KAUPUNGIN: TEKNILLISET. LAIT~OKSET

Transkriptio

1 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO V l c. Y'BO) 'ie.ls\n\a(. \\..AOf e \ E(l" A ';\) f00\ "'i\"(o KAUPUNGN: TEKNLLSET. LATOKSET v Uo.. s K E R T O!M U S JULKASSUT HELSNGN KAUPUNGN TEKNLLSTEN LATOSTEN HALLTUS HELSNK. 94

2 STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNGFORS V SERVCES TECHNQUES' MUNCPAUX 2S 940 RAPPORTS AN.NUELS PUBLES PAR L'J\DMNSTRllTON DES SERVCES TECDNOUES MUNCPJ\UX HeLSNK 94, TYÖVÄEN KRJAPANO

3 SSÄLLYSLUETTELO Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus... V Vesijohtolaitos...,... Kaasulaitos... :... 9 Sähkölaitos Siv. T ABLE DES MA TERES Page Administration des services techniques municipaux... y Service des eaux... Usine a. gaz...:... 9 Usine d'electricite... 37

4 Helsingin ka upungin -teknillisten laitosten hallituksen kertomus vuodelta 940. Hallitukseen ovat kaupunginvaltuuston valitsemina kuuluneet professori R Wuolle puheenjohtajana, seppä Yrjö Salo varapuheenjohtajana sekä insinööri Erik von Schantz, insinööri Erik Schröder ja autonkuljettaja Edvin Karlsson jäseninä. Kaupunginhallituksen edustajana on ollut teknillinen johtaja, insinööri Einar Moring., Kertomusvuoden aikana on hallitus kokoontunut 8 kertaa ja tällöin käsitellyt kaikkiaan 459 asiaa. Pöytäkirjapykälien lukumäärä oli 478 ja lähetettyjen kirjelmien 39. Teknillisten laitosten toiminta ja niiden saavuttama tulos on yksityiskohtaisesti selostettu tähän liitetyissä vesijohto-, kaasu- ja sähkölaitosten vuosikertomuksissa. Helsingissä, maaliskuussa 94. B. Wuolle.. Eino Uski.

5 Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna 940. Kertomusvuoden aikana työnalaisina olleista uudistöistä mainittakoon seuraavat: -'Edellisenä vuonna aloitettua saostusaltaiden laajentamistyötä, joka sodan takia oli keskeytettynä, jatkettiin jälleen toukokuun 6 p:stä alkaen. Rakennustyö, jota A. W. Liljeberg O. Y. urakoitsijana suoritti, edistyi siten, että heinäkuun 23 p:nä itäisin allas (n:o ) oli valmis otettavaksi käyttöön, elokuun 3 p:nä valmistunut keskimmäinen allas (n:o ) kytkettiin lopulliseen käyttöön ja lokakuun 5 p:nä läntisin allaskin (n:o ) oli valmiina käyttöön. Kaikki tämän jälkeen vielä jatkuneet jälkityöt tulivat marraskuun 23 päivään mennessä loppuunsuoritetuiksi, ja laajennustyön lopputarkastus pidettiin joulukuun 4 p:nä. Altaiden yhteenlaskettu vesitilavuus on n. 40,000 m S, mikä 8 tunnin selkeytysaikaa edellyttäen riittää 20,000 m 8 :n suuruiselle vuorokausikulutukselle. - Heikinkadun 32" vesijohdosta laskettiin edelliseltä vuodelta keskeneräiseksi jäänyt Eduskuntatalon ja Arkadiankadun välinen osa. Satamaradan kohdalla asennettiin johto radan alle jo tehtyyn tunneliin. Johtoon käytetyt putket ovat teläsmuhviputkia, joiden sisäläpimitta on 840 mm ja seinäpaksuus 0 mm. johto otettiin käyttöön Vantaanjokeen maantiesillan pohjoispuolelle rakennetun varapadon kynnysmuurissa veden alla olevaan tunneliin jo edellisenä vuonna asennettuja molempia valurautaisia 32'" putkijohtoja, joista toinen on painejohto ja toinen selkeytetyn veden johto, jatkettiin 840 mm läpimittaisina teräsjohtoina ja yhdistettiin jälkimäinen johto sekä joen länsipuolella että Siltasaarella entisiin vastaaviin johtoihin, jota vastoin painejohto yhdistettiin ainoastaan joen länsipuolella, koska se Siltasaarella tulee jatkumaan aina pumppuasemalle saakka eikä johtoa vielä vuoden loppuun mennessä ehditty saada 'näin pitkälle lasketuksi. - Edellisenä vuonna aloitettu Kallion kaupunginosan pääjohdoksi tarkoitettu 24'" vesijohto valmistui kertomusvuoden aikana. Johto, joka liittyy Sturen- ja Pääskylänkatujen kulmassa Sturenkadussa olevaan 24'" painejohtoon, kulkee Pääskylän-, Flemingin-, Aleksis Kiven-, Harju- ja Harjutorinkaduissa aina Adolfinkadun risteykseen saakka ja on pituudeltaan 952 m. Johdon käytäntöön ottamisen jälkeen lisääntyi paine Kallion kaupunginosan korkeimmilla paikoilla n. 6 metrillä. Johto otettiin kokonaisuudessaan käyttöön Rakennustoimiston rakentamiin katuihin on kuten ennenkin laskettu uusia vesijohtoja, jotka enim, mäkseen ovat olleet verraten pieniläpimittaisia, mutta kuitenkin vähintään 5". - Laitoksen käyttö- ja hoitohenkilökunnan väestönsuojaolojen järjestämiseksi rakennettiin talousarviossa myönnetyillä varoilla kolme osumankestävää väestönsuojaa. Vantaanjoen vesimäärä, 'joka suuren osan vuotta 939 oli hyvin pieni, minimiarvon ollessa elokuun loppupuolella,348 litraa sekunnissa viikkokeskiarvona mää-. rättynä, väheni vuoden 940 talvena ja kesänä vielä huomattavastr tästäkin määrästä, saavuttaen alimman viikkokeskiarvon, n. 800 litraa sekunnissa, helmi-, maaliskuun vaihteessa sekä lähes saman keskiarvon jälleen heinäkuun loppupuolella. Veden vähyys on johtunut vuoden 939 ja edelleenkin vuoden 940 syksypuoleen saakka jatkuneesta vähäisestä sademäärästä sekä talven 940 poikkeuksellisesta pakkassäästä, varsinkin kun sademäärä jo vuonna 938 oli suhteellisen pieni. Vuoden 938 sademäärä oli Helsingissä mm ja vuoden mm sekä tammi-heinäkuun aikana vuonna 940 ainoastaan mm, kun se vastaavana aikana vuonna 939 oli mm. Mainittakoon, että vuoden 939 sademäärä mm on jälkeen v. 847 alitettu ainoastaan vuosina 855; 857, 865 ja 875 sekä että sademäärän vuosikeskiarvo 9 vuotta käsittäneenä kautena on ollut mm. Vuoden sodan aikana oli laitoksen palveluksessa olevista henkilöistä asepalveluksessa eri joukkoosastoissa ja eri rintamilla kaikkiaan 44 henkilöä. Näistä kaatui helmikuun 9 p:nä Taipaleen Koukunniemessä putkenasentaja, alikersantti KaaJ'lo Johannes Virtanen. Sodanaikaiseen pääkaupungin teknilliseen väestönsuojelutoimintaan otti osaa aktiivisesti n.,50 laitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. Laitoksen sodan aikana kärsimät ilmapommitusvauriot rajoittuivat muutamiin putkijohtovaurioibin toisarvoisissa katujohdoissa sekä vähäisempiin vaurioihin vesisäiliöllä ja Haagan pumppuasemalla. Kertomusvuoden alusta laitoksen työpajale perustettuun työpajamestarin toimeen otettiin teknikko y,jö A. J. SifveJ'beJ'g, joka ryhtyi tointansa hoitamaan helmikuun p:nä. Laitoksen entinen' eläkkeellä ollut rakennusmestari Kaa,lo F. Ek, joka oli uskollisesti palvellut laitosta vuodesta 896 lähtien' vuonna 939 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseensä saakka, kuoli lokakuun 5 p:nä.

6 2. Käyttö. Vedenkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastolliset tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta:,k u uk au s Vedenkorkeu9 Vanta.as Helsingin kaupungin ja Haagan sa padonkynnyksestä Laitoksen koskvoi. sähkölaltoksuta ostettu aner-, mitattuna, m ) malla kehitetty ja gla, josta kulutettiin Sade Sade Keskl- Vanhankaupungn päiviä') määrä, lämpö, laitoksella kulutet- Vanhankaup. Pohjavesi mm C' Keskiarvo Suurln arvo tu energia, kwh \altoksella, laitoksilla, kwh kwh Tammikuu ,00 7, s -2., Helmikuu ,200 6, Maaliskuu ,300 7, , Huhtikuu ,40 329,300 6, , +.2 Toukokuu ,450 20,900 7, Kesäkuu ,00 376,800 7, B Heinäkuu ,00 8, Elokuu ,800 7, Syyskuu , ,800 7, Lokakuu BO 98,90 303,300 6, a Marraskuu & 4,90 285,400 7, Joulukuu ,490 27,00 6, , - 4. Koko vuosi.. :... : oc 706,740 4,00,00 88, Jää lähti Vantaanjoesta huhtikuun p:nä ilman räjähdyttämistä. Joki jäätyi marraskuun 8-9 p:nä ilman suppohäiriöitä. Vedenpuhdistus ja -suodatus ovat viime vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on steriloitu kloorilla Vedenpuhdistus. koko vuoden aikana. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään liitteessä n:o 2. Viime vuonna eri vesijohtolaitoksista yhteensä pumputtu vesimäärä oli 8,003,232 m a. Kun painejohtojen vesimittarit Vanhassakaupungissa ovat osoittautuneet epävarmoiksi, on pumppuaminen Vanhastakaupungista määrätty suodattimien antois,luden mukaan. Vedenpumppuamlnen. Eri pumpuilla Vanhastakaupungista nostetut pinta-, vesimäärät, pohjavesilaitoksista pumputut vesimäärät sekä keskimääräinen, suurin ja pienin kokonaispumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena olivat seuraavat: Kuukausi Vanhankaupungn laitos, Yhteensä TurbUnl- pntavettä, ' Kesklpakqls- pumput, pumput; ma m a m" Tammikuu... 88, ,366,026,824 Helmikuu... 57,209,040,207,097,46 Maaliskuu... 47,29,447,755,494,884 Huhtikuu ,598,492,905,702,503 Toukokuu... : ,544,346,80,604,354 Kesäkuu ,434,248,560,457,994 Heinäkuu... 62,548,445,70,508,249 Elokuu... 7,535,498,30,569,665 Syyskuu... 34,37,409,985,544,356 Lokakuu ,74,404,408,657,49 Marraskuu ,373,390,759,637,32 Joulukuu ,954,307,70,566,24 Kokö vuosi...,895,894 5,970,756 7,866,650 Pohjaveslaitokset, Kakkiaan pumputtu, ma m" ) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi sääntelyn alaisia. ) Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on ollut vähintään 0. mm. Kokonalspumppuamlnen vuoro kaudessa, ma Keskl- Suurln enln määrä määrä määrä 7,023,033,847 33,350 37,83 26,296 3,47,00,887 37,962 43,846 28,957 6,057,500,94 48,47" 58,52 37,798,455,73,958 57,32 62,44 45,320 3,82,68,75 52,99 64,866 39,035 4,23,472,7 49,07 62,075 28,787 5,629,523,878 49,57 60,06 33,498 4,572,584,237 5,04 65,45 34,987 3,998,558,354 5,945 63,20 37,548 2,806,669,955 53,870 66,766 38,23 2,6,649,743 54,99 66,29 37,233 :tv,06,577,40 50,875 66,038 30,330 36,582 8,003,232 49,89 66,766 26,296

7 3 Vesfmfttarft. Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 7:ä ja oli niitä vuoden lopussa 4,678 kpl. Läpimitat näkyvät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta..., mm Lukumäärä..., kpl Näistä oli 9 kpl 50 mm, 47 kpl 75 mm ja kpl 00 mm Woltmannmittareita. o Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli 2,286. Syyt,vaihtoon olivat seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon takia ,085 kpl. eli 23 % kaikista asetetuista mittareista isompiin tai pienempiin mittareihin »» halutun kokeen takia..., 7» O.ll o.»» epävarman käynnin takia »» pysähtymisen takia... : » 2.7» vian t<i.kia. osoittimessa tahi taulussa »»»» vuodon takia ».0»» jäätymisen takia :... : »»»» Poistettu »»»» lakkautetun käytön takia »»» Yhteensä 2,286 kpl. eli 48.9 % kaikista asetetuista mittareista Poikkeuksellisen kylmän talven sekä evakuoinnin takia on mittarien jäätymisiä ollut harvinaisen paljon. Vedenkulutus. Kaikki vesi on jaeltu mittarien kautta. pumputusta kokonaisvesimäärästä): Kulutetut vesimäärät olivat näiden mukaan seuraavat (prosentit Yksityiskulutus. -9 kaupunginosassa...;...; kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella Käpylään ja Toukolaan rajoittuvalla alueella...'... Toukolassa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla ja 20 kaupunginosassa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla..... Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaeltu...;..... Suomenlinnassa... Kaupungin ulkopuolella: Kulosaaressa (62,600 m 8), Herttoniemessä (,644 m 3), Lauttasaaressa (56,968 m a ), Munkkiniemessä ja Talissa (262,28 m 8 ) sekä Haagassa (33,59 m 8)... 6,369,057 4,43, ,56 3,085,643 9,725 66,256 56,93 m a, eli %» 24.6» 2,o» 7.u»» O.l.l»» 0.87» »» 2.87» 4,856,948 m a, eli % Oikaisu: Mittarien lukeminen joulukuussa v. 939 myöhästyi sodan vuoksi, josta syystä mittarien mittaama vesimäärä esiintyy arviolta 450,000 m 8 pienempänä kuin sen olisi pitänyt olla. Oikaisu otaksutaan kokonaisuudessaan koskevan yksi- tyiskulutusta... : ,000 ml eli 2.0 0/0 Yksityiskulutus 5,306,948 m a, eli 85.0 %

8 " Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus...:...,37,53 m a, eli 6.85 % Laitoksen oma kulutus...: & & 0.39 Mittarien mukaan (oikaistuna) 6,54,720 m a, eli 9.78 % Putkiyerkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeislin uusia katuja rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä...,488,52 m 8, eli 8.!7 % Mittaamatta kulutettu vesimäärä, joka on edellisen mukaan 8.ST % pumputusta kokonaisvesimäärästä, on huomattavasti suurempi kuin yleensä edellisinä vuosina. Tämän voidaan katsoa aiheutuneen pääasiassa harvinaisen kylmästä viime talvesta, jolloin tästä johtuneiden suoranaisten vuotovaurioiden ohella on täytynyt katujohtojen ja palopostien jäätymisen estämiseksi vuodattaa Yhteensä 8.003,232 m 8, eli % vettä paloposteist runsaammin, kuin mitä useimpina muina talvina on ollut tarpeellista. Pumputun kokonaisvesimäärän (8,003,232 m 8 ) pienentyminen edellisen vuoden määrästä (8,32,200 m 8 ) 0.7 %:lla johtuu sodanaikaisesta evakuoinnista ja osittain myöskin lämpimän veden säännöstelystä. Vuonna 939 kulutettiin... o Vähennys vuonna ,.... Keskikulutus vuorokaudessa.... Suurin 0 /»...,.... Pienin e /.... Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: 8, m 8 8,003,232 28,968 & 49,89 66,766 26,296 t Mttarlen mlttaama kulutus :3!;:: Vedenkulutus. m" P" -.. g lfls Keskikulutus henkeä kohti vuorokaudessa. l Maksavat kuluttajat Vuosi ""i... ""op " e.s", Kaupungin fi Ykstys- Latoksen [.. r ei "''' maksama S.. '"... S " ;:;.. :'8 kulutus oma kulutus P" P" g " " e. l &l ;....!'rs kulutus Pl< Dl 'l' P" , ,0,478, , ,3, ,348 2,02, , ,786, ,665 2,595, , , ,423,943 4,255, ,963,329 54,703 9, ,956 6,382, ' 2, ,36,52 470,77 40, , , , ,898,46 623,307 49, , , ,372,483 62,748 50, ,649 9,034, , ,956, ,908 53,52 827,786 9,442, , ,6, , ,954, , , ,587, ,57 870,053 2,250, , ,562, ;934 63, ,222 2,367, , ,80, ,43 87, ,065 2,647, ' ,92,940 90,47 73,44!]55,096 2,660, < , ,385, ,54 77, ,462 3,207, ll , ,678 89, , ,004,808,043,729 92,485 98,083 5,059, , ,364,668,37,840 95, ,6 6,534, ' , ,506, ,846 58,565 7,530, , ) i ,08,94,836 93, ,562 8, :'.97 ) , ,37,53 70,259,488,52 8,003, ) Joukko kioskeja on pidetty yhtenä kuluttajana. - ) Pohjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisää.

9 '5. Vesijohdon laitokset. Laajennukset Ja arvonlsäykset. Vuonna 940 ori tehty allamainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat kutannukset, nimittäin: a) Vuoden menosäännön määrärahoilla: Vcsimittarien osto...,... Tasoitu;ksia ja istutuksia Vanhassakaupungissa...:... Kesävesijohto Seurasaareen Paciuksenkadulta )...:...:. Vesijohto ]ollkolantiehen Untamontieltä Väinölänkadlllle )... Vesijohto Väinölänkatuun ]oukolantieltä MetsolantieUe D)... Vesijohto Metsätiehen Kotipolulta Onnentielle päin )... Vesijohto Harjukatuun tonttien n:o 5 b ja 5 c edustalle korttelissa n:o 359 (5 m 6 6 ja 46 m 5# johtoa) 8)... Vesijohdon uusiminen Toisessa linjassa Hämeentieltä Porthaninkadulle päin (57 m. 8'" johtoa)... Vesijohdon uusiminen Tarkk'ampujankadussa Korkeavuorenkadulta ]ohanneksenrinteelle päin (38 m 8'" johta laskettu ja 38 m4' johtoa hylätty)... Vesijolldon uusiminen Kanavarannassa Päävartiontorilta Aleksanterinkadulle (alus-. tavia töitä)... Vesijohto Valpurintiehen Munkkiniemenkadulta Pihlajatielle (256 m 6' johtoa)... Vesijohto ]alavatiehen Munkkiniemenkadulta Pihlajatielle päin (20 m 5" johtoa) Vesijohto Lauttasaarenrantaan tämerenkadulta Harmajankadulle (47 m 5" johtoa) Satamaposteja Lauttasaarenrantaan... Vesijohto Majakkakatuun Hietasaarenkadulta Vaihdekadulle (44 m 5' johtoa)... Vesijohto ja satamaposteja Hernesaarenrantaan (80 m 5" johtoa)... Vesijohto ja satamaposteja Makasiinirantaan satamaradan itäpuolelle... Vesijohdon uusiminen Kanavakadussa. Mastokadulta. Ankkurikadulle.(30 m 0'" ja 3 m 5" johtoa laskettu ja 50 m 4" johtoa hylätty)... Vesijohto Herttoniemen varasto- ja pienteollisullsalueelle rautatieaseman itäpuolelle (69 m 6'" johtoa)...:... Vesijohto Pirkkolantiehen Kaarelantieltä Lehtotielle B ).... Vesijohto Pirkkolantiehen Lehtotieltä Peltotielle 3 ).... Vesijohto Peltotiehen Pirkkolantieltä Lampuodintielle (2 m 6# ja m 5' johtoa) 8) Vesijohto Lampuodintiehen Peltotieltä viemäriveden puhdistuslaitokselle päin (252 m 5' johtoa)... Sulkuventtiilien ja palopostien täydennys Munkkiniemen vesijohtoverkossa... Väestönsuoja Vanhankaupungin Siltasaarelle..., Väestönsuoja Vanhankaupungin 'saostusaltaiden luokses.... Väestönsuoja vesisäiliön luokse... Kaasusuojeuvälineitä 4 ) ,733: 35 9,250: 40 6,8: 85 84,995: 90 92,425: 60 3,933: 05 57,000: - 89,444: 5 43,084: 0 453:50 305,850: 85 7,006: 5 48,483: 20 46,795: 45 82,662: 70 74,443: 35 23,39: ,640: 35 2,862: 50 60,544: 85 53,465: 40 24,676: 50 82,64: 30 48,000:- 205,0: ,69: 45 9,433: 30 77,426: 90 3,425,97: 80 b) Edellise!tä vuodelta siirretyillä määrärahoilla: Pääjohto Kallion kaupunginosaan (24 m 24' johtoa Fleminginkatuun Pääskylänkadulta Aleksis Kivenkadulle, 337 m 24', 2 m 8# ja 9 m 5" johtoa Aleksis Kivenkatuun Fleminginkadulta Harjukadulle,. 295 m 24" ja 3 m 6" johtoa Harjukatuun Aleksis Kivenkadulta Adolfinkadulle sekä vesijohdon uusiminen Fleminginkadussa Aleksis Kivenkadulta Vaasankadlllle (2 m 24" ja 35 m 2' johtoa laskettu ja 26 m 6' johtoa hylätty) 8) ,480,076: 05 Siirto 3,480,076: 05 ) Tehty v. 939, vain täydennystöitä v ) Tehty v S) Osa tehty v ') Hankittu v. 939.

