Lausuntoluonnos/V-P Laukkanen 9.12.2016 Lausuntopyyntönne 8.11.2016 OKM/41/010/2016 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyvistä laeista Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Rovaniemen koulutuskuntayhtymältä (RKK) lausuntoa luonnoksesta esitykseksi eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ammatillisesta koulutuksesta. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annettu laki ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettu laki kumottaisiin. Lisäksi muutettaisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä eräitä muita lakeja, joita on tarpeen muuttaa ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistamisen vuoksi. Esityksen mukaan toisen asteen ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeva lainsäädäntö uudistettaisiin kokonaisuudessaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Tiivistelmänä lausunnostaan Rovaniemen koulutuskuntayhtymä toteaa seuraavaa: RKK pitää hallitusohjelman mukaisia tavoitteita kannatettavina ja katsoo, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistaminen on tarpeellista. Kuitenkin RKK katsoo, että näin mittavan koulutusjärjestelmää koskevan säädösvalmistelun aikataulu on ollut liian tiukka eivätkä ohjaus-, säätely- ja rahoitusjärjestelmä vielä muodosta selkeää kokonaisuutta, jossa ennakollisesti ohjattaisiin ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa kansallisten koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti. RKK katsoo, että lausunnolla oleva esitys sisältää paljon kuvailevaa tekstiä, jonka vuoksi esityksen tosiasialliset tavoitteet jäävät epäselviksi ja useissa kohdissa viitataan asetukseen, jossa tarkemmin tullaan määrittelemään auki olevia kohtia. Tämä jättää moneen asiaan paljon epävarmuutta. RKK korostaa, että koulutuksen järjestäjille tulee jäädä riittävästi päätösvaltaa koulutuksen järjestämiseksi joustavasti alueen väestön ja työelämän tarpeita vastaavasti. RKK näkee, että kuntien ja alueiden elinvoimaisuutta voidaan parhaiten vahvistaa alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavalla ammatillisella koulutuksella, joka suunnitellaan ja toteutetaan ja jota kehitetään yhteistyössä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. RKK pitää erittäin tärkeänä sitä, että ammatilliselle koulutukselle asetetaan ja tunnustetaan esitysluonnoksesta poiketen laajempi kasvatus- sekä sivistystehtävä ja tunnustetaan nuoriso- ja koulutustakuun toteuttamisen merkitys ja arvo tasavertaisena tavoitteena suorite- ja vaikuttavuusperusteisuuden rinnalla. RKK:n mielestä esitysluonnoksessa esitetystä tutkintojen mitoitusperusteista tulee aikamäärite poistaa kokonaan, koska reformin tavoitteena on kaikessa koulutuksessa osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Aikamäärite ohjaa opetuksen järjestämistä ja opettajan työn suunnittelua nykyisen aikasidonnaisen toimintatavan mukaisesti. RKK:n mielestä koulutuksen järjestäjän toiminta-alueen vapauttaminen vaarantaa reunaalueiden koulutuksen saatavuuden. Mikäli opiskelijamäärä jakaantuu kilpailun seurauksena nykyistä useammalle koulutuksen järjestäjälle, menetetään ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä tarvittava volyymietu.
