HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET.

Transkriptio

1 HELSNGN KAUPUNGN TEKNLLSET LATOKSET VUOSKERTOMUS JULKASSUT HELSNGN KAUPUNGN TEKNLLSTEN LATOSTEN HALLTUS. HELSNGSSÄ, 1917.

2 HELSNGSSÄ SANOMALEHT- JA KRJAPANO-OSAKEYHTÖN KRJAPANO 1917.

3 S SÄLLYSLUETTELO. Siv. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten Hallitus... V Vesijohtolaitos... 1 Kaasulaitos Sähkölaitos

4 Helsingin kaupungin Teknillisten laitosten julkaisema Kertomus vuodelta Antaessaan säädetyn kertomuksen hallituksen kuudennesta toimintavuodesta 1916 t;:lhtoo hallitus ensinnä ilmaista valittelunsa sen johdosta, että sen suuresti kunnioitettu puheenjohtaja, kamarineuvos, pääkonsuli Hj. Schildt erosi toimestaan vuoden päättyessä, oltuaan monet vuodet teknillisten laitosten etunehässä. Jo vuonna 1899, jolloin kaasulaitos juotui kaupungille, kutsuttiin pääkonsuli Schildt laitoksen hallituksen puheenjohtajaksi. Ja kun' v tehtiin päätös kaupungin sähkölaitoksen rakentamisesta, uskottiin pääkonsuli Schildtille puheenjohtajantoimi sekä tätä 'varten perustetussa rakennushallituksessa että sittemmin laitoksen valmistuttua v kaasu- ja sähkölaitoksen hallituksessa. Kun vihdoin vesijohtolaitoksen hallinto v siirtyi Rahatoimikamarilta silloin asetule kaikkien kolmen laitoksen yhteiselle Helsingin kaupungin teknillisten laitosten HaJ.litukselle, oli kuin itsestään selvää, että pääkonsuli Schildt valittiin tämän hallituksen puheenjohtajaksi. Näin ollen ovat teknilliset laitokset saaneet pitkän ajan nauttia pääkonsuli Schildtin./ valpasta ja taitavaa johtoa, jolloin hänen sekä liike-elämän monilla aloill~ että julkisissa toimissa saavuttamansa kokemukset ovat tulieet laitoksen hyväksi ja olennaisesti vaikuttaneet sen menestykselliseen kehitykseen. Kaunopuheisena todistuksena pääkonsuli Schildtin lämpimästä kiintymyksestä näihin laitoksiin on myös se 5,000 Smk:n lahja, jonka pääkonsuli hallituksen puheenjohtaja'toimesta erotessaan lahjoitti yhteisen kirjaston hankkimiseksi laitosten konttori henkilökunnalle: Vuoden 1916 päättyessä erosi myös sähkölaitoksen etevä ja sen kehitykseen nähden hyvin ansiokas toimitusjohtaja insinööri Bernh. Wuolle. Jo rakennuspäällikkönä johti insinööri Wuolle laitoksen rakennustöitä ja sittemmin laitoksen valmistumisesta asti hän on toiminut sen johtajana. Hänen tarmokkaalla ja taitavalla johdollaan on laitos kulkenut ripeää ja lupaavaa kehitystä kohti, josta kaupunki on suuressa kiitollisuudenvelassa insinööri Wuolteelle. Vuonna 1916 ovat hallituksen varsinaisina jäseninä olleet: pääkonsuli Hj. Schildt, hallituksen puheenjohtajana, filosofian maisteri A. E. Alfthan, h,allituksen varapuheenjohtajana, molemmat valtuuston valitsemina, sekä pankinjohtaja H. Hertzberg, rahatoimikamarin valitsemana, samalla, kuin insinöörit fredr. Rosberg ja Adolf Engström sekä oikeusneuvosmies W. f. Heimbiirger ovat toimineet varajäseninä. Kun pankinjohtaja

5 V Herzbergilä ei ole ollut tilaisuutta ottamaan osaa hallituksen kokouksiin, on varajäsen Heimbiirger ollut hänen viransijaisenaan, jotapaitsi rahatoimikamari valitsi filosofiantohtori H. M. J. Relanderin toiseksi varajäseneksi vuoden loppuun. Hallitus on vuoden kuluessa käsitellyt noin 240 asiaa. Kaupunginvaltuustole. on hallitus tehnyt m. m. seuraavat esitykset: tammikuun 26 p:nä luvan myöntämisestä sähkölaitokselle käyttää voittoylijäämä Smk 280,000: - kaupungin kassasta otetun lainan yhentämiseksi; helmikuun 4 p:nä assistentti- ja l:stä käyttöinsinööritointa koskevat; maaliskuun 31 p:nä ja toukqkuun 4 p:nä sähkövoiman hankinnasta sähkölaitokselta Osakeyhtiö Malmin sähkölaitokselle; maaliskuun 31 p:nä määrärahan myöntämisestä kaapeliojien betoonilla perustamiseksi Sörnäisten rantatiellä; huhtikuun 10 p:nä varojen osoittamisesta sähkölaitoksen lauhdutusvesijohdon uudestaan laittamista varten; sam. päiv. määrärahan myöntämisestä uuden 'höyrykattilan ja roottorin hankkimista varten sähkölaitokselle; kesäkuun 2 p:nä vakinaisten vir'kamiesten kiinnitt~misjärjestyksestä sähkölaitoksen palvelukseen; kesäkuun 21 p:nä korotetun kalliinajanlisäyksen myöntämisestä erinäisille laitosten toimihenkilöille ; syyskuun 20 p:nä kaasulaitoksen lisätuloista ja lisämenoista j. n. e.; syyskuun 27 p:nä erityisen selvittelyn antamisesta A. Ahlström O. Y:lle, koskeva Rökhus- ja Sjöforsen'ia; sam. päiv. tarpeellisen isämää.rärahan myöntämisest& sähkölaitokselle; lokakuun 18 p:nä varojen myöntämisestä kaasu laitoksen installatsioninsinööritoimen väliaikaista säilyttämistä varten;. lokakuun 25 p:nä määrärahan myöntämisestä kaskaadimuuttajan hankkimiseksi sähkölaitokselle; marraskuun 16 p:nä kaasun hinnan. korottamisesta; joulukuun 6 p:nä henkilökohtaisen palk~nlisäyksen myöntämisestä vesijohtolaitoksen assistentille ja laitoksen laboratorion esimiehelle. Muutoin teknillisten laitosten hallintoon nähden viitjltaan seuraaviin erikoisselvittelyihin. Helsingissä maaliskuulla Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus: K. Mel Ahlfors. \. 1. Savonius.

6 Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna Joulukuun l:nä 1916 oli neljä vuosikymmentä kulunut siitä päivästä jolloin vesijohtopumput Vanhassakaupungissa voitiin panna käyntiin säännöllistä' vedenpumppuamista varten kaupunkiin. Vesijohdon rakentamista alettiin jo marraskuun l:nä yksityisen yhtiön - Neptun Kontinentai vattenverks aktiebolag, Berliinissä - laskuml myönnetyn valtioluvannojalla, mutta yhtiö ei voinut toteuttaa aikomustaan, vaan tuli kaupunki, Kaupunginvaltuuston kesäkuun l:nä 1875 tekemän päätöksen mukaan, verrattain huokeasta ostohinnasta, 1,200,000 markasta,' täysin valmiin laitoksen omistajaksi. Täytyy pitää sangen onnellisena sattumana että kaupunki tuli vesijohdon omistajaksi, sillä kaupungin nopean kasvamisen vuoksi menneinä vuosina on sellaisia vaatimuksia tehty vesijohdolle joita valtionluvan sopimuksessa ei ole voitu aavistaa. Että vesijohdon kehitys etenkin viimeisellä vuosikymmenellä on ollut erinomainen, selviää ilman muuta esittämällä muutamia numeroita.. Vuonna 1906 oli pumppuaminel} siten 2,864,742 m. 3, mutta 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1916, 6,827,277m 3, eli kokonaista n. 140 Olo suurempi. Kulutus henkilöä kohti vuorokaud~ssa oli samana aikana noussut. 65 litrasta - melkein samasta määrästä joka kulutettiin 1890-luvun alussa, jolloin vesimittareita ruvettiin käyttämään litraan vuonna 1916, vastaten 60 Olo lisäystä. Pääoma-arvo on samalla ajalla noussut Smk:sta 4,652,131: 92 Smk:aan 7,256,572: -, ja menot hallinnosta, käytöstä ja kunnossapidosta Smk:sta 101,999: 86 Smk:aan 605,619: 90, samalla kuin tulot lisääntyivät Smk:sta 613,847: 88 vuonna 1906 Smk:aan 1,762,561: 22 vuonna Kehitys selviää lähemmin kertomuksen lopussa, sivv. 22 ja 23, löytyvistä uudisrakennuksia y. m. sekä vedenpumppuamista ja kulutusta vuosina koskevista tauluista. '. Elantosuhteiden kallistumisen ja rajoitetun työvoiman saannin takia on työmiehille jo lokakuusta saakka vuonna 1915 myönnetty' kalliinajanlisäyksiä, joiden suuruus oli riippuvainen heidän elätysvelvollisuudestaan. Vuonna 1916 korotettiin näitä lisäyksiä vielä, jotapaitsi myöskin tunti palkat määrättiin lokakuun 7:stä laskien 20 Olo niitä paikkoja suuremmiksi- jotka maksettiin elokuussa vuonna Riippumatta tästä yleisestä koroituksesta on yksityisten työmiesten palkkoja tasoittamalla korjattu, useimmissa tapauksissa ylöspäin. Vuoden lopussa nautt.ivat työmiehet sit.en tuntipalkkoja jotka keskimäärin olivat 25 Olo suuremmat kuin ennen sodan puhkeamista Ja tämän lisäksi maksettiin kalliinajanlisäystä' 20 markkaa kuussa naimattomalle ja 30 markkaa 'naineelle

7 2 työmiehelle; jokaisesta 15 vuofta nuoremmasta lapsesta maksettiin vielä 6 markkaa kuussa. Yhteensä nous.ivat namä palkanlisäykset vesijohtolaitoksen työmiehille keskimäärin n. 52 Ofo:iin palkoista elokuussa vuonna Kaupungin toimessa oleville virka- ja palvelusmiehille, joiden palkat palkanlisäyksineen ja sivutuloineen eivät nousseet yli 4,800 markan, myönsi Kaupunginvalhiusto jo lokakuun alusta vuonna kalliinajanlisäyksiä, vaihdellen 30 ja 5 Olo välillä palkasta, riippuen elätysvelvollisuuden suuruudesta. Marraskuun 21:nä 1916 päätti Kaupunginvaltuu,sto koroittaa nämä lisäykset, jotka sen mukaan vaihtelivat 70 ja_5 Olo välillä niiden virkailijain palkasta joiden vuosi palkka oli korkeintaan 8,400 markkaa, ja maksettiin - tämä lisäys lokakuunl:stä Nämät Kaupunginvaltuuston päätöksien mukaan virka- ja palvelusmiehille maksetut kalliinajanlisäykset eivät kuitenkaan löydy laitoksen tileissä, vaan on ne maksettu erityisestä määrärahasta. Ne nousivat vuonna.t916 Smk 11,268: 18. Veden kemiallinen puhdistaminen, joka rikkihappoisen savimaan puutteen takia täytyi keskeyttää joulukuun alussa v. 1915, voitiin taas tammikuun lopussa panna käyntiin,. jos kohtakin rajoitetussa määrässä. Siten puhdistettiin tammikuun 27:stä helmikuun 14:een puolet vesimäärästä saostamisella rikkihappoisella savi maalla, sillaikaa kuin taas toinen puoli käsiteltiin ylijäämällä tavalistakalkkia. Helmikuun 15:stä huhtikuun l:een pantiin veteen tavallisen kalkin asemesta vähäpätöinen määrä kloori kalkkia, ja viimeksimainitusta päivästä toukokuun :31:een saakka voitiin kloorikalkkia panna koko vesimäärään, jota paitsi' huhtikuun 5:stä alkaen koko vesimäärä puhdistettiin saostamisella rikkihappoisen savi maan avulla. Käsittely kloorilla keskeytettiin kesäkuun alussa. Heti ennen kloori kai kila. käsitellyn veden suodattamista, pantiin veteen joko natriumisulfiittia tahi natriumitiosulfaattia vähäpätöisen vapaan klooriylijäämän sitomiseksi, joka vielä löytyi vedessä ja joka oli välttämätön hyvän bakterioloogisen tehon saavuttamiseksi. Tämä teho oli erittäin tyydyttävä, vaikka panosmäärät olivat aivan mitättömät, vaihdellen 0.67 ja 1.0 mg välillä klooria litraa kohti. Kloorinsyötön vaikutus on bakterioloogisessa suhteessa yhdenvertainen paraimman hitaisen suodattamisen kanssa. Eri puhdistusjaksoina löytyvien bakteriapesäkkeiden luvut sekä joki- että johtovedessä ja saavutetut puhdistustehot selviävät allaolevasta yhdistelmästä: Vuonna 1916 Bakteriapesäkkeitä cm3:ssä Jokivettä Johtovettä :T 1:). Ui E :;<:: en '0 :;<:: ~ n> en 31 n> s:: ;;. n> s:: :T ' s:: ' s:: n> :>: ::1 0 ~..:>: ::1 ~. ~. ::1 S' ~. ::1 S' ;p 1-26 p. tammik.... 1,805 6, ,182 4, p. tammik.-14 p. helmik....,... 2,747 8, p. helmik.-l p. huhtik... 2,844 50, p. huhtik.... 5'9, ,000 48, p. huhtik.-31 p. toukok... 10,656 69, , p. kesäk.-vuoden loppuun... 5,017 60, ,

8 3 Yksityiskohtaiset tiedot puhdistamisesta selviävät kemistin jälempänä olevasta kertomuksesta sekä graafillisesta liitteestä n:o 2. Hallituksen maaliskuun lo:nä 1914 vahvistetun, laitosta kos,kevan ohjesäännön ja taksan nojalla vesijohtourakoitsijoiksi ottamat toiminimet ovat nyttemmin seuraavat: Aktiebolaget Rob. Huber Osakeyhtiö, Aktiebolaget Vesijohtoliike Osakeyhtiö, Kallion Konepaja Osakeyhtiö. fi~ska Hiss- & Värmelednings-Aktiebolaget, Johan Käcklund, Rauta- ja Metallitehdas O. S. P<:sonen, K. O. Tirkkonen, W. Ekdahl, Orahns fabriks Aktiebolag ja Juho Salmi.. Vantaan joen vesimäärä laitoksen turbiinien. käyttöä varten on ollut vieläkin runsaampi kuin lähinnä edellisinä vuosina. Kaupungin sähkölaitoksen sähköenergiaa on. sentakia kulutettu vähän suuremmassa määrässä ainoastaan. maalis-, heinä- ja elokuussa. Viime vuosina on tämä, ~ulutus ohut: Vuonna ,310 kwt. Vuonna ,960 kwt , ', , , ,603,,-. Tällöin on huomattava että laitoksen 300 hv turbiini sähkögeneraattorineen voitiin panna käyntiin helmikuussa 1911 ja että joen vesivoimaha käypä mylly oli käynnissä vielä vuonna 1914, mutta suljettiin vuoden 1915 alussa. Voiman tarve laitoksella' tulee vuosi vuodelta yhä suuremmaksi ja kasvaa noin samassa suhteessa kuin pumputut vesi määrät. Myöskin viime vuonna on joen jäätymisen aikana käyttö tullut jossain määrin häirityksi, ja kun syksyllä sattui kaksi jään lähtöä on joki kolme eri kertaa jäätynyt. Vedenkorkeus padon kynnyks~en verrattuna selviää allaolevasta taulusta: Vedenkorkeus Vantaan joessa. Kuukausi Keskim. m Korkein m MataUn m Tammikuu.... ± 0.00 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu... : Kesäku.u... ; Heinäkuu ± 0.00 Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu..., Joulukuu ± ~----~----~~----~ ~ Koko vuonnal

9 4 Jäänlähtö joessa tapahtui huhtikuun 20:nä m vedenkorkeudella padon kynnyksestä mitattuna. Aina vuodesta 1886 ovat jäänlähdöt tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 20:nä. Aikasin jäänlähtö, maaliskuun 29:nä oli vuonna 1890, myöhäisin toukokuun l:nä vuonna Veden kulutus. Vuonna 1915 on kulutettu... 6,382,613 m 3 Vuonna 1916 on kulutettu... 6,827,277 Lisäys vuonna 1916 tekee... { _444,6~.~ 0;0 Keskikulutus vuorakaudessa oli... 18,654 m 3 Suurin kulutus vuorokaudessll:, 29/4, oli ,370 Pienin kulutus vuorokaudessa, 24/6, oli... 11,434 K.un kirkonkirjoihin merkjtty väkiluku on kasvanut. 176,576 henkilöstä ,903:een , oli keskiväkiluku vuonna ,240. Keski, suurin ja pienin kulutus oli henkilöä kohti vuorokaudessa sentähden 104.1, ja 63.8 litraa. Suurin vuorokautinen vedenkulutus vaihteli eri tunteina seuraavasti prosenteis~a laskettuna: k:lo 12-1 a.p /0 klo 12-1 i.p % ' , Suurin kulutus tunnissa sattui klo. 3-4 i. p. ja oli 6.05 % koko vuorokauden kul utuksesta. Veden kulutus (= vedenpumppuaminen) jokaiselle vuoden päivälle näkyy graafillisesta liitteestä n:o 1; on kuitenkin huomattava että kulutus muutamana päivänä ei ollut täysin yhtäpitävä pumputun määrän kanssa. Kuukautinen kulutus löytyy esitettynä taulussa sivulla 10.. Mittarien mukaan kulutetut vesimäärät olivat:

10 Yksityiskulutus kaupunginosassa.._...'... 3,534,980 m 3 eli olo sekä muilla rautatien itäpuolella olevilla alueilla... 1,234, Rautatien länsipuolella olevilla alueilla , Satamapostien kautta on kulutettu ja paloposteista jaettu.. 277, Yksityiskulutus 5,480,431 m 3 eli Ofo Yleiskulutus. Kaupungin maksama kulutus..., ,080 Laitoksen oma kulutus..., ,056 Yhteensä mittarien mukaan 6,001,567 m S eli Olo Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutuksiin, Rakennuskonttorin vesitarpeisiin uusia katuja rakentaessa, putki verkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näy tässä..., ,710 Yhteensä 6,827,277 m 3 eli Vesimittarien näyttämä vesimäärä oli 'Siis: vuonna ,... 6,001,567 m 3 eli Olo koko pumputusta vesi määrästä.. Vastaavat luvut olivat 3 vuonna ,524,6~7 m eli Olo ,146, ,581, '....,. 3,930, ,543, Olo Seuraava taulu näyttää henkilökohtaisen keskikulutuksen vuorokaudessa y. m. eri vuosina:

11 6 v u 0 s i kpl. 3 < ' g <;3 Keskikulutus henkilöä kohti vuorokaudessa, litraa Yksityisiin Yleisiin Yhteensä tarpeisiin tarpeisiin :0;-;;<; o 0 ::r _. _:0; (1) < S' C :0; o c :3 :0;- 2' _ co C C ' o.::r (1) (1) ' ::l -~ _ 0' B. ~: ,173 1,286 1,452 1,670 1,743 1,936 2,071 2,120 2,106 1) 2,119 4,051 5,515 7,110 11,660 12,333 13,695 15,002 15,849 17,486 18, !l Menot ja tulot. Kertomuksen lopussa, sivv löytyvästä yhdistelmästälaitoksen menoista ja tuloista kirjanpäätöksen mukaan sekä vuodelle 1916 vahvistetun tulo- ja menosäännön mukaan myönnetyistä määrärahoista ja arvioituista tuloista selviää että menoja koskevat määrärahat ylipäänsä ovat olleet riittävät. Näyttävätpä muutamat erät melkoisiakin säästöjä. Niinpä on vedenpumppuamiskustannuksissa säästynyt Smk 71,123: 61 veden runsauden. takia joessa. Määrärahassa veden puhdistamista varten on säästynyt Smk' 35,616: 44 syystä että puhdistus vuoden alussa oli keskeytetty. Tulot veden myynnistä nousevat 12,125: 06 markalla ja voitto tehdyistä töistä kokonaista 81,969: 10 markalla yli. arvioitujen määrien. Tulo- ja menosäännön mukaan piti bruttoylijäämän olla Smk 932,197: -, mutta nousi itse asiassa Smk 1,156,941: 32, eli 224,744: 32 markalla yli arvioidun määrän. Laajennukset ja pääoma-arvon lisäykset Vuoden kuluessa on tehty seuraavat työt, joista ovat koituneet allamainitut kustannukset, nimittäin: a) Aikasemmilta vuosilta si~rtyneillä määrärahoilla: Vesijohto Brändön, nyttemmin Verkkosaarenkadulla : 81 S:n Busholmalla ja Santaholmalla ,780: 03 S:n Lastauttajakadulla... ;... 2,674: 46 4,986: 30 Siirto 4,986: 30 1) Tästä on 155 kpl. kaupungin omia taloja, vapaakaivoja y. m.

12 7 b) Vuoden menoarvion määrärahoilla: Siirto 4,986: 30 Työkalujen ja kalustojen ostoja,,,,,,,,,,, ', ',,,,,,, ',,.,,, ' 5,279: 78 Vesijohto L rantakadulla Esplanaadi- ja P. Makasiinikatujen välillä 5,582: 14 Tullimaksuja aikasempina vuosina tehdyistä putkijohdoista 1,978: 22 12,840: 14 Smk 17,826: 44 Poistot. Kaupunginvaltuuston joulukuun 1O:nä 1912 vahvistavan järjestelmän mukaan on tehty seuraavat poistot, nimittäin: Patonikennukset, tiilirakennukset ja paremmat asunnot kaupungin maalla, myyntiarvo 10 % alkuperäisestä arvosta, kuoletusaika 50 vuotta...,.. 1,082: - Kemistinasunto, myllärinra~ennus, hiilivaja ja er'ilaiset ulkohuonerakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 5 %, kuoletusaika 20 vuotta..,..,.,,. 990:- Tiiliset kone-, höyrykattila- ja myllyrakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 10 0/0, kuoletusaika 20 vuotta.,...,.,.,..,...,.,..., 3,078: - Pumput, turbiinit ja kaikenlaiset koneet, pikasuodatinrakennus, neliskulmaiset saostusaltaat ja sekoitusrakennukset sekä laboratoorirakennus, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 10 0/0, kuoletusai'ka 10 vuotta 78,858: - VmpyrHi.iset saostusaltaat,' erilaiset ulkohuonerakennukset, vajat, varastorakennukset, kellarit, savupiippu, purkauspaikka, pikasuodattimet, putkijohdot ja sillat, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 5 0/0, kuoletusaika 10 vuotta.,,.,...,, ',,,,,,,,,,,,.,..,,,,,,.,.,.,.,... 52,559:- Vesipostit, kastelupostit; vapaakaivot, hevosien juottoaltaat y. m., kuoletusaika 10 vuotta.,.,.,.,.. ','.,,,.,,,.,.,,,,,.,... '.,,.,,,,.,.,,,.,.. Vesisäiliö, myyntiarvo 10 %, kuoletusaika 50 vuotta.,......,...,. Putkiverkko, myyntiarvo 10 %, kuoletusaika 50 vuotta,,,,.,.,,,..,,,,,. Vesi mittarit, myyntiarvo 5 %, kuoletusaika 10 vuotta.,,,.,,,,,,,. '.,,,,, 4,178: - 2,009:- 30,430: ,434: - Työkalut ja kalustot, myyntiarvo.1 0 0/0, ~uoletusaika 10 vuotta... ' 11,129: 78 Vlimääräine,n kuoletus myydyistä vesi mittareista.,.,.,.,.,., 125: Smk 211,873: 44 Vesitohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo 31 p. joulukuuta 1915,,...,,,,,,,..,...,.. 7,450,619:- Laajennukset ja arvonlisäykset vuonna 1916,,.,,.,,.., ' 17,826: 44 7,468,445: 44 Poistot samana vuonna.,. '.. '.' '..,,,,,,,,,.,.,,,,,. '..,,,,.,.,,.,. 211,873: 44 Pääoma-arvo 31 p. joulukuuta 1916,....,.,.. Smk 7,256,572:- jaettuna seuraavasti:

13 Vanhassakaupungissa : Vanhankaupungin putouksesta sekä maa-alue.... Vanhempi patorakennus kivestä sekä vesiränni.... Uusi vesiränni.... Vanhempi pumppuhuone tiilestä kpl. pumppuja ynnä turbiinit kpl. 300 hv, säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori Kone- ja höyrykattilarakennus tiilestä Höyrypumppulaitos ynnä johdot, perustus ja 3 kpl. höyrykattiloita Savupiippu Asuinrakennus tiilestä.... Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista.... Erilaiset ulkohuonerakennukset Hiilivaja ristikkohirsistä ja laudoista... ~. Hiilen purkkauspaikka ja raide.... Amerikkalaisten pikasuodattimien rakennus sekä vesisäiliöt 8 94,100: - 23,426: - 35,786: - 33,262: - 6,253: - 24,797: - 58,412: - 20,580: - 1,663: - 37,047: - 2,615: - 233:- 1,556: - 350:- ja kaivot ,968: - 11 kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (232 m 2. sjodatuspinta-ala)...' ,419: - Neliskulmaiset saostusaltaat..., 44,825: ~ Ympyriäiset ,047:- Sekoitusrakennus ,983:- Kalkin sekoituskone... : 2,707: - mukaasugeneraattorit, moottorit ja sähkömoottoripumput...85,415:- Kaksi sähkönmuuntajaa... :... :... : ,460:- Putkijohqot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat 4,900: - Antrasiittivaja ja laivalaituri..., ,981: - Kaksi kalkin ja kemikaalien varastorakennusta ,793:- Öljykellari : - P~ja tiilestä ,690: - KemistiQasunto puusta... 9,814:- Koneenhoitajain asunto puusta ,715: - Laboratoorirakennus puusta ,822: - Pesu- ja kylpyrakennus tiilestä, ,067: - Myllyrakennus tiilestä ,884: - Myllynkoneisto ja sisustus ,483: -.Myllärinrakennus puusta ,353: - 1,054,280:- Vesisäiliö Eläintarhassa ,353: - Vartija-asunto hirsistä ,430: - 396,783: - Vesijohfofyöpaja tiilestä korttelissa n:o ,283: - Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista ,968: - 33,251: =~====--~~~ Siirto 1,484,314:-

14 Siirto Vesipostit satamissa... 8,465: - Vapaakaivot....'..., ,447:- Hevosten juottoaltaat.... '.'... ~... ' ,200: - Putkiverkko...'.... Vesimittarit... : ,353: - 9 1,484,314: - 19,112: -- 5,550,480: -- Köneet ja työkalut...,... ~ ,313: ,666: - =~==--=~~- Smk 7,256,572:- Viime vuonna laskettujen vesijohtoputkien pituus ja läpimitta sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät selviävät seuraavasta taulusta: m Vesijohto L. rantakadulla.... S:n Lastauttajakadulla.... S:n Verkkosaarenkadulla... c S:n Brändön' kadulla... :.'...,...;.'....;...;...;....;.'.+-_1O;...-f-_-i-_-+ Yhteensä 25 Poiskaivettuja tahi hylättyjä 0, _ _._._ _.;......;..+-_-+-_ LisäyS! 25 Vllämainittujen laajennuksien jälkeen ovat putkiverkon pituus ja palopostien sekä sulkuventtiilien luvut seuraavat: '0 00..,. V'J ~ t-.:l ~ -< ' g 0 en - -t-.:l - 0 g 0'... =. t-.:l 0 -.j Ol t-.:l -.j t-.:l ('1) '0 =: :>; c ;;l ' ('1) 0 V ('1) a a a a a a a a a :::l ~ 0;; ;g, ';i;' ~ m m m m m m m m m m kpl. kpl p.jouluk ,122 5,153 4,296 4,901 13,892 17,171 30,718 27,171 17, , ,036 lisäys v p. jouluk ,122!5,153!4,2961 4, , ,196130,718!27,419!1 7,226!123, ,039 Putki verkon keskiläpimitta on 270 mm ja tilavuus 7,079 m S Vesisäiliö Eläintarhassa sisältää 10,000 m 3 ja on korkeimman vedenpinnan korkeus m yli kaupungin nollapisteen. 2

15 848,10 Laitoksen hallintoa, käyttöä ja ylläpitoa koskevat menot ja tulot sekä muutamat tilastolliset tiedot selviävät seuraavista yhdistelmistä: Menot hallinnosta, käytöstä ja ylläpidosta. A. Hallinto. Osa hallituksen menosäännöstä...'.... 4,620: 68 Palkkoja ja palkkioita...,'...,.. ::...,.,,...,_., ,090: - Konttoriapulaiset :,,.... Piirustaja-apulaiset.,..., Konttorihuoneiston vuokra, lämpö, valo ja siistintä.,...,.,...,..,.... Kulungit, kaava paperit ja painatuskustannukset.....,...,. 2,970: 66,;. aikakauslehdet ja uudishankinnat kirjastoon : 19 7,326: - 1,750: - 7,768: 02 /1 muut kustannukset...,...,.., ,635: 95 7,868: 81 Smk 69,423: 51. B. Käyttö. 1) Laboratoori. Kahden kemistin palkat,,...,.,,.,,...,.,,.,., ,080:- Vahtimestarin. palkka, bensiiniä, kemikaaleja ja tarveaineita sekä muut menot 4,555: 78 Sm k 18,635: 78 Mitä laboratoorin toimintaan tulee viitataan johtajan erityiseen k~rtom\.lkseen. 2) Vedenpumppuaminen. Vuoden kuluessa kaupunkiin pumputtu vesimä,ärä nousee 6,827,277 m 3 :iin.. Seuraava taulu näyttää joka kuukaudessa pumputun vesimäärän sekä sen jaon eri pumppulajien kesken: - Turbiini- Höyry- Keskipakois- Pumppuaminen pumput pumppu pumpu,t ' vuorokaudessa Kuukausi ;;s:; ;;s:; ;;s:; Yhteensä ;;s:; ~ ~, ~ - «-«-«m 3 V> [Jl ' '1::l C ;:l m 3 ;:l C ;:l _ m 3 C ;:l m3 3 Co 3 C 3 (Ö. ;:tt:t - r' ~. ;:l -. _.,3 ~ ' :; ' ;:l. ' D> S S ~, ~ ~ ~..., ~ ~ Tammikuu... 1, , , ,634 17,472 19,685 12,527 Helmikuu , , , ,927 18,446 20,667 13,159 Maaliskuu... 1, , , ,171 18,328 20,233 12,970 ~ Huhtikuu... 1, , , ,577 19,153 23,370 13,494 Toukokuu , , , ,829 20,124 22,553 13,866 Kesäkuu.,... :... 1, , ; ,917 17,797 24,252 11,434 Heinäkuu , , , ,464 18,628 21,041 11,817 Elokuu...,.., , , , ,515 17,178 19,421 11,289 Syyskuu... 1, , , ,374 18,779 20,410 13,636 Lokakuu......,... ' 1, , , ,283 19,138 23,613 13,881 Marraskuu... 1, , ,767. '581,255 19,375 21,329 13,655 Joulukuu... 1, , ; ,331 19,430 21,854 14,368 ' Koko vuosi! 16,487!3,O4,1121 4!97911O,074!3,812,1861 6,827, ,654!24,252! 11,289 ~,

16 11 Vanhimmilla turbiinipumpuilla on siis pumputtu 3,014,112 m S, eli olo koko vesi määrästä, höyrypumpulla 979 m S ja keskipakoispumpuilla 3,812,186 m S, eli olo koko vesi määrästä Vuorokautinen pumppuaminen selviää graafillisesta liitteestä n:o. 1. Veden pumppuamiskustannukset ovat ollet seuraavat:, a) Turbiinipumput. Osa ylikoneenhoitajan palkasta... ' : - Koneenhoitajat ja. apulaiset... ~ ,483: 31 Muut käyttö~ ja hoitokustannukset ,268: 79 Pumppujen korjauks(;!t ja kunnossapito... : ,807: 20 Smk 10,059: 30 Koska turbiinipumpuilla on kaupunkiin pumputtu 3,014,112 m S vettä on tämä pumppuaminen maksanut penniä kuutiometritä. b) Höyrypumppll. Osa ylikoneenhoitajan palkasta K;oneenhoitaja ja apulaiset :- 687:50 Lämmittäjät ja apurien päivät yöt... 'J' '::'i~i~. höyry.kattiloita varten... : : 44 OJYja, ~rassla y. m Kattiloiden ja koneiden korjaukset ja kunnossapito : 54 Smk 2,081: 48 Höyrypumpulla on kaupunkiin pumputtu ainoastaan 979 m 3 vettä. c) /(eskipakojspuf!lpllt. Nämät pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä; sähkövirta saadaan osaksi vesivoimalla käyvästä generaattorista, osaksi imukaasumoottoreista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta.. Menot ovat olleet seuraavat: Osa ylikoneenhoitajan palkasta... :.... Koneenhoitajat ja apulaiset.... Lämmittäjät ja apurien päivät yöt... /.... Öljyjä, trassia ja muita aineita'... :...,.... Koneiden ja pumppujen. korjaukset- ja kunnossapito. '.... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku: 137,733 kiowattitunnista a 0.' ,773: 30 1,175: - 9,~20: :'01 1,064: 03 1,116:31 S:n s:n 9,870 kilowattitunnista a ,579: 20 15,352: 50 Siirto 28,612: 66

17 12 Siirto 28,612: 66 Tästä vähennetään suodatinhiekan pesu kustannuk~et.... 2,200:- S:n laitoksen valaistus...'.... 2,135: 58 S:n kemiallinen puhd.istus.... 1,508: 80 5,844: 38 Smk 22,768: 28 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: KauPlJngin sähkölaitoksesta, saatu virta... : ,603 kw. tuntia mukaasumoottörien kehittämä virta Vesivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta... ;... :...;...;....:.....:....;....:...;...;..~=;;;.:.:...;...: ;;_~:-.. 1,202,797 H Yhteensä 1,351,000 kw. tuntia ja on jokainen kilowattitunti. siis maksanut keskimäärin penniä. Sähkövirtaa 'on käytettx allamainitulla tavalla: Selkeytyneen veden suodattimiin pumppuamiseen ,000 kw, tuntia Veden kaupunkiin pumppuamiseen ,000 Suodatinhiekan pesuun ,000 Koko laitoksen valaistukseen...'.. 18,912 Kemialliseenpuhdistukseen , ~----~--~- Yhteensä 1, kw. tuntia Koska energiantarve suodatinhiekan pesuun, laitoksen valaistukseen ja veden kemialliseen puhdistukseen on laskettu osaksi 10 ja osaksi 16 pennin mukaan kwhjnnilta, nousevat menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista seuraaviin summiin:.pumppuaminen suodattimiin... 5,749: -. kaupunkiin..._._._._._.._._. 1-,7,,-0_19_:_2_8 Smk : 28 eli penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputusta vedestä, 3,812,186 kuutiometristä, ja penniin kuutiometriltä suodattimiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sill~ määrälle, 6,827,277 kuutiometrille, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin.. Koko veden pumppuami.sejle on keskikustannus penniä kuutil?metriltä, jos vuosikustannukset, Smk 34,909: 06, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesi määrälle. 3) Suodattaminen. Osa ylikoneenhoitajan palkasta.... Ylimääräinen koneenhoitaja.... Päiväpalkat hiekan seufomisesta ja suodattimiin kuljettamisesta y. m.... Suodatinhiekan pesun käyttökustannukset... :.... Suodattimien ja konehuoneen sisällä olevien putkijohtojen korjaukset ja kunnossapito..._._._._._ 500:- \ 1,875: - 7,303: 50 2,200: -.._._. 80_1_:..;.5_8 Smk 12,680: 08 eli ja'ettuna kaupunkiin pumputulle vesi määrälle, penniä kuutiometriltä.