10 Siirto Vesisäiliö Alppilanvuorella (tasoitusten ja istutusten täydennystä)... Väestönsuoja Vanhankaupungin Siltasaarelle kalustoineen ja muine varusteineen... Vesijohto Heikinkatuun Kansallismuseon kohdalta Arkadiankadulle (63 m 32# johtoa laskettu ja 224 m 8" johtoa hylätty) ) Vesijohto Lauttasaaren-, Köydenpunojan- ja Ruoholahdenkatuihin Lauttasaarenrannalta Hietaniemenkadulle (täydennystyö)... Vanhan kaupungin pumppulaitosten, muuntaja-asemien ja kojeistusten täydennys... Vesijohdon uusiminen Kolmannessa linjassa Hämeentieitä Porthaninkadulle päin (60 m 6* johtoa laskettu ja 60 m 4" johtoa hylätty)... Vesijohdon uusiminen Neljännessä linjassa Porthaninkadulta Suonionkadulle (täydennystyö)...'.... Vesijohto Pihlajatiehen Kuusitieltä Valpurintielle päin (39 m 5" johtoa).... Vesijohto Kuusitiehen Pihlajatieitä Turuntielle (06 m 2" johtoa).... Vesijohto Ensi linjaan Castreninkadulta Suonionkadulle' päin (72 m 5' johtoa).... Vesijohto Koskelantiehen lmattarentieltä Keijontielle päin (65 m 56 johtoa).... Vesijohto E. Hesperiankatuun ja urheilukentän alle Sivutielle saakka (47 m 8" johtoa E. Hesperiankatuun ja 47 m 5" johtoa urheilukentän alle).... Vesijohdon UUSlmmen Pohjoisrannassa Maneesikadulta Rauhankadulle päin ja Maneesikadussa Pohjoisrannalta Maurinkadulle (70 m 6" johtoa laskettu ja 70 m 4" johtoa hylätty Pohjoisrannassa ja 72 m 6 6 johtoa laskettu ja 72 m 4 6 johtoa hylätty Maneesikadussa).... Vesijohto Hernesaarelle Hernesaarenrannan haarajohdostaetelään päin (29 m 8 6 johtoa)... ;.... Varapato Vantaanjokeen (täydennystyö).... Vanhankaupungin saostusaltaiden laajennus )..., ,480,076: 05 72,548: ,000: -,6,656: 65 5,657: 90 65,777: - 88,84: 45 3,969: 35 6,50: ,305: 35 20,554: 75 77,462: 25 72,697: 45 0,777: ,09: 20 43,489: 85 3,569,965: 75 9,879,742: 85 mk 23,305,74: 65 c) Edelliseltä vuodelta siirretyillä määrärahoilla on vielä tehty osia seuraavista töistä: Painejohdon jatko Siltasaarella maantieltä pumppulaitokseen (62 m 32' johtoa) ,722: 05 Kaksi vesijohtoa Vantaanjoen poikki Koskelantieltä maantielle Siltasaarelle (68 m 32" johtoa) ) ,562,896: 50 Tätä erää ei ole viety pääoma-arvoon, koska työt olivat vielä keskeneräiset. mk,977,68: 55 d) Kaupunginvaltuuston etuantina myöntämilla määrärahoilla: Vesijohto seuraaviin Pirkkolan omakotialueen toisen rakennusvaiheen teihin: Pakilantiehen Petaksentieltä Papinmäentielle (03 m 8" johtoa), Papinmäentiehen Pakilantieltä Petaksenkujalle (268 m 5' johtoa), Papinmäentiehen Purotieltä Peltotielle (208 m 5" johtoa). Peltotiehen Papinmäentieltä Kaarelantielle (56 m 5" johtoa), Kaarelantiehen Peltotieltä Purotielle (209 m 8 6 johtoa), Kaarelantiehen Petaksenkujalta Pakilantielle (353 m 5" johtoa), Lehtotiehen Kaarelantieltä Pirkkolantielle (65 m 5" johtoa), Kangastiehen Kaarelantieltä Pirkkolantielle (265 m 5' johtoa) ja Kaskitiehen Kaarelantieltä Pirkkolantielle (330 m 5' johtoa)...,989,602: 45 Yhdysjohto Munkkiniemen son Puistotien molemmissa ajoteissä olevien vesijontojen välille Puistotien itäpäähän (28 m 8',6 m 6" ja 3 m 5' johtoa)...:... 62,694: 25 Tätäkään erää ei ole viety pääoma-arvoon. mk 2,52,296: 70 ) Osa tehty v. 939.

11 7 Kertomusvuonna laskettujen ja hylättyjen sekä vuoden lopussa käytännössä olleiden vesijohtojen pi- tuudet ja läpimitat sekä palopostien ja sulkuventililien lukumäärät näkyvät seuraavista taulukoista: Helsingin kaupungin putkivet'kko ) 40# 32" 24'" 8# 6 2# 0# 8# Yhteen- Palo- Sulkusll. posteja. venttll- 6" 5# 4# lejll. m m m m m m m m m m m m kpl. kpl. J?"k. 3 p,nä ' ' ' Llsays v Vähennys v Joulnk. 3 p:nä !4.68!6. 57!7.067!4.88!5.63!9.938! 30!38.399! !65.43!.596!3.755!!.64!.999 Tämän putkiverkon keskiläpimitta on 298 mm ja tilavuus m B Eläintarhan vesisäiliöiden tilavuus on Munkkiniemen putkiverkko. 8# 6'" 5'" 4# Yhteen- Paio- Sulkusll, posteja, vcnttiilejll. m m m m m kpl. kpl Jouluk..3 p:nä Lisäys v Jouluk. 3 p:näl Haagan ptdkivet'kko. " Palo- Sulkuall, posteja. ventul- 6# 5# 4# lejl. m m m m kpl. kpl. Jouluk p:nä : d Lisäys v Jouluk. 3 p:nä! yhteensä n m B ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56. B m yli NN. Talin putkivet'kko. 6# 4" Yhteen- Palo- Sulkuall, posteja. venttlllajll. m m m kpl kpl. Jouluk. 3 p:nä lisäys v Jouluk. 8 p:nä 940! 746! 42! 88! 6! 8 Herttoniemen putkivet'kko. Yhteen- Palo- Sulkusll. posteja. venttll- 6# 5# lejll. m m m kpl. kpl. Jouluk. 3 p:nä Lisäys v Jouluk. 3 p:nä 940!.97! 527! 2.498!! 7! 3 Vesijohtolatoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä _ :- Uudisrakennukset vuonna : : 65 Kuoletukset : 65 Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä 940 jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungissa: Vanhankaupungin putous sekä kiinteä pato... ;... S:n varapato... '... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Vanhassakaupungissa... Siirto Arvo "'/ : : : : - mk :- Lisäykset Kuoletukset Arvo.'/ : ,: 85 22,089: : : 40 50:40 869,500: : : ,700: - ),Tilastoon on otettu myöskin seuraavat lasketut ja hylätyt johdot: a) Rakennustoimiston kustantamat: vesijohto Fabianinkatuun Bernhardinkadulta etelään päin (82 m 5# johtoa); vesijohto Meritullinkatuun Rauhankadulta Kirkkokadulle päin (4 m 6" johtoa laskettu ja 50 m 6# johtoa hylätty); vesijohto Meritullinkatuun Kirkkokadulta Meritullintorile päin (34 m 5'" johtaa laskettu ja 34 m 5# johtoa hylätty); vesijohto Liisanpuistikon halki (28 m 5# johtoa); vesijohto Olymp. ratsastusmaneesin edustalle (86 m 5'" johtoa). b) Yksityisten töiden tilillä: vesijohto Kornetintiehen Taliin (26 m 4# johtoa). c) Hylätyt johdot: Roineentien vesijohto Sturenkadulta Suvannontielle (50 m 5# johtoa hylätty) ja Vallilantien vesijohto Sturenkadulta Suval.lnontielle (46 m 6# johtoa hylätty),

12 Siirto Vanha pumppuhuone tiilistä... 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit hv., säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu... Turbogeneraattori kojeistoineen ja kattiloineen... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamolle... Hiilivaja y.m.... Konehuone-.:.i. pasudatinrakennus sekä niille kuuluvat sallot Ja kalvot kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (745 ml suodatuspinta-alaa)... Sähkömoottorit ja keskipakoispumput... Sähkönmuuntajat, sähkökaapelit ja kojeisto.. :... Uusi suodatinrakennus puhdasvesialtaineen... Pyöreät altaat Vanhankaupungin Siltasaarella... Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella... Kloorikaasukojeet... Kivisilta Vantaanjoen yli... Putkijohdot. sääntelykaivot. vedenottamo ja putkijohtosillat...:... Varastorakennukset Siltasaarella....Myllyrakennus...;... Kemistin asuinrakennu!i hirsistä... Toisen kemistin asuinrakennus hirsistä... Asuinrakennus tiilistä... Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen... Asuinrakennus hirsistä (et. myllärinrakennus)... Pesutupa ja sauna tiilistä.... Väestönsuoja Siltasaarella...::-:.:... S:n saostuslaitoksen luona...:... Vesisäiliö -Eläintarhassa, nelikulmainen... t t pyöreä... Vartijan asuinrakennus hirsistä... t tiilistä... Väestönsuoja vesisäiliön alueella... Vesiiohtotyäpaia tiilistä korttelissa n:o 79...:.. Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista... Vesipostii satamissa... Vapaakaivot...,... Putkiverkko...;... Vesim ittaj'it... Kalustot, työkalut ja autot... 8 Arvo l/u 939 3,08,00: - 00,000: - 5,000: - 5,000: -,022,300: - 437,00: - 344,600: - 7,800:- 773,800: - lisäykset 52,740: 25 64,500: - 364,200: - 94,200: - 65,777:- 3,23,00: - 45,000: 9,046,600: - 3,569,965: 75 22,00: - 322,600: -,950,700: - 45,300: - 22,600: - 62,400: - 8,000: - 92,000: -,000: r- 0,600: - 6,400: - 9,28,500: -,274,00: - 400:- 342,900: - 887,400: - 2,700:- 320,600: - 24,400: - 97,73,700: -,344,400: - 259,300: - 505,0: ,69: 45 72,548: 60 9,433: 30 44,558: 65 Kuoletukset Arvo ltj/u /40 22,40: 25 3, :- 00,000: - 5,000: - 38,000: - 72,600: - 26,300: -,000: - 39,500: - 2,500: - 30,900: - 8,277: - 33,600: - 46,565: 75 6,400: - 8,300: - 5,000: - 984,300: - 264,500: - 38,300: - 6,800: - 734,300: - 43,000: - 333,300: - 24,700: - 2,989,500: - 45,000: - 22,55,000: - 5,700: - 34,300: - 20,600: -,749,00: - 4,300: - 4,000: - 3,400: -.9,200: - 7,700: - 54,700: - 8,000:-,300: - 80,700: - 3,500: - 97,500: -,400: - 9,200:- 2,400: - 4,000: - 0: ,00: - 69:45 450,00: - 248,000: - 8,880,500: - 28,248: 60.,28,400: - 400:- 8,000: - 334,900: - 33:30 9,400: - 92,00: - 695,300: - 2,700: - 46,858: 65 48,300: - 7,300: - 7,00:- 7,787,250: 60 2,684,950: 60 02,86,000:- 388,733: 35 36,333: 35,37,800:- 77,426: 90 0,026: ,700: mk 42,623,400: - 23,305,74: 65 5,02,64: 65 60,826,500:-. Taloudellinen tulos. Hinta. Huhtikuun 29 p:nä 936 kaupunginvaltuusto vahvisti laitoksen viimeisen taksan. Tämän mukaan veden yksik- körunta kulutuksesta kaupungin alueella on 2: 20 mk kultakin m 8 :ltä, kulutuksen ollessa eniitään,000 ml vuosineljänneksessä. 2: 0 mk.kultakin m 8 :ltä,00 ja 2,000 m B välillä, 2: - mk kultakin m 8 :ltä 2,00 ja 4,000 m S välillä sekä : 90 mk kultakin m 8 :ltä 4,00 m 8 :stä ylöspäin. Sama on vedenbinta Herttoniemessä.

13 - Munkkiniemessä, Talissa ja Haagassa ovat' hinnat kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tammikuun 26 p:ltä 939 samat kuin miksi M. G: Stenius A/B aiemmin oli määrännyt ne; s.o. Munkkiniemessä ja Talissa, 3: 50' mk mb:ltä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, sekä Haagassa 5: - mk m 8 :ltä, kulutuksen ollessa enintään 75 ml kuukaudessa, 4: 50 mk mb:ltä, kulutuksen ylittäessä 75 ml, mutta ollessa korkeintaan 50' m a kuukaudessa, 4: - mk m':ltä, kulutuksen ylittäessä 50 9 ml, mutta ollessa korkeintaan 225 ml kuukaudessa, ja. 3: 50' mk m 8 :tä, kulutuksen ylittäessä 225 m a kuukaudessa Poikkeuksen tästä taksasta tekee Haagan kauppalan suorittama hinta, joka eri välikirjan mukaan on : 50 mk m 8 :ltä kauppalan putkiverkkoon syötetystä vedestä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, eli sama hinta (:.50' mk), jonka laitos maksaa Haagan kauppalalle vesijohtolaitoksen käyttöön saadusta sähkövirrasta kwh:lta. Yksityiskulutuksesta... 3,285,096: 60' Satamaposteista jaellusta vedestä... 38,743: 20' Kaupungin kulutuksesta. 2,25,352: 0 Vapaakaivoista y.m. jaellusta vedestä ,50'9: 90' Laitoksen omasta vedenkulutuksesta... 44,42: - 33,75,3: 80 Vesimittarien vuokrat ,68: - Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista ,757: 50' Voitto tehdyistä asennustöistä: Tulot... 3,899,368: 45 Menot ,040',942: 5 858,426: 30'. Siirto 35,325,465: 60' Tulot. Tulot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta.... Menot s:n s:n s:n.... Tulot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta... 8,579: 55 Menot s:n s:n s:n... 49,237: 55 Siirto 35,325,465: 60' 09,339: 90' 93,62: 20' 5,727: 70' 69,342:- 5,60'0': - Maa-alueiden vuokrat...:... Tulot viemärijohtojen katsastuksista ja ehdotusten tarktl.stuksista... 27,78: 50' Luontoisedut... 25,376:- Sekalaiset tulot... 22,5: mk 3.5,790',444: 5 Tulot Jokaiselta pumputulta vesikuutiometrilti. penniä Jos tulot vesimittareista jaetaan kaikille vuoden Vedestä lopussa käytännössä olleille mittareille, on vuokra Mittarien vuokrista : 65 mk vuodessa kultakin mittarilta. Tehdyistä asennustöistä Muut tulot Yhteensä A. Hallinto. Osa hallituksen menoista.... Palkat.... Tarverahat: Kaluston kunnossapito.. Painatus ja sidonta..... Puhelinmaksut.... Autokulut..... Sekalaista.... Mittaukslolt y.m.s ,0'9: 60' 29,40'4: 30' 26,58: 70' 6,236: 5 '52,934: 5 6,229: 0 mk 8,740': - 323,420': - 26,44: - 468,574: - Menot. B. Kassa- ja tilivirasto. Palkat..... Huoneistomenot.... ) La b 0 r a tori 0 : C. Käyttö. 997,60'0': ',0'0'0': 60' mk,257,60'0': 95 Kahden kemistin sekä vahtimestarin palkat 23,997: 50' Bensiini, kemikaaliat, tarveaineet ja muut menot...,6: - mk 225,58: 50'

14 0 Mitä laboratorion toimintaan tulee. viitataan kemistin erityiseen kertomukseen. liitteeseen n:o 2. 2) V e den p u m p p u a m i n e n Van h a s t a kaupungista: a) Turbiinipumput. Osa konemestarien palkoista : - Asemapäivystäjät ja apulaiset : 55 Muut käyttö- ja hoitokustannukset : 0 Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito : 5...;; mk : 80 Kun turbiinipumpuilla on pumputtu m a vettä. on tämä pumppuaminen maksanut penniä kuutiometriltä. b) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi Vanhankaupungin koskivoiman käyttämästä generaattorista tai uudesta höyryturbiinigeneraattorista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa konemestarien palkoista.... Asemapäivystäjät ja apulaiset..... Öljy. trassi.. muut aineet sekä päivät yöt Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito... Höyryturbiinilaitoksen käyttökustann ukset... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku : : : : : mk : kwh:sta : 80 Tästä vähennetään suodantinhiekan pesukustannukset., : 80 S:n menot laitoksen valaistuks : 25 S:n kemiallisesta puhdistuks : 0 S:n uudisrakennuksen y.m. sähköstä : : 35 ml!: 3,479;320: 60 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu virta kwh Laitoksen koskivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta Yhteensä kwh Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Vedenpumppuamiseen saostusaltaisiin.: k Wh Vedenpumppuamiseen kaupunkii Suodatinhiekan pesuun... 35,45 Koko laitoksen valaistukseen Pikku moottoreihin Uudisrakennuksen tarpeisiin Erinäisiin muihin töihin Yhteensä kwh Kun energiankulutus suodatinhiekan pesuun. pikku moottoreiden käyttöön. koko laitoksen valaistukseen ja uudisrakennuksen tarpeisiin (6.237 kwh) on maksanut 2.809: 35 markkaa. niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen saostusaltaisiin ,458: 45 Pumppuaminen kaupunkiin : 5 -_-..:.._-- mk 3, : 60 '.. eli penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua m S vettä ja penniin kuutiometriltä saostusaltaisiin pumppuamisesta. jos menot jaetaan koko sille määrälle m a joka kertomusvuonna ylipäänsä on pumputtu Vanhastakaupungista kaupunkiin. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta Vanhassakaupungissa v. 940 oli penniä kuutiometritä. kun vuosikustannukset : 40 mk. jaetaan Vanhastakaupungista pumputulle vesimääräle. 3) Suo d a t u s Van h a s s a k a u p u n g i s s a: Osa konemestarien palkoista... Suodattimien hoitaja... Suodatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset... Vedenkulutus suodatinhiekan pesuun.... Suodattimien ja konehuoneessa olevien putkijohtojen korjaus ja kunnossapito._.._.._._ 8.000: : : : ;..4_7 :_5_0 mk 56,262: 75 eli jaettuna Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vesimääräle penniä kuutiometritä. 4) K em i a lli n e n puh d i s t u s ja s.e l k e y t Y s: Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa konemestarien palkoista : - Asemapäivystäjät ja apulaiset : 65 Apurityöt. kuljetukset ja sekalaista." : 05 Vedenkulutus : 50 Aluminiumsulfaatti... _,,_._.._.._.._._.._.._...;._3_66...:.:..,5_4_9_: 2_0 Siirto 2.055,87: 40

