KA,UPUNGIN TEKNILLISET LA,ITOKSET

Transkriptio

1 H'ELS'NGN KAU'PUNGHt TLAS1:0 (.l( to) H S\\ TlLAsTOi EN e Q AtHUOTA V KA,UPUNGN TEKNLLSET LA,TOKSET vuo SKERTO M U S JULKASSUT HELSNGN KAUPUNGN TEKNLLSTEN LATOSTEN HALLTUS HBLS.NK 19&7

2 STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNGFORS V SERVCES TECHNQUES MUNCPAUX RAPPORTS AN.NUELS PUBLES PAR L'llDMNSTRllTON DES SERYCES TECHNQUES MUNClPllUX HELSNK 1947, TYÖVÄEN KRJAPANO

3 SSÄLLYSLUETTELO Siv. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus... V Vesijohtolaitos... 1 Kaasulaitos Sähkölaitos TABLE DES MATERES Page Administration des services techniques municipaux... V Service des eaux... 1 Usine a. gaz...: Usine d'61ectricit:e...:.,... 45

4 Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallituksen toimintakertomus vuodelta Teknillisten laitosten hallituksen ensimmäisessä kokouksessa (8.1.) toimi vielä edellisen vuoden hallitus, johon kuuluivat professori Bernhard Wuolle puheenjohtajana ja allr!lattien työläistarkastaja Yrjö Salo varapuheenjohtajana sekä diplomi-insinööri Erik von Schantz, diplomi-insinööri Erik Schröder ja koneenkäyttäjä Kalle Oskari Laakso jäseninä. Vuoden toisesta kokouksesta lähtien (18.1.) oli hallituksen kokoonpano seuraava: professori Bernhard Wuolle puheenjohtajana ja ammattien työläistarkastaja Yrjö Salo varapuheenjohtajana sekä diplomi-insinööri Erik von Schantz, diplomi-insinööri Lauri Paavolainen ja teknikko Vilho,Lehtoniemi jäseninä. Kaupunginhallituksen edustajana oli hallituksessa teknillinen johtaja, diplomi-insinööri Ruben Granqvist. Hallituksen sihteerinä toimi varatuomari Sulo Hellevaara f4.8. saakka ja siitä, lähtien varatuomari Eino Uski. ' Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 25 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 744 asiaa. Lähetettyjen kirjeiden lukumäärä oli 211. Teknillisten laitosten hallitus teki vuoden 1946 aikana seuraaav",t lopulliset päätökset: : Hallitus päätti valita sähkölaitoksen ylimääräisen toimistoinsinööörin virkaan everstiluutnantti, insinööri Eero Elias Erton lukien : Hallitus katsoi, ettei se voi tehdä kaupunginhallitukselie esitystä vesijohtolaitoksen ylityöpajamestarin G. A. Lindgrenin virkanimikkeen muuttamisesta työpajan päälliköksi eikä myöskään anojan palkan ja lisäpalkkion yhdistämisestä, koska työpajan päällikön tehtävien hoito ja siitä maksettava lisäpalkkio kuuluvat anojalle henkilökohtaisesti ja koska uusi järjestely näin ollen tulisi olemaan vain tilapäinen, mutta että vesijohtolaitos voi hallituksen mielestä epävirallisesti kutsua anojaa työpajan päälliköksi niin kauan kuin hän hoitaa sitä tehtävää : Hallitus piiätti oikeuttaa sähkölaitoksen tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä seuraavat määrät maa- ja pubelinkaapeleita, nimittäin: ' Maakaapelia PLKVJ-VSK34 3,000 m 3 X 185 mms 6 kv a 738,500 mk/km 2,215,500: - J,OOO» 3x95» 6» a 438,500»,4,585,000: - 2,000» 3x50 6» a. 301, ,800: -,500» 3x25 t 6» a. 211,700» 529,250: - 1,000» 3xlO» 6» a 138,200» 138,200: - 300» 3x xl mm B 1» a 708,700» 212,610: - 14,000» 3x X1 1» a 581,900» 8,146,600: - 2,000» 3 x X 1» 1» , ,000: - 2,500» 3x xl,» ,000» 717,500: -

5 4,000 m 3 X X 1 mm l X xl» 300» 1 X X 1 500» 1 x » 1 x ,000» 3x0+3xl» 1,500» 4 X X 1 V kv a 181,100 mk/km» a 609,000»» a 493,500»» a 191,600»» a 114,600»» a 90,100»» a 105,000» 724,400: - 121,800: -;- 148,050: - 95,800: - 57,300: - 1,081,200: - 157,500: - Puhelinkaapelia LV] V. 17,000 m Ox4xO.s+2x4xO,B mm a 157,000 mk/km 2,669,000: yhteensä mk 23,155,510: : Hallitus päätti, ettei sähkökoneasentaja Johan Luukkosen lesken Anna Paulina Luukkosen ånomusta eläkkeen myöntäisestä hänelle varattomuuden ja korkean iän perusteella lähetetä edelleen kaupunginhallitukselle, koska anoja ei ollut esittänyt sellaisia perusteita, joiden nojalla hänelle voitaisiin myöntää ylimääräinen eläke : Hallitus päätti oikeuttaa kaasulaitoisen tekemään sopimuksen Puutavaratoimisto H. O. Elmgrenin kanssa 2,000 tonnin polttoturpeen ostamisesta kansanhuoltoministeriön vahvistamaan hintaan : Hallitus päätti oikeuttaa puheenjohtajansa kaupungin rahatoimenjohtajan ja sähkölaitoksen toimitusjohtajan kanssa neuvottelemaan kaapelitilauksen ennakkomaksusta Suomen Kaapelitehdas Oy:n kanssa ja jättää kysymyksen mainituissa neuvotteluissa tehtävän sopimuksen varaan : Hallitus päätti myöntää sähkömestari Olavi Oivulalle vapaan sähkön Oulunkylän Sähkö Oy:n liityttyä Helsingin kaupungin sähkölaitoksen jakelupiiriin : Hallitus päätti valita vesijohtolaitoksen yli-insinöörin virkaan diplomi-insinööri Eino Vihtori Kajasteen lukien : Hallitus päätti suostua Naisten Klinikan taloudenhoitajan anomukseen kaasunkulutuksen veloituksen oikaisemisesta siten, että mittarin N:o 6488 kautta lokakuussa kulutetusta kaasusta 800 m 8 siirretään syyskuun kulutukseksi : Hallitus päätti hylätä sähkölaitoksen akkuasentajien anomuksen, että heille maksettaisiin vaaterahana 1 markan korotus tuntipalkkaan : Hallitus päätti valita yli-insinööri Eino Kajasteen vesijohtolaitokseri apulaisjohtajaksi lukien : Hallitus päätti myöntää vesijohtolaitoksen kemistille, insinööri Georg Wentzellille eron virastaan alkaen ja julistaa sanotun viran haettavaksi kahden viikon hakuajalla : Hallitus päätti valita vesijohtolaitoksen putkiverkkoinsinöörin virkaan diplomi-insinööri Erkki Johannes Abraham Suhosen : Hallitus päätti suostua vesijohtolaitoksen esitykseen, että laitos saisi tilata 400 tonnia 17/18 %:n aluminiumsulfaattia Englannista : Hallitus päätti hylätä sähkölaitoksen säännöstelytoimiston ylimääräisen toimistoesimiehen Erkki Ringvallin anomuksen saada ikäkorotuksia vastaavat palkankorotukset lukien.. 16.'4. 270: Hallitus päätti suostua toimistoapulaisen Käthe Längmanin irtisanomiseen kuukauden irtisanomisajalla irtisanomispäivästä lukien : Hallitus päätti tarjota Oulunkylän Sähkö Oy:n eroavalle johtokunnalle yksinkertaisen illallisen pidettävän yhtiökokouksen yhteydessä ja suorittaa illallisesta aiheutuvan laskun käyttövaroistaan tililtä 17 Pl. L : Hallitus päätti toistaiseksi suostua Oy. Axel von Knorringin Teknillinen Toimisto nimisen osakeyhtiön anomukseen saada käyttää asbestisementtiputkia valurautaputkien asemesta rakennusten viemärijohtoputkina ehdolla, että viemärijohtojen liitokset ja haaroitukset tehdään

6 V vesijohtolaitoksen hyväksymällä tavalla ja että asbestisementtiputkia käyttävä rakennuttaja antaa vesijohtolaitokselle kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän vastaa kaikesta siitä vahingosta ja haitasta, mitä tällaisten putkien käyttämisestä voi myöhemmin johtua : Hallitus päätti hylätä Helsingin Nuotio-Sissit nimisen partiopoikalippukunnan anomuksen Töölön sähköaseman väestönsuojan luovuttamisesta lippu kunnalle kokoushuoneistoksi : Hallitus päätti antaa hyväksymisensä painurimestari Tauno Richard Tarvaisen irtisanomiseen : Hallitus päätti oikeuttaa puheenjohtajansa yhdessä sähkölaitoksen toimitusjohtajan kanssa tekemään Tampellan kanssa sopimuksen kahden uuden Yarrow-kattilan hankkimisesta Sörnäisten höyryvoima-asemalle : Hallitus päätti suostua kaasulaitoksen esitykseen, että laitos oikeutettaisiin antamaan pistoraiteen rakentamisen laitoksen hallussa olevalle turpeenhiiltoalueelle Malmilla ensimmäisen ratajakson suoritettavaksi : Hallitus päätti valita fi. kand. Yrjö Olavi mmosen vesijohtolaitoksen kemistin virkaan : Hallitus päätti valivistaa vesijohtolaitoksen viranhaltijain kuluvan vuoden kesälomat vesijohtolaitoksen laatiman taulukon mukaisesti ehdolla, että lomien pituus on laskettu voimassaolevien määrävsten mukaan : Hallitus paätti vahvistaa kaasulaitoksen viranhaltijain kuluvan vuoden kesälomat kaasulaitoksen laattman taulukon mukaisesti ehdolla, että lomien pituus on laskettu voimassaolevien määräysten mukaan. 2l : Hallitus päätti oikeuttaa sähkölaitoksen neuvottelemaan eri hankkijoiden kanssa Kasarmitorin aseman 5 kv konekiskoston tilaamisesta : Hallitus katsoi, ettei sähkölaitoksen piirtäjänapulaisten anomus heidän virkojensa korottamisesta 40. palkkaluokasta palkkaluokkiin ja muuttamisesta piirtäjän viroiksi tällä kertaa anna aihetta toimenpiteisiin : Hallitus päätti vahvistaa sähkölaitoksen viranhaltijain kuluvan vuoden kesälomat sähkölaitoksen laatiman taulukon mukaisesti ehdolla, että lomien pituus on laskettu voimassaolevien määräysten mukaan : Hallitus katsoi, ettei Helsingin kaupungin Teknillisten laitosten Virkil.ilijain Yhdistys r.y:n anomus kaasulaitoksen naispuolisten mittarinlukijain palkkojen korottamisesta 44. palkkaluokasta 41. palkkaluokkaan tällä kertaa anna aiheita toimenpiteisiin : Hallitus päätti julistaa kaasulaitoksen toimitusjohtajan viran haettavaksi 30 päivän hakuajalla : Hallitus päätti oikeuttaa kaasulaitoksen ostamaan toiminimeltä Lindner & Co. n. 53,4 tonnia putkenosia n. 950,000 mk:n hintaan : Hallitus päätti oikeuttaa sähkölaitoksen tilaamaan Kasarmitorin aseman 5 kv konekiskoston Alkas Oy:n välityksellä Laur. Knudsen A/S:lta Tanskasta : Hallitus päätti julistaa vesijohtolaitoksen toimistoinsinöörin viran uudelleen haettavaksi 14 päivän hakuajalla :. Hallitus päätti myöntää tililtä 2l P. V. 5,350,000 mk muuntoaseman sisustamista varten talossa Liisankatu : Hallitus päätti myöntää Lauttasaaressa asuvalle sähkömestari F. J. Erlinille vapaan sähkön lukien L.auttasaaren sähkölaitteiden siirryttyä Helsingin kaupungille : Hallitus päätti yksimielisesti valita vesijohtolaitoksen toimistoinsinöörin virkaan diplomi-insinööri Heikki Veikko Kuokkasen : Hallitus päätti korottaa ns. ravintolatariffin kulutusmaksun ja pinta-alamaksun 500 mk:ksi kilowatilta sekä siirtolapuutarhojen sähkön vuosimaksut 120 mk:ksi majaa kohden 1' lukien : Hallitus päätti myöntää kaasulaitoksen toimistoapulaiselle Doris Schönbergille jatkettua palkatonta virkavapautta yksityisasioiden vuoksi ajaksi

7 V : Hallitus päätti myöntää 150,000 mk tililtä 21 Pl. V. 5 Meritullinkatu 1 :ssä sijaitsevan muuntoaseman rakennustöitä varten : Hallitus päätti myöntää sähkölaitoksen ylimääräiselle toimistoinsinöörille Gunnar Heinrichsilleeron virastaan lukien : Hallitus päätti kunnioittaa entisen teknillisen apulaiskaupunginjohtajan Einar Moringin muistoa ns. Teekkarlrahaston adressilla ja suorittaa rahastoon hallituksen käyttövaroista 2,000 mk :' Hallitus päätti evätä eräiden Kiintosaaren asukkaiden anomuksen 2-johtoisen rautalinjan vahvistamisesta : Hallitus katsoi, ettei ainakaan nykyisissä olosuhteissa voida ryhtyä sellaiseen vesijohtolaitoksen toiminnan laajentamiseen kuin Helsingin kaupungin Teknillisten laitosten ammattiosasto r.y: aloite, joka koskee mm. lämpö- ja vesijohtoalaan kuuluvien töiden suorittamista vesijohtolaitoksen omalla työvoimalla, edellyttäisi : Hallitus päätti hyväksyä kaasulaitoksen esityksen, joka koski neuvotteluja laitoksen luottamusmiesten ja työntekijäin edustajien kanssa työehtosopimuksen soveltamisesta ja tulkinnasta : Hallitus päätti evätä kaasulaitoksen piirtäjän' Olavi Uurtamon anomuksen saada osallistua Teollisuuden Työnjohto-opiston 111 peruskirssiin täysin palkkaeduin ja kurssimaksun suorittamisesta : Hallitus päätti hyväksyä vesijohtolaitoksen ehdotuksen Oy. Yleisen nsinööritoimiston ja vesijohtolaitoksen välillä tehdyn suodatinvarusteiden hankintasopimuksen maksuehtojen muuttamisesta : Hallitus päätti periaatteessa hyväksyä vesijohtolaitoksen esityksen 5,500 kg painavan lyijyputkirnäärän tilaamisesta Belgiasta n. 450,000 mk:n hintaan : Hallitus päätti, että vesijohtolaitoksen apulaiskoneenhoitaja Toivo Pesoselle saadaan suorittaa lukien siltä ajalta, jona.hän joutuu hoitamaan sairauden vuoksi virkavapautta nauttivan konemestarin Aarne Kauhasen virkaa, tähän virkaan kuuluva pohjapalkka kalliinajanlisäyksineen ynnä omaan virkaansa kuuluvat ikäkorotukset niinikään kalliinajanlisäyksineen : Hallitus päätti hyväksyä vesijohtolaitoksen esityksen yhteensä noin 340 tonnia painavan vesijohtoputkimäärän hankkimisesta Englannista yhteishintaan n. 6,800 -engl. puntaa fob Liverpool, vastaten kurssin 547 mukaan noin 3,75 miljoonaa markkaa, mihin tulee lisäksi rahti, vakuutukset, tulli ja liikevaihtovero ym. kustannukset eli noin 3 miljoonaa markkaa : Hallitus päätti, ettei sillä ole mitään huomauttamista sitä vastaan, että eräät Oy. Grönblom Ab:n sorvaus- ja jyrsintätyöt suoritetaan laskut yönä vesijohtolaitoksen työpajalla : Hallitus päätti hyväksyä Kööpenhaminassa olevan toiminimen Edwards & Rasmussenin päivätyn sopimusehdotuksen keskeneräisten kaasu-unnien rakentamisesta ja valtuuttaa toimitusjohtaja Tammenoksan allekirjoittamaan sen kaasulaitoksen puolesta mikäli Suomen Pankki myöntää tarvittavan määrän Tanskan kruunuja. Samalla hallitus päätti, että po. 60,000 TKr ostetaan kaupunginvaltuuston kaasu-uunien rakennustöiden jatkamista varten myöntämää määrärahaa käyttäen : Hallitus päätti myöntää sähkölaitoksen käyttöinsinöörille O. W. Martolalle eron virastaan lukien : Hallitus päätti oikeuttaa kaasulaitoksen tilaamaan Rautakonttori Oy:ltä 136,8 ton valurautaputkia ja putkenosia yhteensä n. 2,6 miljoonan markan kauppahinnasta ja Oy. Telko Ab:lta 14,8 ton teräsputkia yhteensä n. 610,000 markan kauppahinasta : Hallitus päätti Helsingin kaupungin teknillisten laitosten ammattiosasto r.y:n esityksestä ja viitaten kaupunguihallituksen pöytäkirjan 1,222 :n kohdalla tekemään päätökseen, myöntää yleisistä käyttövaroistaan v tileiltä 17 Pl Pl.. 25 ja 17 Pl kultakin 4,800 mk:n suuruisen määrärahan kolmen kiertopalkinnon ostamiseen yllämainitun yhdistyksen jäsenten välisiä hiihtokilpailuja varten : Hallitus päätti suostua Sosiaalinen Allnnontuotanto Oy Sato nimisen yhtiön

