HUMANISTINEN JA KASVATUSALA KOULUTUS JA KELPOISUUS

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA KOULUTUS JA KELPOISUUS

SISÄLTÖ 1. Johdanto...3 2. Keskeiset lait, joissa alan kelpoisuuksiin viitataan...4 3. Alan tutkinnot, osaaminen, työpaikat ja kelpoisuudet...6 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, 120 ov lastenohjaaja...6 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 120 ov nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja...7 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto...7 Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, 210 op yhteisöpedagogi (AMK)...8 Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, 90 op yhteisöpedagogi (ylempi AMK)...8 Youth Work and Social Equality, 90 ects Master of Humanities...9 Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot, 120 op yhteiskuntatieteiden maisteri...9 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 120 ov viittomakielen ohjaaja...9 Viittomakielentulkin koulutusohjelma 240 op viittomakielentulkki (AMK)...10 Viittomakielentulkki (ylempi AMK)...11 Master of Humanities...11 Asioimistulkin ammattitutkinto...12 Suntion ammattitutkinto...12 Tiedotteen laatija: Nuorisoalan ja muun ohjaustoiminnan koulutustoimikunta 10.11.2010. 2

1. Johdanto Tässä tiedotteessa selvitetään lyhyesti eräiden humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen koulutus ja niiden tuottama kelpoisuus voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Humanistisen ja kasvatusalan tutkinnoilla (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, amk-tutkinnot ja maisterikoulutus) saavutetaan monentyyppisissä ohjauksen, kasvatuksen ja kommunikoinnin tehtävissä tarvittava osaaminen. Kaikkiin työtehtäviin ei ole säädöksissä määrättyä kelpoisuutta, jolloin työnantaja harkitsee henkilön pätevyyden ja sopivuuden tehtävään. Tiedotteessa kuvataan yleisimpiä tehtäviä, joihin alan tutkinnoilla voi sijoittua. Ammatillisen kelpoisuuden ja pätevyyden lisäksi kaikki toisen asteen kolmivuotiset ammatilliset perustutkinnot ( = 120 ov) antavat jatkoopintokelpoisuuden yliopistoihin ja korkeakouluihin. Näyttötutkintoina suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Tässä tiedotteessa ei käsitellä opettajien koulutusta. 3

2. Keskeiset lait, joissa alan kelpoisuuksiin viitataan 2.1 Laki sosiaalihuollon ammatillisen (272/2005) määrittelee kelpoisuudet keskeisimpiin sosiaalihuollon ammatteihin. Lain 8 :ssä määritellään kelpoisuus lähihoitajan tehtäviin. Tehtävään soveltuva tutkinto on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja) tai muu vastaava tutkinto. Muulla vastaavalla tutkinnolla lastensuojelun, lasten päivähoidon sekä perhetyön tehtävissä voitaisiin tarkoittaa lapsi- ja perhetyön perustutkintoa, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen tutkintoa tai viittomakielisen ohjaajan tutkintoa. Lain soveltamisohjeissa korostetaan, että muun vastaavan tutkinnon tulee vastata laajuudeltaan lähihoitajan tutkintoa. Ammattitutkinnot eivät tuota lähihoitajan kelpoisuutta. Lain 9 :n mukaan sosiaalihuollon erityistyöntekijän kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä peruskoulutus ja lisäksi suoritettu soveltuva erikoistumistutkinto ja jatkotutkinto. Laissa sanotaan myös, että säädöksiä erikoistumiskoulutuksesta tai jatkotutkinnosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Lain perusteluissa mainitaan esimerkkinä mm. ammatillinen perustutkinnon ja erikoisammattitutkinnon antama kelpoisuus erityistyöntekijän tehtäviin. Lain 11 määrittelee kelpoisuudet muihin sosiaalihuollon ammatillisiin tehtäviin. Pykälä antaa työnantajalle harkintaoikeuden soveltuvien koulutusten suhteen. Pykälän soveltamisalaan kuuluvat tehtävät, joiden kelpoisuusvaatimuksista ei ole erityissäännöksiä tässä laissa tai muussa lainsäädännössä. 