H E-LSNGN., KAUPUNGJN,' TlL4STQ. : V. HELSJNGN"..!KAU~UNGN' TEKNLLSET- :LATOKSET. 9. 1,924,. VUOS,KERTOMUS JULKASSUT HE'LSNON KAUPUNGN.TEKNLLSTEN LATOSTEN HALLTUS. "HELSNK 19'25.,. MERCATORN KRJAPANo' OSAKEYHTÖ
STATSTQUE "DE LA VLLE DE HELSNGfORS. V. SERVCES TECHNQUES. MUNCPAUX... 9. 1924. RAPPO.RTS ANNUELS PU8L1ES PAR L'ADMNSTRATON DES SERVCES TECHNQUESMUNClPAUX. HELSNGfORS,. 1925.
S Sl{ LL YS LUETTELO. TABLE DES MATERES. Sivu. Page. Helsingin kaupungin teknill~sten laitosten hal- Administration des services.techniques munilitus cipaux... V Vesijohtolaitos............................ 1 Service des eaux.... 1 Kaasulaitos... 33 Usine ä. gaz.............................. 33 Sähkölaitos........................... 57 Usine d'eledricite... 57
Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallituksen kertomus vuodelta 1924. Joulukuun 12 päivänä 1923 pitämässään istunnossa kaupunginvaltuusto valitsi hallituksen jäseniksi vuodeksi 1924 allekirjoittaneen A. L. Hjelmmanin, insinöörit Hj. Pehrmanin ja Erik Schröderin ynnä sähköteknikko Väinö V. Salovaaran, jotka jo lähinnä edellisenä vuonna olivat kuuluneet hallitukseen, sekä metalli työntekijä Otto Niemen, samalla määräten allekirjoittaneen Hjelmmanin puheenjohtajaksi ja insinööri Pehrmanin varapuheenjohtajaksi. Rahatoimikamarin edustajana hallituksessa on, kamarin 18 päivänä joulukuuta 1923 tekemän päätöksen mukaan, toiminut kansliajohtaja, insinööri Jarl W. Andersin. Hallitus on vuonna 1924 pitännyt 24 istuntoa ja käsitellyt kaikkiaan 208 asiaa. Näistä ovat muutamat -lukuunottamatta talousarvioehdotuksen yhteydessä käsiteltyjä - antaneet hallitukselle aihetta tehdä kaupunginvaltuustole ja rahatoimikamarille esityksiä, joista tässä voitanee mainita seuraavat: 18 p. helmikuuta määrärahan myöntämisestä vesijohtotunnelin rakentamista varten rautatien alitse Alppilan tienristeyksessä; 3 p. maaliskuuta uuden taksan vahvistamisesta kaasulaitoksen mittari-vuokria varten; 7 p. huhtikuuta kaasu- ja sähkölaitoksen mittarinlukijain siirtämisestä ylempään palkkaluokkaan; s. p. apulaisen as,ettamisesta sähkölaitoksen kassanhoitajale; 14 p. huhtikuuta teknillisten laitosten talousarviolaskeimin viisivuotiskaudelle 1925-1929; s. p. uuden sivutuotteit,ten myynnin konttoristi- ja esimiehen toimen perustamisesta kaasulaitokseen; 22 p. syyskuuta vedentarpeen tyydyttämisestä kaupungin alueeseen kuuluvilla Suomenlinnan saarilla; s. p. menoerän varaamisesta 1925 vuoden talousarvioon uuden koksinsammutus- ja koksinnostolaitteen rakentamista varten;
V 29 p. syyskuuta tariffin vahvistamisesta taloudessa käytettävää sähkövirtaa varten; 24 p. marraskuuta määrärahan varaamisesta Bakkaskatuun laskettavaa vesijohtoa varten; ja 22 p. joulukuuta määrarahan varaamisesta 1925 vuoden talousarvioon saostusaltaiden putkijohtojen laskemista varten Vantaan joen yli johtavaan uuteen siltaan. Teknillisten laitosten hallintoon ja käyttöön nähden viitataan seuraaviin erikoisselostuksiin. Helsingissä,. huhtikuulla. 1925. A. L. Hjelmman. 1. SaviJnius.
Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta, vuonna 1924. Laitoksen hallinnossa ei viime vuonna ole mitään muutosta tapahtunut, ja laitoksen kehitys ja käyttö ovat sujunneet ilman häiriöitä: Myyty vesimäärä on jonkun verran suurempi kuin arvioitu, josta syystä tulos on taloudellisessa suhteessa parempi kuin menoarviossa oli edellytetty. Uudisrakennusten suurien kustannuksien vuoksi tulee kuitenkin ylijääm~ prosentuahsesti pienemmäksi vuosi vuodelta, josta syystä vedenhintaa, joka ei ole muuttunut vuodesta 1922, on korotettava. 1. Käyttö'. Vesimäärä joessa laitoksen turbiinien käyttöön.on viimekin vuonna, niinkuin vuosina 1922 ja 1923, ollut erittäin runsas, niin että ainoastaan tammi-, helmi- ja maaliskuussa sekä heinä-, elo- ja syyskuussa on tarvittu sähköenergiaa kaupungin sähkölaitokselta. Vedenkorkeus Vantaan joessa y. m. 1 Vuosi ja kuukausi Suurin Pienin Laitoksen Keskiarvo, Sähkölaitok- Keskiarvo, arvo, koskivoimalla sen antama Sademäärä, m lämpöaste, m m kehitet~ mm energia, k h energia, kwh. Co 1924 Tammikuu... + 0..15 + 0.,53-0..10 113,100. 19,160. 58.3-6.2 Helmikuu... -0..08 + 0..06 --'- 0..16 63,80.0. 69,360. 49.5-8.4 Maaliskuu... -0..06 + 0..33-0..17 67,50.0. 79,360. 56.1-4.0 1 Huhtikuu... + 0..32 + 0..71 + 0..02 140.,40.0. 80.0. 34.7 + 0..4 Toukokuu... + 0..77 + 1.38 + 0..16 149,400 2,70.0. 65.6 + 8.3 Kesäkuu... + 0..13 + 0..34 ±D.oo 142,80.0. 480. 68.8 + 12.9 Heinäkuu... -0..02 + 0..19-0..13 77,30.0. 55,580. 28,0 + 17.2 Elokuu... -0..08-0..01-0..15 47,80.0. 84,480. 100..4 + 17.0 Syyskuu... + 0..14 + 0..52-0..15 100.,400 40.,70.0. 106.0 + 13.0 Lokakuu... + 0..39 + 0..66 + 0..15 150.,0.0.0. - 84.8 + 8.6 Marraskuu... + 0..23 + 0..55 + 0.. 08 1 145,0.0.0. 740. 36.4 + 2.8 Joulukuu... + 0..31 + 0..56 +0..11 133,0.0.0. 7,760. 42.4 + 1.7 Koko vuosil + 0..18 + 1.38-0..17 1,330.,50.0. 361,120. 731.0 + 5.3,
.- '. ". --..., - Vuosi ja kuukausi Keskiarvo, m Suurin arvo, m Pienin arvo, m Laitoksen Sähkölaitokkoskivoimala Sademäärä, Keskisen antama lämpöaste, kehitetty energia, kwh mm Co energia, kwh 1923... + 0.25 + LO '- 0.20 1,263,440 263,820 798.6 + 4.1 1922... + 0.08 + 1.52-0.19 1,055,190 348,020 659.4 + 4.1 1921... + 0.04 + 1.08-0.18 564,510 713,590 705.8 + 5.2 1920... + 0.08 + 1.14 -'- 0.35 833,110 571,890 618.7 + 6.1 1919...,... + 0.09 + 1.85-0.14 659,740 537,260 626.7 + 4.2 1918... + 0.12 + 0.97-0.10 941,860 408,140 704.9 + 4.9 1917... + 0.12 + 1.33-0.11 866,250 832,750 566.4 + 4.1 1916... + 0.21 + 1.55,-0.13 1,202,797 147,603 778.5 + 4.5 1915... + 0.14 + 1.62-0.10 907,340 331,527 723.0 + 2.8 1914... + 0.09 + 0.85-0.08 492,040 655,960 555.5 + 5.6 1913... + 0.10 + 1.07-0.20 593,180 410,320 527.9 + 5.0 1912... + 0.22 + 1.00-0.'16 592,560. 255,340 772.6 + 4.4 1911... + 0.15 + 1.65-0.18 293,000 294,310 631.1 + 5.2 Jäänlähtö joessa alkoi huhtikuun 30 p:nä vedenkorkeuden padonkynnyksestä 'mitattuna ollen 70 cm. Vuodesta 1886 jäänlähdöt ovat tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 20 p:nä. Aikaisin jäänlähtö sattui maaliskuun 29 p:nä 1890, myöhäisin toukokuun 1 p:nä 1902. Veden puhdistus. Veden puhdistus ja suodatus ovat viime vuonna tapah.tuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on sterilisoitu kloori kakilla koko vuoden aikana. Yksityiskohtaiset tiedot saadaan liitteestä n:o 3. Veden pumppuamlnen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä oli 7,693,304 m 3 Eri pumpuilla pumputut 'vesimäärä~ kuin myös keski-, suurin ja pienin pumppua' minen vuorokaudessa joka kuukaudessa olivat seuraavat: Keski- Pumppuaminen vuorokaudessa Turbiini- H~yry. Kuukausi pakois- Yhteensä, pumput, pumppu, m 3 m 3 pumput, m3 m Keski- Suurin 3 Pienin määrä, m3 määrä, m3 määrä, m 3 Tammikuu... 276,066-350,131 626,197 20,200 21,913 15,370 Helmikuu...,.. 251,473-349,130 600,603 20,710 22,164 15,366 Maaliskuu... 268,207 ' - 392,092 660,299 21;300 23,378 15,689 Huhtikuu...,... 270,352-372,100 642,452 ' 21,415 23,533 15,427 Toukokuu... 281,069-390,350 671,419 21,658 23,653 16,772 Kesäkuu... "... 265,297-341,660 606,957 20,232 26,130 13,834 Heinäkuu... 272,870-361,130 634,000 20,452 22,669 1.3,424 Elokuu..,... ; 271,977-363,440 635,411 20,497 22,383. 14,024 Syyskuu... 262,106-379,769 641,875 21,496 24,016 15,180 Lokakuu... 273,683-402,001 675,684 21,796 23,770 15,579 Marraskuu... 266,907 966 389;700 657,573 21,919 ' 23,750 16,344 Joulukuu... 270,060-370,768 640,828 20,672 23,580 13,978 Koko vuosil 3,230,0671 9661 4,462,2711 7,693,304 1 21,020] 26,1301 13,424
