HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu)

2014 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu) Yhteistyötoimikunta 3.2.2015 Yhtymähallitus 4.2.2015

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖRESURSSIT, HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 4 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TULOSALUEITTAIN JA TULOSYKSIKÖITTÄIN 6 2.2.1 Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin 6 2.2.2 Henkilöstö tulosalueittain 7 2.3 HENKILÖSTÖN IKÄ 9 2.4 ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN 10 3 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE JA OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUS SEKÄ HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 11 3.1 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 11 3.2 OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUS 13 3.3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 14 4 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 15 5 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT 16 6 TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 18 6.1 TYÖYHTEISÖKYSELY TOB2014 18 6.2 TYÖTERVEYSHUOLTO 19 6.3 TYÖKYKY JA VIRKISTYSTOIMINTA 19 6.4 YHTEISTOIMINTA 20 7 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 21 Liite 1. Yhteenvetotaulukko 2012-2014 2

1 JOHDANTO Itä-Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia ohjaa henkilöstöjohtamista ja henkilöstötyötä yhdessä asetettujen tavoitteiden suuntaan. Henkilöstöraportti palvelee osaltaan strategista seurantaa ja päätöksentekoa. Henkilöstöstrategian painopistealueet ovat osaaminen, johtaminen, hyvinvointi ja vaikuttavuus. Henkilöstöraporttiin 2014 on koottu henkilöstötunnuslukuja taulukoina ja kuvauksia keskeisistä asioista. Henkilöstöraportti kuvaa tapahtunutta kehitystä. Henkilöstöraportti tarjoaa välineitä varautumiseen tulevaan, auttaa päätösten vaikutuksen ennakoinnin sekä tehtyjen päätösten toteutumisen seurannassa. Raportin tiedot on tarkoitettu strategisen ja operatiivisen johtamisen apuvälineiksi. Tämä julkaisu on seitsemäs erillinen henkilöstöraportti. Henkilöstöjohtamisen käytäntöjä on vakiinnutettu ja kehitetty edelleen. Rekrytoinneissa on siirrytty käyttämään valtakunnallista sähköistä kuntarekry.fi järjestelmää. Palkkalaskelmat toimitetaan sähköisesti. Matkalaskujen tekemisessä on siirrytty sähköiseen M2 järjestelmään. Opetustoimen henkilöstön työelämän jaksoille osallistui 22 opettajaa. Ajallisesti jaksojen kesto oli 360 työpäivää. Vuonna 2014 tehtiin henkilöstölle työssäolobarometrikysely. Työbarometrikysely kysely toteutetaan kaksi kolmesta menetelmällä, seuraavan kyselyn ajankohta on syksyllä 2015. Henkilöstöhallinnon ohjeiden ja varhaisen tuen toimintamallin tavoitteena on ollut henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen. Sairauspoissaolojen määrä on vakiintunut alle 10 työpäivän tasolle ollen 8,2 työpäivää / henkilö. Henkilöstötarpeiden ja osaamisen ennakoinnin merkitys on tulevina vuosina yhä tärkeämpää pienenevien ikäluokkien johdosta sekä aikuiskoulutuksen kysynnän muutoksen vaihdellessa voimakkaasti. Henkilöstön osaamiselle asetettavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet muuttuvat tulevassa toimintaympäristössä. SAMIedussa täytettiin 22 ulkoisessa haussa ollutta virkaa ja toimea. Avoimina olleisiin tehtäviin saapui 166 hakemusta. Kaikki avoimet virat ja toimet saatiin täytettyä. SAMIlaisten keski-ikä nousi edelleen 0,8 vuotta ollen 49,6 vuotta. Nousu johtui pääosin eläkkeelle siirtymisestä ja vähäisestä uuden henkilöstön rekrytoinnista. Jokaisella SAMIlaisella on tärkeä tehtävä rakennettaessa SAMIedun tulevaisuutta. Jokaiselle henkilöstöön kuuluvalle tulee tarjota mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan määrätietoisesti koko uran ajan. Koulutuskuntayhtymän henkilöstöhallinto esittää kiitokset koko henkilöstölle vuodesta 2014. Savonlinna 17.2.2015 Harri Åkerfelt henkilöstöpäällikkö 3