2.2 Lastensuojelulaissa (417/2007) henkilöstön kelpoisuuksiin viitataan pykälässä 60: Lastensuojelulaitoksessa on oltava lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammatillista ja muuta henkilöstöä. Laitoksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavalla johtajalla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain 10 :n 4 momentin mukainen kelpoisuus. Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa on otettava huomioon toimintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne. Kunnallisten lastensuojelulaitosten henkilöstön kelpoisuusehdoista säädetään sosiaalihuollon ammatillisen annetussa laissa (272/2005). Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain 3 :n 2 momentin nojalla samoja kelpoisuusvaatimuksia sovelletaan myös yksityisten laitosten henkilöstöön. Lisäksi lain perusteluissa tuodaan esille viittaukset seuraaviin tutkintoihin: Erityisen sopivana koulutuksena lastensuojelulaitoksessa vaativissa hoito- ja kasvatustehtävissä toimiville työntekijöille voidaan pitää sosiaalihuollon ammatillisen annetun lain 6 :ssä tarkoitettua sosiaali- tai terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa. Muihin hoito- ja kasvatustehtäviin soveltuu myös sanotun lain 8 :n mukainen so- 4

siaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu sitä vastaava tutkinto tai nuorisotoimen tai kasvatusalan soveltuva ammatillinen kelpoisuus. Tehtävistä riippuen mainittu muu vastaava tutkinto voisi olla esimerkiksi lähihoitajan tutkintoa vastaava lapsi- ja perhetyön perustutkinto sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen tutkinto. Viittomakielen ohjaaja on kelpoinen kuntien ja valtion hallinnonaloilla sekä yksityissektorin palveluissa tiettyihin sosiaalihuollon tehtäviin. Lain perustelujen mukaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ohella myös muu tehtävään soveltuva tutkinto, joka laadultaan ja opintomäärältään vastaa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, tuottaa kelpoisuuden lain 8 :ssä tarkoitettuihin tehtäviin. Esimerkiksi päivähoidon, lastensuojelun ja perhetyön tehtäviin soveltuva tutkinto voi olla mm. viittomakielisen ohjauksen perustutkinto. 2.4 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuudesta (115/2004) 9a :n mukaan Aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaajana toimimaan on kelpoinen henkilö, 1) joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, opistoasteen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat ammatilliset opinnot, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana taikka 2) jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta tai toimia oppilaanohjaajana. 2.5 Koulunkäyntiavustajasta ei ole lainsäädännössä mitään kelpoisuusmainintaa. Työnantaja päättää tehtävään vaadittavan koulutuksen ja kokemuksen. 2.3 Nuorisolaissa (72/2006) ei määritellä alan tehtäviin vaadittavia kelpoisuusehtoja. Sen sijaan monet työnantajat ovat itse määritelleet alalle vaadittavan koulutuksen. Yleinen kunnallinen työ- ja virkaehtosopimus (KVTES) ohjeistaa osittain kelpoisuuksia jo alalta poistuneiden tutkintojen kautta. 5