18 13 4) Kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen. Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa ylikoneenhoitajan palkasta : -, Apuritöitä, kuljetuksia ja sekalaista... 28,550: 86 Aluminiumisulfaattia..., ,896: 80 - Kalsineerattua soodaa, 37.3 tonnia... : ,362: 99 Kalkkia, 2,101 hl... 4,313: 82. Kloorikalkkia, 4.9 tonnia... 6,063: 13 Natriumisulfiittia ja natriumitiosulfaattia, 5.9 tonnia... ' ,325: 08 Veden lämmitystä kemikaalien iuentamista varten :... 3,362: 08 Sähköenergiaa..._...'.. '....'... '. J 1,508: 80 A.taiden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito......;...;...;...;...;...;...;..,;...;;;.:.;;..;;...;;.;...;...;. 2,144: 76 Smk 307,028: 32 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, nousevat selkeyttämiskustannukset penniin m 3 :ltä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa. Vanhassakaupungissa olevien asuin- ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus...' ,649: 62 Kone- ja muiden rakennuksien kunnossapito ja korjaus : '37 Siltojen, raitioteiden, aitojen ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus : 90 Vedeilkorkeudenosottajien ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus.. 396: 23 Kustannukset tasotuksista ja istutuksista... ' : 23 S:n puhtaanapidosta ulkona ja sisällä...'... 3,041: 38 S:n asuinrakennusten polttoaineista... 7,380: 88 S:n kone- ja muiden rakennuksien polttoaineista ja lämmityksestä ,072: 73 S:n sähkövalaistuksesta ja lampuista... : : 19 S:n sähkövirrasta... ~ ,135: 58 S:n yövartijasta... : ,942: 35 Sekalaiset kulut : 45 Kulungit ja painatuskustannukset...;...;...;....;...;..;'..;...;.....;.44.;;.6;.;.:..;.6..;.0 Smk 23,445: 51 tehden pennin menon jokaiselta pumputulta kuutiometriltä vettä. Menot käytöstä nousevat 396,698: 75 markkaan, eli penniin jokaiselta pumputulta kuutiometritä vettä. c.. jakelu. Konttoriapulaiset... 7,075: - Vesimittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen ,553: 50 Mittarieri vaihto, korjaaminen ja oikaisu... 15,866: 31 Mittarien vaihto sopivamman kokqisiin ,073: 18 Kulungit ja painatuskustannukset... :... 1,704: 10 ''''';''';'''';'''';''';''';''';''';'''''---'';;':'';''';''';;';'';;''';' Smk 37,272: 09

19 14 Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa vähentynyt 65:lä ja oli. niitä vuoden lopussa 2,822 kpl. Tuloaukon läpimitat selviävät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta 13, Lukumäärä mm 7 kpl. Vuoden kuluessa on työpajassa korjattu ja oikaistu yhteensä 2,257 mittaria, eli 80 Olo kaikista käytännössä olevista. Vaihdettujen ja. poistettujen mittarien lukumäärä oli 2,175. Syyt ovat olleet seuraavat: Vaihdettu vuosittaisen säännöllisen vaihdon takia Vaihdettu isompiin tahi pienempiin mittareihin virallista koetta varten.... epävarman käynnin takia.... pysähtymisen takia.... taaksemenon takia.... vian takia osoittimessa' tahi taulussa vuotamisen takia... :.... jää~ymisen..... lakkautuneen käytön takia.. ' ~ ~~ Yhteensä Asetetuista mittareista ovat 363 kpl. olleet levymittareita ja näistä on 24 vaihdettu, syystä että niitä on pidetty epävarmoina ja 39 kpl. pysähtymisen takia; viimeksimainitut kaksi lukua vastaavat 6.6 ja 10.7 olo koko 'uvusta asetettuja mittareita. Uusia mittareita on asetettu 212 kpl., joista 101 kpl. ainoastaa kesäksi, Laitoksen varasto joulukuun 31:nä mittareita, jotka osaksi löytyvät asetettuina taloissa osaksi pidetään varalla, selviää seuraavasta yhdistelmästä, joka paitsi suuruutta myöskin näyttää vitlmisteen ja mittari en rakenteen:, -< ::r Tuloaukon läpimitta mm rd Valmiste ::l ' Rakenne ' ~ Meinecke ,065 nopeusmittari S:n levymittari Siemens & Halske s:n S:n s:n nopeusm i ttari Dreyer,' Rosenkrantz & Droop s:n, n. k. Einstrahlmesser Sekalaisia valmisteitä eri lajia ;>; ~ Yhteensäl , ,567/

20 15. D. Putkiverkko ja vesisäiliö.. 1 insinööri, samalla talojohtojen katsastusmies, palkka putki mestaria, palkat...,.... Säifiönvartija, palkkio...' Sulkujen ja palopostien hoito ja pakkaselta' suojeleminen sekä putkiverkon.5,400: - 7,008: :- huuhtelu... 7,096: 55 Putkiverkon, palopostien ja sulkujen korjaukset j~ kunnossapito ,195: 40 Satamapostien ynnä niihin kuuluvien johtojen ja letkujen korjaukset ja h()ito 13,461: 65 Säiliön ja vartija-åsunnon kunnossapito..,... 1,246: 44 Vesisäiliöalueen hoito ja puhtaanapito : 62 Vesisäiliön ja vartija-asunnon lämmitys....'... '. 392: 27 Menot katsastuksista ja sekalaiset kustannukset : - Kulungit ja painatuskustannukset..., : Smk 45,973: 23 Vuoden kuluessa on korjattu 8 vuotoa, kaikki liitosvuotoja. Jaettuna putkiverkon koko pituudelle, sattui yksi vuoto jokaisella 15.5 kilometrillä. Viime. vuonna on konttoriin jätetty tarkastettava~si ja hyväksyttäväksi 95 piirustusta yksityisjohtojen uudisrakennuksista tahi vanhempien muuttamisesta. E. Talojohto-osasto, ty(jpaja ja varasto. 1 insinööri,' samalla mittarityöpajan johtaja, palkka... : työnjohtaja, palkka paitsi asuntoa' ja lämpöä... ' putkimestaria :..., varastonhoitaja, palkka...'.... Konttori- ja varastoapulaiset...,... :.... Rakennuksien ja aitojen korjaus ja kunnossapito..... Tontin ja rakennuksien puhtaanapito... :.... Valaistus... '.... L~mmitys ja polttoaineet... :...,'. '.'.... Päivystys ja yövartija...,...'.. Maksuttomat korjaukset.... Sekalaiset menot...,... :... :... 5,100: - 3,175: - 6,508: 31 2,640:- 10,269: :92 1,504: :07 834:56 1,098: : : ;...;...;...=, Kulungit ja painatuskustannukset...,... 56~65 Smk 33,614: 61 Påitsi muita töitä on vuoden kuluessa tehty 42 liitosta putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liitoksen läpimitta mm Luku kpl. Talojohto-osaston taloudellinen tulos löytyy esitettynä kertomuksen lopussa.

21 16 F. Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitä.jän kunnalle ,034:- Palovakuutusmaksut... : ,190: 01 Maanvuokramaksut.:...,... 3,550: - Vahingonkorvausta työmiehille sattuneista ruumiinvammoista, tapaturmavakuutusmaksut sekä lääkärinmaksut : 10 Työmiesten kesäloma... :... ;... 2,035: 01 Puhelinmaksut...,... :....1,363: 50 Korkoa konttokuranttitililtä kaupungin rahastossa ,393: 75 Mittaukset ja tutkimukset...,... 1,336: 89 22,627: 26 Pohjavesitutkimukset.,...,... 11,490: 78 Maksamattomien ja epävarmojen saatavien vähentäminen... 10: 45 Smk 34,128: 49 Pohjavesitutkimuksia varten on maksettu Smk 11,490: 78. Tutkimuksien tarkoituksena viime vuonna on ollut selvittää hydroloogiset olosuhteet Vantaan joen varrella Lillforsin yläpuolella sekä vielä tutkimatta jääneessä osassa Vääräkallion ja Tikkurilan välistä vierukiviharjannetta. Näiden tutkimuksien tuloksena on ollut po11javesivirran löytäminen, joka noin 40 l!sek. antoisuudella juoksee harjusta Palojokeen, noin 32 km päässä Vanhastakaupungista. Sitä vastoin on pohjavesimäärä Lillforsin yläpuolella - kuten voitiin arvata - havaittu erittäin mitättömäksi. yeden kemialliset analyysitkin todistavat sen, sillä otetulla pohjavedellä on aina vaan merived.en ominaisuudet, riippuen virran pienestä nopeudesta hienojyvisissä ja huuhtelemattomissa maakerroksissa...' Jos yhdistellään ylläolevat todelliset menot 1) sekä myös kustannukset jaettuina jokaiselle kuutiometrille kaupunkiin pumputtua vettä, saadaan seuraava taulu: Vuoden 1916 menot. Penniä m 3 :ltä vettä A. Hallinto ,423: B. Käyttö: 1) laboratoori...,...,... '. 18,635: ) vedenpiimppuaminen...,.. ::... 34,909: ) suodattaminen ,680: ) kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen 307,028: ) muut menot Vanhassakaupungissa... 23,445: ,698: C. Jakelu'... _;...,... _. _... 37,272: D. Putkiverkko ja vesisäiliö... ~ _ 45,973: E. Talojohto-osasto, työpaja ja varasto...-_... _... _.. 33,614: f. Sekalatset menot.... _. _... _... _. _.'.. _ 34,128: ~ ~~ Yhteensä Smk 617,110: ) Siihen luettuna edelliseltä vuodelta siirretyt miärärahat.

22 1.7 Korko ja kuoletus. Menot korosta ja kuoletuksesta pääoma-arvolle Kaupunginvaltuuston joulukuun 1O:nä v tekemän. päätöksen mukaan laskettuina ovat seuraavat: 5 Olo korko Smklle 7,450,619: ,530: 95, eli p:iä kuut. m:ltä Kuoletus, siv ,873: 44, Smk 584,404: 39,. eli p:iä kuut. m:ltä on siis: Kustannus jokaiselta pumputulta kuutiometritä vettä Menot hallinnosta k~ytöstä y. m penniä S:n koro$ta ja kuoletuksesta pääoma-arvolle... '.' Yhteensä penniä Mutta koska yleistä ja yksityistä kulutusta on vei otettu ainoastaan 5,980,511 kuutiometristä, ovat samojen edellytysten mukaan kustannukset jokaiselta myydyltä kuutiometrl.ltä vettä penniä. Taloudellinen tulos. Talojohto-osasto: Maksettavaksi kirjoitetut tulot nousevat ,590: 13 Menot ovat olleet: Työkustannukset.:... 72,549: 86 Aineet ja muut kustannukset... :... : ,071: ,621: 03 Vuoden ylijäämä... : Smk 101,969; 10 Talojohto-osasto, työpaja: ja varasto erittelyn mukaan siv ,614: 61. Vähentyy arvioitu meno osasta työpajaa ja varastoa ,500: - 21,114: 61 Talojohto-osaston bruttoylijäämä.... :... '... ' ,854: 49 Smk 101,969: 10 Tulos vesijohtolaitoksen käytöstä k9konaisuudessaan, kun siirretyt määrärahat otetaan huomioon, selviää seuraavasta voitto- ja tappiotilistä: 3

23 18 Voitto- ja tappiotili. Tulot. Tulot yksityiskulutuksesta... 1,385,560: 67 satamaposteista jaetusta vedestä... / ,746: 62 kaupungin kulutuksesta ,817: 77 vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä... 4,786: 16 Vesimittarien vuokrat... :...' ,...,.... Maksut ilman mittareita toim.ivista paloposteista ja lisämaksut isommista mittareista...,...,...., Voitto tehdyistä talojohtotöistä...,..,...,.,..,.,...,.... Maanvuokra suojelusalueesta..., :'...,.,. :...'... Myydyistä vesimittareista...,.... Vuokrat myllärinasunnosta... :... ',.... Tulo aikasemmin poistetusta saatavasta...,...,.. 53: 18 Velan vähentäminen...,...,...,.,:,.. 64: 55 Kurssivoitot...'...,... '...,...,.... Vuodeltl;l 1915 siirretyt varat...,..,...,... '.. 11,653: 33 1,616,911: 22 42,114: :- 101,969: :- 125: - 300:- 117: 73 78:67 Vuodelle :55 114QO'78 --==--~:.!..' :'::'~'::'::::: Smk 1,774,052:- Menot. Hallinto, käyttö y. m., erittelyn, mukaan siv ; ,110: 68 Korko ja kuoletuksen aiheuttamat poistot pääoma-arvolle.. 584,404: 39 Vuoden netto voitto.,...,... :... ' 572,536: 93 Bruttoylijäämä.... :.. ','..,...,' ,., 1,156,941: 32 U56,941: 32 Smk 1,174,052:- Tulot kuutiometritä vettä. Yksityiskuluttajille myydystä vedestä... '.' penniä Kaupungin kuluttamasta vedestä...'... '.., Tulot jokaiselta inyydyltä kuutio metriltä ovat: vedestä..., penniä mittarinvuokrista..., tehdyistä talojohtotöistä muut tulot... ' Yhteensä penniä

24 '19 Tulot jokaiselta pumputulta kuutiometriltä ovat: vedestä penniä mittarinvuokrista ; tehdyistä talojohtotöistä muut tu.lot Yhteensä penniä Tulot vesimittareista, jaettuina kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareille, tekevät Smk 14: 93 kustakin mittarista vuodessa. Bilanssi Jl,p:ni joulukuuta Varat. Pääoma-arvo sivv. 8 ja 9 olevan erittelyn mukaan.... Ainevarasto...'...'.... Konttorin rahastossa Saatavat vesi maksuista... '... '.. 405,411: 59 talojohtotöjden ja myytyjen aineiden laskuista.. '.... ' 99,040: 28 Muut saatavat... :.... Maksettu haaksirikkoapu, joka saadaan takaisin...,... ' 7,256,572: -, 497,553: 89 17,459: ,451: 87 74,630: 25 1,378: 43 Kaupunginrahasto: konttokuranttitili11ä... '... '... '.. 99,499: 19 nostamattomia määrärahoja... ','... :...' 140,105: ,605: 02 Korko pat:kkitililtä...;,...:.,..:...,:' '..;,.' ---=.1~8:~ -Smk 8,591,668: 63 Velat. Kaupunginrahasto, myönnetyt lainavarat: nostetut.... :...'... 7,256,572:- nostamatto11}at...'..., ,105: 83 7,396,677: 83 Siirretyt määrärahat : 55 Velkoja ~ri henkilöille... : ,886: 93 Siirto 7;434,727: 31

25 20 \ Siirto 7,434,727: 31 5 Olo korko pääoma-arvolle tammikuun l:nä 1916, Smk:lle 7,450,619: -... : ,530: 95 Pääoma-arvon järjestelmänmukainen kuoletus ,748: 44 Ylimääräinen kuoletus myytyjen vesimiftarien takia : , 584,404: 39 Nettovoitto,...,...,..,..,...,., ,536: 93 Bruttoylijäämä... ~.. ~...,... 1,156,941: 32 1,156,941: 32 fmk 8,591,668: 63 Bruttoylijäämä, Smk 1,156,941: 32, tekee olo pääoma-arvosta vuoden alussa ja nettovoitto, Smk 572,536: 93, 7.68 olo samasta pääomasta. Helsinki helmikuun 8:na Albiti Skog.

26 21 Otteita Vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. M eno t Pum- Uudisraputtkennuksia Pääomaarvo Hallinto, Kuoletus ja 5 0/0 vesi- vuoden h käyttö ja korko pääoma- määrä kuluessa Vuosi kunnossapito 1) arvolle Yhteensä m~noja m3 Smk Smk Smk p:niä p:niä p:niä Smk Smk m3:ltä m3:ltä m3:ltä ,501,509 5,880,008: ,542: ,246: ,941: ;188: ,012,198 6,257,550: ,215: ,849: ,255: Z88,105: ,475,615 6,406,388: - 860,999: ,361: ,131: ,492: ,784,820 7,111,575: ,214: ,290: ,110: ,401: ,382,613 7,583,558: - 109,922: ,635: ,739: ,027,374: ,827,277 7,457,619: - 17,826: ,619: ,404: ,190,024: , T u 0 t,. Veden Muut Yhteensä Nettovoitto V u 0 s i myynti tulot tuloja, Smk pääoma- arvosta p:niä Smk p:niä p:niä Smk m3:ltä m 3 :ltä m3:ltä Smk 0/ : ,011: ,885: ,017,897: ,708: ,064,..5l6: ,228: ,167,744: ,639: ,213,447: ,700: ,307,147: ,654: ,342,433: ,597: ,433,030: ,629: ,525,267: ,317: ,608,585: ,210: ,616,911: ,650: ,762,561: ,536: ) Edelliseltä vuodelta siirretyt määrärahat eivät ole tähän laskettuna.

27 22 Taulu uudisrakennuksista, poistoista ja pääoma-arvosta. v u 0 s i : : '..., : ~0..._ : ' : : ' ,.,... : ,..., ' ,..., , : '~...' Vuoden' uudisrakennukset Mk _ p. 26, , , , , , , , ,[ , , , , ,(? , , , , , , , , , , , , , , i3, , , , , ) 429, , , , , , Vuoden poistot Mk 1,000 6,600 11,562 42,972 ~ 28,180 19,900 5,400 20,180 32, , , , , , , , , , ,873 '44 Pääoma-arvo 31(12 Mk, p. 1,095, ,122, ,123, ,131, ,187, ,203, ,285, ,325, ,396, ,443, ,537, ,652, , ,357, ,531, ,673, ,688, ,804, ,969, ,026, ,114, ,225, ,401, ,433, ,628, ,811, ,941, ,044, ,193, ,275, ,652, ,544, ,165, ,507, ) 6,257, ,406,388 7,111, ,545,258 7,450,619 7,256,572 1) Vesijohdon kalustot sisältyvät pääoma-arvoon vuodesta 1,911 alkaen.

28 23 Vedenpumppuamtnen ja kulutus. v u 0 s' i Kokonais pumppuaminen vuodessa m 3 :>;:>; ~ g. :r: Vuoro- \ c..:t'd kaudessa (l < ~ m3. ~.., 5 ~ -9 Muist ,_ ', '., _.. _ ,,' , ,.,...,..,...,..., ,..., , '.' o, 0 0.0' ' ' ' ,......, ',., '.., ,... '..., ', ',, ' ,..., ' _ _ , 0 ',., ', 0, 0.0, ' 0.0 ' 1915,<: 0 olo 0 0' ' ',, 0 0 ' 138, , , , , , , , , , ,470 1,241,876 1,434,534 1,399,410 1,469,808 1,326,719 1,604,716 1,364,537 1,478,567 1,440,142 1,648,725 1,695,014 1,892,606 2,012,904 2,111,623 ~,996,1l2 2,236,071 2,408,029' 2,595,017 2,864,742 3,157,253 3,662,230 3,883,401 4,255,940 4,501,509 5,012,198 5,475,615 5,784,820-6,382,613 6,827, , , , , , , , , , , , , , }. Kylmät talvet ja vuotavat hanat ' '}, Vesimittareita ' ruvetaan käyttämään' 4, Kylmä talvi 3, Mittarit kaikkialla 4, , , , , , , , Kylmä ja, kostea kesä 6, , , , , , , , , '13, , , , ,

29 Vertaileva yhdistelmä Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen menoista ja tuloista kirjanpäätöksen mukaan sekä määrärahoista ja arvioituista tuloista vuoden 1916 meno- ja tulosäännön mukaan. Menot. A. Hallinto. Laitoksen osuus hallituksen menosäännössä toirrieenpaneva johtaja... ',, apulaisjohtaja... '... '.. ','.. '.. kamreeri,...,...,'.... kirjan pitäjä...,. rahastonhoitajatar.... Konttoriapulaiset... '... '.... Piirustaja-apulaiset.... Konttorihuoneiston vuokra sekä siistiminen ja valaistus.... Kulungit, painatuskustan~ukset ja ostot kirjastoon.... Määräraha menosäännössä 4,633: - 16,900: - 9,200: -.:... 6,600: - 3,600: - 2,400: - 7,300: - 3,000: - 7,000: - 7,00Q; - Kustannukset kirjojen mukaan 4,620: 68 16,900: - 9,200: - 6,600: -. 3,600:- 2,400: - 7,326: - 1,750: - 7,000: - 7,000: - Määrärahaa ylitetty 26: - Määrärahaa säästetty 12:32 1,250: - B. Käyttö. kemisti.... kemistin apulainen.... ylikoneenhoitaja ensimäistä koneenhoitajaa toista koneenhoitajaa... ' koneenhoitajan apulaista...,.... Laboratoorin kustannukset... '.... Menot vedenpumppuamisesta.... suodatlamisesta.... kemiallisesta puhdistamisesta ja sel-,keyttämisestä.... Vanhankaupungin laitoksen korjaus ja kun- 8,800: -' 5,280: - 3,000: - 4,000: - 6,800: - 4,800: -- 5,000: - 85,000: - 7,000: ---: 8,800:- 5,280: - 3,175: - 4,466: 62 7,500: - 5,500: - 4,555: 78 13,876: 39 7,000: - 340,000: - 304,383: 56 nossapifo sekä puhtaanapito ,000: - 13,501: 12 S:n valaistus... '... 2,700: - 2,550: 77 S:n lämmitys... '... 12,000: - 9,453:' 61 Yövartija sekä sekalaiset kustannukset.. 3,000: - 3,000: - 175: -1) 466: 62 1 ) 700: -1) 700: -1) 444:22 71,123: 61 35,616: 44 6,498: :23 2,546: 39 Kulungit ja painatuskustannukset 500: - 446: 60-53: Siirto 575,513: - 459,886: 13 2,067: ,694: 49 1) Kaupunginvaltuuston 1/ tekemän päätöksen mukaan saa määrärahassa luetellut palkat ylittää kaikkiaan 3,033: 24 markalla.

30 25 C. jakela. Konttoriapulaiset... :.'.... Vesimittarien lukeminen sekä laskujen ja~' kelu ja saatavien periminen.... Mittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu...,.... Mittarien vl!,ihto sopi vamman kokoisiin.. Kulungit ja painatuskustannukset Määräraha menosäännössä Siirto, 575,513: - 8,200: - 11,500: - 14,000: -'- 5,000: - 1,500: - Kustannukset kirjojen mukaan 459,886: 13 7,075: - 11,553: 50 14,000: - 1,073: 18 1,704: 10 Määrärahaa ylitetty 2,067: 62 53: 50, Määrärahaa säästetty 117,694: 49 1,125: -.- : ~,,r.-....,.. 3,926: 82 D. Patkiverkko ja vesisäiliö. insinööri, samala talojohtojen katsastusmies... '...,.... putkimestari katujen putkivffkkoa varten apulaisput~imestarj' s:n s:n... ',... säiliönvartija sekä vapaa asunto ja puut PutkiverkOi, palopostien ja sulkuventtiilien korjaus ja kunnossapito sekä pakkaselta suojeleminen, satamapostien ynnä niihin kuuluvien letkujen korjaus ja hoito sekä vesisäiliöit ja. vartija-asunnon korjaus ja, kunnossa- ' pito...,... '.'... Vesisäiliön ja vartija-asunnon lämmitys,. Menot talojohtojen katsastuksista se~ä sekalaiset kustannukset.... Kulungit ja painatuskustannukset.,..,. 5,400: - 4,200: - 2,400: - 700:- 30,000: - 700:- 1,000: - 500:- 30,000: - 392:27 5,400: - 4,375: - 2,633: ~1 700:- 375:- 630:99 175:- 1 ) 233: 31 1 ) 130:99 307:73' 625:- E. Talojohto-osasto, työpaja j(l varasto. nsnööri, sarnalla mittarityöpajan johtaja...,., ,100: - 5,100:- fyönjohtaja sekä vapaa asunto ja puut 3,000: - - 3,175: - 175: -1) putki mestari yksityisiä töitä varten 3,700: - 3,875: - 175: -1), apulaisputkimestari s:n s:n....., 2,400: - 2,633: : 31 1 ) varastonhoitaja..._._._._._._._._._. 2:'..;..64..;..0..;..:..;;;2.:..;,6;..;4;..;0..;..: Siirto' 677,453: - 557,221: 79..3,,447: ,679: 04 1) Kaupungimialtuuston 1/ tekemän päätöksen mukaan saa määrärah:jsså. luetellut pal,kat ylittää kaikkiaan 3,033: 24 markalla. 4

31 Määräraha menosäännössä Kustannukset kirjojen mukaan Siirto 677,453.: - 557,221: 79 Konttori- ja varastoapulaiset.... O,7UO: - 10,269: 15 Työpajarakennusten korjaus sekä kunnossaja puhtaanapito.... Valaistus.... Lämmitys....'.... Päivystys, yövartija ja sekalaiset kuslan-.nukset.... Kulungit ja painatu.skustannukset 2,000:- 300:- 700: - 2,000: - 2,000: - 2,000:- 308:07 834: 56 1,850: :65 Määrärahaa ylitetty 3,<147: 83 8: :56 Määrärahaa säästetty 123,679: : :32 1,432: 35 F. Sekalaisia menoja. Veroja Helsingin pitäjän kunnalle.... Palovakuutusmaksuja.... Vantaanjoen varrella olevan suojelusalueel1' vuokra.... Broholman vuokra sekä korvaus ves;alueesta Maa-alueiden vuokra Kaupungin rahastoon S:n s:n Kaasulaitokselle.... Vahingonkorvausta työmiehille sattuneista ruumiinvammoista, lääkärin palkkiot 2,500: - 2,200: - 350: - 650:- 1,200: - 1,350: - sekä tapaturfllavakuutusmaksut.... 1,500:- Kustannuksia laitoksen työmiesten kesälo- masta ,000: - Puhelinmaksuja ,400: - o Korkoja konttokuranttitililtä. kaupunginrahastossa...,... Mittauksia ja tutkimuksia Vapaakaivojen asettaminen ,000: - 2,000: - 1,400: - 2,034: - 2,190: :- 650: - 1,200:- 1,350:...!- 724: 10 2,035: 01 1,363; 50 9,393:'75 1,336; 89 35:01 466:- 9:99 775:90 36:50 606: : 11 1,400:'- Arvaamattomat menot, suoritetut harkinnan jäl~en hallituksen käytettävinä olevilla varoilla. Konttorihuoneiston vuokra, siistiminen ja' valaistus' 768: 02 Hallinnon kulungit : 81 Menot suodattamisesta ~503: 50 Vövartija Vanhankaupungiil. laitosta varten: : 80 Vesimittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu... 1,866: 31 Putkiverkon y. m. korjaus ja kunnossapito;;...;...;...;...;....;....;.....;.,....;.,...;.1.:..,4:;.;6;..;:6...;.,:..;;;6..;;;6 Siirto 8,179: ,703: - 595,679:16 3,625: ,649: 31

32 'Z1 Määräraha Kustannukset. Määrä- Määrämenosään- kirjojen mu- rahaa rahaa nössä kaan ylitetty' säästetty Siirto 8,179: ,703:~ 595,679: 16 3,625: ,649: 31 T eh dasraken n usten korjaus ja kunnossapito : 19 Työkal~ien osto ,000: - 13,540: 29 15,000: - 13,540: : 71, O. Uudisrakennukset. Työkalujen osto...'...,-. 5,000: - 279: 78 4,720: 22 Vesijohto L. rantakadulla E. Esplanaadi ja P. Makasiinikatujen välillä... -5,600: - 5,582: 14 17~ 86 HaHituksen päättämiä putkijohtotöitä... 3,000:- 1,978: 22 1,021: 78 Lisämäärärahaa Kaupunginvaltuuston 28/ tekemän päätöksen mukaan. 750,303: -:- 617,059: 51} 3,625: ,868: 88 Palkankorotus johtajanapulaiselle... 1,150: - 1,150: - S:n kassanhoitajattarelle :- 240:- Menosäännössä puuttuvat kustannukset: 1,390: - 750,303: - 618,449: 59 3,625: ,868: 88 Aikasemmilta vuosilta löyty~ vien saatavien vähentä- : minen... 10:45 10:45 Yhteensä Smk 1,390: - 750,303: - 618,460: 04 3,635: ,868: 88 - Tulot. Arvioidut tulot ~ Tulot tulosäännörl kirjojen Vajaus YlJäämä mukaan mukaan Vedenmyynnistä, kaupung.in oma kulutus lukuunotettuna... 1,600,000: -.1,612,125: 06 12,125:'06 Vesimittarien vuokria... 43,000: -,42,114: :50 Korvausta vapaakaivojen kulutuksestay.m. 5,QOO:- 4,786: :84 Maksuja ilman mittareita toimivista.paloposteista :--;- 745:- 345:-, Maa-alueen vuokria..., :- 500:- Voitto taloissa tehdyistä johtotöistä... 20,000: - 101,969: 10 81,969: 10 Siirto 1,668,900: - 1,762,239: 82 1,099: 34 94,439: 16