8 .X anomukseen yhteisen syöttövesijohdon rakentamisesta kahdelle tontille korttelissa N:o 920 XX kaupunginosassa ja kehoittaa vesijohtolaitosta ryhtymään asian vaatimiin käytännöllisiin toimenpiteisiin : Hallitus päätti oikeuttaa vesijohtolaitoksen tilaamaan Oy Telko Ab:lta Englannista toimitettavaksi 1,400 ton aluminiumsulfaattia hintaan {, tonnilta 2-kertaisine juuttisäkkipäällyksineen fob Liverpool. Sitäpaitsi teknillisten laitosten hallitus teki kertomusvuoden.aikana lopulliset päätökset allamainituista asiaryhmistä: Vesijohtourakoitsijaoikeuksien myöntäminen ja vastaavien johtajien hyväksyminen, 6 kpl: ; ; ; ; ; Sähköurakoitsijaoikeuksien myöntäminen ja vastaavien johtajien hyväksyminen, 3 kpl: ; ; Polttoturvehankintasopimusten hyväksyminen, 4 kpl: ; ; ; Teknillisten laitosten tuotantokomiteain vaalit, 13 kpl: Hautausawstukset, 14 kpl: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ] ; : ; ; ; ; ; ; ; )485. Teknillisten laitosten hallitus teki kertomusvuonna kaupunginhallitukselle esityksiä seuraavasti: : Lauttasaaren sähkönjakeluverkon vuokraamisesta kaupungille : Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiön kanssa tehdyn vuokrasopimuksen pidentämisestä.' : Sähkölaitoksen toimitusjohtajan matkustamisesta Englantiin neuvottelemaan höyrykattiloiden hankkimisesta Sörnäisten ja Salmisaaren höyryvoimalaitoksille : Halkojen varaamisesta sähkölaitokselle seuraavaa valaistuskautta varten : Vanhassakaupungissa: toimivan vesijohtolaitoksen 1 kemistin käteiskassan korottamisesta : Hinnanalennuksen myöntämisestä Maitopisarayhdistys r.y:lle sen lastenhoitokeskuksissa kulutetusta kaasusta : Pistraiteen rakentamisesta Malmille tulevan kaasulaitoksen turpeenhiiltämön alueelle sekä sopimuksen tekemisestä rautatiehallituksen kanssa 170 m 2 :n suuruisen alueen vuokraamisesta valtionrautateiltä turpeenhiiltämöä varten : Elintarvikekeskuksen kaasutehtaalla tarjoaman ruoan ravintoarvon kohottamisesta ja hinnoitteluperusteiden tarkistamisesta sekä vuokran perimisestä ruokalahuoneistosta ja kalustota sekä korvauksen perimisestä käytetystä vedestä, kaasusta ja sähköstä : Sopimuksen tekemisestä Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiön kanssa siitä, että yhtiö ssisi edelleen pitää 20 kv johtonsa kaupungin omistamilla mailla DegerössiL : Vesimittarien lukematta jättii.misestä keskisuurten ja pienkuluttajien kohdalta heinäkuun aikana : Viistokammiouunien käyttökuntoon saattamisesta sekä insinööri Knuds Christensenin kutsumisesta Tanskasta antamaan asiassa asiantuntija-apuaan.

9 x : matran Voima Osakeyhtiön vesirakennuslaboratorion tarvitseman käyttövedenotqsta Vantaanjoesta : Uusien turpeenhiiltolaitteiden rakentamisesta ja Turussa olevan hiiltolaitteen käyttämisestä sekä kaasu laitoksella olevan turpeen myymisestä : Erivapauden myöntämisestä kaasunsäännöstelystä. Sitäpaitsi hallitus teki kaupunginhallitukselle esityksiä allamainituista asiaryhmistä seuraavasti: Sähkötariffien korottamisesta ja vahvistamisesta, 3 kpl: ; ; Määrärahojen myöntämisestä, siirtämisestä, käyttämisestä ja ylittämisestä, 45 kpl: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ' 219; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; " ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; Polttoturpeen toimitussopimusten hyväksymisetsä, 4 kpl: ; ; ; Henkilökuntaa. koskevia esityksiä, 99 kpl: ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; 18.5C 338; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; : ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; Tuotantokomiteain palkkioista, 2 kpl; ;

10 X Teknillisten laitosten hallitus antoi kertomusvuoden aikana lausuntoja allaolevan ryhmityksen mukaan seuraavasti: a) Kaupunginhallitukselle: Liitosalueiden vesijohtoverkon, katuvalaistuksen ym. järjestämisestä, 12 kpl: ; ; ; ; ; ; l ; ; ; ; ; Korvausanomuksista, 6 kpl: ; ; ; ; ; Henkilökunnan palkkauksesta ja työsuhteista sekä ikäkorotus-, sairasloma- ja eläkeanomuksista, 17 kpl: ; ; ; 25. io. 612; ; ; ; ; ;, ; ; : ; ; ; ; Muista asioista, kpl: ; ; ', ; ; ; ; ; ; ; b) Kaupunginreviisorille: Vesijohtolaitoksen työpajan toiminnasta: c) Helsingin kaupungin teknillisten iaitosten ammattiosasto r.y:lle: Hiilenpurkaus- ja kuljetustöiden suorittamisesta kaupungin omilla työntekijöillä: d) Kaasun- ja sähkönsäännöstelyvaliokunnalle: Kopiopaperi Oy:lle myönnettävästä kaasuannoksesta:

11 Kertomus Helsingin kaupungin vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna Jo kertomusvuoden alkupuolella kohtasi. laitosta raskas suru laitoksen toimitusjohtajan teknologian tohtori John L. W. Lilljan 5.2. tapahtuneen kuolemari kautta.,tohtori Lillja oli tullut laitoksen pa.lvelukseen ja toimi sen ensimmäisenä insinöörinä saakka, jolloin siirtyi toimitusjohtajan virkapaikalle. Hänen laitoksen hyväksi suorittamansa ansiokkaan toiminnan päättyminen oli suuri menetys laitokselle. - Laitoksen uudeksi toimitusjohtajaksi' kaupunginvaltuusto valitsi 6.3 laitoksen silloisen yli-insinöörin R. W. Taivai S''', joka seuraavana päivänä siirtyi virkaa hoitamaan. - Teknillisten laitosten hallitus nimitti avoimeksi tulleeseen yli-insinöörin virkaan laitoksen tr putkiverkkoinsinöörin Eino Kaiasteen 1.4 lukien, putkiverkkoinsinöfuin virkaan dipl.ins. Erkki Suhosen 1.6 lukien ja. kemistin virkmn fil. kand. Yrjö mmosen 1.7 l!}kien.sekä. perustettuun uuteen toimistoinsinöörin virkaan dipl. ins. Heikki Kuokkasen 1.10 lukien. - Laitoksen toimitusjohtaja nimitti 7 viranhaltijaa. - Laitokseen perustettiin toimistoinsinöörin ja yhden toimistoapulaisen sekä valrinaistettiin yhden. konemestarin ja yhden apulaiskoneenhoitajan virat. - Laitoksen palveluksesta poistui kuoleman kautta 2 viranhaltijaa ja yksi työntekijä, eläkkeelle. siirtyi yksi viranhaltija ja yksi työntekijä sekä erosi 4 viranhaltijaa. - Vuoden lopussa oli laitoksen palveluksessa 92 sääntöpaikkaista ja 6 ylimääräistä viranhaltijaasekä 151 työntekijäli.. Kertomusvuoden aikana suoritetuista huomattavammista töistä mainittakoon seuraavaa: Vanhankaupungin suodatinaseman laajennustöitä jatkettiin edelleen, mutta ei saatu huuhteluvesipumppujen moottorien toimituksen viivästymisen takia loppuunsuoritetuiksi. Tästä johtu. myöskin, että erinäisiä rakennusluontoisia viimeistelytöitä täytyi lykätä tuonnemmaksi. - Koskelantieltä Mannerheimintien poh joispäähän rakennettavaksi hyväksytyn päävesijohdon v aloitettu tunnelityö jatkui rakennustoimiston toimesta edelleenkin. Vuo 'den lopussa oli tästä n. 2,350 m pituisesta tunnelista louhittu jo n. 1,150 m. - Vesijohtoverkon laajennustöitä suoritettiin pääasiallisesti Herttoniemen, Pitäjänmäen,.Maunulan, Pakilan ja Reijolan alueilla.. Kertomusvuoden alussa tapahtuneen alueliitoksen kautta siirtyivät Haagan kauppalan omistukseen kuulunut osa Haagan putkiverkosta sekä Lauttasaaren ja Kulosaaren putkiverkot laitoksen hallintaan. Vantaanjoen vesimäärä oli koko vuoden heinäkuuta lukuunottamatta melko runsas. Vuoden pienin viikkokeskiarvo, l,819itr./sek., oli 21.7 ja 27.7 välisellä viikolla. Jää lähti Vantaanjoesta sillan ja padon väliltä 6.4 sekä sillan yläpuolelta seuraavana päivänä. Joki jäätyi ensin 16.11, mutta suli ja jäätyi uudelleen Suppo, jota oli syntynyt veteen 11. ja 12.12, pyrki häiritsemään käyttöä, mutta syöttämällä höyryä vedenottamoon voitiin käyttöä saostuslaitoksella jatkaa keskeytymättä.

12 2 1. Käyttö Ja Jakelu. Vedenkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastolliset tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta: Vedenkorkeus Van- HelslngtD kaupungin taaesa padonkyn- sllhklllaltokselta ostettu nyksestll mtat- Latoksen koski- energa josta kulutuna, ml) voimalla kebltetty tettlln ja Vanhankaupun- Av Helsingfors elektrt- VattenstAnd Van- gin laltoksena cltetsverk levererad. Sade- Sade- Keskda, mlltt frän skl- kulutettu energia, energl, varav!1r- plllvlll 1) mlärl, llmpll, Kuukau81 bordet, ml) kwh brukats mm C Neder- Xllnad Av verket med vat- Vanhan- Neder- Hedel- POhjavesl- bllrdstenkraft alatrad. kaup. lal- laltoksllla, c\agar 2), Mrd, tempera- Kesk- Suurn och Gammelstaden toksella, mm tur, C kwh arvo arvo fllrbrukad.energl, kwh kwh Hedeltal Hu. 1 Gammel- 1, grundvatstadaverket, tenverken, kwh kwh, 1 Tammikuu , ,809 7, Helmikuu , ,251" 7, Maaliskuu , ,320 8, V Huhtikuu... +O.u , ,583 7, V Toukokuu " , ,999 7, V Kesäkuu , ,859 7, V Heinäkuu ' 38, , i8. V Elokuu , ,474 " ' 7, X Syyskuu , ,289 7, X Lokakuu & 174, ,580 8, , + 3. X Marraskuu , ,790 7,601 J , X Joulukuu , ,338 7, ' Koko vuosi Hela Aret ,507,010 4,546,230 92, VedenpuhdlstU8. Vedenpuhdistus ja -suodatus" ovat tapahtuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on steriloitu kloorilla koko vuoden aikana. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään liitteessä. n:o 2. VedenJlumppuamlnen. Eri vesijohtolaitoksista yhteensä pumputtu vesimäärä oli 23,023,389 m 8. Kun painejohtojen vesimittarit Vanhassakaupungissa ovat osoittautuneet epävarmoiksi, on pumppuaminen Vanhastakaupugista määrätty suodattimien antoisuuden perusteella. Eri pumpuilla Vanhastakaupungista nostetut pintavesimäätät, pohjavesilaitoksista pumputut vesimäärät sekä keskimääräinen, suurin ja pienin kokonaispumppuaminen vuorokaudessa kunakin' kuukautena olivat seuraavat: 1) Alhaisemma.t vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön oksi sääntelyn alaisia. :- De'lägre vattensttnden regleras genom turbindriften. - 1) Tähän on la.skettu vain ne päivät, jolloin sademllll on ollut vähintään 0.1 mm. - Endast dagar med minst 0.1 mm nederbörd äro medräknade.

13 ,, 3 Kokonalspumppuamlnen VanbankaUpungtn vuorokaudessa, ma l8.ltos. Total uppfordrlng per Ga.mmelsta.dsverket, Yhteensä P.objavesl- Ka.lkklaan Kuukaus pntavettä. laltokeet, pumputtu, dygn. ml Ml.nad Turbllnl- Keskipa.kols- Sammanlagt Grundvat- Total upppumput, pumput. ytvatten, tenverked, fordrlng, Kesk- Suurn Penn 'Turbln- Centrltugal- määrä määrä mällrä pumpar, pumpar, ma ml ma Medeltal Mu. Mln. ma m8 Tammikuu ,773,302 1,773,302 18,263 1,791,565 57,792 62, Helmikuu ,651,326 1,651,326 16,995 1,668,321 59,583 63,425 49, Maaliskuu... 19,770 1,865,515 1,885,285 20,986 1,906,271 61,493 81,679 51,249 V Huhtiuu ,512 1,664,812 1,85,324 18,542 1,883,866 62,796 76,040 48,850 V Toukokuu ,962 1,651,434 1,946,396 19,139 1,965,535 63,404 80,902 48,518 V Kesäkuu ,721 1,653,001 '1,842,722 18,638 1,861,360 62,045 71,479 43,093 V Heinäkuu... 22,910 1,840,244 1,863,154 20,098 1,883,252 60,750 68,197 45,645 V Elokuu... 7,054 1,968,462 1,975,516 19,329 1,994,845 '64,350 79,601 45,775 X Syyskuu ,717 1,863,462 2,028,179 19,576 2,047,755 68,259 82,400 50,640 X Lokakuu ,696 1,891,975 2,072,671 20,510 2,093,181 67,522 71,376 52,537 X Marraskuu ,247 1,743,187 1,935,434 17,269 1,952,703 65,090 70,716 49,581 X joulukuu ,711 1,840,487 1,959,198 15,537 1,974,735 63,701 80,529 43,909 KokO vuosi Hela Aret... 1,391, ,407,207 22,798, , ,023, , , ,093 Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa l.sääntynyt 517:11ä 1) ja oli niitä Vesi mittarit. vuoden lopussa 5,362 kpl. Läpimitat näkyvät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta... ; mm Lukumäärä... 1, kp - Näistä oli 10 kpl 50 mm, 56 kpl 75 mm ja 17 kpl 100 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli 2,087. Syyt vaihtoon olivat seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon takia 1,765 kpl eli 32. %.kaikista asetetuista mittareis.ta isompiin tai pienempiin mittareihin t halutun kokeen takia... 1 t 0.0 t epävarman käynnin takia... 2 t t 0.0 t pysähtymisen takia vian takia osoittimessa tahi taulussa..., t 0. vuodon takia jäätymisen takia Poistettu lakkautetun käytön takia Yhteensä 2,087 kpl eli 38. % kaikista asetetuista mittareista Vedenkulutus; Kaikki vesi on jaeltu mittarien kautta. Kulutetut vesimäärät olivat näiden mukaan seuraavat (prosentit pumputusfa kokonaisvesimäärästä): 1) Näistä oli 389 kpl liitosalueilla.