2 HENKILÖSTÖRESURSSIT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vuoden lopussa (31.12.2014) kuntayhtymään palvelussuhteessa oli kaikkiaan 271 (294) henkilöä, joista vakinaisia 250 (271), määräaikaisia 21 (23). Henkilöstön määrä vuoden viimeisenä päivänä on yhden päivän mukainen poikkileikkaus. Henkilöstön määrä vaihteli vuoden aikana siten, että se oli alimmillaan 271 henkilöä (joulukuu) ja ylimmillään 294 henkilöä (helmi-maaliskuu). Henkilöstömäärän kuukausikeskiarvo oli 284. Henkilötyövuosia toteutui 263 (-22,5). Vuoden 2014 henkilöstösuunnitelman ja talousarvion henkilöstömääräksi oli arvioitu 292. Vuoden viimeisen päivän kokonaishenkilöstömäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni 21 henkilöllä sekä määräaikaisten määrä väheni kahdella. Toteutuma on linjassa edelleen vähenevän opiskelijamäärän kanssa. Oppilaitoksen henkilökunnasta 59 % on naisia ja miehiä 40,9 %. Henkilöstömäärän kehitys vuosina 2010-2014 esitetään kahdessa seuraavassa taulukossa. Taulukko 1: Henkilöstö palvelussuhteen mukaan, miehet ja naiset, kokoaikaiset ja osa-aikaiset Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Naiset Miehet Kokoaikaiset Osaaikaiset Henkilöä yhteensä Henkilötyövuotta 2010 280 39 0 190 129 294 25 319 306,5 2011 281 36 0 189 128 295 22 317 306 2012 279 26 0 184 121 285 20 305 295 2013 271 23 0 173 121 277 17 294 285,5 2014 250 21 0 160 111 255 16 271 263 4

Taulukko 2: Henkilöstö palvelussuhteen mukaan, miehet ja naiset, kokoaikaiset ja osa-aikaiset Henkilöstön määrä ja kehitys 2010-2014 / 31.12.2014 350 300 250 280 319 317 281 294 295 279 305 285 271 294 277 250 271 255 Määrä 200 150 100 50 0 2010 2011 2012 2013 2014 Vakinaiset Määräaikaiset Henkilöä yhteensä Naiset Miehet Kokoaikaiset Osaaikaiset 5

2.2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TULOSALUEITTAIN JA TULOSYKSIKÖITTÄIN 2.2.1 Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin Yhtymäpalvelujen henkilöstön vähenemä oli 7 henkilöä (10,3 %) edellisestä vuodesta, vastaavasti koulutuspalveluiden henkilöstömäärän vähenemä oli 16 henkilöä (7,1 %). Muutokseen vaikutti maltillinen henkilöstön rekrytointi. Taulukko 3: Henkilöstömäärän muutos 2013 2014 aloittain Henkilöstömäärän muutos 2013-2014 aloittain 2013 2014 muutos Yhtymäpalvelut 68 61-7 Hallintopalvelut 5 4-1 Kiinteistöpalvelut 24 24 0 Opiskelijaruokailu 15 13-2 Taloushallinto 7 7 0 Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut 8 7-1 Kehittämis- ja viestintäpalvelut 9 6-3 Koulutuspalvelut 226 210-16 Paku-toimiala 49 43-6 Sote-toimiala 40 52 12 *) Tellu-toimiala 66 63-3 Aspa 60 42-18 *) Aito 11 10-1 YHTEENSÄ 294 271-23 *) Nivelvaiheen siirto Aspalta Sotelle 6

2.2.2 Henkilöstö tulosalueittain Kuntayhtymän henkilöstö jakaantuu tulosalueittain yhtymäpalveluihin 22,5 % ja koulutuspalveluihin 77,5 %. Yhtymäpalveluiden osuus on pienentynyt 1,4 %. Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin on esitetty seuraavissa taulukoissa. Yhtymäpalvelut Taulukko 4: Henkilöstö tulosalueittain Virkasuhteiset Työsuhteiset Yhteensä YHT. N M N M N M Hallintopalvelut 1 2 1 2 2 4 Kiinteistöpalvelut 1 15 8 15 9 24 Opiskelijaruokailu 1 11 1 12 1 13 Taloushallinto 1 5 1 6 1 7 Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut 1 2 4 2 5 7 Kehittämis- ja viestintäpalvelut 1 4 1 4 2 6 YHTEENSÄ 3 5 38 15 41 20 61 Koulutuspalvelut Virkasuhteiset Työsuhteiset Yhteensä YHT. N M N M N M Paku toimiala 19 8 8 8 27 16 43 Sote toimiala 26 3 22 1 48 4 52 Tellu toimiala 3 38 22 3 60 63 Aspa 20 6 15 1 35 7 42 Aito 2 2 4 2 6 4 10 YHTEENSÄ 70 57 49 34 119 91 210 YHTEENSÄ 160 111 271 Opiskelijamäärävertailu 7,3 opiskelijaa / henkilö vuonna 2014 Opiskelijamäärävertailu 6,8 opiskelijaa / henkilö vuonna 2013 Opiskelijamäärävertailu 6,5 opiskelijaa / henkilö vuonna 2012 7