33 28 Arvioidut tulot Tulot tulosäännön kirjojen Vajaus Ylijäämä mukaan mukaan Siirto 1,668,900: '- 1,762,239: 82 1,099: 34 94,439: 16 Ei lainavaroja uu~israkennuksia ja kaluston ostoja varten... 12,840: 14 12,840: 14 Tulosäännössä.puuttuvat tulot: 1,681,740: 14 1,775,079: 96 1,099: 34 94,439: 16' Tulot aikasemmin poistetuista saatavista 53: 18 53: 18 Ai.kasemmalta vuodelta löytyvän velan poistaminen... 64:55 64: 55 Myydyistä vesi mittareista. '... :.. 125:'- 125:- Kurssivoitot... _... 78:67 78:67 Yhteensä Smk 1,681,740: 14 1,775,401: 36 1,099: 34 94,760: 56 Supistelma kirjanpäätöksestä v Menot. Määrärahoja kaikkiaan menosäännön mukaan, ,303: - Lisä määrärahaa Kau pungi n valtuuston tekemän päätöksen mukaan '.... 1,390: - 751,693:-- Määrärahaa ylitetty'... :'...'.. :.... 3,625: 47 Vajaus tulosäännössä arvioiduissa tuloissa... 1,099: 34 4,724: 81 Menosäännössä puuttuvat menot :45 756,428: 26 Bruttoylijäämä... 1,156,941: 32 Smk 1,913,369: ,- -,--- - Tulot. Tuloja tu~osäännön inukaan... '.'.... Ei lainavaroja uudisra~ennuksia ja kalustojen ost?ja varten... '- Ylijäämä tulosäännössä arvioiduissa tuloissa.... Säästö menosäännö~sä arvioiduissa menoissa..... ~. '.'.. :.. Julosä,ännössä puuttuvat h!lot.... 1,668,900: - 12,840: 14 1,681,740: 14 94,439: ,868: ,308: ;.....;..;....;....;......;;3...;;;2..;;.;1:.;...4~0 Smk 1,913,369: 58

34 Kertomus veden puhdistamisesta Vanhankaupungin' pikasuodatinlaitoksessa ja vesijohtolaitoksen laboratoorin' toiminnasta vuonna Kirj. o. K. Bergman. Vedenpuhdistaminen. a) Saostaminen, selkeyttäminen, neutraliseeraaminen, steriloiminen kloorikaikilla ja kaikilla. Vuosi 1916 on sodan aiheq.ttamien olojen takia tadonnut runsaasti kaikenlaisia kokemuksia. Vuoden vaihteessa oli kaikki muu puhdistaminen paitsi. pikasuodattaminen keskeytet~y aluminiumisulfaatin puutteen takia. Joka päivä käytettiin kuitenkin suodattamistehon parantamiseksi pienempi määrä aluminiumisulfaattia ja soodaa saoksen aikaansaamiseksi suodatinhiekan päälle. Sattuneen suojan sään takia, jolloin kuten tavallisesti voitiin odottaa bakteriapitoisuuden nousevan jokivedessä, alotettiin taas tammikulln lopussa _. aikasemmin tekemän päätöksen mukaan - jokiveden pu-hdistaminen. Kun löytyvä määrä aluminiumisulfaattia kuitenkin olisi riittänyt ainqastaan lyhyemmän ajan koko vesimäärän puhdistamiseksi, oli valittava kahden menettelytavan välillä, joko puhdistaa noin puolet vesim~ärästä ja jättää toinen puoli käsittelemä~ä, tahi puhdistaa myöskin toinen puoli jollain muulla tarjolla olevalla tavalla. Jos jo aikaseen edellisenä syksynä tilattu kloorikalkki olisi ehtinyt saapua, olisi kysymys ollut varsin helppo ratkaista, nyt löytyi todellisesti ainoastaan yhtä ainetta riittävä määrä, jota -voitiin ajatella käyttää veden puhdistamiseksi bakterioloogisessa suhteessa, nimittäin kalkki. Puhdistamalla samalla kertaa n. puolet vedestä aluminiumisulfaatilla löytyi mahdollisuus käyttää Houston'in (johtajakemisti Metropolitan Water Board hallituksessa Lontoossa) kalkkimet6dia (excess of,ime) mainitussa tarkoituksessa. Alempana tullaan otsakkeetla Laboratoorin. toiminta lähemmin' selittämään tätä menettelytapaa, sen teoriaa ja sen sovelluttatnista meillä. Ennenkuin veden puhdistaminen voi tapahtua kahdella eri tavalla yhtaikaa, tärtyi otta selvä siitä kuinka suuri osaottamon kautta tulevasta vesi määrästä jakautui toiselle ja kuinka suuri osa toiselle aliasryhmälle, ryhmien ollen rinnakkaiskytkyssä. Kokeilun ja laskelmien avulla todettiin, että altaiden 1, kautta juoksi 57 % ja 1, 2, 3 kautta 43 Olo koko vesimäärästä. Tammikuun 26:na alotettiin puhdistaminen kakilla Houston'in mukaan altaissa 1, sekä aluminiumisulfaatilla altaissa 1, 2, 3. Helmikuun 14:nä $aapui laitokselle lähetys kloori kalkkia, josta syystä puhdistaminen kakilla vaihdettiin heti samana päivänä kloorikalkkikäsittelyyn. Tämän puhdistamis-

35 30 tavan pohjana ofivat ne laajat tutkimukset -jotka jo edellisenä syksynä oli tehty laitoksen laboratoorissa. Puhdistaminen aluminiumisulfaatilta jatkui entisel1ään altaissa 1, 2, 3. Molemmilta näillä menettelyiltä jatkettiin veden puhdistamista sittemmin huhtikuun 1:een saakka, jol1oin _ myöskin sitä vettä jota puhdistettiin aluminiumisulfaatilla ruvettiin käsittelemaän kloori kakilta. Kun jokivesi kuitenkin nousevan kevättulvan takia rupesi fysikaalisessa suhteessa _ huononemaan, puhdistettiin, kun riittäviä määriä alumihiumisulfaattia nyttemmin löytyi varastossa, huhtikuun 4:stä alkaen koko vesimäärä tavalliseen tapaan aluminiumisulfaatilla. Kloorikalkkikäsittely jatkui kesäkuun 1 :een. Tästä päivästä vuoden loppuun puhdistettiin jokivettä sitten tavalliseen tapaan, noudattamatla mitä suurinta säästäväisyyttä puhdistusaineisiin nähden, vaikka kesä ja syksy olivat tavattoman sateiset, siten vastustaen tätä säästäväisyyttä. Atlaolevasta -tauiusta selviävät ne vesimäärät joita yl1ämainittuina ajanjaksoina on puhdi~tettu laitoksella:. Olo Al ka puhdlstusta pa Altaita käynnissä kokonais- määrästä Vesimäärä kuut.m tammik. 1~26 Ainoast. suodattam. pikasuodatt. 1, 11-1, 2, 3 457, tammik { Kalkki 1, 202, helmik. 14 Aluminiumisulfaatti 1, 2, 3 152, helmik. 15- f Kloorikalkki 1, 515, maalisk. 31 l Aluminiumisulfaatti 1, 2, 3 392, huhtik. 1-4 huhtik. 5- toukok. 31 { Kloorikalkki 1, 24,<)00 0;35 Aluminiumisulf. ja kloori kalkki 1, 2, 3 32, , f 1 Aluminiumisulf. ja kloorikalkki.1, 1- \ 3 1,200, kesäk. 1- Aluminiumisulfaatti 1, -J 1 jouluk. 31 4,164, l 3 Yhteensäl 7,142, Saostusaltaita on viime vuonna tyhjennetty, puhdistettu ja täytetty kaikkiaan 26 eri kertaa jaettuna seuraavasti: helmikuussa 3 kertaa, maaliskuussa 2, huhtikuussa 3, toukokuussa' 2, kesäkuussa 3, heinäkuussa 3, ~okuussa 2, syyskuussa 1, lokakuussa 4, marraskuussa 1 ja joulukuussa 2 kertaa. Tällöin on laskettu hukkaan kåikkiaan 49,045 kuut.m, tehden % viime vuonnil käsitellystä vesimäärästä. Kuten edelläolevasta selviää on viime vuonna siis 457,820 kuut.m vettä jäänyt puhdistamatta, 202,490 kuut.m on puhdistettu kaikilla Houston'in mukaan, 540,550 kuut.m (7.~7 0/0) ainoastaan kloorikaikilla, 4,709,020 kuut.m ( /0) aluminiumisulfaatilla, sekä 1;232,430 kuut.m ( /0) puhdistettu sekä alu l11iniumisulfaatiha että kloorikakilla, joten kaikkiaan on käsitelty 7,142,310 kuut.m, tehden keskimäärin 19,515 kuut.m vuorokaudessa - (= si). Suurin määrä, 24,660 kuut.rrt (= _285.4 s), puhdistettiin

36 31, toukokuun 5:nä ja 'piellin, 12,050 ktiut.m (= 1395 sl), juhan-nuspäivänä~ Kokonaismäärä näyttää 347,420, kuutiometrin, eli 5.11 % lisäyksen edellisen vuoden tuotantoon verrattuna. Viime \Cuonna on puhdistusaineita kulutettu seuraavissa määrissä ja seuraavaa laatua. Ved,en puhdistamisessa kaikilla Houston'in mukaan kulutettiin 15,404 kiloa sammutettua kalkkia, jonka pit~isuus kalsiumioksiidia oli keskimäärin.58.6 %. Panos oli siis 76.1, grammaa sammutettua kalkkia, eli 44.6 grammaa CaO kuutiometriä kohti. Kloorikalkin kulutus helmikuun 14:stä toukokuun 31:een on noussut 5,177 kiloon; tällä steriloitu vesimäärä oli. 1,772,980 kimt.m. Keskipanos oli siis 2.9 grammaa kuut.m kohti, ja kun kloori kalkin pitoisuus vaikuttavaa klooria on ollut ke~kimäärin 35 0/0, on keskipanos vaikuttavaa klooria, se panos jolla tällöin on merkitys, ollut ainoastaan 1.0 gramma kuutiometriä kohti.., Antiklooriaineina, joita käytetään pienempienkin vaikuttavien klooriyhdistyksien jälkien poistamiseksi kloreeratusta vedestä, on käytetty natriumisulfiittia ja natriumitiosulfaattia. Edellisen aineen on Tentel~ff'in kemiallinen tehdas Pietari?sa lähettänyt iuoksen muodössa, jälkimäinen on Kymmene Aktiebolaget'in sekä valmistamaa että lähettämä. Sulfiittiliuosta, jonka pitoisuus S02:a on 7.5 %, on kulutettu 5,385 kiloa, tiotulfaattia, jonka pitoisuus S02:a teoreettisesti on 25.8 Olo, on käytetty 488 kiloa. Antiklooriainepanos on siis, S02:na ilmaistuna, noussut perin vähäpätöiseen määrään, 0.30 grammaan kuutiometriä kohti kloreerattua vettä. Aluminiumisulfaatin kulutus on ollut 440,980 kiloa 14 a 15 Olo tavaraa.,tästä määrästä On 1,52~ kiloa kulunut tammikuussa edellämainitussa suodattimien käsittelyssä;-' muu määrä on ku'lutettu puhdistettaessa 5,941,450 kuut.m jokivettä. Panos nousee keskimäärin 74.0 grammaan kuut.m kohti, jota on pidettävä oloillemme pienenä kun ottaa huomioon käytetyn sulfaatin alhaisen' aluminiumioksiidipitoisuuden, ja että talvella, jolloin pien'empi panos on mahdollinen: vettä puhdistettiin ainoastaan osaksi tahi ei ollenkaan ~luminiumisulfaatil1a. Puhdistusta aluminiumisulfaati11a on kuten aikasemminkin muutamina aikoina vuotta autettu pienemmällä soodapanokse1la. Tämä on tapahtunut seuraavina aikoina: huhtik. 8-kesäk. 14, kesäk , heinäk , elok 28 -syysk. 18; syysk. 28 ja 29 sekä lokak. 12-jouluk. 31. Tällöin on kulutettu 35,987 kiloa kalsineerattua soodaa, ja mainittuina aikoina on puhdistettu yhteensä 3,891,930 k4ut.m. Keskipanos on noussut 9.2 grammaan, ja laskettuna koko aluminiumisulfaati11a puhdistetulle vesimäärä.je, nousee panos 6.1 grammaan kuutiometriä kohti.. Tammikuussa kulutettiin 368 kiloa soodaa suodattimien käsittelyssä... Aluminiumisulfaatilla puhdistetussa vedessä löytyvän, vapaan hiilihapon tarpeenmukai~eksi neutraliseeraamiseksi sekä luonnollisen kokoumuksen saavuttamiseksi vedelle on kulutettu 100,134 kiloa sammutettua kalkkia. Panos nousee keskimäärin 16.9 gramm~ari kuutio~etriä kohti. Sammutetun kalkin pitoisuus kalsiumioksiidia on' vaihdellut 45 ja '60 Olo välillä.. b) Suodattaminen...',,'. Vesimäärä, joka viime vuonna on suodate ttu pikasuodattimilla nousee 7,093,265 kuut.m. Suodatusjaksojen luku' 'oli 2,014, joten jokainen suodatin yhdessä j~ksossa on suod.attanut,3,521 kuut.m, huuhteluvesi tähän luettuna, vastaten 29 tunnin 56 minuutin

37 32 työaikaa. MUutamina aikoina vuotta, kuten sinä jaksona jolloin ainoastaan puolet vesimäärästä puhdistettiin aluminiumisulfaatilla ja toinen puoli kloreerattiin, kestivät suodatusjaksot varsin kauvan, esim. viikkona helmik , jolloin ainoastaan 7 pesua toimitettiin suodatinlaitoksella, ja oli keskiarvo tällä ajalla 155 tuntia 4Q minuuttia. Ylipäänsä näkyy' aluminiumisulfaatilla käsitellyn veden kloreeraaminen tekevän tämän veden sopivammaksi suodattamiselle, havainto joka aikasemmin on tehty monella muulla' paikkakunnalla, jolla näiden molempien uusiaikasten puhdistustapojen yhdistys on tullut käytäntöön. Suodattimien pesuihin ja huuhteluihin on kulutettu 265;988 kuut.m, tästä määrästä on. 170,223 kuut.m ollut suodatettua vettä, jota on kulutettu pesuissa ja joka määrä, 2;014 pesulle jaettuna', antaa 84 kuutiometrin ke~kikulutuksen pesua kohti. Suodattimien huuhteluihin on mennyt 95,765 kuut.m selkeytynyttä vettä; huuhtelujen.ukumäärä on ollut.2,770.' Käsitellyn vesimäärän ja kaupunkiin pumputun' puhdasvesimäärän suhde on 1.046, jota voidaan pitää hyvin edullisena. Suodattimiin pumputun selkeytyneen veden läpinäkyväisyys on ollut keskimäärin 93 cm.'... Viime vuonna on olosuhteiden pakosta aiheutettujen puhdistustapojen vaihtelujen' takia pidetty erityistä huolta suodatinhiekan puhdistamisesta. Runsas kalsiumikarbonaatinkasaus suodattimiin, joka oli luonnollinen seuraus veden puhdistamisesta kakilla, näyt~ täytyi sen verran epäedulliseksi että se antoi aihetta eräänlaatuisen viattoman bakteriakasviston kehittymi!?een hiekassa. - Kuten tunnettua sisältävät kaikki suodattimet runsaan bakteriakasviston, joka osaksi vaikuttaa siihen veteen joka suodatetaan. - Sitten kun kaikki suodattimet oli käsitelty lämpimällä soodaliuoksella ja sen jälkeen aluminiumisulfaatti iuoksella, pesty ja huuhdeltu hyvin sekä täytetty uudella lisähiekalla, oliyatsuodattimet kesäkuussa taas tavallisessa kunnossa. Laitoksella käsitellyt vesi määrät jakautuvat seuraavall~ tavalla:' Kaupunkiin pumputtu r1)äärä suodatettua vettä...,. 6,827,277 m 3 = 95.59' olo Saostusaltaiden käytössä hukkaan mennyt määrä kemiallisesti käsiteltyä vettä,... : , ,04~ lo Suodattimien käyt- 1 suodatettua vettä pesuihin , lo töört tarvittu määrä J selkeytynyttä vettä huuhteluihin , Olo Käsiteltyä raakaa vettä yhteensä 7,142,310 m 3 = lo Laboratoorin toiminta. Laboratoorin päivittäiset havainnot joki- ja johtoveden läpinäkyväisyydestä,. väristä, permanganaatinkulutuksesta, suolapitoisuudesta ja alkaliniteetistä sekä kuutiosenttimetristä vettä 22 :ssa 48 tunnissa schelatiinilla kehittyneestä määrästä bakteriapesäkkeitä löytyvät yhdisteltyinä taulussa V siv Analyytisessä yleiskatsauksessa, taulussa 111 siv. 46 ja 47, löytyy osittain. samoja havaintoja, mutta vertailukseksi teknilliseen yleiskatsaukseen viikkokeskiarvoiksi yhdistettyinä laboratoorin i1moituksien mukaan. Allamainittu taulu sisältää keskiarvot vuodelle 1916 ja aikasemmille vuosille erinäisistä vantaan- ja johtoveden fysikaalisista. ja kemiallisista ominaisuuksista.

38 33 Lilpinilky- Permanganaa- Epäorganisien joniseeraa- Alka\initeetti Aluminiumi- ~ Väri~ste < V uos i väisyys tin kulutus vien suolojen ccm n/lo Hei sulfaauipanos s:: s:: mg P mg/ KMn0 pitoisuus 4 litraa kohti 1 g/m 3 en cm., mg/ ~ ~ Vantaan vesi ' ' Suode., > > ~. > >300 f ~ > ,... > :... > ' 2.56 ~ Vuosi 1910 on poikkeus muista taulussa löytyvistä aikasemmista vuosista sen takia että kesä on ollut erittäin sateinen, syksy samaten. Tämän johdosta on joen vesimäärä ollut runsas, mutta kun veden laatu on kokonaan riippuvainen sade- ja lämpöoloista, ovat epäsäännölliset ilmasuhteet vaikuttaneet sen fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin. Kun veden väriaste ja permanganaatinkulutus säännöllisinä kesinä yleisin piirtein aina ovat tasajatkuisesti vähentyneet toukokuusta elokuuhun (sillä pienemmät sateet kesällä 'eivät vaikuta ollenkaan veden laatuun), esiintyi sekä kesäkuussa että elokuussa korkea väri aste jokivedessä sen takia etteivät suomaat kosteana kesänä lakanneet syöttämästä jokeen' huumus- ja rautapitojsta vettä. Jokiveden keskiväriaste on sen vuoksi korkeampi kuin ennen, samaten permanganaatinkulutus, mutta, kuten luonnollista, on vesi sisältänyt vähemmän suoloja ja ollut enemmän miedonnettua kuin ennen; sitä vastoin on bakteriapitoisuus ollut säännöllinen. Suoteen keskiväriaste on myös entistä korkeampi, on kuitenkin otettava huomioon, että koko vesimäärää.ruvettiin puhdistamaan aluminiumisulfaatilla vasta huhtikuun 4:nä Huhtikuun-joulukuun aikana oli suoteen keskiväriaste n. 11, syystä että on pidetty oikeampana säästää puhdistusaineita kuin valmistaa täysin väritöntä suodetta. Suoteen ja joki veden kokoumus on kuten tähän asti määrätty kahdella tavalla, osaksi päivittäisillä yhemmillä yleiskatsaus-analyyseillä (Taulut 111 ja V), osaksi täydellisillä analyyseill~ kahdesti kuukaudessa (Taulu V).. 5

39 ~ 34 Näillä tavoilla saadut arvot ovat seuraavat: Alkalinitteeti Sidottua +: Vapaata KMn 04 Suoloja cern n/lo HC puolisidouua hiilirng/ rng/ itr.. CO 2 happoa rng/ C0 2 rng/1 V~ntaan J 25 täydell. anaj vesi 366 lyhemp Suode f 25 täydell. anal t 4,081 lyhemp., Vapaan hiilihapon pitoisuus suoteessa on keskimäärin (670 amtlyysista) ollut 5.4 mg/l, veden reaktio on ollut melkein neutraali; reaktion tarkka arvo on' PH = Vantaan veden reaktio, on ollut hieman hapan, PH' = ' Viime vuonna on vantaan veden keskikovuus ollut 1.65 astetta, johtoveden 2.57 astetta. Koska viime vuonna on tullut käytäntöön kaksi bakterioloogista vedenpuhdistamistapaa, joita täällä ei ennen ole harjoitettu, nimittäin Houston'in kalkkimetodi excess of lime ja hypokloriittimenettly, näyttää olevan syytä tässä lähemmin kosketella niitä. Parissa julkaisussa 1) on A C. Houston, johtajakemisti Metropolitan Water Board hallituksessa Lontoossa julkaissut menettelyn steriloida juomavettä kalk~iylijäämällä. Kalkkiahan on jo vanhastaan käytetty _ karkeimpitn desinfisioimistarkoituksiin. Houston'in mukaan riippuu kalkki panoksen suuruus veden väliaikaisesta kovuudesta, sen epäpuhtauden määrästä ja vaikutusajasta. Noin 2 osan ylijäämää kalsiumioksiidia 100,000 osassa vettä 5-24 tunnin vaikutusaikana pidetään riittävänä. Tuollaisen ylijäämän saav.uttami- 'seksi on tunnettava, ei ainoastaan veden väliaikainen kovuus, vaan myöskin määrä. vapaata hiilihappoa. Sitten kun kalkki - yllämainittuna aikana on saanut vaikuttaa veteen, on se neutraliseerattava, kun vesi muuten olisi nautittavaksi kelpaamatonta. Tämä voi Houston'in mukaan tapahtua joko hiilihapolla tahi aluminiumisulfaatilla tahi myös siten että joku määrä' toisella tavalla puhdistettua vettä - Houston mainitsi tällöin etu~ päässä kloreeraamista tahi ozoniseeraamista tahi ainoastaan pitemmän aikaista selkeyttämistä, storage.- sekoitetaan kaikilla käsiteltyyn veteen, jolloin vapaa hiilihappo, riippuen kaklla käsittelemättä jääneen veden kyvystä sitoa se, muuttuu kalsiumikarbonaatiksi. Siten vaatii esim. kakilla 'käsitelty Thames-vesi 25 % lisäyksen muulla tavalla puhdistettua Thames-vettä. so-britannian kaupungeista, jotka ovat ottaneet tämän veden- puhdistamismenettelyn käytäntöön, mainittakoon Aberdeen, 165,000 asuk., jossa vedenkulutus on n. 30,000 kuut.m vuorokaudessa; Ameriikassa on jo aikasemmin Columbuksessa New-Orleans'issa, Cincinnatissa, ja' Winnipegissä mainitussa tarkoituksessa käytetty kalkkiylijäämää. Houston pitää tätä huokeata menettelyä niiden vaikeuksien ratkaisuna jotka ovat esiintyneet huokean ja hyvän juomaveden hankinnassa Lontoolle Thames joesta , 1) Eighth Report on Researeh Work The softening, purifieation and sterilisation of water supplies, sekä Studies in Water Supply. Lontoo 1913.

40 35 Kuten tässä kertomuksessa joaikasemmin. on mainittu, ei kaupunkia varten tarvittavaa koko vesimäärää voitu puhdistaa aluminiumisulfaatilla, vaikka tammikuun klpussa sattui leuto ilma ja pidettiin tarpeellisena ryhtyä uudelleen puhdistamiseen. Jos kloorikaikkia silloin olisi ollut saatavissa olisi tuollainen puhdistaminen; jota kaikissa suhtei,ssa oli valmistettu, tullut käytäntöön. Kun ei asianlaita niin ollut, otettiin Houston'in menettely, joka oli ainoa sillä kertaa mahdollinen, käytäntöön tammikuun 26:na rinnakkain aluminiumisulfaatilla tapahtuvan puhdistamisen kanssa. Kalkkiylijäämä, noin 20 mgll CaO, jonka altaista 1, vir'taavan veden piti sisältämän, tulisi tällöin neutraliseeratuksi altaista 1, 2, 3. tulevassa, aluminiumisulfaatilla saostetussa vedessä löytyvän vapaan iiilihapon. vaikutuksesta., 570 litraa kohti kaikilla käsit eityä vettä tuli 430 litraa saostettua vettä. Kalkin sitomista varten piti saostetun veden pitoisuus vapaata hiilihappoa siis olla vähintäin 21 mg/.1 CO 2 Kun 'vesi sisälsi n. 30' mg CO 2 litraa kohti, oli tehtävän ratkaisu siis mahdollinen. Allaoleva taulu näyttää meille sekä joki veden että alkalisen ja happaman veden 0l1!inaisuudet, siinä määrin kuin ne ovat tärkeydestä puheena.olevalle kysymykselle, sekä sekaveden ja suoteen vastaavat ominaisuudet; taulusta näkyy vielä laskettu, tarkoitettu kokonaiskalkkipanos, joka teoreettisesti tarvittiin, jotta. veteen i1mes,.. tyisi 20 mg/l Ylijäämä.caO, sekä todellisuudessa.syötetty määrä CaO sammutetun' kalktn analyysin mukaan. Syötetty kalkkimäärä kiloa. CaO g/m 3 Vantaanvesi Kaikilla käsitelty vesi Alum.sufaatilla käsitelty vesi Sekavesi Suode Päivä Tammlk ,635 1, , , o.' o.' Tammik.3o.-helmik ,7133,348 74, ' Ö o.' Helmik ,5423,248 76, ' ' /1-12/... 13,890. 8, , Keskimäärin o.' '-,,-' '-,,-' '-,,-' 57 0/ Olo = Taulu on valaiseva esimerkki siitä millä tarkkuudella' verrattain epäedullisi.ssakin olosuhteissa voi saavuttaa mitä tarkoittaa, ja että analyyttisesti todettu tulos täydellisesti vahvistaa teoreettisesti odotetun ja lasketun tuloksen. Vaikeata on tällöin ollut syöttää veteen liukenematonta ja kokoumukseltaan vaihtelevaa' ainetta, sammutettua kalkkia: olosuhteissa jolloin veden paljoutta ei suuremmalla varmuudella voitu määrä,tä. Kokoriaistulos varmentuu kuitenkin hämmästyttävän hyvin, kun vertailee seka veden analyytisesti määrättyä kokoumusta teoreettisesti odotett.uun. Puhdistuksen tulos bakterioloogisessa suhteessa selviää' seuraavasta taulusta:

41 36 Pesäkkeiden luku em 3 :ssä Bad. eqli (3 sarjaa) ~ Aika Alumiein s Aluminiumisul- Kaikilla niumisul- Kaikilla Vantaan Vantaan faatilla puhdis- -faatilla puhdisvesi puhdis- vesi tettu vesi puhdis- tettu vesi teuu vesi tettu vesi Suode Sekavesi - Tammik. ' , , Tammik.30-hel : 40 - T - mik.5..,.. 4, ' , , Helmik , =-- Keskiarvo 4, ,~ Teho /0 ' / Q Kuten näkyy ei käsittely kaikilla sinä noin 8 tunnin aikana joka tällöin oli käytettävänä voi vetää vertoja aluminiumisulfaattilla tapahtuvale puhdistukselle; etenkin Bact. coliin nähden on teho huonompi, puhdistaminen aluminiumisitlfaatilla on muuhun katsomatta onnistunut varsin tyydyttävästi... Kalkin käyttäminen ja siitä johtuva suodatinhiekan väkevä alkaliseeraus antoi kuitenkin valitettavasti aihetta häiritsevään infektsioniin johtovedessä, valitettava etupäässä siitä syystä että se antoi yksityisille henkilöille, sanomalehdille' ja jopa kaupungin Terveyslautakunnallekin aihetta epäedulliseen arvosteluun, joka ilman syytä kohdistettiin laitoksella myöhemmin keväällä todella kieltämättömällä menestyksellä ja kerrassaan erinomaisilla tuloksilla käytettyä kloori kaikilla tapahtuvaa steriloimista vastaan. Sillä '1-jalla kun käsittelyä kaikilla jatkui, ilmestyi nimittäin veteen viaton bakteriakasvisto, johonka näyttäytyi kuuluvan yksi ainoa meille tuntematon laji,' erittäin hoikka, hyvin pitkä, lankamainen sauva, joka kasvoi erittäin hitaasti kaikilla medioilla, eikä ollenkaan korkeammassa lämmössä (37 ). Se muodosti shelatiinilla keilan ruskeita pesäkkeitä, jotka vasta neljännellä vu'orokaudella voitiin havaita, toisin sanoen vasta kolme vuorokautta sen jälkeen kun vesi jo oli kulutettu. 48 tunnissa C lämmössä eivät nämät pesäkkeet, ollenkaan päässeet kehittymään, Meidän aina vuodesta 1909 käytetty bakteriqlooginen käytön valvontamme perustuu kuitenkin eurooppalaisen, var.sinkin saksalaisen esikuyan mukaan pesäkkeiden laskemiseen 48 tunnin kehityksen jälkeen lämmössä; muutamissa maissa, esim. E.nglannissa, la~ketaan pesäkl<eet 72 tunnin jälkeen. Mitä pitempi aika kuluu kylvön ja laskemisen välillä, sitä suurempi määrä pesäkkeitä saadaan, väitetään, että 2 viikkoa a 1 kuukausi kuluu ennenkuin kaikki idut ovat kehittyneet. Tätä bakterioloogista menettelyä vaivaa siis valitettavasti mainittu puutteellisuus, ja mitä kauemmin tulosta odotetaan sitä pienemmäk5i tulee myös koko menettelyn käytännöllinen merkitys. Käytännöllisistä syistähän tahdotaan mielellään nähdä turokset niin pian kuin mahdollista, jotta niiden mukaan voitaisi ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Siihe.n pakoittaa myös sekin seikka ett'ei pesäkkeitä usein enää 3 ja 4 vuorokauden jälkeen