14 YksityisAulutus. 1-9 kct.upunginosissa... 8,533,i58 ml eli 37.08, % ja kaupunginosissa...: ,953,276»., ja 20 kaupunginosissa...:... 4,802, » Käpylän-Toukolan alueilla ,000 t, 2.81 & Käpylän pohjoispuoleisella alueella... 20, » Kulosaaressa ja Herttoniemessä , Munkkiniemessä ja Pitäjänmäellä ,357, 1. Haagassa...,... 51, Lauttasaaressa , t Suomenlinnassa ,355 D» Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaeltu... 96, Yksityiskulutus 21,143,610 mieli 91." % Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus... 1,319,805 ml eli 5.,. % Laitoksen oma kulutus , Mittarien mukaan 22,591,780 mieli % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia katuja rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä. vajauksiin mittarien näytössä , l' 0/0 Yhteensä23,023,38 m a eli % Vuonna 1946 kulutettiin '.... Lisäys vuonna Keskikulutus vuorokaudessa.... Suurin kulutus vuorokaudessa 27/9... :.... Pienin. 23/6... : 23,023,389 ml 20,647,931 2,375,458 63,078 82,400 43,093

15 5 Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: VedeDkUlutWl, ml Kelklkulutul VattenfllrbruknlDg, ml >..!5 hedkel kolltl Makaavat vuorokau- <4 j; kuluttajat des5&, Mlttarten m1ttaama kulutus MedeltOrbruk- Betalande li nlng per per- konaumenter Av mlltare uppmlltt torbruknldg 5l!. son ocll dygn, Vuo Ar Kaupungin Muu ' S_.... maksama Laltokaen kulutus YteeWL Ykstys- 1:: = kulutus oma ku- övrlg tor- Summa g '!is jg g; al kulutus lutus siadena bruknlng a =... l Prlvat tor- gl:' -l'i l'i" uppcleblte- Verkete bruknlng ; aa ia; rade flrbruknldg egen tor- iötliii 7 bruknlng.. alp;'o äe - 1;".. ': ;,.il- Eli!ifi'e-, ,311, ,348 2,012, s 1, ,786, ,665 2,595, , ,831, ,423,943 4,255, , ,963, ,703 19, ,956 6,382, , ,361, ,717 40, , , , ,898, ,307 49, ,737 8,338, , ,372, ,748 50, ,649 9,034, , ,956, ,908 53, ,786 9,442, u a 2, , 9,161, ,724 46,910 1,144,616 10,954, ' lo" 2, ,994, ,261 55,084 1,361,122 12,355, , ,587, ,542 74, ,250, ' , ,562, ,934 63, ,222 12,367, , ,801, ,413 87, ,065 12,647, a , ,921, ,471 73, ,096 12,660, , ,385, ,514 77, ,462 13,207, , ,027, ,678 89, ,947 14,007, & , ,004,808 1,043,729 92, ,083 15,059, , ,364,668 1,137,840 95, ,611 16,534, , ,683,506 1,163, , ,565 17,530, , ,400,018 1,194,836 93, ,562 18,132, ,9171) ,306,948 1,137,513 70,259 1,488,512 18,003, , ,977,403 1,033,703 77,885 1,206,669 19,295, , ,488,241 1,038,943 69,437 3,331,731 20,928, ,209 1 ) , 17,354,950 1,089,350 77, ,951 18,829, , ,835,471 1,121,803 74,005 72,359 18,103, SO , ,125;796 1,222, , ,575 20,647, , 4, ,143,610 1,319, , ,609 23,023, ,757') ) ) a),. Vesijohdon laitokset. Lajennukset Ja arvonlsäykset. Vuoden menosäännm määrärahoilla: Vesimittarien hankintaa) ,098: 40 Ab. M. G. Stenius Oy:ltä v ostetut vesijohtolaitokset... 4,200,000: - Esikaupunkiliitoksen yhteydessä kaupungille siirtyneet vesijohtolaitokset"...,... 4,334,102: 85 Vesijohtotunneli Koskelan- ja Keijonteiden risteyksestä Mannerheimintien pohjoispäähän... 20,000,000: Siirto 28,726,201: 25 1) Joukko kioskeja on' pidetty yhtenä kuluttajana. - 1) Pohjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisaa.- 1) Joukko kaupungin omistamia taloja Pirkkolassa siirtynyt yksityisten ballintaan. -') Haagaa kauppalan seka. Lauttasaaren ja Kulosaaren kuluttajat tulivat lisaa. 1) Käytetty myös siirrettyjä mmrärahoja.

16 6 Vesijohto Reijolan korttelin n:o 720 lävitse Suomussalmentieltä Kollaantielle 1 ).... Haagan ja kaupungin putkiverkkojen yhdysjohto Mannerheimintieltä Asemakadulle (101 m 12', 206 m 10", 15 m 8" ja 72 m 6' johtoa).... Syöttövesijohto Tuomarinkylän omakotialueella Halkosuontieltä alkaen (631 m 10" ja 1 m 8" johtoa).... Vesijohto Kirkkomäentiehen (127 m 4" johtoa)..... Vesijohto Männikkötiehen Vesakkotieltä Koivikkotielle (173 m 6" johtoa)... Vesijohto Männikkötiehen Koivikkotieltä 90 m Pakilantiele päin (85 m 6" johtoa)..... Vesijohto Töyrytiehen Männikkötieltä Koivikkotielle (350 m 4" johtoa),... Vesijohto Haavistotiehen Koivikkotieltä Männikkötielle (191 m 4" johtoa).... Vesijohto Haavistotiehen Männikkötieltä Pakilantiele (355 m 5' johtoa).... Vesijohto Koivikkotiehen Vesakkotieltä Männikkötielle (583 m 5' johtoa)... ;.... Vesijohto Koivikkotiehen Männikkötieltä Pakilantielle (260 m 5' johtoa).... Vesijohtoja Herttoniemen läntiseile asutusalueelle (81 m 8", 175 m 6" ja300m5"johtoa).... Vesijohto Porolahdentiehen DegerÖDtieltä Sorvaajankadulle 1 )..... Vesijohto Sorvaajankatuun Porolahdentieltä Asentajankadulle (118 m 5' johtoa).... Vesijohto Lämmittäjänkujaan Lämmittäjänkadulta Raidekujalle 51 1 ).... Vesijohto Raidekujaan 51 Lä.mmittäjänkujalta Valajankadulle (119 m 5' johtoa).... Uusi vesiposti Steniuksen- ja Pengerteiden risteykseen..... Lauttasaaren ja Haagan yleisten vesipostien uusiminen..... Vesiposti Reijolan raitiotiepysäkin luokse.... Siirto 28,726,201: 25 16,553: 35 1,921,817: 75 2,825,799: ,285: ,405: - 196,168: ,852: ,825: 85 1,154,453: 45 1,808,299: ,301: 45 2,441,647: ,206: ,473: ,129: - 565,002: 70 24,467: 35 95,719: 20 23,503: 70 43,754,111: 85. b) Edelliseltä vuodelta siif'f'etyilltj mtjti,ä,ahoilla: Vesijohto Rahapajanrantaan makasiinien n:o 10 ja 11 edustalle ,627: 10 Vesijohto Kannaksentiehen (241 m 6' johtoa) ,849: 45 Vesijohto Takomontiehen T.k. n:o 17 itäreunasta Valimontielle (59 m 6' johtoa)... Vesijohto Kirvesmiehenkatuun Puusepänkadulta pohjoiseen päin 1 ) Vesijohto Valimontiehen (473 m 6' ja 67 m 8' johtoa)... Vesijohto Hiomontiehen (85 m 6' johtoa)... Vesijohto Suomussalmentieen Kannaksentieltä Tolvajärventielle Vesijohto Summantiehen sekä yhdysjohto Summantieltä Taipa.- leentielle (168 m 4" johtoa)... Vesijohto Taipaleentiehen (183 m 4" johtoa)... 1) Vain maatöita.. 202,184: 15 '1.892: 60 2,335,204: ,274: ,422.: , ,401: Siirto 5,358,880 :05 43,754,111: 85

17 7 Vesijohto Hiihtomäentiehen Susikujalta Abmatielle (435 m 8' 5,358,880: 05 43,754,111: 85 johtoa)... 1,657,262: SO Vesijohto Ahmatiehen Hiihtomäentieltä Karhutielle (58 m 5' johtoa) ,644: 15 Vesimittarien hankinta...; ,971: 75 Vesijohto Koivumäentiehen 1)... 61,225: 15 Vesijohto Halkosuontiehen (64 m 5' johtoa)...: ,794: 95 Vesijohto Kivimäentiehen (125 m 5' johtoa) ,268: 10 Vesijohto Heinätiehen (6 m 5' johtoa)...; ,771: 65 Vesijohto Suomussanentiehen Mannerheimintieitä. Kannaksentielle 10,808: 15 Tasoituksia ja istutuksia Vanhankaupungin saostuslaitoksen ympärillä... 47,435: 75 Vesijohto Herttoniemeen: Vesijohto ,881: 65 Kaapelit (602 m 12' johtoa)... 1,043,907: 80 10,275,851: 65 c) Keskeneräiset Wldisrakennukset:. mk 54,029,963: 50. Suodatuslaitoksen laajentaminen Vanhankaupungin Siltasaarella... 21,929,137: 20 Pumppulaite saostuneen veden johtojen tehon lisäämiseksi ,963: 15 Laitteet lisäveden siirtämiseksi Hiidenvedestä Vantaanjokeen ,566: 60 Tätä. erää ei ole viety pääoma-arvoon. d) Uudistyot ktwpvngmvauuuston myöntämillä etuantivaroilla: mk 23,192,666: 95 Vanhankaupungin suodatinaseman laajennustyön loppuunsaattaminen... 4,649,370: 75 45,175: - 3,471,523: - Vanhan kaupungin sähkölaitteiden täydennyswiden jatkaminen... Vesijohtoja Pakilan omakotialueelle... Vesijohtotunneli Koskelan ja Keijonteiden risteyksestä. :rt-lanner-. heimintien pohjoispäähän ,093: mk 9,126,161: 95 Helsingin kaupungin putkiverkko - Helsingfors stads römät B) 40' 32' 24' 18' 16' 12' 10' 8' 6' 5' 4' h i: m m m m m m m m m m m ':! ,681 6,180 7,101 4,188 6,339 20,864 3,143 40,436 50,712 70,630 loj 22S'7.s..; ;ej 1>i' ]ouluk. 31 p:1la 1,720 2,131 Lislys v ,393 1,01 3, VAhennys v ]ouluk. 31 p:1la ,681 6,180 7,10114,188 6,33920,96513,774 40,437151,166172,023 11, ,774111,754 2,163 Tämä.n putkiverkon keskiläpimitta on 293 mm ja tilavuus 15,439 ml. Eläintarhan vesisäi-!iäiden tilavuus on yhteensä n. 27,500 m' ja korkeimman vedenpinna korkeus 56.8 m yli NN. 1) Vain maatöitä. 1) Tilastoon on otettu myöskin Pakilan Uudentuvantiessä hylätty 45 m pituinen 6' johto.

18 MtmAAinimsin f1u'aiverako. - Mtmks1Cås rönsät. jouluk. 31 p:nä Li::; :... i 94'S/ 10' 8' 6' 5' 4' Yhteensl, Paloposteja, Sulku- ventullejl, m m m m m m kpl. kpl. 1, , ,844 9, jouluk. 31 p:nä 1 ] , ,259 1,9211 2, ,17J Talin ja Pitäjänmäen putkivetkko. - Tali och Sockenbacka Tämät. Yhteen- Palo- Sulkuoa., posteja, venttll- 10' 8' 6' 5' 4' lejl, m m m m m m kpl. kpl. jouluk. 31 p:nä , , 855 3, Lisäys v j o: ' , ,79J HaagfJtl putaiverkko. - Haga. römät 1 ). 12' 10',S" 6' 5' 4' 3' 2' Yhteen- Palo- Sulku' sä, postela, venttlllejl, m '1 m m m m m m 111 m kpl. kpl. Jouluk. 31 p:n! , ' = Lisäys v , , jouluk. 31 p:nä , ,427\ 180\ llj 7,41J 63\ 52 Herltotliemen putkiverkko. - Hertonäs röt'nät. Yhteen- Palo- Sulku- 16' 12" 8' 6' 5' oä, poateja, venfullejl, m m m m m m kpl. kpl. ]ouluk. 31 p:n! , , , Lisäys v , JO , ,0891 3,5591 3, , ) Tilastoon on otettu myöskin seuraavat kaupungin verkostoon liitetyt johdot: Haagan kauppalan vesijohdot (2.300 m 6", 305 m 5", 510 m 4', 180 m 3'" ja 110 m 2" johtoa), sekä. Lauttasaaren ja Kulosaaren vesijohdot, 1

19 9 LautltJsaaren putkiverkko. - Drum5ö römät 1 ). ]ouluk. 31 p:dä Lisäys v Yhteen- Palo- SUlkU- S'" 6'" 5'" 4'" d, pollte,1a. ventw- 1e,11t, m m m Dl Dl kpl kpl so1 - ]ouluk. 31 p:dä so S 20 1 S Kulosaaren putkiverkko. - Brändö römät 1 ).,.. Yhteen- Palo- Sulkud, poateja. ventw- 6'" 5'" 4'" 3'" 2' lejlt, Dl m m Dl m kpl kpl kpl ]ouluk. 31 p:dä \ 4so1 41' Jouluk. 31 p:dä so \ Vesijohtolaitoksen puoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä ,745,377:- Uudisrakennukset vuonna ,029,963: ,775,340: 50 Kuoletukset... 7,075,440: 50 Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1946 jaettuna seuraavasti: Vanhankauptmgin putous sekä kiinteä pato.... S:n varapato... Tiet ja soitukset laitoksen alueella Vanhassakaupungissa... Vanha pumppuhuone tiilistä... 2 kpl pumppuja ynnä turbiinit.: hv. säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu... Turbogeneraattori kojeistoineen ja kattiloineen... Höyryjohto Vanhan kaupungin vedennottamolle.... Hiiivaja y.m...:... Konehuone, ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvatsäiliöt Ano 31/ ,000,000: - 1,066,500: - 1,162,600: - 100,000: - 5,000: - 15,000: - 794,300: - 90,700: - 186,800: - 1,800: - Lalyuet 47,435: 75 JtuoletUkaet 22,900: - mk 227,699,900: - 35:75 38,000: - Arvo 31/ ,000,000: - 1,043,600: - 1,210,000: - 100,000: - 5,000: - 15,000: - 756,300: - 90,700: -.26,300: - 160,500: - 1,800: - ja kaivot ,800: : _. 497,300: - 1) Katso tämän kert. alav. siv.. S siirto 4,959,500: - 47,435:75 126,735: 75 4,880,200: -

20 Siirto kpl amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (745 ml suodatuspinta-alaa)... Sähkömoottorit ja keskipakoispumput... Sähkönmuuntajat, sähkökaapelit ja kojeisto... Uusi suodatinrakennus puhdasvesialtaineen..._..._... Pyöreät altaat Vanhan kaupungin Siltasaarella... Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella... Kloorikaasukojeet... Kivisilta Vantaanjoen yli... Putkijohdot, säätökaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat... Varastorakennukset Siltasaarella.... Myllyrakennus... Kemistin asuinrakennus hirsistä.... Toisen kemistin asuinrakennus hirsistä.... Asuinrakennus tiilistä.... Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen... Asuinrakennus hirsistä. (ent. myllirinrakennus).,...,... Pesutupa ja sauna tiilistä.... Väestönsuoja Siltasaarella... S:n saostuslaitoksen luona... Vesisäiliö Eläintarhassa, nelikulm. Vesisäiliö Eläintarhassa, pyöreä.... Vartijan asuinrakennus hirsistä.... Vartijan asuinrakennus tiilistä.... Väestönsuoja vesisäiliöit luona... Vesijohtotyöpaja tiilistä. korttelissa n:o Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä. ja laudoista... Vesipostit satamissa... Vapaakaivot... Pvtkiverkot... Vesimittarit... Kalustot, työkalut ja autot... Munkkiniemen ja Talin putkiverkko Haagan putkiverkko Arvo 81 / L!alyUet Euoletukset Arvo 31/ ,959,500: - 47,435: ,735: 75 4,880,200: - 143,000: - 143,000: - 411,200: - 60,500: - 350,700: 589,100: - 66,600: - 522,500: - 2,322,500: - 133,500: - 2,189,000: - 45,000: - 45,000: -c- 17,838,600: - 895,800: - 16,942,800: - 2,900: - 2,900: - 272,800: - 8,300: - 264,500: - 3,006,400: - 325,500: - 2,680,900: - 19,500: - 4,300: - 15,200: - 3,500: - 3,500: - 17,000: - 17,000: - 8,000: - 8,000: - 25,000: - 25,000: - 30,000: - 30,000: - 3,000: - 3,000: - 2,500: - 2,500: - 457,100: - 9,600: - 447,500: - 407,100: - 8,600: - 398,500: - 7,640,500: ,000: - 7,392,500: - 9,968,400: - 232,000: - 9,736,400: - 400:- 400: - 294,900: - 8,000: - 286,900: - 172,900: - 3,700: - 169,200: - 136,700: - 136,700: - 2,700: - 2,700: - 138,300: - 47,100: - 91,200: - 152,900: - 167,432: 25 16,832: ,500: - 130,602,077: -.44,610,922: 50 3,682,999: ,530,000:- 966,700: - 670,070: ,770: 15 1,322,000: - 105,200: - 7,400: - 97,800: - 1,710,000: - 108,300: - 1,601,700: - 990,000: - 62,700: - 927,300: - Munkkiniemen pumppu- ja puhdistuslaitteet ,000: - 114,000: - 486,000: - Haagan pumppu- ja puhdistuslaitteet 300,000: - 57,000: - 243,000: - Siirto 180,745,377: - 49,245,860: 65 6,570,737: ,420,500:-

