JOTKA VOIDAAN SIIRTÄÄ SEURAKUNNALLE: 10. SEURAKUNTIEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN JA LAKKAUTTAMINEN 11. SEURAKUNTIEN KIINTEÄN OMAISUUDEN LUOVUTTAMINEN 12. KIRKKOVALTUUSTOLLE YKSITTÄISESSÄ SEURAKUNNASSA KUULUVAT ASIAT, JOLLEI NIITÄ OLE ANNETTU 10 :SSÄ SÄÄDETYLLÄ TAVALLA SEURAKUNNALLE HANKINNANVARAISET ASIAT, JOTKA YHTYMÄ VOI HOITAA PERUSSÄÄNNÖN NOJALLA: 13. MUITA HALLINTOON JA TALOUTEEN LIITTYVIÄ ASIOITA 14. SEURAKUNNALLISEEN TOIMINTAAN LIITTYVIÄ TEHTÄVIÄ JA TYÖMUOTOJA KAIKKI MUUT ASIAT KUULUVAT SEURAKUNNALLE

19/23 LIITE 2 Raportti Kuopion ympäristökuntien ja ympäristöseurakuntien edustajien kanssa käydyistä keskusteluista LEPPÄVIRTA Leppävirran kunta (10 554) on Varkauden ja Kuopion välisessä jännitekentässä. Varkaus erotettiin aikanaan Leppävirran kunnasta. Nyt se on etsinyt yhteistyötä Leppävirran kanssa, mutta tuloksetta. Leppävirta suuntautuu pääosin Kuopioon. Kunta on laaja, hajanainen ja vesistöjen rikkoma. Leppävirran seurakunta (8879) haluaa jatkaa itsenäisenä mikäli mahdollista. Sillä ei ole luonnollisia yhteistyökumppaneita. Kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa. Kirkon ulkomaalaus on suurin tiedossa oleva korjausinvestointi. Seurakunnassa on 11 hautausmaata, joista hautauskäytössä on 9 hautausmaata eri puolilla seurakuntaa. SUONENJOKI Suonenjoen kunta (7601) etsii yhä tiiviimpää yhteistyötä Kuopion kanssa. Aikaisempi pyrkimys tiivistää yhteyttä Rautalammin ja muiden Sisä-Savon kuntien kanssa ei johtanut tuloksiin. Kuopiolla ja Suonenjoella on pitkälle viety suunnitelma Sote-yhteistyöstä. Kuntaliitoksen toteutumista lähivuosina pidetään todennäköisenä. Suonenjoen seurakunta (6234) on elänyt tarkkaa ja velatonta taloutta, mutta se on pitänyt kiinteistönsä kunnossa. Lasten väheneminen nostaa tarpeen siirtää toiminnallista resurssia enemmän vanhustyöhön. Tulevaisuuden seurakuntarakenteen osalta nähdään kaksi mahdollisuutta: Sisä-Savon seurakunnan (Keitele, Tervo, Vesanto ja Pielavesi, joka kuuluu nyt Iisalmen seurakuntayhtymään) muodostaminen tai liittyminen suoraan Kuopion seurakuntayhtymään, jossa entinen yhteistyökumppani Karttula jo on. Sisä- Savon seurakunta voisi olla yksi Kuopion seurakuntayhtymän seurakunta. RAUTALAMPI Rautalammin kunta (3475) pienenee väkiluvultaan kohtuullisen loivasti. Työssä käymisen pääsuunta on Kuopio ja Suonenjoki. Sote-palveluiden osalta ollaan hakemassa yhteistyötä samoilta suunnilta. Suurten (yli 40 milj. euroa) jälkeen ollaan vetämässä henkeä. Monimuotoisten palvelurakenteiden (Sisä-Savo) sijasta haetaan selvempää ratkaisua Kuopion suunnasta. Tavoitteena on säilyttää lähipalvelut ja oma lukio. Rautalammin seurakunta (2845) on jäsenistöltään supistuva. Kasteita on vuosittain noin 20 ja hautauksia 50. Kirkko on laitettu kuntoon, mutta velkaa on huomattava (1,2 milj. euroa) määrä. Henkilöstön supistamiseen on paineita erityisesti lapsityön osalta. Kylien elämä on hiipumassa. On vain yksi kyläkoulu, Kerkonkoski. Ajatuksena on esillä Sisä-Savon seurakunta, jossa voisi olla Karttulan kanssa 13 000 jäsentä. 450 vuotta vanhan seurakunnan nimen häviäminen kartalta ei tunnu hyvältä. TERVO Tervon kunta (1703) haluaa säilyä itsenäisenä, mikäli mahdollista. Yhteistyörakenteena sosiaalityössä ja terveydenhoidossa on Nilakka (Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto). Työssäkäynnin pääsuunta on Kuopio (yli 100), seuraavaksi suurimmat ovat Keitele (30) ja Suonenjoki (20). Karttula oli ennen Kuopioon liittymistä merkittävä yhteistyökumppani. Tervon seurakunta (1395) tunnistaa pienestä työyhteisöstä (5 päätoimista) johtuvan haavoittuvuuden. Kuitenkin henkilöstökuluja on pienennettävä. Nyt ollaan vähentämässä energiakuluja siirtymällä sähköstä kotimaisiin polttoaineisiin. Syntyvyys on pieni (3-7 lasta vuodessa). Päiväkerhossa on kolme