42 37 voida laskea, yksi tahi pari ikvifieraavaa pesäkkettä voi tällä ajalla siihen määrin sulattaa massan ett'ei pesäkkeitä voida eroittaa, näin on etenkin asian laita raakaveden viljelyk 'sien kanssa. 48 tunnissa on sitävastoin useimmissa tapauksissa mahdollista saada täysin sopivia levyjä sekä puhdasvedestä 'että raakavedestä. Jos nyt vain olisi kysymys määrätä kehittyneiden pesäkkeiden lukumäärä bakterianköyhässä puhdasvedessä, niin olisi yhdentekevää kuinka.pitkän ajan jälkeen tulos määrättäisiin, rn,utta vesijo,htolaitoksella on nyt ensi sijassa tärkeätä saada tieto saavutetusta bakterioloogisesta tehosta, s. t. s. suhteesta raaka- ja puhdasvedessä löytyvien bakterialukujen välillä. Tällöin vaaditaan etupäässä mahdollisimmån yhdenmukaiset viljelykset kaikista n.äytteistä, sekä aikaan 'että lämpömäärään nähden. Ei voi siis tulla kysymykseen laskea raakaveden pesäkkeet 48 tunnin kuluttla ja puhdasveden kaksi kertaa niin pitkän ajan jälkeen sekä siitä vetää johtopäätöksiä puhdistustehoon nähden. Saavutettu puhdistusteho on riippumaton bakterioiden todellisesta lukumäärästä, joka ei ole ratkaisevasta merkityksestä puhdistusmenettelyn tehon arvostelemisessa; siihen on kehitys selvästi pyrkinyt, sillä yleisiä raja-arvoja, jotka ovat mielivaltaiset jos kohtakin jostain merkityksestä, ruvetaan, kuten aikasemmin kemiallisia raja-arvoja, yhä enemmän ja enemmäri hylkäämään; joka eri tapaus on arvosteltava erikseen eikä yleisien mallien mukaan.. Puhdistuksellahan ei tarkoiteta muuta kuin, vähentää infektsioninvaara taudinsynnyttävista bakterioista pienimmilleen. ' Jos voimme vähentää raakaveden bakterien lukumäärän, esim. 99 o/o:la,' olemme oikeutetut otaksumaan, että myös samassa määrässä olemme vähentäneet infektsioninvaaran, ja tämä taas ei ole ehdottomasti suhteellinen bakterioiden koko lukumäärään, sen on kokemus kyllin osoittanut. Sen vuoksi ei suoteen bakteriapitoisuus itsessään ole ratkaisevasta merkityj<sesfä veden laadun arvostelemisessa. Vlläsanotun valaisemiseksi v~isi esiintuoda hyvin kuvaavia esimerkkejä. ' Ei ole mahdotonta, pikemmin todennäköistä, että vastaisuudessa keksitilän menettelyjä jotka erityisemmin ja nopeammin kuin ylläselostettu' antaa meille vastauksen. Voidaan jo' nyt, esim. agariviljelyksellä 37 lämmössä, 24 tunnin kuluttua saada' tieto niiden:'bakterioiden luk\lmäärästä jotka kehittyvät ruumiimme lämmössä; tähän kuuluu kyllä myös aivan viattomia, runsaasti vedessä löytyviä itiönkehittäjiä. Koko lukumäärä 48 tunnissa 37 lämmössä kehittyneistä pesäkkeistä nousee 1 a 2 Olo 22 Q lämmössä samassa ajassa' saadusta määrästä, voisi' myös ehkäistä erityisien viattomien lajien kihittymistä ja edistää muiden epäitävien muotojen kasvamista j. n. e. Bact. colin määräämisessä on meillä menettely joka verrattain helposti voi tulla. käytäntöön vesi näytteen terveydellisen laadun tutkimisessa. AiVosteltuna sen tuloksen mukaan minkä colin määrääminen on antanut sekä tehoon että absoluuttisiin arvoihin nähden, joille tässä tapauksessa on annettava suurempi merkitys kui.n pesäkkeiden laskemisessa, on suode, huolimatta yllämainitun. tuntemattoman bakterialajin ajoittaisesta esiintymisestä keväällä 1916, täyttänyt suurimmat vaatimukset terveydellisessä suhteessa, kuten alla näytetään. Että äskenmainittu bakteria ilmestyi kakilla tapahtuneen puhdistamisen aikana eikä käsittelyssä kloori ka kiila, selviää osaksi siitä että sen ensimäinen esiintyminen tapahtui helmikuussa, 'ennenkuin mitään kloorika!kkia edes olisi voinut tullakkaan käytäntöön, osaksi siitä että tuollaista on, kuten kirjallisuudesta käy selville, jo aikasemmin havaittu veden käsittelyssä kakilla!). J) Niin kirjoittaa S. Riedeal eräässä muuten edullisessa lausunnossa Houston'in menettelystä (Wasser und Abwasser 6, siv. 89). The Excess Lime Method tor Sterilising Drinking Wat1rs muun muassa seuraa vasti :

43 _ 138-5ittenkul1 suodattimet oli vapautettu kalsiumikarbonaatista käsittelemälla niitä muun muassa aluminiumisulfaattiliuoksella, päättyivät nämät häiriöt kokonaan; tämäkin seikka todistaa, että syy on haettava kalkin käyttämisessä. Toinen menettely, joka sovellutettiinlaitoksdla helmikuun 15:stä toukokuun loppuun, oli steriloiminen kloori kakilla. Helmikuun 15:stä huhtikuun 4:een korvasi se kalkkimenettelyn, ja viimemainitusta päivästä toukokuun loppuun käytettiin kloorikalkkia aluminiumisulfaatin ohella koko vesi määrän puhdistamiseksi.. Tämän puhdistamisen pohjana olivat ne tutkimukset jotka laboratoorin johtaja oli tehnyt syksyllä 1915 ja talvella 1916, jotka ovat julaistuna keväällä ). Mitä veden kemialliseen laatuun tässä puhdistuksessa tulee, voidaan väittää sen käytännöllisesti olevan saman kuin. kloreeraamattoman veden, sillä kloriidi-, kalsiumi- ja sulfaattipiloisuuden lisääntyminen, joka on seuraus_ puhdistamisesta, on niin vähäpätöinen että se suuruudeltaan on pienempi kuin jokivedenvastaavien aineksien luonnolli.set vaihtelevaisuudet. Tätä kloreeraamista ll ei nimittäin ol}el1kaan saa käsittää oikeana kloreeraamisena, vaan on se kuten puhdistaminen ozonilla hapetus, jolloin hypokloriitti pelkistyy kloriidiksi; kaikki kloori löytyykin vedessä kloriidina. Kun vaikuttavan kloorin panos keskimäärin on noussut 1 mgl1, on veden kloriidipitoisuuden lisääntyminen siten keskimäärin ollut ainoastaan 1 mg litraa kohti. Vaikutt::.tvan kloorin, pitoisuus vedessä, on käsittelyn aikana lukuisien analyysien mukaan ollut: 15 a 20 minuuttia syötön jälkeen, jolloin ensimäinen nopea pelkistyminen on tapahtunut, keskimäärin 0.27 mg/l, sekä käsittelyn lopussa, 4-8 tunnin kuluttua, 0.19 mg/l. Tämä viimeksimainittu vähäpätöinen jälki on kuitenkin ennen suodattamista sekin kvantitatiivisesti pelkistetty kloriidiksi syöttämällä natriumisulfiittia, joskus natriumitiosulfaattia, keskimäärin n mg/l Tämä dekloreeraaminen on toiminut erittäin tyydyttävästi; vaikuttavaa klooria ei koskaan ~ole voitu näyttäa dekloreeratussa vedessa; helmikuun 15:tä toukokuun 31:een tehtiin tässä suhteessa 2,586 tutkimusta, kaikki negatiivisella tuloksella vaikuttavaan kiooriin nähden. \ Muutama minuuttidekloreeraamisen jälkeen vedessä vielä löytyvät sulfiitinjälet on voitu määrätä, mutta ovat -ne erittäin vähäpätöiset, niin vähäpätöiset että ne ainoastaan erittäin tarkkojen vertailevien tutkimuksien kautta on voitu määrätä. Keskimäärin on 50 2 :n määrä noussut 3/tOO mg litraa kohti, ja tämäkin jälki hapettuu pian sulfaatiksi vedessä runsaasti löytyvän iuentuneen hapen vaikutuksesta. Ei maultaan eikä haji.tltaan eikä miltään muultakaan fysikaaliselta ominaisuudeltaan kloreerattu vesi eroa dekloreeraamisen jälkeen kloreeraamattomasta vedestä, bakterioloogisessa suhteessa on kuitenkin eroitus sitä huomattavampi. Kloori kakilla tapahtuneen puhdistamisen bakteriolöoginen puhdistusteho selviää allåolevista tauluist.a:. The fault in tliis respect of a mere softening with a minimum dose of ime is, that the action is only a partial removai of the organisms and that only some of.them are killed. t has long been known that when sedimented for so me days the mechanically carried down or inhibited ba'cteria rise again and develop in immense l1umbers in even the upper layers, hence the reason of the.excess ime method, which is found by D:r Houston to effect sterilisation, and not a mere tempoiary removal~. Kokemuksemme näyttää kuitenkin osoittavan, että Houston'inkiQ menettylyssä, ehkä kalkkiylijäämän poistamisessa tahi suodattamisessa, samanlainen bakteriankehitys voi tapahtua. 1) Finska kemistsamfundets Meddelanden XXV. Sivv , 36-58,

44 39 pesäkkeiden luku kuutiosenttimetrissä '0 c ::J' Puhdistusteho Co 00' 1.1.,1 V t V 2' Aika Van- Puhdistettu Puhdis- Selkeyty- ' 3 taan tettu alu- Kloree alumiininyt vesi Suode ::J 1 (!> umisulfaaminiumi- rattu ~ vesi (seka-. tilla ja klo-.~ sullaatilla vesi) reerattu '< -.1 V V helmikuun 15-. huhtikuun 1 2, li6 42 1, huhtikuun , , 32 11, huhtikuun 5- toukokuun 31 10, Yhdistelmä Bact. colin tutkimuksista helmik. 15-toukok. 31 Ku u i 0 sen tt i T e tr i ä Vantaan vesi... - Selkeytynyt vesi Saostetlu Kloreeraltu fnäylteid. luku l Positiivisia räylteid. luk\l Positii visia (Näylteid.luku l Positiivisia Saostettti ja {Näytteid. luku kloreeraltu Positiivisia fnäytteid.. luku Suode... l Positiivisia Yhteensä näytteitä, 40, 40, 33, 2, 17, 17 17, , Varsinldn sma aikana jolloin sekä saostamista että kloreeraamista käytettiin olivat tulokset erittäin edulliset, ilman suodattamista saavutettiin 99,97 olo teho. Niukan bakteriakasviston, joka löytyi tässä vedessä, Tlluodostivat sellaiset itiölliset muodot kuten subtilis, joiden 'vastustuskyky on jopa kiuhumisestakaan välittämättä. Suodattamattomassa vedessä ei kloreeraamisen aikana milloinkaan -:-.ei edes 5 eikä 6, eipä 8:kaan vuorokauden jälestä -- näyttäytynyt yllä mainittuja kelanruskeita pesäkkeitä, jotka kehittyivät vasta 4 vuorokauden kuluttua. Suoteessa voitiin niitä ajoittain näyttää, 'etenkin kun veden ämpömäärä nousi, äkkiä sattuneen lämmön takia toukokuun alussa. Suodatinhiekan käsittely toimitettiin sitten, kuten yllä mainittiin, toukokuussa ja kesäkuussa tarkoitetulla. tuloksella, suodesapropyytit katosivat. Bact. coliin nähden olivat kloreeraamisen tulokset

45 40 yhtä huomattavia - pelkkiä negatiivisia tuloksia saatiin kloreeratulle vedelle vielä 100 kuutiosentti metrissä. Koska ylempänä 011 jonkun verran kosketeltu kysymystä raja-arvoista, yhdisteltäköön tässä lyhyesti ne vaatimukset jolta ylipäänsä tehdään kulutusvedelle Bact. coliin nähden. Mielipiteet eivät tässä suhteessa näytä olevan aivan yksimieliset; ylipäänsä näytään arvelevan. että vettä (pohjavettä tahi puhdistettua pintavettä) on pidettävä täysin hyvänä jos colia ei voi näyttää edes 100 kuutiosenttimetrissä. Lontoon Water Board'issa vallitsee mielipide että puolet koko luvusta suodenäytteitä a 100 cm R täytyy antaa negatiivisiä. tulq,ksia coliin nähden, toiset englantilaiset terveysoppineet pitävät, että negatiivinen. tul.os 100 kuutiosenttimetristä on vaadittava syvemmistä maakerroksista saadulta pohjavedeltä, negatiivinen tulos 10 kuuti.osenttimetristä on sitä vastoin riittävä pintavesilaitoksilla. Tavallisella tavalla aluminiumisulfaatilla puhdistettu vetemme t~yttää ne vaatimukset c.oliin nähden joita ylipäänsä tehdään juomavedelle, ja englantilaisten mielipiteen mukaan täyttää kloreerattu vetemme ne vaatimukset jotka tehdään hyvälle pohjavedelle. Kysymyksestä on bakterioloogisen osast.on johtaja Helsingin kaupungin laborat.oorissa terveydellisiä tutkimuksia varten.hyväntahtoisesti ilm.oittanut, että niissä kahdesti viik.ossa tehdyissä joht.oveden tutkimuksissa Bact. typhiin nähden on näytteistä, j.otka käsittävät 250 a 300 litraa vettä, koko huhtikuun aikana ja pari kertaa toukokuussa saatu aivan hedelmättämiä viljelyksiä, kun on käytetty selektiivistä ja samalla runsastuttavaa menettelyä, joka sallii ainoastaan lavantauti- ja coliryhmän lajien sekä eräiden vesibakterioiden kehittymistä. Kun yhdistelee kaikki nämät tulokset, ei v.oi olla epäilystäkään siitä erin.omaisesta terveydellisestä tehost~ jonka veden steriloiminen kloorilla on aikaansaanut. Huomioon ottamalla kaikki yllämainitut tosiasiat, täytyy allekirjoittaneen liittyä niihin lukuisiin ulkomaalaisiin ammattimiehiin jotka pitävät juomaveden käsittelyä kloorilla yhtenä suurimpia edistyksiä joita vedenpuhdistatnistekniikka koskaan on tehnyt. Tämä menettely on alrekirjoittaneen melestä omiansa tarjoamaan pintavesilaitokselle mahdollisimman suuren varmuuden terveydellisessä suhteessa, etenkin muun puhdistamismenettelyn yhteydessä. Niistä monista tapauksista joiss,!- käsittely kloorilla on.ohut aivån selväksi ja täysin kietämättömäkc;i hyödyksi mainittakoon T.ampere, jossa ainoastaan kloreeraaminen ilman mitään muuta puhdistamista sai lavantautiepidemian talvella.. l' 1916 lakkaamaan, eikä tämä kaupunki ole ainoa esimerkki, sellaisia voidaan tuoda esiin monesta maasta. Kosk'ei nyt maailma milloinkaan voi tulla toimeen ilman pintavettä kulutustarkoituksiin ja vastedes vielä' vähemmän kuin tähän asti, niin i10itkaamme että voimme ottaa käytäntöön niin täysin vaarattoman, yksinkertaisen, erittäin huokean ja tehokkaan keinon kuiri kloreeraainisen. Sitten kun on opittu poistamaan ylijäämä vaikuttavaa. kiooria, ei löydy mitään rajaa vaikuttavan kloorin käyttämisessä sellaisessa määrässä että bakteriolooginen teho joka tapauksessa tulisi tyydyttäväksi. Ei siis tarvitse suinkaan turvautua niin vähäpätöiseen määrään,.1 mg/l, jota keväällä 1916 käytimme. Pietarissa esim. käytetään tarpeen mukaan 1-3 mg/l. Bakteriolooginen puhdistusteho viime vuonna selviää allaolevasta taulusta:,.\.

46 41.. Bakteriap.esäkk. luku 1 cms:ssä Puhdistusteho 0/ ,. Kuukausi Selkeyty- Saostaminen VantaanpyHä ja s'elkeyttä- Johto, Suodatta- Kokonais. vettä vettä; vettä. minen. minen teho Tammikuu... :.... 2,464 1,597 1, Helrriikuu..,.. :...,. :.., 1, Maaliskuu , Huhtikuu...,. _... 22, Toukokuu... 4, ' Kesäkuu.:... 5, Heinäkuu... '.. ' ) 96.55' Elokuu...,... 2, , , Syyskuu... 1, , Lokakuu... 9, Marraskuu... 11,867' Joulukuu......',. 3, Keskiarvo 5, Vuonna, )... 3, , , , , '... 4, , Taulu sisältää arvoja kaikille' kuukausille, riippumatta siitä Oliko vettä puhdistettu tahi millä tavalla. sitä on puhdistettu; tämä on selvinnyt tekstistä: Koko luvusta tarkastettuja suodenäytteitä, 2,911, on 373, eli /0, ollut kehittämättä pe~äkkeitä sekä 408, eli /0,. kehittänyt' yli 100 pesäkettä.. Hedelmättömiä näytteitä sattui kokonaista 262 huhti- ja toukokuussa, jolloin raakaveden bakter'iapitoisuus oli korkeimmillaan. Säännöllisissä oloissa ei näinä kuukausina ollenkaari olisi saatu hedelmättömiä näytteitä, mutta kloori kalkin käyttämisen takia on asianlaita mu.uttunut päinvastaiseksi. Tästä voidaan arvata kuinka suuren.muutoksen bakterioloogisessa suhteessa tämän steriloimisaineen vakituinen käyttäminen tulisi aikaansaamaan. Näytteis.tä jotka kehittivät yli 10.0.pesäkettä kuutiosenttimetriä kohti sattui 235 tammikuussa, jolloin kemiallinen puhdistaminen oli keskeytetty.. 1) Heinäkuule saadut numeret eivät ole puhdistustehon oikeita ilmaisuja. Lukuunottamatta päiviä , jolloin kahden kalan esiintyminen suodattimien luomi olevassa pumppukaivossa vaikutti, bakteriapitoisuuteen, saadaan keskiarvo selkeytyneelle vedelle 13 pesä.kkeeksi ja suoteelle 5. Altaiden 1,, v\emärien suut varustettiin mainitun infektsionin takia rautalankaverkosta tehdyllä siivilä.llä. - 2) Ajalle blmmilmu ~okakuu, 6

47 42. Bact. colin tutkimuksia on tehty säännöllisesti ker!a viikossa 773 vesinäytteelle. Tulokset löytyvät yhdisteltyinä taulussa 1 siv. 44. Ainoastaan ne luvut jotka löytyvät vaseml11alla puolella pilkutettua viivaa koskevat huhtikuun 4:nen jälkeen otettuja näytteitä selkeytyneestä tahi suodatetusta vedestä.. Joulukuussa julkaisi 1) laboratoorin johtaja nimellä: Den kemiska beskaffenheten av vaunet vid centrala vattenverk och grundvattentag i finland sarjan vesitutkimuksia, jolloin pantiin erityistä huomiota vesinäytteen reaktion syille. Vuoden kuluessa laboratoorissa kvantitatiivisesti analyseerattujen näytt'eiden lukumäärä selviää allaolevasta taulusta.. Täydellisiä vesianalyysejä (n. 23 eri määräystä): Vantaanvedelle... '... '.... Johtovedelle... :... '.'... '.... Pohjavedelle näytettä 25 3 Osittaisia tutkimuksia: Pohjavedelle... '.'... '.'... :..... Kloorikakille.... Natriumisulfiittiliuokselle... :.... Natriumitiosulfaatille :.. Savelle Puhdistamiskulun tarkastusta varten: Veden kemiallisia analyysejä... '.... 9,595 ba1derioloogisia analyysejä: a) pesäkeluvun määräämisiä.... 4,414 b) Bact. colin 53 sarjaa ~-- Yhteensä 14,935 näytettä Tämän lisäksi. on merkitty 2,051 kalkkimaidon analyysejä, 1,317 veden reaktion tarkastamista, 2,586 kloorin tahi antikloori'n tarkastamista, yhteensä 5,954:.. 1) Finska kemistsamfundets Jubileumsnummer Siv. 190 ff.

48 TAULUJA.

49 44_, Taulu 1. Yhdistelmä kalkista Bact. colin tutkimuksista v Kuutiosenttimetriä ::10-< ::r '<_t'> - [g ' , S;~ J Näytteiden luku q Vantaanvesi Positiivisia olo ,..... Selke tyn t f Näytteiden luku v:si y l Positiivisia ' olo !.: {Näytteiden luku zi Suode Positiivisia olo ~ Yhteensä näytteitä Muist. Pilkutetun viivan vasemmalla puolella olevat luvut koskevat huhtikuun 4:n jälkeen otettuja näytteitä selkeytyneestä tahi s.uodatetusta vedestä..... Viikko Käsiteltyä raakavettä Teknillinen yleiskatsaus v Pumputtu puhdasta vettä Tammik ,310 17, ,483 16, ,300 18, ,467 17, :.. 131,590 18, ,164 18, ,850 18, ,373 17, (44.5)» 30-helmik ,940 18, ,158 18, (65.2) Helmik ,890 19, ,358 18,ii' (64.5) ,760 19, ,358 18, (62.0) , ,140 18, ,516 18, (62.2) 27-maalisk ,820 18, ,772 18, (64.s) Maalisk ,640 i8, ,268 18, (62.2) ,570-18, ,939 17, (60.8) ,820 18, ,765 17, (62.9) 26-huhtik ,810 20, ,081 19, (67.8) Huhtik ,250 20, ,599 18, ,450 20, ,807 19, ,960 20, ,85418, ,140 20, ,595 19, Kemikaalipanokset < en )- o el.. 0 ~ :>:.. 5' a aq C ~ aq t'> Ö a-s: --- s: Taulu. 'c; 3 ~ ' ~. - ~ :9 (43.6) (77.0) (73.2) (36.3) 9.58 (1.02) 0.24 (0.42) 12.0 (28. ) 0.60 (1.05) 0.17 (0.30) (1.02)0.18 (0.32) (0.80) 0.14 (0.25) (0.71)0.11 (0.19) (0.69) 0.12 (0.21) (0.83)0.15 (0.26) en C 0 Co ~ :::: S ;;. ::s 0 t'>.::. ' ~ en ::s!!.,,;0;- ;o;-t'> ~4 2!:::S,t'> ~~ '< l' 3~ {,;::s '-,,~, ~. 21,

50 45 Taulu. Käsiteltyä raakavettä K e m i k a ali pan 0 k.s e t Viikko Huhtik. 30-toukok ,040 21, ,302 20, Toukok ,950 21, ,37820, ,590 20, ,612 19, ' ,310 21, ,14919, '- 1,10 : kesäk ,360 21, ,057 19, & i (1.10) 0.13 ~0.22.) Kesäk ,260 20,8,94 137,950 19, ,100 17, ,214 16, ,130 17, ,221 16, :heinäk ;340 19: ,656 18, Hejnäk.,2-8...'.. 135,540 19, ,024 18, ,070 19, ,271.18,896 1: ' ,570 19, ,318 18, (4.8) ' ,800 19, ,519 18, elok ,750 18, ,287 17, Elok ; ,400 17, ,599 17, ' ,110 17, ,574 17, ,760 17, ,358 16, syysk ,650 18, ,082 17, Syysk ,550 19,079 i30,479 18, ' _ ,, ;160 19,737 ql,806 18, ,680 19,~26 130,722 18, ,330 19, ,273 18, Lokak ,400 19, ,964.18, ,500 20, ,430' 19, ~ (6.8) ' ,150 19, ,394 19, ,100 2L ,476 20, marrask ,990 20, ,188 19, Marrask: ,660 20, ,903 19, ,390 i9, ,157 18, ,840 20, ,866 19, Marrask:26-jöuiuk ,530 20, ,364 19, Jouluk.. :3-Q ,630 20,804 :140,231 20, ,120 21,017. i42,719 20, ,280 20; , , : ,030 17, ;247 19,607 1._03_5+7_1_ _9_-+-2_4_ !f !6.., _85_ : 'Yhteensä 7,142,310-6,W27, ,014 - KeskiarviQ (72.0) (9.2) (16.9) (1.0) (0.3) Muist. Luvut sulkumerkkien sisällä ilmaisevat panoksia eri kemikaaleilla todellisesti käsiteltyihin vesimäätiin. 1

51 Analyyttinen yleiskatsaus v Taulu 1//., Vii kko Tutkimuksa Jokiveden. laatu keski- Suodatetun veden laatu puhdstustehon määrin keskimäärin tarkastusta varten c: r < > r _~r 3 ~ S ' a >.... c ~ t:1: 'E. 0' n> 0' n> C OQ 3 ~ 3::l 3-5' 3 3-'n :::: ;:0:; ::l 0 ' ~ l> 3 ;:0:;;0;-, _.::l s:;[ 3 _.::l > =;[ 0< 0 ~- :l. '. 3 :l. coq...- ' 0 ::s!~ ~~ S- '... :s 3~ ~~ SS '... :s :s a- ~ =0::;:: ::s! :l. =0::+ 3~ ' ' > ;:::: 0, > fjl ~ 8 0'''' ' ::r:~ ;:::: 0, ' ::r & OQ ~. ~.... ' ö= oe: ~. ö::: :::::~ 0:9. ' ' å{ OQ< :s:e.:s 3 >~. n;o;- ~,,~ 3 ~~. r::t ~ ~ 9 o;.~ -'3 ', 0= 3 3 ' Q;'.'; ~ ~ Tammik : _ _ helmik Helmik '.' _ maalisk Maalisk _., =-huhtik q Huhtik c _ C/) l C toukok C Toukok _ , CO 0 _ kesäk Kesäk J _ heinäk ~ Heinäk C _ ~ 30-elok Elok : U) _ syysk Syysk

52 ., 47 Taulu /11. Jokiveden laatu keskimäärin Suodatetun veden laatu keskimäärin Tutkimuksia puhdistustehon tarkastusta varten Viikko Lokak marrask. 4. Marrask : jouluk. 2.. Jouluk Vuoden: (J) 10 c: , <D 3 00 o (') ' l ,5951 4,414 14,009 Suurin > Keskiarvo Pienin '

53 48 Kuukausi. ja päivä Tarnmik.! Taulu V.. 0 '<: o.n> Jokivesi Suodate.ttu vesi 00. ::1(1) 'tl iil :0;-::1 (1) Bakteria- (J) ~... n [13,~1 c 3 > _ [~ ;::'~8 5: ' :0;-3 pesäkkeitä 1 0 ':0;- S~ ::.~ l' c ' 3~ -- ::1 ~ _. n> 13 l1q ~ _. -- ' _. elo C l1q ~~~ OQ~ _::1 _::1 a~ n ' an>en 0 a E' --0 0::+ ::l. ;:::;'0 0::;: 9'. - _. n>~. en ~ n> 00' n> 3;; l' en ::10 00' C ::x:n> ::x:n>,en '< C ' Oe; Pinnalla pohjassa. C en ~ Oe: <~ '< S- en en en :0;- n>en ~: Cl ';' '.. c == n :0;- <: _::1 1 cm 3 :ssä <: ::s - ' ::!. ()3 1: ; , ,220 1, , (785) ' : ,690 1, ,700 2, , ' ,020 3, ,940 0 ~ ,710 3, , ,780 1, ,104-2 ' , ,390 1, :83 1, : ,040 1, : J , i ' ' ' ! ,260 4, , ' ,510 3, , ,170 6,54{)' , ,890 4, , ,110 3,600 c , '5.00 6,880 7, ,170 8, ,60 6,770 6, ,230 3, ; ,500 3, Keskiarvo ,447 2, \ \1,

54 49 Taulu V. 'g<: J ok i v e s i Suodatettu vesi o.ro i, 00. :::lro Kuuk!!.usi... :::l l:1 '0.,;>:;>: ja,päivä ro Bakteria g i~~ 1, g; El ~ &~ ~~ Sl 5' ;>:3 pesäk~eitä S;~ :::l:::l;>: r.,., '. t::.,., '< ro o 0>: n ;>: <: _:::l _!!! ~ -g s g: 1 cm 13~ ;:~ 3 :ssä <: ()3 n ~t:: 3'< t::11q (JQ _. _:::1 n ;'.. 0 < :J....., 3 ro t:: :::l ::::0 0::+ :J. ~ 0 _. 0:::': ro ro~. ' 0 0>: 3~ :::l0 (ji' ' ~. ~ ~. Pinnalla pohjassa ~ ::r:!!. co ' ro Helmikuu.,. Dl! '< <' 1 '< 5-1 t:: ()=: ' -!.~ ro ' -. ';'., tj : ,710 2, ' ,580 1, ,210.1, ,100 1, , (78) , ,760 2, ,750 1, ,050-3, ' ,260 1, ' ,690 1, ,00 1,060 1, , _ ; ( ' Q , ' Keskiarvo ,1131 1, '7

55 50 Taulu V. Jokivesi Kuukausil----~--~~--~ , i t: t) CJl.,., Bakteria- C 3 > ; ~. :>:' 3 ~ ':;:: pesäkkeitä ja päivä,-,(0 r-' <: C'''' 3' 0'... Oo:=;: :::'0 =_-=:,, 1 _c,m_ 3 :_ss_ä_'_1 o 3' '3 ~< ~ [ c (7Q 1 1 0,& _. ~ ~ 1_ (ji' ~ 1- Maallsk. ~. ;, ~ 1 ~ alpinnala Pohjassa en 0, i i O~ , Keskiarvo ! & ~ , f , , , BO ,,500 16, ,000 45,000 Suodatettu vesi Hl , ' / ' ' ' i 55.5 i ,346 2, '

56 51 Taulu V. ]'<: Jokivesi Suodatettu vesi g-g. ::n> Kuukausi -----, ,---., , ,--~., , ,---.,----f61 :0:::1 ja päivä ~ ~ W n > Ba'kteria- W 3 ~ [~ ~~ ä Huhtikuu :, r (')3 0 '0 5' :0: Ei.!2. ~ ~ pesäkkeitä!2. ':0: ft Ff ::1::1 ~ 3 ~ ~ ~~ ~ i.~ [1_-l_c-,m-.,-3_:ss_ä-_1 ~ ~ ~ ~ [ ;;~. ~l~. o '~ -!j;' n> 1 -!j;' n> 3~ ::10 ~. a ~ ~ å: Pinnalla Pohjassa ~ ~ å: ~:i- < ~ en 5 p:1 ~t..\ ,000 50, ,000 70, ' ,00050, ,000 53, ,000 61, ,400 61,000 o o ,200 69,200 o o '000 35,000 o ,500 34,200 o o ,200 18,000 o o (11,500) 11,500 o (13,440) 13,440 o o (19,100) 19,100 o o (22,500) 22,500 o o ,400 14,500 o o ,900 13,900 o ,200 9,700 o o ,300 7,400 o o ,830 8,420 o o ,220 7,000 o o ,400 11,800 o o ' ,960 12,160 o o ,800 11,700 o ,830 8;280 o ,800 6,740 o o ,700 4,920 o ,140 2,840 o o ' ,400 1,960 o o ,120 2,220 o o ,400 1, o + 83 Keskiarvo , ,

57 52 Taulu V. Jokivesi SuodateUu vesi Kuukausi -----,-----c~-_:_- ;_-- ; - ;_~----~--,_- ;_--_;_--... ::s!ll ja päivä.&' i ~ 3 ~ Bakteria- [ 3 ~ [~ ~~ [ r- Ei :>: co ~; [ pesäkkeitä < co.; ~. s: ~ iil ~ ~ 0' n ~ < =-::s 3 '0-1 cms:ssä 9 ' _ ~ s:: g 3 ~ ~t 2-~'~ ~ 5 ~ ;\---1 ~ ~ ~ 5 ~ 3 ~.. ä ~.::. Toukok. 0. ~ lien ~ ~. B å: Pinnalla Pohjassa ~ B å: ~ ~ ; ~ JO '2< Q.(1) OQ. 1, ,780 1,260 o o ,190 1,320 o ' o o ,690 1,320 o ,260 1,310 o o , o o o l o o ,600 36, ,800 19, o : ,300 13, ~ ,900 12, :40 13,600 14, ,400 8, o ,200 5, ,330 2, ,780 1, : o ' ,430 1, ~ ,200 1, o , ,120 6, o ,300 3,760' ,940 2, ,710 2, ,260 1,260 n ' ' ' :! ~-o--1:;'9;;.-+;;';19-+1:2:';77:;-1;;9:';2.~0 1f-3..:.;1.;.; ;2;.;.;.6..; ;,6..;..59~1-4..:,74..:.;0-!~n.-: l-+...;8;.;;.5..; :3..:.8.;.; ;2 -+' ~+-4.::...51

58 53 Jokivesi Suodatetlu vesi Taulu V. Q.(> OQ. ::1(1) Kuukausi t',.--:-;-----; ; ;-~----=-=-~ ~ ;:>:::S ja päivä -2. ~ ~ n > Bakteria- ~ n > [~ 2'~ 6 ;, :>: 3 0 =!.:;;: pesäkkeitä 0 ~:;;: S- ~ g ~ * n:>: ~ =- ~ J5 ~ e.. ~ 1 cms:ssä <: 3. e.. ~ - g. n ~ 2 3~. :J. s.~ ~O oä: ~ ~s= o~ n~ 3 rd rj) - r;; i? Cij. (1) Cij. (1) 3 (1) gö Cij. - =:t(l> :t~,en. (1) ::g ~ r;; 0 Et Pinnalla Pohjassa = o:::t: ~ ~ ;; ~ o~ 1 1 () 3 ' '& Kesäkuu Keskiarvo! t)::s en ~ 7~ ' , ' ' , : ! ' ,305 1,470 1,600 5q ,915 1,430 1, ,750 1,490 2,650 o o o o o o o o o o o ' o o , , '4.20 1, , ,065 o ,480 9, ,000 22, ,900 32, ,300 23, ,900, 16, ,000 15, ,140 7, ,480 5, ,560 4, ,970 1,~ , ; \.3~ ! 311! 96.9!36.3! 3.78! 5,449,! 5,210 12! 79.9! 3.62! 'i<: 14,+ 12, T ' , , :2: 1