15 Siirto Sammuttamaton kalkki Kloori...:... Aktiivihiili.. ' :.... Sähköenergia...,... ' Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito... 2,055,87: 40 54,226: 80 5,3io:.75,420: - 3,268: 0 293,234: mk 2,568,647: 40 Jos tämä kustannus jaetaan Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vedenpajoudelle, niin selkeytyskustannukset nousevat penniin kuutiometriltä. 5) Muu t m eno t Van h as s a k a u p u n g i s s a: Vanbassakaupungissa olevien asuntojen ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus...;... Konebuone- ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus... Siltain, raitioteiden, aitojen ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus.... Vedenkorkeudenosottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... Tasoitukset ja istutukset... Puhtaanapito ulkona ja sisällä..... Asuinrakennusten polttoaineet ja lämmitys Selkeytyslaitoksen polttoaineet ja lämmitys..... Siltasaaren laitoksen polttoaineet ja lämmitys...,.... Vesi- ja böyryturbiinilaitoksen ja muitten 8,996: 25 55,899: 90 28,363: 0 28,46: 55 39,99: 80 63,60: 80' 59,466: 35 7,597: 40 58,656: 50 rakennusten polttoaineet ja lämmitys... 32,40: 95 Sähkövalaistuslaitteet... ' 4,676: 5 Sähkövalovirta...:... 50,89: 25 Vedenkulutus... 2,289: 50 Yövartiointi '... 55,360: 0 Sealaiset.kustannukset...:... 9,468: mk 668,77: 90 tehden pennin menon jokaiselta Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulta vesikuutiometriltä: Vanbankaupungin laitoksen käyttömenot nousevat 7,36,733: 95 markkaan eli jokaiselta Vanhastakaupungista pumputulta vesikuutiometriltä 4.0' penniin. ' 6) P 0 h j a v e s i a i t 0 k s e t: Hoitajat... 59,400: --.: Käyttökustannukset...,... 04,259: 55 Korjaukset ja kunnossapito... 24,906: mk 88,566: 0 Kun pohjavettä on pumputtu kaikkiaan 36,582 ml niin edellinen kustannus, jaettuna jokaiselle pumputulle pohjavesikuutiometrille, tekee penniä. D. Putkivet'kot ja vesisäiliöt. Putkiverkkoinsinööri, palkka... Asennusinsinööri, palkka.... Tarkastusinsinööri, palkka.... Työnjohto... Sulkuventtiilien ja. palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä. putkiverkon huuhtelu... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaus ja kunnossapito... Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito... Yksityisten tarjoilujobtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja nananhatun korjaus ja hoito..... Vesisäiliöiden ja vartijanasunnon lämmitys ja valaistus..... Vedenkulutus.... Sekalaiset kustannukset..., Pohjavesilaitosten korjaus- ja kunnossapito Suojelutoimenpiteet ja korjaukset sodan 93,960: - 69,600: - 75,480: - 37,038: ,293: ,29: 55 '72,8: 5 25,657: - 49,28: 60 7,928: 50,647: 80 63,09: 0 johdosta... 40,000: mk,78,035: 85 Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 23 vuotoa, jotka kaikki korjattiin. Laitokselle on tuotu tarkastettavaksi 50 piirustusta yksityisten vesi- j viemärijohtojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta.. E. Mittat'i- ja asennusosasto, työpaja ja vat'asto. Mittarityöpajan hoitaja, palkka... Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset' sekä inventtaus... Mittarien vaihto, korjaus ja oikaisu... Työpajarakennusten ja aitojen korjaus ja 65,040: - 420,67: ,24: 05 kunnossapito... 7,666: 70 Tontin ja rakennusten puhtaanapito ,83: 0 Valaistus ,092: 95 Lämmitys ja polttoaineet... 54,08: 95 Vedenkulutus... 4,660: 50 Yövartija ja sekalaiset menot... 0,682: mk 933,806: 60 Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 220 liittymistä putkiverkkoon seurvan: erittelyn mukaan: Liittymisen läpimitta i50 mm Lukumäärä kpl

16 2 F. Yleiset sekalaismsnot. Osa kaupungin suorittamista eläkkeistä.... Vuokra ja verot.... Työkalujen ja kaluston hankinta.... Vakuutusmaksut.... Työntekijäin erinäiset edut.... Korot konttokuranttitilistä kaupungin kassassa.... Poistot ja palautukset.... Vantaan vesimäärän säännöstelytutkimukset.... Sodan aiheuttamat suojelutoimenpiteet... Sodan aiheuttamat korjaustyöt ja päivystys... :.... Sekalaiset menot ,588: 50 47,946: - 26,249: 30,993:60 572,863: ,764: 20,268: 55 49,000: - 9,62: 70 3,378: 30 2,96: 70 mk,994,870: 5 G. Kuoletukset ia korko. Kuoletukset sekä korko pääomavelalie, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 927 ja tammikuun 28 p:nä 93 tekemien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat: Kuoletukset, siv ,02,64: 65 7 % korko pääomavelalle... 0,683,459: mk 5,786,073: 95 Jos yhdistellään edelläolevat menot sekä myös kustannukset, jaettuina jokaiselle pumputulle pinta- ja pohjavesikuutiometrille (8,003,232 m 8 ), saadaan seuraava taulukko: Menot sekä kustannus Jokaiselta pumputulta veslkuutlometrlltli. A. Hallinto... B. Kassa- ia tilivii'asto.... C. KäyttlJ: ) laboratorio... 2) vedenpumppuaminen Vanhassakaupungissa... 3) suodatus... 4) kemiallinen puhdistus ja elkeytys Vanhassakaupungissa...:... 5) muut menot Vanhassakaupungissa... 6) pohjavesikustannukset (sekä jaettuina 8,003,232 m 8 :lle)... mk 468,574: -,257,600: ,58: 50 3,742,893: 40 56,262: 75 2,568,647: ,77: 90 88,566: 0 7,550,300: 05 Penniä vesilruutiometriltä 2. e , se D. Putkiverkot ia vesisäiziöt...,78,035: E. Mittari- ia asennusosasto, työpaia ia varasto ,806: 60 2,65",S42: F. Yhteiset sekalaismsnot... :...,994,870: mk 3,923,87: G. Kuoletukset iakorko...:... 5,786,073: Yhteensä mk 29,709,26: Voltto- Ja tapplotlll. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv mk 35,790,444: 5 Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv ,923,87: 60 Kuoletukset ja korko, siv ,786,073: 95 Vuoden nettovoitto... : ,08,82: mk 35,790,444: 5

17 . Tila Joulukuun 3 p:nä 940. Varat. Pääoma-arvo edelläolevan erittelyn mukaan... 60,826,500:- Keskeneräiset uudisrakennukset...,977,68: 55. Uudistyöt kaupunginvaltuuston myöntämillä etuantivaroilla... 2,52,296: 70 64,956,45: 25 Kaupunginrahasto: nostamatta jääneet määrärahat... 5,765,64: 70 Tarvikevarasto...:... 9,975.84: 40 Kassa ,220: 0 Saatavat : 20 Ennakkomenot : 45 Pankkitilillä olevat vakuutusmaksut...; : 60 mk : 70 Velat. Kaupunginrahasto: pääomavelka...:...: : 55 Konttokuranttitili : : 55 Siirtyvät määrärahat..." : 70 Menojäämät ,789: 25 Kansaneläkemaksut...:... 28:- Talletetut vakuudet : : 0 Nettovoitto : 60 mk : 70 Menot ja tulot kirjanpäätöksessä vuonna 940 sekä. muutamina aikaisempina vuosina on yhdistelty liitteeseen n:o. Helsingissä, maaliskuussa 94. John L. W. Lillja.

18 4 Liite n:o 7. Otteita vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. - utdrag ur vattenledningsverkets Arsberättelser. Menot - Utglfter Pumputtu Laitoksen pää- Uudlsraken- -- vesimäärä oma-arvo ' nukset vuoden kuluessa Hallinto, käyttll y. m. Kuoletukset Ja korko') YhteeJ;lsä menoja V uoal Uppfordrad VerketBkapltalvatten- värde den ' Nyanläggntn- Fllrvaltnng, drlft ete. Amorterlngar och ränta') Summa utglfter Ar mängd gar under.ret p p p ma mk mk mk ma:ltll. mk m8:tä mk ms:ltä p per ms p per ma p per ma ,382,63 7,583,558-09, , , l4.6,027, ,663,349 7,405,705 -,295, ,600, , ,5, ,338,022 2,845, ,94, ,267, , ,245, )... 2,250,34 05,75,000-9,057, ,877, ,373, ,25, ,367,702 2,358, ,0, ,030, '.888, ,98, ,647,250 5,075,062 85,623, ,225, ,46, ,642, ,660,948 2,524, , ,48, ,294, :06 8,775, ,207,290 09,069,500 -,038, ,508, ,077, ,586, ,007,908 06,375,78 30,408, ,395, ,945, ,340, ,059,05 04,60, ,32, ,877, ,778, ,656, ,457 08,994,600-7,, ,696, ' 2,285, ,98,40 \ ,530,89,998, ,445, ,808, ,55, ,324, ,32,200 33,443, ,475,676 05,72, , ,393, ,003,23242,623,400-23,305,7465 3,923,H! ,786, ,709, Tulot-nkomster Nettovotto Vedenmyynt Muut tulot Yhteensä tuloja Nettovlnst. V uo s! Vattenfllrsä!jnlngen övrlga lnkom.ter Summa'!nkom.ter Ar. p p p % pl!l.omam8:tä ms:tä ms:tä arvosta mk mk mk mk % p per ma p perma p perma av kapltal- värdet 95...,525, , ,608, , ,98, , ,55, , ,952, , ,773, ,528, )... 20,8, ,, ,923, ,67, ' ,9, ,069, ,98, ,062, ,884, ,070, ,955, ,33, ,977, ,04, ,082, ,306, ,044, ,68, , ,625, ,578, ,320, ,898, ,557, ,630, ,243, ,873, ,26, ,275, ,502, ,778, ,796, H ,30,024 () ,60, ,73, ,406, ,00, ,845, ,855, , ,75, ,075, ,790, ,08, \ ) Vuoden 926 toisesta kirjanpäätöksestä kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7%; sitä ennen 5% korko. - F.o.m. andra bokslutet år 926 äro amorteringarna beräknade på det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7%; därförinnan endast 5% ränta.

19 5 Liite :0 2. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslatoksen. toiminnasta vuonna '940. Saostus, selkeytys ja sterilointl. Saostusaltaiden vuonna 939 aloitetut laajennustyöt valmistuivat marraskuun 23 p:nä. Altaiden yhteinen tilavuus on nyt n. 40,000 m a. Vuonna 940 tyhjennettiin ja puhdistettiin saostusaltaita 2 kertaa ja meni tällöin 47,300 m a kemiallisesti käsiteltyä vettä. hukkaan. Kertomusvuonna puhdistettu kokonaisvesimäärä oli 8,530,800 m a, eli keskimäärin 50,63 m a vuorokautta kohden." Suurin vuorokautinen vesimäärä, 7,900 m a, puhdistettiin lokakuun 9 p:nä ja pienin 25,600 m a, tammikuun p:nä.. Kun vuonna 939 puhdistettu vesimäärä oli 8,686,900 m a, niin vähennys kertomusvuonna oli 56,00 m a, eli 0.8 %. lisäyks'en edellisenä vuonna ollessa 2. 7 %. Vedenpuhdistukseen käytettiin kemikaalioita seuraavat määrät: Grammaa m" kohden Keski- Suurin Pienin määrä määrä määrä Aluminiumsulfaattia,003,854 kg Kalsiumoksiidia 272,724 kg Ö 8. Klooria,44 kg O. Bö Aluminiumsulfaatissa on ollut keskimäärin 7.9 0/0 aluminiumoksiidia. Aktiivihiiltä ei ole käytetty ollenkaan. Suodatus. Vuoden alkupuolella aina maaliskuun 2 päivään saakka olivat käytössä ainoastaan suuremmat suodattimet, mutta tämän jälkeen myöskin pienemmät. Suurempien suodattimien pinta-ala on 32.8 m 2 ja pienempien 2.06 mao Kumpiakin suodattimia on 4 kpl. ja niiden kokonais pinta-ala on siis m B Suodatusnopeus on ollut n. 5 m tunnissa. Pesu- ja huuhteluvesi mukaanlaskettuina suodatettiin kertomusvuonna 8.383,500 m 8 vettä. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot esitetään seuraavassa yhdistelmässä: Suodattimie'n käyttöaika Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanluet- Pienet suodattlmet 46,677 h Suuret suodauimet h tuna) m a S:n s:n suodatintakohden tunnissa m a Suodattimenpesujen luku.334 Suodatettu ; vesimäärä kahden pesun välillä... 3,99 m a Kahden pesun välillä suodatettu m 8:iä kohden suodatinpinta-alaa m a Käyttöaika kahden pesun välillä h 59' Pesuaika!errallaan. keskimäärin... 5' 3" Pesuvesimäärä...,... 46,00 m a Pesuvettä pesua kohden m 3 Pesuvesimäärä prosentessa suodatetusta vesimäärästä... Suodattimien huuhtelujen luku...:... Huuhteluaika kerrallaan. keskimäärin... Otaksuttu huuhteluvesi-. määrä... S:n s:n huuhtelua kohden % 0' ma &.9 m a ma 66.0 ma, m a m 8 54 h27' 5' 5"' 274,600 ma 90.0 ma, % ' 25'" m a 32.0 ml Suurien ja pienien suodattimien yhteinen pesu vesimäärä on 2.89 % suodatetusta vedenpaljoudesta. Laitoksella kemiallisesti käsitellyn vesimäärän käyttö jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin '0 ml eli 96., s% Saostusaltaiden käyttöön: kemiallisesti käsiteltyä vettä % Suodattimien käyttöön: pesu ja huuhtelu_v_e_t_tä_ _._.._.._. 5 6_,_85_0_»_...;..._2_._7_9 0.;..;.yo Yhteensä 8,530,800 ma eli 00.00%

20 6 Laboratoriotyöskentely. Vantaan ja vesijohtoveden kokoomukset vuonna 940 sekä lähinnä edellisinä vuosina käyvät selville seuraa vasta taulukosta: Vuosi Valon läplu sykyky 00 mm kerroksen läpi. " Permanga Värl. naatlnkulu- Lluennelta AlkallteetU. Vapaata hu Vetylonl- Tehokasta Kovuuaaste tus. suoloja, llhappoa. eksponentu. klooria, (saksala!- nen) cm8 /l, mg/l pt mg/l KMnO. mg/l n/l0 HCl mg/l CO. ph mg! Cl Vantaan V e s i u !l Suurin Pienin O.a & , -." > > > > l > >90 0, Suurin Pienin > Suodatettu V e s i 'J , a Vantaan veden vapaan hiilihapon sekä Vantaan ja suodatetun veden vetyionieksponentin ja kovuuden arvot ovat keskiarvoja 20 analyysistä. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäin suoritetuista tutkimustuloksista. Vuosikeskiarvot 20:stä täydellisestä jokiveden ja vesijohtoveden analyysistä selviävät seuraavasta yhdistelmästä. Vanlaan Suodaleltu vesi vesi Lämpöaste, C... 7., 7.6 Valon iäpäiseväisyys %:ssa 00 mm kerroksen läpi > 90 Väri, mgll Pt Liuennutta happea. 0., mg/l... 0., 2.0 Kyllästysaste %:ssa Sähkönjohtokyky, X8 0 X , 75.8 Johtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja, mgfl , Haihdutusjäännös 80 o :ssa, mg/l Hehkutusjäännös, mgfl Hehkutushäviö, mgfl , 24.7 Permanganaatil)kulutus, KMnO" mgfl 62. Albumiqoidiammoniakkia, NH" mgfl. O. 8., O 0 Vanlaan Suodaleltu vesi vesi Tehokasta klooria, C, mg/l Piihappoa, SiO a, mg/l Aluminiumia, A, mgfl...; Rautaa, Fe, mg/l Kalsiumioneja, Ca", mg/l Magnesiumioneja. Mg", mgfl & 5. Ammoniumioneja, NH,. mg/l Sulfaatti-ioneja.SO,", mg/l a Kloori-ioneja. C'. mg/l & 8.7 Nitraatti-ioneja. N08', mg/l & Nitrutti-ioneja, NO a ', mg/l... O.OB Bikarbonaatti-ioneja. HCO a ', mgfl , Metyylioranssialkaliteetti, cm 8 fl, b. /0" 5.0& 5. Sl Vapaata hiilihappoa. CO a mg/l... 6., 3.8 Vetyionieksponentti, ph Kokonaiskovuus saksal. steissa Karbonaattikovuus 0.4. a Kivennäishappokov B6.je Bakteriologisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurimmat ja pienimmät arvot näkyvät seuraavasta taulukosta:

21 7. Vuosi ja kuukausi Vantaan vesi - :. - Suodatettu vesi ---K--es-k-m s-u-un-.n--T----pje-n-ln-----K--eB-k-lm S-u-u-rt-n-.----ple-n-ln Tammikuu... 26,974 60,000 2, Helmikuu... 24,483 39,000 9,000 0,3 5 0 Maaliskuu... 24,503 45,000,000 Q.2 0 Huhtikuu... 2,393 48,000 5, Toukokuu... 2,032 3, Kesäkuu Heinäkuu , , 7 0 Elokuu... 20' Syyskuu , Lokakuu... 3,799 9, Marraskuu... 6,097 54,000, Joulukuu......,977 5, Koko vuosi... 0,87 60, ,25 20, ,754 70, & ,745 66, & ,9 97, O.e ,698 20, Tutkimusten tulokset käyvät selville seuraavasta yh- distelmästä: Bacterium colin tutkimuksia suoritettiin 50 kertaa sekä jokivedestä että suodatetusta vedestä. Myönteisiä tuloksia %:ssa. Vuosi cm& J.o 0.6 O.l Vantaan v. e s i ' ' , Suodatettu vesi Jo vuonna 933 aloitettiin suorittaa lyijyn ja kuparin liukenevaisuutta vesijohtoveteen koskevia tutkimuksia, ja ovat nämä jatkuneet tähän mennessä siis jo yli seitsemän vuotta. Tutkimuksissa on määrätty ne lyijy- ja kuparimäärät, jotka ovat liuenneet veteen sen saadessa feisoa 2 tunnin ajan vastaavista aineista valmistetuissa putkissa. Lyijyn liukenevaisuutta koskeneissa tutkimuksissa on todettu, että liuennut lyijymäärä aivan uusissa putkissa vaihtelee mgjl ja on se vielä 3 kuukautta käytännössä olleissa putkissa n. 0.6 mgfl, mutta alenee jo puolen vuoden käytön jälkeen n. 0.3 mgjl sekä vähenee sitten edelleenkin mgjl. Kun sallitt korkein jatkuva lyijypitoisuus vedessä on kirjallisuuden mukaan 0.3 mgjl,niin ei lyijyputkia voida pitää vaarallisina Helsingin vesijohtovedelle. On kuitenkin syytä, että otettaessa nautittavaksi tarkoitettua vettä uusista lyijyjohdoista vuodatetaan niistä ensimmäisen puoli- tai ainakin neljännesvuoden aikana johdoissa

22 ]8 pitempiaikaisesti seisomaan joutunutta vettä, jotta lyijypitoisuuden mahdollisesti tuottama haitta tulee vältetyksi. - Kupariputkissa seisoneesta vedestä otetut äytteet osoittivat taasen, että kuparin liukeneminen vastaavissa tapauksissa on korkeampi kuin lyijyn. Kuparipitoisuus vaihtelee 0.7 ja 0. mgfl välillä osoittamatta jatkuvaa vähentymistä putkien käytössä olonkaan jälkeen. Tällaiset pienet kuparimäärät ovat kuitenkin terveydellisessä suhteessa merkityksettömiä. Laboratoriossa viime vuonna tutkittujen näytteiden lukumäärä näkyy seuraavasta yhdistelmästä.. Kemiallisia vedenanalyysejli.: Täydellisiä analyysejä.... Muita vedenanalyysejä.... Analyysejä käyttötarkkailun vuoksi.. Erilaisia määräyksiä.... Bakteriologisia vedenanalyysejä: Bakteeriluvun määräämisiä... Bacterium colin määräämisiä... Analyysejä kemikaalioista näytteestä 20 9, , Yhteensä 2,982 näytteestä Knut Alfthan.