RKK korostaa, että myös uusi lainsäädäntö huomioi erityisten koulutustehtävien tai muiden koulutustehtävien määrittämisen mahdollisuuden järjestämisluvissa ja niitä koskevan valtionosuusrahoituksen. RKK:n mielestä valtion talousarvioesityksessä sekä nyt lausunnolla olevassa esityksessä tulee ottaa huomioon koulutuksen järjestäjien erilaiset tehtävät, vastuut ja velvoitteet. Myös toimintaympäristöstä ja -alueesta johtuvat erot tulee huomioida. RKK:n mielestä ammatillisen koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus tulee maan kaikissa osissa turvata uudessakin lainsäädännössä. RKK esittää, että ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa voidaan määrätä koulutuksen järjestäjän ammatillisen koulutuksen tehtävän lisäksi nuoriso- ja koulutustakuun toteuttamisen koulutustehtävä ja vastuu. Tämä edellyttää, että eduskunta tunnustaa koulutustehtävän merkityksen ja varaa näille koulutuksen järjestäjille tämän tehtävän toteuttamiseen pysyvät ja riittävät määrärahat valtion talousarvioon ja määrittää ao. toimintaa kuvaavat tunnusluvut, mittarit ja kertoimet jotka otetaan mukaan vaikutusmittareihin ja tunnuslukuihin. RKK:n mielestä koulutuksen järjestäjän toiminta-alueen vapauttaminen vaarantaa reunaalueiden koulutuksen saatavuuden. Koulutuksen saatavuus pienillä paikkakunnilla voidaan turvata vain, jos koulutuksen järjestäjällä on kasvukeskuksessa tehokasta, keskimääräistä yksikköhintaa pienemmillä kustannuksilla toteutettavaa koulutusta. Esitysluonnoksessa synnytetään vaikutelma siitä, että koulutuksen järjestäjät saisivat lisää toimivaltaa vastata aiempaa nopeammin ja joustavammin työelämän ja opiskelijoiden muuttuviin osaamistarpeisiin. RKK:n mielestä koulutuksen järjestäjän alueellisista ja paikallisista tarpeista lähtevän ammatillisen koulutuksen toteuttaminen tulee mahdollistaa joustavasti, tarvelähtöisesti ja dynaamisesti. Tämä mahdollistetaan antamalla toimivaltaa alueella toimiville koulutuksen järjestäjille ilman, että lisätään Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausta ja päätösvaltaa. Esitysluonnoksessa koulutus sidotaan vain koulutuksen järjestäjän omaan ja lähihistoriassa toteutettuun tutkintotarjontaan, tämä kaventaa RKK:n mielestä opiskelijoiden ja työelämän osaamisen kehittämisen vaihtoehtoja merkittävästi. Monipuolinen tutkintotarjonta tulee mahdollistaa kaikille. RKK:n mielestä opiskelijavuosien vähimmäismäärän määrittäminen aiheuttaa merkittävän epävarmuustekijän koulutuksen järjestäjän toiminnassa erityisesti silloin, mikäli harkintaan jäävä opiskelijavuosiosuus olisi merkittävän suuri. RKK:n mielestä vaihteluväli (vähimmäismäärä / myönnetty) saisi olla enintään 2-3%. RKK pitää ensiarvoisen tärkeänä että valtionosuusrahoitus ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ohjataan jatkossakin suoraan koulutuksen järjestäjälle. RKK on huolissaan koulutuksen järjestäjien tosiasiallisista mahdollisuuksista osallistaa työelämää ammatillisen koulutuksen järjestämiseen siinä määrin kuin säädösluonnos velvoittaa. On todennäköistä että, erityisesti harvaan asutuissa maakunnissa, esitysluonnoksesta poiketen, tämä tulee lisäämään koulutuskustannuksia. Henkilökohtaisten, yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen on kalliimpaa kuin nykymuotoisen oppisen ja osaamisen hankkimisen toteuttaminen. Lisäksi alaikäisyys tulee olemaan useilla aloilla oppisopimuskoulutuksessa ja joissain ammatillisissa perustutkinnoissa este. RKK katsoo, että esityksen mukainen rahoitusjärjestelmä on monimutkainen ja vaikeasti arvioitava ja ennakoitavissa. Rahoitusjärjestelmän ohjausvaikutusta on mahdotonta arvioida pelkän hallituksen esitysluonnoksen perusteella. 2