Taulukko 5: Henkilöstön määrä tulosyksiköittäin Henkilöstön määrä yksiköittäin 31.12.2014 Aito 10 Aspa 42 Tellu toimiala 63 Sote toimiala 52 Paku toimiala 43 Kehittämis- ja viestintäpalvelut Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Taloushallinto 6 7 7 Opiskelijaruokailu 13 Kiinteistöpalvelut 24 Hallintopalvelut 4 8

2.3 HENKILÖSTÖN IKÄ Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 49,6 vuotta (naiset 49,1 vuotta ja miehet 50,4 vuotta). Henkilöstön keski-ikä on noussut 0,8 vuotta edellisestä vuodesta, naisten keski-ikä nousi 0,6 vuotta ja miesten keski-ikä nousi 1,0 vuotta. Alla olevista taulukoista ilmenee henkilöstön ikärakenne tulosalueittain ja tulosyksiköittäin. Korkein keski-ikä on yhtymäpalvelut / taloushallinto 53,7 vuotta ja alhaisin yhtymäpalvelut / kehittämis- ja viestintäpalvelut 43,7 vuotta. Henkilöstöstä 56 % on yli 50-vuotiaita ja 14,76 % yli 60-vuotiaita. Alle 30- vuotiaiden osuus on 1,0 %. Henkilöstön ikärakenne tuo haastetta työssä jaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. Henkilöstön rekrytointi tulee suunnitella riittävän ajoissa, jotta mentoroinnin avulla voidaan olemassa olevaa osaamista ja hiljaista tietoa joustavasti siirtää uusille työntekijöille. Yhtymäpalvelut Ikäväli Taulukko 6: Henkilöstön ikäjakauma tulosalueittain - 29 30-39 40-49 50-59 60 - keskiikä Sukupuoli N M N M N M N M N M Hallintopalvelut 1 2 1 52,5 Kiinteistöpalvelut 4 3 1 3 8 5 51,1 Opiskelijaruokailu 3 1 4 4 1 45,4 Taloushallinto 3 1 1 2 53,7 Henkilöstö- ja tietohallintopalv. 1 1 2 1 2 46,0 Kehittämis- ja viestintäpalvelut 3 1 1 1 43,7 YHTEENSÄ 0 0 11 3 10 4 12 12 8 1 48,3 Ikäväli - 29 30-39 40-49 50-59 60 - Sukupuoli N M N M N M N M N M Paku toimiala 3 5 8 9 10 7 1 51,0 Sote toimiala 6 15 2 23 2 4 49,2 Tellu toimiala 1 1 7 1 16 1 24 12 50,2 Aspa 1 4 2 12 2 14 2 4 1 49,7 Aito 1 1 2 1 3 1 1 49,1 YHTEENSÄ 2 1 15 14 38 20 48 41 16 15 50,0-30 - 40-50 - Ikäväli 29 39 49 59 60 - Sukupuoli N M N M N M N M N M Koulutuspalvelut keskiikä keskiikä HENKILÖSTÖ 2 1 26 17 48 24 60 53 24 16 49,6 Henkilöstön keski-ikä oli 49,6 vuotta, naiset 49,1 vuotta ja miehet 50,4 vuotta. Vuonna 2013 / 48,8 vuotta, naiset 48,5 vuotta ja miehet 49,4 vuotta. Vuonna 2012 / 48,7 vuotta, naiset 48,5 vuotta ja miehet 49,1 vuotta. 9