23 Selostus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna 940. Kun vuosi 940 alkoi, oli maa sodassa. Suuri osa kaupungin väestöstä oli siirtynyt pois kaupungista, joten kaasunkulutus vuoden vaihteessa oli sangen vähäistä. Työtä häiritsivät alituiset ilmahälytykset, mistä johtuen usein monta päivän työtuntia meni hukkaan. Tehtaankonttori Sörnäisissä työskenteli kellarissa, sillä konttorlrakennukseen oli sattunut muutamia pienehköjen räjähdyspommien täysosumia. Tammikuun 8. päivänä kuoli kaasu laitoksen johtaja ins. Ragnar Brandt. Toimitusjohtajan tehtäviä hoiti sen jälkeen väliaikaisesti apulaisjohtaja ins. Gunnar Rosenbröijer. Samoin kuoli tammikuussa kaasulaitoksen sivutuotemyynnin esimies herra Ewald Högberg, joka oli laitoksen vanhimpia virkamiehiä. Hänenkin virkaansa oli viransijaisen hoidettava. Kaasulaitoksen toimitusjohtajaksi nimitti kaupunginvaltuusto huhtikuun 0 päivänä Viipurin kaasulaitok'len entisen johtajan dipl. ins, Thorvald Sjölundin, joka ryhtyi hoitamaan virkaansa huhtikuun 5 päivänä. Olosuhteet kaasu laitoksella olivat siis vuoden ensimmäisinä kuukausina kaikkea muuta kuin säännölliset. Eivätkä ne parantuneet rauhanteonkaan jälkeen. Väestö riensi takaisin kaupunkiin eikä kaasulaitos, joka oli supistanut kaasunvalmistustaan, kyennyt kyllin joutuin mukautumaan nopeasti lisääntyvään. kulutukseen. Kesti 4 tai 5 viikkoa ennenkuin ne uunit oli jälleen saatu lämmitetyiksi, jotka sodan syttyessä oli jätetty kylmille, ja sinä aikana laitoksella oli suuria vaikeuksia tyydyttä,ä yhtämittaa kasvavaa kaasunkysyntää. Ja, mikä oli vieläkin pahempaa, kaasunkulutus nousi paljon yli normaalin. Tämä johtui osaksi siitä, että kaupungin väkiluku oli lisääntynyt 20,000 tai 30,000 henkeä, jotka olivat siirtyneet kaupunkiin Karjalasta ja Hangosta, osaksi taas siitä, että kaasulaitoksen oli otettava huolehtiakseen lämmöntoimituksesta eräille teollisuuslaitoksille, jotka ennen olivat käyttäneet naftaa lämpölähteenään. Varsin merkittävä kulutuksen kasvu aiheutui myös siitä, että kaikkien kaupungin keskuslämmitystalojen, joilla oli jaeltavana asukkailleen lämmintä vettä, sallittiin toimittaa sitä kevään ja kesän kuluessa enintään 2 kertaa kuukaudessa ja syksystä lähtien 2 päivänä viikossa, minkä johdosta esim. astiavesi enimmäkseen oli lämmitettävä kaasulla. Toinen poikkeus normaalioloista johtui siitä, että koulut aloittivat toimintansa jo elokuun päivänä, mistä syystä myös syyskulutus alkoi kuukautta aiemmin kuin tavallisesti. Vastapainona kasvaneelle kaasunkulutukselle oli se, että katu- ja satamavalaistusta pidettiin koko vuoden supistettuna. Kun polttoaineesta oli suuri puute Helsingissä ja kuri kaasu laitoksella oli melko suuri koksivarasto, sai se heti rauhanteon jälkeen maaliskuun lopussa kansanhuoltoviranomaisten toimesta luvan ruveta tätä koksia myymään. Maaliskuun lopussa ja huhtikuun alussa jaettiin niinmuodoin suuria määriä koksia, n. 400 tonnia päivässä. Tällöin loppuun myytiin mm. muudan vuotta vanha koksivarasto. Myöhemmin keväällä lakkasi koksinjakelu siitä syystä, että kansanhuoltoministeriö tahtoi varmistaa polttoaineensaannin seuraavaksi talveksi eikä myöntänyt ostolupia muulloin kuin äärimmäisessä hätätilassa. Ministeriö halusi, että sekä kaasulaitoksen että yksityisten hiilikauppiaiden varastoalueille varatoitaisiin erityiset»rautaannokseb koksia, samalla kuin kuluttajia kehoitettaisiin varaamaa.n itselleen halkoja. Näin meneteltäessä ei kiinnitetty huomiota siihen odotuksesta aiheutuvaan tappioon, jonka kaasulaitos suurien varastojensa vuoksi joutui kärsimään. Sittemmin tosin myönnettiin jossakin määrin ostolupia ja kun kaasulaitoksen koksivarasto tuli aivan täyteen, sallittiin yksityisten hiilikauppiaiden kuljettaa 5 % asiakkaittensa koksintarpeesta kaasulaitoksen varastosta. oksivarasto oli vuoden alussa 8,802 tonnia. Lokakuun lopussa oli varasto suurin n. 2,000 tonnia ja vuosien 940 ja 94 vaihteessa 8; 67 tonnia. Muita sivutuotteita oli vuoden lopussa verraten pienet varastot. Sivutuotteiden yhteinen varastoarvo oli kuitenkin lähes 6 miljoonaa markkaa. Kivihiilitoimituksia, jotka sodan puhjetessa lakkasivat, ellei oteta huomioon yhtä ainoata lastia, joka silloin oli matkalla ja ohjattiin Turkuun sekä myytiin Turun kaasulaitokselle, jatkettiin taas kesäkuussa, jolloin myös ensimmäiset hiililaivat saapuivat. V. 939, tehtyjen hiilisopimusten harikintamääristä oli silloin toimittamatta jonkin verran yli 30,000 tonnin, minkä määrän saksalaiset hankkijat kesän ja syksyn kuluessa myös toimittivat vanhaan sovittuun hintaan. Nämä hiilet maksoivat laadusta ja vientisatamasta riippuen 500: - ja 570: - mk:n väliltä tonnilta vapaasti kaasulaitoksen varastossa. Heinäkuussa kaasulaitos sopi 50,000 tonnia Westfalin hiiliä käsittävästä hankinnasta toimitettavaksi vapaasti kaasulaitoksen varastoon hintaan, joka oli 650: - ja 800: - mk:n väliltä ton-

24 20 nilta. Suuri hinnanerotus aiheutui siitä, että hiilirahti esim. Bremenistä oli vahvistettu 200:- mk:ksi tonnilta, Antverpenistä taas 350: mk:ksi. Kaasulaitoksen ei ole ollut mahdollista määrätä, mikä vientisatama kulloinkin tulee kysymykseen, vaan on laitoksen ollut pakko joko hyväksyä se vientisatama, mikä kulloinkin on hankkijalle parhaiten sopinut, tai sitten jäädä ilman hiiliä. Tästä 50,000 tonnin määrästä ei vuoden kuluessa ole puoltakaan toimitettu. Kun toimitukset heinäkuun lopussa kokonaan keskeytyivät, oli kaasulaitoksen pakko tehdä. sopimukset n. 20,000 tonnin hankinnasta Ylä-Schlesian pölyhiiltä, mikä määrä myös toimitettiin ja tuli maksamaan 560: - ja 580: - mk:n väliltä tonnilta vapaasti kaasu laitoksen varastossa. Vuoden kuluessa on kaasulaitos vastaanottanut kaikkiaan 77,584 tonnia hiiltä keskihintaan 583: 52 mk tonnilta ja kaasuttanut 84,940 tonnia hiiltä keskihintaan 579: 80 mk tonnilta. Vuoden kuluessa suoritetuista uudishankinnoista mainittakoon: PainejohtoKäpylään, jota koskevat työt aloitettiin jo v. 939, valmistui sikäli, että johto voitiin ottaa käytäntöön matalapainejohtona jo helmikuussa. Myöhemmin kesällä valmistui myös Käpylän säätäjäasema ja otettiin käytäntöön, jolloin johtoon ruvettiin syöttämään painekaasua. Käpylän säätäjäaseman suurin kyky on,400 mll tunn. ja on se kaikkine rakennustöineen tullut maksamaan 305,420: 20 mk. Vuoden kuluessa liitettiin myös Rajasaaren vedenpuhdistusasema kaasujohtoverkkoon siten, että muutamia valmiita katuputkia erotettiin tähän tarkoitukseen ja nämä yhdistettiin uusiin putkiin ja johto liitettiin Sörnäisissä sijaitsevan kaasutehtaan ja Runeberginkadun jakelusäiliön toisiinsa yhdistävään painejohtoon. Johdot yhtyivät P. Hesperiankadun ja Runeberginkadun kulmauksessa, ja tälle kohdalle asennettiin myös mittari metaanikaasun mittaamista varten. Koko laite tuli maksamaan 0,48: 90 mk. Kotkankatuun vedettiin 300 mm:n johto valtionrautateiden Pasilan konepajalle, koska rautatiehallitus tahtoi ruveta puristamaan kaasulaitoksen kaasua säiliöihin käyttääkseen sitä rautatievaunujen valaisemiseen. Laite valmistui syyskuun 5 päivänä ja on' siitä lähtien vuoden loppuun rautatievaunujen valaistukseen käytetty 88,43 ml Seuraavana päivänä rauhanteon jälkeen aloitettiin Sörnäisissä pommiosuman kestävän suojahuoneen rakennustyöt. Työn suorittaminen annettiin kaupungin rakennustoimiston tehtäväksi, mutta betoniraudan puutteen takia ei työtä saatu valmiiksi ennen vuoden päättymistä. Höyryn saantia varten sähkölaitokselta kaasulaitoksen tarpeiksi on vedetty tarpeelliset johdot. Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:ltä tilattu vedenpuhdistuslaite toimitettiin vuoden lopussa, mutta asennustyötä ei ehditty saada valmiiksi, vaan täytyi siirtää seuraavaan vuoteen. V. 939 aloitettiin jälkijäähdytys- ja tervanerottamislaitteiden rakennustyöt. Nämä työt saatiin valmiiksi v Jäähdyttäjä on A. Ahlström Oy:n, Varkaus, toimittama. Sen jäähdytyskyky on 60,000 m 8 /24 tunn. ja veden jäähdytyspinta siinä on n. 600 ml. Tervanerottamislaitteen on toimittanut sama toiminimi kuin jäähdyttimenkino Senkin kapasiteetti on 60,000 m 8 /24 tunn. Kolmen uuden viistokammiouunin, joissa on yhteensä 5 kammiota ja joiden kaasutuskyky on n. 36,000 m 8 kaasua 24 tunnissa, hankkimista varten kaupunginvaltuusto myönsi ,900,000: - mk merkittäväksi v:n 94 talousarvioon, samalla oikeuttaen kaasulaitoksen käyttämään osan varoja jo v Koska nämä uunit tulevat maksamaan 3 miljoonaa mk, oli tekn.laitosten hallitus ehdottanut, että v:n 942 talousarvioon merkittäisiin 6,000,000 mk samaa tarkoitusta varten. UunitarVikkeet tilattiin ja perustustyöt aloitettiin. Työt olivat käynnissä vuoden vaihtuessa. V. 939 Sveitsistä tilattua koksinmurskauslaitetta ei ollut toimitettu ennen vuoden päättymistä. Kaupungin kiinteistöihin on vuoden kuluessa asennettu 2,08 erilaista kaasukojetta, joista,26 kpl oli liesiä (kotimaisia 504 kpl), 335 kpl kaasukeittimiä ja 67 kpl paistinuuneja. Sitäpaitsi on asennettu 3 ravintolaliettä. Kaasunkulutus, joka vuoden neljän ensimmsen kuukauden aikana oli vähentynyt, osoitti seuraavien kuukausien aikana kasvavaa lisäystä, niin että koko kaasunkulutus 29,546,000 m 8 ylittää edellisen vuoden kulutuksen 3,960,800 m 8 :llä eli 5.48 %:lla. Helsingin kaupungin rakennuskonttorin Kyläsaarella sijaitsevassa vedenpuhdistuslaitoksessa kehittynyttä metaanikaasua on kaasu laitos tilivuonna ostanut 5,900 m 8 Bruttoylijäämä v:lta 940 oli 2,066,342: 90 mk. Laitoksen pääoma-arvon korko ja kuoletus olivat yhteensä 0,40,893: JO mk. Nettovoitto oli,664,449: 80 mk. Kaasun perushinta oli suurimman osan vuotta sama kuin ennen, nimittäin : 30 mk m 8 :ltä, loppuosan vuotta - se oli : 50 mk m 8 :ltä, mihin määrään se korotettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 9. JO Alennusperusteet, samoin kuin perusteet mittarin vuokran. määräämiselle, olivat koko vuoden samat kuin edellisenä vuonna, perushinnan korotuksen niihin vaikuttamatta. Mittarlnvuokria ei kaupunginvaltuuston päätöksen nojalla kannettu. Kaasulaitoksen neuvoja neiti A. Ahonius on välisenä aikana suorittanut n. 500 käyntiä asiakkaiden luona. Mitään varsinaisia kursseja ei kertomusvuonna ole toimeenpantl,l. Sitävastoin on pidetty 22 esitelmää»martoille», kouluissa y.m...

25 2 John Emil Ragnar Brandt t Tammikuun 8 p:nä kuoli H e singi sä kaasulaitoksen toimitusjohtaja dipl. ins. JOhn Emil R agnar Brandt. ns. Brandt syntyi Helsingissä Suoritettuaan diploomi-insinöörin tutkinnon tä käläisen t eknillisen korkeakoulun konerakennusosastolla ja oltuaan kuutisen vuotta teollisuuden palveluksessa hänet kiinnitettiin H elsingin kaasulaitoksen käyttöinsinöörin virkaan ja sittemmin laitoksen toimitusjohtajaksi jota viimeksimainittua virkaa hä n hoiti kuolemaansa saakka. ns. Brandt tuli siis olleeksi yli 20 v uoden ajan pääkaupungin kaasulaitoksen palveluksessa. Sitä m erkittävää kehit ystä, jonka alaisena la itos näinä vuosina on ollut, on hä n tehokkaasti edistänyt. Tämä kuvastuu mm. sarjasta edullisia tilinpäätöksiä. Häne n a nsiotaan on myös, että laitoksen uunikapasiteetti nyt pyst yy t yydyttämään suurta kaasunkysyntää, joka on 4 kertaa suurempi kuin hänen tullessaan kaasulaitoksen palvelukseen. Loppuajat hä nen elä mästään olivat s uuresti hermoja rasittavia. Hänen kevättalvella t ekem ä nsä kivihiilitilaukset purettiin suursodan sytyttyä. Hiilivaraston laskettiin riittävän ainoastaan 2 kuukauden käyttöön ja poliittinen.tilanne oli uhkaava. ns. Brandtin o nnistui kuitenkin solmia uusia hiilenhankintasopimuksia. Mutta hiilien maahantuonti ei suinkaan ollut helppoa. R ahta uksista oli itse huolehdittava. Alituiseen ilmaantui uusia vaikeuksia. ns. Brandtin onnistui kuitenkin, vaikeuksista ja käytettävissä olevasta varsin ly hyestä ajasta huolimatta, varmistaa laitoksen hiilensaanti ennen jolloin oma sotamme syttyi. lls. Brandt oli uuttera ja toimekas virkansa hoitamisessa. Hän oli mielenlaadultaan hilpeä ja ystävällinen suhtautumisessaan henkilöihin, jotka joutuivat hänen k a nssaan tekemisiin. Niinpä hän voittikin heidän kiintymyksensä. Frans Ewald Högberg t Laitoksen siv utuotemyynnin esimies Frans Ewald H ögberg kuoli Hän oli aloittanut palveluksensa , joten hän siis ehti palvella k aasulaitosta lä hes 30 vuotta. Hänen poismenonsa m erkitsi kaasu laitokselle taitavan ja suurta luottamusta nauttivan virkamiehen menetystä. Hän oli saanut K eskuskauppakamarin ansiomerkin 25 vuoden moitteettomasta palveluksesta. Wern er Alarik Nyman t Vanhempi kaasumestari Werner Alarik Nyman kuoli Hän oli tullut kaasulaitoksen p alvelukseen ja palveli laitosta tunnollisesti ja ahkerasti yli 35 vuoden ajan, täst ä yli 20 k aasumestarina. Pitkän palvelusaikansa perusteella hän oli saanut K eskusk a uppaka marin ansiomerkin 25 vuoden p alveluksesta. Kaasunvalmistus. Kaasulaitos on v. 940 valmistanut 29,448,700 m 3 kivihiilikaasua, johon 0 käytetty: Kivihiiliä ,0,40 kg Kaasunvalmistukseen käytetty kivi hiili on keskimäärin maksanut 579: 8 mk m etritonnilta.,000 k g:sta kaasutettuja hiiliä on k aasunsaanti ollut

26 22 Sivutuotteiden valmistusta ja : myyntiä v. 940 osoittava asetelma. Ammonakkia 25 % Koksla Tervaa Bentsolla Varasto vuoden alussa... kg 8,802, ,000 32,88 Valmistus... 66,87,020 2,67,070 22,6', 27,56 ) kg 75,673,020 3,326,070 22,6 249,344 Myyty... kg 36,400,520 2,920, ,295 23,589),Omiin tarpeisiin käytetty... '... 2,05, ,330 kg 57,506,430 2,920, , ,9'99 Varasto vuoden lopussa... kg 8,66, ,400 7,36 8,425 Tulo myydyistä sivutuotteista..,... mk 33,866,973: 85 3,5,007: 0 79,384: 60 ;829,737: 50 Keskimyyntihinta... mk 930:40 : 08 3:87 7:90 tonnilta kilolta kilolta kilolta Kaasunkulutus. Kaasunkulutus on vuoden kuluessa noussut 29,540,000 ma:iin, osoittaen lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 3,960,800 m' eli 5., 8 %., Sllurin kaasunkulutus merkittiin 23.2., jolloin se nousi 44,900 m 8 :iin. Vähin määrä kaasua, nimittäin 25,900 ma, kulutettiin.. Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: Kaupungin katuvalaistus /0 69,808 m B Kaupungin satamavalaistus.." ,387 Yksityinen kulutus ,80,688 )» Kaasulaitoksen oma kulutus...: » 268,39 Vuoto ja tiivistyminen » 3,800,726» Yhteensä 00.00% 29,540,000 m 8 Yksityinen kaasunkulutus. Vuoden 940 kuluessa on uusia mittareita tullut lisää,777 kpl. Kaupungissa paikoilleen asetettujen kaasumittarien koko lukumäärä oli vuoden lopussa 69,630 kpl, joista 22,23 kplaskumittareita ja 47,507 kpl rahakemittareita. Mittarien kautta on kaasua kaikkiaan myyty 24,80,688 ma, mistä määrästä 4,526,360 m S lasku mittareilla ja 0,284,328 ma rahakemittareilla. Kaasun hinta on suuremman osan vuotta 940 ollut : 30 mk ja ainoastaan pienen osan vuotta : 50 mk m 8 :tä. Kaupunginvaltuusto päätti näet vahvistaa alaolevan uuden kaasutariffin: ,000 3,00--6,000 yli 6,00 ma kaasua n. 2 kuukauden mittarilukemakautena : 50 mk ms:ltä»» : 35»» : 20»» : 05» -:90 9 Tariffia oli rahakemittareihin nähden sovellettava heti, mutta laskumittareihin nähden vuoden neljännen (ajan käsittävän) lukemisjakson jälkeen "kulutettua kaasua laskutettaessa. Koko kaasunhinnalle myönnetty alennussumma nousi v. 9403,48,550: 60 mk:aan. ) Määrään sisältyy: 2,74 kg. ksylolia, 5,628 kg naftaa ja,43 kg hartsia. ) Josta kaupungin koulut, sairaalat ja muut laitokset, 337,497 ml.