3. Alan tutkinnot, osaaminen, työpaikat ja kelpoisuudet Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, 120 ov lastenohjaaja Osaaminen: Tutkinnon suorittanut huolehtii lapsen kokonaisvaltaisesta kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Hän tukee lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä edistää lapsen osallisuutta ja yhteisöllisyyden kokemusta. Sen lisäksi hän osaa tukea lapsen uskonnollista, hengellistä ja henkistä kasvua. Hän ohjaa lasta tai lapsiryhmää käyttäen erilaisia ilmaisukeinoja ja ohjausmenetelmiä ja toimii erilaisissa elämäntilanteissa olevien lasten ja perheiden kanssa kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti, myös katsomuksellisissa ja uskontoihin ja arvoihin liittyvissä kysymyksissä. Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon suorittanut on alan perusvalmiuksien opiskelun lisäksi erikoistunut valintansa mukaan ilmaisutaitojen ohjaamiseen, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaamiseen ja ohjaukseen, monikulttuurisessa työympäristössä toimimiseen, kristilliseen kasvatukseen tai palvelujen tuottamiseen. Työpaikat: Varhaiskasvatuspalveluja tuottavat kunnat, seurakunnat, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat; päiväkodit, perhepäivähoito ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut, päiväkerhot ja perhekerhot, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ja lastensuojelun toimipisteet. Kelpoisuus: Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon (120 ov) suorittanut lastenohjaaja, on kelpoinen a) Suomen ev.-lut. kirkon seurakuntien lastenohjaajan tehtävään Piispainkokouksen 9.9.2009 päätöksen mukaisesti: Lastenohjaajan tehtävään on suositeltavaa edellyttää 120 opintoviikon laajuinen lapsi- ja perhetyön perustutkinto (lastenohjaaja), joka täyttää seuraavat ehdot: 1) Tutkintoon kuuluvien pakollisten opintojen tulee sisältää yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa teologisia sekä seurakunnan ja kirkon työhön liittyviä opintoja; 2) Edellä tarkoitetut opinnot jakautuvat seuraavasti: -- vähintään 10 opintoviikkoa teologisia (Raamatun, kristinuskon ja kirkon hengellisen elämän tuntemukseen johdattavia) opintoja; -- vähintään 25 opintoviikkoa kirkon varhaiskasvatuksen ammattiopintoja, joihin sisältyy työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt (nuorten koulutus) ja tutkintotilaisuudet (näyttötutkinto). b) Kuntien sosiaalihuollon (päivähoito, lastensuojelu, perhetyö) tehtäviin sosiaalihuollon ammatillisen annetun lain (272/2005) 8 :n mukaisesti > ks. kelpoisuuskohta 2.1. c) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi valtioneuvoston asetuksen 115/2004 9a :n mukaisesti > ks. kelpoisuuskohta 2.4. 6

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 120 ov nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Osaaminen: Tutkinnon suorittanut järjestää tavoitteellista ja elämyksiä tuottavaa toimintaa eri-ikäisille, käyttää työssään omaa ohjaajuuttaan sekä toimii nuoriso- ja vapaa-aikatyön ammatillisten periaatteiden ja arvopohjan mukaisesti. Hän käyttää ja soveltaa ohjausmenetelmiä monipuolisesti: kulttuuriohjaus, liikunnanohjaus, luonto- ja elämystoiminta, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, media- ja verkko-ohjaus tai teknisten ja käden taitojen ohjaaminen. Hän ohjaa erilaista toimintaa ja kannustaa ohjattavia osallistumaan. Työpaikat: Nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöt: järjestön, kunnan, valtion, yrityksen tai muun yhteisön toimipaikat, nuorisotalot, leirit ja erilaiset laitokset. Kelpoisuus: Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja on kelpoinen a) Kuntien sosiaalihuollon (esim. lastensuojelu, perhetyö) tehtäviin Sosiaalihuollon ammatillisen annetun lain (272/2005) 8 :n mukaisesti > ks. kelpoisuuskohta 2.1. b) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tehtäviin > ks. kelpoisuuskohta 2.4. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto Osaaminen: Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon suorittanut toimii vaativissa kasvatus-, ohjaus- ja organisointitehtävissä. Hän toimii verkottuneessa yhteistyössä erilaisissa projekteissa, hankkeissa ja toiminnallisissa tilanteissa ja osaa tunnistaa yksilöllisiä sekä yhteisöllisiä ohjauksen tarpeita. Hän toimii moniammatillisissa työryhmissä lasten, nuorten ja heidän kulttuurinsa, erityiskasvatuksen ja perheiden hyvinvoinnin ja elinalojen asiantuntijana. Työpaikat: Erityisnuorisotyön ja monikulttuurisen työn toimipaikat, nuorten ja erityisryhmien työpajat ja toimintakeskukset, laitokset, sairaalat, kansalais- ja järjestötoiminta, päivähoitopaikat, lapsi- ja perhetyö, koulut, aamu- ja iltapäivätoiminta, vapaaaikakeskukset ja alan yritykset. Kelpoisuus: a) Sosiaalihuollon ammatillisen annetun lain (272/2005) 11 :n mukaisesti kelpoisuusvaatimuksena sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus > ks. kelpoisuuskohta 2.1. b) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tehtäviin > ks. kelpoisuuskohta 2.4. 7

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, 210 op yhteisöpedagogi (AMK) Osaaminen: Työ nuoriso- ja järjestötoimialalla on ihmissuhde- ja vuorovaikutustyötä mutta entistä enemmän tietotyötä ja ihmisten palvelua. Tehtävissä tarvitaan laaja-alaista osaamista ihmisten kasvusta ja kehityksestä sekä yhteisöjen toiminnasta, yhteiskunnan rakenteista ja toiminnasta sekä tietoa kulttuureista ja osallisuudesta. Yhteisöpedagogit (AMK) saavat valmiudet moniammatilliseen työskentelyyn. Työpaikat: Yhteispedagogit sijoittuvat asiantuntija-,koulutus-, kehittämis- ja esimiestehtäviin sekä vaativiin ohjaus- ja kasvatustehtäviin nuoriso- ja järjestötoimialalla sekä lastensuojelutyössä kansalaisjärjestöissä, kunnissa ja muissa julkisen hallinnon työtehtävissä. Koulutus mahdollistaa toimimisen yksityisten työnantajien palveluksessa ja palveluyrittäjinä. Kelpoisuus: a) Sosiaalihuollon ammatillisen annetun lain (272/2005) 11 :n mukaisesti sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Lain 6 :n mukaan kelpoisuusvaatimuksena sosiaaliohjaajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Lain perustelutekstissä mainitaan että esimerkiksi nuorisotyöntekijät toimivat usein moniammatillisen tiimin osana muun muassa lastensuojelun avo- ja laitoshuollossa sekä päihdehuollossa. Laissa ei kuitenkaan 8 määritellä eri toimintayksiköiden henkilöstörakennetta vaan niistä säädetään erityislainsäädännössä. Jos erityislainsäädäntöä ei ole, työnantaja voi määrittää itse kelpoisuusvaatimukset muuhun kuin sosiaaliohjaajan tehtäviin. b) Valtion koulukotien vastaavalta ohjaajalta ja ohjaajalta edellytetään sosiaalihuoltajan tai yliopistollinen nuorisotyön tutkinto taikka muu virkaan soveltuva koulutus (29.1.1988/76, 26 ). c) Kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan on kelpoinen yhteisöpedagogi (AMK), jonka tutkintoon sisältyvät 90 op:n laajuiset ev.lut. kirkon piispainkokouksen edellyttämät opinnot. d) Yhteisöpedagogi (AMK) on kelpoinen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tehtäviin opetustoimen henkilöstön kelpoisuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (115/2004) 9a :n mukaisesti > ks. kelpoisuuskohta 2.4. e) Yhteisöpedagogi (AMK) on soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneena kelpoinen toimialan ammatillisten opintojen opettajaksi sen jälkeen, kun hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot sekä opinto-ohjaajan tehtäviin suoritettuaan lisäksi säädetyt opinto-ohjaajan opinnot. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, 90 op yhteisöpedagogi (ylempi AMK) Osaaminen: Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelmasta (ylempi ammattikorkeakoulututkinto) valmistuvilla on osaaminen ja valmiudet sellaisiin nuoriso- ja järjestötoimialan tehtäviin, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa tai organi-