3 Vanhimmilla turbiinipumpuilla on siis pumputtu 3,230,067 m 3, eli 42 %, höyrypumpulla ainoastaan 966 m 3 ja kes.kipakoispumpuilla 4,462,271 m 3, eli 58.6 % koko vesimäärästä. Vesimittarit. Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 91:ä ja oli niitä vuoden lopussa 3,049 kp. Läpimitat selviävät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta 13 20 25 30 40 50 75 100 150 mm Lukumäärä 481 915 541 372 467 151 96 21 1 kp. Näistä on 17 kp. 50 mm ja 14 kp. 75 mm Wotmannmittareita Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli 1,829, ja syyt ovat olleet seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon tai liian suuren näytön takia........ 1,232 kpl, eli 40,4 %» isompiin tahi pienempiin mittareihin....» halutun kokeen takia....» epävarman käynnin takia....» Pysähtymisen takia....» taaksemenon takia....» vian takia osoittimessa tahi taulussa....» vuodon takia....» jäätymisen takia.... Poistettu lakka~tuneen käytön takia 350»» 11,5» 5»» 0,2» 44»» 1,5» 79»» 2,6» 1»» -» 23»» 0,7» 17.»» 0,6» 50»» 1,6» 184» "» 6,0» kaikist,a asetetuista mittaresta. ------------------------~~--------------- Yhteensä 1,985 kpl, eli 65,1 % koko lukumäärästä Asetetuista mittareista on 312 kp. ollut levymittareita, ja näistä on 7 vaihdettu sen t~kia, että niitä on pidetty epävarmoina, ja 28 kp. pysähtymisen takia, vastaten 2.2 ja 9.0 % kaikista asetetuista levymittareista... Uusia mittareita on asetettu 302 kp., joista 119 ainoastaan kesäksi. Veden kulutus. Kaikki vesi jaetaan mittarien kautta, ja näiden mukaan kulutetut vesi määrät ovat olleet seuraavat:. Yksityiskulutus. 1-9 ja 20 kaupunginosassa.... 3,856,968 m 3, eli 50.13 % 10-12 kaupunginosassa sekä muilla rautatien itäpuolella olevilla alueilla.... 1,572,42l»» 20.44» 13-15 kaupunginosassa ja rautatien länsipuolella ol,evilla alueilla.... 765,497»» 9.95 % Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaettu.... 45,488 '»» 0.59» Kaupungin ulkopuolella (Kulosaarella).... 41;472»» 0.54» --~--------------~------------- Xksityiskulutus 6,281,846 m 3, eli 81.65 %
4 Yleinen kulutus. Yksityiskulutus 6,281,846 m S, eli 81.65 % Kaupungin maksama kulutus......................... 550,974»» 7.16 % Laitoksen oma kulutus................................ 42,770»» 0.56 % ------~----------~----------~ Mittarien' mukaan 6,875,590 m 3, eli 89.37 % johtoverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tuipalojen sammutuksiin, rakennuskonttorin vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä... 817,714 m 3, eli 10.63 % ----------------------------~ Yhteensä 7,693,304 m 3, eli 100.00 % Vesimittarien näyttämä vesimäärä oli siis: vuonna 1924... 6,875,590 m 3, eli 89.37 % koko pumputusta vesimäärästä. Vuonna 1923 kulutettiin.../.... Vuonna 1924 on kulutettu Lisäys vuonna 1924.... Keskikulutus vuorokaudessa oli Suurin kulutus vuorokaudessa, syysk. 8 p:nä, oli Pienin kulutus vuorokaudessa, heinäk. 27 p~nä, oli Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta. 6,937,947 m 3 7,693,304» f755,357» t 10.89 % 21,020 m 3 24,016» 13,424» Vedenkulutus, m 3 en ~3: _. Keski kulutus äo s= henkeä kohti S vuorokaudessa, 1 ",,::l. MiUarien mittaama kulutus 3: ""l>:~ Vuosi!: ~C1::S!: -<... ::r - ~ os.~;:.:: ~-< Kaupun- r;!: 0 ~ ~ s-o-a!:~ Laitoksen!: -~ Yksityis- gin veloit- ::1 co ;=-~ ~'" oma C en... ::1 0'"...«l>: en _. C _. kulutus tama kulu- t: ~S C '" kulutus en'r tus en 0'" 'f' 1895... 846,466 - - 632,101 1,478,567-55.6 31.8 1900... 1,311,556 - - 101,348 2,012,904 60.1 39.2 1905... 1,186,352-808,665 2,595,011-62.2 42.8 1910... 2,831,997 - - 1,423,943 4,255,940-80.6 53.6 1915... 4,963,329 541,703 19,625. 857,956 6,382,613 86.56 99.6 71.4 1916... 5,480,431 500,080 21,056 825,110 6,827,211 87.91 101.8 81.7 1911... 5,868,706 575,101 20,131 1,075,798 1,540,936 85.73 109.2 85.0 1918... 5,104,529 449,315 25,366 867,721 6,446,931 86.54 93.0 13.6 1919... 4,980,436 461,639 35,581 891,851 6,381,513 85.93 91.6 11.5 1920... 5,361,152 410,111 40,809 190,671 6,663,349 88.13 93.2 75.0 1921... 5,430,064 454,151 36,955 656,165 6,511,935 90.02 90.5 14.7 1922... 5,360,228 466,911 43,090 829,905 6,100,134 81.62 91.4 13.1 1923... 5,789,105 507,833 40,323 600,685 6,931,947 91.34 93.7 18.2 1924... 6,281,846 550,974 42,710 817,714 7,693,304 89.37.. Maksavat. kuluttajat ~o -< ~ S ;:.:: :::: <S»~ a...'"0 ~ ~ -... c en. -aq l>: ::1 «"'::1 SJ?.S 1,173-1,286 1,452 1,670-2,106 146 2,119 155 2,133 159 2,134 158 2,132 158 2,159 162 2,191 166 2,235 115 2,211 116 5,352 181
5 l. Vesijohdon laitokset. Laajennukset ja arvon lisäykset. Vuonna 1924 on tehtyallamainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat kustannukset, nimittäin: a) Vuoden menosäännön määrärahoilla: Työkalujen osto......................................... 32,434: 73 Vesimittarien osto...................................... 65,721: 88 Satamapostit ja johdot Saukkosaaren rantaan............ 7,166: 67 Vesijohtojen uusiminen Kluuvin ja Marian kaduissa... 224,181: 45 Vesijohto Osmontiehen Pellervonkadusta eteläänpäin... 45,301: 81 S:n Siamintiehen Damaskuksentien ja Syriankadun välillä 165,075: 92 S:n Koreankatuun Siamintien ja Gumtähden viertotien välillä.......................................... 86,118: 33 S:n Syriankatuun osoitteesta n:o 16 Toukolan viertotiehen 13,377: 02 S:n Peräpohjolantiehen... '.'..... 35,681: 79 S:n Sampsantiehen... 22,184: 55 S:n Sörnäisten niemen itäosalla sijaitseville varastopaikoille 105,560: 90 Vapaakaivo Meilassiin Humallahden luokse... 8,465: 53 S:n Hietaniemenkadulle.............................. 2,396: 13 Neljä vapaakaivoa Toukolaan ja Käpylään... 28,266: 79' 841,933: 32 b) Edelliseltä vuodelta siirtyneillä määrärahoilla: Kahden suo~attimen asettaminen Vanhaankaupunkiin... 132,407: 43 Satamapostit ja johdot Laivarantaan... 33,081: 99 165,489: 42 Smk 1,007,422: 74 Poistot. Kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 ja elokuun 31 p:nä 1920 vahvistaman järjestelmän mukaan on tehty seuraavat poistot, nimittäin: Patorakennus ja vesirännit........................................ 4,820: -,Kone-, höyrykattila- ja pikasuodatinrakennukset, saostusaltaat, sekoitusrakennus ja laboratorio... 51,977: 43 Pikasuodattimet, pumput, turbiinit, transformaattorit ja koneet Vanhassakaupungissa.................................................. 6,780: - Myllyrakennus, varastorakennus, hiilivaja, paja ja kellarit Vanhassakaupungissa.... 2,000: - Asuinrakennukset, pesutupa, sauna ja ulkohuonerakennukset Vanhassakaupungissa... 7,720:- Vesisäiliö ja vartijanasunto... 3,090:"'- -------- Siirto 76/387; 43