21 11 Arvo 31/12-45 LlBL7kl1et Kuoletukllet Arvo 31/12-48 siirto 180,745,377: - 49,245,860: 65 6,570,737: ,420,500: Tiliin pumppu- ja puhdistuslaitteet.. 150,000: - 28,500: - 121,500: - VmmiltMil (Munkkiniemi) ,975: - 12,975: - 120,000: - Väliaikaiset johdot ja laitteet (Munk kiniemi) : : - HaagfM kauppalan putkiverkko... 1, : : : - Lauttasaaren putkiverkko : : : - Kulosaaren putkiverkko : 70 40,265: : mk 180,745,377: - 54,029,963: 50 7,075,440: ,699,900:- Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen perusteella ja kansanhuoltoministeriön suostumuksella on veden yksikköhinta ollut 3: 75 mk kultakin m ':ltä. kulutuksen ollessa enintään m' vuosineljänneksessä, 3: 60 mk kultakin m :ltä ja ml välillä. 3: 40 mk kultakin m ':ltä ja m' välillä sekä 3: 25 mk kultakin m ':ltä 111. Taloudellinen tulos. Takia. 4,00] m':ltä ylöspäin. Mainitut yksikköhinnat vastaavat n. 70%:n korotusta vahvistettuihin hintoihin. - Laitoksen taksaan sisältyvät muut maksut, kuten vesimittarien vuokrat ym. ovat olleet taasen n. 80% korkeammat kuin mitä.ne olivat v vahvistetussa taksassa. Yksityiskulutuksesta...: ,508: 50 Satamaposteista. jaellusta vedestä ,208: - Kaupungin kulutuksesta... 4,477,914: Vapaakaivoista y.m. jaellusta vedestä ,589: - Laitoksen omasta vedenkulutuksesta : - 79,761,275: 50 Vesimittarien vuokrat... ] :- Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista... ]8,978: - Voitto tehdyistä asennustöistä: Tulot... ]2, : 05 Menot... 10,145,050: 05. 1,989,714:- Siirto 83,265,450: 50 Tulot. Tulot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta ,185; 25 Menot s:n s:n s:n ,488: 90 Tulot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta : 05 Menot s:n s:n s:n ,966: 05 Maa-alueiden vuokrat.... Tulot viemärijohtojen katsastuksista ja ehdotusten tarkastuksista.... Luontoisedut.... Sekalaiset tulot.... Siirto 83,265,.50: 50 27,696: 35 56,781: - 53,297: - 19,837:.., : - 775,964: 70 mk 84,394,578: 55

22 12. Tulot Jokaiselta pumputulta vesikuutometrtä. pennj& Jos tulot vesimittareista jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä olleille mittareille, on Vedestä a Mittarien vuokrista "i vuokra 278: 90 mk vuodessa kultakin mittarilta. Tehdyistä asennustöistä '1. Muut tulot... 4,987, Yhteensä , A. Hallinto. Osa hållituksen menoista... 21,974:- Palkat." ,988: - Tarverahat: Kaluston kunnossapito... Painatus ja sidonta.. Puhelinmaksut..... Autokulut.... Sekalaiset menot.... Mittaukset y.m.s.... Palkat Huoneistomenot B. KQSsa- ia tilivi1'qsto. C. Käyttö. 16,428: ,844: 70 60,010: :- 163,774: 40 29,467: ,815: 85 mk mk 736,777: 85 (1,210,665: 85) 1,587,614: ,257: - 1,879,871: 65 (4,121,688: 65) 1) La b 0 r a tor i 0 :. Kahden kemistin sekä laboraattorin ym. palkat ,195: Bensiini, kemikaaliot, tarveaineet ja muut menot... 76,977: mk 481,172: 10 (803,912: 10) Mitä laboratorion toimintaan tulee, viitataan kemistin erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 2. Menot. 1 ) 2) Ve den p u m p p u a m i n e n hastakanpungista:.1) 'nu:1jiilivulllvut. Van- Osa käyttöpääj.liköiden palkoista 12,000: - Konemestarit ja apulaiset ,334: - Muut käyttö- ja hoitokustannukset.. j... j ,274: 60 Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito ,108: mk 495,71'6: 65 (953,234: 65) Kun turbiinipumpuilla on pumputtu 1,391,300 ml vettä, on tämä pumppuaminen maksanut (68. G 1') penniä kuutiometriitä. b) Keskipakoispumput. ' Nämä pumput ovat sähködloottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi Vanhankaupungin koskivoiman käyttämästä generaattorista tai häyryturbiinigeneraattorista, mutta pääasiallisesti kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa käyttöpäälliköiden palkoista 121,880: - Konemestarit ja apulaiset ,110: - Öljy, trasseli, muut aineet sekä tuntityöt ,870: 20 Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito ,756: - Häyryturbiinilaitoksen käyttökustannukset... 50,892: 40 Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku... 4,525,945: - mk 5,191,453: ) Viranhaltijoille ja osaksi työntekijöille maksetut kalliinajanlisäykset on viety yleisiin sekalais menoihin (kohta F). Eri menoryhmien loppusummien alle ja laskettujen yksikköhintojen viereen on sulku.merkkien sisään merkitty vastaavat erät, kun otetaan huomioon menoryhmän osalle kuuluvat kalliinajanlisäykset.

23 13 Tästä. vähnnetää.n suodatinhiekan pesukustannukset... 30,278:- S:n menot laitoksen. valaistuksesta... 57,034:- S:n kemiallisesta puhdistuksesta... 64,911:-. :nrakennustöistäym. 11,549: - 163,772:- mk 5,027,681: 60 (5,546,062: 60) Kaytett}' dhlfii on mitattu ja laskettu leuraa\l'asti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu sähkö... 4,546,230 kwh Laitoksen koskivoimalla käyvän generaattorin kehittämä sähkö... 1,507,010. Yhteensä 6,053,240kWh Sähköä on käytetty seuraavalla tavalla: Vedenpumppuamiseen saostusaltaisiin... 1,093,841 kwli Vedenpumppuamiseen kaupunkiin...;... 4,795,627 Suodatinhiekan pesuun ,278 Koko laitoksen valaistukseen... 57,034 Pikku moottoreihin... 64,911, Suodatinaseman laajennukseen 9,590. Erinäisiin muihin tarpeisiin... 1,959. Yhteensä 6,053,240 kwh Kun sähkönkulutus suodatinhiekan pesuun, pikku moottoreiden käyttöön, koko laitoksen.valaistukseen, suodatinaseman la.ajennukseen ja erinäisiin muihin tarpeisiin (163,772 kwh) on maksanut 163,772: - markkaa, niin menot keskipakolspumppujen eri pumppuamisista nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen saostusaltaisiin. 933,781: 14 (1,020,985:-) Pumppuaminen kaupunkiin... 4,093,900: 46 (4,476,221; 60) mk 5,027,681: 60 (5,497,206: 60) eli 19.1" ( ) penniin kuutiometriitä näillä pumpuilla kaupunkiin pumpu'ttua 21,407,207 m' vettä ja 4. 0 (4., 78) penniin kuutiometriltä saostusaltaisiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille' määrälle, 22,798,507 ml;. joka kertomusvuonna ylipäänsä on pumputtu Vanhastakaupungista kaupunkiin: Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta Vanhastakaupungista v oli (28.101) penniä kuutiometriitä., kun vuosikustannukset, 5,523,398: 25 (6,499,297: 25) mk, jaetaan Vanhastakaupungista pumputulle vesimäärä.lle. - 3) Suo d a t u s Van h a s s a k a u p u n gissa: Osa käyttöpäälliköiden palkoista... 8,000: - Suodattimien hoitajat..., ,472: 60 Suodatinhiekan pesun työ- ja.käyttökustannukset..: ,691: 4S Vedenkulutus suodantinhiekan pesuun... 43,906: -. Suodattamien ja konehuoneessa. olevien putkijohtojen korjaus ja kunnossapito... 77,830: mk 405,900: 70 (694,174: 7) eli jaettuna Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vesimäärälle, (3.016) pen'l.itj kuutiometritä. 4) K em i a 11 i n e n puh d i s t u s ja selkeytys:. Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa käyttöpäälliköiden palkoista Konemestarit ja apulaiset... Kemialliset päivystäjät... Aputyöt, kuljetukset ja sekalaiset menot...:... -Vedenkulutus... Aluminiumsulfaatti... Sammuttamaton kalkki... Kloori...;... Aktiivihiili... Rikkihappo... Sähkövoima Altaiden ja niihin kuluvien johtojen korjaus' ja kunnossa-, 8,000: - 306,902: - 250,235: - 1,480,461: 80 69,527: - 14,094,037: - 1,433,170: ,223: - 38,215: - 661,745: - 64,911: - pito : 25 mk 19,140,579: 55 (20,267,396: 55)

24 14. Jos. tämä kustannus jaetaan Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vesimäärälie, niin selkeytyskustannukset nousevat (88. a) penniin kuutiometriltä. 5) Muu t me n 0 t Van h a s s a k a u pu n gi s s a: Asuin- ja niihin kuuluvien talousrakennusten kunnossapito ja korjaus... Laitosrakennusten ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus... Siltain, kuljetusratojen, aitojen ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus.... Vedenkorkeudenosoittajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... Tasoitukset ja istutukset... Vesi- ja viemärijohtojen korjaus Puhtaanapito ulkona ja sisällä.. Asuinrakennusten polttoaineet ja lämmitys... Selkeytyslaitoksen polttoaineet ja lämmitys... Siltasaaren laitoksen polttoaineet ja lämmitys... Vesi- ja höyryturbiinilaitoksen ja muitten rakennusten polttoaineet ja lämmitys... Sähkövalaistuslaitteet... Sähkövalovirta... Vedenkulutus... 'Yövartiointi... Sekalaiset kustannukset mk 213,803: ,143: 60 79,292: 60 35,905: ,503: - 38,032: ,632: ,342: ,947: ,298: ,918: 75 16,872: 60 54,400: 25 1,958: - 317,149: 60 44,560: 40 2,798,761: 45 tehden 12. au pennin menon jokaiselta Van.hastakaupungista kaupunkiin pumputulta vesikuutiometriitä. Vanhankaupungin laitoksen käyttämenot nousevat 28,844,812: - (31,058,541: -) markkaan eli jokaiselta Vanhastakaupungista pumputulta vesikuutiometriltä ( ) penniin. 6) P 0 h j a v e s i 1 a i. t 0 k s e t: Hoitajat ,549: - Käyttökustannukset ,335: - Korjaukset ja kunnossapito... 53,253: mk 289,137: 70 (444,243: 70) Kun pohjavettä on pumputtu kaikkiaan 224,882 m', niin edellinen kustannus, jaettuna jokaiselle pumputulle pohjavesikuutiometrille, tekee (197.6u) penniä. D. Putkiv8t'kot ja vesisäiliöt. 1 putkiverkkoinsinööri, palkka. putkiverkkoinsinööri, palkka. Tarkastusinsinööri, palkka... Toimistoinsinööri, palkka... Työnjohto... $ulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaus ja kunnossapito... Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun korjaus ja hoito... Vesisäiliöiden ja vartijanasunnon lämmitys ja valaistus... Vedenkulutus... Sekalaiset kustannukset... Pohjavesilaitosten korjaus- ja kunnossapito... Liitosalueiden vesijohtojen kor- 97,980: - 70,470: - 82,980: - 22,380: - 406,171: ,821: 70 '1,926,346: ,001: ,801: 85 76,427: 15 14,582: - 29,655: ,837: 70 jaus ja kunnossapito ,770: mk 5,605,166: 05 (6,542,405: 05) Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaan tunut 19 vuotoa, jotka kaikki korjattiin. Laitokselle on tuotu tarkastettavaksi 71 piirustusta yksityisten vesi ja viemärijohtojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttami sesta.

25 15 E. Mittari- ja asennusosasto, työpaia ja varasto. Ylityäpajamestari, palkka... 69,900: - Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset sekä. inventtaus ,183: 25 Mittarien vaihto, korjaus ja tarkistus... 2,059,573: 20 Tyäpajarakennusten ja aitojen korjaus ja kunnossapito... Tontin ja rakennusten puhtaanapito... Valaistus... Lämmitys ja polttoaineet... Veden kulutus... Yövartiointi ja sekalaiset menot 119,257: - 239,502: 75 21,012: ,494: 50 5,139: - 248,795: mk 3,572,857: 55 (4,579,223: 55) Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 96 liittymistä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liittymisen läpimitta mm. Lukumäärä kpl. F. Yleiset sekalaismenot. Poistot ja palautukset... 6,201: 60 Osa kaupungin suorittamista eläkkeistä... 1,866,945:- Siirto 1,873,146: 60 Siirto Vuokrat ja verot... Työkalujen ja kaluston hankinta Vakuutusmaksut... Työntekijäin erinäiset edut... Korot konttokuranttitilistä kau- 1,873,146: ,200: - 289,018: 60 66,526: - 1,811,548: 45 pungin kassassa... 3,907,988:- Kaliinajanlisäykset... 7,528,140: - Korvaus sunnuntaityöstä ,092: - Tuotantokomitea y.m ,730: mk 15,765,389: 65 G. Kuoletuliset ja korko. Kuoletukset sekä korko pääomavelalle, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 1927 ja tammikuun 28 p:nä 1931 tekemien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat: Kuoletukset, siv ,075,440: 50 7 % korko pääomavelalle... 13,249,564:- mk 20,325,004: 50 ]osyhdistellään edelläolevat menot sekä myös kustannukset, jaettuina jokaiselle pumputulle pinta- ja pohjavesikuutiometrille (23,023,389 m a), saadaan seuraava taulukko: Menot seki kustnnus Jokaiselta pumputulta veslkuutlometrllti. A. Hallinto ,777: 85 B. Kassa- ja tilivirasto... 1,879,871: 65 C. Käyttö: 1) iaboratorio ,172: 10 2) vedenpumppuaminen Vanhassakaupungissa... 5,523,398: 25 3) suodatus Vanhassakaupungissa ,900: 70 4) kemiallinen puhdistus ja selkeytys Vanbassakaupungissa... 19,140,579: 55 5) muutmenotvanhassakaupungissa... 2,793,761: 45 6) pobjavesikustannukset (sekä jaettuina mk Pennlll. veslkuutlometrtltll vea & ,023,389 m :lle) ,137: 70 28,633,949: ,,1 D. Pwkiverkot ja fjesisäiliöt... 5,605,166: &8 E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ja varasto... 3,572,857: F. Yhteiset sekalaismenot... 15,765,389: mk 56,194,012: 50 G. Kuoletukset ja korko... 20,325,004: 50 Yhteensä mk 76,519,017:

26 16 Voltto- ja tappiotili. Tulot. Vedenku1utusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 11 mk 84,394,578: 55. Menot. Hallinto, käyttö' y.m. erittelyn mukaan siv ,194,012: 50 Kuoletukset ja korko, siv. 15.:... 20,325,004: 50 Vuoden nettovoitto... 7,875,561: 55 nik 84,394,578: 55 Tila joulukuun 31 p:nä Varat. pääoma-arvo edelläolevan erittelyn mukaan ,699,900:- Keskeneräiset uudisrakennukset... 23,192,666: 95 Uudistyöt kaupunginvaltuuston myöntämillä etuantivaroilla... 9,126,161: ,018,728: 90 Tarvikevarasto... 23,629,526: 40 Kassa...'... 54,048: 80 Saatavat... 23,950,129: 10 Ennakkomenot... 2,522,309: 60 Pankkitilillä olevat vakuutusmaksut,... 1,876,700: - mk 312,051,442: 80 Velat. Kaupunginrahasto: pääomavelka... ; ,699,900: - Konttokuranttitili... 71,407,151: ,107,051: 50,Mnojäämät :... 2,776,074: 25 Kansaneläke- y.m. maksuja ,955: 50 'Talletetut vakuudet :... 1,966,800: - 304,175,881: 25 Voitto..., ,875,561: 55 mk 312,051,442: 80 Menot ja tulot kirjanpäätöksessä vuonna 1946 sekä muutamina aikaisempina vuosina on yhdistelty liitteeseen n:o 1. Helsingissä, maaliskuussa R. W. Toivainen.