27 28 K aasumittarien vuokra. Kaasumittarinvuokria ei v. 940 ole kannettu kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen nojalla. Tulot kaasumittarien vuokrista, jotka v. 939 väestönsiirtojen takia suurelta osalta olivat jääneet. perimättä, nousivat 29,69: 30 mk:aan. Katu- i satamavalaistus. Sotavuoden alussa paloi ainoastaan 75 n.s. suuntavaloa sekä sodan loputtua lähtien,454amppua ja 2,826 liekkiä. Lamppujen lukumäärä oli vastaavasti 75 ja.454. Edellisen vuoden lopussa oli valaistusliekkejä 75 ja lamppuja 75. Lamppujen järjestely ja valovoima näkyvät allaolevasta taulukosta: Vuonna 940 Kokoyön Koko- ja puoliyön Puoliyön.!ol..!ol.!:ei;:;.!ol' co O).!olO-.!ol C' CO) <0 en C' CD- en - -,.\,.\,.\ CO),.\-,.\ ]+ ()..2l l..2l...,.!, l' l',, ;'CO) -;'CO) '. -;' l', -;' C' CO) <0 en / / Kaupunkiin asennetuista lampuista on,658 kpl riippuvia inverttilamppuja ja 52 kpl seisovia inverttilamppuja. Kokoyön lamppujen palamisaika oli vuoden aikana 2,250 tuntia lamppua kohti. Vuoto ia tiivistyminen. lmoitusten ja tutkimusten perusteella havaittuja kaasuvuotoja on vuoden kuluessa korjattu 4 kpl jotka ovat olleet liitoskohdissailmenneiden epätiiveyksien aiheuttamia sekä 3 kpl putkimurtumia. Sitäpaitsi on korjattu yksi 300 mm:n johtoa kohdannut pommitusvaurio.. Tiivistsen ja vuotojen aiheuttama kaasutappiokuluneelta vuodelta oli 3,800,726 m a. Vuoden kuluessa on asennettu uusia johtoja: Laajennuksfa ja arvonlfsäyksjä. Pääiohtoverkko. Kotkanatuun, Porvoonkadulta Aleksis Kivenkadulle m 300 mm M.M.-ptk. Valpurinkatuun, Munkkiniemenkadulta Pihlajatielle t Vlr.-ptk.. Kuusitiehen, Pihlajatietä Turuntiele » 250 Sofianlehdontiehen, Kyläsaarelta Koskelantielle...,7. 7 t 200» M.M.- «Matalasamenatuun, Kaapelitehtaalta Hernesaarelle t 50 Meritullinkatuun, Kirkkokadulta Aleksanterinkadulle..; t 50 o..& Harjukatuun Aleksis Kiven kadulta Vaasankadulle t 00»» Turuntieltä Ratsastusstadionille...; & 00»» Kaikukujaan, Hämeentietä Munkkiniemenkadulle t 00» P. Rautatiekatuun, Runeberginkadulta Arkadiankadulle...:...; t 00 t Jalavantiehen, Munkkiniemenkadulta Pihlajatielle » 00 Vr.-» Tarkk'ampujankatuun, Kasarmikadulta länteen...: » 00» M.M.-». linjaan Castreninkadulta Porthaninrinteelle » 00» Sörnäisten rantatiehen, Kaasutehtaalta A.G.A:lle » 00» Vr.-» Kalmisto- ja Ruoholahdenkatuihin » 00 M.M.-» Koskelantiehen, Keijontieltä Mäkelänkadulle..., » 00 Vilhonvuorenkatuun, Sörnäistenrantatieltä luoteeseen...., 60.0» 80» Metaanikaasupainejohto Rajasaaresta Runeberginkadulle » 75» Yhteensä 4,42. m

28 24 Vuoden kuluessa on poistettu johtoja: Meritullinkadusta m 25 mm Vlr.-ptk. P. Rautatienkadusta » 80 M.M.-ptk. Ruoholahdenkadusta ) Kaikukujasta a ) 80 M.M.-ptk. Tarkk'ampujankadusta ) 75 Vlr.-ptk Yhteensä 845. m V:n 940 lopussa oli kaupungin pääjohtojen yhteenlaskettu pituus 72,853. metriä ja niiden keskimääräinen läpimitta 226. a a mm. Pääjohtoverkon arvonlisäys on... mk,452,378: 95. Liittymisiohdot. Vuoden kuluessa on asetettu 0 uutta liittymisjohtoa arvoltaan... :... :... mk 37,06: 70 Vuoden kuluessa ei ole asetettu uusia lamppuja. Katulamput ja pylväät. Vuoden kuluessa vaihdettujen lamppujen lukumäärä eri osissa kaupunkia on: kpl 6- liekk. vaihdettu 9-liekkisiksi. Vuoden kuluessa on seuraavat lamput poistettu sähkövalaistuksen käytäntöönottamisen tähden: Yrjönkadulta.... kpl liekk. A-pylv. Kammiokadulta ) B- ) o ) 2 ) B- ) P. Rautatienkadulta A- Turuntieltä...." ) Rai.iot.-pylv. 2-haar. Heikinkadulta.... ) 0 A-pylv. Turuntieltä 0 2 Raitiot.-pylv. Vähennys 4 kpl lamppuja Kaasumittarit. Kaasumittarien arvonlisäys on mk,557,078: 25 Kaasutehdas SlJmäisissä. Suojahuonerakennus mk,000,000:- Syöttöveden käsittelylaite ja höyry johto... o 45,929: 95 ]älkijäähdytys- ja ter.vanerottamislaite putkineen, venttiileineen ja perustuksineen.... ) : 40 Koksinmurskauslaite kuljetuslaitteineen ja säiliöineen... ) 03:525: 55 mk : 90

29 25 Arvonllsäysten yhdistelmä. Pääjohtoverkko... mk,452,378: 95 Liittymisjohdot...:...:.... Kaasumittarit.... Kaasutehdas Sörnäisissä... t 37,06: 70,557,078: 25,776,789: 90 mk 4,823,263: 80 Kaasulaitoksen päloma-arvo. Pläoma-arvo Uudistyöt v. 940 Poistot v. 940 Pääoma-arvo '/' 940 "/ Asuinrakennukset....,4,47: - -:- 56,7: -,354,760: - Tehdasrakennukset... 8,298,364: 25,000,000: - 848,27: - 8,450,237: 25 Uunit varusteineen... 8,790,97: 8 -:-,688,009: 8 7,02,88: - Kaasusäiliöt.... 4,234,67: 72 -: ---.: 380,005: 72 3,854,62: - Koneet ja kojeet... 3,565,047: ,789: ,89: 45 3,7Q4,945:90 Kuljetuslaitteet ,444: 84 06,458: ,986: - S:n, siitettävät...,... 06,034: 25 -:- 46,533: 25 59,50: - Putkijohdot ,600: - ---:- -'- 37,600: - Pääputkiverkko...;... 4,89,656: 95,452,378: ,876: 95 5,483,58:95 Liittymisjohdot...,... 73,25: 5 37,06: 70 00,080: 5 668,06: 70 Katuvalaistuslaitteet ,279: 20 -'- 47,793: ,486: - Kaasumittarit...:...,59,526: 3,557,078: 25,769,53: 3 0,947,45: 25 Kalusto... 20,380: 90 -'- 64,820: 90 45,560: mk 54,234,745: 20 4,823,263: 80 6,605,460: 95 52,452,548: 05 Taloudellinen tulos. Tulot ja menot v Tulot: Katuvalaistukseen käytetty kaasu ,282: 20 Satamavalaistukseen käytetty kaasu ,373: 40 Korvaus katuvalaistuksen hoidosta ja kunnossapidosta... '" ,492: 65 Yksityistarpeeseen käytetty kaasu... 29,887,580: 85 Vähennetään poistot... 73:- Kaasumittarinvuokrat (v. 939)...:... Yksityisten johtojen asentaminen ,784,34: 30 Vähennetään poistot... Tulot sivutuotteista:. Koksista...:.. 56,248-,662: 35 Tervasta... 2,90,407: 0 Ammoniakista ,648: 60 Bentsoilsta...,772,653: - Muista sivuhlotteista...,: : 40 6,84.59: 45 Vähennetään poistot.... -:- Asunnonvuokrat... :.... Luontoisedut.... Korkotulot, tulot myydystä romusta y.m : 25 29,886,849: : 30 2,784.34: 30 6,84.59: : : -, 426: mk 96,05,329: 85

30 26 Menot: Metaanikaasu... J Hiilet ja hiilityöt... ;.... Kustann ukset retorttihuoneessa...:. Koksi generaattorien lämmitykseen..... Kustannukset sivutuotteista... Polttoaineet, öljyt sekä höyrykattila- ja konekustannukset..... Kaasunpuhdistuksen työ- ja ainekustannukset...:... Kaasuvalaistus laitoksessa, sähkövoima ja -valo y.m...:..... Vesimaksut...,'..., Muut kustannukset...;... Käyttöinsinööri, kemis.ti ja laboraattori, palkat... : Käyttömestarit, palkat.... Korjaukset ja kunnossapito: Rakennusten.... Uunien ja niiden tarpeiden.... Kojeitten, koneiden ja kaasusäiliöiden.... Kaluston ,488: 60 49,645,094: 40,308,940: 05 2,387,585: - 63,400,08: 05 2,04,924: 40,32,636: 85 45,68: ,43:90 225,859: 50,006,895: 05 5,402,627: ,996: - 582,935: 0 89,93: 0 40,843: ,67: 70,354,872: 50 7,238: 45 2,423,626:- H8J.lintokustannuksia: Pääkonttori: Palkkoja ja konttorikuluja.... Konttorivuokra.... Tehtaankonttori: Palkkoja ja konttorikuluja.... Erilaisia menoja: /. Konttokuranttitilin korko kaupunginkassaan.... Tontinvuokra... Osuus eläkkeisiin.... Palo- ja tapaturmavakuutusmaksut sekä sairashoitomenot ja hautausavustukset Menoja hallituksen käyttövaroista.... Työkalujen ja kuston hankinta... VäestönsuoJelu menot.... Katu- ja satamavalaistus: 6,732: 25 25,600: - 252,695: 55,6,027: 80,48,764: ,000: - 453,496: 40 25,886: 5 2,635:- 5,359: ,222: 55 2,70,363: 90 Lampunhoitajain palkat, kustannuksia hehkuverkoista y.m. sekä lyhdyistä, pylväistä ja jakelujohdoista ,59: 90 Yksityinen kaasunkulutus: Jakelukustannukset... 4,0,086: 70 Johtotyöosasto ja myymälä: Tekniilisen henkilökunnan palkat....'.... Konttoriaplllaisten ja rahastajain palkat... :.... Myymälän ja varastohuoneitten kustannukset: Myymälä- ja näyttelyhuoneiston, jo:qtotyöpajan sekä varastohuoneitten vuokrat ,08: - Sekalaisia menoja... ;... 6,207: 65 Työ- ja tarveainekustannukset sekä työkalujen ja tarpeiden kunnossapito y.m.... Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle :.... Pääomavelan kuoletus.... Nettoyli]äämä v ,989: 0. 58,976: 45 04,35: 65 2,427,774: 40 3,342,055: 60 3,796,432: 5 6,605,460: 95,664,449: 80 2,066,342: 90 mk 96,05,329: 85

31 27 Kaasunvalmistuksen keskimääräiset kustannukset. Selvän kuvan saamiseksi keskimääräisistä valmistuskustannuksista on edellä olevat meno- ja tuloerät koottu seuraavaan taulukkoon, jossa on eri sarakkeeseen merkitty se määrä, jolla kukin erä vaikuttaa kustannuksiin hyötyä tuottavasti käytetyt kaasun kuutiometriä kohti. (Kokonaiskulutus 25,470,883 ml). Tulot: p:lä mll:tä Koksista...: ,248,662: Tervasta... 2,90,407: 0.89 Ammoniakista ,648: Bentsolista... :...:...,772,653: Muista sivutuotteista...:... 30,788: 40 6,84,59: Menot: Metaanikaasu...:.... Kivihiilet ja kivihiilityö.... Työkustannukset retortbhuoneessa...:...:.. Koksi generaattorien lämmitykseen...,... Kustannukset sivutuotteista... Käyttöinsinööri, kemisti, laboraattori ja käyttömestarit..._ 58,488: 60 49,645,094: 40,308,940: 05 2,387,585: - 2,04,924: 40 89,93: 0 0.l :l ;;;=====,,-_6:..;6:.:.,3.:.2::.4.:..:,:...9..:.6.:.3.:.:.:.55-=---=== 26..:.0.:...:...:.89 Jäljellä menoja kaasunvalmistuksesta ,50,804: Muut kaasunvalmistuskustannukset ,082,990: Yhteensä menoja kaasun valmistuksesta ,593,794: Korjaukset ja kunnossapito.... Hallintokust. konttorinvuokrineen... :..... Konttokur. tilin korko kaup. ka!jsaan.... Tontinvuokra.... Osuus eläkkeisiin.... Palo-ja tapaturmavakuutusmaksut, sairas hoito ja hautausavustukset Sekalaisia kustannuksia.... 2,423,626: -, 6,027: 80,48,764: ,000: - 453,496: 40 25,886: 5 563,27: 0 6,24,07: &0 Tätä vastaavia tuloja: 3,834,82: Asunnonvuokrat lämpöineen ja kaasuineen ,320: - Sekalaisia tuloja...:..._._,,_,,_,,_,,_._,,_,,_,,_._=====- 60,98: 70 _2_8.:...,23--=.8_: :..;70 0_._60 Koko valmistuskustamius 3,706,573: Tämän johdosta lasketaan yksityisen kaasunkulutuksen ja katuvalaistuksen kustannukset seuraavasti: Kaasukustannus: Yksityinen kaasunkulutus. (24,80,688 m a kaasua.) 24,80,688 ml kaasua a ,35,304: 95 Korkoa kaasu laitoksen perustamisarvolle ,796,432: 5 Pääomavelan kuoletus... 6,605,460: 95 0,40,893: 0 Vähennetään katu ja satamavalaistuksen osuus korkoon ja kuoletukseen.... 7,332: 75 0,473,225: 85 Valmistuskustannukset ynnä korko ja kuoletus ,824,530: 80 Menoja jakanlisesta... :... :... :.... 4,0,086: ,925,67: 50 Tätä vastaavia tuloja: Myydystä kaasusta ja mittarien vuokr'aamisesta 29,80,756: 35 Voitto... mk,876,38: 85 p:iä m":tä \

32 28 Kaasukustannus: Katu- ia satamavalaistus. (660,95 ml kaasua.)' 660,95 ml kaasua a Korko ja kuoletus.... Kustannukset sytyttämisestä, sammuttamisesta ja kunnossapidosta y.m.... Tätä vastaavia tuloja: Myydystä kaasusta katuvalaistukseen.... S:n satamavalaistukseen... :.... Korvaus kustannuksista.... Voitto... ; ,282: 20 34,373: ,59: 90 mk 355,268: 85 7,332: ,60: ,59: 90,04,76: ,85: 50 32,054: - p:li m':lti u 02.n Voltto- ja tappiotl joulukuun 3 p:nä 940. Tulot: Yksityiskulutus ,07,200: 5 Katuvalaistus...:....,229,774: 85 Satamavalaistus...:... 78,373: 40 Tulot sivutuotteista... 6,84,59: 45 Voitot tilaustöistä ja myymälästä ,028: 40 Vuokratulot ,320: - Luontoisedut... '.'... 60,492: - Tuloarvioon merkitsemättömiä tuloja : 70 Tila joulukuun 3 p:nä mk 93,852,774: 95 Menot: Hallinto: Palkkaukset y. m ,22: 30 Kassa- fa tilivirasto: Palkkaukset, vuolrra y. m... 2,756,876: 30 Käyttö: Ki V ihiil la, '.. ty" opa lkk" oja y. m..... l-. Jakelu- ja johtotyöosasto.... Korko kaupunginkassaan... Yhteiset sekalaismenot...:.... Katu- ja satamavalaistus... Käyttövarat...; Korko pääoma-arvolle :... Kuoletus suunnitelman mukaan.... Nettovoitto... 7,95,583: 50 2,834,92: 75,48,764: 25 2,094,279: ,59: 90 2,635: _. 8,786,432: 05 3,796,432: 5 6,605,460: 95,664,449: 80 Bruttoylijäämä.... 2,066,342: 90 2,066,342: 90 mk 93,852,774: 95. Varat: Pääoma-arvo: Kiinteistöt...:... 4,359,536: 80 Kaasumittarit...:...;... 0,947,45: 25 Kalusto... 45,560: - 52,452,548: 05 Siirto 52,452,548: 05

33 Siirto NostamaUomat mijllrt!wahaf... 2"aruikevarasto: Kivihiiliä...:... 6,907,766: - 52,452,548: 05 3,84,96: 0 Käytön, johtoverkon ja johtotyöosaston tarvikkeet, kaasumittarit y.m...:... 2,356,337: 85 9,264,03: 85 Sivutuotteita: Koksia, tervaa ja bentsolia... 5,97,398: - Kaasua: Kaasu säiliöissä... KeskeneriJiset iohtotylj...,... 49,200: - 3,793: 35 Saatavat: Veloitetut kaasumaksut... ;..... Myytyjä sivutuotteita, suoritettuja töitä sekä varaukset hankkijoille ,756,92: 75 4,732,444: 65 Pankkiin tauetetut takuumaksut.... Suoritettuia uudislöitä, jotka on merkitty v:n 940 talousaroioon.... Kassa.... Kaupunginkassa: Velat: Pääomavelka... Konttokuranttitili... Siirtyviä määrärahoja...:...:... 7,489,357: 40 42,589: 6 939,450: 75 7,279: ,452,548: 05 36,840,527: 65 3,84,96: 0 Maksamattomia laskuia... Takuumaksuia'... M yynnintilån otettuia tavaroita... K aasurahakkeita: mk 99,632,68: 86 92,478,036: 80 86,70: 60 44,03: 86 65,903: 60 Myytyjä käyttämättömiä kaasuraliakkeita...,... 4,823,477: 20 N etlovoitla..._,,_,,_,,_._,,_,,_.,_6_64,..;,_44_9_:_8_0 mk 99,632,68: 86 Kaasulatoksen suhde kaupungfnkassaan jouluk. al p:nä 940.' Velka kaupungin kassaan tammikuun p:nä ,452,906: 69. Kaasulaitoksen netto-ylijäämä v ,....;...:... 2,627,639: 76 Vuoden kuluessa nostettu...,... 49,900,98: 95 Rahatoimiston kautta. maksettuja laskuja y.m...;... 3,72,022: 95 Tontinvuoki-a ,000: - Konttokuranttitilillä kasvanut korko......,48,764: 25 Kuoletus ja korko...,...:... 0,40,893: 0 Käteismaksuja.... Korvaus katu- ja satamavalaistuksesta.... Samoin kaasunkäytöstä kaupungin virastoissa,ja 'laitoksissa sekä toimitetuista sivutuotteista ja, töistä y. m.... Uudistöitä ja arvonisäyksiä v :.... Velka kaupunginkassaan jouluk. 3 p:nä Helsingissä. huhtikuussa 94. mk 03,024,45: 70 46,544,000: -,308,48: 25 3,508,206: - 4,823,263: 80 36,840,527: mk 03,024,45: 70 Thorvald Sjölund toimitusjohtaja. 8liitettä.