59 54 Taulu V. Suodatettu vesi : Heinäkuu \ Keskiarvo , ! , l L ' i ' , , , ,170 '1, ,140 3, ,760 2, , ~ o ' ' o l o _ o '

60 55 Taulu V. Jokivesi SuodateUu vesi '< Q.() 0 0Q. :3(1)... :3 Kuukausi r Bakteria- ~txl '~ ja päivä en en n > ~ ~ n > 0 C 3, ;;:: c 3. ' e=~ 6 Ei 0 pesäkkeitä 0 w~ S~ :3:3' r 'c ' 3~ :3!!!. 3~ :3 ~ ''< ~. 0 3 n ~ < 1_ :3 --- _. 1 cm 3 :ssä < ;::;:3 () -~ n ~c O'Q ::;: _:3 aq ::; Ei 00 3~ ~: :::::0 o::t: 3~VJ :J. ~~ :::: 9. 0;:;: 0' C :3 ~. (1) (1) 3'g (1)_. ~ VJ ' VJ ::t(l) ::t(l) wcll :3 0 Cl C C Elokuu ~ Pinnalla pohjassa.. (1) c ~ Qe c Qa: ~ ~ <VJ 5' VJ Cl (l)cl VJ,, ' ' ,760 2, ,420 1, l ' i ' , , f ;) ' r,06o (}, ,220 1, , Or ,13,5 31: ' ,710 1, /i ,840 5, * , ,000 2~, ,000 23,3OC) , ,780 7, ' : ,760 2, t 41.6, 3'.40 1,540 1,560' : 1: Keskiarvo , ,' ';' '

61 Kuukausi ja päivä Syyskuu ' Taulu V. i< s. Joki vesi Suodatetlu vesi :l(l) ----;--!:'-.. ',---,---'--;---.,---..., ,-[--.,.----,----1; ;o::l ~ (1) (JJ 3» Bakteria- 1 ~ 3 t!:: ~ ~ ~':l 8.,]. ;0: 3.. ';;:. pesäkkeitä 0 co;o: S' ~ :l' _. ~ n 2:. < C P>,.., ~ :l P> < 3 :l2:. rt> P> ~ ~ ~ _:l dq:::. ;::; 5 1 cmh:ssä ~ -- _. -::!. n Cl C n ~ 3 ~ ~t s. ~ -- Ö 0 _. 1---,..--,---1 ~:, S :5 : n ~ 3 ~~. 0< ~Cl' ~ ~.' - ~Cl' ~_ ~ Pinnallal Poh- ~. ~_ ~ ; ~ : ~ ~ _ jassa ',,' ~ ~ l' , , ,590 4,870 o ,580 3,930 o ,630 1,320 3,070 3,710 3,270 3,390 1,780 2,860 4,180 2, ,010 3, ,360 2, ,390.2, ,200 1, , ' ; ,100 1, : ,25Q Keskiarvo ,070 1, ' : o ' o o o l ,5&t 1 1, o

62 , 57 Taulu V. Jokivesi Suodatettu vesi e.~ '< 0e. ::l~ Kuukausi, r-,1 ' ~' ::l ja päivä,,1 ~ Ul Bakteria- 't:e 3 ~ W \3 :::::~;::r:;a.., 0' s:: ~. Q.)» S::::l 0 5' Co:l- '''' pesäkkeitä ::l::l..,,,, - ' S:~ o ~ ::l 3~ e!. 13.g ~ '2..~ ' '< ' < s:: ::l -- _. n ' -11Q 1 cms:ssä <.- :!. n,s::,,3 '~ 3~ ', at=*... ::l. 0 ;J. s.~ ::::. 9, o:=:. ;J. 1~S= os: no ' 3'''' ~~. 0 ~ ', V in' ~ ä ' 3 ~ ::lo,v in' Lokakuu s:: :r:~ i 's:: :r:~ '< s:: 0= Pinnalla pohjassa 1 s:: r.,; =: Q:=:: <~ '< 5' V V ~ ta 1»' ta ' ';' ' ' 1, , ,080 1, f 80.7/ : : , , ,320 2, (4,560) 4, ,800 (17,540) , ,200 31, , , ~3.9, ,000 57, : , ! ,800 48, , ~ l' ,600 21, i , ,100 35, , i 41.7, ,100 12, i , ,100 14, \ 4l ,8,500 7, , ~ 448 ; ,060 2, '0 3,100 3, i ,670 2, i 42.6' ,490 1, , ~ ,210 2,310 20!, , ' 2,840 2, ' ' , ,370. 2, j , ,68~ 2, ' , ,850 1, ,450 1, \ ,140 '1,~ ,840 2, i Keskiarvo ! ,517 9, !

63 Kuukausi ja päivä Marrask Jokivesi 58 Suodatettu vesi Taulu V. g<: g. -;-'-----;-,--r----;-'-----:---;-1--'1-----; ,--, ;::l g :p '~... l' Bakterl'a-,~:o-... 1»:0-.;_: 1 :.:; ~. a.- ~. 3 ~ ~. ~ 2'~ ' ' ~ pesäkkeitä 2.. ':0- :0- :2 a * ~', g <: 1 r 1» a 1» ' ;::l ' a ~ ;::l 2!. ~ - ~ ro n. o. 3 ~< ~_. i: Jil l1q -g,, ;::: 5 1 cm 3 :ssll _::=. OQ::;: ;::; 5' '::l.,,~ = ~ E~ ;::,g.'lo;;: ;::,g. 0;:: a2 a~.::o 0' ~:! ~- ~- P h ~-,., _ ! 4.7! ~ 1 : ~ ~ ~! 5 å: Pinnalla ja~s~ 1 ~ 5 å i ~ ~ g i i , , , , \ ,700 11, ilo.o 37.M! ,920 6, ,480 3, i ,700 13, (271) ,300 29,~ Ls 3.10., ,60 15,500 19, , ,300 7, i ,470 3, ,490 3, ,2,650 2, ' 1,990 2, j 1,800 1, ,046 1, ,820 1, ,500 3, ,900 6, ,500 9, ,700 13, ,~ ,300 11, ,600 10, ' ,100 9, j : i 111.9! ,.Keskiarvo 2.4 8! ! ,860111, ! ,,~----~~~~~~----~~~~~~--~~~--~~--~~~~~~~~-~.~~

64 59 Taulu V. Jokivesi SuodateUti vesi ~~ g~ Kuukausi ,---, ,---, ;, , ;:l. ä' ä ~. ~.., fjl n... Bakteria- fjl n' :>: to ~~:>: Ja p V ~ s:: 3... s:: 3 i::!!!. ~ s::;:l 0 r- ~ :>: 3 3 ~ ;; [pesäkkeitä 3 ~ ;; : ~ ft äl ~ ~ 0,, ----rl.g El q ~ [ ~ ~ g: ~ [1 l_cm,3_:s_sä 1 ~ ~~ g: ~ [ ;;-~. El [~. 0' Joulukuu ~ ~ ~ ~':t [ PinlJallal Poh- ~. :t ~ ~ ~ ~ ~ ~ g: ' 0 e: jassa ' 0. ~ _' ~ ~ ' ~ ~ :1. Keskiarvo 0.8 S:n S:n S:n S:n lin S:n S:n , ,100 6, ,260 9, ,900 6, ,100 2, ,420 2, ,440. 1, ,5 ' ,230 1,290 7' ,280 1, , , ' 710 1, , ,030 1, ,220 1, ~0 1, ,540 1, (8,420) (7,950) ,300.14, ' ,600 19,700' , ~ ,200 13, i ,200 8, ,710 3, ,320 3, ,240 2, ,610 1, ,250 1, , ,678 5, , ! 4.39 i 4, , , , , ,82.1 4,662 4,541 n ,858'6, ,569 4, , , ,4.97 4, , ~ (161) ' _

65 60 Vantaan Ja vesijohtoveden kemiallisia Piihappoa ja suolahappoon iukene maltomia aineita Päivll /1 18/1 28/1 10/1 24/ 9/ 21/1 6/1V 20/V 6/V 18/V 2/V1 15/V 6/V 18/V l/vl 19fVl 5/X ~6/X 3/X { { { { { { { f \ 0.2 > { 0.2 > { > { 9.6 > { 13.4 >300 { ' > { 20.1 > { 19.0 > { 19.7 > { > { 12.8 > { 10.8 > { 4.9 > ' ~ ~ ~ ~ ~ ~ E o ~O o o o o ~ ' 5.7' ! ' o ' < ~ ~ : ' i , s

66 61 Taulu V. tutkimuksia vuonna ;.- ''l (J,., i:: 3 :s: ~ (J c Hiilihappoa ' ;;.:; c i:: 6F ei n Kovuusaste a Oc 0;::0 OQ ' 0 ~ CO 2 =!;.- <: -l :>; ;.- ' a ' 15;.- ' ' n : z'< :s:~!!!.. ::J. ~ ' zq :>;S :>;S ::1: ;:; s: ::1;;;: 0. Z3 ;. ö' ' _... :g 'c ~. '0 ~ ~ _.c ::t3 '''' 03 OQ ~. :>;c -'0 E;' E;' ~. ~!!!.. 05' 0'9 03 ' < en '0::1 :>;3 s' ' 0 ::.a ~~ ;;.:; :r a ö' '0 ' ' ' ::r z (J ' s: ::t ::t::+... ;;.:; ' _. :>;_. Cf> '0 C ~ -'0 :rc ::1 ;'=: OQ~ a a'8 ' ö' a~ '. 0 0, 0 ag 0, 0 0& ' a- OQ' ~~ '0. -- _.,. ::1: :>; 3,,< --:>; Z9. OQ:>; OQ'O ::1 _. OQ:>; a.. :>; 0 co ' -:>;. ' ::S: ;:::~ ;::;.g ::1- -s: ::::::~: a S- O'Q ~. c, _C: i:t 0, '0 ;:l ae; ~ 3 3 ::1 ::1 ;. :rc;:l ;. ' _. OQ -;::: 0. 0 ::+,,,,, 3 0., r:d Jm!, a 3, ;. ;::: :' ~ 3 ~, ~ rf :g 'f. OQ ~ ~ ~ ~ 9 ;::: ' : n n n n n : n.l n n n n n , ; n n n n ~ n n () n n n.l n , n n n ' n n : n n ' n ' 15' n , : n ' n n n , , n n () n n , n ' : n.0.5

67 (;9 e r -r ~~ Pilhappoa ja suolat:: :l e en!2., 0 e :llo ::c 0:0:- ::c ::c happoon iukene- ::c 0 _ 5- lo 5-!' ;::.:: :l' ~ lo lo _... ' ' lo :o:-lo r 1(:0:- 00-' :l' lo :l mattomla aineita. 0 E.3 '-S :l2 ~[ :l' :0:- ~~ fg :o;-s :0;- S 00 s: :;:. :l -. e :0:- e, ~ E.S ~~ ss. Päivä 0 n::;: Ss. ~ X~. ~ c ' -:l '] 0 7QBl e!: Blcre ::i1~ S' e:l' '< Q;' ' ', l7qe ~ rn ::;:, rn o:l' {jj's -1»: --~. SQ;; :::::~' S -< JO:!:: ~ :l ~ ~[ e l- ;:g e lo :l ', :l' 0 rn 0 0 '~ e::;: 17Q :l 17Q~ 0 0- < Pl.. rn 9''0 C/. 0: 0 n lo '< _:l :l ~ 0; ' lo n lo S' :0:- 0 -:l S. S ~ ' rn '-< ' ag, 1916 S ',j>. 7QlO ' ', ~+ ::::. 00 ~:l , /X { 4.4 >300 3f ' /X : { 1.0 > /X f t 1.8 > fX 16.5 } 3.3 > ~ /X f ~ 0.3 > { Keskiarv. - >240 4, ilmaisee vantaanvettä 'suodatettua vettä.

68 63 Taulu V. 1l en ~~ ~ 3: c en Hiilihappoa ' 3 ~ ;X n 3 9 : 0;0 ;;>::; l1q ' s: Ö CO 2 =i> <: Kovuusaste -l :>: ::l. > 0> ' Z'< ' ' ncij ' _. 3;;) ' Z~ ' :::: :::: 5: ::1;;;: ' Co Z3 2.0:.. :g :>:::1 :>:c 11Q~. : ~. ~. --' ' ::t3 '=,,, '0,- _.C!. S- oa Oa C;. ' ~3 OS: O'E ' ' ' < ' p 5- '0::1 ;;>::;. :>:3 ' 0 :>:_. ~~ 3 ö 3 3 _. 5: ' ' ' ::r Z en ' ::t;:;: :z:... ;;>::; c 32. ;'5' _.<l en Q. '0 ' 3'0 ;.~ ' _. 11Q:>: :7Q0 0 0 sa- 0 3~ ' 13l. n' f3;~ ' a- 11Q' Z5!. 11Q~ ~s: ~ ~. ::::~: --:>: ' ' = -~ :>: --:>: 11Q'O 0 ::1 _. ~ 0 -~. 3 3 S- 0 ::t5: ~~ ' g;e ~:g ~ -:>: ~a Co 3 3 ö ::1 ::1 ;- ' _. -, 3e; ' ;0:1 3 ;. e; ~ l1q l1q -Co S- ~ 3 3 ' :g'~ 3 11Q' l1q ;::: ;::: l1q l1q Cfo ~ ' ;::: ;::: ;::: ;::: 9 ' 9= ~ n n b n n heikko jälk. n n n J n n n n l n. 1.4

69 B ilaga n :ol Orafisk ' framställning Oraafillinen esitys af VATTENUPPfORDRNOEN PUMPUTUSTA VEDESTÄ för hvarje dygn Ar jokaiselle vuorokaudelle vuonna ,000 24, ~ 22,000 20,000 18,000 16,000 14,000 12,000 10,000 8,000 6,000 4,000 2,000 o Januari Tallllikuu Februari Hehnikuu Mars Maali skuu April Huhtikuu Maj Toukokuu Juni Kesäkuu. Juli Heinäkuu August! E1oKUU. S eptetl..b er Syyskuu Okto b e1 Lokakuu Novenber Marraskuu Deeenber Joulukuu lutls J. HERlZ!'E\G Vattenuppfordringen per dygn i kubikmeter. Vuorokaud essa pumputtu vesimäärä kuutiometreissä.

70 holonier i 1 ero s åvatten Bilaga n:o 2 holonier i 1 ero 3 filtr. vatten ttä f o; at ><! ,500! a a 14,000 1,400 ~ ~! a 1 l, 13,000 1,300! r : 12,000 1,200 1 Orafisk framställning af! BAKTEREHALTEN i å- och i ledningsvattnet, 11,000 1,100 o samt VATTENSTANDET i Vanda å, 1 för hvarje dygn år ,000 1,000 '1. < 1 ~.,., l1li C) 1 Graafillinen esitys 9,000 8,000 7,000 6, joki- ja johtoveden BAKTERAPTOSUUDESTA, sekä Vantaan joen VEDENKORKEUDESTA 800,,, J N 4,000 3, '1 ~ 300 ~~.,0 f,cl C:C C)., :: l1li t > ~ e y 2,000 1, , h :~ 100 Janual i TanUikuu 1 : : ~ 1 nn 1: l : FebruaPl Mars April Maj Ju.ni Juli Maaliskuu Huhtikuu. Toukokuu Kesä.kuu Hein.äkuu 1 J, ~_ ~ -:-v \. l' m~ _J Ui n Augusti Elokuu V - f : Hehniku:u. ~ : }y 1 : wl ' voi : T ~ ~ + ~: ~ ~...J... ~ :~lllnl!n.1'.!:. v~~!!.''!!!,d. u q : VvV VV~.d.nkorh.u lni~än noll,.... '... -.,'-,.,.. '- ~'\ ~ t : j \ / f~~r ~l... - _._. '-- -- [ --. ~ ~, 10 ==~ ~ 0..1 o,, J ' 0.5 SeptenOe1' Oktober Novenbe:r Decenbep Syyskuu Lokakuu Marpaskuu Joulukuu LfLl US HEknllEft G _ Bakteriehalten i hattnet, ko. Jokiveden bakteriapitoisuus, peso Bakteriehaten i filtreradt vatten, ko. Suodatetun veden bakteriapitoisuus, peso ~ 'tili 1 \ t... ~... c: 5 ~ ~.,, o«~ ~ jokaiselle vuorokaudelle vuonna \ 5, Vattenståndet i Vanda å i meter. Vantaan joen vedenkorkeus metreissä. OBS.! Skalan för bakteriehalten i det filtrerade vattnet är 10 ggr. så stor sorn motsvarande skala för åvattnet. Huom.! Mittakaava suodatetun veden bakteriapitoisuudelle on 10 kertaa niin suuri kuin vastaava mittakaava jokivedelle.

71 Kertomus Helsingin kaupungin Kaasulaitoksen ha~linnosta ja käytöstä vuonna Kun rahasääntö nyt esillä olevaa tilivuotta varten laadittiin, oli kaasulaitoksella ainoastaan lyhytaikainen kokemus laitoksen uuden tuotteen, puukaasun, valmistamisesta ja myynnistä. Oli vaikeata edeltäpäin arvata, tulisiko tällä uudella tuotteella olemaan sama kysyntä, kuin melkoista arvokkaammalla kivihiilikaasulla, minkä vuoksi varovaisuus neuvoi olemaan laskematta vuosivalmistusta enemmäksi kuin 6,000,000 m S Tätä kaasumäärää varten laadituista rahasääntölaskelmista kävi kuitenkin ilmi, että, käytännössä oleva kaasunhinta ei.ollut riittävä tuottamaan tuloa, joka peittäisi kaikki tuotantokustannukset, tavallinen korko ja kuoletus mukaan luettuina, josta myöskin huomautettiin valtuusmiesten harkittavaksi jätetyssä rahasääntöehdotuksessa. '7' Rahasääntöä käsiteltäessä eivät 'valtuusmiehet kuitenkaan hyväksyneet kaa,sunhinnan korotusta, ja rahasääntö vahvistettiin sisältäen Smk:n 124,664: - vajauksen. Todellisuudessa kaasunkulutus on noussut lähemmäs miljonalla kuutiometrillä yli 'rahasääntöehdotuksessa arvatun määrän. Tämä lisääntynyt kulutus ynnä varastotavaran, koksin ja ammoniakin, edullinen rahaksimuutto ja hyvä teknillinen tulos puukaasunvalmistuksessa ovat johtaneet siihen, että laitos on kirjainpäätöksessä odotetun tappion sijasta voinut merkitä käyttöylijäämän. Voidakseen kohottaa hankitun kaasun laatua, on kaasulaitos vuoden kuluessa koettanut käyttä~ kaikkia keinoja saadakseen kivihiiltä. Vaikka kivihiiltä.on hankittu sekä venäläisten viranomaisten välityksellä että tilapäisostoilla ja' tehdyillä sopimuksilla, joiden mukaan kivi hiili on käytetty kaasunvalmistukseen ja siten syntynyt koksi luovutettu takaisin, ei kivihiilikaasun valmistus kuitenkaan ole noussut enempään kuin noin % kokonaistuotannosta. Kaasulaitos saattaa täten merkitä kokonaisen vuoden käytön puu melkein yksinomaisena kaasunvalmistusaineena. Puuta ja 'kivihiiltä yhtaikaa käytettäessä kaasunvahnistukseen ovat tervavaikeudet jälleen ilmenneet vakavalla tavalla. Syk,syllä oli useamman kerran pakko keskeyttää valmistus liian paksujen tervakerrostumain vuoksi valmistusjohdoissa. Jotta vastaisuudessa - olisi samanaikainen kivihiilikaasun jp. puukaasun valmistus mahdollinen, on,yksi retorttihuoneeti uuneista väliaikaisella maan- 9

72 66 päällisellä johdolla yhdistetty vesik~sulaitoksen koneistoon. Tämän tapahduttua voi kaasulaitos täydessä laajuudessa käyttää hyväkseen niitä etuja, joita samanaikainen kivihiilikaasun valmistus antaa. Myöskin puukaasun valmistuksessa on tehty sellainen teknillinen edistysaskel, että rullapuut käytetään kaasun valmistukseen ilman edelläkäypää pienentämistä. Täten ovat kaasunvalmistusaineen valmistuskustannukset vähenneet, jotavastoin työkustannukset uunihuoneessa jonkun verran ovat nousseet. Luonnollisesti ovat lisääntynyt kaasuntuotanto ynnä 'vuoden kuluessa vahvasti nousseet sekä raaka-aineen että tyon hinnat tuottaneet lisäkuluja ja aiheuttaneet vahvistetusta rahasäännöstä poikkeamista. Ensimäiseen pääluokkaan : Hallintoon, kuuluvista lisämenoista mainittakoon vuokranlisä Smk 1,600: -, joka on annettu avustukseksi konttorihuoneustojen lämmittämiseen. Tuötantokustannuksiin on melkein kaikkiin vaikuttanut oleellisesti lisääntynyt kaasunvalmistus. Höyrypannukäytön kustannusten nousu niin hu9mattavasti laskettuja suuremmiksi johtuu siitä, että käytöstä saatuja jättötuotteita ei, niinkuin aikaisemmin, ole suuremmassa määrin ollut saatavissa ja että puita on käytetty höyrypannunlämmitykseen. Lisäksi on kova kxlmyys kevättalvella asettanut suuria v:aatimuksia rakennusten ja kaasukellojen lämmittämiselle. Tässä yhteydessä mainittakoon, että yksi höyrypannutulipesä on järjestetty siten, että sitä voidaan lämmittää. sahanpuruilla. Korjauskustannuksissa ovat ensimäisinä suuret menot uunien ylläpitoon. Näihin sisältyvät kustannukset, n. Smk 14,000: -, käytetyistä rautaputkista etikkahapon haihduttamista sekä vesi kaasun valmistusta varten. Näitä kustannuksia vastaa kuitenkin kaasunvalmistusaineiden m~lkoinen säästö. Ne muodostavat niin sanoaksemme vesikaasunvalmistuskustannuksen, jota valmistusta varten tarpeelliset, määrärahat löytyivät. Pääluokassa: Pääjohtoverkko on melkoisia johtoverkon korjauksista ja ylläpidosta aiheutuneita lisäkustannuksia. Kulunut poikkeuksellisen kylmä talvi synnytti isomman joukon johdonmurtumia ja johtovuotoja, kuin mitä on sattunut minään edellisenä - vuotena. Työt vuotojen selville saamiseksi ja perinpohjainen kesällä toimitettu johtoverkon tarkastus ovat aiheuttaneet pääjohtoverkon korjausta varten otetun määrärahan melkoisen ylittämisen. ' Myöskin jakamiseen kuuluvien korjaustöiden kustannukset ovat olleet laskettuja huomattavasti suuremmat. Kun kaasun laatu on ollut jonkun verran epätasainen ja puukaasun taipumus jäätymiseen on ollut suurempi kuin kivihiilikaasun, on varoja uhrattu johtojen ja kaasunkäyttölaitteiden pitämiseksi mahdollisimman hyvässä kunnossa, siten edistääkseen laitoksen taloudelle tähdellistä, lisää~tyvää kaasunkäyttöä. Kaåsulaitoksen johtolaitostyöt ovat olleet pienenlaisia, mutta kuitenkin tuottaneet Sl)1k:n 23,562: 23 kokonaisvoiton laskettujen Smk:n 10,000: - sijasta. Laskemalla johtol{litososastolle varaston, näyttely- ja myymälähuoneustojen kustannukset sekä insinöörin ja työpaja mestarin palkat ynnä osan yleiskustannuksia ei ainoastaan kulu koko tämä voitto, vaan syntyy laitoksen kirjanpidossa Smk:n 22;792: 12 tappio tästä kaasulaitosliikkeelle niin välttämättö,mästä toiminnasta. On huomattava, että kaasulaitoksen palveluksessa olevien työmiesten suhteellisesti suureen lukuun nähden on työpaikkojen nousu luonnollisesti merkinnyt paljon laitoksen taloudessa. Kun kaasulaitoksessa v maksettiin työpaikkoina kaikkiaan Smk 270,533: 30, ovat nämä kustannukset v nousseet Smk:aan 334,205: 35. Korotetut työpaikat vaikuttavat rahasäännön moniin menoeriin.

73 67 Vuoden kirjain päätöstä tehtäessä on huomioon otettu kaupungin tilin!arkastajain tekemä huomautus, että kaasulaitosalueen, vuosi, vuodelta suoritettujen tasotustöiden nojalla lisätyn pääoqa-arvon alennus olisi tarpeen vaatima, ja on tämä,arvo kirjoihin merkitystä Smk:sta 207,081: 48 ålennettu Smk:aan 150,000: -... KaasulaitoKsen kirjainpäätöksen mukaan on vuoden kokonaisylijäämä Smk 532,553: 86, ollen rahasäännössä arvattu Smk:si 313,936: -. ' Prosenteissa kaasulaitoksen kirjoihin inerkity'~tä arvosta, joka vuoden alussa oli Smk 5,277,899: 37, tekee. kokonaisylijäämä Olo. Kun kokonaisylijäämästä vähennetään vuoden poistot ja korot, yhteeqsä Smk 510,653: 16, jää puhtaaksi voitoksi Smk 21,900: 70. Tämä puhdas voitto riittää kuitenkin niihin menoihin, jotka kaupungilla on ollut kalliinajanavusta kaasulaitoksen virkamiehille, mikä apu vuodelta nousi yhteensä Smk:aan 19,594: 06. Erikoistietoja kaasulaitoksen käytöstä annetaan seuraavassa yksityiskohtais~ssa esityksessä. Kaasunvalmistus. Vuonna 1916 on kaasulai,toksessa valmistettu yhteensä 6,919,100 m 3 kaasua. Kun. puukaa.su ja kivihiilikaasu sekasin ovat menneet asemamittarin läpi, ei näiden eri kaasulajien ehdottomasti oikeita määriä ole voitu vahvistaa. Lasketun todennäköisen jaon, mukaan on tuotanto ollut: puukaasua... 6,719,190 m S kivihiilikaasua... '.'. 175,000 öljyllä karburoitua vesi kaasua...;...;....;.....;...;'...;....;....;....;..'.;...;...;.._--.;2;:..4;;..l.,9;...;1;..;0;...;;,,_ yhteensä 6,919,100 m 3 Suurin kuukautinen valmistusmäärä on noussut 705,220 m S Pienin kuu kautinen valmistusmäärä ori ollut 375,600 m S Keski'inääräiffen valmistus vuorokaudessa on 18,956 m s. PU(lkaasu. Vllämainitun 6,719,190 m 3 puukaasumäärän valmistuksessa on käytetty puuta sekä itse valmistukseen että generaattorien lämmittämiseen. Kaasunvalmistukseen on mennyt: koivuhalkoja.... havu- ja sekahalkoja... ~.... rullapuita,(koivusia).... 2,950,829 kg 2,877,335 11,589,045 17,417,209 kg

74 68 Kuivatislauksessa saatu puuhiili, tehden n. 15,5. kg 100 kg:lta kaasuksi tehtyä puuta, on, pikkuhiilet ja hiilimurska poistettuina, käytetty generaattorien lämmittämiseen.' Tämä hiili määrä ei. kuitenkaan ole riittänyt, vaan on lisäksi generaattorien lämmitykseen käytetty: ostettuja koivuhiiliä 12,480 hl a 20 kg = 249,600 kg koivuhalkoja... 1,031,188 kg havuhalkoja ,836 ruapuita ,504 1,332,528 kg Keskimäärin on 100 kg:sta kaasuksi tehtyä puuta saatu kaasua 38,57 m 3 Kaasunvalmistukseen käytetyn puuaineen keskihinta on out Smk 32: 57 tonnilta. Rahasäännössä' oli laskettu hinnaksi Smk 27: - tonnilta. Lisähinta Smk 5: 57 tonnilta on niinmuodoin nostanut kaasun valmistuskustannuksia n p:niä m S RetorUipanosten korkein määrä on ollut puukaasun valmistuksessa 70 ja retorttipanosten, luku on noussut 163,991. Kivihiilikaasu. Kivihiili on osaksi ollut venäläisfä kivihiiltä Donetsin alueelta, osaksi englantilaista vanhoista varastoista ostettua höyryhiiltä. Kaasunsaanti on keskimäärin laskettu 280 m 3 tonnilta kaasuksi tehtyä hiiltä. Venäläisestä kaasuhiilestä on koksin saanti todettu 68 %. Lasketun 225,000 m 3 kivi hiili kaasun valmistamiseen on kaikkiaan mennyt 627,801 kg hiiltä. Retorttipanosten luku on noussut 1,243, hiilen paino retorttipanosta kohti on ollut n. 500 kg ja retorttipanosten korkein määrä on ollut 10 kp. Ostettu hiili on keskimäärin maksanut Smk 179: 30 tonni. Oeneraattorien lämmitykseen on käytetty 4,696.9 kg koivuhiiliä. Öljyllä karburoitu vesikaasu. Vesikaasua on valmistettu vain niissä tapauksissa, jolloin on ollut pakko ottaa vesikaasunvalmistus avuksi käytönkeskeytysten sattuessa. Vllämainitilt 24,910 m 3 vesi kaasua valmistettaessa on kulunut 30,000 kg koksia ja 4,209 kg raakaa öljyä.. Lisätuotteet.. Kivihiilikaasun valmistuksesta on saatu: koksia ,413 kg kivihiilitervaa Puukaasun valmistuksesta on saatu: puuhiiltä (kamiinihiiltä ja murskaa) ,6,703.7 hl sekatervaa (sisältäen / 9 vettä) ,456 kg

75 Vuoden kuluessa on myyty: koksia.... kivihiilitervaa.... tervaa (sekatervaa).... puuhiiltä.... grafiittia...'... :... ' ammoniakkia (om. p. = 0.91).... käytettyä puhdistusmassaa.... tuhkaa... ~ sahanpuruja... : ,413 kg ,650 6, , , hl 740 Kaupungille hankitun kalj,sun lämpöarvo on keskimäärin ollut 3,021 ka. (0 lämpömäärässä ja 760 mlm ilmanpainees sa). Kaasunkulutus. Kaasunkulutus on vuoden kuluessa noussut 6,919,720 ms:iin, osoittaen 14.72, 0lo lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Enimmin käytettiin kaasua 9 päivänä joulukuuta, jolloin kulutus nousi 25,840 ms:iin. Vähimmin kului k~asua 25 päivänä kesäkuuta, jolloin kulutus teki 8,300 m S. Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: kaup4ngin katuvahiistus lo 549,402 ml! kulutus virastoissa, kouluissa, sairashu~neissa y. m ,271 yksityinen kulutus' ,952,166 kaasulaitoksen oma kulutus ,715 vuoto ja tiivistys... ~ ~~~~--~~--~~~~~ Yhteensä 1OU.oo 0lo 6,919,720 m S Yksityinen kaasunkulutus. Kuluttiljien lukumäärä on vuoden kuluessa pysynyt melkein ennallaan. Kaupungissa paikoilleen asetettujen kaasumittarien koko lukumäärä oli vuoden lopussa 18,614 kpl., niistä 3,495 automaatti mittareita. - Mittareista oli 18,057 kpl. asetettu lämpökaasun mittaamista varten ja 557 kpl. valokaasun mittaamista varten. Mittarien kautta myydystä kaasusta, jonka määrä kaikkiaan oli 6,083,437 m S, on 269,777 m S eli 4.43 O/~ ollut yalokaasua ja 5,813,660 m 3 eli olo lämpökaasua.. Mittarien kautta myydyn kaasumäärän lisääntyminen jälkeen vuoden 1901 näkyy seuraavasta taulusta: Vuosi. Valokaasu ,379 m S. J 902,..., ,366. Lämpökaasu 184,292 m S 321,286 Yhteensä 820,671 m S 965,652

76 ,842 m S 523,607 m S 1,243,449 m S , , ,083,,' 1,517, , ,004 1,774, ; ,931 1,267,987 2,186, ,467 1,782,871 2,735, ,297 2,283,547 3,276, ,221 2,620,925 3,486, : ,482 3,149,128 3,894, ,730 3,760,776 4,395, ,317 4,630,084 5,215, ,906 5,210,279 5,686, : ,187 4,769,948 5,104, ,060 4,893,504-5,171, ,777 5,813,660 6,083,437 Kaasun hinta on kuluneena vuonna ollut: Kaasun hinta._ valaistukseen käytetyn kaasun p:niä pr m 3. porras- ja pihavalaistukseen käytetyn kaasun.. 23 lämpötarkoituksiin /2 JJ.. Valaistukseen käytetystä kaasusta on myönnetty 2 % alennus, jos vuosi kulutus yhden huoneuston osalle on noussut vähintään 2,000: - Smk:aan, sekä senjälkeen 1 % aina 10 Ofo:iin saakka jokaiselta tämän määrän yli menevätä täydeltä tuhannelta markalta. Kaupungin kuluttamasta valokaasusta on myönnetty 10 Ofo alennus. Niille kaasua lämpötarkoituksiin käyttäjille, joilla on ainoastaan kaasuhellejä ja joiden kuukautinen kulutus on noussut yli 7.0. m 3, on Työnnetty 15 Ofo alennus. Katu valaistus. Valaistus kaupungin kaduilla' on ollut jatketun säännöstelyn alainen ja katuvalaistusta on sen vuoksi voitu ylläpitää ainoastaan rajoitetussa määrässä. Vuoden alussa pidettiin palamassa: 283 normaalisella auerpolttimella varustettua kokoyön yhtyä..319 vahvavalolamppuista puolenyön lyhtyä.. 30 vahvavalolamppua aamuvalaistukseen Kauppatorilla. Vuoden lopussa käytettiin valaistukseen: 355 normaalisella auerpolttimella varustettua kokoyön yhtyä vahvavalolamppuista kokoyön yhtyä ja 24 vahvavalolamppua aamuvalaistukseen Kauppatorilla.