Siirto Työpaja- ja ulkohu"onerakennukset.... Vesipostit satamissa.... Vapaakaivot ja hevosten juomakaukalot...,...'.... johtoverkko.... Vesimittarit.... Kalustot ja työkalut.... sekä ylimääräisenä poistona: Myydyt vesimiharit................................. 10,790:- 6 76,387:,43 13,910: - 16,488: 66 2,088: 27 114,601: 77,7,811: 88 11,464: 73 ------------------ Smk 254,542: 74 S:n työkalut... 1,000: - 11,790: - Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1923... 11,555,420: - Laajennukset ja arvonlisäykset vuonna 1924... 1,007,422: 74 12,562,842: 74 Poistot samana vuonna.......................................... 254,542: 74 () Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 19~4... Smk 1,308,300:- jaettuna seuraavasti:. Vanhassakaupungissa: 15/16 Vanhankaupungin putouksesta sekä mylly tontti Vanhempi patorakennus kivestä sekä vesiränni.... Uusi vesiränni.... Vanhempi pumppuhuone tiilistä.... 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit... :.... 300 hv. säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori Konehuone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu Höyrypumppulaitos perustuksineen sekä 3 kpl. höyrykattiloita...,.... Hiiliyaja ristikkohirsistä ja laudoista.... Hiilien purkauspaikka..'.... Konehuone- ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvat säiliöt ja kaivot.... 13 kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (274 m 2 suodatuspinta-ala).... mukaasugeneraattorit, moottorit ja sähkömoottoripumput Kaksi sähkötransformaattoria.... Neliskulmaiset saostusaltaat Broholmalla.... YmjJyriäiset s:n s:n.... Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella (ei valmiit).... Sekoitusrakennus ynnä sisustus.... 94,100: -, 15,800: - 24,200: - 22,500: - 6,000: - 14,800: - 36,000: - 12,500: - 500:- 300:':"" 22,400: - 462,000: - 37,900: - 1,700: - 24,000: - 11,000: - 387,000: - 4,080:- ---------------- Siirto 1,176,780:-
Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat.... Antrasiittivajaja laivalaituri.... Kaksi kalkin ja kemikaalien varastorakennusta.... Öljykellari... :... :.... Paja tiilistä.... Laboratoriorakennus hirsistä.... Myllyrakennus tiilistä... :... : Vajoja ristikkohirsistä ja laudoista.... Kemistinasunto hirsistä... :.... Asuinrakennus tiilistä....-.... S:n hirsistä (kaksikerroksinen).... S:n s:n (mylärinrakennus).... Pesu tupa ja sauna tiilistä.... Kaksi ulkohuonerakennusta '... : Vesisäiliö Eläintarhassa.... Vartijanasunto hirsistä... :.... Vesijohtotyöpaja tiilistä korttelissa n:o 179.... Ulkohuonerakennus 'ristikkohirsistä ja laudoista.... 7 Siirto 1,176,780: 4,900: - 150:- 500:- 50:- 100:- 1,300: - 9,100: - 20:- 4,900: - 25,100: ~ 26,800: --.:. 1,600: - 4,700: -.1,500: - 374,200: - 2,200: - 117,400: - 1,600: - Vesipostit satamissa.... Vapaakaivot.... Hevosten juom'akaukalot.... johtoverkko.... Vesimitiarit...'...'.... Kalustot ja työkalut.... 1,257,500: - 376,400: - 119,000:- 261,900: - 41,300: - 14,300: - 9,935,300: - 180,000: - 122,600: -' ------------------ Smk.12,308,300: - Viime vuonna laskettujen ja hyljättyjen vesijohtojen pituudet ja läpimitat sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät selviävät seuraavasta taulustq.. "0 t-..:)......... ~ < 'eo 'e <:11 'et-..:) 'e 0 0- "'00 C"'" ct-..:) C-.:l ct-..:) 'e ::lc 0 -::'3 :3 :3 :3 s:;;: ~ ==c ~3 ~.3 ~3 ~3.!!!..!!!., m m m m kpl kpl Kluuvikatu (uusiminen).,."""... """,.. - - 130 1 - Mariankatu (uusiminen).,."... '... 200 158 - - 3 3. Varastopaikoille Sörnäisten niemen itäosalla., - - 325-4 1 Fredriksperin uudelle asemalle Fredriksperinkadulta... 342-4 2 Bakkaskatuun...,..,'... ". 128-49 1 1 Osmontiehen Käpylässä..,'... - 101 - - 1 - Peräpohjolantiehen s:n.... - 55 - - 1 2 Sampsantiehen s:n.... - 38 - - - Koreantiehen roukolassa...,... - 53 180-2 2 Siirtoi 670 ~ 367 722-17, 11 ~ ""
8... < V...... '" (Ul '00 '0'" '0 V 'gl3 "" Ö ="" ='" =-...j '0 a= -- :3 :3 :3 :3 0 =8 (, ""3 "" 3 ""3 ""3 tt Q;' "';; m m m m kpl kpl Siirto 670 367 722-17 11 Siamintiehen Toukolassa... - - 248-3 2 Syyriantiehen s:n... 61-21 - 1 1 Rautatien poikki Diakonissan ja Alppilan luona 55-14 - - 2 Yhteensä 786 367 1,005-21 1~ HyljäUyjä putkijohtoja Kluuvikadulla... - - - 130 1 -. Mariankadulla....... 200 158 - - 3 3. rautatien risteydessä... 55-14. - - - LiSäYS 531 209 991-17 1 1. 1 1 l 13 Vähennys - - - 130 - - Edellämainittujen aajennusten jälkeen putkiverkon pituus japatopostien sekä sulkuvenuiilien luvut ovat seuraavat: '" '" < \ ~ en 01>. 01>.......... -< rt 0 0 "" 0 '" 0 V 0 ::r "" '" -...j.g Ul (J..) en -...j (J..) '" '" '" tt ä~ ( 0 3 3 3 3 3 3 3 3 3 6:;11;" ::1 ~ 3 3 3 3 3 3 3 3 3 ~.9 '".!!. m m m m m m m m m m kpl. kpl. Jou1uk. 31 p:nä 1923 3,122 5,153 4,332 4,901 14,929 19,215 34,082 33,467 17,085 136,286 1,040 1,096 Lisäys v. 1924... - - - 1) 225-531 209 991-1,965 17 13 Vähennys v. 1924.. - - - - 1) 225 - - - 130 355 - -. Jouluk. 31 p:nä 1924\3,12215,1531 4,3321 5,126\14,704\19.746\34,291134,458116,9551137,8871 1;0571 1,109 Johtoverkon keskiläpimitta on 262 mm ja tilavuus 7,407 m 3 Eläintarhan vesisäiliöön mahtuu 10,000 m 3 vettä, ja. korkeimman vedenpinnan korkeus on 48.15. m kaupungin nollapisteen yli. Joulukuun 31 p:nä laitoksessa oleva varasto mittareita, jotka osaksi on asetettu taloihin, osaksi pidetään varalla, selviää seuraavasta yhdistelmästä, joka paitsi mittari en suuruutta myöskin näyttää valmisteen ja rakenteen:... ' "" 1»' Valmiste Tuloaukon läpimitta~ mm ::r -<. 7-:-131 20 125130 14015017511001150 ::0;'- '0(11 :--(11 ::1 "'" Rakenne Meinecke... 616 921 666 462 4521270 130 32 2 3,551 nopeusmittareja S:n................ - 113-49 6 - - - - 168 1evymittareja S:n... - - - - - 19 16 - - 35 Woltmannmittareja Siemens & Halske... 4 20 78-137 - - - - 239 levymittareja S:n s:n... - 2 - - - - - - - 2 nopeusmittareja Dreyer, Rosenkrantz & Droop - - - l 19 11 - - - 31 s:n, n. s. Einstrahlmesser" Sekalaisia valmisteita... 20 3 2 - - - - - - 25 eri lajeja Yhteensäl 640\1,059\ 7461 51216141300\146\ 321 21 4,0511 1) Oikal;;;tu virheen vuoksi v. 1879 kertomuksessa (._Heikinkatu).