Rahoituksen ennakoitavuuden ja pitkäjänteisyyden vuoksi tulee perusrahoituksen osuus olla esitysluonnoksesta poiketen 60-70%. Vastaavasti vaikuttavuusrahoituksen osuutta tulisi pienentää. RKK:n mielestä koulutuksen järjestäjien suhteellisen osuuden vastaavuuden lisäksi koulutuksen järjestäjän oman toiminnan, suoritteiden ja tulosten saavuttaminen sekä nuoriso- ja koulutustakuun toteuttaminen tulee määritellä vaikuttavuusrahoituksen mittariksi. Vaikuttavuusrahasta vähintään 30% tulisi jakaa em. oman toiminnan kehittymisen perusteella. Strategiarahoituksen tulisi perustua esityksessä mainittuihin koulutuksen järjestäjäkohtaisiin tulosohjauskeskusteluihin ja olla näin ennakoitavissa. Strategiarahoituksen osuuden tulisi olla enintään 2%. Vaikuttavuusrahoitukseen vaikuttavia mittareita tulee kaikkinensa kehittää alueen erilaisuus huomioiden. RKK kyseenalaistaa toteutuvatko esitysluonnoksessa reformin keskeiset koulutuksen järjestäjän päätösvaltaa koskevat tavoitteet. Tämän johdosta RKK haluaa arvioitavaksi onko koulutuksen järjestäjällä aidosti: aiempaa enemmän päätösvaltaa ja samalla vastuuta koulutuksen suuntaamisessa ja toteuttamisessa? enemmän toimivaltaa rakentaa erilaisten asiakkaiden tarpeisiin vastaavia koulutusratkaisuja? suurempi vastuu siitä, että koulutus vastaa työelämän ja yksilöiden tarpeita? aidosti oikeus kohdentaa rajalliset resurssit oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti? 3 Rovaniemen koulutuskuntayhtymän lausunto perusteluineen: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä lappilaisena koulutuksen järjestäjänä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (RKK) on maakunnan suurin monialainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä. RKK:lla on järjestämisluvat oppilaitos- ja oppisopimusmuotoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen erityistehtävineen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen (sisältää työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän). Lisäksi RKK:lla on järjestämislupa ylläpitää valtakunnallista liikunnan koulutuskeskusta (Lapin Urheiluopisto), sekä kesäyliopistoa (Lapin kesäyliopisto). Liikuntakeskustoimintaa liittyvää palvelutoimintaa tuottaa RKK:n 100 % omistama Santasport Finland Oy. RKK vastaa mm. koko Lapin logistiikka-, liikunta- ja metsäkonealan koulutuksesta sekä toimii ainoana järjestäjänä Pohjois-Suomen lentokoneasennuksen ja maanmittausalan koulutuksesta. RKK toimii ammatillisessa peruskoulutuksessa kuuden omistajakunnan alueella vastaten näin suuresta osasta Lapin maakuntaa. Muun koulutuksen osalta toiminta-alue on tätä huomattavasti laajempi, osin valtakunnallinen. RKK on kehittänyt ennakkoluulottomasti ammatillista koulutusta. Esimerkkeinä Lapin korkeakoulukonserni (LUC), Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) Lapin urheiluakatemia ja huippu-urheilun valmennuskeskus (maailman pohjoisin Olympic Training Center) sekä merkittävä yhteistyö lukiokoulutuksen kanssa. RKK on myös toteuttanut järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä jo vuosia, yhdistämällä Sodankylän kunnan ja Kemijärven kaupungin aikaisemmin järjestämän ammatillisen koulutuksen osaksi RKK:n toimintaa. Tämän lisäksi Kolarin kunta liittyi koulutuskuntayhtymään vuoden 2016 alusta lukien. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen keskuudessa RKK on arvostettu toimija mm. tutkinnonuudistamistyössä ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisena kehittäjänä. RKK on mukana aktiivisena toimijana monissa paikallisissa, alueellisissa, valtakunnallisissa ja kansainvälisissä kehittämis- ja hankeverkostoissa. Tällä hetkellä RKK:n järjestämisluvan mukainen ammatillisen koulutuksen vuosiopiskelijamäärä on täynnä ja koulutuksen vetovoima on hyvä.