27 17.lt. n:o J. Otteita vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. - Utdrag ur vattenlednlngsverkets Arsberlttelser. Menot - Utglfter Pumputtu Laitoksen p.l- Uudlsrakenvesimäärä oma-arvo 1!t Dukset vuoden Kuoletukset ja korko!} kuluessa Hallinto, käyttö y.m. Yhteensä menoja Amorterlngar och 'Förvaltnlng, drlft etc. Vuosi Uppfordrad Verkets kapltal- Nyanläggnln- ränta1 } Summa utglfter Ar vatten- värde den 1/1 gar under A.ret mängd p P P ma:ltä mb:ltä me:ltä mk mk mk p per p per p per ml mk mk,ml ma me, ,382,613 7,583, , , '61 583, U8 1,027, on ,663,349 7,405,705-1,295, ,600, , ,151, ,338,022 12,845, ,194, ,267, , ,245, , ) 12,250,1:i4 105,715,000-9,057, ,877, U4 11,373,9i "8 18,251, ,367, ,358, ,011, ,030, &7 11,888, ,918, ,647, ,075, ,623, ,225, ,416, B 18,642, & ,660, ,524, , ,481, ,294, ,775, ,207, ,069,500-1,038, ,508, ,077, "9 18,586, ,007, ,375, ,408, ,395, _7" 11,945, ,340,854j ,059, ,160, ,321, ,877, ul 11,778, ,656, u _ 16,534, ,994,600-7,111, ,696, " 12,285, ,981, , ,530, ,998, ,445, ,808, ,515, ,324, ,132, ,443, ,475, ,721, &1 14,672, ,393, ,003, ,623,400-23,305, ,923, ,786, & 29,709, ,295, ,826,500-9,753, ,660, &1 16, U 33,630, , ,928, ,005, , ,391, ,240, ,632, & ,829, ,614,500-6,664, O,985, "8 17,690, ,675, &00 i ,103, ,572,500-4,412, ,555, & 17,684, ,240, i ,647, ,240,SOO 17,685, ,455, , ,483, : ,023, ,745,377 54,029,963 SO 56,194, ,078 20,325, ,180 76,519, ,818 T u 1 0 t - 1 n k 0 m s t ei Nettovoitto }+,1 Nettovlnst Vedenmyynt Muut tulot Yhteensä tuloja Tappio VattenförslUjnlng Ovrlga nkomster Summa nkomster Frlust }- Vuosi % p.l- Ar oma -a,r. p p P vosta mk mb:ltä mk mb:ltä mk ma:ltä mk % av kapl- p perms ppermb pperma, talvär- det '1915,... 1,52S, , ,608, , : 1920 _...;... 3,198, , ,551, , &0 ' _ 9,952, , &8 10,773, ,52R, & )... 20,811, ,111, D 21,923, ,671, " 3,062, , ,911, ,069, ,981, ,884, ,070, u& 24,955, ,313, " ,977, ,104, ,082, ,306, u ,044, & 1,168, &8 27,212, ou 8,625, n, ,578, ,320, &u 28,898, ,557, ,630, ,243, &8 30,873, ,216, ,275, ,502, ,778, ,796, & ,130, ,601, ,731, ,406, ,010, ,845, ;855, ,462, ,..._... 33,715, ,075, ,790, ,00 + 6,081, ,123, ,021, ,733, ,754, ,067, ,036, ,103, & , ,060, ,477, ,538, ,28& +. 1,862, ,934, U 2.017, ,952, ,288, ,398, ,932, ,331, ,151, ,761, ,&86 4,633,303 OS 20.11& 84,394, ,&68 + 7,875, ) Vuoden 1926 toisesta kirjanpäätöksestä alkaen kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. - F.o.m. andra bokslutet Af 1926 äro amorteringarna utraknade på. det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % rilta.

28 18 l.le "'0 Z. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdlstuslaftoksen toiminnasta vuonna Saostus, selkeytys Ja sterllolntl. Vuonna 1946 tyhjennettiin ja puhdistettiin saostusaltaita 9 kertaa ja meni tällöin 136,300 ml kemiallisesti käsiteltyä vettä hukkaan. Kertomusvuonna puhdistettu kokonaisvesimäärä. oli 23,329,856 m 8, eli keskimäärin 63,917 ml vuorokautta kohden. Suurin vuorokautinen vesimäärä., 83,600 m., puhdistettiin joulukuun 5 p:nä ja pienin, 43,800 ml, kesäkuun 23 p:nä. Kun vuonna 1945 puhdistettu vesimäärä. oli 20,768,040 ml, niin lisäys kertomusvuonna oli 2,561,816 m, eli 12.3 %, lisä.yksen edellisenä vuonna ollessa 13., %. Vedenpuhdistukseen käytettiin kemikaalioita seuraavat määrät: Grammaa ml kohden KesklmälLrä SuurD PleDlD murä mllärä Aluminiumsulfaattia %:ksi lasket tuna 1,226,221 kg e e Ka1siumoksiidia 407,778 kg elo. Rikkihappoa 181,246 kg Klooria 17,435 kg Aktiivihiiltä 4,473 kg... Suodatus. Suurempien suodattimien pinta-ala on 32. ml ja pienempien 21. oe ml; Kumpiakin suodattimia on 14 kpl ja niiden kokonaispinta-ala on siis m'. Suodatusnopeus on ollut n. 6., a. 6.6 m tunnissa. Pesu- ja huuhteluvesi mukaanlaskettuina suodatettiin kertomusvuonna 23,193,556 m' vettä. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot esitetään seuraavassa yhdistelmässä: Pienet 8uodattlmet Suodattimien käyttöaika 28,948 h Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanluettuna) 3,870,328 ml Suodatettu vesimäärä. suodatinta kohden tunnissa ml Suodattimien pesujen luku 1,247 Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä. 3,104 ml Kahden pesun välillä suodatettuml:iäkohden suodatinpinta-alaa ,ml Käyttöaika kahden pesun välillä h 13' Pesu aika kerrallaan, keskimäärin... 9' 58' Pesu vesimäärä 91,.497 ml Pesuvettä pesua kohden ml Pesuvesimäärä. prosenteissa. suodatetusta. vesimäärästä 2.88 % Suodattimien huuhtelujen luku... 1,780 Huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin.. 8' 58' Otaksuttu huuhteluvesimäärä...,719ml Suuret BUodattlmet 93,894 h 19,267,111 ml 205. ml 2,221 8,675 ml m a 42 h 17' 10' l' 247,435 ml ml 1.18 % 1,218 8' 20' 27,398 ml

29 19 Otaksuttu huuhteluvesimäärä. huuhtelua kohden Pienet lluodattlmet 16.1 ml Suuret lluodattlmet 22.1 ml Kertomusvuonna ovat pienet suodattimet olleet käytössä. pääasiassa vain silloin kun suuret suodattimet eivät yksinään ole riittäneet. Hukkaanmennyt pesuvesimäärä. on kokonaisuudessaan varsin alhainen, nim. 1. & 1 %. Laitoksella kemiallisesti käsitellyn vesimäärån käyttö jakaantuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin... 22,798,507 mieli % Saostusaltaiden käyttöön: kemiallisesti käsiteltyä vettä ,300 m' eli 0.61% Suodattimien käyttöön: pesu- ja huubteluvettä ,049 mieli 1. % Yhteensä 23,329,856 m' eli /1) Laboratoriotyöskentely. Vantaan ja vesijohtoveden kokoomukset vuonna 1946 sekä lähinnä edellisinä. vuosina käyvät selville seuraavasta taulukosta: Valon läpälsy 100 Perman- Vapaata Vetylon\- XOVUU8&1- Värin volmm läpi, ganaattn- Lluennelta Alkall- hllllhap- väkevyys. Tehokasta te (.akaa- Vuo.1 makkuus, kulutus, suoloja, teetttl, poa, klooria, lanen) Ljustrans- Vätejon- Ar mlsslon Färginten- Perman- Lsta Alkalltet, Fr kol- koncantra- Aktlv Hardhet gen. 100 altet, ganatfllr- salter, syra, t1on, klor, (t)'sk. ) m, btuknlng, cml /1, % mg/1 Pt mg/1xm:no, mg/1 nt.. HCl mg/1 CO. ph mg/1 C Vantaan ve si , ) ) Suurin Pienin Suode >90 0., >90 1., > > > ' ) > Suurin & &. Pienin > & Vanda vatten " , 3.& ' BO & Filtrat , 7.1 O.u & 0.0' 4., Vantaan veden vapaan hiilihapon ja vetyioni- ' väkevyyden, sekä Vantaan ja suodatetun veden kovuuden arvot ovat keskiarvoja 16 analyysistä. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäin suoritetuista tutkimustuloksista. 1) Väri on vuoden 1945 alusta määrätty sentrifugoidusta näytteestä, joten sameus ei ole vaikuttanut siihen. 1) 'Arvot ovat vuoden 1945 alusta sähkönjohtokyvyn %18108 arvoja.

30 20 Vuosikeskiarvot 16 täydellisestä jokiveden ja vesijohtoveden analyysistä selviävät seuraavasta yhdiste1mästä: Vantaan Suodatettu vesi vesi Lämpäaste, C... 6., Valon läpäiseväisyys %:ssa. 100 mm kerroksen läpi Värinvoimakkuus, mg/ Pt Liuennutta happea, 0., mg/ Kyllästysaste %:ssa Sähkönjohtokyky, lo ex 18...,' 85.8 Johtokyvystä laskettu määrä. liuenneita suoloja, mg... 64, 0 Haihdutusjäännös :ssa mg/ Hehkutusjäännös, mg Hehkutushäviö, mg/l Permanganaatinkulutus, KMnO" mg/ Albuminoidiammoniakkia, NH., mg/ Tehokasta klooria, G, mg/.. Piihappoa, SiO, mg/ Aluminiumia, A,. mg.: Rautaa, Fe, mg/l Kalsiumioneja, Ca", mg > , 79., Le O.Jl 20.8 Magnesiumioneja, Mgo', mg Ammoniumioneja, NH'" mg/l.... Sulfaatti-ioneja, SO,', mg/. Kloori-ioneja, C', mg/l.... Nitraatti-ioneja, NO a ', mg 11.. Nitriitti-ioneja, NO a ', mg/l... Bikarbonaatti-ioneja, HCO a ', mg/.... Metyylioranssialkali teetti, ema/l.n/ 10 Vapaata. hiili happoa, CO., mg/l.... Vetyioniväkevyys, ph.... Kokonaiskovuus saksa. asteissa... Karbonaattikovuus saksal. asteissa... Kivennäishappokovuus saksa. asteissa... Vaataan vai , 1., , Suodat.ttu vesi & Bakteriologisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä. suurimmat ja pienimmät arvot näkyvät seuraavasta taulukosta: Bakteerpitosuus, pes./cmo - BakterlehaJt. kolo/cm o Vuosi Ja kuuke.usl Ve.ntaaD vesi - Vanda vatten Suode - Flltrat Ar oeh mänad Kesklm. Suurin Pienin Kesk1m.. Suurin Pienin MedeltaJ Max. Mln. MedeltaJ Max. Mln Tammikuu... 8,713 21,000 1, lemikuu... 21,761 49,000 7,500 0.& 3 0 Maaliskuu... 29,935 65,000 10,000 1., 15 0 Huhtikuu... 30,057 86,000 4, Toukokuu... 10, , Kesäkuu... 6,626 41, Li 17 0 Heinäkuu Elokuu , Syyskuu... 9,250 80, Lokakuu... 11,881 30,000 1,700 Le 21 0 Marraskuu... 45, ,000 13, Joulukuu... 27, ,000 2,800 O. 2 0 Koko vuosi... 16, , , , , , & ;.;... 7,056 86, , , ,277 80,

31 21 Bacterium colin tutkimuksia suoritettiin 54 kertaa sekä jokivedestä että suodatetusta vedestä. Tutkimusten tlokset käyvät selville seuraavasta yhdistelmästä: Laboratoriossa viime vuonna tutkittujen näytteiden lukumäärä näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Kemiallisia vedenanalyysejä: Täydellisiä analyysejä.... Muita vedenanalyysejä... Analyysejä käyttötarkkailun vuoksi... 7, näytteestä 4 Yhteensä 7,371 näytteestä Bakteriologisia vedenanalyysejä y.m.: Bakteeriluvun määräämisiä.. 1,826 näytteestä Bakterium colin määräämisiä Analyysejä kemikalioista Yhteensä 2,654 näytteestä Sallan Raftta.

32 Selostus Helsingin kaupungin toiminnasta vuonna kaasulaitoksen 1946 Vuosi 1946 oli kaasulaitoksen 86. toimintavuosi. Tästä ajasta on kaasulaitos ollut 46 vuotta Helaingin kaupungin omistuksessa. Kuluneena vuonna on kaasu laitoksen käyttö yleensä. sujunut häiriöittä. Vuonna 1942 aloitettua säännöstelyä kaasunjakelussa jatkettiin, mutta hiilen saanti" mahdollisuuksien parannuttua lisättiin' kaasuannoksia kaupunginvaltuuston päätöksellä jonkin verran alkaen. Allaolevasta taulukosta ilmenevät ne kaasuannokset, jotka on jaettu kotitaloudessa vuodesta 1942 lähtien, jolloin säännöstely aloitettiin. Kaasunkuluttajat, jotka käyttävät yksinomaan kaasua. HeDldlöluku taloudessa Päätös Päätös Päätös 16. io Normikaasu Normikaasu Normikaasu ilman ilman ilman kylpykojetta kylpykoje m fvrk. m'fvrk. kylpykojetta m'fvrk. kylpykoje ml/vrk. kylpykojetta kylpykoje m'fvrk. m /vrk O. e , t.e ,8 1., , , 8..., , , 4.; Jslannos lapsille alle 2 vuotta Kaasunkuluttajat. joilla on puuliesi. Henkilöluku taloudessa Päätös Päätös Putös Normikaasu Normikaasu Normikaasu ilman. ilman ilman kylpykojetta kylpykoje kylpykojetta kylpykoje kylpykojetta kylpykoje m /vrk. ml/vrk. ml/vrk. m /vrk. ml/vrk. m l /vlk O., , O , , O. - O. a La _Lis4annos lapsille alle 2 vuotta... 1 O