2.4. ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Vuonna 2014 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä oli keskimäärin 64,1 (64,5) vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 9 (12) henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 1 (4) henkilö. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen mukaisesti henkilöstö siirtyy laskennallisen eläkeiän saavutettuaan vanhuuseläkkeelle haluamanaan ajankohtana irtisanoutumalla työ- /virkasuhteestaan, kuitenkin viimeistään saavutettuaan 68 vuoden iän. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavien kokonaismäärä on vuosien 2014 2050 aikana 53 henkilöä. Työnantajan tavoitteena on pitää työntekijänsä työssä vanhuuseläkkeelle saakka aina, kun se on mahdollista. Tämä on sekä työnantajan että työntekijän etu. Osalle henkilökuntaa on määritelty henkilökohtainen eläkeikä, jos henkilökohtaista eläkeikää ei ole määritelty, laskelmassa käytetään 65 vuoden ikää. Osa-aikaeläkeläisten osuus henkilöstöstä 31.12.2014 oli 15 (17) henkilöä eli 5,5 %. Osa-aikaeläkeläisten määrä on vähentynyt kahdella henkilöllä vuodesta 2013. Kuntien eläkevakuutuksen tilastojen mukaisesti eniten osa-aikaeläkeläisiä on koulutuskuntayhtymissä. Osa-aikaeläkkeellä on suhteessa eniten korkean koulutuksen saaneita, kuten opettajia. Työnantaja ennustaa eläkkeelle jäämisen KEVAn henkilökohtaisen eläkeiän mukaan sekä muiden kohdalla kalenterivuonna 65 vuotta täyttävät. Varhemaksua maksettiin 58 715,07 (152 105,77 ). Taulukko 7: Henkilöstön henkilökohtaisen eläkeiän täyttyminen tulosalueittain vuosina 2014 2020 Vuosi Yht.palv. Koul.palv. Yhteensä 31.12.2014 2 7 9 31.12.2015 1 4 5 31.12.2016 5 5 10 31.12.2017 2 8 10 31.12.2018 2 8 10 31.12.2019 4 4 8 31.12.2020 5 5 10 21 41 62 10

3 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE JA OPETUSTOIMEN HENKI- LÖSTÖN KELPOISUUS SEKÄ HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 3.1 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE Henkilöstön koulutusrakennetta kuvattaessa on käytetty Tilastokeskuksen koulutusluokitusta. Eniten korkeakoulututkinnon suorittaneita on opettajissa. Opettajien kelpoisuusehdot määräytyvät asetusten 986/98 ja 1186/2010 mukaan. Opettajien pätevyydellä on vaikutus oppilaitosten tuloksellisuusrahoitukseen. Taulukko 8: Henkilöstön koulutusrakenne tulosalueittain Yhtymäpalvelut YHTEENSÄ 28 12 11 2 7 3 2 2 0 1 48 20 40 13 10 4 1 Koulutuspalvelut Keskiast.koul. Alin kork.koul. Alempi kor.koul. Ylempi kork.koul. Tutkijakoul. Yhteensä N M N M N M N M N M Naiset Miehet Hallinto 2 1 1 1 3 2 Kiinteistöpalvelut 15 6 1 1 1 16 8 Opiskelijaruokailu 10 1 4 14 1 Taloushallinto 1 2 1 3 6 1 Henkilöstö- ja tietohall. 2 3 1 1 1 3 5 Kehittämis- ja viestintäp. 2 2 2 2 1 6 3 Keskiast.koul. Alin kork.koul. Alempi kor.koul. Ylempi kork.koul. Tutkijakoul. Yhteensä N M N M N M N M N M Naiset Miehet Paku toimiala 3 7 7 1 13 7 7 4 30 19 Sote toimiala 4 1 4 7 1 22 1 37 3 Tellu toimiala 16 7 1 28 2 12 3 63 Aspa 10 2 8 6 2 25 7 49 11 Aito 1 1 1 2 2 2 2 6 5 YHTEENSÄ 18 26 20 9 29 40 58 26 0 0 125 101 11

Taulukko 9: Henkilöstön koulutusrakenne tulosalueittain vertailutaulukkona Koulutusrakenne 31.12.2014 Yhtymäpalvelut Koulutuspalvelut 84 69 39 44 29 9 7 5 1 12

3.2 OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUS Muodollisen kelpoisuuden omaavia opettajia oli 93,21 % (92,02 %). Saavutettu opetushenkilöstön yli 90 % kelpoisuustaso on SAMIedun paras sekä valtakunnallisestikin verrattuna korkea. Kelpoisuuden määrään vaikutti pieni henkilöstön vaihtuvuus sekä valmiiksi saatetut pätevöitymiskoulutukset. Pätevöityminen tapahtuu pätevöitymissuunnitelman kautta, opettaja sitoutuu suorittamaan pedagogiset opinnot kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta. Alla olevasta taulukosta käy ilmi koulutusaloittain puuttuvat kelpoisuudet. Yhteensä muodollista kelpoisuutta vailla oli 11 opettajaa (13), joista eniten TELLU toimialalla (tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-ala). Taulukko 10: Muodollista kelpoisuutta vailla oleva opetustoimen henkilöstö pedag.puuttuu tutkinto puuttuu opett.aine yht. eri henkilöä N M N M N M Naiset Miehet Paku toimiala Sote toimiala 1 1 Tellu toimiala 10 1 2 10 Aspa Aito YHTEENSÄ 1 10 0 1 0 2 1 10 11 Opetushenkilöstö 2014 162 joista muodollisen pätevyyden omaa 93,21 % 2013 163 joista muodollisen pätevyyden omaa 92,02 % 2012 168 joista muodollisen pätevyyden omaa 92,86 % 2011 173 joista muodollisen pätevyyden omaa 89,60 % 2010 179 joista muodollisen pätevyyden omaa 87,15 % 13