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä sekä uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Lisäksi huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Ammatillinen koulutus ja sen reformiuudistus on erittäin merkittävä erityisesti Lapissa, jossa perusopetuksen päättävästä ikäluokasta yli puolet jatkaa ammatilliseen koulutukseen ja alueen työ- ja elinkeinoelämä saa pääosan tarvitsemistaan ammatillisen koulutuksen osaajista maakunnan sisältä. Reformi vaikuttaa merkittävästi sekä perusopetuksen päättävien että aikuisopiskelijoiden tulevaisuuteen ja sivistyksellisiin perusoikeuksiin. RKK pitää hallitusohjelman mukaisia tavoitteita kannatettavina ja katsoo, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistaminen on tarpeellista. Kuitenkin RKK katsoo, että näin mittavan koulutusjärjestelmää koskevan säädösvalmistelun aikataulu on ollut liian tiukka eivätkä ohjaus-, säätely- ja rahoitusjärjestelmä vielä muodosta selkeää kokonaisuutta, jossa ennakollisesti ohjattaisiin ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa kansallisten koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Osin tästä syystä säädöskokonaisuus ei vielä ole yhtenäinen eikä se vielä luo puitteita hallitusohjelman mukaiselle toiminnan uudistamiselle. Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että valtion talousarvioesityksessä 2017 ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan jo ennen reformin varsinaista toiminta- ja rahoituslainsäädännön uudistusta, jolloin koulutuksen suunnittelu ja sen toteutus sekä uusien, reformin edellyttämien, toiminnan ja toimintatapojen uudistaminen joudutaan tekemään tilanteessa, jossa keskeiset asiat niin lainsäädäntötasolla kuin ohjaus- ja rahoitusjärjestelmätasollakin ovat vielä auki. RKK katsoo, että lausunnolla oleva esitys sisältää paljon kuvailevaa tekstiä, jonka vuoksi esityksen tosiasialliset tavoitteet jäävät epäselviksi ja useissa kohdissa viitataan asetukseen, jossa tarkemmin tullaan määrittelemään auki olevia kohtia. Tämä jättää moneen asiaan paljon epävarmuutta. RKK pitää tavoitesopimuksia tai ohjauskeskusteluita tärkeinä ohjauksen elementteinä, mutta niitä ei esityksen mukaan nykyisen järjestäjien lukumäärän puitteissa kuitenkaan pidetä mahdollisena toteuttaa. RKK:n mielestä ammatillisen koulutusjärjestelmän tulee jatkossakin tarjota työelämässä oleville työmarkkinoiden toimivuuden lisäämistä ja työllisyyden parantamista edistävää ammatillista koulutusta alueelliset ja paikalliset lähtökohdat ja tarpeet huomioiden. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että jatkossakin ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on edelleen tosiasiallinen mahdollisuus suorittaa opintoja myös lukiosta. Tällä järjestelyllä varmistetaan, edistetään ja monipuolistetaan myös pitkällä aikavälillä perusopetuksen päättävän ikäluokan kouluttautumismahdollisuuksia. RKK korostaa, että koulutuksen järjestäjille tulee jäädä riittävästi päätösvaltaa koulutuksen järjestämiseksi joustavasti alueen väestön ja työelämän tarpeita vastaavasti. RKK näkee, että kuntien ja alueiden elinvoimaisuutta voidaan parhaiten vahvistaa alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavalla ammatillisella koulutuksella, joka suunnitellaan ja toteutetaan ja jota kehitetään yhteistyössä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Esitysluonnoksen 2 2 mom. mukaan koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. RKK:n mielestä esityksessä ei kuitenkaan tuoda esille selkeästi ammatillisen osaamisen hankkimista, ammatin hankkimista tai ammatillisen koulutuksen perimmäistä olemassaoloa -ammatillista kasvua, joka erityisesti nuorten osalta korostuu. Esityksessä viitataan sen sijaan enemmän ammatillisen koulutuksen tehokkaaseen tuotanto -tyyppiseen tarkoitukseen. RKK pitää erittäin tärkeänä sitä, että ammatilliselle koulutukselle asetetaan ja tunnustetaan esitysluonnoksesta poiketen laajempi kasvatus- sekä sivistystehtävä ja tunnustetaan nuoriso- ja koulutustakuun toteuttamisen merkitys ja arvo tasavertaisena tavoitteena suorite- ja vaikuttavuusperusteisuuden rinnalla. 4