9 111. Taloudellinen tulos. Hinta. Kulutetun veden yksikköhinta on viimekin vuonna ollut Smk 1: 20 kuutiometriltä, eli rauhanajan hinta korotettuna300 %:lla, jolle hinnalle on laskettu alennusta 5, 10 ja 15 % niistä määristä jotka nousevat yli 100, 300 ja 600 m 3 vuoden neljäl1neksessä. Kaupunginvaltuuston maaliskuun 10 p:nä 1914 vahvistaman taksan mukaisille mittarinvuokrille ja muille maksuile on myöskin laskettu 300 % korotus. Satamaposteista, jotka satamakonttori vuonna 1922 on ottanut haltuunsa, on annettu vettä satamahallituksen määräämällä hinnalla, 12 markalla kuutiometritä. Tulot. Tulot yksityiskulutuksesta....» satamaposteista jaetusta vedestä....» kaupungin kulutuksesta....» vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä.... Vesimittarien vuokrat.... Maksut mittareita vailla olevista paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista.... Voitto tehdyistä talojohtotöistä... :. Maksut yleisten vesipostien y. m. hoidosta ja kunnossapidosta 60,915: 17 Menot yleisten vesipostien y. m. hoidosta ja kunnossapidosta 58,017: 17 Maksut satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta.......... 67,966: 54 Menot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta.... 39,599: 54 6,647,848: 04 44,634: 96 558,273: 78 22,~68: 62 7,273,725: 40 177 ;898: '-- 3,090: - 380,569: 88 2,898: - 28,367: - Maa-alueiden vuokrat... 1,000: - Maksut viemärijohtojen katsastuksista ja niiden ehdotusten tarkastuksista 19,785: 50 Luontaisedut... :... 51,840: - Myydyistä vesi mittareista...... 10,790: -.» työkalui~ta....'... : 1,000: - Sekalaiset tulot... 95: 40 ---------------- Smk 7,951,059: 18 vedestä pumputusta vedestä. 94,546 p:iä mittarien vuokrista.................. 2,312» tehdyistä talojohtotöistä................ 5,570» 4,947» muut tulot.......................... 1,740» 1,545» -------------------------------- Yhteensä 116,366 p:iä. 103,350 p:iä Jos tulot vesi mittareista jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareille, on vuokra Smk. 08: 35 vuodessa kustakin mitfarista. 2
10 Menot. A. Hallinto. Osa hallituksen menosääntöä.... Palkkoja ja palkkioita...'.... Konttori- ja piirustaja-apulaiset... ',.... Konttorihuoneiston vuokra, lämpö, valo ja siistintä... :.... Kulungit: k~avapaperit ja painatuskustannukset... 16,390: 10 konttorin tarveaineet...,............................. 4,.304: 96 aikakauslehdet ja uudishankinnat kirjastoon... 1,844: 80 11,987: 60 262,236: -, 75,975:- 39,813: 80 muut menot........................................ 9,633: 63 32,173: 49 1) Laboratorio. B. Käyttö. Kahden kemistin sekä vahtimestarin palkat...... Bensiini, kemikaalit, tarveaineet ja muut menot.... Smk 422,185: 89 117,830: - 14,395: 31 ----------.------ Smk 132,225: 31 Mitä laboratorion tutkimuksiin tulee viitataan johtajan erity.iseen kertomukseen, liitteeseen n:o 3. 2) Vedenpumppuaminen. a) Turbiinipumput. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa.... Koneenhoitajat ja apulaiset.... Muut käyttö- ja hoitokustannukset.... Pumppulait~ksen korjaus ja kunnossapito... '.... 3,000: - 122,946: - 11,060: 21 3,763: 06 --------------- Smk 140,769: 27 Kun turbiinipumpui\la on pumputtu 3,230,067 m 3 vettä, on tämä pumppuaminen maksanut 4.358 penniä kuutio metriltä. b) Höyrypumppu. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa.... Koneenhoitajat ja apulaiset.... Lämmittäjäin ja apurien päivät yöt y. m...... Pumpun korjaaminen ja kunnossapito...'.... Höyrypumpulla on pumputtu kaupunkiin vain 966 m 3 vettä. 3,000: - 26,322: - 588: 57 909: 70 ---------------- Smk 30,820: 27
11 c) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi vesivoimalla käyvästä generaattorista, osaksi imukaasumoottoreista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa ylikoneenhoitajan palkkaa........................................ 23,137: - Koneenhoitajat ja apulaiset... 136,232: - Öljyä, trassia ja muita aineita sekä päivätöitä... 1,768: 54 Koneiden ja PUQJppujen korjaus ja kunnossapito.... 24,005: 48 Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 361,120 kwh:sta.............. 212,009: 80 ------ 397,152: 82 Tästä vähennetään suodatinhiekan pesu kustannukset.... 18,255: 70 S:n menot laitoksen valaistuksesta...,... 8,168: 07 S:n s:n kemiallisesta puhdistuksesta... 11,622: 60 38,046: 37 -=~="""-_:""--.. Smk 359,106: 45 \ Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu virta.... Laitoksen vesivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta.... Yhteensä 361,120 kwh 1,330,500» 1,691,620 kwh Jokainen kwh on siis maksanut 23.48 penniä. Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Selinneen veden pumppuamiseen suodattimiin... 369,300 kwh Veden pumppuamiseen kaupunkiin... 1,256,866» Suodatinhiekan pesuun... ~...................................... 31,100» Koko laitoksen valaistukseen.................................... 14,554» Kemialliseen puhdistukseen... 19,800» --------- Yhteensä 1,691,620 kwh. Kun energiantarve suodatinhiekan pesuun, laitoksen valaistukseen ja veden kemialliseen puhdistukseen on laskettu sähkölaitoksen keskihinnan mukaan viime vuonna, eli. 58.71 pennin. mukaan kwh:lta, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen suodattimiin» kaupunkiin 81,553: 07 277,553: 38 Smk 359,106: 45 eli 6.220 penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua 4,462,271 m 3 vettä ja 1.060 penniin kuutiometritä suodattimiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille- määrälle, 7,693,304 m 3, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin.