3.3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Kuntayhtymän koulutuspäiviin henkilöstö käytti 1425 työpäivää. Vuonna 2013 vastaava luku oli 1124 työpäivää. Henkilöstökoulutukseen (sisältäen osallistumismaksut, matka-, majoitus- ja päivärahakulut sekä sisäisen koulutuksen) käytettiin yhteensä 82 580, vuonna 2013 107 969. Kustannuksiin vaikutti asiantuntijoiden ja luennoitsijoiden tuominen enenevässä määrässä oppilaitokseen. Opettajien työelämäjaksojen työpäiviä toteutui 360 (323). Työelämän jaksoihin osallistui 22 opettajaa. Vuonna 2013 työelämän jaksolle osallistui 16 opettajaa. Taulukko 11: Koulutukseen käytetyt kustannukset ja työpäivät tulosalueittain Henkilöstön koulutus Henkilöstökoulutukseen (sisältäen osallistumismaksut, matka-, majoitus- ja päivärahakulut) käytettiin vuonna 2014 82.580 2013 107.969 2012 118.971 2011 184.610 2010 139.402 Henkilöstö käytti kuntayhtymän maksamaan koulutukseen yht. 1425 työpäivää Koulutuspalvelut 1215 Yhtymäpalvelut 210 Paku toimiala 247 Hallintopalvelut 13 Sote toimiala 248 Kiinteistöpalvelut 83 Tellu toimiala 441 Opiskelijaruokailu 25 Aspa 236 Taloushallinto 34 Aito 43 Henkilöstö- ja tietohall.palv. 41 Kehittämis- ja viestintäpalv. 14 ulkoinen koulutus sisäinen koulutus yhteensä 2014 815 610 1425 2013 841 283 1124 2012 931 520 1451 2011 1101 534 1635 2010 791 735 1526 2009 438 791 1229 14

4 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Palkkaus ja henkilöstökustannukset käyvät ilmi alla olevasta taulukosta. Henkilöstökulut ovat käyttötalouden bruttokuluista 72,4 %, jossa nousua edellisestä vuodesta 1,1 %. Taulukko 12: Palkkaus ja henkilöstökustannukset tulosalueittain Käyttö- Henkilös- 2014 Käyttö- Henkilös- 2013 talous br tökulut % talous br tökulut % Yhtymäpalvelut 6 141 3 244 52,8 % 6 204 3 310 53,4 % Koulutuspalvelut 14 009 11 353 81,0 % 14 524 11 466 78,9 % Paku toimiala 2 908 2 518 86,6 % 3 006 2 532 84,2 % Sote toimiala 2 645 2 249 85,0 % 2 592 2 192 84,6 % Tellu toimiala 4 308 3 345 77,6 % 4 591 3 343 72,8 % Aspa toimiala 3 067 2 764 90,1 % 3 216 2 944 91,5 % Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut 1 081 477 44,1 % 1 119 455 40,7 % KUNTAYHTYMÄ yht. 20 150 14 597 72,4 20 728 14 776 71,3 15

5 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Henkilöstön poissaolot työpäivinä vuonna 2014 ilmenevät taulukosta 13. Sairauspoissaolot olivat 8,2 työpäivää / henkilö, vuonna 2013 vastaava luku oli 8,0 työpäivää / henkilö. Näistä ns. lyhyitä (1-3 päivää) sairauslomia oli n. 23 % (16 %). Henkilöstön sairauspoissaolot olivat yhteensä 2226 työpäivää, vuonna 2013 yhteensä 2337 työpäivää ja vuonna 2012 yhteensä 3014. Perhevapaiden määrä oli 710 työpäivää, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 1209 työpäivää. Vuorottelu- ja opintovapaapäivien määrä laski 272 työpäivää, ollen 623 työpäivää. Lomautuksia ei vuonna 2014 toteutettu, kuten ei vuonna 2013. Yksityisasioiden vuoksi myönnettävät palkattomat vapaat vähenivät vuonna 2014 oleellisesti ollen 1372 työpäivää, vastaava luku 2013 oli 1481 työpäivää. Henkilöstön poissaolot olivat yhteensä 4931 työpäivää. Vuonna 2013 yhteensä 5922 ja vuonna 2012 yhteensä 6712 työpäivää. Sairauslomia oli 158 (146) henkilöllä henkilöstöstä n. 58 % (n. 50 %). Sairauspoissaolojen määrä ei ole suoraviivainen sairastavuuden mittari. Pitkät poissaolot kuvastavat eroja terveydentilassa. Taulukko 13: Henkilöstön poissaolot työpäivinä tulosalueittain, sivu 17 16