20/23 lasta. Isompaan organisaatioon liittymisen pelätään tuovan byrokratian lisääntymistä (Karttulan kokemukset) ja luottamushenkilövaikuttamisen vähenemistä. VESANTO Vesannon kunta (2427) on viime vuosina onnistunut tervehdyttämään talouttaan. Kunnassa on myös lähikuntia palveleva lukio. Liitosneuvotteluita ei ole käynnissä. Sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty Kysterin kanssa alueena (Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto). Kuntaliitospohdinnoissa Kuopio arveluttaa Karttulan kokemusten pohjalta. Sisä-Savon yhteistyö on hajoamassa, koska Karttula liittyi Kuopioon, Suonenjoki on tehnyt valintansa ja Rautalammin arvellaan seuraavan samaan suuntaan. Vesannon seurakunta (2121) on elänyt ahdasta, mutta vakaata taloutta. Syntyvyys 15 25 lasta vuodessa. Paluumuuton vuoksi seurakuntalaisten määrä on säilynyt aika vakaana. Yhteistyörakenteet ovat vaihdelleet. Karttulalla, Tervolla ja Vesannolla oli aikanaan yhteinen pappi. Yhteistyön päätyttyä papin sijaisuudet hoidettiin Rautalammilta sopimuspohjaisesti. Nyt sijaiset hankitaan Kuopiosta. Yhteistyötä on etsitty myös Viitasaaren suunnasta. Henkilöstössä on supistamistarvetta, eikä lapsityöhön ole löydetty toimivaa järjestelyä. Tulevaisuuden ratkaisuna Kuopiota mieluisampi ratkaisu saattaisi olla Keiteleen suunta. Suur-Kuopioon liittyy pelko jäädä reuna-alueeksi. SIILINJÄRVI Siilinjärven kunta (21007) on kasvava kunta, joka on tehnyt suuria investointeja. Omien palveluiden koetaan olevan kunnossa, mutta valtion toimien vuoksi Suur-Kuopio voi syntyä. Siilinjärven yhteistyö Maaningan ja Nilsiän kanssa on tiivistymään päin. Oma kunta koetaan toimintakykyiseksi ja pohditaan sitä, syntyykö Kuopion ja Iisalmen välille uusi kunta. Siilinjärven seurakunta ei halunnut tässä vaiheessa käydä keskustelua selvitysmiesten kanssa. MAANINKA Maaningan kunnan asukasluku (3833) on kääntynyt nousuun ilmeisesti Kuopion läheisyydestä johtuen. Keskeinen yhteistyörakenne sosiaalityön ja terveydenhoidon alueella on Siiliset (Maaninka, Nilsiä ja Siilinjärvi). Syntyvyys vaihtelee 20 ja 40 välillä. Kunta on tehnyt suuria investointeja, joista aiheutuneita velkoja maksetaan lähivuosina. Kunta kävi liittymiskeskusteluja Siilinjärven kanssa, mutta prosessi on nyt keskeytyksissä, kun odotetaan hallituksen linjauksia. Pohditaan, olisiko Siilinjärveen liittyminen vain välivaihe vai olisiko mentävä suoraan Kuopioon. Nykyinen monitahoinen hallinto vie kunnanvaltuuston päätösvaltaa. Maaningan seurakunta (3145) on jäsenmäärältään pienessä laskussa. Syntyvyys on 30 40 lasta vuodessa. Talous on tiukalla. Työntekijöitä on 10, joista muutama osa-aikaistettu työntekijälähtöisesti. Huonokuntoisesta seurakuntakodista ollaan luopumassa ja tavoitteena on rakentaa uusi seurakuntatalo. Seurakunta on toiminnallisesti vireä ja vapaaehtoistyö on merkittävä vahvuus, mutta tulevaisuudessa nähdään Maaninka osana suurempaa seurakuntaa. Meneillään on selvitysprosessi Siilinjärven seurakunnan kanssa. Siinä on tavoitteena saada kappeliseurakunnan asema. NILSIÄ Nilsiän kaupunki (6537) on ikärakenteeltaan tasapainottumassa ja väestökehitys on loivassa laskussa. Matkailun merkitys taloudelle on suuri (n. 10 000 vuodepaikkaa). Kouluja on keskustan lisäksi Siilinjärven rajan tuntumassa Pajulahdessa ja Rautavaaran suunnalla Palonurmella. Pajulahdessa on vahvistuva asutus, josta käydään työssä Siilinjärvellä ja Kuopiossa. Sote-palvelut on järjestetty Siiliset yhteistyönä.