RKK korostaa, että lähtökohtaisesti on eri tilanne järjestää ammatillista koulutusta esim. metropolialueella olevilla lukuisilla koulutuksen järjestäjillä, joilla ei ole kaikilla velvoitetta huolehtia alueen koko ikäluokan kouluttamisesta, eikä näin ollen maakuntatason koulutustehtävää. Tämä mahdollistaa tekemään jopa valikoivaa opiskelijavalintaa, toisin kuin niillä koulutuksen järjestäjillä, jotka toteuttavat koulutustakuuta maakunnissa. RKK on jo aiemminkin esittänyt, että rahoitusuudistuksessa tulisi määrittää yhdeksi rahoituksen vaikuttavuusmittariksi myös koulutustakuun toteuttaminen. RKK:n mielestä esitysluonnoksessa esitetystä tutkintojen mitoitusperusteista tulee aikamäärite poistaa kokonaan, koska reformin tavoitteena on kaikessa koulutuksessa osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Aikamäärite ohjaa opetuksen järjestämistä ja opettajan työn suunnittelua nykyisen aikasidonnaisen toimintatavan mukaisesti. Esitysluonnoksesta saa käsityksen, että ammatillisen koulutuksen toteutusta oltaisiin alueellisesti vapauttamassa. RKK:n mielestä koulutuksen järjestäjän toiminta-alueen vapauttaminen vaarantaa reuna-alueiden koulutuksen saatavuuden. Mikäli opiskelijamäärä jakaantuu kilpailun seurauksena nykyistä useammalle koulutuksen järjestäjälle, menetetään ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä tarvittava volyymietu. Kilpailua ei tule synnyttää pienille paikkakunnille niiden pienen opiskelijamääräpotentiaalin vuoksi. Nykyisen ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa on voitu määrätä järjestäjä kohtaisesti erityisestä koulutustehtävästä tai muusta koulutustehtävästä, jonka puitteissa koulutuksen järjestä on saanut luvan järjestää koulutusta. RKK korostaa, että myös uusi lainsäädäntö huomioi erityisten koulutustehtävien tai muiden koulutustehtävien määrittämisen mahdollisuuden järjestämisluvissa. RKK esittää, että koulutuksen järjestäjän on mahdollisuus erityistehtävän tai muun koulutustehtävän perusteella saada jatkossakin korotusta perusrahoitukseen sekä tarvelähtöistä harkinnanvaraista rahoitusta. RKK:n mielestä valtion talousarvioesityksessä sekä nyt lausunnolla olevassa esityksessä tulee ottaa huomioon koulutuksen järjestäjien erilaiset tehtävät, vastuut ja velvoitteet. Myös toimintaympäristöstä ja -alueesta johtuvat erot tulee huomioida. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka. Esitysluonnoksen mukaan koulutuksen järjestäjät voivat järjestämislupansa rajoissa vapaasti päättää koulutuksen kohdentamisesta mm. perusopetuksen päättäville, työmarkkinoilla oleville aikuisille. Esitysluonnoksessa koulutuksen järjestäjiä pyritään ohjaamaan hallitusohjelman mukaiseen tavoitteeseen pääasiallisesti rahoitusjärjestelmään sisältyvien kertoimien avulla. Lisäksi esityksessä varataan opetus- ja kulttuuriministeriölle mahdollisuus määrätä koulutuksen järjestäjän velvoitteista. RKK katsoo, että esitetyllä järjestelmällä ei voida ennakollisesti ohjata koulutuksen järjestäjiä kohdentamaan koulutusta perusopetuksen päättävän ikäluokan tarpeen mukaisesti. Ehdotettu menettely ei myöskään riittävästi turvaa koulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta maan kaikissa osissa. RKK korostaa, että valtakunnassa on koulutuksen järjestäjiä, joilla on vastuu koko peruskoulun päättävän ikäluokan kouluttamisesta ja siltä osin myös syrjäytymisen ehkäisystä. Myös RKK:lla on vastuu maakunnallisena koulutuksen järjestäjänä koko peruskoulun päättäneiden nuorten kouluttamisesta yhteistyössä toisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa ja alueen lukioiden kanssa. Valtion talousarviossa sekä esitetyllä järjestelmällä tulee voida turvata monialaisten maakunnissa koulutusta järjestävien, yhteiskunta- ja nuoriso- ja koulutustakuuta toteuttavien ja erityisolosuhteissa toimivien koulutuksen järjestäjien toiminnan edellytykset ja tunnustaa tämä tehtävä. RKK esittää, että ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa voidaan määrätä koulutuksen järjestäjän ammatillisen koulutuksen tehtävän lisäksi nuoriso- ja koulutustakuun toteuttamisen koulutustehtävä ja vastuu. RKK:n mielestä tämä ohjaisi koulutuksen järjestäjiä osaltaan 5