77 71 Vuoto ja tiivistys. Poikkeuksellisen kylmä ja aluksi lumeton talvi sekä lisääntynyt liikenne raskail.la kuorma-autoilla ovat aiheuttaneet tavattoman suuren määrän kaasuvuotoja. Kevään, kesän ja syksyn kuluessa tutkittiin kaupungin johtoverkko maakairalla, joka työ suoritettiin kaikkialla, missä eivät johtojen päälle asetetut sähkökaapelit estäneet kairaamistyötä. Kaupungin kaasujohdoissa huomattujen ja korjattujen' kaasuvuotojen lukumäärä on vuoden kuluessa ollut i49. Putkenmurtumia on sattunut 21, niistä 1 kpl. 300 mm, 1 kpl. 150 mm, 4 kpl. 100 mm, 4 kpl. 80 mm, 5 kpl. 50 mm sekä loput pienemmissä johtolaitos- ja, yhtyjohdoissa. Kaasun menetys vuodon ja tiivistyksen kautta nous~e kuluneelta vuodelta 124,166 m S eli 1.79 Olo. Että menetysnumero jää niin alhaiseksi, johtuu osaksi siitä, että puukaasussa ei ole mainittavia määriä tiivistyviä aineosia, osaksi myös siitä, että joulukuun mittarin lukeminen lykkääntyi muutamia päiviä. Teknillisten tulosten yhdistelmä. KaasunvalmiStus : Kivihiilikaasua... m S 175,000 1,612,220-5,619,080 7,248,540 6,584,280 Vesi kaasua... 24,910 1,166, ,710 26,250 14,380 Puukaasua... 6,719,190 3,260,350 Yhteensä kaasua. m S 6,919,100 6,039,190 6,284,790 7,274,790 6,598.!660 Kaasuksi teht. tav. hiil.... kg 627,801 5,160,610 16,863,846 21,971,128 20,493,180 ' puita... 17,412,209 11,154,586 Retorttipanoksia... kpl. 163, ,619 Retorttivuorokausia ,472 16,937 Korkein määrä varatt. ret Alin Retorttipanosten keskip... : kg Kaasunsaanti 100 kg hiiliä.. m S 100 puuta.. Koksinsaanti kg 100 kg hiiliä.. Kivihiilitervaa... tonn. kivih... Ammoniakinsaanti NHs.... 1/ tonn. hiiliä , , ,863, , , ,383 17, ,480 22, ,530 21, ,780,608 12,444,000 11,171, ,700,O~6, , ,761 55,012 42,

78 12 Kaasunkulutus : i913 H1l2 Kaasua katuvalaistukseen.. m S 549, , , , ,323 yksit valaistuks. 269, , , , ,317 lämmityks... 5,813,660 4,893,504 4,769,948 5,210,279 4,630,084 Kaasulaitoksen oma kulut , , , , ,545 Vuoto ja tiivitys , , , , ,591 olo 1, Korkein kaasunkulutus vuorokaudessa...'... m S 25,840 24,460 27,590 29,550 27,600 Alin kaasunkulutus vuorokaudessa... 8,300 6,950. 7,500 6,750 6,400 Laajennuksia ja arvonlisäyksiä., Pää johto verkko sekä lyhdyt, pylväät ja lyhtytarpeef. Uutistöitä. johtoverkon laajentamiseksi ei ole ollut. Vuoden kuluessa suoritetuissa korjaustöissä on 53 m 50 mm putkea korvattu 80 mm putkela ja 129 m 50 mm putkea 75 mm putke11a sisäläpileikkausta. Vuoden 1916 lopussa oli kaupungin pääjohtojen yhteenlaskettu pituus muuttumatta 97,375 m. jakaantuen eri putkisuuruuksile seuraavalla tavalla: mm metriä , ,812 3,499. mm metriä 3,505 5,847 6,027 19,728.10,747 20,793 6,505 9, Pääjohtoverkon keskisuuruus on n mm ja sen koko kuutiosisältö...,... 2,195.5 m S Yksityiset johtolaitoksef.., Vuoden kuluessa on asetettu 13 kpl. uusia liittymisjohtoja, joihin on käytetty: 50 mm teräs putkea 32 m , Vuoden kuluessa' asetettujen uusien liittymisjohtojen tuottama arvonlisäys on Smk 1,203: 74. Kalustot. Kaasulaitoksen kalustojen lisäykset tekevät Smk 634: 95.

79 Kaasumittarit. Vuoden kuluessa on kaupunkiin asetettu uusia mittareita, joiden arvo on':' tavallisten mittarien Arvrmlisäysten yhdistelmä. Smk 3,604: 2i Yksityiset liittymisjohdot Smk 1,203: 74 Kalustot ' 634: 95 Kaasumittarit.... 3,604: 21 Yhteensä Smk 5,442: 90.Tulot ja menot. Tulot. Katuvalaistukseen käytetty kaasu ,538: 41 Yksityisvalaistukseen ,353,776:02 Kaasumittarien vuokra ,869: 77 1,558,184: 20 Yksityisten johtolaitosten asettaminen...'...,. :.. 57,663: 34 Koksia ja puuhiiliä valmistettu., ,652: 90 Tervaa valmistettu... :... 3~,396: 50. Ammoniakkituotteita valmistettu... 7,363: 29 Orafiittia, kuonaa ja sahapurua : 08 Kaasunpuhdistusmassaa, käytettyä... 13,078: ,457: 85 5,700: - Vuokria... '...,... ~...'.. Tilapäisiä maanvuokratuloja... : ,350:- Kaupunginkassan konttokuranttitilin korko... : ,358: 37 Voittoa rnyydystä öljystä... '.' ,759: 78 'Sekalaisia tuloja... 7,902: 54 ~ ~~~ y'hteensä Smk 1,926,376: 08 Menot., Kivihiilet ja kivihiilityö.... Puita kaasunvalmistukseen sekä generaattorien lämmitykseen, hakkauksineen ja kuljehlksineen.... Erinäisiä aineksia ja työkaluja Työpakat retorttihuonees,sa.... Työ- ja.ainekustannukset öljyilä karburoidun vesikaasun va- 105,913: ,058: 86 2,071:90 42,966: 79 mistamis,esta... 4,-566: ,577: 20 ~==~~~~~~~ Siirto 786,577: 20 10

80 Kustannukset lisätuotteista ,838: 32 Polttoaineet, öljyt sekä höyrypannu- ja konekäytön kustannukset... 83,95~: 64 Kaasunpuhdistuksen aines- ja työkustannukset.. 6,058: 98 Sähkövoima ja -valo sekä polttoaineet ja hehkusukat ,963: 12 Vesjmaksut... 4,188: 55 Muut käyttökustannukset... 30,942: ,950: 70 Käyttöinsinööri ja kemisti... 13,800:- Kone- ja kaåsumestarien palkat... 15,800: - 29,600:- Vakuutusmaksut, lääkärinpalkkiot ja sairanhoidon menot.... Korjaus ja kunnossapito: Rakennusten..... Uunien ja tarpeiden... '.' ,026:60 43,702:03 Aparaatien 'ja koneiden...' ,065: 90 Kaasukellojen...'... ;... :.... Pääjohtoyerkon.... Kalustojen :43 25,577:42 4,655: 62 Hallinto ja konttori.... Katuvalaistus. kustannuksia. '...'... '.... Yksityiskulutus, jakamiskustannukset.... Johtolaitososasto : nsinöörit, työnjohtajat ja varastokirjurit.... Hallintokustannukset...,.... :... : Myymälän kustannukset.... Työ- ja ainekustannukset, 'kaluston kunnossapito sekä lääkärinpalkkio ja sairashoitokustannukset... :. Konttorihuoneuston. vuokra..... Verstas-, varasto- ja myymälähuoneustojen vuokra Siirto 789,577: 20 23,033:29 7,145: 11 4,731: 07 Tontinvuokra... ;.... Epävarman saatavan poisto y. m... : '.'.... Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle 1ft ' ,894: 98 Kaasulaitoksen velan kuoletus ,758: 18 Puhdas' voitto ,550: 70 5,681: 01 35,965: 99 12,600: - 9,580:- 92,670:- 55,941:47 47,383: ,777:44 '70,875:46 22,180:- 21,394: - 1,791: ,653: 16 21,900: 70 Yhteensä Smk 1,926,3'1'6: 08 Kaasunvalmistuksen kes/timääräiset kustannukset. Mahdollisimman selvän kuvan saamiseksi keskimääräisistä valmistuskustannuksista. ovat yl1äolevat meno- ja tuloerät yhdistetyt sopivala tåvala: seuraavaan tauluun, jossa ön eri sarekkeeseen merkitty se määrä, jola kukin erä vaikuttaa kustannuksiin hyötyä tuof!:avasti käytetyn kaasun kuutiometriä kohti.

81 Menot: Kivihiilet ja kivihiilityö ,913: 22 Puita kaasunvalmistukseen ja generaattorien 1 amml 't y k seen ,058: 86 Työpaikat retorttihuoneessa ,966: 79 Öljyllä karburoidun vesi kaasun valmistuskus-' tannukset Kustannukset lisätuotteista. :.... 4,566:43 10,838: 32 Poistetaan tuloja: Koksista ja puuhiilistä...' ,358: 63 Tervasta... 38,396: 50 Ammoniakkituotteista ,?63: ,343: 62 Penniä kaasu-ms kohti Orafiitista, kuonasta y. m : ,085: Jälellä menoja kivihiiliin ja puihin sekä työkustannuksiin retorttihuoneessa ja öljyllä karburoidun vesi kaasun valmistuk;sen aineksiin ja t'yökustannuksiin... ~.... Muut kaasunvalmistuskustannukset ,258: ,184: Käyttöinsinöörit ja mestarit ,600:-, Yhteensä varsinaisia valmistuskustannuksia 783,042: Ylläpito ja korjaukse~ ,670: Tontinvuokra :. 21,394: Vakutuusmaksut, lääkärinpalkkio ja sairashoitokustannukset 5,681: Hallituksen ja toimitusjohtajan palkkiot ,720: Konttorikustannukset ja vuokra ,220: ~ ,728: Koko valmistuskustannukset Yksityisen kaasunkulutuksen osuus ylläolevista valmistus-. kustannuksista, 6,083,437 m~ kaasua a Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle 1/ ,894: 98 Kuoletus ,758: ,653: 16 josta katuvalaistus maksaa' ,245: 71 Valmistuskustannukset ynnä korko ja kuoletus Menoja jakamisesta ynnä konttorihuoneuston vuokraosa... Yksityistarpeisiin myydyn kaasun itsekust. Smk 884,819: ,407:45 1,321,227: ,377:44 1,439,604: Zi Tätä vastaavia tuloja: myydystä kaasusta mittarien vuokrat.... asunnonvuokrat tontinvuokra... kaupunginkassan konttokurantitilin korko.... 1,353,776: 02 2,869: 77 5,700:- 1,350: -:- 4,358: 37 Tappio yksityisestä kaasunkulutuksesta 1,368,054: 16 71,550:

82 76 Kuten tästä yhdistelmästä näkyy, ei vahvistettu kaasunhinta ole riittänyt korvaamaan kaasun valmistuksen ja jakelun kokonaiskustannuksia. Laitoksen puhdas voitto aiheutuu niinollen kokonaan edellisten vuosien tuotannossa syntyneitten lisätuotteiden koksin, ammoniakin ja puhdistusmassan myynnistä. Tästä myyrmistä saatu voitto on kirjoihin merkitty 'suoraan vuoden voitto- ja tappiotilile. Voitto- ja tappiotili. An Poistoja: Saanto. Pääjohtoverkosta.... Lyhdyistä, pylväistä ja yhtytarpeista Yksityisistä johtolaitoksista...,.. Rakennuksist~... '.... Kaas'ukelloista.... Uuneista ja tarpeista... _.... Aparaateista ja koneista... '.'.... Alueella löytyvästä rautatiestä ja vaunuvaa'astå..... Kivihiilien purkamislaitoksesta... '.... Vala'istus- ja vesijohdoista, kaivoista, purkamissillasta, puisesta makasiinirakennuksesta.... Kaasumittareista.... Kalustoista.... Tasotus- ja kanavoimiskuluista... '...,.... johtolaitostöiden Tili: Tappiota johtolaitostöistä 28,993: 80 14,192: 66 3,420:43 13,528:32 13,471: 95 35,143:49 30,372:07 575: 30 3,531: 12 4,978: 25 35,950:05 5,513: 26 57,081: ,758:18 22,792: 12 Velkakirjojen Tili: Poisto... 1,161: 07 korko- Tili: Korkoja..'... ~... ' :25 Kuoletus ja Korko- Tili: Korko Kaasulaitoksen kirjoihin 1/ merkitystä perustamisarvosta 263,894: 98 jäännös-tili: Puhdas voitto'...' ,900: 70 Yhteensä Smk 557,137: 30

83 77 Anto. Per Yksityisen kaasunkulutuksen Tili: Kokonaisvoitto yksityisestä kaasunkulutuksesta ,578: 78 Katuvalaistuksen Tili:. Osuus kaasulaitoksen perustamisarvon koroista ja kuoletuksesta 74,245: 71 Miftarivuokrien Tili: Vuokraa kaasu mittareista 2,869:77 Vuokrien Tili: Asuntojen Vuokria....'.. '.:'... '.... 5,700: - Tilapäisten maanvuokratulojen Tili: Tonttivuokraa.... 1,350:- Kaupunginkassan konttokur.- Tili: Korkoja...,.... 4,358: 37 Lisätuotteiden Tili: Koksia, ammoniakkia ja, kaasunpuhdistusmassa ,372: ~5 Tarve-aineiden Tili: Raakaöljyä.... 2,759:78 Sekalaisten tulojen Tili: Romua y. m.... 7,902: 54 Yhteensä Smk 557,137: 30 Kiinteistöjen Tili: Tila 31 päivänä joulukuuta Varat Pääjohtoverkko ,131,300: 66 Lyhdyt' pylväineen ja tarpeineen ,448: 95 Yksityiset johtolaitokset... ' ,456: 45 Rakennukset ,369,397: 12. Kaasukellot... ' ,698: 16 Uuait tarpeineen ,963: 45. Siirto 3,583,264: 79

84 78 Siirto Aparaatit ja koneet...,.,...,.,...,.. Kivihiilien purkamislaitos, alueella löytyvä rautatie, putkijohdot, ammoniakki- ja tervavesikaivot y, m,.. 3,583,264: ,435:49 59,996: 50 Tasotustöiden kautta lisääntynyt tontinarvo. '., ,000: - 4,398,696: 78,, Kaupunkiin asetettujen kaasumittarien Tili...,..., Kalustojen Tili...,...,....,.,..., ,642: ,091:78 Päättämättömren uutisrakennusten 'Tili Sörnäisten kaasulaitoksella : Uusi 4 uunin uuniryhmä sekä kivihiilen kuljetuslaitos, kivihiilisäiliö ja koksinkuljettajat.....,.,.... Ammoniakkitehtaan uusi koneisto...,. Kaasua kelloissa.... ~ 283,589: 63 8,562:99,... '...._ ,152:62 '1,620:- Lisätuotteiden Tili: ~~~: :: ~ :: : : : : : : : : : : : : : :': : : : : : : : : : :--: : : : : :~: : ; : : : : : : : Ammoniakkia.,...., 9,000:- 2,675:- 2,376: 91 14,051: 91 Varastojen Tili: Kivihiiliä, puuhiiliä,... ;...,.... Puita ja puujätteitä :...,...,.... Kaasumittareja,,..,...,..., ,800:- 38,635:20 24,875:- Muita tarveaineita,.,.,.....,.,..,.,...,. 180,337: ,647: 27.' Kaupunginkassan Tili: Saatava konttokurantin mukaan kaupungin kassasta.... Nostamattomia määrärahoja..., ,326:59 490,028:21 Perimättömiä saatavia kaasusta... '......,... :..,. johtolaitostöistä,. koksista y. m, ,071: 15 21,082:70 Sotavaaravakuutusmaksu,...,... Pankkiin talletettuja vakuuksia...,.... Rahaa kassassa...,...,.,... '.... Yhteensä Smk 166,153: 85 16,,645: - 2,240:03 4,710:- 6,218,006: 95

85 79 Velat. Kaasulaitoksen pääoinavelka,,,,, ',,,,,,,,,,,,,,,,,... : 5, : 09 Tallettajan Tili: TalletettOja vakuuksia...,...,... :... :...,... ' 35,886: 14 Kaupunginkassan Tili: Velkaa konttokurantin mukaan (kruunuissa)... '...,.. 14,204: 21 Myönnettyjä käyttämättömiä määrärahoja: Uusien lyhtyjen asettamista varten...,...,.... Kaasumittarien ostoa varten Kaasulaitoksen uunilaitosta varten...,.... Erin. uutisrak. varten kaasulaitoksella ,812: 76 48,649:94 126,499:40 16,756: 73' Kiertojohtoa varten...,..., '... ' ,309: ,028: 21 Maksamattomia laskuja,..., ,... ~..... T avar01 't a myyava t k S. lh a e t e tt yna... :... ~..,... '.'... Kurssieroja...,..., ,257:44 1,295: - 4,198:., Korko kaasulaitoksen 'perusta!llisarvolle 1ft 1916, 5 Olo Smk:lle 5,277,899: Kaasulaitoksen velan kuoletus'... ',...,... ' 263,894:98 246,758: ,653: 16 21,900: 70 Puhdas voitto.... Kokonaisylijäämä ,553: ,553: 86 Yhteensä Smk 6,218,006: 95 - Kaasulaitoksen pääoma-arvo. 'Kaasulaitoksen kirja'npidon mukaan oli sen pääoma-arvo 31 p:nä jouluk ,... '... 4,985,746: 75 j6hon tulee lisäksi keskeneräisten uutisrakennusten arvo....' 292,152: 62 5,277,899: 37 Lisäys v ~... ~... 5,442:90 Smk 5,283,,342: 27 Poisto,.,'...,..,.,...,...,.,... '.,... ' ' ,758: 18 Saldo Smk 5,036,584: 09 jakautuen seuraavasti: Rakennukset, koneet ja johtoverkko...,...,..,..,.,... ', 4,690,849: 40 Kaasumittarit.,.,..,... '..,,..,..,, '..,...,...,,..., 279,642: 91 Kalusto,,,,...,...,...;....;..;..;..;...;....;..;..;..;...;....;..;..;..;.._...;..66;.,l.,0.;...;9...;;1.;..;: 7;..;;.8 Yhteensä Smk 5,036,584: 09>

86 80 Kaasulaitoksen suhde kaupunginkassaan 31 päivänä jouluk Kuoletus kaasulaitoksen pääomavelasta 1ft Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle 1/t Puhdas voitto v:lta Vuoden kuluessa nostettu konttokuranttitiliwi S:n.... Kr. 5,223: ,310:46 272,846: ,757: ,914: ,598: 63 kasvaneine korkoinen ,849: ,448: 19 Tontinvuokra... 21,39~:- Saatava kaupungin kassasta 31/t ,326: 59 Yhteensä Smk 1,206,083: 39 Saatava 'kaupunginkassasta konttökuranttitilin mukaan 1 tammik ,227:27 Käteismaksuja ,000: -' Maksettuja kalliinajan lisiä loka-jouluk.... 9,088: 53 Maksettuja palkankorotuksia (suoritettava Kaupunginvaltuuston käyttövaroista)... ',' ,313: ,401: 86 Kaasua katuvalaistukseen sekä lyhtyjenhoitajien palkat ja ainekustannukset ,538: 41 Kaasua sisävalaistukseen... : ,634: 25 Toimitettu ammoniakkia ja tepty töitä ,801: 10 Kustannukset petrolivalaistuksesta... 16,281: ,255: 70 Kunttokuranttitilin korko... 4,768: 88 Tappiota kaupungin halkojenmyynnistä :.. 12,782: 57 Uutisrakennuksia ,442: 90 22,994: 35 Velkaa kaupunginkassaan nostetuista... Kr. 9,762: 35 14,204: 21 Yhteensä Smk 1,206,083: 39

87 81 Vertaileva yhdistelmä kaasulaitoksen menoista ja tuloista kirjan päätöksen mukaan sekä määrärahoista ja lasketuista tuloista vuodelle 1916 vahvistetun menqja tulosäännön mukaan. Menot.. Hallinto. Palkat: Laitoksen osa hallituksen menosäännössä Toimitusjohtaja, palkkaa y. m.... Kamreeri, palkkaa.... Kirjanpitäjä,.... Kassanhoitaja, palkkaa'.... Konttöriapulaisten palkat.... Pääkonttorin vuokra.... Konttorin tarve rahat.... Määräraha menosäännössä. 4,634;- 16,100: - 9,000:~ 4,950:- 3,300:- 11,800:- 11,000: - 5,500:'- Kustannuk~ set kirjojen mukaan. 4,620: 66 16,100: _. 9,000:- 4,950: ~ 3,300:- 11,325: - 12,600:- 5,894: 89 Määrarahaa ylitetty. 1,600:- 394:89 Määrärahaa säästynyt. 13: :- Tuotantokustannukset. Palkat ja konttorin tarverahat. Apulainen, pakkaa.... Kemisti, Konemestari,,,.... Vanh. kaasu mestari palkkaa.... Ylim. määräraha Kvm:n päät. muk. 1/8 16 Nuor. kaasu mestari, palkkaa.... YJim. ~ääräraha Kvm:n päät. muk. 1/8 16. Nuor. kaasumestari, palkkaa.... YJiin. määräraha Kvm:n päät. muk. 1/8 16 Kaustonhoitaja, palkkaa.... Konttoriapulaiset, -... '.... Tehtaankonttorin tarverahat.... 8,340:- 5,400:- 4,900: :-- 3,850: -} 350:- 2,700:-} '. 350:- 3,300: --} 350:- 2Aoo:- 1,800: - 2,000: -- 8,400:- 5,400: - 4,900:- 4,200:- 3,050:- 3,650:- 2,400:- 1,800:- 2,850: 92 60:- 850:92 Aines- ja työkustannukset kaasunvalmistuksessa. Tavalliset kaasuhiilet... 24,000: -}_ Ylim. määräraha Kvm:n päät. muk..24/1o 16 33,500: ~ 105,913: 22 48,413: 22 Kaasunvalmistl:lkseen valmistettua puuta 445,500: -} - k 611,734: 77 43,765~23 Y Jim. määräraha Kvm:n pa;.;.; å,;,;, t.;.;;m;,;,u=._jz4,;t;.;;o..;;.,..;;.,6_...;;2;.;;1..;;.,0.:..;'o...;;0;;,0,;,,,: --'~ - Siirto 815,024: ,089: 46 51,319: 03 44,253: 57 11

88 82 Siirto Puiden ja hiilien kuljetus japienentämin. Ylim. määräraha Kvm:n päät. muk. 24/10 16 Erinäisiä aineksia.... Työkustannukset retorttihuoneessa sisältäen myöskin muurarin ja mqottorinhoitafan palkat.... Ylim. määräraha Kvm:n päät. muk. 24/tO 16 Työ- ja aineskustannukset öljyllä karburoid. vesi kaasun valmistam~sta varten Määräraha menosäännössä. Kustannukset kirjojen mukaan. 815,024: - 822,089: 46 15,000: -} 5,000:- 19,324: 09 5,000: -. 2,071: 90 38,000: -} 3,000:- 42,966: 79 30,000: - 4,566: 43 Määrärahaa ylitetty. 5i,319: 03 1,966: 79 Mältrllrahaa säästynyt. 44,253: :91 2,928: 10 25,433: 57 Höyrypannunkäyttö. Palkat.... Polttoaine~t ja erinäiset ainekset.... Ylim. määräraha Kvm:n päät. muk. 24/ ,500: - 7,874: 21 22,000:-} 30,000: _ 61,953: 30 1,374: 21 9,953: 30 Koneiden käyttö. Palkat... '.... Ylim. määräraha.kvm:n päät. muk. 24/tO 16 Öljy ja erinäiset ainekset.... ~,050:-} 4,000:,- 12,690: 51 1,500: - 1,441: : 51 58:38 Kaasunpuhdistus. Palkat.... Puhdistusmassa, kalkki y. m ,000:- 2,500:- 2,288: 36 3,710: 62 1,288: 36 1,270: 62 Lisätu9tteiden kustannukset. 'Työkust. puuhiilen ja koksin lajitte1usta, pienentämisestä ja myynnistä kaasulaitoksella.... Tervan työ- ja myyntikustann.... Ammoniak.-valmist. työ- ja aineskustann. 5,000:- 1,200: - 500:- 6,945: 70 3,309: :70 1,94:5: 70 2,109: 92 82:70 Korjau~ ja ylläpito. Rakennusten korjaus ja ylläpito, 2,000: - 6,026: 60 Uunien ja tarpeiden s:n s:n ,OOO:-} 43,702:03 Ylim. määräraha Kvm:n päät. muk. 24/tO 16 20,000: - Aparaattien ja koneiden korjaus ja yläpito 8,000: - Kaasukelojen s:n s:n ,000-: - Kalustojen 's:n s:n ,0, oo:-} 12,0~5: :43 4,026: 60 13,702: 03 4,065: 90 Yli~. määräraha Kvm:n päät.muk. 24/tO 16 2,000:,... 4,655:., : 62 2,357: 57 ~~~~~--~~~~----~ ~- Siirto,1,040,274: - 1,05,8,968: 19 94,401: 29 75,707: 1.0

89 83 Määräraha menosäännössä. Kustannukset kirjoj en mukaan. Määrärahaa ylitetty. Määrärahaa sä~stynyc Siirto 1,040,274:- 1,058,968: 19 94,401:29 75,707: 10, Erinäisiä valmistuskustannuksia. Polttoaineet, hehkusukat ja lasit.... Sähkövoima ja valaistus.. ~.... Vesimaksut... ~ Palovakuutus.... Tapaturmavakuutus ja lääkärinhoito.. Puhtaanapito, vartioiminen y. m..... Ylim. määräraha Kvm:n päät. muk. 24/10 16 nsinöörien ja työnjohtajain asuntojen kustannukset.... Ylim. määräraha Kvm:n päät. muk. 24/10 16 Jakokellon kustannukset.... Laboratorion.... Oljyjä ja erinäisiä aineksia korjauspajaa varten.... Työmiesten kesälomakustannukset '.... 1,000: - 12,000:- 8,000:- 4,000:- 1,000: - 11,000:-}' 4,000:- 3,000:-} 2,000:- 4,500:- 1,000: - 1,500: - 1,500: - 618: 37 11,344: 75 4,188: 55 3,244: 90 2,436: 11 15,861: 42 4,371: 70 4,906: : 85 1,436: : :79-2,345: : 50 2,529: 83 1,029: : :25 3,811: : : 30 73: 1'5 Pääjohtoverkko. Putkimestari ulkotöitä vart., palkkaa Ylim. määräraha Kvm:n päät. muk. 1/8 16 Pääjohtoverkon yäpito ja korjaukset Ylim. määräraha Kvm:n päät. muk. 24/10 16 Liitlymisjohtojen yäpito ja korjaukset 3,300: -} 350:- 10,000:-} 8,000:- 500:- 3,650: - 21,372: 63 3,372: :79. 54:79 _ Jakaminen. Konttoriapulaiset, palkkoja... '.. Kaasumittarien lukeminen ja rahojen periminen......,... Konttorin tarverahat, kaavake- ja muut 25,000: - 43,000:- 21,780: 83 42,491: 74. 3,219: : 26 painatuskustannukset.,.,... Päivystys, väki viina sekä pienten viko- 6,000: - 6,917: : 39 jen korjaus 'y. m....,... 10,000: -} 96 27,2 :42 Ylim. määräraha Kvm:n päät. muk. 24/ ,000: - 5,296:42 Erin. hankinta-, reklaami- y. m. menoja 2,000: - 245: 14 '1,754:86 Kaasumittarien korjaus ja ylläpito.... 4,. 000' -} 6,640: 74 Yil1!' määräraha Kvm:n päät muk. 24/10162,000: - 640:74 Työmiesten kesälomakus~ta;;;n.;.;,n;.;;u;,;,;k;;,.se;.;;t...;,...;,...;,.'......;;1...;,5...;,0,;.,.: -.;..1;;,.05;..;:...;,1...;,8 4...;,4_: 8..;...,;,2 Siirto 1,221,074: - 1,24-2,797: ,262: 91 87,539: 09

90 84 Määrllrahll menosäännössä. Kustannukset kirjojen mukaan. Määrärahaa ylitetty. Määrärahaa säästynyt. Siirto 1,221,074: - 1,242,797: ,262: ,539: 09 Katuvalaistus. Lyhtyjen sytyttäjät ja lamppujp.n hoitajat Ylim. määräraha Kvm:n päät. muk. 24/10 16 Hehkusukat ja silinterit.... Lyhtyjen, pylväiden ja tarpeiden ylläpito Lyhdynsytyttäjäaseman vuokra.... Päivystys, väki viina sekä pienten vikojen korjaus Tapaturmavakuutus ja lääkärihoito... Työmiesten kesälomakustannukset ,000: -} 4,000:- 3,500:- 4,000:- 2,300:- 2,000:- 400:- 700:- 35,982:4Q 1,855:51 4,690: 44 2,170: - 1,935: :05 497:- 982: : 44 1,644: :- 64:78 146: :- Johtolaitostyöt. Johtolaitosinsinööri, palkkaa S:n, apulainen, /1 Putkimestari. sisätöitä varten, palkkaa.. Ylim. määräraha Kvm:n päät. muk. 1/8 16 Piirtäjä, palkkaa.... Konttoriapulaiset, palkat... ~.... Konttorin tarverahat.... Tarve- ja työkalujen sekä automobiilin ylläpito.... Sekalaiset työpajan kustannukset.... Tapaturmavak., vahingonkorv. y. m... Työmiesten kesälomakustannukset... 7,000:- 4,500:- 3,600: -} 350:- 2,400: - 6,800:- 1,500: - 2,500:- 500:- 600:- 480:-. 6,633: 29 4,600:..:.. 3,950: - 2,450:- 5,900: - 1,245: 11 1,038: :91 155:65 362: : -1) 50:- 1 ) 366: :- 254: 89 1,461: : :35 117: 64 Varasto ja näyttely. Varastokirjanpitäjä, palkkaa.... S:n, apulainen, palkkaa.... Myyntikustannukset sekä myymälähenkilökunnan palkkaus.... Näyttely-, myymälä- ja varastohuoneustojen vuokra... :-....,Palovakuutus.... 3,000:- 2,400:- 5,500: - 10,000: - 260:- 4,731: 07 3,000:- 2,400: -:- 9,580:- 199: : :- 60:86 Erinäisiä menoja. Kaupungin konttokuranttitilin korko... Tontin vuokra Siirto 10,000: - 21,200:- 1,351,564;: 10,000: - 21,394: - 194:- 1,357,929: ,279: 7!;i 104,913: 96 J~ Kt~ Kvm:!1 päät. m.arrask: 21 p:lt~ 1916:

91 Uudistöitä. Siirto Pääjohtoverkon laajentaminen sekä lyhtyjen, pylväiden ja liittymisjoht asettam. Hallituksen päätöksen muk. Nostamattomia määrärahoja. Kaasumittarien asettamista varten... Menosäännöstä puuttuvia menoja. '85 1,351,564:.:... Määräraha menosäännössä. 20,000:- Kusw.nnukset kirjojen mukaan. 1,357,929: 79 1,838: 69 1,359,768: 48 3,604: 21 Määrärahaa ylitetty~ Määrärahaa säästynyt. 111,279: ;913: 96 18,161: 31 Korkotappio :25 Poistettu perimätt. saatavia... '1,161: 07 ~--~~~~ ~--~~~ ) 1,371,564:-1,365,164:01 111,279:75 123,075:27 l(okonais-ylijääinä ,553: '86 Yht. Stnk 1,371,564:- 1,897,717:87 111,279:75 123,075:27 Tulot. Tulosäännössä lasketut tulot. Katuvalaistus ,800: - Yksityiskulutus ,050,000: - Mittarivuokrat.... Tulot lisätuotteista... ~.' ,000: - Voitto suoritetuista töistä ,000: - Vuokratuloja.... 5,100:- Tilapäisiä. tontinvuokria.... Tulot kirjojen mukaan. 201,538: 41 1,353,776: 02 2,869: ,457: 85 23,562: 23 5,7QO:- \!ajaus. Ylijäämä. 13,738: ,776: 02 2,869: ,457: 85 13,562: :- 1,350: - 1,350: ~~~------~~ ,324,250: - 1,877,254: ,004: 28 Menojen ja tulojen välinen ero menosäännön. mukaan (mukaanluettuna ylim. m.-raha Smk 341,250: -)... 47,314:- l(aupunginkassan konttokuranttititi. Vuoden kuluessa suoritetut uudisrakenn. 5,442: 90 Tuloja ra/tasäännön ulkopuol. (A V. 4.) Erinäisiä tuloja... 7,902: 54 Kaupunginkassan konttok. tilin' korko 4,358: 37 Voitto inyydystä raaka-öljystä... 2,759: 78 ~~~~~ ~~~~ Yht. Smk 1,371,564:- 1,897,717:87 553,004: 28 ) V d 1 ars. määrärahoja rahasäänn. muk :... 1,030,314:- Kvm:n myönt. ylim. määräraha 1/8 16 : ,750:- S:J s:n 24/\0 16,... _ ,500:- Yht. määrärahoja 1,371,564:-

92 86 Vuoden 1916 kirjanpidon yhdistelmä. Menot. Yht. määrärahoja v:n 1916 menosäänn. m.uk.... 1,030,314:- kvm:n myöntämiä ylim. määrärahoja 1/ ,750:- 24/tO ,500: v:n määrärahoja ylitetty ,279:75 Menoja, joita ~i ole menosääntöön merkitty ,791: 32 Nostamattomia määrärahoja (kaasumittar. asettam.)... 3,604: 21 Kokonaisvoitto... :...;...;....;...;..;..;...;..._.;;..53;;.;2;;.:..,5;;.;5;..;;3..;..: 8;;..;;.6 'Smk 2,020,793: 14 Tulot. Tuloja 1916 vuoden rahasäännön mukaan ,324,250: Tuloja yli 1916 vuoden rahasäännön ,004: 28 Säästö vuoden 1916 määrärahoista... : ,075:27 Kaupunginrahastoa veloitetaan vuoden kuluessa suoritetuista uudisrakenn. 5,442: 90 Tuloja rahasäännön ulkopuolella...' ,020: 69 Pääjohtoverkko.... Lyhdyt, pylväin. ja tarp. Yksit. johtolaitok..... Rakennukset.... Kaasukellot.... Uunit.... Aparaatit.... Kivihiilenpurkamislait. Laitoksen alueella löytyvä rautatie, erin. valaistusjohdot, vesijohdot, kaivot, purkamissilta y. m.... Kalustot.... Kaasumittarit.... Hernesaarenkad. öljykaasu laitos.... ltä-heikinkadulla oleva' tontti.... Tasoitus- jakanavoimiskustannukset Sörnäi- Helsingin kaupungin kaasulaitoksen poistot ,015: ,263: 92 50,725: ,733: 56 71,374: ,723: ,704: 20 12,013: 62 25,318: 31 70,787: ,052: ,512: ,000: - Poistot 1916 ~8,993: 80 14,192: 66 3,420: 43 13,528: 32 13,477: 95 35,143: 49 30,372: 07 3,531:12 5,553: 55 5,513: 26 35,950: Yhteensä 398,009: ,456: 58 54,146: ,261: 8~ 84,852: ,866: ,076: 27 15,544: 74 30,871: 86 76,300: ,002: ,512: ,000: - Smk 2,020,793: 14 Kaasulaitoksen arvg ,809: - 1,131,300: ,000: - 208,448: 95 20,000: - 52,456: ,000: - 1,369,397: 12 22,000: - 324,698: 16 90,000: - 496,963: 45 62,000: - 60,5,435: 49 25,092: 52 34,903: 98 6,.191:- 66,091: ,642: ,000: - sissä ,081 :48 57,081:48 150,000:- Uusi uunilait. (keskener.) 292,152: 62 Yht. Smk 2,515,225: ,758: 18 2,761,984:15 1,400,000: - 5,036,584: 09

93 87 Petrolivalaistus. Vuoden lopussa käsitti petrolivalaistus 75 kpl. kokoyön pumppulyhtyjä. - Lyhdynsytyttäjäin luku on ohut muuttumaton. Vuoden menot petrolivalaistuksesta, aineksien ja kaluston ostosta sekä työkalujen kunnossapidosta tekevät Smk 16,281: 94 jakaantuen seuraavasti: Smk 7,377: 29 10,338: 58-2,007:- 120:- 600:- 702:45 Smk 21,145: 32 Vähennetään vuoden kuluessa myydyistä aineista, (Jyhtyjä, 1 sähkömoottori, romurautaa y. m.) /863: 38 Yhteensä Smk 16,281: 94 Helsingissä 22 päivänä helmikuuta Ed. Cedercreutz~ '.,

94 Selostus Helsingin kaupungin sähkölaitoksen toiminnasta vuonna Sähkölaitoksen toimintatulos muodostui kuluneeltakin vuodelta edullisemmaksi kuin kulunkiarviota laadittaessa oli syytä olettaa. Näin kävi, huolimatta polttoaineen keskihinnan kohoamisesta 80 Olo yli otaksutun, sen vuoksi että virrankulutus lisääntyi tuntuvasti yli lasketun määrän. Niinpä teollisuusvirrankulutus on kasvanut 53 0/o:la edelliseen vuoteen verraten, joka kuitenkin edusti siihenastista parasta saavutusta. Myös valaistusvirrankulutus on lisääntynyt 22.2 Ofo:la ja raitiotievirrankulutus 27.1 Ofo:la. Koko virrankulutus viime vuonna on 38.8 Olo suurempi kuin vuonna Menneenä vuonna saavutettuja suuria kulutuslukuja ei tietenkään voi pitää normalikehitykselle ominaisina, vaan on niitä pidettävä suorastaan johtuneena kaupunkiin keskittyneestä satunnaisesta vilkkaasta sotateollisuudesta. Kun teollisuus rauhan tultua järjestyy uudestaan, on virrankulutus samalla varmasti pienenevä isääntyäkseen taas rauhantoimia tarkottavan teollisen toiminnan vii kastuessa. Virrankulutuksen suuri lisääntyminen on luonnollisesti vaikuttanut polttopuutarpeen tyydyttämiseksi tarvittavien halkojen hankintamahdollisuuksiin. Kaupungin muonituskomitea, jonka huolena on ollut pulmallisen polttopuukysymyksen selvittäminen, on ollut pakotettu korottamaan myös sähkölaitoksen käyttöön tarvittavien puitten hintaa. Lisääntynyt kulutus ei kuitenkaan ajan pitkään voinut pitää tasapainossa yhä kohoavaa polttoaineen hintaa ja kun vielä sähkölaitoksen, tilaamansa turpiinigeneraattorin hankinnan myöhästymisen vuoksi, oli ryhdyttävä tuntuvasti rajottamaan itapäiväkuormitusta, mikä luonnollisesti vaikutti epäsuotuisasti kulutukseen, katsoi laitos syyskuussa tarpeelliseksi ehdottaa korotettavaksi siihen asti laitokselle voimassa ollutta yleistä tariffia. Kaupunginvaltuusmiehet hyväksyivätkin lokakuun 24 p:nä Hallituksen ehdotuksen virran hinnan korottamisesta 10 pennillä, joten laitos mainitun ajan jälkeen on velkonut 35 penniä voimavirran kwh:lta ja 60 tai 50 penniä valaistusvirran kwh:lta. 12

95 90 On valitettavaa, etteivät ne suuret vaikeudet, joita kuluneina sotavuosina on ollut voitettavina polttopuita hankittaessa, ole kyenneet raivaamaan voimansiirtokysymyksen lopullisen ratkaisun tiellä olevia esteitä. Tämän kysymyksen ratkaisusuunnitelmia ei nimittäin vielä kuluneena vuonna ole voitu esittää kaupunginvaltuustole. Hallinto. Sähkölaitoksen johdossa on vuoden vaihteessa tapahtunut muutos. Laitoksen siihenastiselle innokkaalle ja sen kehityksestä huolehtivale toimeenpanevalle johtajalle, insinööri Bernh. Wuolteelle myönsi kaupunginvaltuusto anomansa eron tammikuun 1 p:stä 1917, siirtymistä varten yksityisen yhtiön palvelukseen. Toinen käyttöinsinööri, johtajan asistentti O. E. Sandström erosi jo toukokuun 1 p:nä 1916 laitoksen palveluksesta astuakseen tarkastajantoimeen Teollisuudenharjottajain Keskinäisessä Paloapuyhtiössä. Ensimäiseksi käyttöinsinööriksi nimitettiin mainitusta - päivästä 2:nen käyttöinsinööri A. Marsio ja johtajan apulaiseksi johtoverkon esimies O. M. Nordensvan. Toiseksi käyttöinsinööriksi nimitettiin insinööri K. Kinnunen. Edelleen on kaksi laitoksen toimihenkilöä, mittari osaston esimies, insinööri A. von Hertzen ja. johtoverkko-osaston esimies, insinööri 0. M. Nordensvan, pyytänyt päästä vp.paaksi asianomaisista toimistaan astuakseen vuoden 1917 alussa saman yksityisen liikkeen palvelukseen kuin hr. Wuolle. Kaupunginvaltuusto valitsi joulukuun 5 p:nä sähkölaitoksen toimeenpanevaksi johtajaksi insinööri Lars W~ Åbergin. Uutistyöt ja laajennukset. Lukuunottamatta pienempiä johtoverkon laajennuksia, joista selostus edempänä, ei vuoden varrella ole mitään muita uutistöitä suoritettu. Kaupunginvaltuuston vuonna 1915 tekemää päätöstä hankkia Sörnäisten höyryvoima-asemalle 6,300 kw:n (cos. cp =0.8) höyryturpiinigeneraattori ei myöskään kuluneena vuonna ole voitu toteuttaa, koska hankkija ei ole pysynyt sitoumuksessaan hankinta-ajasta. Koneisto saadaan paikoilleen vasta keväällä ) Sitäpaitsi on kaupunginvaltuusto vuoden kuluessa myöntänyt määrärahan uuden höyrykattilan hankkimiseksi Sörnäisten voima-asemalle ja 1,000 kw:n kaskadimuuttajan hankkimiseksi Kasarmintorinasemalle. Nämä molemmat laajennukset pitäisi, mikäli etukäteen voi päättää, saada loppuunsuoritetuiksi loppu~esällä ) Tätä kirjoitettaessa on puheena oleva koneisto jo saapunut Helsinkiin.

96 91 Käyttöhäiriö. Sähkölaitosta, joka sitten käyntiinpanon on onnellisesti säilynyt suuremmilta käyttöhäiriötä, on kuluneena vuonna kohdannut kylläkin vakava käytönkeskeytyminen. Lauantaina marraskuun 18 p:nä klo 2.35 j. p. p. halkesi nimittäin valtahöyryjohto höyryvoima-asemalla Sörnäisissä. Vaikka: höyryn ulosvirtaaminen voitiin hyvin pian rajottaa, oli kuitenkin kostea ja kuuma höyry tällävälin ehtinyt tunkeutua tuuletuskanavien kautta koneistoon N:o ja turmellut generaattoripuolen eristyksen. Kun kävi selville, että korjaus siihen tarvittavien ainesten ja taitavien ammattimiesten puutteen takia vaatisi useampia kuukausia, oli virranantoa laitokselta rajotettava, josta yleisölle kaikissa sanomalehdissä ilmoitettiin. Konetta ei saatane karjatuksi ennen kesää Käyttö. A. Höyryvoima-asema. Joulukuun 31 p:nä 1916 oli höyryvoima-asemalla seuraavat koneet ja aparaatif: 7 höyrykattilaa, joista 2 kpl. kullakin 200 m 2 tuli pinta, höyryturpiinigeneraattoria, joista 1 kpl. teho 750 kw 1 2,000 1) 2 2,400 2 moottorigeneraattoria, kukin 60 kw. 1 akkumulaattoripatteri, soluluku 66, virranvoima 216 A,varautumiskyky 648 Ah. 5 höyrykattilaa, yht. tuli pinta 2,200 m 2, on muutettu haloilla lämmitettäviksi. Hiilenkulutus oli tonnia. Halkojenkulutus oli 131,320 m 3 Kehitetty kwh = }{),103,420 - lisäys 34.1 olo. Lauhdutukseen kului 565,120 kwh = 2.96 olo. Hyödyllisesti annettu kwh = 18,538,300 - lisäys 34.8 olo. Tästä saivat: 1) viallinen, vahingoittui käyttöhäiriössä marrask. 18 p:nä.

97 92 ala-asemat... 12,607,000 kwh 1) = 68 Olo vaihtovirtaverkko ,770,740. = laitos tarpeisiinsa ,560 = 0.86 Suurin kuormitus, 5,450 kw, sattui jouluk. 11 ja suurin vuorokautinen kulutus, 87,000 kwh, jouluk. 12. Hyödyllinen keski kuormitus oli 2,110 kw. B. Ala-asemat. 1. Kasarmintorin asema. Kone- ja patteriteho joulukuun 31 p:nä oli: 2 kpl. moottorigeneraauoria, kukin 500 kw. 2 kaskadimlluttajaa,,,1,000 ' 2 yk~iankkurimuuttajaa,,, 500 (raitioteitä varten). 1 akkumulaattoripatteri, 150 solua, 1,656 A ja 5,000 Ah. 1 s:n 150 2,520 7,560 Valaistusmuuttajat saivat vaihtovirtaa.... antoivat tasavirtaa... '.. ','.,...,.. Patteri en lataaminen kulutti.... purkautuessa saatiin... '.... Johtoverkko otti tasavirtaa... '... '.... vaihtovirtaa... '... '. '... '.... Suurin kuormitus.... sattui tamrnik. 12 p:nä. Suurin vuorokautinen kulutus... '.... sattui jouluk. 14 p:nä. Vuotuinen keski kuormitus oli 723 kw. 7,451,360 kwh 6,662,140 3,587,730 Ah 2,471,520 6,348,530 kwh 1,583,010 2,800 kw 32,380 kwh Raitiotiemuuttajat saivat vaihtovirtaa ,874,650 kwh antoivat tasavirtaa... '... 1,718,920 Suurin kuormitus raitiotiekäytössä, 1,041 kw, sattui tammikuun 15 p:nä ja suurin vuorokautinen kulutus, 6,800 kwh, helmikuun 17 p:nä. Keskikuormitus oli 250 kw. 2. Kallion asema. Kone- ja patteriteho joulukuun 31 p:nä 1916 oli: 1 kpl. moottorigeneraattori, teho 350 kw. r ' kaskadimuuttaja, teho 350 kw. 2 yksiankkurimuuttajaa, kunkin teho 250 kw (raitioteitä varten). 1 akkumulaattoripatteri, 144 solua, 1,004 A ja 3,012 Ah. 1) kwh merkitsee kilowattituntia.

98 93 Valaistusmaattaiat saivat vaihtovirtaa... 1,613,580 kwh antoivat tasavirtaa... 1,424,620 Patterien lataaminen kulutti ,037,620 Ah. purkautuessa saatiin ,610 Johtoverkko otti tasavirtaa... ' 1,402,610 kwh vaihtovirtaa ,860 Suurin vuorokautinen kulutus, 7,020 kwh. valo- ja voimatarkotuksiin oli joulukuun 15 p:nä ja suurin kuormitus 590 kw joulukuun 16 p:nä. Vuotuinen keski kuormitus oli 160 kw. Raitiotiemaatta/at saivat vaihtovirtaa....'..., 828,480 kwh antoivat tasavirtaa ,420 Raitioteitten suurin vuorokautinen kulutus, 3,150 kwh, sattui helinikuun17 p:nä ja niitten suurin kuormitus, 540. kw, tammikuun 15 p:nä. Keskikuormitus oli 94.5 kw. 3. Töölön asema. Kone- ja patteriteho joulukuun 31 p:nä 1915 oli: 2 kpl. moottorigeneraattoria, kukin 250 kw. 1 akkumulaattoripatteri, 144 solua, 502 A ja 1,506 Ah. Muuttajat saivat vaihtovirtaa.... antoivat tasavirtaa.... Patterien lataaminen kulutti purkautuessa saatiin.... Johtoverkko otti tasavirtaa... _ vaihtovirtaa ,270 kwh 561, ,090 Ah 619, ,760 kwh 171,010 Suurin vuotuiskuormitus, 263 kw, sattui marrask. 10 p:nä ja suurin vuorokautiskulutus, 2,915 kwh' jouluk. 14 p:nä. Keskikuormitus oli 60 kw. Ala-asemat ovat yhteensä jakaneet tasavirtaa valaistus- ja voimatarkotuksiin 8,280,900 kwh ja raitioteille 2,436,340 kwh. Pattereista on otettu valaistus- ja voima. virtana 524,910 kwh eli 6.3 0/0. Kun kuluttajilla luettiin 7,693,750 kwh, häviää johtoverkossa kaikkiaan 587,150 kwh eli 7.1 Olo. Raitioteille annettiin 2,436,340 kwh. Alaasemilta jaettiin suoraan kolmivaihevirtaa 1,787,880 kwh. Höyryvoimalaitoksen hyödyllisesti kehittämästä 18,538,300 kwh ovat kuluttajat käyttäneet 15,898,240 kwh, joten.muuttamis-, transformaattori- ja jakoverkkohäviöt ovat yhteensä noin 2,640,060 kwh eli 14.2 Olo. Vertailevat tiedonannot asemien käyttösuhteista vuosina esitetään seuraavassa taulukossa:

99 94 Kehitetty ja jaettu sähkövirtaa vuosina 1912'-/ Lis. % % % % % Lis. Lis. Lis. Lis. Kehitetty vaihtovirtaa kwh 6,468, ,838, ,045, ,244, ,103, s:n lauhd.-kulut. lukuunott. 6,120, ;462, ,617, ,751, ,538, Jaettu vaihtovirtaa , , ,645, ,474, ,770, % 9.95 % / / /0 Oma kulutus, vaihtovirtaa...» 175, , , , , ,46 0/0 3.7 % 2.95 % /0 0.96% Jaettu tasavirtaa, 2 X 120 V....» 4,476, ,197, ,632, ,569, ,280, % Ofo Ofo Ofo Ofo 500 V. raitioteille ,830-2,049, ,436, % Ofo % Yhteensä jaettu sähkövirtaa... 15,051, ,177, ,466, ,317, ,648, % 100% 100 0/ /0 100% Muuttamis- ja transformaattorihävist. % Pääasemalla vuorokaudesa kehitetty suurin kwh-määrä... 41,300 45,300-49,700-75,400-87,000 - Suurin kurmitus pääasemalla... kw 3,290-3,630-3,700-5,200-5,450 - Keskikuormitus pääasemalla ,045-1,140-1,625-2,110 - Kehitetty vaihtov. kwh X 100 o~o Suurin kuormitus X 8,760 h. kwh 600, , , , , ,000 '-'-- ~.~ f--- H-' f'l-- R :O~ tt. '.? '11 ~ ~.,. T t ~ tl}, ) F ~ i ~ ~,J',.,.,.,.-i. -.~ '+-f'.- -H- -1 n N' vl;\~rv\ll J 1(1111 U V V ~ V. V\! 't 1'1 Nl V., ;g;w V X '( V V ;~~~ 'N,X.. tl lw ~L V Y V V V X X V V~VVmlx.. loq U V Y V;J~ \UC x. 1910'. Vuosina voima-asemalla kehitetyt kwh eritettynä viikottain.,- t pj:

100 95 Johtoverkko. A. Laajennukset ja muutokset. Korkeajännitysverkkoa on laajennettu kolmella uudella talojohdolla, nimittäin: 1) 3 X 16 mm 2 :n haarajohdolla, Sörnäs Snickeri A. B.:lle Wallilassa, osaksi maakaapelia, osaksi ilmajohtoa. 2) 3 X 16 mm 2 :n talojohtokaapelilla, joka haaraantuu syöttökaapelista N:o 3 (pääaseman ja kasarmintorinaseman väliltä) Kone ja Siltarakennus O. Y:n veistämöalueen tehdaskortteliin N:o 292 Sörnäisissä; ja 3) 3 X 25 mm 2 :n talojohtokaapelilla, joka haaraautuu edellämainitusta syöttykaapelista A. B. Oottfr. Strömberg O. Y:n tehdaskorttelissa N:o 291 olevaan sähkömekanisen työpajaan Sörnäisissä. Sitäpaitsi on rakennettu yksi 50 KV.A.:n transformaattoripylväs Eerikinkadun ja Ruoholahdenrannan kulmaan. Kuluneena vuonna suoritettiin suurempi maat yö, joka tarkotti korkeajännitysverkon käyttövarmuuden parantamista siten, että kaikki Sörnäisten Rantatiessä olevat kaapelit kaivettiin esiin enemmän kuin 500 metrin matkalla ja asetettiin raudoitetulle betonialustale, kaupunginvaltuuston tämän johdosta toukok. 2 p:nä 1916 tekemän päätöksen mukaan. Toimenpiteen aiheutti välillisesti maalisk. 18 p:nä mainitulla kadulla ilmennyt vika.. Tutkittaessa selvisi, että vesi oli paikottain kuleuanut pois täyteaineen, hiekan ja soran, joita sekä kivimöhkäleitä oli käytetty rantatien rakentamiseen, aiheuttaen siten katupinnan alle vaarallisia kuoppia, jotka aikaansajvat mainitun kaapelivian. Betonialustan tarkoituksena on vast'edes estää kuoppien muodostuminen kaapeli en alle. Matalajännityskaapeliverkossa on vuoden kuluessa tehty muutamia muutoksia. Matalajännitysilmajohtoverkkoa on osittain järjestelty Töölön lounaiskulmassa siten, että noin 300 metriä pitkä yhdistysjohto vedettiin Arkadia- ja Nordensköldinkatujen kulmasta vastaavaan kohtaan Hietaniemenkadulla, samalla kun seudulj.a olevat pienemmät haarajohdot poistettiin. - Wallilassa vedettiin yksi jakojohto narintien luoteispäästä Euran- ja Kangasalankatuja pitkin kunnan työläisasunnoille Somerontien varrella. Muut vähäisemmät laajennustyöt ovat olleet talojohtojen luontoisia. 85,955 m. B. Johtoverkko jouluk. 31 p:nä Kaapeliojien pituus on vuoden kuluessa lisääntynyt 200 m., ollen vuoden lopussa cm syvien ja eri leveitten kaapeliojien pituus. Ojan leveys cm 30 å35 40 å 45 50iJ ij iJ ij iJ å ij. 120 Joulllk. 31 p ,721144,8641 9,010114, , , ~ ~.9. _. ~:l~ ~. :-::3 ta ' '< ~: ;:;:=r 85,955 i

101 _.~ _.~ 96 Korkeajännitys- ja puhelinkaapelit, metriä. Cl1 ::T 0,0 -< 2;::0:; 3X95 3X50 3X35 3X25 3X16! 3XlO 3X6 ::l _. ;>;::l =0 3~ mm 2 mm 2 mm2 mm 2 mm21 mm 2 mm 2,' o~,= = rj ;>;_. 00 _. 0 _..., ::T -' ~~ ', aq= Asetettu ,721 4, , /23, ,100 3,690 4,390 1, ,040 16,725 16, ,270 3, ,500 7, ,750 4,178-1, ,403 23,966» ,157 1,015» Poistettu ,~1115,6681 4, , ,101110,740154,166172, Yhteensä 17,141115,6681 4,3901 3, ,101110,740153,933172,702 Korkeajannitysverkon ilmajohdot, metria. Asetettu , ,700 1, » » (\ Yhteensä , ,8101 1,710 M atalajännitysva ikto virtailmajohdot, metriä, talojoktoja huomioonottamatta. ::; -< 2;::0:; ;:; =0.., mm21 = rj ;>;_. mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2. ' 0, Asetettu ,900-1, ,200 2, ,840-2, ,590 1, ' , , ,250 2, , , ,800 2, , , ,280 2, ,325 3, ,422 1,510» , ,970 2, , , Poistettu , , =1 5, , ,~~01 1,120140,872115, Yhteensäl , , ,0551 7,4501 1,0401 1,120140,152114,715 ' aq::l

102 97 Eristetyt tasavirtakaapelit, joihin sisältyy talojohdot, mutta ei katu valaistuskaapelit Yhteensä Kuparin mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 m. paino kg Asetettu ,878 17,695 17,258 3,810 5,785 11,871 36,900 31,354 1,972 10,256 2, , , ,970 1, ,722 7,460-3, ,332 26, ,270 2, ,480 2, ,970 18, ,200 3, ,050-9, ,000 19, ,850-2, ,564 5, ,957 9,700 1 ) , ,478-20,638 44, , ,878122,865132,751117,284 15, , ~ 11 39,4 92 1'48, ~t,272127,80412'~01 216, ,732 Poistettu = Yhteensä 2,878122,670132,751117,229 15,785112,111139,492148,76414,272127,80412, , ,919 Kirkkaat tasavirtaverkon nolajohtokaapelit, metriti, talojohdot huomioonottaen. Asetettu ,850 2,520-2,710 3,620-4,050 4,840 30,000-11,000 60,590 45, ,360 3,710 4,580 1,520 11,170 5, , ,350 1, ,600-1,500-4,800.7,900 3, ,345-1,375 2, , ,480 2, ' Yhteensäl - 1 1,8501 2, ,7101 3, ,22018,550140,8421 '- 119\ ,Q661 59,455 1) Tästä 7,930 m raitiotieverkkoa varten. Tasavirtailmajohdot, metriä, talojohtoja huomioonottamafta ;i ];;:0:; -'C ::1 3;;- 00 mm 2 0, =-:--. '. l1q ::1 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2. ~... - Asetettu ,050 23,650 20,080 23,340 6,400 1,375 22,630 8, ,125 54, , ,300 5,680 1, , , ,520 2, , , ,682 1, , , ,473 3, ~ ,240 5,988 1,255 '1-4,050126,096 20,496\37,786\ 6,865\ 2,314\28,395\10,180\ 6,286\.142,468\ 65,082 Poistettu ,490 1, ~ - 6,211 4,590 Yhteensäl 3,603122,606119,136137,7861 6,5121 2,314127,834110,1801 6, , ,492 13

103 98. Verkon yhteenlaskettu kuparinpaino oli vuoden lopussa 554,993 kg, vastaten 2,659 kg lisäystä vuoden 1916 kuluessa. Matalajännitysverkon talojohtojen lukumäärä oli vuoden lopussa 1,776, jakautuen eri kaupungin 'osille seuraavasti: Kaupungissa' 1,168 kpl., Kalliossa 310 kpl., Tööiössä 163 kpl. ja Sörnäisten niemellä, Hermannissa, Toukolassa y. m. (vaihtov.) 135 kpl. Korkeajännitysverkon talojohtojen lukumäärä oli 20. Liittyminen. Vuonna 1916 verkkoon liitettyjen uusien johtolaitteiden luku on huomattavasti tavallista pienempi. Taulukosta 1, joka esittää tarkastusosaston työn tulokset, näkyy että Taulukko 1. Uusliittymisien yhdistelmä vuonna 19/6. _o-l 3 - <: ~~ ~C: Lamppuja Moottoreita AparaaUeja g.~ 21. 0< ::0;-::0;- S~,,.; 'o-l ~_.;! ::r 3~ _en ~13= ~' 0' ~'o ::0;-< ~~ ~'''' ~~ ~~ en3 Uku-1 Uku-1 Uku-1,g ~g 0_. ::0;-, :l kw kw kw 3 :i =l en Kuukausi ~ ' :-t~ ::o;-:l~ ::o;-en, ::o;-eno. ::0;--..., - ~:::: :l määrä määrä määrä ~.,' :l ' Tammik Helmik Maalisk Huhtik Toukok Kesäk ' Heinäk , ' Elok , lu Syysk , Lokak , , Marrask , Jouluk , Yhteensä2,92911,738115, , , , Taulukko. Liittymisarvon lisääntyminen vuonna <: Lamppuja 0; Moottoreita Aparaatteja :J.,,,.;,o-l ::o;-:len ::o;-en, ~ ::o;-~'s: ' ;; en.o: ::0;-- ~,o. ~'~ ~'= 3 _. 3 30; ~~ ~~. ~ 2..,g 0_. :l määrä kw määräl kw kw ':l [;l en. 39 j;l, :l Liittymisarvo 31! ,304 6, ,184 10, , , , , Samoin ,948 6, ,954 9, , , , , lisäys v , / 1, , lisäys 0/ '

104 99 Taulukko 111. Liittymisarvo joulukuun 3/ p:nä./9/6 Kulutta-, jien lukumäärä Lamppuja Moottoreita Aparaatteja lukukw Uku-1 kw UkU-! kw määrä määrä määrä Yhteensä kw Kasarmintorin asema... 18, ,092 5, ,117 4, , Kallion ,457 25, , , Töölön... 2,645 25, Vaihtovirran jako matalaj , korkeaj , , , Yhteensä 1 24, ,3041 6, , , , Taulukko V. Kuluttajille asetetut mittarit v. /916. Lukumäärä Lisäys ! h 1916, lukumäärä. Sisävalaistus... 21,788 21, Porrasvalaistus ,043 1, Katuvalaistus Voima... ' ,346 1, Valo ja voima Yhteensäl 24, , ! 0/0 ~ Taulukko V. Mittarittomien kuluttajien lukumäärä v. /9/6. Lukumäärä Lisäys ! lukumäärä 0/0 Virranrajottajia käyttävät kuluttajat...,. ' lman rajottajaa Katuvalaistussopirnuksia Yhteensäl Taulukko V. Katuvalaistus joulukuu 3/ p:nä /9/6. 1 W~tin 1/2 Watin hehkulamppuja Kaarilamppuja hehkulamppujl! lukum. kw l\lkum. kw lukum. kw Yhteensä kw Kasarmintorin asema Kallion Töölön Vaihtovirtaverkko Yhteensä 1 1,

105 100 vuoden aikana on toimitettu vain 2,929 tarkastusta, jotka aiheuttivat 1,738 mittarin asettamisen. Vuonna 1915 olivat vastaavat luvut 4,901 ja 3,275. Uusliitetty kilowattimäärä sit~vastoin on miltei sama kuin edellisenä vuonna. Vuonna 1916 liitettiin nimittäin 2,655 kw ja edellisenä 2,712 kw. Tämä johtuu siitä, että useimmat liitetyistä ovat olleet teollisuuslaitoksia, joitten liittymisarvo on suhteellisesti suuri. Myös moottoreita on liitetty koko paljon, vieläpä enemmän kuin edellisenä vuonna, samalla kun lamppujen liittäminen on silmäänpistävästi vähentynyt. Moottoriliittyminen, vuoden aikana, edustaa 2,200 kw ja valaistus 368 kw; vastaavat luvut vuonna 1915 olivat 2,008 ja: 610. Kuten taulukosta näkyy on liittyminen suoraan vaihtovirtaverkkoon tänäkin vuonna ollut hyvin huomattava. Todellinen liittymisarvon lisääntyminen,' joka on saatu huomioonottamalla poiskytkettyjen laitosten liittymisarvot, käy selville taulukosta. Taulukko esittää liittymisten yhdistelmää, jakautuen eri asemihe joulukuun 31 p:nä Raitioteitten liittymisarvo ei sisälly tähän. Kuluttajien lukumäärän lisäys käy selville taulukoista V ja V. Katuvalaistukseen käytettyjen lamppujen luku ei vuoden kuluessa ole muuttunut ja sisältyvät taulukqssa V esitetyt liittymisarvot tiedonantoihin laitoksen kokonaisliittymisarvosta. Virran kulutus vuonna 1916.,. Hyödyllinen, s. o. kuluttajilla luettu ja maksettavaksi kirjoitettu kilowattimäärä oli viime vuonna 15,898,240, vastaten 38.8 Olo lisäystä edelliseen vuoteen verraten. Kulutettu virta jakautuu seuraavasti: sisävalaistukseen... :.... kwh 4,175, Olo katuvalaistukseen , moottorikäyttöön...'.... 3,334, valo- ja voimatarkotuksiin yhteisen tariffin mukaan.... 5,339, raitioteille....'... :... :... 2,607, laitoksen omiin tarpeisiin ,490 --'- 1.5 Yllämainitusta virrasta annettiin: Valaistus tasavirt. 2><;120 V.. kwh 4,325, V.. matalaj. vaihtov. 119,652 korkeaj. 28,000 1 ) Voima 3,051, , ,560 1 ) Valaist. ja voima 316,150 2,436, ,904 5,068,670 Yhteensä 7,693, Olo 2,436,358 _ , ,229, ) Oma kulutus.