saatioihin, joiden tehtävissä tarvitaan yhteisöllistä ja pedagogista osaamista. Työpaikat: Tehtävät ovat vaativia kehittämis- ja johtotehtäviä tai asiantuntijatehtäviä moniammatillisissa, monikulttuurisissa ja kansainvälisissä työyhteisöissä. Erilaiset koulutus- ja opetustehtävät työnantajien määrittelemin soveltuvin kelpoisuuksin ovat myös yhteisöpedagogien (ylempi AMK) haettavissa. Kelpoisuus: Opettajan pedagogiset opinnot suoritettuaan järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelman suorittanut yhteisöpedagogi (ylempi AMK) on kelpoinen ammattikorkeakoulun lehtorin tehtäviin sekä ammatillisten opintojen opettajaksi ammatilliseen toisen asteen koulutukseen. Lisäksi suoritettuaan opinto-ohjaajan opinnot hänellä on kelpoisuus ammatillisen koulutuksen opintojen ohjaajaksi. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuuksista säädetään valtioneuvoteon asetuksella 986/1998 (muutos vireillä). Youth Work and Social Equality, 90 ects Master of Humanities Syyskuussa 2010 Humanistisessa ammattikorkeakoulussa alkavasta uudesta englanninkielisestä ylemmästä ammattikorkeakoulutukinnosta Youth Work and Social Equality ensimmäiset Master of Humanities -tutkinnon suorittaneet valmistuvat kesäkuussa 2012. Tutkinnon suorittavien uusi osaaminen tähtää asiantuntijuuteen kansainvälisissä ja monikulttuurisissa lasten ja nuorten elinoloja kehittävissä ja ongelmia ratkaisevissa toimintaympäristöissä. Erityisenä osaamisena tutkinto tuottaa vertailevaa nuorisotyön ja nuorisopolitiikan osaamista. Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot, 120 op yhteiskuntatieteiden maisteri Osaaminen: Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot jakautuvat sisällöllisesti nuorisotutkimukseen, nuorisotyön kehittämiseen, johtamiseen ja hallintoon sekä vapaasti valittaviin opintoihin. Tampereen yliopistossa suoritettavat opinnot antavat nuorisoalalla toimiville monitieteellistä ja moniammatillista asiantuntijuutta. Koulutuksen suorittaneilla on osaamista nuorisotyön, koulun ja sosiaalityön yhteistyömallien kehittämisessä ja opintojen monitieteisyys konkretisoituu käytännön tasolla. Tutkinto tuottaa laaja-alaiset valmiudet tieteellisen tiedon tuottamiseen, hyödyntämiseen ja soveltamiseen nuorisoalan työssä. Maisteritutkinto tuottaa jatko-opintokelpoisuuden tohtoriopintoihin. Koulutukseen valittavilta opiskelijoilta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Koulutus käynnistyi tammikuussa 2009 ja seuraava sisäänotto on keväällä 2011. Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 120 ov viittomakielen ohjaaja Osaaminen: Tutkinnon suorittanut ohjaa ja avustaa viittomakielisiä, kuulo- ja kuulonäkövammaisia, kuurosokeita ja kehitysvammaisia asiakkaita sekä sellaisia asiakkaita, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia. Hän käyttää avustamisessa ja ohjauksessa suomalaista viittomakieltä, viittomiin pohjautuvia menetelmiä (kuten viitottu puhe ja tukiviittomat) sekä puhetta tukevia ja korvaavia 9

kommunikaatiomenetelmiä. Hän suunnittelee, järjestää ja arvioi eri- ikäisten tavoitteellista kasvatus- ja viriketoimintaa ja tukee samalla asiakkaittensa kommunikaation ja kielellisten taitojen kehittymistä. Työpaikat: Sosiaali- ja opetussektorilla päivähoidon toimipaikat, koulut, oppilaitokset, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, leirit, kerhot, hoitolaitokset, palvelutalot ja toimintakeskukset. Viittomakielen ohjaaja voi toimia myös leireillä ja vammaisten henkilökohtaisena avustajana. Ammattinimikkeenä näissä tehtävissä voi olla mm. lastenhoitaja, lasten ohjaaja, koulunkäynnin avustaja, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja, henkilökohtainen avustaja sekä virike- ja vapaa-ajan toiminnan ohjaaja. Kelpoisuus: Viittomakielen ohjaajan kelpoisuuteen on viitattu lainsäädännössä seuraavasti: a) Laki Sosiaalihuollon ammatillisen 272/2005, 8 : Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto > ks. kelpoisuuskohta 2.1. b) Valtioneuvoston asetus opetustoimen annetun asetuksen muuttamisesta (115/2004) 9a koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja > ks. kelpoisuuskohta 2.4. Viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon lähialoja ovat viittomakielen tulkkaus ja opetus sekä puhevammaisten tulkkipalvelutyö. Näiden ammattialojen vaatimaa erityisosaamista viittomakielisen ohjauksen perustutkinto ei tuota. Viittomakielentulkin koulutusohjelma 240 op viittomakielentulkki (AMK) Osaaminen: Viittomakielentulkki toimii puolueettomana kielen välittäjänä suomen- ja ruotsinkielisen valtaväestön ja viittomakielisen vähemmistön edustajien välillä. Tulkkipalveluiden kautta viittomakieliset voivat tasavertaisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan. Tulkit tarjoavatkin tulkkipalveluita kaikissa niissä elämäntilanteissa, joihin ihmiset työssä, koulutuksessa tai vapaa-aikanaan osallistuvat. Viittomakielen tulkkiopintojen loppuvaiheessa opiskelija valitsee erikoistumisalueensa. Näitä ovat tulkkaus ja/ tai kääntäminen eri asiakasryhmille kuten kuuroutuneille ja kuurosokeille, kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa työskenteleminen sekä viittomien opetuksen pedagogiset opinnot. Kuuroutuneille ja kuurosokeille tulkkauksen taito todennetaan opintojen lisäksi suorittamalla tulkkirekisterikokeet. Työpaikat: Viittomakielen tulkit toimivat laaja-alaisesti viittomakielialan asiantuntijoina työpaikoillaan. He työskentelevät asioimistulkkeina monenlaisissa tilanteissa ja tilaisuuksissa, tai opiskelutulkkeina eriasteisissa oppilaitoksissa esikoulusta yliopistoon. Osa työstä voidaan toteuttaa etätulkkauksena. Suurin osa tulkeista on työsuhteessa yksityisellä sektorilla, mutta tulkki voi toimia myös yrittäjänä tai esim. järjestön tai muun työnantajan palveluksessa. Viittomakielen tulkki voi toimia myös kääntäjänä erilaisten toimeksiantojen mukaan. Pedagogiset opinnot suoritettuaan opiskelija voi työskennellä viittomien opettajana esimerkiksi kielihäiriöisten lasten perheissä, kursseilla ja yritysten sekä oppilaitosten palveluksessa. 10

Kelpoisuus: Viittomakielen tulkkien kelpoisuutta ei ole Suomessa säädetty lailla, kuten ei puhuttujen kielten tulkkienkaan, eikä tulkkauspalvelulaki ota kantaa siihen, kuka saa tarjota palvelua. Tulkkauksen alalla on kuitenkin selvitetty mahdollisuuksia suojata tulkin ammattinimike. Viittomakielen tulkkien toimintaa valvoo erityinen Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä (TTYR). Sen taustalla ovat alan keskeiset järjestöt (Kuurojen Liitto ry, Kuuloliitto ry, Suomen Kuurosokeat ry, Suomen Viittomakielen Tulkit ry). TTYR ylläpitää Tulkkirekisteriä, johon kootaan tiedot niistä tulkeista, jotka ovat suorittaneet järjestöjen hyväksymän tulkkikoulutuksen ja läpäisseet tulkkirekisterikokeen. Näitä tulkkeja TTYR suosittaa tuottamaan lain tarkoittamaa tulkkipalvelua. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä kokoaa tilastotietoja viittomakielen tulkeista ja toteaa kysyttäessä suoritetun tulkkikoulutuksen. Se on myös rekisteröidyn viittomakielen tulkin luvalla viittomakielialaan liittyvän tiedotus- ja tutkimustoiminnan osoitelähde. Mikäli tulkin todetaan toimineen ammattietiikan vastaisesti, ryhtyy Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä tulkkirekisterin säännöissä määrättyihin toimenpiteisiin. 