huolehtimaan koko ikäluokan koulutuksesta ja vähentäisi merkittävästi keskeyttämistä ja turvaisi koulutuksen alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden. Tämä edellyttää, että eduskunta varaa näille koulutuksen järjestäjille tämän tehtävän toteuttamiseen pysyvät ja riittävät määrärahat valtion talousarvioon ja määrittää ao. toimintaa kuvaavat tunnusluvut, mittarit ja kertoimet jotka otetaan mukaan vaikutusmittareihin ja tunnuslukuihin. RKK:n mielestä koulutuksen järjestäjän toiminta-alueen vapauttaminen vaarantaa reuna-alueiden koulutuksen saatavuuden. Koulutuksen saatavuus pienillä paikkakunnilla voidaan turvata vain, jos koulutuksen järjestäjällä on kasvukeskuksessa tehokasta, keskimääräistä yksikköhintaa pienemmillä kustannuksilla toteutettavaa koulutusta. Tällöin reuna-alueiden pienten yksiköiden koulutukseen pystytään kohdistamaan keskimääräistä enemmän varoja. 6 Hallitusohjelman mukaan säädöksiä sujuvoitetaan. Tavoitteena on turhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen. Esitysluonnoksessa synnytetään vaikutelma siitä, että koulutuksen järjestäjät saisivat lisää toimivaltaa vastata aiempaa nopeammin ja joustavammin työelämän ja opiskelijoiden muuttuviin osaamistarpeisiin. RKK:n mielestä koulutuksen järjestäjän alueellisista ja paikallisista tarpeista lähtevän ammatillisen koulutuksen toteuttaminen tulee mahdollistaa joustavasti, tarvelähtöisesti ja dynaamisesti. Tämä mahdollistetaan antamalla toimivaltaa alueella toimiville koulutuksen järjestäjille ilman, että lisätään Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausta ja päätösvaltaa. Koulutuksen järjestämislupien tulee antaa tähän riittävät edellytykset ja mahdollisuudet. Koulutuksen toteuttamisen tulee olla joustavaa ja sillä tulee vastata muuttuviin osaamistarpeisiin sitomatta järjestämislupaa aiempien vuosien toteutumaan tutkintorakenteessa. Esitysluonnoksessa koulutus sidotaan vain koulutuksen järjestäjän omaan tutkintotarjontaan, tämä kaventaa RKK:n mielestä opiskelijoiden ja työelämän osaamisen kehittämisen vaihtoehtoja merkittävästi. Monipuolinen tutkintotarjonta tulee mahdollistaa kaikille. RKK kyseenalaistaa toteutuvatko esitysluonnoksessa reformin keskeiset koulutuksen järjestäjän päätösvaltaa koskevat tavoitteet. Tämän johdosta RKK haluaa arvioitavaksi onko koulutuksen järjestäjällä aidosti: aiempaa enemmän päätösvaltaa ja samalla vastuuta koulutuksen suuntaamisessa ja toteuttamisessa? enemmän toimivaltaa rakentaa erilaisten asiakkaiden tarpeisiin vastaavia koulutusratkaisuja? suurempi vastuu siitä, että koulutus vastaa työelämän ja yksilöiden tarpeita? aidosti oikeus kohdentaa rajalliset resurssit oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti? Esitysluonnoksessa esitetään, että järjestämisluvassa määritellään opiskelijavuosien vähimmäismäärä, jolloin Opetus- ja kulttuuriministeriölle jäisi nykyistä merkittävästi suurempi harkinta opiskelijavuosien kohdentamisessa. RKK:n mielestä tämä aiheuttaa merkittävän epävarmuustekijän koulutuksen järjestäjän toiminnassa erityisesti silloin, mikäli harkintaan jäävä opiskelijavuosiosuus olisi merkittävän suuri. RKK:n mielestä vaihteluväli (vähimmäismäärä / myönnetty) saisi olla enintään 2-3%. RKK pitää hyvänä sitä, että kunnat, kuntayhtymät sekä rekisteröidyt yhteisöt tai säätiöt voivat esitysluonnoksen mukaisesti jatkossakin toimia ammatillisen koulutuksen järjestäjinä. RKK pitää ensiarvoisen tärkeänä että valtionosuusrahoitus ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ohjataan jatkossakin suoraan koulutuksen järjestäjälle. Esitysluonnoksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa siirryttäisiin yhteen näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa tutkinto. Näytöt toteutetaan