34 30 Liite 7. - Bilaga 7. Teknillisten tulosten vertailu. - Sammanställnlng av tekniska resultat. Kaasunvalmistus. - Gastillverkning. Kivihiilikaasua - Stenkolsgas'.... Vesikaasua - Vattengas.... Yhteensä kaasua"':""- Summa tillverkad gas ,448,700 29,448, ,332,784 25,332, ,456,600 26,456,600 Ostettu metaanikaasua - nköpt methangas... Kaasutettujabiiliä - Avgasade koi...:... Kammiovuorokausia - Kammardygn... SuuJ;in määrä täyt. kammioita vrk:ssa - Högsta antal laddade kamrar per dygn... Pienin määrä täyt. kammioita vrk:ssa - Lägsta antal laddade kamrar per dygn... Kaasunsaanti,000 kg:sta hiiliä - Gasutbyte per,000 kg ko... Keskim. kaloriluku, 0 Cels. 760 mm L.Y. - Medelkalorital, 0 Cels. 760 mm bar. stånd W.E... Koksinsaanti - Koksutbyte... 'Koksinsaanti,000 kg:sta hiiliä - Koksutbyte per,000 kg ko... Kivihiilitervaa - Stenkolstjär-utbyte... Kivihiilitervaa.000 kg:sta kivih.-stenkolstjär-utbyte per,000 kg koi... Ammoniakinsaanti-l00 lo NH a - Ammoniakutbyte 00 lo NH a Ammoniakinsaanti,000 kg:sta hiiliä - Ammoniakutbyte per,000 kg koi... Betsplip.saanti - Benzolutbyte... Bentsolinsaanti,000 m 8:stä kaasua - Benzolutbyte per,000 m 8 gas... m 3 kg kpl.-st. ml kg 5,900 84,929,960, O ,60 66,87, ,67, , l 27, ,392,000 0, ,658 6,809, ,805, , ,284 i. Ol 257,04 '78,307,000 0, ,653 63,04, ,825, , ,636.8 Kaasunkulutus. - Gaslörbrukning. Kaasa katu- ja satamavalaistukseen - Gas för gatuoch hamnbelysning... m a 660,95 Kaasua yksityisten tarpeisiin - Gas för privat förbrukning... 24,80,688 Kaasulaitoksen kulutus - Gasverkets förbrukning ,39 Vuoto ja tiivistyminen - Läckage och kondensation 3,800, KaaSunkulutus - Gasförbrukning ml 29,540,000 Kaasua generaattorien lämmitykseen - Gas för generatoreldning..., Koko kaasunkulutus - Total 'gasförbrukning 29,540,000,423,33 23,394, ,52 54,586 25,579,200 25,579,200,964,70 23,687, ,75 795,09 26,70,400 26,70,400

35 Kaasulaitoksen kulutus - Gasverkets förbrukning.. Samoin, siihen laskettuna generaattorien lämmityskaasu - Gasverkets förbrukning inel. gas f!>r generatoreldning... Vuoto ja tiivistyminen - Läckage och kondensation... Suurin kaasunkulutus vuorokaudessa Högsta gasförbrukning per dygn Pienin kaasunkulutus vuorokaudessa.. - Lägsta gasförbrukning per dygn..... Kaasunkulutus asukasta kohti - Gasförbrukning per invånare... Asennettujen kaasumittarien luku - Antal gasmätare, uppsatta i staden... Kaasunkulutus kaasumittaria kohti - Gasförbrukning per gasmätare... % kpl.--st. m' ,900 25, ll 69, ,300 6, , ,800 26, ,66 36 Liite 2. - Bilaga 2. Svutuotteet, kg 3- KaasUDvaJ- Tulot mtydystä Blprodukter kg mtstus, ml k8.8.llusta Vuonna Ammo- Ar.. Gasproduk- nkomst fr nlakkl Uon ma tllraald gas Koksl. Terva. 25 %. Koks. TjlLra. Ammonlak mk 25 %. Kaasutettuja hliä. Tulot slvutuot- A vgasade sten ko. telsta nkomst for bl- Bentsoll. produkter Tonn. mk Benzol. Ton. mk ,446,200 2,252,482: 7 38,93,74,909,069 36, ,858,200 25,063,303: 49 47,26,732 2,280,48 39, ,752,800 26,493,84: 78 38,478,580,74,864 25, ,354,800 26,89,29: 6S 47,663,450 2,947,70 3, ,322,800 28,006,974: 4 56,8,705,560,70 04, ,926,750 26,950,436: 69 52,800,70 2,397,275 22, ,29,00 26,089,303: 26 52,035,650 2,372,635 78, ,598,600 26,900,076: 80 54,754,490 2,03,505 27, ,66,000 26,88,70: 75 57,72,290 2,307,803 72, ,889,963 26,767,27: 0 63,365,240 2,269,474 25, ,456,600 29,42,87: 0 58,26,540 2,704,738 92, ,332,784 27,48,366: 70 64,94,540 2,837,495 96, ,448,700 30,43,436: 45 57,506,430 2,920, ,295 2,454 3,780,50: 60 5,466 0,060,573: 70 90,70 6,522,826: 60 60,622 2,069,828: 25 57,974 5,527,434: 75 63,99 2,762,706: 75 34,26 4,500,663: 5 62,022 0,439,566: 60 77,925 4,26,696: 20 65,897,385,683: ,458 4,840,594: 5 63,427,276,686: ,207 5,949,85: 40 67,603,733,76: ,902 7,55,920: 50 69,050 2,282,362: ,042 8,209,00: 05 67,86 2,232,942: ,276 25,446,243: 0 73,060 5,487,86: ,268 29,59,454: 30 78,307 2,487,27: 60 30,87 29,588,635: 5 75,392 23, : ,99 6,84,59: 45 84,930 49,242,92: 25

36 32 Liite 3. - Bilaga 3. 'Pääoma-arvo Bruttovoltto Nettovoitto vuoden alussa Bruttoylijäämä %:ssa pää- Nettovotto % :saa pääoma-arvolle oma-arvolle Vuonna - Ar Kapltalvärde Bruttoöverakott Nettovinst vid lret. b6rjan Bruttovnsten NettovlnsteD % pa..kapl- % pa. mk mk kapl- mk tavärdet tavllrdet ,678,54: 0 3,49,768: ,680,289: ,933,776: 36 4,634,26: ,766,660: ,570,893: 75 3,873,837: ,736,370: ,69,944: 57 6,73,753: ,053,729: ,848,435: 48 '8,283,309: ;934,929: ,46,26: 6,626,375: ,469,452: 26 5., : ,304,93: 66 6,592,585: ,072,350: ,556,636: 69 6,763,43: ,42,64: ,08,393: 23 7,252,23: ,250,785: :... 58,698,533: 74 20,66.466: ,067: :... 54,998,28: 54 5,284,756: ,040,085: ,246,726: 09 3,02,227: ,627,639: ,234,745: 20 2,066,342: ,664,449: Liite 4. - Bilaga 4. Kaasun perushlnnan, 30 penniä m 8 :ltä, vuosina ja keskimäärin penniä m 8 :ltä v. 940 jakautuminen eri menoryhmllle. ) Grundprlsets rör gasen, 30 penni per m 8, Aren och medeltal penni per m 8 Ar 940 fördelnlng pa de särskllda utglftsgrupperna. ) Kaasun valmistuskustannukset. - Gasens tillverkningskostnader... p ) Jakelu- ja j obtotyökustannukset vähennettyinä erinäisillä tuloilla. - Distributions- och installationskostnadema efter avdrag av diverse inkomster..: Pääoma-arvon korko ja kuoletus. - Ränta och amortering å kapitalvärdet..., Nettovoitto. - Nettovinst Tulot kaasunkulutuksesta. - nkomst av gasförbrukningen Alennukset kaasun perushinnasta. - Rabatter å gasens grundpris Perushinta. - Grundpris..., il ) Kun kokonaiskulut,ksesta, 25,470,883 m 8, joka ei sisällä laitoksen omaa kulutusta, vähennetään katu- ja satamavalaistuksen kulutus, 660,95 m 3, jää jäljelle yksityiskulutus, 24,80,688 m 3. Tämä kaasumäärä jakaantuu vanhan ja uuden perushinnan (ks. s. 3) osalle seuraavasti: - Subtraherar man från totalförbrukningen, 25,470,883 m 8, exkl. verkets egen förbrukning, den gasmängd, som åtgått till gatu- och hamnbelysningen, 660,95 m 8, kvarstår privatförbrukning 24,80,688 m a. Denna mängd gas fördelar sig i förhållande till det gamla och det nya gaspriset (se s. 3) på följande sätt: 20,607,07 m 8 a. 30 4,203,67» a. 50 p = 26,789,22: 0 mk p = 6,305,506: 50» 24,80,688 m a a p = 33,094,628: 60 mk Tällöin saadaan perushinnan keskiarvoksi penniä. - Som ett medelgrundpris erhålles sålunda penni. S) Kaasun valmistuskustannukset kohosivat hiilenhinnoissa tapahtuneen voimakkaan nousun vaikutuksesta. - Gasens tillverkningskostnader stego till följdav kolprisens starka stegring.

37 33 Liite 5. - Bilaga5. Mili,m M;(;,'"' 45 Kaasunkulutus --'- Gas(örbrukningen r T 45 l <lvihi i kaasua Stenkolsgas Puu kaasua Trägas Vesi kaasua - r- vattenq8a ----,---- Kaasua Qeneraatforln 6mmltt6miseen aas rör generatoreldninji'. JO --t- -- Asukasluku nv4nareantal Jfl!.if' 25 L '+',... () 25.olt;l [J _L6+' R (Q: 0!J'!'- rl" r+ """::> ': 88 x:i XXX 20 ) 88:lS<:S R:X; X>< rx S<88 20 RS; ls<5 B8$&. :grs< lj? 5 r: RX 5 ::x,0.:t orx SO< r _ 0 L &SC '; -=- 5 t% r- + 0<r&JES: A... & nv. KX Q< U "'" f0, ::XXPö< ---- rt ; L L.;f -+ <>< $SX + S8:. ts< X Q!QS ()( "'" N N 6( M >& ""'>6< ()( AA 5<j88 2SCQS \? & --. ' tqs.:xrxkk><tx: Q<XS ::' (::3 ::'\ X KX 3< R5PS X< 'X ::' 0 ::'\ 0 O< RS: '><" ::' ::' 0 0 ts< X: 8 0 L 0 S ::'\ 0: PV 0 ><: &0\Sl t-- lac 0\ -C'l4"O\O r---loolo\ -<"'0")4" 0 0t--loolcnll- C'l ''l.:t-0 0 r \ 'tooooo

38 34 Liite 6. - Bilaga 6. Luku Antal fooooo D Kuluttaj ien luku Antal konsumenter Luku Antal tooooo Laskumittareita Räkningsmätare Rahakemittareita Pollettmätare , f , r- r. r ,.-' foooo 0000 <0 t \ C't').;t ') t"-000"l -C"(..;t L) \0 t"- ao 0" 0... ') 2! 0'

39 85. Liite. - Bilaga. Milj. Smk Kaasulaitoksen - Gasverkets 90 Pääoma-arvo - Kapitalvärde 90 Tulot -- nkomster Menot ---- Utgifter Nettovoitto _.-.- Nettovlnst J /..., "' / '\. / ""' "... J ' '" / --- "', / / -" ' / /... " // 50 J / / / /" / // ""'"'"'- J.- 40 / --- / / ,- / / / / / / / / / /' V Z,O.,-/ Milj. Fmk V""., 0,,/' _ , /.._.-"./. '., _ _.._. -""... "

40 Liite 8. - Bilaga 8. 36

41 -"- -j- PRO PATRA BRGER AlfONS NYB[RG 3 'XX 2 9. " ARMAS WLHOM KUNNAS 2;}/lrxY-' :2 Q40 A)(,rL HEMMNG OLENUS?«:l Selostus sähkölaitoksen toiminnasta v Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota kert0lsvlloden aumkuukausina ei luonnollisesti ollut vaikuttamatta haitallisesti myös sähkölaitoksen säännölliseen toimintaan. Useat laitoksen virkailijat ja työläiset olivat saaneet kutsun maanpuolustustehtäviin. Laskutusta ja rahastusta vaikeutti ja hida t utti llj ös kuluttajien osittainen siirtyminen muille paikkakunnille. Laitok en teknillinen toiminta sitävastoin ei sanottavasti häiriintynyt, josta kiitos on ei vähiten kohdistettava teknilhseen henkilökuntaan tämän osoittaman mallikelpoisen velvollisuudentunnon ja kylmäverisyyden ansiosta. Sähkölaitoksen on kuitenkin valittaen todettava, että kolme laitoksen työläistä joutui rintamalla uhraamaan elämänsä, jotta kansakunta saisi elää. Heidän nimensä esiintyvät otsikoidussa muistotaulun kuvajäljennöksessä, joka taulu oli kunniapaikalla esillä kaatuneiden ja talven muistojuhlassa, joka kaupungin toimesta ja kustannuksella järjestettiin laitoksen henkilökunnalle 6 p:nä marraskuuta. Mainittavampia pitempiaikaisia käyttöhäiriöitä ei laitoksella kertomusvuotena sattunut. Sähkölaitoksen oma Sörnäisten höyryvoimalaitos oli sota-aikana pysäytetty. Vuoden ensimmäinen täyspysäys sattui 7 p:nä maaliskuuta klo 9,4S ja se kesti S min. ajan. Toinen käyttöpysäys sattui 7 p:nä joulukuuta klo S,22-S,30 ja sen aiheuttivat maahamme ajautuneet sulkupallot, jotka suurim man kuorman aikana melkein samanaikaisesti jättivät sekä Harjavallan että matran kaukojohdot jännitteettömiksi. Rouhialan voimalaitos, joka peitti pääasia llisimman osan Etelä-Suomen Voima Oy:n energian tarpeesta, oli a lueluovutuksessa jäänyt Neuvostoliitolle ja sen sähkölaitokselle tärkeä voimananto keskeytyi lopullisesti 6 p. toukokuuta. Sähkölaitoksen ulkoapäin saama energiamäärä näytti vuoden aikana vallinneen erinomaisen vesiköyhyyden vuoksi jo puolelta vuodelta varsin uhatulta. N iinpä esim. 8 p:nä syyskuuta laitos joutui itse kehittämään jopa 70 0/0 tarvitsemastaan energiasta. Kivihiilen saannissa samalla esiintyvien vaikeuksien johdosta laitos oli pakoitettu esittämään teknillisten laitosten hallitukselle osittaista siirtymi tä puulälmityk een. Kvsto myönsi tarkoitukseen 29 p:nä toukokuuta 4.7 milj. mk määrärahan. Laitoksen kattilastosta muutettiin sitten lofls MW

42 38 kuormaa vastaava osa puuhakelämmitykselle ja' otettiin nämä sekä viivyttelemättä tilatut hakkurit, hakkeen kuljetus- ja säiliöimislaitteet y.m. käyttöön.marraskuun lopulla. Loka-marraskuun aikana sattuneet runsahkot sateet paransivat kuitenkin vesi tilannetta niin, että laitoksen. höyryvoimalla kehittämä energiamäärä ei koko vuoden aikana kuitenkaan tullut suuremmaksi kuin 5. % koko energiamäärästä, edellisen' vuoden vastaavan arvon oltua ainoastaan 2 Y2 %. Ostetusta kaukovoimasta sähkölaitos sai 43 Y2 % matran Voima Oy:ltä, joka osaksi välitti sitä myös A. Ahlström Oy:n Varkauden höyryvoimalaitokselta, 54 % Etelä-Suomen Voima Oy:ltä, joka Rouhialan menettämisen jälkeen keräsi sitä use'alta voimalaitokselta Kymin ja Kokemäenjoen laaksoissa, sekä 2 Y2 % Malmin Sähkölaitos Oy:ltä Munkkiniemen tarvetta varten. Laitoksen koko energiamäärä oli 7,584,674 KWh eli käytännöllisesti katsoen sama kuin edellisenä vuotena. Tämä sekä. laitoksen yleinen teknillinen kehitys koko sen toiminta-aikana selviää siv. 5 olevasta piirroksesta. Sähköenergian osto- ja kehityskustannukset osoittivat edellisen vuoden vastaavaan arvoon verrattuna suurta nousua. Ostetun vesivoimaenergian hinnan vaihtuess polttoainehintojen mukaan nousi tällaisen energian kulutusmaksu huomattavasti, ollen vuoden loppupuoliskolla jo 65 % suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Sähkölaitos koetti sovittelutietä saada hintaa painettua alas kohtuusnäkökohtia noudattaen, mutta vesivoimanhankkijoiden pitäessä jyrkästi kiinni sopimuksen sanainuodosta neuvottelut eivät johtaneet tuloksiin, varsinkin kun laitoksen ei onnistunut saada kansanhuoltoministeriön tukea esitykselleen. Vanhan 'hiilivaraston halvemman kirjatun arvon vuoksi ei öyryllä itse kehitetty energia noussut hinnassa yhtä paljon. Energiayksikön keskimääräinen hinta oli kuitenkin 70 % korkeampi edellisen vuoden vastaavaa hintaa. Nousseiden käyttökustannusten johdosta pienenevä nettotuotto korjautui osaksi kaupunginvaltuuston nostettua 30 p:nä lokakuuta yleiset kulutusmaksut 0-50 %. Erikoisvirranhankintasopimukset oli sähkölaitos pakoitettu sanomaan irti 8 p:nä maaliskuuta ja näiden kuluttajien kulutusmaksu nousi sittemmin loppuvuodesta vieläpä yli 00 % edelliseen vuoteen verraten. Laitoksen nettovoitto 33.9 milj. mk jäi 3.6 % pienemmäksi kuin edellisen vuoden voitto sekä 2 % kaupungin talousarvioon merkittyä. t"uottoa pienemmäksi. Vaihtovirtajakeluun siirtymistä ei kustannusten suhteettoman nousun ja kuorman kasvun yleisen pysäyksen johdosta kiihdytetty. Suoraan vaihtovirralle otettiin ainoastaan jokunen valmistunut suurempi rakennus tai rajoitetumpi alue, jossa vuoden kuluessa valmistuneet kulutusyksilöt olivat tehneet tasavirtajakelun kestämättömäksi. Siv. 6 on vaihtovirtajakelun ja tasavirtajakelun alueet esitetty. Laitoksen ylemmässä henkilökunnassa ei kertomusvuonna ole tapahtunut muutoksia. Käyttö. A. Uudistustyöt Ja.laaJennukset. Kertomusvuotena aloitettiin voima-asemalla osittainen höyrykehitys puulämmityksellä. Tätä tarkoitusta varten muutettiin 3 kattilaa puuhakelämmitykselle sopiviksi ja asennettiin tarpeelliset hakkurit ja kuljetuslaitteet sekä rakennettiin hakesäiliö. Puulämmityskattiloiden yhteinen höyrytyskyky vastaa 0,000 kw tehoa. Kolsinki Oy:n 20/35 kv muuntamo, jota varten luovutettiin tilaa voima-aseman pihalta, valmistui ja otettiin käyttöön. Voima-aseman 30 MW turbogeneraattori laitteineen valmistui, mutta ensimmäisen koekäytön jälkeen vietiin generaattorin roottori takaisin hankkijan (AEG) tehtaalle Saksaan korjattavaksi, joten koneen vastaanotto siirtyi seuraavaan vuoteen, Uuden Kampin jakoaseman asennustöitä jatkettiin. Asemalle tilattiin Oy. Strömberg Ab:ltä 2 kp8,250 kva 33/5... kv muuntajaa ja 5 kv laitteita. Kasarmitorin aseman 8,250 kva varamuuntaja otettiin käyttöön. Asemalle tilatun 5 kv koneldskoston asentamiseen ei voitu ryhtyä koska Englannista v. 939 tilattu kojeisto ei vielä kertomusvuotenakaan saapunut. Töölön aseman 8,000 kva varamuuntajan käyttöön otto siirtyi seuraavaan vuoteen. Kruununhaan asemalle asennettiin 350 kw moottorigeneraattori siellä olevan tasasuuntaajan varakoneeksi. Kone siirrettiin sinne v<lnhalta Kampin asemalta, jossa se ei ollut enää tarpeellinen. Ala-asemilla on edellisten lisäksi vielä suoritettu eräitä rakennusten ja sähkölaitteiden lisäys- ja järjestely töitä. B. Asemien käyttö.. Voima -asema. Kertomusvuoden lopussa oli asemalla käytettävänä seuraavat koneet ja laitteet: 9 höyrykattilaa, yhteensä 5,250 ml tulipintaa. Näistä oli 5 kattilaa, yhteensä 2,750 m D tulipintaa B & W-rakennetta ja 4 kattilaa, yhteensä 2,500 tulipintaa Yarrowrakennetta. KattHoista on kolme 550 m B:n ja kolme 625 m :n tulipintaista kattilaa hiilillä lämmitettäviä, yksi 625 m :n kattila on sekä hiili- että puulämmityksellä toimiva ja kaksi 550 m 8:n kattilaa on puuhakelämmityskattiloita; 4 höyryturbogeneraattoria, yhteensä 32,500 kw, joista yksi 5,000 kw:n, yksi 7,500 kw:n ja kaksi 0,000 kw:n; 7 muuntajaa 'yhteensä 79,500 kva, joista sähkölaitoksen omistamia kaksi muuntajaa kumpikin 4,000 kva 35/5.i kv ja kolme aseman oman käytön muuntajan kukin 500 kva 5200/220/27. V; kaukovoiman vastaanottomuuntajia yksi (Kolsinki Oy:n) 30,000 kva 20/35 kv ja yksi (E. S. V. Oy:n) 20,000 kva 70/35 kv; 2 moottorigeneraattoria kumpikin 60 kw; akusto, 66 kennoa, varautum!.skyky 648 Ah/3t.