12 Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta oli 6.898 penniä kuutio metriltä, kun vuosikustannukset, Smk. 530,695: 99, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesimääräle. 3) Suodattaminen. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa...,'...,............ 3,000: - Koneenhoitaja... 28,413: - Suodattimien hiekan pesun käyttökustannukset... '....'..... 101,621: 62 Suodattimien ja konehuoneessa olevien putkijohtojen korjaus ja kunnossapito 36,295: 11 ---------------- 'Srhk 169,329: 73 eli jaettuna kaupunkiin pumputulle vesimääräle, 2.201 penniä. 4) Kemiallinen puhdistus ja selkeytys: Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot:, - Osa ylikoneenhoitajan palkkaa.................................... 6,000: - Apurintöitä, kuljetuksia ja sekalaista...'... :................... 173,926: 95 Aluminiumsulfaattia... 806,286: 74 -Kaustista soodaa, 2 tonnia,...7,400: - Kal~kia, 5,083 hl,.'............................................... 118,804: 03 Kloorikalkkia, 23.4 ton'nia,...'.................... 43,666: 82 Veden lämmitys kemikaalioiden iuentamiseksi...,....'. 20,000: - Sähköenergiaa.................................................... 11,622: 60 Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito... 55,348: 56 -------- Smk 1,243,055: 70 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin selkeyttämiskustannukset_.nousevat~16.158 penniin kuutiometritä.. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa. Vanhassakaupungissa olevien ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus...,...... Kone- ja ml,liden rakennusten kunnossapito ja korjaus.... Sitain, raitioteiden, aitain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus Vedenkorkeuden osottajain ja erilaisten johtojen' kunnossapito- ja korjaus' Kustannukset tasoituksista ja istutuksista.... S:n puhtaanapidosta ulkona ja sisällä.... S:n. asuinrakennusten. polttoaineista... ~.... S:n konehuone- ja muitten rakennusten polttoaineista ja lämmityksestä.. S:n sähkövalaistuksesta ja lampuista..._... '.... S:n sähkövirrasta...,....'..... 7,336: 82.147,575: 08 56,350: 43 509:88 1,596: 60 39,204: 76 64,204: 14 16;002: 50 3,838: 85 8,168: 07 ---------------- Siirto 344,787: f3
Siirto S:n yövartijasta...,... '.... Sekalaiset kustannukset... ","... ".".... Kulungit ja painatuskustannukset... 13 344,787: 13 14,342: 80 1,568: 79 3,796: 89 Smk 364,495: 61 tehden 4.737 pennin menon jokaiselta pumputulta vesikuutiometritä. Menot käytöstä nousevat Smk 2,439,802: 34 ja jokaiselta vesikuutiometritä 31.73 penniin. c. johtoverkko ja vesisäiliö. 1 insinööri, samalla talojohtojen katsastusmies, palkka.... Työjohto...,...,.... 1 säiliönvartija,' palkkio.... Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä johtoverkon huuhtelu.... Johtoverkon, palopostien ja ventti'ilien korjaus ja kunnossapito.... Säiliön ja vartijanasunnon kunnosssapito.... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katu- 46,311: - 57,626: 50 8,700: - 68,180: 90 57,785: 30 26,891: 61 johtoon sekä sulkuventtiiin, arkun ja hananhatun s:n............ 16,335: 97 Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys... :... 1,636: 13 Menot katsastuksista ja sekalaiset kustannukset...................... 10,187: 25 Kulungit ja painatuskustannukset................................. 3,336: 31 --------~------ Smk 296,990: 97 Viime vuonna on johtoverkossa ilmaantunut neljä vuotoa, jotka on korjattu. Tarkastettavaksi on laitokseen tuotu 73 eri piirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen' uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta. 'D.' jakelu. Konttoriapulaiset... < Vesimittarien lukeminen sekä las!mjen jakelu ja saatavien perintä.... Mittarien vaihto, korjaus ja oikaisu... :... ; Kulungit ja painatuskustannukset.... E. Talojohto-osasto, työpaja ja varasto. 1 i'nsinööri, samalla mittarityöpajan johtaja, palkka...,... ;.... Työnjohto.'.... Xontt9ri- ja' varastoapulaiset..... Rakennusten,ja aitain korjaus ja kunnossapito...'.... 55,488: - 150,560: 95 172,710: - 5,673: 47 ---------------- Smk 384,432: 42, 48,216:- 80,384: 25 115,953: 50 25,431: 88 ---------------- Siirto 269,985: 63
14 Siirto 269,985: 63 Tontin ja rakennusten puhtaanapito... 17,462: 30 Valaistus........................................................... 2,474: 90 Lämmitys ja polttoaineet... '............... 5,423: 60' Päivystys ja yövartija................................................ 3,456: - Sekalaiset menot... 1,846: 91 Kulungit ja painatuskustannukset... 6,091: 13 Smk 30?,740: 47 Paitsi muita töitä on vuoden kuluessa tehty 92 liitosta j~htoverkkoon erittelyn mukaan: seuraav~n Liittymisen läpimitta 25 30 40 50 75 150 mm Lukumäärä 23 8 23 23 12,1 kpl. F. Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitäjälle.... Palovakuutusmaksut...'.... Maanvuokramaksut...'.... Tapaturmavakuutukset sekä lääkärinpalkkiot.... Kustannukset työmiesten lomasta........ Puhelinmaksut.... Korkoa konttokuranttitilistä kaupungin rahastossa.... Mittaukset ja tutkimukset.... Muutos konttorissa... ','. ;.... Kulvertti rautatiepenkereen alitse Diakonissalaitoksen läheisyydessä Haaksirikkoavun poisto.... O. Y. Mars A. B:lle suoritetun sotavakuutusmaksun poisto.... G. Poistot ja korko. / 15,200: - 13,919: 30 3,150: - 8,229: 92 44,146: - 11,005: - 174,999: 35 6,345: 41 5,392: 45.55,592: 68 231:53 532:'02 -------- Sm\<: 338,743: 66 Poistot 'sekä korko pääoma-arvolle kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 ja elokuun 31 p:nä 1920 tekemien päätösten mukaan laskettuna ovat seuraavat: Poistot, siv. 5-6.................................................... 254,542: 74 5 % 'korko pääoma-arvolle tammik. 1 p:nä 1924, 11,555,420: -... 577,771: -. Smk 832,313: 74 Jos yhdistellään edellä olevat menot sekä myös kustannus jaettuna jokaiselle kaupunkiin pumputulle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulukko:
15 Vuoden 1924 menot ja kustannus jo~aiselta pumputulta vesikuutiometritä. A. Hallinto.... B. Käyttö': 1) laboratorio.... 2) vedenpumppuaminen.... 3) suodatus.... 4) kemiallinen puhdistus ja selkeytys 5) muut menot Vanhassakaupungissa 132,225: 31 530,695: 99 169,329: 73 1,243,055: 70 364,495: 61 C. johtoverkko ja vesisäiliö'... ;.... D. Jakelu.... E. Talojohto-osasto, työ'paja ja varasto..... F. Sekalaiset menot.... 422,185: 89 2,439,802: 34 296,990: 97 384,432: 42 306,740: 47 338,743: 66 Penniä vesikuutiometriltä 5.488 1.719 6.898. 2.201 16.158 4.737 31.713 3.860 4.997 3.987 4.403 ---------------------------- Smk 4,188;895: 75 54.448 G. Poistot ja korko... ",".... 832,313: 74 10.819 ---------------------------------- Yhteensä Smk 5,021,209: 49 65.267 Kun yleistä ja yksityistä kulutusta on 'veloitettu ainoastaan 6,832,820 m 3 :stä, niin samojen edellytysten mukaan kustannukset jokaiselta myydyltä vesikuutiometriltä ovat 73,49, penniä. Tulos talojohto-osastosta. Maksettavaksi kirjoitetut. tulot nousevat...,... 2,085,947: 60 Menot ovat olleet: Työkustannuk~et.... 541,651: 80 Aineet ja muut kustannukset.... 1,163,725: 92 1,705,377: 72 Vuoden ylijäämä... 380,569: 88 Talojohto-osasto, työpaja ja varasto erittelyn mukaan siv. 13-14 305,740: 47 Vähentyy arvioitu meno osasta työpajaa ja varastoa...... 40,000: - 266,740: 47 Talojohto-osaston brutto'ylijäämä.... Smk 113,829: 41, Voitto- ja tappiotili. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 9 Smk 7,951,059; 18 Menot. Hallinto, käyttö y. m. erittelyn mukaan siv. 10-14................ 4,188,895: 75 Poistot ja korko pääoma-arvolle siv. 14... 832,313: 74 Vuoden nettovoitto... 2,929,849: 69 Bruttoylijäämä...,.......... 3,762,163: 43 3,762,163: 43 Smk 7,951,059: 18
16 Tila joulukuun 31 p:ni J924. Varat. Pääoma-arvo siv. 6-7 olevan erittelyn mukaan... 12,308,300: - Kaupu"ngin rahasto: nostamatta jääneet määrärahat.... 98,518: 75 Etuanti vesi johtoa-varten Fredriksperin uudelle asemalle... 296,199: 37» tunnelia varten Alppilan tien luona 240,646: 35 536,845: 72 Kassa... Ainevarasto Saatavat: vedenkulufusmaksut............................ 1,878,034: 07 talojohtotöiden laskuista ja myydyistä aineista... 627,141: 75 Pankissa olevat vakuusmaksut.... Velat. Kaupunginrahasto: pääomavelka.................................... 12,406,818: 75 konttokuranttitili............................... 528,308: 72 etuantivarat... "................... -536,845: 72 Velkoja eri henkilöille.... Talletetut vakuusmaksut.... 5 % korko pääoma-arvolle tammikuun 1 p:nä 1924... 577,771:- Pääoma-arvon järjestelmänmukainen kuoletus 242,752: 74 Ylimääräinen poisto myydyistä vesi mittareista ja työkaluista................. 11,790: - 254,542: 74 832,313: 74 Nettovoitto...... 2,929,849: 69 Bruttoylijäämä 3,762,163: 43 635,364: 47 26,242: 97 1,844,057: 11 2,505,1 i5: 82 64,000: - Smk 17,383,140: 37 13,471,973: 19 75,003: 75 74,000: - 13,620,976: 94 3,762,163: 43 Smk 17,383,140: 37 Menot ja tulot verrattuina viime vuoden vahvistettuun meno- ja tulosääntöön selviävät liitteestä n:o 2. Liitteessä n:o 1 on viime vuosien menot ja tulot yhdistetty., Helsingissä helmikuussa 1925. Albln Skog.