esityksen mukaan työpaikoilla käytännön työtilanteissa. Vain erityisestä syystä näyttö voidaan järjestää muualla kuin yrityksessä tai julkishallinnon työpaikalla. Esityksen mukaan näyttöä arvioisivat koulutuksen järjestäjän ja työelämän nimeämät edustajat yhdessä. RKK katsoo, että yhteistyön ja työelämälähtöisyyden lisääminen ammatillisessa koulutuksessa on erittäin kannatettavaa. Säädösten mukaan työelämällä on keskeinen rooli näyttöjen toteutuksessa ja arvioinnissa. RKK:n mielestä opiskelijan itsearviointia ei tulee ehdollistaa ammatillisessa koulutuksessa. RKK on huolissaan koulutuksen järjestäjien tosiasiallisista mahdollisuuksista osallistaa työelämää ammatillisen koulutuksen järjestämiseen siinä määrin kuin säädösluonnos velvoittaa. Toimittaessa laajassa Lapin maakunnassa, jossa työpaikat sijaitsevat harvassa, usein pitkien etäisyyksien päässä toisistaan ja ovat ensisijaisesti mikroyrityksiä, työpaikoilla tapahtuva oppiminen ja osaamisen hankinta edellyttää koulutuksen järjestäjän panostamista normaalia enemmän työpaikalla tapahtuvaan opiskelijan ohjaamiseen. On todennäköistä että, esitysluonnoksesta poiketen, tämä tulee lisäämään koulutuskustannuksia. Henkilökohtaisten, yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen on kalliimpaa kuin nykymuotoisen oppisen ja osaamisen hankkimisen toteuttaminen. Lisäksi alaikäisyys tulee olemaan useilla aloilla oppisopimuskoulutuksessa ja joissain ammatillisissa perustutkinnoissa (esim. logistiikan pt) este. RKK haluaa, että esitysluonnoksessa kiinnitetään huomiota opiskelijan oikeusturvaan edellä mainitun kaltaisissa tilanteissa. RKK esittää, että säännöksiä väljennetään työelämän osallistumisen osalta siten, että koulutuksen järjestäjällä olisi tosiasialliset mahdollisuudet toimia säädösten edellyttämällä tavalla. RKK:n mielestä säädöskohtaa 64 pitäisi muuttaa siten, että työpaikoille nimetään opiskelijalle ammattitaidoltaan. Tällä mahdollistetaan erityisesti mikroyrityksissä tapahtuva toiminta kun työpaikalta ei ole nimettävissä omaa henkilöä. Esitysluonnoksen mukaan rahoituksen määräytymisestä toteutuneiden kustannusten perusteella luovuttaisiin ja rahoituksen kokonaismäärä muutettaisiin talousarvioon perustuvaksi. Uudessa rahoitusmallissa koulutuksen järjestäjälle myönnettävä rahoitus vastaisi koulutuksen järjestäjän toteuttamien suoritteiden suhteellista osuutta kaikkien koulutuksen järjestäjien suoritteista. Esitysluonnoksesta saa käsityksen, että rahoitusjärjestelmää ja siihen sisältyviä painotuksia (kertoimia) käytetään keskeisenä ohjauksen välineenä. Esitysluonnoksessa todetaan, että rahoituksen muutoksesta uuteen rahoitusjärjestelmään siirryttäessä on tehty alustavia ja suuntaa-antavia koelaskelmia. Koelaskelmissa on käytetty nykyisen rahoitusjärjestelmän perusteella saatavilla olevia tietoja. RKK katsoo, että esityksen mukainen rahoitusjärjestelmä on monimutkainen ja vaikeasti arvioitava ja ennakoitavissa. Rahoitusjärjestelmän ohjausvaikutusta on mahdotonta arvioida pelkän hallituksen esitysluonnoksen perusteella. RKK:n mielestä Opetusja kulttuuriministeriön tulee julkaista pikaisesti laskentakaavat ja järjestäjäkohtaiset kertoimet, joiden avulla koulutuksen järjestäjä voi arvioida rahoitusjärjestelmän vaikutuksia. Laskentakaavoista mahdollisesti aiheutuvien vuotuisten muutosten vaikutukset järjestäjäkohtaiseen rahoitukseen tulisi olla kohtuulliset. RKK katsoo, että suhteellinen rahoitusjärjestelmä heikentää merkittävästi rahoituksen ennakoitavuutta. RKK näkee, että ammatillisen koulutuksen