Henkilöstön poissaolot työpäivinä vuonna 2014 (31.12.2014 palvelussuhteessa olleet henkilöt, ei sijaiset) Vuoden 2014 sairauspoissaolot yhteensä keskimäärin 3,98 % vuonna 2013 / 3,84 % vuonna 2012 / 4,73 % Sairausloma, tapaturha, 1-3 pv Poissaolot työpv tilapäinen hoitovapaa sairasloma Vanhempain-, isyys- tai hoitovapaa Vuorottelu- tai opintovapaa Lomautus Yksitysiasiat Hlö-määrä N M sis.edell. N M N M N M N M Yhteensä Yhtymäpalvelut 61 496 113 144 0 17 104 0 0 0 377 10 1117 Hallintopalvelut 4 2 2 4 104 108 Kiinteistöpalvelut 24 92 27 61 104 10 233 Opiskelijaruokailu 13 376 9 45 17 17 419 Taloushallinto 7 24 2 20 5 31 Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut 7 71 10 71 Kehittämis- ja viestintäpalvelut 6 2 2 4 251 255 Sairaspoissaoloja keskimäärin 4,74 % Koulutuspalvelut 210 982 635 375 624 69 273 246 0 0 727 258 3814 Paku toimiala 43 128 61 65 122 23 41 52 3 430 Sote toimiala 52 406 111 99 251 575 20 1363 Tellu toimiala 63 5 437 109 46 45 246 2 234 1015 Aspa 42 420 11 85 251 187 86 1 956 Aito 10 23 15 17 12 50 Sairaspoissaoloja keskimäärin 3,75 % Kuntayhtymän henkilöstö 271 1478 748 519 624 86 377 246 0 0 1104 268 4931 17

6 TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 6.1 TYÖYHTEISÖKYSELY Vuonna 2014 syyskuussa toteutettiin työyhteisökysely (työssäolobarometri). Vastausprosentti oli 80,51 %. TOB 2014 tuloksissa oli kaikilla osa-alueilla lievää heikennystä. Osin tuloksiin vaikutti keväällä toteutettu yhteistoimintamenettely. SAMIedussa tehty pitkäkestoinen työolojen kehittäminen mm. toimitilojen, työterveyshuollon, esimiesvalmennuksen ja ym. tulokset ovat nähtävissä ulottuvuuksien asettuessa yli 3,25 arvon. Työyhteisökyselyn tulos on purettu toimialoittain. Eri toimialoilla on mm. organisaatiomuutoksista johtuen eri painotuksia vastauksissa. Kehittämisen kohteet on valittu toimialan tulosten perusteella. SAMIedun TOB -timantti on esitetty taulukossa 13. Taulukko 13: SAMIedu TOB -vertailu 2011 2012 2014 Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työn kehittävyys 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Esimiestyö 2011 2012 2014 Työkyky Ergonomia Optimaallinen kuormitus 18

Taulukko 14: SAMIedun trendit vuosina 2005-2014 4,5 4 2005 2006 2008 3,5 2009 2011 2012 2014 3 Työn kehittävyys Esimiestyö Ergonomia Optimaallinen kuormitus Työkyky Tiedonkulku ja vuorovaikutus 6.2 TYÖTERVEYSHUOLTO Kuntayhtymän henkilöstön työterveyshuollosta on vastannut 1.1.2009 lukien Savonlinnan Seudun Työterveys ry. Pieksämäen alueella on tehty työterveydenhuollon sopimus Suomen Terveystalo Oy kanssa. Rikosseuraamusviraston työterveyshuolto on Terveystalo Oy:ssä, työpaikkakatselmukset toteutetaan yhdessä. Työterveyshuollon palveluihin kuuluvat lakisääteinen työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Palvelussuhteen alussa työntekijältä pyydetään T-todistus. Määräaikaistarkastukset suoritetaan 2 vuoden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta ja sen jälkeen työtehtävän perusteella 3 tai 5 vuoden välein sekä yli 50- vuotiailla 3 vuoden välein. Yhteistyötoimikunta antaa työsuojeluvaltuutettujen allekirjoittaman lausunnon vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta. Oppilaitoksen henkilöstön keski-iän noustessa vuosittain on erityisen tärkeää panostaa ikääntyvän henkilöstön työkykyä ylläpitävään toimintaan. Haasteena ovat sairauksien ehkäisy ja varhainen toteaminen, erityisesti tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen ehkäisy sekä varhaisen hoidon menetelmien selvittely. Työterveyshuollon kustannukset olivat 89 801, vuoden 2013 kustannukset olivat 80 844, vuoden 2012 kustannukset olivat 68 176. Vastaanottokäyntejä työterveyshuollossa oli yhteensä 1309, vuonna 2013 yhteensä 1188, luvut sisältävät lääkärillä, terveydenhoitajalla ja psykologilla tapahtuneet käynnit. 6.3 TYÖKYKY JA VIRKISTYSTOIMINTA Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää koulutuskuntayhtymän liikuntasalia ja kuntosalia veloituksetta. Tiistaisin ja torstaisin on pelattu lentopalloa ja sählyä, sekä käytetty kuntosalia. Työnantajan järjestämänä on tarjottu fysiojumppaa henkilökunnalle 20-30 kertaa vuoden aikana. Yhteistyötoimikunnan kustannuspaikalta on rahoitettu 19