33 26 Kaasulaitos oli arvioinut kivihiilen kulutuksen 47,000 to:kai ja turvehiilen kulutuksen 25,000 to:ksi. Todellisuudessa käytettiin kivihiiliä 57,482 to, turvehiiliä. 2,463 to ja turvetta 907 to. Kivihiiliä onnistuttiin hankkimaan säännöstellylle kulutukselle riittävästi eikä turvehiiltä voitu valmistaa enempää, koska Sörnäisten, Kihniön ja Kymin Oy:n Haukkasuon turpeenhiiltolaitteet eivät toimineet tyydyttävästi, eikä Malmilla ja Myllykoskella rakenteilla olevat suuret turpeenhiiltolaitteet ehtineet vuoden kuluessa valmistua. Kun näiden rakenteilla olevien turpeenhiiltolaitteiden puuttuvien koneistojen hankkimiseksi ei saatu ulkomaan valuuttaa ja kun maailman palatessa vähitellen rauhanaikaisiin olosuhteisiin kivihiilen saanti!äytti turvatummalta, päätti kaupunginvaltuusto kaasulaitoksen esityks,estä marraskuun 27. päivänä keskeyttää edellämainittujen laitteiden rakennustyöt. Tätä päätöstä tuki vielä se, että turvehiilen valmistus tuli tavattoman kalliiksi. Vuoden kuluessa käytetty kivihiilimää.rä. 57,482 to on maksanut keskimäärin 2,488: 50 mk/to. Kaasulaitos on vuoden 'kuluessa tuottanut maahan kivihiiliä 79,303 to keskihintaan 2,480: 75 mk/to. Käytetyn turvehiilen keskihinta 5,891: 93 mk/to Ja turpeen keskihinta 2,722: 38 mk/to. Metaanikaasua ostettiin Kyläsaaren ja Rajasaaren likaveden puhdistuslaitoksilta yhteensä n. 475,000 ml. Kaasunkulutus oli vuoden kuluessa 21,314,800 m a, joten vähennys edelliseen vuoteen verrat tuna on 1,542,300 ml eli 6.71 %. Katu- ja satamavalaistus on kuluneen vuoden aikana poistettu. Vuoden kuluessa on asennettu 2,077.8 g m putkijohtoja eikä mitään ole poistettu, joten putkiverkoston kokonaispituus vuoden lopussa oli 189,860 m. Kaasunkäyttökojeita asennettiin 1,132 kpl, joten vuoden lopussa oli asennettu kaasukojeita yhteensä 97,754 kpl. Vuoden aikana korjattiin 6,322 kaasumittaria. ' Laitoksen näyttely- ja myyntihuoneisto, joka 'vaurioitui pommituksessa , korjattiin vuoden aikana ja avattiin näyttely lokakuun 8. päivänä., Kaasunhint!'o on vuoden aikana ollut seuraava: Kaasunhinta: ml kaasua n. 2 kuukauden mittarinlukemakautena 9: t 2 8: ,000 t 0 2, 8:70 3,001-6,000 t, t 2»» 8:55 yli 6,000» 2 8:40 Kaasurahakkeen hinta on 27, lähtien ollut 15 mk. Yksi kaasurahake vastaa 1 1 /. ml kaasua. Talousarviossa oli laitoksen tappioksi oletettu 35,397,724 mk, mutta osoitti kulunut VUOS voittoa 5,350,675: 27 mk. Tämä edullinen tulos johtui pääasiassa siitä, että kivihiiltä käytettiin yli 10,000 to enemmän kuin oli oletettu ja kivihiili oli arvioitua hintaa huomattavasti halvempaa ja että kallista turvehiiltä käytettiin ainoastaan kymmenesosa arvioidusta määrästä. Kivihiiltä,enemmän käytettäessä saatiin myöskin vastaavasti enemmän koksia. Kaasulaitoksen kirjediaario v:lta 1946 osoittaa, että laitokselta on lähetetty 4,511 ja sille saapu nut 3,360 kirjettä. Sitä osaa saapuneesta postista, joka koskee kaasunsäännöstelyä, sekä ilmoituksia henkilöluvuista yni., ei käytännöllisstä. syistä ole viety diarioon. nsinööri Thorvald Sjölun.d, joka on toiminut kaasulaitoksen toimitusjohtajana vuodesta 1940, erosi lokakuun 1. päivänä. Uudeksi toimitusjohtajaksi valitsi kaupunginvaltuusto tri-insinööri Olavi T ammenoksan. Toimitusjohtaja Sjölund joutui olemaan kaasulaitoksen johdossa aikana, joka oli erittäin raskas ja vaikea. Kaasunkulutus saavutti huippunsa v. ]943, jolloin vuosikulutus oli 35 roilj. ml. Työväen puute, ilmapommitukset ja kivihiilen sekä korjausmateriaalin puute tekivät käytön ja jakelun monasti vaikeaksi, mutta selviytyi laitos niistä hänen asiantuntevalla johdollaan suuremmitta häiriöittä. ' Vuoden 1946 päättyessä oli kaasulaitoksen palveluksessa 168 viranhaltijaa ja 448 työntekijää.

34 27 Kaasunvalmistus. Kivihiilikaasua valmistettiin 20,848,700 ml. Siihen käytettiin 57,482 tonnia kivihiiltä, 2,463 tonnia turvehiiltä ja 907 tonnia koneturpeita. Kaasunvalmistukseen käytetty kivihiili tuli maksamaan keskimäärin 2,488: 50 mk, turvehiili 5,891: 93 ja koneturve 2,722: 38 mk metritonnilta. 1,000 kg:sta kaasutettuja kivi- ja turvehiiliä. sekä koneturpeita on kaasunsaanti ollut m a.. Sivutuotteiden valmistusta Ja myynti ii osoittava asetelma. Koklll. Turvekokllla Tervaa Amms:. BentBolla Varasto vuoden alussa... kg 7,698, , ,075 37,722 Valmistus... 51,561,000 1,479,1601 1,792, , ,797 kgl 59,259,0001 1,479,1601 2,025, , ,519 Myyty... k 1 26,855,0001 1,479,1601 1,810, , ,523 1 ) Omiin tarpeisi.n käytetty... 15,117,000 13,262 kgl 41,972,0001 1,479,1601 1,810, , ,785 1 ) Varasto vuoden lopussa... kg 17,287, , , ,734 Tulo myydyistä sivutuotteista... mk 95,364,605: 50.3,670,062: - 12,780,447: - 1,917,223: -'- 3,535,146: - Keskimyyntihinta... t 3,551:09 2,481: 18 7:06 8:47 24:98 tonnilta tonnilta kilolta kilolta. kilolta Kaasunkulutus. Kaa.sua valmistettiin kivihiilestä kuten edellä on sanottu 20,848,700 ml. Siihen sekoitettiin Helsingin kaupungin.rakennustoimistolta ostettua metaanikaasua 475,000 ml. Kun vuoden alussa. oli kaasua kelloissa 38,200 ml ja vuoden päättyessä 47,100 ma, oli kulutukseen käytetty kaikkiaan 21,314,800 m l kaasua. Kaasunkulutus osoitti laskua edelliseen vuoteen verrattuna 1,542,300 m' eli 6.7& 0/0' Suurin kaasun kulutus vrk:ssa merkittiin 23.12:, jolloin se nousi 97,700 ml:iin. Vähin määrä kaasua, nimit.täin 26,300 m a, kulutettiin Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: Yksityinen kulutus...: ,67 % 20,157,169 m' ') Kaasulaitoksen oma kulutus &, 179,570. Vuoto ja nesteytyminen... 4.a8 D 978,061. 8) Yhteensä % 21,314,800 m' Yksityinen kaaswnkulutus. Vuoden 1946 kuluessa on kuluttajien käytössä oleva mittaristo lisääntynyt 718 kpl. Kaupungissa paikoilleen asetettujen kaasumittarien koko lukumäärä oli vuoden lopussa 71,003 kpl, joista 21,254 kpl laskumittareita ja 49,749 kpl rahakemittareita. 1) 'Määrään sisältyy 4,923 kg toluolia, 5,460 kg ksylolia, 5,040 kg jätehartsia, 6,267 kg jatelipeää ja ],488 kg kaasuöljya. 1) Josta kaupungin koulut, sairaalat ja muut laitokset 168,668 ml. a) Määrän suuruuteen vaikuttaa myös uusien johtojen täyttämiseen käytetty kaasu sekä mitta rien väärinnäywstä ja lukemajaksojen siirtymisestä johtunut kulutukseen toimitetun ja veloitetun kaasumäärän erotus.

35 28 Mittarien katta on kaasua kaikkiaan myyty 20,157,169 ml, mistä määrästä ml laskumittareilla ja 13,136,629 m l rahakemittareilla.. Kaasun hinta, joka perustui kaupunginvaltuuston tekemään päätökseen, pidettiin koko kertomusvuoden ajan muuttumattomana. Liittymämaksu. Liittyml1maksuminimiä. ei v ole kannettu kaupunginvaltuuston tekemän putöksen nojalla. Kalu- ja satamtjvalaistus. Sittenkuin Y oli luovuttu katu- ja satamavalaistuksesa ja suurin osa kaupunkiin asennetuista lampuista poistettu, poistettiin loputkin lamput v:n 1946 kuluessa. Näitä koskeva luettelo esitetään jäljempänä. Kaasun vuoto ja nesteytymin6n. lmoitusten ja tutkimusten perusteella havaittuja kaasuvuotoja on vuoden kuluessa korjattu 7 kpl, jotka ovat olleet liitoskohdissa syntyneen hataruuden aiheuttamia sekä 3 kpl putkimurtumia. Nesteytymisen ja vuotoje aiheuttama kaasutappio kuluneelta vuodelta oli ml. LaaJennuksia.Ja arvonlisäyksiä. Pääjohtoverkko.. Vuoden kuluessa on asennettu uusia johtoja: Suomussalmentiehen. Kannaksentieltä Mannerheimintielle m 200 mm Vlr.-ptk. Raidekujaan N:o 65, Lämmittäjänkujalta pohjoiseen M.M. t. Lämmittl1jänkujaan, Lllmmittäjänkadulta etelään e ) 150» Mannerheimintiehen. Honkatieltä Lehtikuusentielle t 150» t 125» &» n» 100 Majavatiehen, Hiihtomäentieltä koilliseen » 150» » Hiihtomäentiehen, Susitieltä Susikujaan " 125» pohjoiseen e 100 Näätätiehen, lveksentieltä pohjoiseen... p9.u 100 Sorvaajankatuun, Puusepänkadulta pohjoiseen Kannaksen tiehen, Suomussalmentieltä Ratsastusstadionin tielle Taipaleentiehen Suomussalmentielt itään Summantiehen Suomussalmentieltä itään » m V:n 1946 päättyessä oli pääjohtojen yhteenlaskettu pituus m ja niiden keskimalrilinen läpimitta mm... Pääjohtoverkon arvonlisäys on mk 202,564: 80. Liittymisjohdot. Vuoden kuluessa on kaasun kuluttajien lukuun asennettu 30 uutta liittymisjohtoa. Liittymisjohtojen pääoma-arvo on vuoden kuluessa pysynyt muuttumattomllna. Katulamput ja pylväät. Uusia lamppuja ei ole asennettu. Lamppuja ja pylväitä on poistettu seuraavasti:

36 29 Pitkältäsillalta.... Lönnrotinpuistikosta ) 9- Aurorankadulta ) 9- Nervanderinkadulta & 9-1) Töölönkadulta... '" ) 9- t Armfeltintieltä...: ) 9-» Temppelikadulta....'... '" ) l- ) Dagmarinkadulta ) l- ) Cygnaeuksen kadulta...".. 10 D 1-» Tunturikadulta... 9» 1-» Lutherinkadulta...'...: ) l- ) Oksasenkadulta...,... 5» 1- Museokadulta... 23» 9- Apollonkadulta Minervankadulta ) 1- Vänrikki Stoolinkadulta.... 7» 1- Kammionkadulta ) 1- Mannerheimintieltä ) 9-». Ruusulankadulta... 4» 1- 'Meilahdenkadulta... '" ) 1- Topeliuksenkadulta ) - ) Bulevardilta ) 9- Koneet ja kojeet. 8 kpl 9-liekk. lampp. 2-h R-ttepylv. 242 kpl lamppuja»»»»»» A-pylv. B- 1) B- 1) B- B- B- 1) B- B- B- B- B- o B-» B- 1) B- )} B-» B-,. A-,. B- )} B- 1) B 1) A-» Turpeenhiiltolaite, 'Pilo V, Malmi.... V, Kainaston Polttoturve Oy., Kainasto.... mk 13,411,442: 70 6,775,928: 95 mk 20,187,371: 65 K aasumittaf'it. Kaasumittarien arvonlisäys on mk, 1,576,933:- Arvonllsäysten yhdistelmä. Pääjohtoverkko... mk 202,564: 80 Koneet ja kojeet... _... 1) 20,187,371: 65 Kaasumittarit...,.... 1,576,933: - mk 21,966,869: 45 Pääoma-arvo. Asuinrakennukset.... Tehdasrakennukset.... Uunit varusteineen.... KaasusäiUöt.... Koneet ja kojeet..... Kuljetuslaitteet.... Pääoma-arvo '/' ,071,100: - 4,779,477: 10 13,794,700: - 1,954,400: - 11,361,328: ,400: - Uudl8työt v. 19'6 Poistot v ,700: - 243,980: - 1,;332,300: - 380,000: - 20,187,371: 65 20,328,983: 70 Piiloma-arvo "'/u 19" 1,014,400: - 4,535,497: 10 12,462,400: - 1,574,400: - 11,219,716: ;400: -

37 30 S:n, siirrettävät.... Putkijohdot.... Pääputkiverkko.... Liittymisjohdot.... Katuvalaistuslaitteet.... Kaasumittarit.... Kalusto ,400: - 37,600: - 18,321,271: ,025: - 96,200: - 7,137,950: - 376,500: - 202,564: 80 1,576,933:...:... mk 59,569,352: 10 21,966,869: 45 1,230,170: - 60,893: 68 96,200: - 1,418,912: 23 57,652: 72 25,205,792: 33 21,400: : : : ,970: ,847: 28 56,330,429: 22 Taloudellinen tulos. Tulot Ja menot v Tulot: Yksityistarpeeseen käytetty kaasu ,689,547: 65 Vähennetään poistot : : 65 Yksityisten johtojen asentaminen ,003,845: 50 Vähennetään poistot... -: : 50 Tulot sivutuotteista: Koksista ,105: 50 Turvekoksista : - Tervasta... 12,686,447:- Ammoniakista...,... l, : - Bentsolista..., ,596: - Kuonasta ja kuonakoksista : Käytetystä kaasunpuhdistusaineesta ,316: 50 Naftaliinista : - --,-=-:-:-- 210, : - Vähennetään poistot... -:- Asunnonvuokrat Luontoisedut... Tulot poistetuista kaasulaskuista :25 Myydystll. romusta : 75 Asiakirjojen lunastusmaksuja :- Takuuvakuutusten välittämisestä :- Erin. työtuloja ,0: 30 Koksinmyynti hiililiikkeiden varastosta : 40 Syättövedestll ,976: - 210, : : - '86,712: - Korkotuloja ,755: ,948: 95 Menot: Metaanikaasu... Hillet ja hiilityöt... Uunien työ- ja ainekustannukset... 1, : : : ,000: - Koksi generaattorien lämmitykseen...'... Kustannukset sivutuotteista : 25 Polttoaineet, öljyt sekä höyrykattila- ja konekustannukset... 23, : 70 Kaasunpuhdistuksen työ- ja ainekustannukset..., : 75 mk : ,356: 25

38 31 Kaasuvalaistus laitoksessa, sähkövoima ja -valo y.m.... Vesimaksut... :.:.... Muut kustannukset.... Yli-insinööri, käyttöinsinöörit, kemisti ja laboraattori, palkat Käyttömestarit, palkat... :... Korjaukset ja kunnossapito: Rakennusten... ;.... Uunien ja niiden tarpeiden.... Kojeitten, koneiden ja kaasusäiliöiden....!(aluston.... Hallintokustannuksia: Pääkonttori: Palkkoja ja konttorikuluja... Konttorivuokra.... Tehtaankonttori: Palkkoja ja konttorikuluja Erilaisia menoja: Konttokuranttitilin korko kaupungin kassaan.... Tontinvuokra.... Osuus eläkkeisiin...,.... Palo- ja tapaturmavakuutusmaksut sekä sairaanhoitomenot ja hautausavustukset.... Menoja tekn.lait. hallituksen käyttövaroista ,115: ,619: - 7,799,824: 95 1,419,763: - 2,281,585: 60 2,230,792: 40 5,941,061: 70 8,865,868: ,207: 45 6,243,856: ,712: ,715: - 4,727,101: ,500: - 3,472,004: - 2,124,849: 35 29,724: - 49,248,401: 35.3,701,348: 60 17,870,930: 45 7,327,283: 60 Menoja kaupunginhallituksen käyttövaroista: l\latkakuluja... 23,265: 50 Tuotantokomitean toimihenkilöiden palkkioita ja luottamusmiesten palkat ,942: ,207: 55 Työkalujen ja kaluston hankinta... 89,112: 70 10,949,499: Yksityinen kaasunkulutus: ]akelukustannukset... 17,994,906: 60 Asennusosasto ja myymälä: Teknillisen henkilökunnan palkat.... 1,868,514: 50 Myymälän ja varastohuoneitten kustannukset: Myymälä- ja näyttelyhuoneiston johtotyöpajan sekä varastohuoneitten vuokrat ,131: 50 Sekalaisia menoja ,599: ,731: 25 Työ-. ja tarveainekustannukset sekä työkalujen ja tarpeiden kunnossapito y.m...:... 3,555,074: 30 5,723,320: 05 Korko kaasu laitoksen perustamisarvolle ,169,854: 50 Pääomavelan kuoletus... 25,205,792: 33 29,375,646: 83 V:n 1946 ylijäämä... 5,350,675: 27 mk 404,084,368: 10