järjestäjien tosiasialliset mahdollisuudet järjestää ammatillista koulutusta toimintalainsäädännön edellyttämällä tavalla vähenevät. Hallituksen esityksen mukainen rahoitusjärjestelmä johtaa siihen, että toteuttaessaan hallitusohjelmassa määriteltyä koko ikäluokan kouluttamisvelvoitetta pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevien koulutuksen järjestäjien suoritus- ja vaikuttavuusrahoitus pienenevät joka vuosi ja jopa erittäin jyrkästi. Suhteellinen laskentatapa voi johtaa jopa koulutuksen tason alenemiseen suoritetehtailun kautta. Rahoituksen ennakoitavuuden ja pitkäjänteisyyden vuoksi tulee perusrahoituksen osuus olla esitysluonnoksesta poiketen 60-70%. Vastaavasti vaikuttavuusrahoituksen osuutta tulisi pienentää. RKK:n mielestä koulutuksen järjestäjien suhteellisen osuuden vastaavuuden lisäksi 7
koulutuksen järjestäjän oman toiminnan, suoritteiden ja tulosten saavuttaminen sekä nuoriso- ja koulutustakuun toteuttaminen tulee määritellä vaikuttavuusrahoituksen mittariksi. Vaikuttavuusrahasta vähintään 30% tulisi jakaa em. oman toiminnan kehittymisen perusteella. Strategiarahoituksen tulisi perustua esityksessä mainittuihin koulutuksen järjestäjäkohtaisiin tulosohjauskeskusteluihin ja olla näin ennakoitavissa. Strategiarahoituksen osuuden tulisi olla enintään 2%. RKK:n mielestä vaikuttavuusrahoituksessa tulee ottaa huomioon alueen työttömyysaste. Alueiden elinkeinorakenne ja alueellinen työttömyys on erilainen, joka tulee huomioida mm. työllistymiskriteerissä. Vaikuttavuusrahoitukseen vaikuttavia mittareita tulee kaikkinensa kehittää alueen erilaisuus huomioiden. Esimerkiksi työllistymismittarissa tulee huomioida eri elinkeinojen luontainen kausivaihtelu. Lisäksi työllistymistä koskevien tietojen tulee olla nykyistä reaaliaikaisempaa. Opiskelija- ja työelämäpalautteita ei tulisi käyttää rahoituksen perusteena mittaustulosten epäluotettavuuden ja yhteismitallisuuden vuoksi. Mikäli niitä kuitenkin käytetään, niiden osuus saisi olla yhteensä korkeintaan 1-2 %. Vaikuttavuusrahoituksessa työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen tulee RKK:n mielestä olla samanarvoiset vaikuttavuusrahoituksessa, koska valmistuneelle opiskelijalle työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen ovat rinnakkaisia vaihtoehtoja. Tämä vahvistaa ammatillisen koulutuksen merkitystä elinikäisessä oppimisessa. Lakiesityksen mukaan aikuiset perustutkinto-opiskelijat ovat oikeutettuja maksuttomaan ateriaan sekä kuraattori- ja psykologipalveluihin ja myös aikuisten tutkintoihin sisältyisivät yhteiset tutkinnon osat. Vastaavasti jatkossa myös nuorilla olisi oikeus opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin. Koska näyttötutkintoperusteissa koulutuksessa on jo nyt merkittävä määrä opiskelijoita, tulevat kustannukset kasvamaan esitysten seurauksena erittäin merkittävästi. Lisäksi kunnan ja koulutuksen järjestäjän vastuunjako vammaishuoltolain mukaisista henkilökohtaisista avustajista tulee olla selvä. Esitysluonnoksen mukaan järjestämisluvassa määrättäisiin työvoimakoulutuksen järjestämistehtävä, jota koulutuksen järjestäjät voisivat hakea. Työvoimakoulutukseen osoitettaisiin suoritteiden tavoitemäärä osana opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaista suoritepäätöstä. RKK katsoo, että työvoimakoulutus ja sen taloudellinen resursointi on merkittävä osa kansallista työvoimapolitiikkaa. Näin ollen eduskunnan tulee varata valtion talousarviossa oma määräraha työvoimakoulutusta varten. RKK:n mielestä järjestämislupaan määrättävän työvoimakoulutuksen tulisi kattaa, myös ei tutkintoon johtavan työvoimakoulutuksen, kuntalain mukainen luvanvaraisuus kunta ja kuntayhtymämuotoisille koulutuksen järjestäjille. Tällä varmistetaan koulutuksen järjestäminen kokonaisuudessaan ja tehdään tarpeettomaksi keinotekoinen yhtiöittämisvelvoite. ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 8