43 a. Ala-asemien koneet. muuntajat ja akustot. Kasarmintorin Kallion Töölön Kampin Kruununhaan asema asema asema asema asema Meilahden asema Vallilan asema i teho teho teho teho \ teho jännite kpl. jännite \ kpl. jännite kpl. jännite kpl. aännite kpl. kw. kw kw kw kw Moottorigeneraattorit '" 250 V / V \ V V x250 V X 250 V x250V i 350 \ teho jännite kpl. kw teho jännite kpl. kw r kaadimuuttajat 250 V V V Yksiankkurimuuttajat V 2,, V V V V Tasasuuntaajat V V V vii V.200 Tasaajat V 5425 V 525 V 30 kva kva kva kva Muuntajat... > > 50 r > 00 to > to- 500 t " 0" 0" o 0 0" li ei )- )" li 600 V > t0- e- -0-0" 0 li kva V.000 > toe e- C- 0 C' li kva 250 Co> <) kv kv 5, , Ah/3t kw/3t Ah/3t kw/3t Ah/3t kw/3t Ah/3t kw/3t\ Ah/3t kw/3t Akusto: Varautumiskyky Ah ja teho kw 3 tunn purka usaj alla 8 6 Ah/3t kw/3t 27 2

44 "" cd :;:;S :;;ja! >'" = ou cd ]s o! ou i a r:s ou g rj ].9 o! M ä ou t-o fd = ) cd..s :s D S ::.:... x fl e- r-: -' co,co (f) e- r-:... e- e (f)' t/) 0) (f) co <i - -' r-. e- 0) t-:. 0) -0 co co co t/)...; ai t/) 0) t/) 0 0. e- r-. ui t/) t/) (f)' ai t/) e- (f)' 0 r t-:. t-:. r::... co...;... cd B. r:s > ou E! "... ],.!<l cd... '(? r:s.b ::s,t:l 0 )l..... f - 0 r-. co (rj..., ;;f.. t/) co 0) t/) ui.. ;;;- =.. -E... J J 0 CC!, 0 e :'.:!..... e- 0 -' r <i Dl J 0 0) co... r-: <i r-....a.e! ".a '@ = ou ] r:s cd,.!<l t '" :0....: "".t: =. ö. r:s ::s r:s ::s 't; rn rn co (f) (f)... t/)' e-' (f) 0> (f)...; (f)' - - := CC 0... (f) <i g 0 0 ;;- -'...; e- 0 0> 0 t/) 0 0 e-... co t/) ui ai r-. 0 co (f) (f) r ; -' (f) 0 e- 0 i (f) co ai... (f) 0) co... 0 r-. et) (f)' e-' ) CC!, ai... -;;; t/) 0 et) et) -(f)' ;;... Cl. ai 0... co 0> 8 ui...;... ai..c=.... cd '" cd.,.a r:s.;; o! ] > B.,:: > >. ',p....:5 + ;.E! :a ::> ou,.!<l,.!<l,.!<l :;; '(? '" i. ::s ::s ::> ::s r:s r:s rn.....l= J 0 o......!!... t/) (f).. ;;- = J e- ).. 0 C!. e co := ;;-... co CC!,,.!<l... r:s '@ 0 ou " + :8.. r:s Vuoden polttoainekuzutus: Hiiliä, Ko.... Haketta, Flis.... Propsia, Props tonnia 347 m' 547 Sähkönkehitys ia kaukovoimansaanti: StrömaZstring oeh tilirrmaft: Höyryvoimalla kehitettiin, Med ångkraft astrades... 5,696,502 kwh Kaukovoimaa E-S. V. Oy:ltä, Fjärr-. kraft från Sydfinska Kraft Ab.... 6,292,45 Kaukovoimaa matran Voima Oy:ltä, Fjärrkraft från matran Voima Oy... 47,903,45 Energiaa Malmin Sähkölaitos. Oy:ltä, Ab. Malm Elektricitetsverk Ab.... 2,639,265 Pienjänniteenergiaa eri hankkijoilta, Lågspänd ström av särskilda leverantörer... 53,077.» yhteensä Summa 7,584,674 kwh Vähennys, Minskning 0.04 %. Tämä energiamäärä iakaantuu: Denna energimängd för. dezas på töliande: Tasavirtaverkon ja raitiotien osalle, Likströmsnätet och spårvägarna... 4,522,620 kwh Vaihtovirtaverkon ja suurkuluttajien osalle, Växelströmnätet och storkonsumenter... 75,337,344 Voima-aseman oman käytön osalle, Prlmärstationens egendrift ,70 Vuoden suurin kuormitus 34,000 kw sattui ja suurin vuorokautinen kehitys 505;887 kwh Vuoden hyödyllinen keskikuormitus oli 3,300 kw. Kun vuoden aikana on kehitetty ja saatu 7,584,674 kwh, mutta mittarilukemien mukaan kuluttajat ovat käyttäneet 03,085,085 kwh, ovat muuntamis-, muuttamis- ja johtohäviöt y.m. yhteensä 4,499,589 kwh eli 2.8%. Den högsta dygnsbelastningen 34,000 kw inträhade och den största alstringen under ett gygn 505,887 kwh Arets nyttiga medelbelassning utgjorde 3,300 kw. Då under året alstrades och emottogos 7,584,674 kwh, medan konsumenterna enligt mätaravläsningarna förbrukat 03,085,085 kwh, uppgå transformator-, omformar- och ledningsförlusterna m. m. till sammanlagt 4,499,589 kwh eller 2.8 %.

45 4 Johtoverkosto A,' Uudlstyöt ja laajennukset. 35 kv-kaapeliverkkoa ei laajennettu. 5 k V-kaapeliverkko. Jatkettiin Kasarmintorin asemalta so Roobertinkadulle v. 937 laskettua kaapeliparia 2 X (3 X 95 mm ) pitkin Merimiehen ja Pursimiehenkatuja Perämiehenkadulle asti.. Toinen kaapeli yhdistettiin varakaapeliksi Suomen Kaapelitehtaassa olevaan jakoasemaan. Uuteen pariin yhdistettiin Pursirniehen- ja Punavuorenkadulla olevat muuntoasemat. joten Suomen Kaapelitehtaan jakoasemaa syöttävät suurjännitekaapelit vapautuivat yksinomaan teollisuutta varten. Sodan aikana saatiin aikaan puuttuva yhteys Sturen sillan ja Vallilan aseman välillä laskemalla uusi kaapeli (3 X 50 mm ) pitkin Mäkelänkatua. Edelleen suoritettiin lisäyksiä Vuorikadulla ja Munkkiniemenkadulla sekä uusien muuntoasemien yhteydessä. 5 k V ilmaverkkoa lisättiin rakentamalla syöttöjohto SeurasaarenHen linjasta muuntoasemalle talossa Munkkiniemenk. 6. Rakennettiin ja yhdistettiin verkkoon seuraavat muuntoasemat: N:o -94 Hernesaari, N:o 28 Munkkiniemenk. 6, N:o 34 Käpylä V, Konekeskus, N:o 35 Käpylä V, Joukolantie, N:o 37 Kapteeninkatu, N:o 38 E. Esplanaadikatu 22, N:o 40 Punavuoren kansakoulu, N:o 4 täinen Vaihdekatu, N:o 42 Volvo, Sturenkatu 2, N:o 43 Tallberginkatu. Poistettiin verkosta: N:o 94 Unioninkatu 40. Uusia suurjännitekuluttajia: N:o 52 Suomen Sokeri Oy, N:o 568 Enso-Gutzeit Oy. Muuntoasemilla suoritettiin edelleen täydennystöitä 'kaksoissyöttöä varten. Pienjännite-kolmivaihemaakaapeliverkkoa laajennettiin seuraavilla kaduilla: Vuorikadulla, Erottajalla, Kapteeninkadulla, Ruoholahdenkadulla, Urheilukadulla, Munkkiniemenkadulla, Porthaninkadulla, Kulmavuorenkadulla, Sipoonkadulla, ]osafatinkadulla, Sturenkadulla ja Lemuntiellä. Täydennettiin edellisenä vuonna aloitettuja töitä Katajanokalla, Vallilassa ja Olympiakylä.'ssä. Pienjännite-ilmaverkkoa lisättiin Kampin alueella, Soutustadionin luona ja Lautatarhankadulla sekä rakennettiin Pirkkolan omakotialue en ilmaverkko.. Suuridnniteverkko. 35,000 V Jouiuk. 3 p:nä ,79820,66. - SXl50 SX95 SX50 SXS5 SX25 SX6 SX0 mm mm' mm SX6 Yhteensll Kuparipaino l mm! mm' mm' mm l mm' m kg - 26, 44 75,642 kaapelia Asetettu = = = - - Yhteensä [ 5,798[ 20,66[ -[ -[ -[ -[ -[ -[ 26,44[ 75,642 35,000 V Jouluk. 3 p:nä / 2,625 2, 625 0,495 ilmajohtoja Asetettu = = = = = = = - Yhteensäl 2, ,625 0,495 20,000 V Touluk. 3 p:nä Umajohtoja Asetettu = = = = = = = - Yhteensä [ [ - - -[ ,000 V J ouluk. 3 p:nä ,39036,2695,820,902,904,63,0 6,378\ 325,036 kaapelia Asetettu , , Yhteensä! - 06,38436,342 5,82,65 3,5,63,0! 64,956! 333,00 269,592,50 5,000 V Jouluk. 3 p:nä ' , 37 0,50 ilmajohtoja Asetettu = = = Poistettu - Jllännösl -[ ,095 [ 2,50 -[ 23,977 0, \ =\ =\ =\ 996\ 376\20,095\ 2,50\ =\ 23,977\ 0,469

46 . Pieniännit6-kol'r'ivaihekaapeliverkko ja puhelinjohdot. j 3X60 3X20 3XÖ5 ax60 ax35 3X25 3X6 4X0 lax6ax0 LYiiYk\ LYiJYk. Yhteen- KUPari- Puhelinjohdot Viesikaapelit + 70 mm" + 70 mm" + 60 mm" + 26 mm" + 6 mm" + 0 mm" + 0 mm" mm l mm" mm" 4XO 4X eli m paino kg Maa-. ma-.yhteensä/ Kpari- m kg mm' mm kaapeli kaapeli m pamokg Jouluk. 3 ' \ p:na 939 4,76 77,733 6,708 9,567 2,846 8,358 2,577 3, , , ,02 467,608 3,60,96 6,57 2,076 4],854 6,828 Asetettu , ,43 9 -\ 4,482 90,825 4,945 27, , Yhteensäl 4,82 83,30 7,638 0,78 2,846 9,77 2,577 3, ,782! 787,47826,957494,89-3,60 2,96 6,57 2,07643,7237,228. Pieniännit6-kolmivaiheilmajohtoverkko ja tasavirtaverkko. 3 X 220/27 V Jouluk.. 3,p:nä ' teensll Kuparimm l mm " mm' mm' mm l mm l mm l mm' mm l mm l mm l mm l mm' mm' mm l m paino Yh- kg = \ l' - 834,033,606 3,253 5,09 64,084 3,934 47,77 36,704 52, ,803 86,942 ilmajohtoja Asetettu ,50 3,20,600 4,870 9,700 34,263 5,566 Yhteensä \ - 834\,0332,34\4,338\5,95966,594\35,054[58, 7774'5746'769344'066/ 92,508 Poistettu =\ =\ =\ = -\ - - 3,740 3,500 3,660\ 3,970 9\ 303\ 28 3,330 8,793 0,036 Jäännösl -[ [ - 834[,033[ 8,394[0,838[48,29962,624[35.045[58,4 74!4,293[58,439[ [ kaapelia Joulu k. 3 p:nä ,893 49,026 55,505 30,023 5,785 29,58380,53 93,202 4,524 52,4\2,000 3,055 45,60 679,94 2X25 ja 500 V Asetettu ,63 2,858 Yhteensä 9,927[49,32755,50530,323 5,78529,67780,860:93,280[ 4,52452,528 2, ,055[ - 46,79 [ 682,052,. O-johdinkaapelia Jouluk. 3 p:nä ,850 2,520 2,70 8, ,42 22,362 7,98,32934, \ 22 73,5 06,577 2X25 V Asetettu Yhteensä -,850 2,520-2,70[ 8, ,42622,362!7,943,34234, ,640 06,62... t-:) 2 x 25 V Jouluk. 3 p:nä ,337 23, , ,4 55,390 20,952 ilmajohtoja Asetettu Yhteensä 335 -\ 857 Poistettu = = = = , ,679,050 Jäännösl ,33723,3.09 3,882-2, ,684 52,869 9,946, '33723'4693'930/ 286/3,224\ 423/3'8455'548 20,996 Koko verkon yhteinen kupari paino =,825,067 kg; lisäys v.' ,32 kg. Taulukkoon! sisältyvät kaikki raitiotiekaapelit: 400 mm l 38 m = 35 kg; 300 mml 9,98 m = 27,927 kg; 240 mm 2 3,483 m = 28,984 kg; 20 mm l 3,880 m = 7,250 kg; yhteensä 27,382 m = 64,296 kg, sekä ilmalinjat: 50 mm l 462 m = 66 kg; 2 X 70 mml,35 m =,637 kg; 2 x 60 mm l 335 m = 357 kg; yhteelld 2,2 m = 2,60 kg.

47 43 V. Talofohdot. - Se,vise,. Alue - Omrllde Tasavirtatalojohtoja - Likstrllmsserviser Vaihtovirtatalojohtja - Växelströmsserviser Maakaapeli J. yijyk aapeli Jordkabel Luftledning Blykabel JO:dkabel Luftledning Blykabel lmajohto Lyijykaapeli Maakaapeli lmajohto Kasarmint. Kasärnt.,434 (- 7) 44(±- 0) (+ 30) 50(+ 2) (- 2) Töölö. Tölö (+ ) 27(+ ) - 30 (+ 39) 26(+ ) 2(± 0) Kallio. Berghäll (- 2) 44(- ) 8(± 0) 244 (+ 7) 60(± 0) (± 0) Vaihtovirtapienjän. - alueet. LAgspänd växelström (+ 27) 746 (- 6) 552 (+70) Yht. - Sammanlagtl 2,00 (- 8) 25(± 0) 8(± 0),55 (+ 3) 982 (--- 3) 566 (+68) Kokonaissumma 4,927 (+ 70) kpl. - Totalantal 4,927 (+ 70) st. Tasavirta-maakaapelive,kkoa ei laajennettu. Muutettiin Kampilta tuleva syöttökaapeli K 2 raitiosyötöksi Rt. Vallilassa jatkettiin raitiosyöttöä- Rt V pitkin Mäkelänkatua n. 50 m. Lisäksi muutettiin 8 maanalaista jakokaivoa kaapeiksi. B. JOhtoverkon laajuus. 3 p:nä joulukuuta 940. Sivuilla 5 ja 6 olevista taulukoista käy ilmi johtoverkkoa koskevat seikat. ]ohtoverkon yhteenlaskettu kuparipaino oli vuoden lopussa,825,067 kg vastaten 33,32 kg:n lisäystä v Sivuilla 5 ja 6 olevista taulukoista puuttuu edelleen tiedot O.Y. M. G. Steniuksen ennen omistamasta verkosta. Talojohtojen kokonaislukumäärä oli vuoden vaihteessa 4,927 kpl jakaantuen eri alueisiin ja virtalajiin nähden siv. 7 olevan taulukon mukaisesti. Vaihtovirralle muutettiin tasavirtataloja yhteensä 9 kpl, joista Kasarmintojn ala-aseman alueella 5 kpl ja Töölössä 4 kpl. Liittyminen. Liitettyjen kuluttajien lukumäärä oli kertomusvuotena lisääntynyt,324:llä (edel. vuonna 3,69:lä) ja kokonaisliittymisarvo noussut 6,560 kw:lla (edel. vuonna,806 kw:lla). Yksityistä tarvetta koskeva liittymä osoittaa 5;92 kw lisäystä (edel. vuonna,74 kw). Liittymisarvot selviävät seur. sivulla olevasta taulukosta_

48 KuluttaJia Antal komumenter. LiiUymisarvojen muuta/ml FlWtlnrlringarna av anslutningsvärrlel unrler är 940. Yksityiset tarpeet. Teollisuus. ::l. Yleiset tu-.. Detajdstrlbutlon. ndustrl peet. &= :0;0 -'" 5: i t:: i:i AllmäDDa l "S : ;>i behov. 0'<... O 0"... '< t7 t7',i: :0;0<.. BO a. ö Yht. :0;0'" " Lamppuja. Moottoreita. Kojeita. Lamppuja. Moottoreita. Kojeita. :0;0";;' :o;ob;;' :0;0 o. :o;oi... ;:l. Lampor. Motorer. Apparater. Lampor. Motorer.., 8:ma. "'O ;- parater iie.!:= kw d ::0;0 "'0 e... < ( Yht. Yht. er.. ::0;0 D: glo g er.. "'- :> E. : <:> aq SD g:f c "'- i3:ma. 8:ma. t:f er r >......, D=. kw. kw.!' 0 s q< ilfit il::> E 0...!' :o;ol!. Poi:.. 0 E. :> jos :> p; e.i»'. r "" i! KpL -= s... 0 S kw. Kpl. kw. KpL kw. Kpl. kw. KpL kw. KpL kw. :> ii. aq... er... ",,: ",,'" 8t. 8t. 8t. 8t. 8t. 8t.. c.. 0 gf 5.!".!"!"... 'l " g. '!" '!Q Uusia liittymisiä - Nyaanslutningar... 4, ,3982,597,954,7272,9374,83, /2.449,636, ,2 vähennys-minsk- ning , , , , ,083,57 5, ,6 Lisäys - Ökningl , ,637,668, ,040 3,329 5, ,065 6,2J ,5E Uittymisarvo utningsvarde -. / , ,80,78637,080 9,22Q40,537as,29837,850 5,4675'4442,2985,93625,868' ,88955'629,9444, ,603,930,55074'4( X:=.94, ,229,42338,78420,2774,4668,3384, , ' , ,09655,2255, ko0 3, ,9E Lisäys-Ökninlt % ui B73.0, u 0.82.& u u 3.7