39 32 Kaasunvalmistuksen kesklmäärllset kustannukset. Selvän kuvan saamiseksi keskimääräisistä valmistuskustannuksista on edellä olevat meno- ja tuloerät koottu alla olevaksi aset.elmaksi. jossa on eri sarakkeeseen merkitty se määrä. jolla kukin erä vaikuttaa kustannuksiin tuloa tuottavan kaasun kuutiometriä kohti. (Kokonaiskulutus ,169 ml). Tulot: Koksista... Turvekoksista...; : :. - p:ll ml:ltä Tervasta : " Ammoniakista... 1, : - 9.8& Bentsolista ,596: Muista sivutuotteista... 2, : , :- 12. " 1,0"5... Menot: Metaanikaasu.... Kivihiilet ja kivihiilityö..... Työkustannukset retorttihuoneessa.... Koksi generaattorien lämmitykseen.... Kustannukset sivutuotteista.... Yli-insinööri. käyttöinsinööri. kemisti. hiboraattorit' ja käyttödestarit : : : ,000: - 13,846,031: : 60 Jäljellä menoja kaasunvalmistuksesta.... Muut kaasunvalmistuskustannukset ,089,736: : : 10 Yhteensä menoja kaasunvalmistuksesta.. : : 20 p:ll m":ltl ' " 68., ,359., , Korjaukset ja kunnossapito... Hallintokust. konttorivuokrineen... Konttokur. tilin korko kaup. kassaan... Tontinvuokm...'... Osuus eläkkeisiin... Palo- ja tapaturmavakuutusmaksut. sairas : : : : : hoito ja hautausavustukset : Sekalaisia kustannuksia : : , : , Tätä vastaavia tuloja: Asunnonvuokrat lämpöineen ja kaasuineen Sekalaisia tuloja..."""_"_"_"_'_"_"_'...::=====_...::2.6;.:2..:;3.:..:9..:.0..:.0::...9:...:5:...- 1_3._0_1 Koko valmistuskustannus : Tämän johdosta lasketaan yksityisen kaasunkulutuksen ja katuvalaistuksen kustannukset seuraavasti:

40 33 Tulot: Myydystä kaasusta Menot: Kaasukustannus: 20,157,169 ml kaasua a Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle Pääomavelan kuoletus.... Vähennetään katu-ja satamavalaistuksen osuus korkoon ja kuoletukseen.... Yksityinen kaasunkulutus, (20,157,169 ml kaasua.) 4,169,854: 50 25,205,792: 33 29,375,646: ,061,484: ,934: - 29,272,712: ,681,757: 65 Valmistuskustannukset ynnä. korko ja kuoletus ,334,197: 23 Menoja jakamisesta... 17,994,906: , : 83 Ylijäämä:... mk 8,352,653: 82 p:11 ml:ltl & 41." Voltto- Ja tappiotl Joulukuun 31 p:ni Tulot: Yksityiskulutus Sivutuotteet... ;.... Voitto tilaustöistä ja myymälästä..... Vuolaatulot Sekalaista.... Luontoisedut 187,689,547: ,774,864: - 159,579: ,240: - 2,412,948: 95 86,712: - mk 401,247,892: 20 Hallintomenot: Menot: Palkkaukset y.m Kassa- ja tiliviraston menot..... Kiyttöosaston menot Jakelu- ja asennusosaston menot.... "Yhteiset sekalaismenot.... Katu- ja satamavalaistusmenot... :.... Käyttövaroja käytetty..... Korko pääoma-arvolle Pioma-arvon kuoletus.... 1,572,374: 30 7,362,155: ,398,083: 25 6,942,890: 30 27,602,561: ,572: ,931: ,521,570: 10 4,169,854: 50 25,205,792: 33 29,375,646: ;...;-.-- mk 401,247,892: 20 V:n 1946 ylijäämä.. :... 5,350,675: 27

41 34 Pääoma-anJo: Tila Joulukuun 31 p:nl Varat: Kiinteistöt.... Kaasumittarit....!{alusto.... Nostamatlomat määrärahat 48,715,611: 17 7,295,97.0: ,847,28 56,33.0,429: ,885,244:..05 TanJiksfJaf'JStol: Kivihiiliä ,1.07,14.0: - Muita tarvikkeita ,7.02,789: 7.0 Polttoturpeita 5.0,8.09,929: ,863,864: 70 SivulllOllsita: Koksia... 37,64.0,5.0.0: - Muita sivutuotteita 2,163,955: - 39,8.04,455:- KtlJSua: Caasu säiliöissä.... Kssksnsräusl uudislyljl: V:n 1946 määrirahoista ,798,.056: 15 Siirtomäärärahoista ,679,783: 9.0 V:n 194'1 m44räralsoisla käylsuy uudisljihin ,725: - 31,477,84.0:.05 8,914,115: 75 SaatafJal: Veloitetut kaasumaksut ,529,3.08: 75 ' Myytyjä sivu tuotteita, suoritettuja töitä sekä varaukset hankkijoille ,534,721: ,.064,.03.0: 5.0 PAnkk'in tallslelul takuumljhsul ,147: 81 KASsa : 95 mk 372,139,.069: 73 K aas""ahakkeita: Velat: Myytyjä kuluttajien hallussa olevia kaasurahakkeita.... TilifJBlat.... V,'ktJfJsksslit.... Tak.,.""aksuja.. :...,' ,129,372: 85 66,133,2.08: 75 56,956,14.0: - 527,673: 66 Kaupunginkassa: Pääomavelka... 56,33.0,429: 22 Konttokuranttivelka ,826,325: 93 Siirtyvät määrärahat ,885,244: ,.041,999: 2.0 V:n 1946 ylijäämä... 5,35.0,675: 27 mk 372,139,.069: 73

42 35 M,Kot: Vuoden 1948 tlllnplltlkaen luplatelma. MUrirahat varsinaisia menoja varten ,087,436:- MMrArahat pääomamenoja varten ,951,000: - 461,038,436:- YlitYkset varsinaisten menojen määrårahoissa,... 41,116,292: 88 Vajaus varsinaisissa tuloissa... 14,005,588: 35 V:lta 1945 siirt}rneistä murärahoista käytetty... 19,672,620: 60 V:n 1946 ylijäämä...., ,350,675: m 541,183,613: 10 Tulot: Varsinaisia tuloja.... Päiomatuloja.... Sl.stö varsinaisten menojen mää.ra.ra.hoissa.... Siistö piäomamenojen määrärahoissa,.... Ylitulot vårsinaisissa tuloissa.... Siirtomiirirahat.... Helsingissä toukokuussa ,689,712: - 21,966,869: ,511: 95 2,350,000: - 2,563,768: 55 8,306,751: 15 mk 541,183,613: 10 Olavi Tammenoksa toimitusjohtaja. 8 Hitettl..

43 36 101fte 1. - Billlgll 1. Teknillisten tulosten vertailu - Sammanställnlng av tekniska resultat. Kaasunvalmislus. - Gaslillv,.kning. Kivihiilikaasua - Stenkolsgas... Ostettu mehlanikaasua - nköpt methangas... Kaasutettu kivihiiliä - Avgasade stenkoi... Kaasutettu turvehiiliä - Avgasade torvkol... Kaasutettu turvetta -Avgasad torv, Kammiovuorokausia - Kammardygn. Suurin määrä täyt. kammioita vrk:ssa...:... Högsta antal laddade kamrar per dygn... Pienin määrä täyt. kammioita vrk:ssa - Lägsta antalladdade kamrar per. dygn... " Kaasunsaanti 1,000 kg:sta hiiliä - Gasutbyte per 1,000 kg koi... Keskim. kaloriluku, 0 Cels. 760 mm L.Y. - Medelkalorital, 0 Cels. 760 mm bar. stånd W.E... Koksinsaanti - Koksutbyte... Koksinsaanti 1,000 kg:sta hiiliä - Koksutbyte per 1,000 kg koi... Koksia käytetty generaattoreihin - Koks färbrukat i generatorerna... Koksia käytetty generaattoreihin 1,000 kg:sta hiiliä - Koks fär generatorerna per 1,000 kg koi... Rivihiilitervaa-Stenkolstjär-utbyte. Kivihiilitervaa 1,000 kg:sta kivih. - Stenkolstjär-utbyte per 1,000 kg koi Ammoniakinsaanti 100% NH,-Ammoniakutbyte 100% NH a... Ammoniakinsaanti 1,000 kg:sta hiiliä - Ammoniakutbyte per 1,000 kg koi..... Bentsolin saanti: - Ben:to1utbyte:. Puhdistettua bentsolia - Renad benzol... Moottoribentsolia - Motorbenzol. m' kg kpl-st.,, ml kg,, ,848,700 22,769,600 29,218,500 35,394, ,588 64,911 38, ,000 57,481,887 58,765,597 81,868, ,006,000 2,463, ,000 10, ,012, ,000 8, o 332., 10,561 10, ,150 3,825 3,806 3,810 51,561,000 59,301,847 69,938,240 82,251, ,00 1, , 14,949,000 15,668,700 20,894,300 23,433, ,792, , ,575 32, ,755, , , 85, ,392 25'.1 '1, ,574 0.,11 125,880 12, , 2,704, ,453.1 o., 150,156 9,444

44 37 Muita bentsolituotteita - Andra benzolprodukter... BentsoHtuotteita yhteensä - Summa bent:olprodukter... '13entsolinsaan ti 1,000 m ':stä kaasua: - Ben%outbyte per 1,000 m' gas: Puhdistettua bentsolia - Renad ben%ol... Moottoribentsolia - Motorbenzol. Muita bentsolituotteita - Andra bem:olprodukter... Bentsqlituotteita yhteensä - Summa bem:olprodukter... kg Kaasunkululus. Kaasua katu- ja satamavalaistukseen - Gas för gatu- och hamnbelysning Kaasua yksityisten tarpeisiin - Gas för privat förbrukning Kaasulaitoksen kulutus - Gasverkets förbrukning... Vuoto ja nesteytyminen - Läckage och kondensation...: m' Kaasunkulutus - Gasförbrukning m'.kaasulaitoksen kulutus - Gasverkets förbrukning... 0/0 -Vuoto ja nesteytyminen - Läckage och kondensation 1)...:... Suurin kaasunkulutus viikossa Högsta gasförbrukning i i veckan.... m' Suurin kaasunkulutus vuorokaudessa Högsta gasförbrukning per dygn Pienin kaasunkulutus vuorokaudessa Lägsta gaförbrukning per dygn Suurin kaasunkulutus tunnissa - Högsta gasförbrukning per timme. Kaasunkulutus asukasta kohti kulutusalueila - Gasförbrukning per invånare å,förbrukningsområden Asennettujen kaasumittarien luku - Anta gasmätare, uppsatta i staden. kpl-st. Kaasunkulutus kaasumittaria kohti Gasförbrukning per gasmätare... m' 23,178 31, , , u 3.7& 1... O.u Gtls!lJ,.b,.ukning. 20,157,169 22,032, , , , ,153 21, , o. " 5.&1 7,700 33, , & &1 65,297 27,820,647 34,065, , ,883 1,123,455 1,149,567 21,314,800 22,857,100 29,236,900 35,533,700 o. " O.n & 505, , , ,200 97,700 91, , ,800 26,300 31,100 40,400 42,100 8,300 8,100 10,700 12, , ,285 69,928 71, ) Luvun suuruuteen vaikuttaa myös uusien johtojen täyttämiseen käytetty kaasu sekä mittarien väärinnäytöstä ja lukemajaksojen siirtyrilisestä johtunut kulutukseen toimitetun ja veloitetun kaasuml.ärän erotus. - Talets storlek beror även på den gasmängd, som ätgått till fyuning av nya gasledningar ävensom på skillnaden mellan till förbrukning levererad och debiterad gasmängd, som förorsakats av mätarnas missvisning och förskjutning av avläsningsperiodema.

45 Liite 2. - Bilaga 2. Kaasukojeita kuluttajilla vuoden päättyessä Gasapparater hos konsumenterna vld Arets slut Kaasuliesiä - Gasspislar... Kpl-st. 39,396 38,812 38,588 38,547 Ravintolalisiä - Restaurangspislar Kaasukeittimiä - Gaskokare...»» 35,991 35,849 35,810 35,820 Limminvesikojeita - Varmvattenapparater... 8,143 8,133 8,124 8,119 Paistinuuneja - Stekugnar...»» 2,764 2,758 2,754 2,752 Limpökaappeja - Värmeskåp...'...»» Lämpökaminoita - Värmekaminer...» ]äähdytyskaappeja - Kylskåp...» t Pesupatoja - Tvättgrytor...»» Rässikoneita - Pressmaskiner... ö» Rässi- ja silitysraudan kuumentajia - Press- och strykjärnsvärmare...»» Käherrysraudan kuunientajia - Frisertångsvä.rmare...»» Kaasumankeleita - Gasmanglar...»» Elintarviketeollisuuden kojeita - Apparater fö livsmedelsindustrien...» t Muun teollisuuden kojeita - Apparater för annan irrdustri...» t 7,802 7,426 7,353 7,296 Liite 3. - Bilaga 3. Kpl-st. 97,754 96,622 96,273 96,176 K)'ydyt alvutuotteet, kg Kaasutettuja klvl Kaalnmval- Tulot myyd:v l'raalda blprodukter kg Tulot lllvutuot- Avgasade tedkol < stwl, ml kaasusta telata ei Ammo- Erilaisia o OUproduk- Dkomat tr Turvekok- Dakkl slvut'jot- lakomat tr bl Uoa 1 ml Kokal. TervL 25,.. Beatioll. telta.. produkter Te. tllraajd U Koka. Torvkoka. Tjlln. Ammo- Beazol. Dlverse TOD Dla.k blpro mk U,.. dukter. mk 28 17,446,200 21,252,482: 17 38,193,714-1,909, , ,454-13,780,510: 60 51,466 10,060,578: ,858,200 25,063,303: 49 47,216,732-2,280, , ,701-16,522,826: 60 60,622 12,069,828: ,752,800 26,493,184: 78 38,478,580-1,741, , , ,280 15,527,434: 75 63,919 12,762,706: ,354,800 26,891,219: 68 47,663,450-2,947, , ,216 1,274,460 14,500,663: 15 62,022 10,439,566: & ,322,800 28,006,974: 41 56,118,705-1,560, , ,925 1:695,180 14,126,696: 20 65,897 11,385,683: ,926,750 26,950,436: 69 52,800,170-2,397, , , ,B90 14,840,594: 15 63,427 11,276,686: ,129,100 26,089,303: 26 52,035,650-2,372, , ,207-15,949,185: 40 67,603 11,733,176: ,600 26,900,076: 80 54,754,490-2,031, , ,902 2,027,360 17,.155,920: 50 69,050 12,282,862: ,166,000 26,818,170: 75 57,721,290-2,307, , ,042 1,855,920 18,209,001: 05 67,186 12,232,942: ,889,963 26,767,127: 10 63,365, ,269, , ,276 3,171,770 25;446,243: 10 73,060 15,487,816: ,600 29,142,817: 10 58,261, ,704, , ,268 2,255,870 29,159,454: 30 78,307 2i,487,127: ,332,784 27,418,366: 70 64,914,540-2,837, , ,187 2,989,650 29,588,635: 15 75,392 23,666,749: ,448,700 30,413,436: 45 57,506,430-2,920, , , ,250 61,814,159: ,930 49,242,921: ,837,400 46,928,684: 85 74,447,950-2,501, , ,063 2,108,300 72,673,074: 30 99,637 67;699,006: ,511,600 45,877,760: ,325,625-2,470, , , ,900 74,236,897: 95 95,948 74,814,121: J( 43 35,394,600 71, : 10 69,241,410-2,573, , ,365 5,948,540 79,200,018: 30 loo,o06 84,456,819: ,218,500 65,445,975: 30 )4,706,240-1,961, , ,787 6,463,347 57,881,820: 40 81,868 67,838,022: ,769, ,701,81 i: 05 71,510,847 l,lo1,434 1,781, , ,876 7,443,000 67,242,838: 30 58,766 66,987,869: ,848, ,660,642: 65 41,972,000 1,479,160 1,810, , ,785 3,213, ,684,505: 50 57, ,043,452: 9