17 Liite 1. Otteita vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista.. M eno t Pum- Laitoksen Uudisraputtu pääoma- kennuksia vesi- arvo vuoden Poistot 'ja 5 0/0 Vuos i määrä, 111 kuluessa, Hallinto, käyttö y. m. korko pääoma- arvolle Yhteensä menoja m 3 Smk. Smk. Smk.. 04 1 1911. '.. 4,501,509 5,880,008 371,542 15 371,246 71 1915... 6,382,613 7,583,558 109,922 87 443,635 19 1916... 6,827,277 7,450,619-17,826 44 1) 605,619 90 1917... 7,540,936 7,256,572-107,513 41 2) 1,280,899 94 1918... 6,446,931 7,157,373-706 15 1,555,040 12 1919... 6,381,513 6,970,508-640,169 15 1,980,568 39 1920... ti,663,349 7,405,705-1,295,628 55 2,600,455 29 1921.... 6,571,935 8,740,514 69 1,370,026 93 3,539,758 59 1922... ' 6,700,134 9,936,541 37 1,186,189 26 3;208,841 44 1923. '.. 6,937,947 10,674,350-1,107,448 16 3,886,489 41 1924... 7,693,304 11,555,420-1,007,422 74 4,188,895 75 penniä m3:ltä Smk. penniä m3:ltä Smk. penniä m3:ltä 8.H7 402,941 58 '8.9511 714,188 29 17.198 6.951 583,739 71 9.146 1,027,374 96 16.097 8.871 584,404 39 8.560 1,190,024 29 17.431 16.986 569,541 01 7.553 1,850,440 95 24.539 24.121 545,439 80 8.460 2,100,479 92 32.581 31.037 553,497 55 8.674 2,534,155 94 39.711 39.026 551,030 80 8.270 3,151,516 09 47.296 53.813 657,140 66 9.990 4,196,899 25 63.803 47.892 679,136 33 10.136 3,887,971 71 58.028 56.018 745,529 92110.746 4,632,019 33166.764 54.448 832,313 74 10.819 5,021,209 49 65.267 T u 1 0 t V u 0 s i Veden myynti Muut tutot Yhteensä tuloja Nettovoitto Smk. 1 penniä m3:ltä Smk. penniä m3:ltä 1911.... 930,011 72 20.660 87,885 45 1.952 1915.. ',... 1,525,267 82 23.897 83,317 59 1.306 1916. '.'... 1,616,911 22 23.683 145,650-2.133 1917... 1,756,195 20 23.289 171,851 16 2.279 1918... 1,815,693 36 28.164 153,547 74 2.381 1919... 1,658,660 51 41.662 210,328 02 3.296 1920...'... 3,198,838 36 48.006 352,277 43 5.287 1921.... 4,534,534 48 68.936 631,719 45 9.608 1922... 6,184,863 04 92.308 559,575 69 8.353 1923... 6,697,559 10 96.585 791,104 30 11.403 1924... 7,273,725 40 94.546 671,333 78 8.804 1 0/0 Smk. 1 penniä Smk. pääomam3:ltä arvosta 1,017,897 17 22.612 243,70fl 881 4.14 1,608,585 41 25.203 581,210 45 7.66 1,762,561 22 25.816 572,536 93 7.68 1,928,046 36 25.568 77,605 41 1.07 1,969,241 10 30.545-131,238 82-1.83 ' 2,868,988 53 44.958 334,832 59 4.80 3,551,115 79 53.293 399,599 70 5.40 5,166,253 93 78.539 969,354 68 11.10 6,744,438 73 100.661 2,856,460 96 28.75 7,488,663 40 107.938 2,856,644 07 26.76 7,951,059 18 103.350 2,929,849 691 25.85 1) Paitsi kalliinajanlisäystä Smk. 11,268: 18. 2) 65,063: 64. 3
18 Vertaileva yhdistelmä Liite n:o 2. Helsingin kaupunginvesijohtolaitoksen menoista ja tuloista kirjan päätöksen mukaan sekä määrärahoista ja arvioiduista tuloista vuoden 1924 meno- ja tulosäännön mukaan. Menot. Määräraha Kustannuk- Hallinto. menosään- set kirjojen nössä mukaan Määrärahaa ylitetty OSUUS hallituksen menoista 11,600: - 11 987: 60 387: 60 ', Palkkaukset... 255,840: _1) 262,236: - 6,396: - Konttori- ja piirustaja-apu~ Määrärahaa säästetty laiset... 99,935: - 75,975: - 23,960:'- Vuokra, siivoaminen ja valo.. 37,000: - 39,813: 80 2,813: 80 Tarverilhat... 35,000:- 32,173: 49 2,826: 51 Käyttö. Palkkaukset... 86',160: "':"'-1) 88,314: - 2,154: - Kone- ja laboratorio henkilökunta... 354,642: - 381,566: - 26,924: - Laboratorion kustannukset... 15,000: - 14,395: 31 604: 69 Vedennostokulut... 482,000: - 187,380: 75 294,619: 25 Suodatuskulut... 35,000: - 101,621: 62 66,621: 62 Kemiallisen puhdistuksen kustannukset... 1,200,000: - 1,181,707: 14 18,292: 86 Vanhankaupungin laitok~en korj aus ja kunnossa- sekä... puhtaanapito... 200,000: - 372,895: 48 172,895: 48 Vanhankaupungin laitoksen valo 13,000: - 12,006: 92 993:08 Vanhankaupungin laitoksen lämpö.... 80,000:- 80,206: 64 206:64, Yövartija ja sekalaista... 20,000: - 15,911: 59 4,088: 41 0"0 4,000: - 3,796: 89 203: 11 Tarverahat johtoverkko ja vesisäiliö. Palkkaukset... 45,180: _1) 46,311: - 1,131:..:... Työnjohto ja vartiointi... 79,275: - 66,326:' 50 12,948: 50 Putki verkon, palopostien, venttiilien ja, vesisäiliön korjaus ja kunnossapito... 150,000: - 169,193: 78 19,193: 78 Vesisäiiön ja vartijatuvan lämmitys 0, 2,000: - 1,636: 13 363:87 " Siirto 3,205,632: - 3,145,455: 64 298,723: 92 358,900: 28 1) Lisämääräraha rahatoimikamarin päätöksen mukaan 7/10 1924.