erilaisia virkistys- ja liikuntatapahtumia, sekä hankittu liikunta- ja kulttuuriseteleitä 50 % omakustannushintaan. Työkykyä ylläpitävään toimintaan sisältäen henkilökunnan virkistys- ja harrastustoiminnan, kilpailutoiminnan sekä kulttuuri- ja liikuntasetelit käytettiin vuonna 2014 yhteensä 15 459,60 (16 944,48 ) eli 57,05 (57,63 ) henkilöä kohden. 6.4 YHTEISTOIMINTA Yhteistoimintalaki 449/2007 astui voimaan 1.9.2007. Jokaisessa kunnassa tulee olla yhteistoimintaelin. Kuntasektorilla on käytäntönä, että yhteistoiminta ja työsuojelun yhteistoiminta on yhdistetty siten, että niillä on yhteinen yhteistoimintaelin. Tämä perustuu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annettuun lakiin 44/2006. Työsuojelutoimikunta ja yhteistyötoimikunta ovat lausunnoissaan puoltaneet yhteistä yhteistoimintaelintä. Työnantaja- ja työntekijäsopijapuolet neuvottelivat 28.10.2013 työjaoksen kokouksessa yhteistyötoimikunnan kokoonpanosta ja toimintamallista sekä mahdollisen erillisen työsuojelutoimikunnan perustamisesta. Yhteistyötoimikunta on kokouksessaan 4.11.2013 83 hyväksynyt uuden kokoonpanon kaudelle 2013-2016. Yhteistyötoimikuntaan kuuluu 8 jäsentä, joista 3 työnantajan ja 5 yhteistoimintalain 3 :n mukaista jäsentä. Yhteistyötoimikunnan jäsenet vuonna 2014: Työnantajan edustajat, 3 henkilöä Keijo Pesonen kuntayhtymän johtaja/ rehtori varalla Pertti Paunonen Harri Åkerfelt henkilöstöpäällikkö varalla Terhi Juutilainen Hannele Kojo koulutuspäällikkö varalla Raija Peippo Työntekijän edustajat, 4 henkilöä Riitta Härkönen pääluottamusmies, JUKO varalla Jarkko Kaartinen Seppo Reponen pääluottamusmies, JHL varalla Jarmo Kankkunen Heidi Venäläinen työsuojeluvaltuutettu, opetus varalla Merja Mustonen Petri Ikonen työsuojeluvaltuutettu, tukipalvelut varalla Saara Parkkinen Järjestäytymättömät tai muihin liittoihin kuulumattomat, 1 henkilö Riikka Muhonen yhteistoimintaedustaja Yhteistyötoimikunnan kokouksiin kutsuttavat asiantuntijajäsenet Yhtymähallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja luottamushenkilöhallinnon asiantuntijoina Työsuojelupäällikkö Talousjohtaja Yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimii Regina Murto. Yhteistyötoimikunta kokoontui 11 kertaa vuonna 2014. Tärkeimpiä käsiteltyjä asioita olivat lausuntojen antaminen henkilöstösuunnitelmasta, talousarviosta, taseesta sekä lukuvuoden 2014-2015 koulupäivistä sekä lausunnon antamien virkistys-, harrastusja kilpailutoiminnan määrärahan käytöstä. Yhteistyötoimikunnan varoilla tuettiin mm. pikkujoulua, osallistumista Saku ry:n järjestämiin kilpailuihin, osallistumista erilaisia liikuntatapahtumiin sekä liikunta- ja kulttuuriseteleiden hankintaa henkilöstölle. 20