106 101 Yksityiset, kaupunki ja _ itse laitos kuluttavat virtaa seuraavasti: Valaistus Voima Valaist. ja voima Yhteensä yksityiskulutus kwh 4,020;595 3,263,490 7,714,247 1 ) 14,998, olo kaupungin kulutus.. 364,993 70, ,835 66$, laitoksen oma kulutus 87, , , Yhteensä kwh 4,473,578 3,477,580 7,947,082 15,898, Olo. Seuraava taulu esittää eritariffiset ja erilaiset kulutukset. Norm. tariffi Erik. tariffi Valaist. Raitiotie- Katuvalaist.! Voima valaist.! Voima ja voima virta valais- tus Oma mlutus val.! Voima Yhteensä Olo Tasavirta... kwh 3,831,775 2,533, , , ,150 2,436, ,353 59,990 10,940 10,130, Matalaj. kiertov.» 65,958 90,427 3, , ,904-50, '- 538, Korkeaj ,897, ,010-28, ,560 5,229, Yhteensä kwhi3,897,73312,624, , ,82515,339,71412,607, ,437187, ,500115,898, Virrankulutus vuosina ja sen jakautuminen Lis. kwh '1 Lis. kwh kwh 1 Lis. Olo Olo Olo 1 kwh 1 Lis.- Olo kwh 1 Lis. Olo Valaistus J yksityis kaup.... llaitoks. Yht. rigly kaup. Voima.... laitoks. Yht. Raitiotievirta... Yhteensä 2,330,030-3,267,220-2,875, , , ,420-75,390-90,940-89,430-2,692, ,793, ,263, Olo Olo Olo - 1,322,730-2,021,960-2,625, , , , , , ,670-1,794, ,768, ,642, Olo Olo Olo , Olo - 4,487, ,562, ,844, lo Olo J0-3,277,530-4,020, , ,993-89,720-87,990 3,655, ,473, Olo Ofo -- 5,072,190-8,370, , , , ,500-5,752, ,817, Olo Olo - 2,050,510-2,607, / Olo - 11,459, ,898, lo - - Muuttaja, tiansformaattori- ja jakohäviöt Olo Voimaan sisältyy valo- ja voimav. yhteisen tariffin mukaan ) Raitiotievirla huomioonottaen.

107 102 Virrankulutus vuonna }9}2-}6. ]akoperustana yksityis- ja kunnallinen kulutus Yksityiskulutus... ' kwh 3,652,760 5,289,180 6,439, olo 80.6 olo 82.1 % Kaupungin kulutus , ,300 1,092, % 14.3 % 13.9 % Laitoksen oma kulutus , , ,100' 5.2 % 5.1 % 4.0 olo Yhteensä kwh 4,487,040 6,562,780.7,844, % 100 % 100 % ,400, % 766, % 292, % 11,459, % ,998, % 668, % 231, % 15,898, % MiL. J. HWh. 20r ~ _. - Valaistukseen 15 Raitioteille Voimaa Matalaj. virtaa!5 (orkeaj. virtaa Lauhdutuspumpullle o 1910 ~ Kehitetty ja erilaisiin tarpeisiin käytetty sähkövoimaa v Muultamls- ja jakohävlöt Vuoden kokonaistulot virranjaosta olivat: jaetusta virrasta... Smk 4,110,511: 85 mitiarinvuokria ,854: 72 oma kulutus ,602: 20 Yhteensä Smk 4,141,968: 77.

108 103 Keskitulo myydyn virran' kwh:sta (mittari vuokria ja omaa kulutusta huomioonottamatta) oli 26.2 penniä ja korkeaj. kiertovirran kwh:sta 21.4 penniä. Eri vuosienkeskitulojen suhde käy selville seuraavasta: Keskitulo. myydyn virran kwh:sta v = 37.3 penniä 1911 = ) 1912 = = = = ) 1916 = 26:2 Virrankulutuksen mittauskustannukset, s. o. mittarikonttorin menot, mittariluku-, rahastus-, mittarilähetys-, mittarityöpaja-, laboratorio- ja tarkastusinenot, jotka v olivat keskimäärin Smk 8.87 tilaajaa kohti ja v Smk 850, kohosivat kuluneena vuonna Smk 8.57 tilaajaa kohti. Tämä vähäinen nousu johtuu lisääntyneistä painatuskustannuksista. 1) Syksyllä 1912 alennettiin valaistustariffi 60 ja 50 pennistä 50 ja 40 penniin kwh:lta. - 2) Marraskuussa 1916' korotettiin kaikki yl~iset tariffit 10 pennillä.

109 104 laitoksen toiminnasta vuonna Taloudellinen tulos. Menot: Hallinto: Hallituksen palkkio.... Johtaja.... Kamreeri.... Kirjan pitäjä... :.... Kassanhoitajatar.... Konttoriapulaiset.... Konttorikulut.... Vertaileva yhdistetmä. Määrärahat rahasäännön mukaan 4,634: - 17,900: - 8,250: - 4,800: - 3,300: - 9,000: - 10,116: - Kustannukset kirjo päät: mukaan 5,205: 46 17,900: - 8,250: - 4,800: - 3,300:- 9,000:- 10,384: 41 Yllmäärärahan 571: :41 Alle määrärahan Käyttö. Käyttöinsinööri... 7,800: - 7,800: --;- Apulaiskäyttöinsinööri... 6,000: - 6,000: ~ Tilastonlaatija ,600: - 3,600: - Konemestari... 4,200: - 4,550: - 350:-- 2:nen s:n... 3,000: - 3,400: - 490:- 1 mittakoneistovahti... 2,400: - 2,275: - 125: - 3 s:n ,200: - 5,090:-:- 2,110: - 4 koneenkäyttäjä... 9,600: - 10,015: :50 Ylikattilanhoitaja ,300:. - 3,300: - 4 lämmittäjä... 8,400: - 6,571: 80 1,828: 20 1 koneenkäyttäjä... 2,700: - 2,875: - 175:- 3 s:n ,100: - 8,115:- 15: - 4 apulaiskoneenkäyttäjää... 8,000 : - 6,146: 65 1,853: 35 1 koneenkäyttäjå... 2,700: - 3;050: - 350:- 1 s:n ,400: - 2,575: - 175:- 1 s:n ,100: - 2,100:- 1 s:n ,400: - 2,575: - 175:- 1 s:n ,400: - 2,575:- 175:- 1 s:n ,800: - 1,800: - Ylimonttööri uutistöitä varten.. 4,200: - 4,550: - 350:- S:n akkumulaattoreita 4,200: - 4,550: - 350:- Vuokrarahoja ,200: - 3,000: - 1,200: - Lämmityspalkkiot 1) : - 800: - Ylim. apulaiset 1)... 6,000: - 4,782: 36 1,217: 64 lämmittäjät 1) 2) ,000: - 28,000: - Vuokria ,000: - 5,100: - 900:- Lämmitys 4)... 3,000: - 3,000: -. Valaistus..._._.._...;.._...,..._... 1.;..:.,0.;...0;..;0... : ~9_1... 7: 0;..;6 8;...2_: ~94 Siirto 203,500: - 197,953: 24 3,770: 37 9,317: 13 1) Valtuuston päätöks. muk ) Val~uuston päätöks. muk. 24' ) Valtuuston päätöks. muk

110 105 Siirto Kunnossa- ja puhtaanapito y. m.4) Puhelimet, raitiotieliput y. m... PolttoaineeP)...,.... Puittenkuljetus ja luonti 2).... Lisävesi.... Voitelu- ja puhdistusaineet 4).. Sekalaiset tarpeet.... Akkum.happo ja tisl. vesi 1).... Koneiston kunnossap. ja korjaus 2) Asemarak. kunnossapito 4)....!' lämmitys 4).... valaistus 4).... puhtaanapito y. m. 4 ).. Piirustustarpeet ja kaavakket ;500: -. 1,000: -: 2,000: ,000: - 98,000: - 7,000: -,- 6,000: - 6,000: - 8,000: - '60,000: -. 15,000: - 4,000:- 6,500:- 5,500: - 1,000: - 197,953: 24. 1,000:- 873:40 784,000: -. 32,703: -:- 3,949: 55 6,000: -:- 4,898: 59.' 7,684:.50 55,054: 16 15,000: - 4,000: -: 6,500:- 5,500:- 1,458: 34 3,710: :34 9,317: 13 1,126: 60 65,297: - 3,050: 45 1,101: : : 84 johtoverkko. johtoverkon insinööri 3) Kaapelimestari.... Piirustajat.... johtov. kunnossap. 1).... Kaapeli- ja tark. vaunuj. kunn.pito Piirustustarpeet ja sekalaista... 7,200: - 4,200: - 6,600: - 20,000: - 2,000: - 2,000:- 7,200: - 4,550: - 6,156: 65 20,000: - 1,459: 90 2,099: :- 99:22 443:35 540: 10 M ittåriosasto. Mittariosaston insinööri.... Mittarikonttorin esimies tarkastajaa.... Konttoriapulaiset 4).... Konttorikulut y. m.... Mittarien lukeminen 1).... Rahastus.... Mittaritoimitsija.... Konttoriapulaiset.... Mittarien asettaminen 1).... Mittarityöpajan johtaja.... Korjaajat ja mekaanikot.... Työkalut, aineet ja varaosat 1).. Laboratorioapulainen.... Uusien mittari en ja aparaattien hankkim. ja tutkimiseen.... 7,200: - 4,800: - 7,200: - 33,000: - 12,000: - 14,000: - 32,000: - 3,000: - 3,000: - 18,000: - 3,300: - 11,000: - 10,000: - 3,000: - 4,000: - 7,200: - 4,800: - 7,175: - 33,000: - 15,043: 12 14,000: - 31,952: 30 3,000: - 3,055: 55 18,000:- 3,300: - 11,092:.52 10,000: - 3,050: - 2,107: 68 3,043: 12 55:55 92:52 50: - 25:- 47:70 1,892: 32 Sisäjohtojen osasto. Sisäjohtojen insinööri... 7,200: - 7,200: - Tarkastusapulaiset... 7,500: - 7,508: 15 8: 15 Kulut y. m ;.....;...,;,.. ;..;...;....;.....;...,;,...;....;.,l,~80.;;..0;;.;.:...;;,l.;,4;;.;.7.;::.3.;...: 2::..;9;....;;..32::..;6:;.;.:...;..;.71 Siirto 1,431,500: - 1,350,998: 16 7,927: 27 88,429: 11 Lisämäärärahat: 1) Valtuuston päätöks. muk ) Valtuuston päätöks. muk ) Valtuuston päätöks, JTuk, 14/ ) Valtuuston' päätöks. muk, 30/

111 106 Siirto Akvisitiooni- ja reklaamikulut y. m. Johtotöiden mestari.... Varastonhoitaja... ~. Varastonkirjanpitäjä.... Konttoriapulaiset.... Varastokustann. ja konttorikulut.. Työpaja... :.... Päivystys ja pikkutarpeet.... Näyttelyn kulut 1).... Katuvalaistuksen kunnossapito ja kulut 2).... 1,431,500: - 5,000: - 4,200: - 3,000: - 2,400: - 7,500: - 5,500: - 1,000: - 6,000: - 9,000: - 20,000: - 1,350,998: 16 1, ,550: - 3,000: - 2,400: - 7,500: - 9,000: : 31 2,631: 83 8,574: 64 19,949: 08 7,927: :- 3,500: 80 88,429: 11 3,661: :69 3,368: :36 50:92 Sekalaiset menot. Palovakuutusmaksut.... Tapaturmavakuutusmaksut ja korvaukset.... l..ääkärinpalkkiot.... Työmiesten kesäloma varten 3).. Tonttivuokrat.... Laajennusten suunnittelu.... Kaluston hankkimiseen.... Hallintorakennuks. kunnossapito 1) S:n lämmitys 1),.... S:n valaistus 1).... S:n puhtaan pito 1).... Hallituksen käytettävissä.... 2,500: - 1,500: - 1,000: - 2,000: - 12,164: - 5,000: - 10,000: - 3,500: - 8,000: - 3,500: - 5,000: - (30,000: -) 1,488: 52 3,559: :28 1,759: 46 2,000: - 12,117:- 3,052: 08 7,302: 37 3,500: - 8,000: - 3,500: - 5,000: - 1,450: - 1,059: :46 826:72 47:- 1,947: 92 2,697: 63 38: 52 Uutistyöt voitto varoilla. Kaapeli- ja johtotöihin... 'Katuvalaistuksen asettamiseen.. Mittarien ja lab. aparaattien ostoon Katu valaistuksen laittamiseen Hallituksen päätöksen mukaan... 'Suodatusaparaatin hankkimiseen.. Syöttöjohto Töölön verkkoa vart. 25,000: - 20,000: - 70,000: - 10,000: - 5,000: - 7,000: - 25,000: - 6,312: ,940: 15 35,940: 15 10,000: - 4,499: 63 4,967: 60 13,687: :37 2,032: 40 Uutistyöt laina varoilla. Uusi turpiinigeneraattori Lisiimääräraha Valtuuston päätöksen mukaan 14/ Johtoverkon insinööri Siirto 800:- 800:- 420,000: - 420,000: - 2,107,752: 52 2,039,088: 38 49,536: :- 800:- 118,200: 87.. Lisämäärärahat: päätöks. muk ) Vat:n päätöks.. muk ) Valt:n päätöks. muk. 24/ ~) Valt:n

112 Siirto Lisämääräraha Valtuuston päätöksen mukaan 2/ Betonialusta Söörnäisten Rantatiele ,000:- Lisämääräraha ValtUllston päätöksen mukaan 16/ Lauhdutusvesiputken alustan laittaminen 15,000: Höyrykattilan hankkimiseen ,000:- 800:- Lisämääräraha Valtuuston päätöksen mukaan 24/ Ylim. puilla lämmittäjät... 10,000:- Polttoaine ,000: - Puitten kuljetus ja luonti ,000: - Korjaus ja kunnossap. 10,000: Katuvalaistuksen kunnossapito ja kulut.. 8,000: : -- 20,887: 38 13,559: ,000: - 10,000: - 833,558: 34 5,887: 38 83,558: 34 1,440: 27 9,000:- 10,000: - 8,000: - Lisämääräraha Valtuuston päätöksen mukaan 11/ Lämmityspalkiot : - 167:95 132:05 <>. Ylim. apulaiset.... 1,000: - 1,000: - Ylim. puilla lämmit-. täjät ,500: - 2,406: 90 10,093: 10 Akkum. happo ja tisl. vesi ,000: - 3,000: - Johtoverkon. kunnossapito.... 3,500: - 2,453: 40 1,046: 60 Mittarien lukeminen 2,000: - 2,337: : 60 Mittarien asettaminen 4,000:-. 4,102: : 12 Työkalut, aineet ja varaosat ,000: - 1,453: 63 3,546: 37 Näyttelyn kulut ;.0...;.0.;...: --..,;7...;;0;,.:0,;,,:_ 999,800: -- 3,080,815: ;422: ,159: 26.Hallituksen käyttövaloista Hallituksen päätöksen mukaan.30j Koneenkäyttäjä :'- 325:- Käyttöhenkiökunnan huoneisfojen lämmittämiseen 3,141: 06 3,141: 06 Siirto 3,466: 06 3,466: 06

113 Siirto Käyttöhenkilökunnan huoneiston kunnossapito ja puhdistus Voitelu ja puhdistusaineet.... Asemarak. kunnossap. S:n lämmitys... S:n valaistus... S:n puhtaana pito.. Konttoriapulaiset Työmiesten kesälomaa 3,466: 06 1,415: 55 4,450: 67 2,055: 03 1,370: 92 2,474: 21 3,245: : ,466: 06 1,415: 55 4,450: 67 2,055: 03 1,370: 92 2,474: 21 3,245: :25 varten... :... 1,015: 04 1,015: 04 Hallintorakennuksen kunnossapito.... 1,688: 01 1,688: 01 S:n lämmitys : : 23 S:n valaistus... 2,047: 72 2,047: 72 S:n puhtaanapito.. 4,060: 22 4,060: 22 R.ahasäännössä huomioonoftamaftomat menot. --~~~~ ~~ ,511: 48. 3,109,326: ,422: ,159: 26 Poistettu työ- ja virtalaskuja...'.... 2,091: 12 Poistettu kalustoa.. 933: Smk 3,112,351: ,422: ,159: 26 Tulot. Beräknade inkomster nkomster en!. böcker Brist Överskott Korvausta katuvalaistuksesta ,150: - 86,390: :98 Tulot yksityis kulutuksesta.... 2,475,000: - 3,699,755: 38 1,224,755: 38 raitiotie ,000: - 402,230:' ,230: 31 Voittoa johtotöistä.... Vuokratuloja....' ,850: - 92,173: 54?7,323: 54 18,000: - 18,800: - 800:- Ei lainavaroja uutistöihin ,000: - 341,166: 77 24,166: 77 Lainavaroja s:n., ,000: - 420,000: - -- R.ahasäännössä huomioonoftamattomat tulot. Korkoja...,... 32,283: 26 32,283: 26 Voitto myydyistä rakenn..... '... 3,399: 58 3,399: 58 Kurssivoitto...,..., 43: 42 43: 42 Myydyistä piirustuksista..._._._'.;..;....;.5.:.;,0;.;;0...;,0.;...:...;.5.:.;,0;.;;0...;,0.;...:_ Smk 3,592,000: - 5,101,242: : 98 1,510,002: 26

114 109 Tuloja. Kirjanpäätöksen supistelma.. Rahasäännön mukaan... _.... Tuloja yli arvioidun määrän... _..... Säästöä menoarvion määrärahoista... _... _.... Ei lainavaroja uutistöihin _ ,000:- Lainavaroja uutistöihin... _ ,000:- Tuloarviossa huomaamattomia... _ 2,855,000: - 1,469,276: - 166,159: :000: -.._._._. 4_0~,7_2_6:_2_6 -Smk 5,268,161: 52. Menoja. Rahasäännön mukaan... _. 2,136,264:- Valtuuston päätöksen mukaan 14 13, 2/5, 16/5, 24/10 ja 11/ ,800: - Menoja yli määrärahan... ; ,422: 17 Vajaus lasketuissa tuloissa : 98 Rahasäännössä huomioonottamattomia ,024: 35 3,279,270: 50 Bruttotulo _... 1,988,891: 02 Smk 5,268,161: 52 Menot jakautuvat rahasäännön pääkohdil1e seuraavasti: 1. Hallinto Käyttö. _..., 3. ]ohtoverkko..... _.. 4. Mittariosasto ]ohtojen tarkastus Sekalaiset menot... _.. 7. Rakennuspääoman korko Kuoletus suunnitelman mukaan 9. Ylimääräinen kuoletus.... Arvioitu määrä. 58,000: - 1,944,500: - 46,300: - 176,500: - 23,900: - 84,164: - Kustannukset kirjan päät. mukaan. 58,839: 87 1,913,868: 10 44,719: ,669: 52 16,551: 93 80,424: ,483: ,615: :23 Smk 3,091,105: 31 Penniä hyö- - dyllisesti ja- Penniä kehit. euua kwh kwh kohti. kohti Yhteenlasketut menot, korot ja kuoletus niihin luettuina, ovat siis kehitettyä kwh kohti 16.1~ p:iä ja höydyllisesti jaettu kwh:ia kohti p:iä. Bruttoylijäämä on Smk 1,988,891: 02 eli % laitoksen rakentamisarvosta 1ft 1916, joka oli Smk 8,829,671: 66. Nettovoitto on Smk 1,187,792: 25 eli Olo rakentamisarvosta 1ft 1916.

115 110 Sähkölaitoksen pääoma-arvo ja pääoman käyttö. Sähkölaitoksen kirjanpidon mukaan oli laitoksen arvo joulukuun Lisäys vuonna Poistoja kuoletuksen perusteella ,615: 19 Ylimääräisiä poistoja ,331: 72 Salllo jaku(lntuu seuraavasti: Saldo 31/\ Rakennukset, koneet, johtoverkko y. m Kalus~o... '.... Säh kömittarit..... Smk Smk Smk Smk Smk 8,829,671: ,690: 43 9,098,362: ,946: 91 8,727,415: 18 8,063,288: 98 69,730: ,395: 97 8,727,415: 18 Pääoman käyttö käy selville seuraavista taulukoista l ja. Taulukko}.. Vu'osi Kuoletus ja arvonaleneminen Laitoksen arvo tammik. Brutto- Brutto- Laitoksen 1 p. tulo säästö arvon korko suunnitel-/ Ylimääman muk. räisiä , , Sisältyy perusta mlsarvoon 1910 '. 4,479, , , , , , ,191, ,141, , , , ,510, ,613, ,029, , , , ,377, ,254, ,429, , , , ,354, ,222, ,282, , , , ,046, ,977, ,693, , , , '. 8,829, ,340, ,988, , , , ,727, Nettovoitto 156, , , , , , , ,187, Taulokko... Uutistyöt ja laajennukset Maksetut Ennakko- hyvitykset lainan y- V: u 0 s i yksit. lakan- hennystä - neille sähkö- kaupungin., Lainavaroilla Voittovaroill~ laitoksille rahastoon.' '. Muita voittovarojen sijoituksla Valtuuston päätösten mukaan Kaupungin rahaston käytettävänä oleva voitto ,479, , , , , , ,879 54, 110, ,787, , , , , , , ,000-23, '1914 j, : : : : : : : : :.: : : : 969, , ,000-29, ) 107, , ,200-10, ,9il , ,961 6~ , , , , , ,187, ) Tästä määrästä on Smk 30,141: 92 otettu huomioon vuoden 1914 vuosikertomuksessa, joten lisäys vuodelle 1915 on oikeastaan Smk 77,564: 67.

116 ill 1916 jouluk. 31 p. An Voitto- ja Tappiotili. J' Debet. Poistettu Hallituksen päätöksen mukaan maksamattomia työ ja virtalaskuja ,091: 12 Kaluston poistoa : 23 Hallinnon tili... 58,839: 87 Käyttökustannusten tili ,913,868: 10 johtoverkon tili ,719: 17 MiUariosaston tili ,669: 52 johtotyöosaston tili ,638: 76 Sekalaisten menojen tili... 80,424: 72 2,351,184: 49 Korkotili ,483: 58 Kuoletustili ,615: ,098: 77 Balanssitili, nettovoitto... 1,187,792: 25 Smk 4,340,075: jouluk. 31 p. Kredit. Per Korkotili, korkoja Kalustotili, voitto myydyistä rakennustarpeista.... Varastotili, varastovoitto ja voitto suoritetuista johtotöistä ,230: 38. Kaapelivaraston tili, varastovoitto ,046:- Telinetyöpajan tili,.11 4,187: 01 Näyttelyn tili, tavaravoitto ,710: 15 Virrankulutustili Vuokrien tili, vuokria.... Agiotii, kurssi voittoa.... Katuvalaistuksen kunnossapito ja kulut ,283: 26 3,399: 58 92,173: 54 4,141,968: 77 18,800: - 43:42 46,406: 94 SekalaisteR menojen tili, my)'dyistä piirustuksista Valtuuston päätöksen mukaan.. :... 5,000: - ---_...:..._- Smk 4,340,075: 51 Menot j, tulot tammik. 1 p:n ja jouluk. 31 p:n välisenä aikana Menot. H. T. \. 1-3 Hallinto... 58,839: Käyttö... 1,913,868: johtoverkko... 44,719: ~-~~~~ Siirto 2,017,427: 14

117 112 Siirto 2,017,427: 14 H. T Mittariosasto Sisäjohtoosasto Sekalaisia menoja Uutistöitä voittovaroilla ,069: 08 S:n s:n Valtuuston päätöksen muk. 2/ ,887: 38 S:n s:n,,16/ ,559: Uutistöitä lainavaroilla.... Rahasäännössä huomioonottamattomia menoja... : % korko laitoksen arvolle Smk 8,829,671: ,483: 58 Kuoletus vahvistetun suunnitelman mukaan ,615: ,098: 77 Nettovoitto... 1,187,792: ,669: 52 75,638: 76 80,424: ,516: 19 50,946: 75 2,569,623: 08 3,024: 35 Brutloylijäämä _1-,--,9_8---,8,_89--;;1=: =02,,--...:.l,~9.:::8;8~,8~9;.:.1:..;: 0::,.:::2 Smk 4,561,538: 45 Tulot. H. T Tuloja katuvalaistuksesta.... 2' yksityisvalaistuksesta... :. 3 raitiotievirrasta Voittoa sisäjohtotöistä Vuokratuloja Rahasäännössä huomioonottamattomia tuloja ,390: 02 3,699,755: ,230: 31 92,173: 54 18,800: - 40,726: 26 /(onttokuranttititi kaupungin rahastossa. Vuoden kuluessa teht. uutistöitä voittovaroilla ,069: 08 UutistöitiP voittovaroilla Valtuuston päätöksen muk. 2/ ,887: 38 Uutistöitä voittovaroilla Valtuuston päätöksen muk. 16/ ,559:73 170,516: 19 Lainavarojen tili kaupungin rahastossa. Lainavaroilla tehtyihin uutistöihin ,946: ,462: 94 Smk 4,561,538: 45

118 113 Bilanssi joulukuun 31 p:ni Vastaavaa. Tontit ,580: 32 Hallintorakennus ,587: 25 Asemarakennukset... 1,556,727: 35 Höyrykattilalaitos... ' ,151: 33 Turbogeneraattorit ,752: 36.Muuttajat ja muut sähkökoneet.'... '.' ,356: 28 Pääaseman mittakoneisto ,080: 16 Ala-asemien ,205: 05 Akkumulaattorit ,081: 97 Hiilennostolaitteet... 60;325: 62 Sekalaiset apukoneet ,403: 44 Kaapeliverkko ,277,107: 02 lmaverkko ,933: 13 Transformaattorit ,368: 94 Talojohdot... ~ ,376: 91 Katuvalaistuslaitteet... ' ,369: 66 Sähköinittarit ,395: 97 Kalustoa... ; ,730: 23 Köysirata hiilenkuljetusta varten ,882: 19 Tarveaineita ,374: 45 Varasto ,151: 37 Kaapelivarasto ,221: 57 Telinevarasto... _... 39,049: 19 Näyttely...:... _.. 66,431: 35 Talojohtojen kustannukset ,643: 27 Kustannuksia lamppujen vaihtamisesta ,556: 73 Perimättömiä virtalaskuja : 46 Maks. kirjo virtalaskuja ,416: 58 Kassatili.... Karttuneita korkoja..._.... Sekalaisten tili, perimättömiä laskuja johtotöistä ja myydyistä tarpeista.... Käyttgtarveaineita, hiiliä varastossa... _ ,095: 45 S:n halkkoja ,071: 57 Sotavakuutusmaksut.... Juokseva tili.... Talletustep. pankkiti1i, sähkölaitokselle annettuja takuita.... 8,727,415: ,227: ,200: - 824,590: 04 1,672: : 03 71,654: ,167: 02 24,675:- 9,000:- 56,061: 89 Kaupungin rahasto: Konttokuranttitili... :.... Nostamattomia määrärahoja ,624: ,348: 38 1,529,973: 34 Uutistyöt lainavaroilla: Höyrökattilalaitos......;... ;,..;..;...;......;;3..;.0s.;;.,0..;.44~:...;;;5..;.4 Smk 12,107,813: 92 15

119 lf4 Vastattavaa: Sähkölaitoksen pääomavelka.... etuottoja kaupungin rahastosta.... Akkumulaattorien kunnossapitämiseksi varattuja varoja.... Maksamattomia palkkoja.... Sekalaisten tili, eri velkojia.... Talletusten tili, takuita... ; Agiotili.... Automobiilitili, automobiilin ostamiseksi varattuja varoja.... 8,727,415: ,200: - 69,551: : ,620: ,849: 12 76,777: 64 7,000: - Siirrettyjä määrärahoja: U utistyöt voitto varoilla : Toisen telineen rakentaminen lähteviä kaapeleita varten ja kokoojakiskojen pidentämiseen... _ 6,437: 12 johtoverkon ulottaminen Böhlen esikaupunkiin.. 20,500: - jätkäsaareen ,500: - Katuvalaistuksen laittaminen johanneksenkirkon puistoon.... Katuvalaistus Böhlen esikaupunkiin.... 2,124: 86 4,500: - jätkäsaareen.... 3,100: - 42,724: 86 Kaapeli- ja johtotöihin Hallituksen päätöksen mukaan ,765: 48 Katuvalaistuksen laitamiseen kaupungissa.... 7,885: 10 20,650: 58 Nostamattomia lainavaroja.... Korko 5 Olo muk. sähkölaitoksen arvolle Smk 8,829,671: ,483: 58 Arvonkuoletusta vahvistetun suunnitelman mukaan ,615: 19 Nettovoitto : ,098: 77 1,187,792: 25 69,812: ,535: 82 Bruttoylijäämä... =1,9,8,8,:8,9,1,: 0,2,,--_1!.!.,.::.;98~8::.!.,8:::..9::..;1:.:.:~0.::2 Smk 12,107,813: 92 Helsingissä maalisk. 6 p:nä Lars W. Åberg... Helsingissä, Sanomalehti ja Klrjapalno OsakeyhtlOn kirjapaino, 1917.