49 45. Kuluttajille asetetut mittarit f Antal kos konsumente' uppsatta mäta'b d' 940. Lukumäärä - Antal Lisäys - Ökning 8/ 940 / 940 lukumäärä. Sisävalaistusta - nrebeysning' (A)... 82,033 8, Voimaa - Kraft (e)... 5,306 5, Kotitaloustariffia - Hushållstariff (E&F)... 5,22 4, ta Katuvalaistusta - Gatubelysning (G) ou Tehotariffia - Effekttariff (H)... :...,085, Yötariffia - Natt-tariff (N) Pienjännite-erikoistariffia - Lågspännings-specialtariff (S) at Suurjännite-erikoistariffia - Högspänmngs-specialtariff (S & K) Sek. sarj. tark. ja varam. - Diverse' serie- och kontrollmätare antal Yhteensä - Summal 94,958 93,394, Mittarittomat kuluttajat f Antal konsumente' utan mäta'e å' 940. % Lukumäärä - Antal Lisäys - Ökning 8/ '940 / 940 lukumäärä Vuositilaajat, joilla on virranrajoittaja - Pauschalkonsumenter med tröm begränsare Vuositilaajat, joilla ei ole virranrajoittajaa - ter utan shömbegränsare Pauschalkonsumen Radiokojeita - Radioapparater : Yhteensä - Summal & antal % Katuvalaistus. Vuoden 940 kuluessa on katuvalaistuslamppujen luku lisääntynyt 322 kpl:lla (ed. vuonna 368) astaten 47.6 kw:n nousua (ed. vuonna 92. kw). Edellisen vuoden töitä täydennettiin Eläintarhantiellä, Taka-Töölössä, Hämeentiellä ja Olympiakylässä. Lisäksi asennettiin katuvalaistusta Turuntielle, Urheilukadun itäpuolelle, Vihemiemenkadulle, J osafatinkadulle, Sipoonkadulle, Pälkäneen-, Lemun- ja Nokian- teille, Kumpulantien uudelle osalle ja Pirkkolan omakotialueelle. Täydennettiin ja parannettiin valaistusta Turuntiellä (Tilkka-Huopalahti) ja Lauttatarhankadulla. Natriumlamppuja oli käytännössä 02 kpl ja elohopeahöyrylamppuja 5 kpl. Katuvalaistuslamppujen lukumäärä ja liittymisarvo selviää allaolevasta taulukosta. Katuflalaistus Alue Lukumäärä. Tasavirtaverkko Vaihtovirtaverkko Yhteensä Liittymisarvo Liittymisarvo Lukumäärä Lukumäärä Liittymisarvo W W W Keskikaupunki. Töölö...,Kallio... Herttoniemi.., Yhteensä 86 (-23) 224,75(- 5,650) 727 (+ 4) 29,85 (+ 8,430),588 (+ 8) 353,990 ( + 2,780) 355 (+ 4) 84,000(+ 2,000),05 (+ 92) 75,625 (+ 8,575),370 (+ 96) 259,625 (+ 20,575) 45 (-32) 94,450(- 5,650) 2,29 H 240) 294,425 (+ 29,825) 2,742 (+ 208) 388,875 (+ 24,75) \± 0) 7,650(± 0) 32 (± Oli 7,650 (± 0),667 (- 5) 402,625(- 9,300)4,065 (+ 373) 607,55\+ 56,830)5,732 \+ 322),00,40(+ 47,530) Sulkumerkeissä olevat luvut ilmaisevat muutokset vuoden 940 aikana.

50 46 Propaganda Ja neuvonta v Sähkölaitoksen neuvontatyö suoritettiin v. 940 säästäväisyyden merkeissä voimansaantivaikeuksien takia. Jo toukokuussa. julkaistiin sanomalehdissä kehoituksia yleisölle pidättymään uusien sähkökojeiden hankkimisesta. Kotitaloustariffiin siirtymistä säännösteltiin keväästä alkaen. Kansanhuoltoministeriön kehoituksen mukaisesti julkaistiin loka- ja marraskuussa sanomalehtiilmoituksia, joissa mainos-. ja näyteikkunavalaistusta säännösteltiin ja yleisöä kehoitettiin säästäväisyyteen sähkönkäytössä. Joulukuussa kuluttajille jaetuissa lento- lehtisissä ja Kodin Sähkö-lehdessä korostettiin niinikään sähkönsäästön tärkeyttä. Kotitalousneuvontaa jatkettiin entiseen tapaan kouluissa ja uusissa sähkökeittiötaloissa sähkön järkiperäistä käyttöä silmälläpitäen. Kertomusvuoden aikana valmistui Helsingissä 25 uutta taloa, joissa oli yhteensä 59 sähköliettä. Sitäpaitsi liitettiin verkkoon 55 sähköliettä yksityisasunnoissa sekä sähköliettä suurkeittiöissä, ravintoloissa ja kouluissa. Vuoden päättyessä oli sähköliesien luku Helsingissä sähköliettä. Sähkönkulutus v StrUmfUrbruknlng Ar 940. Hyödyllinen s.o. kuluttajilla olevien mittareiden mukaan veloitettu kilowattituntimäärä oli koko kertomusvuonna 03,085,085'vastaten 0.66 % lisäystä. edelliseen veloitusvuoteem verraten. Kulutettu sähkö jakaantuu seuraavasti: Antalet nyttigt avgivna, d.ä. hos konsumemterna å mätarna avlästa och uppdebiterade kilowattimmar utgjorde under året 03,085,085 utvisande en ökning av 0.66 Olo mot föregående debiteringsår. Den förbrukade energin fördelade sig på följande sätt; Sisä valaistukseen, För.inre belysning... """""".... Katu- ja satamavalaistukseen, För gatu- och hamnbelysning... :.... Kotitalouskäyttöön, Hushållsförbrukning.... Valaistus- ja voimakäyttöön, yhteisen tariffin mukaan, För belysnin och kraft en. gemensam tariff...."...,.... Moottorikäyttöön, För motordrift.... Raitioteille, För spårvägsdrift.... Suurjännitekuluttajille, Till högspänningskonsumenter.... Sähkölaitoksen omiin tarpeisiin, För verkets eget behov.... '4,290,97 kwh eli,6,067 6,22,079,935,344» 8,957,06 3,392,430»» 45,278,284»»,398,894»» 3.8 % ".8» » 44.0.a Yllämainitusta sähköstä annettiin: Av ovannämnda energi levererades i form av: Pienjännitevirtana, Lågspänd ström... Raitiotievirtana, Spårvägsström Suurjännitevaihtovirtana, Högspänd växelström... 43,895,209 3,392,430 45,797,446» 42.8,» » Yksityiset, kaupunki ja itse sähkölåitos kuluttivat sähköä seuraavasti: Privata, staden och verket själv förbrukade ström i följande mänder:. Yksityiskulutus, Privat förbrukning... kwh Kaupungin kulutus, Stadens förbrukning Sähkölaitoksen oma kulutus, Verkets egen förbrukning...» Yhteensä, Summa kwh Valaistusta Belysnlng 3,630,84 2,27,854 5,902,038 Voimaa Kraft Valaistusta Ja voimaa Belysning o. kraft 59,75,856 ) 7,595,974 4,387,038 4,625,285,398,894 63,562,894 23,620,53 Yhteensll Summa 90,402,04 kwh eli 87.0 %,284,77»» 0.0» ',398,894.a» 03,085,085 kwh ) Raitiotievirta huomioonottaen. nklusve spårvägsström.

51 J.7 Yleiset tariffit. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan korotettiin pienjännite-sähkövirran hinnat marraskuun p:stä alkaen seuraavasti: (Suluissa vanhat hinnat!). Valaistustariffit. A. 220 (200) penniä kwh:lta (kilowattitunnilta) valaistukseen kulutetusta sähkövirrasta, joka mitataan k Wh-mittarilla. P. 20: - (OO) mk vuodessa 25 watin lampulta taikka vastaavalta liittymisarvolta, kuitenkin enintäin 5:lle keskimäärin 25 watin lampulle. Uusia vuosisopimuskuluttajia liitetään ainoastaan poikkeustapauksissa. 2. Voimatariffi. C. 50 (20) penniä kwh:lta moottorien käyttöön tai muihin ammatillisiin tarkoituksiin, kuten elokuvakoneisiin, näyttämötarpeisiin, valokuvaukseen, köpiohniseen, valohoitoon, silitykseen, lämmittämiseen y.m.s., ei kuitenkaan varsinaiseen valaistukseen kulutetusta virrasta. Erikoistapauksissa, kuten mankelihuoneissa ja hisseissä y.m.s. voi sähkölaitos sallia liitettäväksi voimamittarin yhteyteen rajoitetun määrän lamppuja. 3. Kotitaloustariffi. E & F. Virran hinta veloitetaan sekä perusmaksun (E) että kulutusmaksun (F) muodossa. Perusmaksu määrätään huoneiston. suuruuden perusteella seuraavasti: huone tai keittiö ja keittiö tai 2 huono 2 huonetta ja keittiö » : - mk vuod. 270: -» 400: : -» 660: - 790: - & Jokaisesta seuraavasta huoneesta suoritetaan 30:- mk vuodessa. 0 Huonelukuun sisältyy varsinaiset asuinhuoneet ja keittiöt. ASllinhuoneeksi ei lueta 8 m 2 pienempiä huoneita. Tulkintatapaukset ratkaisee sähkölaitos. Perusmaksu peritään erinä, kulutusmaksujen yhteydessä. Kulutusmaksu: 75 (50) penniä kilowattitunnilta kaikkiin kotitaloustarkoituksiin kuten valaistukseen, keittämiseen, silitykseen, pienmoottorien käyttöön, veden kuumentamiseen y.m.s. käytetystä virrasta. Tämä tariffi on tarkoitettu kotitalouskuluttajia varten, mutta sallitaan sen soveltamista myöskin kuluttajille, jotka omassa asunnossaan ansiotarkoitukseen käyttävät. pienmoottoreita tai muita kojeita, kuten hammas- y.m. lääkärien kojeita, räätälien, ompelijain, suutarien koneita ja silitysrautoja y.m. 4. Tehotariffi. H. Virran hinta veloitetaan osaksi tehomaksuna (vuosimaksuna), H, joka riippuu kuluttajan suurimmasta hetkellisestä sähkötehontarpeesta: mk 40: - vuodessa kultakin tilatulta tai allamainitulla tavalla mitatulta 00-lta watilta,. sekä sen lisäksi kulutusmaksuna (F) 75 (50) penniä kultakin käytetyltä kwh:lta. Tarvittavan tehomäärän suuruudesta ja virran laadusta riippuen asetetaan kuluttajan valinnan mukaan joko: H a) tavallinen mittari sekä virranrajoittaja, joka estää kuluttajaa ylittämästä tilattua tehoa, tai H b) erik0ismittari, joka, paitsi kokonaiskulutusta, vielä erikseen mittaa tilatun tehorajan yläpuolella kulutetun virran, josta talvikuukausina (loka-maaliskuu) veloitetaan lisämaksuna mk 3: - kwh:lta tai H c) mimimittari, jonka mukaan tehomaksu" veloitetaan talvikuukausina (loka-maaliskuu) esiintyneiden 2:n suurimman 5 minuutin kuormituskeskiarvon perusteella. D. Erikoismittarilaitteista veloitetaan vuokra, joka riippuu mittarin laadusta ja suuruudesta ja joka peritään virtalaskujen yhteydessä. Tämä tariffi soveltuu kulttajille, joilla on pitkäaikainen verrattain tasainen kulutus. 5. Yötariffi. N. 75 (50) penniä kwh:lta klo 23-7,30 välillä kulute 'tusta virr;lsta. Kuitenkin veloitetaan syys-toukokuun ajalta vähintäin 80 kwh:sta kuukaudessa vaikka kulutus olisikin tätä määrää pienempi.. Yövirtaa saadaan: ) joko siten, että Virta määräaikoina automaattisesti yhdistetään ja eroitetaan; 2) tai"kaksoistariffin perusteella normaalisen valaistustai voimatariffin yhteydessä, jolloin eri tariffien kytkentä määräaikoina niinikään tapahtuu automaattisesti. Mittarilaitteista veloitetaan vuokrana 8: - mk kk:ssa mikä peritään virtalaskujen yhteydessä.

52 48 Laitoksen arvonmuutokset. Vuoden 940 kuluessa on erilaitteiden arvossa tapahtunut seuraavat muutokset: Ennen olleet laitteet: Tontit.... Rakennukset..... Koneet.... Johtoverkko.... Katuvalaistuslaitteet.... Sähkömittarit.... Uudis- ja laa- Jennustyöt Pääom-arvo tammlk. p. 9'0 2,45,000: -,32,600: - 3,303,00: - 3,499,200: - 94,000: - 232,000: - Pääoma-arvo Poistot jouluk. 3 p. 9 2,45,000: -,32,666: -. 3,303,00: - 5,499,200: - 94,000: - 232,800: Jälkeen tulleet laitteet: Tontit.... Hallintorakennus.... Asemarakennukset.... Höyrykattilalaitos.... Turbogeneraattorit.... Muuttajat ja muut sähkökoneet..... Pääaseman ohjauslaitteet.... Ala-asemain ohjauslaitteet.... Akkumuaattorit.... Hiilenkuljetuslaitteet.... Erilaiset apukoneet.... Kaapeliverkko... :.... lmajohtoverkko... :.... Muuntajat... :.... Talojohdot Katuvalaistuslaitteet.... Sähkömittarit.... Kalusto.... 6,688,935: - 0,067,987: 05,986,40: 49 4,848,24: 05 2,332,885: 82 2,029,43: 88 4,977,46: 22,526,96: 30 55:79 820,806: - 47,43,952: 97 80,90: 78,864,863: 30,475,778: 03 6,59,064: 34 7,324,5: ,774: 65 73,73: 20 5,746,06: 90,5,72: 50 3,565,94: ,03: 75 2,544,504: 25 64,42: 5 795,868: ,50: 85 23,925: 377,25: 75,937,830: ,307: ,475: - 292,060: - 567,848: 35 77,677: - 55: 79 47,780: - 2,883,743: - 23,460: -,02,250: 20 96,890: ,703: 25,047,594: ,774: 65 6,475,00: - 9,864,502: 50 0,048,309: 94 0,47,03: 05,875,40: 82,737,37: 88 5,56,325: 37,349,239: ,026: - 48,096,5: 52,043,464: 53 3,307,7: 35,543,299: 98 6,409,229: 79 7,080,03: 87 Yhteensä mk 33,720,09: 09 5,20,80: 85 2,237,27: 04 36,684,603: 90

53 49 Meno- ja tulotase. Tulot: Virran myynnistä... 5,029,486: 0 Ylijäämää suoritetuista johtotöistä...; ,932: 0 myydyistä kaapelitarpeista ,744: 70 käyttötarpeista... 23,5: 50» akkumulaattoritarpeista : 30 näyttelyn myynnistä...;... 44,646: 60 76,736: 20 Vuokratuloja ,279:- Korvausta luontaiseduista ,007: - Kaasulaitoksen osuus mittariluv. ja rahasto ,432: 50 Korvaus katuvalaistuksen hoidosta ja pääomamenoista.:... 2,209,365: 30» satama,»»»... 4,088: 25 Saatu aikaisemmin poistetuista'laskuista : 3 Ylimääräisiä tuloja myydystä romusta ja poisto talletuksista ,647: mk 9,347,539: 59 Menot: Hallinto Kassa- ja tilivirasto.... Käyttö.... Jakelu.... Yhteiset sekalaismenot (sisältää koron ja kuoletuksen)..... Katu- ja satamavalaistuksen hoito ja kunnossapito..... Käyttövarat.... Netto ylijäämä.....,235,469: 65 4,,723: 35 48,625,247: 75 5,274,084: 80 24,899,565: ;375: ,97: 35 85,385,654: 59 33,96,885: mk 9,347,539: 59 Tila joulukuun 3 p:nä 940. Varat: Pääoma-arvo sivulla 2 olevan erittelyn mukaan.... Uutistyöt Kaupungin valtuuston myönt. etuantivaroilla ,72,299: 35 Keskeneräiset uutistyöt...,37,438: 30 Kaupungin kassa, nostamattomia määrärahoja... Tarveainevarastot...:... 0,224,872: 65 Polttoainevarastot ,532,870: 55 Kassa... ; ,684,603: 90 5,849,737: 65 9,43,263: 30 37,757,743: 20 28,975: 33 Saatavat: Veloitetut virtamaksut Suoritettuja töitä sekä ennakkom. eri hankkijoille... : ,750,806: 0 2,67,096: 35 5,97,902: 45 Pankeissa: Takuumaksuja 2,70,907: 05 mk 27,94,32: 88

54 50 Kaupungin kassa: Velat: Pääomavelka... 36,684,603: 90 Siirrettyjä määrärahoja: Rakennukset... Koneisto... Johtoverkko... Suojahuoneet...'... Katuvalaistuslaitteet... Mittarit ,000: - 8,379,997: 0 6,603,39: 55,70,000: - 2,28,457: 50 96,489: 5 mk 27,94,32: 88 Vuoden 940 toimintatulos. Laitoksen arvo tammik. p:nä Bruttotulot.... Menot.... Korko ja kuoletus... :.... Nettoylijäämä..... Kirjanpäätöksen mukaan 33,720,09: 09 9,347,539: 59 63,788,036: 20 2,597,68: 39 33,96,845: - Vastaava luku edellisenä vuonna 8,56,640: 09 0,863,584: 6 42,738,444: 5 9,820,659: 05 39,304,460: 96 Helsingissä, huhtikuulla 940. R. E. Brummer. Liite. Vuoden 940 kameraalsen tilinpäätöksen suplstelma. Tulot: Tulot rahasäännön mukaan...,'... 23,676,844:- Yli arvioitujen tulojen...,...:... 5,357,509: 45 Säästöä määrärahoista...:...,9,556: 76 Uudistöihin... 9,275,942: 90 Kertynyt poistetuista määristä : 3 Myydyistä öljysulkijoista ja jätepaperista sekä tuloja osotteiden painamisesta... 35,630: - Poistettu vanhentuneita käteistakuita... 72,07: mk 49,637,998: 35 Menot: Menot rahasäännön mukaan... 99,853,34: - Lisämäärärahoja ,45: 50 Menot ylittäneet arvion...:... 5,824,604: 75 Vajausta tuloarviossa...:... 9,894,959: 0 Konttokuranttikorko... '" ,308: 70 Nettovoitto ,96,885: mk 49,637,998: 35

55 5 Liite. Vlrraokehltys ja suurin kuormitus.. Mi/j k Wh., lo "30 'A,... -lo Q MW }HöyrYVOimQa-JcWh - o f( oukovoimoa- -u- - { Omaa voimaa- e9tln rraft o ng k ra ft troukovoimaa- fjörrkraft.ljärrkroft Suurin kuormitusmw-max.belostn;ng. o lo f: " , JKJ

56 52 Liite. Vir+alajial ueef. Rajaviivan ulkopuolella oleva alue vaihfovirtaa 3x220/27 v. Rojaviivan./iröpuo/ella ra/ovirtoa 2 /25 v. _ Voih-tov. ta/av. -alueefla. c:::j Va ihfo vi rrolle vai hdeffavo. llllllll Ta/avirtaa vaihfov. alueafla. Huoml VirtOlojiJto varmuuden VUOHJi aino +fedvj+el+ovo JChköloitokftZl+a. ffröm.r/j..rtfzm omrddrzno. Området utanför grönflinjrzn vöxe/.rtröm 3'220/27. lnnonför grönflinjen likffröm 2 x l25 v. alii VOxlll/tr. pd likftr. område. c:::j Overkopplof på vöxelrtröm. lllllllllj likftröm på vö.xeljtröm områck. Obf! FörJåkro eder om ffrömjyftemfzt gfznom -f"örf'rdgon /-jo alrzhtrici+e"jvfzrhe".