Johtotöiden katsastus ja sekalaiset kulut.... Tarverahat jakelu. Konttoriapulaiset.... Mittarien lukeminen ja rahankanto.... Mittarien vaihto ja korjaus.. Tarverahat.... johtotyäosasto, tyäpaja ja varasto. Palkkaukset.... Työnjohto, inventtaus, konttori- ja varastoapulaiset... Työpajarakennusten korjaus ja kunnossa- sekä puhtaanapito Valo _...,.... L 'ä mpo..... ". Päivystys, yövartija ja sekalaiset kulut.... Tarverahat Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitäjälle Palovakuutus.... Maanvuokrat Tapaturmavakuutus, lääkärinmaksut ja sairaanhoito... Työmiesten lomakulut Puhelinmaksut.... Korot konttokuranttitilistä kau- 19 Määräraha Kustann\lkset kirjojen Määrärahaa menosäännössä mukaan Määrärahaa ylitetty säästetty Siirto 3,205,632: - 3,145,455: 64 298,723: 92 358,900: 28 10,000: - 3,500: - 55,200: - 140,454: - 140,000: - 6,000: - 10,187: 25 3,336: 31 55,488: - 150,560: 95 172,710: - 5,673: 47 47,040:~) 48,216: - 186,922: - 40,000: -' 3,000: - 8,000: - 10,000: -- 8,000: - 15,000: -.:... 25,000: - 3,550: - 10,000: - 45,000: - 12,000: - 196,337: 75 42,894: 18 2,474: 90 5,423: 60, 5,302: 91 6,.091: 13 15,200: - 13,919: 30 3,150: - 8,229: 92 44,146: -- 11,005: - 187: 25 10,106: 95 32,710: - 1,176: - 19,415: 75 2,894: 18 punginkassassa... 220,000: :- 174,999: 35 Mittaukset ja tutkimukset 25,000: - 6,345: 41 - Poistot ja peruutukset... 1,000: - Työkalujen ja kaluston han- 288:- 200:- kinta... 30,000: - 32,434: 73 2,434: 73 Hallituksen käytettäväksi arvaamattomiin,/menoihin... 20,000: - 7,788: 58 Siirto 4,270,298: - 4,167,370: 38 358,136: 78 1) Lisämääräraha rahatoimikamarin päätöksen mukaan 1/10 1~24. -163: 69 326: 53 525: 10 2,576: 40 4,697: 09 1,908: 87 11,080: 70 400:- 1,770: 08 854:- 995:- 45,000: 65 18,654: 59 1,000: - 12,211: 42 461,064: 40
YLeiset vesipostit ja satamain vesijohdot. Yleiset vesipostit, hoito ja kunnossapito ynnä veden talvisaikainen lämmitys.... Kauppatorin suihkukaivon käyttö ja hoito...... Satamavesipostien sekä johtojen ja letkujen hoito ja kunnossapito.... 20 Määräraha menosäännössä Kustannukset kirjoj en mukaan Määrärahaa ylitetty Määrärahaa säästetty Siirto' 4,270,298: - 4,167,370: 38 358,136: 78 461,064: 40 50,000: - 42,169: 65 15;000: - 15,847: 52 60,000:,- 39,599:54, Arvaamattomiin tarpeisiin,kaupunginvaltuuston määräyksen mukaan.... l....... 180,000:- 55,592: 68 847: 52 7,830: 35 20,400: 46 124,407: 32 Uudistyöt. Vesimittarien osto.... Satamapo~teja ja johtoja Saukkosa~ren rantaan, s. m.'.... Siirto vuodelle \1925.... Erinäisiä vanhojen vesijohtojen uudistustöitä, s. m..... Siirto vuodelle 1.925 Vesijohto Osmontiehep Pellervontiestä etelään, s. m..... Vesijohto Siamintiehen, Syyriankadun ja Damaskuksentien väliin, s. m...... Vesijohto ~oreapkatuun, Siamintien ja Gumtähden viertotien väliin, s. m...... Vesijohto Syyriankatuun tontista n:o 16 Toukolan viertotiehen, s. m.,.... Erini!.isiä vesijohtotöitä varten omakotialueella, rahatoimikamarin määräyksen \)lukaan.... Siirto vuodelle 1925 70,000: - 65,721: 88 70,000: -, 7,166: 67 62,833: '3'3 246,000: - 224,181: 45 21,818: 55 52,000: - 45,301: 81 176,000: - 165,075: 92 100,000: - '86,118: 33 3~,000:- 100,000:'- 13,377: 02 86,,133:'13 13,866: 87 Siirto 5,428,298:- 5,112,174: 73 4,278: 12 6,698: 19 10,924: 08 1~,881: 67 25,622: 98 -, 358,984;30 675,107: 57
21 Määräraha menosäännössä Kustannuk 'set kirjojen mukaan Määrärahaa ylitetty Määrärahaa säästetty Siirto 5,428,298: - 5,112,174: 73' 358,984: 30 675,107: 57 Vesijohto Nobel-Standard O. Y:n vuokra-alueelle Sörnäsin itäosassa...,............... '140;000: - 105,560: 90 34,439: ta Vapaaposti Meilanssiin Humal.: lahden luona... ~..... 17,000: ~ 8,465: 35 8,534: 65 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 5,585,298: - 5,226,200: 98 358,984: 30 718,081: 32 Menosäännössä puuttuvat menot: Kaupunginvaltuuston päätöksen 'mukaan 19/ 3, vesijohto Fredfiksperin as~malle 296,199: 37 11 /6' tunneli r",tapenkereen alle Alppi- lan kohdalla... 240,646: 35, Haaksirikkoapu.. 231: 53 Sotavakuutusmaksu A.B. Mars O.Y:lle 532: 02 - ---'- 536,845: 72 ~ ~ 763: 55 Smk '5,585,298: - 5,763,810: 25 358,984: 30,718,081: 32 Tul,ot. Vedenmyynnistä.... Korva,us vedenkulutuksesta yleisistä -vesiposteista y. m... Korvaus vedenkulutuksesta satamissa...'.... Korvaus, yleisten vesipostien y. m. hoidosta ja kun1)ossapidosta.,.... Korvaus satamavesipostien, hoi- dosta ja kunnossapidosta.. Maksut mittaria vaflla olevista paloposteista.... Vesi mittari en vuokrat' Maa-alueiden vuokrat.... Voittoa tehdyistä johtotöistä.. Korvaus viemärijohtoehdotusten katsastuksesta ja tarkas- Arvioidut Tulot tulot tulo-säännön mukaan mukaan kirjojen 6,657,000: - 7,206,121: 82 20,000: - 54,000: ~ 68,400: - 100,800: :- 2,300: - 175,000: - 1,000: - 15<1,000: - 22,968: 62 44,634: 96 QO,915: 17 67,966: 54 3,090: - 177,898: - 1,000: - 380,569: 88 Vajaus 9,365: 04 7,484: 83 32,833: 46 Ylijäämä 549,121: 82 2,968: 62 790:- 2,898: - 230,569: 88 tuksesta................ 5,000: - 19,785: 50 14,785: 50 Luontaisedut................ 51,840: - 51,840: - --------------~------------~------------------------------------ Siirto 7/285/340; - 8/036,790; 49. 49/683: 33 801,133; 82
22 Arvioidut tulot tulo-säännön mukaan Tuiot kirjojen mukaan, Vajaus Ylijäämä Siirto 7,285;340: - 8,036,790: 49 49,683: 33 801,133: 82 Ei-lainavarat vesijohdon laajentamista varten.... 940,452: 07 Kaupunginvaltuuston etuantina myöntämät varat... 536,845: 72 ----------------------~---------------- 7,285,340: - 9,5l4,088: 28 4~,683: 33 801,133: 82 Tulosaännössä puuttuvat tulot: Myydyistä vesimittareista.... 10,790:- Sekalaiset tulot... 1,095: 40, 11,885: 40 ~====~------------~----~--------~~-- Smk 7,285,340: - 9,525,973: 68 49,683: 33 801,133: 82 Supistelma kirjan päätöksestä vuonna 1924... Menot: Määräraha, menosäännön mukaan..., Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan 19/ 3 ja 11/ 6 1924.... Määrärahoja ylitetty... '.'...... Vajaus arvioiduissa tuloissa....'.... Menosäännössä puuttuvat menot.... Bruttoylijäämä 5,585,298: - 536,845: 72 358,984: 30 49,683: 33 763: 55 6,531,574: 90 3,762,163: 43 Smk 10,29~,738: 33 Tulot: Arvioidut tulot tulosäännön mukaan Ylijäämä arvioiduissa tuloissa... ~.. :.... Säästö menoja koskevissa määrärahoissa.... Ei-lainavarat uudisrakennuksia varten... 7,285,340: - 801,133: 82 718,081: 32 940,452: 07 Etuantina myönnetyt varat kaupungin valtuuston Päätökse~ mukaan 19/ 3 ja 1l/6.......................... 536,845: 72 Tulosäännössä puuttuvat tulot..._.._.._._._._---._1_1,_8_85_:_4_0 Sf:1k 10,293,73&: 33
23 \ Selostus, Liite n:o 3. veden puhdistuksesta Vanhan kaupungin vesijohtolaitoksella vuonna. 1924. Saostus, selkeyttäminen, neutralisointi ja sterilisointj. Saostetun veden selkeyttäminnen on tapahtunut kaikissa viidessä altaassa yhtaikaa, paitsi kesäkuun 21:n ja syyskuun 11 päivän välisenä aikaria. Tänä aikana oli nim. alasrakennuksen katonuusimisen vuoksi aina yksi ympyriäisistä altaista tyhjänä. Vuoden kuluessa on altaita puhdistettu 40 kertaa, nimittäin: tammikuussa 2, helmikuussa 2, maaliskuussa 2, huhtikuussa 5, toukokuussa 2, kesäkuussa 5, heinäkuussa 4, elokuussa 3, syyskuussa 3, lokakuussa 5, marraskuussa 2 ja joulukuussa 5 kertaa. Altaita tyhjennettäessä on 70,350 m 3 kemiallisesti käsiteltyä vettä mennyt hukkaan. Tämä määrä tekee 0.84 % koko vuoden aikana puhdistetusta. vesi määrästä.. Vuonna 1924 on puhdistettu 8,339,960 m 3 vettä, vastaten sii.s keskimäärin 22,787 m 3 vuorokaudessa, eli 263.7 litraa sekunnissa. Suurin vuorokautinen määrä, 28,660 m 3 (=331.7 sekuntilitraa),puhdistettiin kesäkuun 3, p:nä ja pienin, 13,910 m 3 (= 161.0 sekuntititraa), kesäkuun 24 p:nä. Verrattuna vuonna 1923 puhdistettuun vesi määrään on lisäys 852,735 m 3, eli 11.4 %. '. Pul1distukseen on vuoden kuluessa käytetty: Grammaa' vesi kuutiometriä kohti Keskim. Suurin Pienin Aitimilliumsulfaattia: 573,362 kg... 68;7 117.5 48.7 Sammutettua kalkkia 281,378 kg.'................... 33.7 58.4 15.0 S:n kalsiumoksidiksi laskettuna...:... 13.5 23.6 5.8 Kloorikalkkia: 20,188 kg...'... '................. 2.4 5.1 1.3 S:n tehoisaksi klooriksi laskettuna... 0.79 1.79 0.48 Aluminiumsulfaatti on sisältänyt keskimäärin 16.9 % aluminiumoksidia. Soodaa ei vuoden kuluessa käytetty' ollenkaan. ' Suodatus. Vuoden kuluessa suoritettiin. kaikkien vanhojen suodattimien perinpohjainen puhdistus ja, korjaus. Suodatinhiekkaan oli vuosien kuluessa vedestä tarttunut huomattavia määriä humusaineita. Hiekan puhdistamiseksi käsiteltiin se ensin laimealla rikkihapolla ja sitten ipeäkiviliuoksella. Suodattimien pohjat ja niissä olevat putket olivat säilyneet verraten hyvin. Siiviät sitävastoin olivat melko pahoin tukkeutuneet, ja oli ne sen vuo~si perin pohjin puhdistettava..