1.9.2010 alkaen tulkkauspalvelusta vastaa valtakunnallisesti Kansaneläkelaitos, jonka mukaan tulkkausta voi tuottaa vain koulutettu ja yhteistyöryhmän hyväksymä viittomakielen tulkki (laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 19.2.2010/133, joka määrittää tulkkauspalveluiden käyttöä sekä sitä ketkä voivat toimia tulkkeina). Viittomakielentulkki (ylempi AMK) Viittomakielialan tulkkitoiminnan YAMK koulutusohjelma on alkanut syksyllä 2009. Tutkinto toteutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa viittomakielen tulkeille valmiuksia viittomakielialan vaativiin kehittämis-, tutkimus- ja johtotehtäviin uudistuvissa palvelurakenteissa. Koulutuksen tarkoituksena on myös varmistaa viittomakielen tulkkien koulutuksellinen tasaarvo moniammatillisissa työyhteisöissä. Kelpoisuus: Tutkinto antaa pätevyyden virkoihin, joissa kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Master of Humanities Degree Programme in Sign Language Interpreting (EUMASLI) on ylempi 90 opintopisteen ammattikorkeakoulututkinto, joka on tarkoitettu ammattikorkeakoulu- tai vastaavan korkeakoulututkinnon suorittaneille viittomakielen tulkeille, joilla on työkokemusta vähintään kolme vuotta. Koulutus sisältää syventäviä tulkkauksen ja kääntämisen opintoja, ns. kansainvälisen viittomisen opintoja sekä tutkimusopintoja. Tutkinto tähtää tulkin kielitaidon, tulkkaus-, kääntämis- sekä tutkimustaitojen syventämiseen kansainvälisessä kontekstissa. Tavoitteena on kehittää yhteisillä tutkimuksilla ja projekteilla eurooppalaisella tasolla mm. tulkkauksen laatua. Tutkinnon voi suorittaa työn ohessa. 11

Asioimistulkin ammattitutkinto Osaaminen: Asioimistulkin tutkinnon suorittanut tulkkaa tilanteita ja kohtaamisia asiakkaan (usein maahanmuuttajan) ja suomalaisten viranomaisten välillä. Hän tulkkaa kielestä toiseen asioimistilanteissa käytetyt puheenvuorot ottamatta itse kantaa asioiden sisältöön. Hän selvittää myös asian kannalta oleellisia kulttuuritaustoja ja auttaa osapuolia ymmärtämään toisiaan eri kielestä huolimatta. Tulkattavat tilanteet voivat olla joskus ratkaisevan tärkeitä tulkattavan elämän kannalta (esimerkiksi turvapaikkahaastattelut tai psykiatrinen hoito). Asioimistulkin vastuulla on viestin, sanomien ja ajatusten välittäminen. Asioimistulkki hallitsee kaksi työkieltä, joista toinen on suomi tai ruotsi. Tutkinnon suorittajan tulee tuottaa A-työkieltä kaikkine vivahteineen ja sävyineen virheettömästi siten, että sitä on helppo ymmärtää. B- kieltä tulee hallita yleisten kielitutkintojen taitotason 4 vastaavalla tavalla. Kirjallisen kielitaidon ohella tutkinnon suorittaja tuntee työkielialueidensa kulttuuria ja yhteiskuntaa. Suntion ammattitutkinto Osaaminen: Suntion ammattitutkinnon suorittanut osaa hoitaa seurakunnan jumalanpalvelusten ja kirkollisten tilaisuuksien järjestelyt. Hän osaa ottaa huomioon tilaisuuksien luonteen, kirkkovuoden ajankohdan ja niihin liittyvän symboliikan. Hän hallitsee myös pienimuotoisten tarjoilujen järjestämisen. Suntion ammattitutkinnon suorittanut osaa hoitaa seurakunnan kiinteistöjä, hautausmaita ja hautaamiseen liittyviä toimia kirkollisen tapakulttuurin ja alan lainsäädännön mukaisesti. Hän osaa myös huoltaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen esineistöä ja tekstiilejä. Työpaikat: evankelisluterilaiset tai ortodoksiset seurakunnat Kelpoisuus: Suntioiden kelpoisuutta ei ole määritelty säädöksissä erikseen. Työpaikat: Asioimistulkkikeskukset, joilta tulkkipalveluja tilataan. Tulkki työskentelee myös arkielämän tilanteissa, kuten vanhempainilloissa kouluissa, neuvoloissa, työvoimatoimistoissa, lääkärintarkastuksissa tai erilaisissa neuvotteluissa. Kelpoisuus: Asioimistulkkien kelpoisuutta ei ole Suomessa säädelty lailla. Uusi puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelma on käynnistymässä vuonna 2011 ammattikorkeakoulutasolla. Silloin aloitetaan Suomen koulutusjärjestelmän historian ensimmäinen puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelma, joka kouluttaa tulkkeja vähemmistökieliin. 12 Lisätietoja: www.edu.fi/ammattikoulutus