Työsuojelutoimikunnan kokoonpano 2014 Pekka Pitkänen työsuojelupäällikkö Opetustoimen edustajat Heidi Venäläinen työsuojeluvaltuutettu Merja Mustonen I vara työsuojeluvaltuutettu Petteri Järvelä II vara työsuojeluvaltuutettu Muun henkilöstön edustajat Petri Ikonen työsuojeluvaltuutettu Saara Parkkinen I vara työsuojeluvaltuutettu 7 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Itä-Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstörakenteeseen vaikuttavat ulkoiset tekijät, kuten opiskelijoiden ikäluokkien pieneneminen, oppilasmäärän mitoitus, koulutuksen järjestämisluvan leikkaukset, rahoituspäätökset sekä omistajakunnissa tapahtuvat linjaukset. Varovaisesti arvioiden koulutuksen järjestämisluvan leikkauksen vaikutus ulottuu osin henkilöstömäärään asti. Vuoden 2015 henkilöstömäärän talousarvioluku on 271 henkilöä, vuodenvaihteessa 31.12.2014 henkilöstömäärä oli 271. Tulevaisuuden keskeiseksi haasteeksi muodostuu jatkuva muutoksen hallinta. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavien henkilöiden määrä on vuoteen 2020 mennessä 53 henkilöä. Lisäksi arvioidaan noin 20 henkilön siirtyvän työkyvyttömyys- tai varhennetulle eläkkeelle vastaavana aikana. Ollakseen kilpailukykyinen työnantaja nykyiselle ja uudelle rekrytoitavalle henkilöstölle, kuntayhtymän tulee arvioida nykyiset henkilöstövoimavarat sekä ennakoida tulevan henkilöstön osaamistarpeet. Toteutettavan henkilöstöpolitiikan tulee olla tasapuolista ja kannustavaa. Henkilöstölle varataan mahdollisuus oman kehittämissuunnitelman tekemiseen ja sen seurantaan. Henkilöstön osaamisen kehittäminen kollegiaalisen ryhmän tarpeista on keskeistä. Vuonna 2012 käyttöön otettu ryhmäkehityskeskustelumalli ja siihen liittyvä kollegiaalisen ryhmän osaamismatriisi auttaa kartoitettaessa henkilöstön osaamistarpeita. Osaamistarpeet muodostuvat sekä ulkoisista sidosryhmien tarpeista, että eläkkeelle siirtyvien henkilöiden osaamisen siirtämisestä. Työhyvinvoinnin merkityksen korostaminen, tunnistaminen ja sen kehittäminen on keino ylläpitää työkykyä. Työhyvinvoinnin kehittäminen edistää henkilöstön työssä jaksamista. Varhaisen tuen malli on tehty yhdessä työterveyshuollon kanssa tukemaan tätä tavoitetta. 21

Itä-Savon koulutuskuntayhtymä liite 1 HENKILÖSTÖN TUNNUSLUKUJA vertailu 2014-2012 2014 2013 2012 Henkilöstön määrä 271 294 305 * vakinaiset 250 271 279 * määräaikaiset 21 23 26 Opiskelijaa / henkilöstön edustaja 7,3 6,8 6,5 * yhtymäpalvelut 32,5 29,2 27,1 * koulutuspalvelut 9,43 8,8 8,5 Opetushenkilöstön muodollinen pätevyys 93,21 % 92,02 % 92,86 % Henkilöstön koulutusmenot 82 580 107 969 118 971 Henkilöstön koulutuspäivät; työpv 1425 1124 1451 * pv / hlö 5,3 3,8 4,8 * sisältää myös oppilaitoksen sisäisen koulutuksen Henkilöstön keski-ikä 49,6 48,8 48,7 * naiset 49,1 48,5 48,5 * miehet 50,4 49,4 49,1 Henkilöstön sairaspoissaolot 3,98 % 3,84 % 4,73 % * yhtymäpalvelut 4,74 % 4,1 % 5,1 % * koulutuspalvelut 3,75 % 3,8 % 4,6 % * sairaspoissaolot keskimäärin hlö 8,2 työpv 8,0 työpv 9,9 työpv Työterveyshuollon menot 89 801 80 844 68 176 * työterveyshuollon menot /hlö 331 275 224 Henkilöstökulut käyttötaloudesta 72,4 % 71,3 % 71,9 % * yhtymäpalvelut 52,8 % 53,4 % 54,8 % * koulutuspalvelut 81 % 78,9 % 79,8 % 22