24 Koko vuoden aika~a suodatettu vesimäärä, pesu- ja huuhteluvesi mukaan luettuna, oli 8,269,610 m 3, jakautuen 3,576 suodatusjaksolle. Spodatinyksikkö on näin ollen suodattanut 2,312.5 m 3 kullakin 20 tunnin 30 minutin työaikaa vastaavalla suodatusjaksolla. Suodattimien hiekan pesuun on käytetty 230,872 m 3 suodatettua vettä, mikä vastaa keskimäärin 64.6 m 3 pesua kohti. Suodattimien huuhteluun on laskujen mukaan mennyt 345,434 m 3 selinnyttä vettä. Huuhteluita on toimitettu 3,892, joten siis kukin huuhtelu on vienyt 88.8 m 3 vettä. Kemiallisesti käsitellyn veden kokonaismäärän ja kaupunkiin pu~putun vesimäärän suhde on 1.084.. Puhdistuslaitoksella käsitelly't vesi määrät jakaantuvat seuraavasti: Kaupunkiin pumputtu suodatettua vettä.... 7,693,304 m 3, eli 92.25 % Sao~t~salta.~den ~~ytössä hllkkaan laskettu määrä.kemiallisesti kaslteltya vetta... ;...:.... 70,350 )} )} 0.84 )} Suodattimien käytössä {suodatettua. vettä pesuun.... 230,872 )}.)} 2.77 )}. kulunut määrä. selinnyttä vettä huuhteluun... 345,434 )} )} 4.14 )} ----------------------- Yhteensä 8,339,960 m 3, eli 100.00 % Puhdistuksen tulos. Jokiveden ja puhdistetun veden päivittäisten tutkimusten tulokset näkyvät viikkokeskimäärinä analyyttisessä yleiskatsaustaulukossa, taulukko. Taulukko sisältää vuoden kuluessa tehtyjen täydellisten vesianalyysien tulokset: jokiveden korkein värillisyysaste oli ~92 ja suodatetun veden 15. Vantaan veden kovuuden keskiarvoksi 24 analyysistä tult~e 1.61 ja suodatetun veden 3.21 saksal. astetta. Seuraava taulukko esittää muutamien joki- ja vesijohtoveden fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien sekä aluminiumsulfaattipanosten keski arvot vuodelta 1924 sekä muutamilta edellisiltä vuosilta: Valonläpäi- Värlllisyys- Permanga- Liuenneita Vuosi seväisyys, aste, naattikulutus, suoloja, 0/0 mgfl Pt mgfl mgfl " Kovuus, sa ks;l.1aisissa asteissa panos, Alkaliniteetti, nf10 He, cm 3 fl Aluminium- sulfaattl- gffc3 Va n t a a'n vesi. 1924... 34 289 75.5 47.4 4.26 1.61-1923... 32 300 82.3 47.7 4.00 1.60-1922... - 249 80.2 51.5 4.42 1.92-1921... - / 205 71.1 57.2. 4.81 1.97-1920... - 222 67.9 50.9 4.51 1. 77-1915...... - 251 76.8 49.4 3.87 1. 77 - 'Suodatettu v e s i. 1924... >90 6 14.6 9515 4.13 3.21 68.7 1923... - 6 17.4 98.6 3.95 3.13 72.4 1922... - 6 18.6 98.3 4.11 3.26 68.3 1921... - 3 22.9 98.6 4.53 3.23 67.1 1920.... -.. 3 16.6 91.9 4.31 2.90 64.9 1915."..,... - 23-93.0 4.H 2.98 72,4 /
... 25 " Bakteriologisessakin suhteessa on veden puhdistustulos ollut tyydyttävä. Suodattimien korjauksen ja hiekan puh9istamisen jälkeen käsiteltiin suodattimet kloori kakilla. Siitä huolimatta sattui joskus, että näin käsitellystä suodattimesta lähti bakteereja, kun se pantiin käyntiin. Uudistetun kloori kalkki käsittelyn jälkeen tuli bakteriologinen puhdistusteho kuitenkin normaaliseksi. Bakteriologisten, tutkimusten tulokset vuodelta',1924, viikkokeskimäärin i1maistuina, näkyvät taulukosta. Allaolevasta taulukosta näkyvät taasen vastaavien tulosten kuukausi- sekä muutamien edellisten vuosien vuosikeskimäärät: ' Vuosi ja kuukausi Bakteeripesäkkeiden luku 1 cm3:ssä Vantaan vettä Vesijohtovettä Suurin Pienin Puhdistusteho, 0/0 Keskimäärin Keski- Suurin määrin PiEinin l 924 Tammikuussa'. :... 1,745 6;400 270,1 5 0 99.94 Helmikuussa.... 1,009 2,500 370 l 7 0 99.90 Maaliskuussa.... 6,068 62,000 590 2 15 99.91 Huhtikuussa... 20,905 63,000 4,300 1 4 100.00 Toukokuussa... 7,535 27,000 380 4 17 0 99.95 Kesäkuussa... 1,491 9,400 260 2 9 99.81 Heinäkuussa... 758 6,200 16 1 8 99.81.Elokuussa... 1,838 13,000 18 1 5 99.95 Syyskuussa... 3,981 22,000 76 2 25 0 99.95 Lokakuussa...,-,',... 6,557 27,000 750 6 29 99.91 Marraskuussa... 7,790 29,000 2,000 2 8 99.91 Joulukuussa... '... 8,626 W,OOO 2,500 1 5 99.99, Koko vuonna 5,689 63,000 16 2 29 99.96 1923... 7,994 260,000 28 2 120 1922... 9,254 240,000 16 3 67 1921... 5,709 82,000 40 ' 1 27 99.91 99.91 99.98 ' 1920... -..., 4,202 56,000 88 28 2,000 0 99.33 1919.. '.,... 5,308 156,000 60 17 1,520 0 99.68 1918 1)... 1 4,454 50,200 28 90 1,650 97.98 1917... 4,288 180,000 30 7 127 99.83 1916,2)... 5,738 75,000 120 180 4,420 96.89 4,602 94,000 56 131 5,620 97.15 1915 3 )... ' ~.Suodatetussa vedessa on Bacterium eoli tavattu yhden kerran 100 em 3 :ssä. 0.1 em 3 :n suuruisista jokivesinäytteistä on 32.7 % antanut Baet. eoliin nähden myönteisen tuloksen. Vuonna 1923 oli vastaava prosenttimää'rä 26.4. 1) Helmi-, maalis- ja huhtiku~ta ei ole otettu laskuun. - ~) Kemikaaliopuutteen vuoksi oli kemiallinen puhdistus ajoittain joko kokonaan tai osaksi PySähdyksisSä. - 3) Joulukuussa ei vettä kemiallisesti ensinkään puhdistettu. 4