46 39 Ulte 4. - Bllaga 4. BruttoylUUm. Nettovotto PlUloma-arvo BruttoylUlUlmL + ta -vajaa Nettovotto } + ta vajaus. vuoden a1u88a ta -vajaus - % :ssa plul- Nettovlnst 5b:ss& pää.. oma-arvosta oma-arvosta Vuonaa-A.r Kapltalvarde Bruttollverskott + Bruttollverskot- Vajaus Nettovlnstea Y1d AretJo brjad eiler -brlst - tet eiler -brlb- Br.t -. eiler brlsten mk. mk teal % av ka- mk. % av kaplpltalvllrdet talvllrdet ,678,154: ,149,768: ,680,2/19: - 15.a ,933,776: ,634,126: ,766,660: ,570,893: ,873,837: ,736,370: ,169,944: ,713,753: ,053,729: ,848,435: ,283,309: ,934,929: ,416,216: ,626,375: ,469,452: ,304,913: ,592,585: ,072,350: ,556,636: ,763,431: ,412,164: ,018,393: ,252,231: ,250,785: ,698,533: ,166,466: 3: ,714,067: :... 54,998,128: ,284,756: ,040,085: ,246,726: ,021,227: ,627,639: ,... 54,234,745: , : , + 1,664,449: ,452,548: ,783,314: ,398;366: ,933,445: 55-4,924,375: ,437,234: :... 49,721,404: 60-2,253,674: ,838,565: ,912,558: 45-16,418,908: ,199,330: ,820,890: 05-8,356,004: ,660,766: ,330,429 :22 +34,726,322: , + 5,350,675: LlUe 6. - Bllaga 6. Kaasun perushlnnan Jakautuminen eri menoryhmlle. Orundprlsets för gasen furdelnlng pa de särakllda utglftsgru pperna Kaasun valmistuskustannukset. - Gasens tillverkningskostnader... p " " Jakelu- ja asennuskuat&nnuk Bet vähennettyinä erinäisilä tuloilla. - Distributions- Clch installationskostnaderna efter avdrag av diverse inkomster Pääoma-arvon korko ja kuoletus & Ränta och amortering A. kapitalvärdet ', N ettoylij äämä. - N ettoöversk Vajaus. - Brist å " - Tulot kaasunkulutuksesta. - nkomst av gasförbrukningen ' Kaasusta saadut ylitulot. -. Overpris pa. gasforbrukningen & Alennukset kaasun perulhinnasta. - Rabatter A. gasens grundpris '0 5.u l ) 1. Ui) P.rushinta. - Grundpris ) ) ) 1463.,.1) 900

47 40 1) Kun kokonaiskulutuksesta, 25,470,883 ml, joka ei sisällä laitoksen omaa kulutusta, vahennetaal katu- ja satamavalaistuksen kulutus, 660,195 m', jää jäljelle yksityifkulutus, 24,810,688 ml. TämA kaasumurä jakaantuu silloisen vanhan ja uuden perushinnan osalle seuraavasti: - Subtraberar man frän totalförbrukningen, 25,470,883 ml, exkl. verkets egen förbrukning, den gasmängd, som ätgått till gatu- och hamnbelysningen, 660,195 m', k\'arstår privatförbrukning 24,810,688 ml. Denna mangd gas rördelar sig i förhållande till det dåvarande gamla och det nya gaspriset på följande sätt: 20,607,017 ml a 4,203,671 24,810,688 ml a P P = 26,789,122: 10 mk = 6,305,506: 50 = 33,094,628: 60 mk Tällöin saadaan perushinnan keskiarvoksi penniä. - Som ett medelgrundpris erhålles sa1unda 133. i, penni. 1) Kaasunkäytön säännöstelyn. yhteydessä veloitetun ylikulutetun kaasun ns. ebkäisybinta on vaikuttanut alennuksiin supistavasti. - Det i samband med gasreglementeringen debiterade överförbrukade gasens sk. spärrpris bar verkat reducerande pä rabattema. 1) Kun kokonaiskulutuksesta, 31,314,426 ml, joka ei sisällä laitoksen omaa kulutusta, vähennetään katuvalaistuksen kulutus, 72,682 ml, jää jäljelle yksityiskulutus, 31,241,744 ml. Tl\mä kaasumäärä jakaantuu vanhan ja uuden perusbinnan osalle seuraavasti: - Subtraherar man frän totalförbrukningen, 31,314,426 ml, exkl. verkets egen förbrukning, den gasmängd, som ätgått till gatubelysningej1, 72,682 ml, kvarstår privatförbrukning, 31,241,744 ml. Denna mängd gas fördelar sig i förbållande tili det gamla och nya gaspriset på följande sätt: 30,434,831 ml a P = 45,652,246: - mk 806,913 a = 1,694,517: 30 t 31,241,744 ml a 151.aa p = 47,346,763: 30 mk Tällöin saadaan peruswnnan keskiarvoksi 151. penniä. -- Som ett medelgrundpris erhalles sålunda ] 51. aa penni. ') Kaasun kokonaiskulutus ilman laitoksen omaa kulutusta 27,848,347 ml jakaantuu vanhan ja uuden perushinnan osalle seuraavasti: - Totalförbrukning av gas exk1usive verkets egen förbrukning 27,848,347 ml fördelar sig i förbållande till det gamla ocb nya gaspriset på följande sätt: 23,949,004 ml a 2]0.00 p = 50,292,908: 40 mk 3,899,343, a = 14,622,536: 25 27,848,347 ml a p = 6.4,915,444: 65 mk Tällöin saadaan perushinnan keskiarvoksi penniä. - Som ett medelgrundpris erhälles sälunda penni. 1) Kaasun kokonaiskulutus ilman laitoksen omaa kulutusta 22,032,721 ml jakaantuu vuoden kulues::/ voimassa olleiden eri peruswntojen osalle seuraavasti: - Totalförbrukning av gas exklusive verkets egen forbrnjming 22,032,721 ml fördelar sig i förhalande tili de sarskilda under året gällande grundprisen pa. följande satt: 13,621,343 ml " p"" 51,080,036: 25 mk 7,454, ,00 = 42,491,145: ,7in = 8,611,119: -- 22,032,721 m' a 463." p = 102,182,301: 15 mk TAllOin saadaan perusbinnan keskiarvoksi penniä ,. penni. Som ett medelgrundpris erhålles salunda

48 41 oute 6. - Bilaga 6. M1Lm' M.m 45 L 45 r-rr-r- Kaasunkulutus r-rr-r- Gasr.örbrukning 40 r-r '- r- t<'v'h''''k... u.. StenkolslJas r-r-.:t :; r-r- + o P... kaasvoa + O!: JS r-- T"-Ago5 3S c;i -r- -r- Ves'kaas.... Vattnlila& -r- -r- Kaasua gener... ttor'n /",,,,A,,,'se,,.. Oa" f6r ljenerato"e'cin'nlj!!l: r- i 30 -r- As... kasu.k... -r- 'nv4na"aant..,. 81J 1.. ;.:(... ; ll_ '...!. 20 2D.; m!. 45 [X> 15 ;:1... i. 9<lX< Oc: ;;-1 + A..."". "l 10 5.l't. L :} ::-;: J;. i!.!..l't. L.. txli l + i on i0: ::-;: ::-;: bs ::-;: m ' - W)_ ('111"-'4",11'11-1 1(''l,4",M' ""(' 1"-',4" 111) Q '- ao len { '10000o

49 42 Liite 7. - Bllaga 7. Antdl ,-- D " Kuluttajien luku Antal konsurnentet Antal fooooo f LaSkumlttareil"a - r-- l' Rah8kemittareita Räkningsmätare Polle ttmä ta re r--" r- r-,..--r--" f f f r- :loooo foooo r- r L e-- C'oot).;t 10 t--1lo0... C'o ot).;t' ) t-- c:o 01 2!

50 L Bilaga 8. U ls:ab5ub!t!i!r!!o-qs5verllef:s PAAo...",o -k'apitalv.ircl.. Tulo! -1 nloornster Menot ---Utqifter Natoylj1&'" Netfo tai vaja.., --..,ler-brlst.... j, "0 'Z JO,, "& fo JiJ ' '0 '10 o fij / - Ji i... i, "... 1-: r "" r L - E"'--.< _ L 1,, L L,,, i.',,,,, 1, 17J '",...,..,,, L L,Jo /J.,..i...-' ll " --", 8. JO l' o 10 o u UJO )f H Jf 36 J7 '8 31 O "" fo

51 Sähkölaitoksen toimintaselostus v Jo edellisenä vuonna ilme,nnyt vesivoiman p:lute jatkui kuluneena vuonna yhä vaikeampana asettaen varsinkin syystalvena höyryvoimalaitoksen äärimmäisen rasituksen alaiseksi siitä johtuvine vakavanlaatuisine kattila- ja 'konevaurioineen, Suurlmp:.ma vaikeutena oli tehohuippujen kehittäminen käytettävissä olevilla huonompiarvoisilla polttoaineilla. Kevättalvella oli myös polttoainetilanne huolestuttava ja pitkät ajat tultiin toimeen pääasiassa tuoreitten hätähakkuupuitten turvin. Talvikautta 1947/48 varten hankittiin laitokselle halkoja' 260,000 pm l, joista varastoitiin 177,000 plo. lopun tullessa jatkuvasti suoraan voimalaitokselle. Hiiliä, jotka olivat yleensä verrattain ala-arvoista murskaa - jopa antrasiittiakin - saatiin 22,000 tonnia. Lisäksi on jatkuvasti saatu m'l.assa olevista varastoista polttoöljyä. Öljyn kuljetuksen helpoittamiseksi rakennettiin 100 m/m putki Nobel-Standardin öljysäiliöiltä Sörnäisten niemellä suoraan voimalaitokselle. Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiö ei ole voinut Rouhialan menetyksestä johtuen toimittaa sähkölaitokselle voimassaolevan virranhankintasopimuksen mukaista tehoa ja sanoi koko sopimuksen irti vuoden lopussa kahden vuoden irtisanomisajalla. Myös matran Voima Oy. on sopimuksessa mainittuun, poikkeuksellisen huonosta vesitilanteesta johtuvaan voittamattomaan esteeseen nojautuen alentanut 10 MW tehon rajan 9 MW:iin. Näistä seikoista johtuen on sähkölaitos saanut sopimuksen mukaista vesivoimaa ainoastaan 97,803 MWh sensijaan, että tämän määrän sopimuksen mukaisella 20 MW teholla pitäisi olla vähintään 140,000 MWh eli 70,000 MWh kummaltakin mainitulta hankkijalta. Lisäksi on sähkölaitos saanut ostaa sekundaenergian luontoista nk. sähkökattilaenergiaa ja vastaplinehöyryenergiaa sekä on se ollut oman voimalaitoksensa riittämättömyyden vuoksi plkoitettu ostaaman myös vierasta lauhdutushöyryvoimaa. Lauhdritushöyryvoiman hankinta. on perustunut Kansanhuoltoministeriön lokakuun 26 p:nä 1946 antamaan määräykseen N:o 24728: thöyryvoimalla kehitetyn sähköenergian hinnoitteluperusteet». Koska osoittautui, että energian hankinnassa höyryvoiman osuus tulisi kasvamaan siinä 'määrin', että tli.lousaon mukainen ylijäämä muuttuisi tappioksi, antoi palkka- ja hintaneuvosto,suostumuksensa sähkön myyntihintojen koroittamiseksi heinäkuun' alusta lukien vuodeksi eteenpäin. Säulan vuoksi oli huoneitten sähkölämmitys sekä mainosvalaistus Helsingissä edelleenkin kielletty ja Kansanhuoltoministeriön päätöksellä N:o 719 kiellettiin tämä koko maassa alkaen Säästöpropagandaa suoritettiin pääasiassa yhteistoiminnassa Suomen Sähkölaitosyhdistyksen kanssa koko maata käsittävän ohjelman puitteissa. Luultavasti näitten toimenpiteitten ansiosta ei sähkön kulutuksessa tapahtunutkaan huotnattavampaa lisäystä edelliseen vuotel;ln verrattuna. ' Drumsö Gärd'in sähkölaitos lunastettiin kaupun,gille. Samoin ostettiin Oulunkylän Sähkö Oy:n melkein koko osakekanta ja sen omaisuus myytiin kaupungille sekä päätettiin lopettaa yhtiön toiminta. Joulukuussa havaittiin maåsulku höyryvoimalaitoksen 30 MW turbogeneraattorin roottorissa ja 14 päivänä, korkeimman kuormituksen aikana, oltiin pakoitetut pysäyttämään kone tarkastusta ja korjausta varten, mikä työ jatkui seuraavalle vuodelle. Yleisöön vedoten, ja erinäisin järjestelyin valtakunnassa voitiin kuitenkin sähkön tarve tyydyttää koko ajan. Varsinainen sähkön jakelu on tapahtunut suure:riunitta häiriöittä. Maakaapeliverkk,oa on voitu kehittää ja vahvistaa kohtuullisesti koti-

52 46 maasta saatujen kaapelien turvin. Verkkomuuntajista sensijaan on ollut suurta puutetta. Salmisaaren höyryvoimalaitoksen suunnittelutöitä jatkettiin ja valtuusto hyväksyi lopullisen suunnitelman, jonka mukaan laitoksen kokonaistehoksi tulisi 120 MW. Lisäksi päätettiin rakentaa 110 kv johto välille Salmisaari-Pitäjänmäki - Vanhakaupunki-Herttoniemi-Söörnäinen. Aluksi päätettiin hankkia yksi 30 MW turpiini sekä tarvittavat kattilat ja muut kojeet. <a.ttilapaineeksi valittiin 64 iky ja tulistukseksi 510 C. Tärkeimmille laitteillehankittiin. tarjoukset, mutta tilausten tekeminen siirtyi valuuttavaij(e1,lksien. vuoksi seuraavalle vuodelle. että puulämmitykselä toimivaa ja neljä 550 ml:n kattilaa on puulämmityskattiloita. 4 höyryturbogeneraattoria, yhteensä 55 MW. joista yksi 30 MW, kaksi 10 MW ja yksi 5 MW, 9 muuntajaa yhteensä MVA, joista sähkölaitoksen omistamia on kaksi 19 MVA 5.,/35 kv, kaksi 14 MVA 35/5.2 kv, kolme 0.6 MVA 5,200/220/127 V ja kaukovoiman vastaanottomuuntajia on yksi (Kolsinki Oy:n) 30 MVA 120/35 kv ja yksi (E.S.V. Oy:n) 20 MVA 70/35 kv. 2 moottorigeneraattoria 60 kw. 1 akusto, 66 kennoa, varautumiskyky 648 Ah/3h. Käyttö. A. Uudlstyöt Ja laajennukset. Meilahden uuden 35/5 k V aseman rakennuksen louhintatyöt aloitettiin. Sörnäisten voima-aseman kattilahuoneen laajentaminen aloitettiin, mutta työn valmistuminen siirtyi seuraavaan vuoteen. Samoin jäi aseman 35 kv kojeistolaajennuksen valmistuminen seuraavaan vuoteen. Sörnäisten voima-asemalle tilattiin 2 kpl a. 35 t/h 23 aty höyrykattiloita, jotka asennetaan 2 kpl.vanhentuneiden 13 aty B & W-kattiloiden tilalle., Kasarmintorin asemalle tilattiin panssaroitu 5 kv kojeisto, joka asennetaan vanhentuneen 5 kv konekiskoston avokojeiston tilalle. Asemilla on lisäksi suoritettu erinäisiä muita sähkölaitteiden lisäys- ja järjestelytöitä sekä. rakenteellisia muutoksia ja täydennyksiä. B. Asemien käyttö. 1. Voima-aseman 'koneistot. l Kertomusvuoden lopussa oli asemalla käytettävänä seura;tvat koneet ja laitteet: ' 10 höyrykattilaa, yhteensä 5,800 ml tulipintaa. Näistä oli 6 kattilaa, yhtee:p.sä 3,300 ml tulipintaa B & W-rakennetta ja 4 kattilaa, yhteensä 2,500 m 2 tulipintaa Yarrow-rakennetta. Kattiloista on kaksi 550 ml:n ja kaksi 625 ml:n 'tulipintaista kattilaa hiilillä lämmitettäviä, kaksi 625 ml:n kattilaa on sekä hiili- 2. S ä h k ö n h a n k i n t a. a. Kehitetty ja ostettu, så'hköenet'gia. Katso taulua 1 sivulla 3. b. Höyt'yvoima-asemalla kehitetty ia vastaa11- otettu enet'gia. Energian hankinta ,486,700 kwh Keskikuormitus... 22,600 kw Suurin kuonnitushuippu satsattui ,000 Lisäys edelliseen vuoteen verraten n. 2 %... 1,000 kw Suurimman kuonnitushuipun käyttöaika... 3,817 tunt. Suurin kuonnitushuippu yön aikaan sattui ,000 kw Pienin kuonnitushuippu sattui ,500 Pienin kuonnitushuippu arkipäivänä sattui ,000 Kuormituskerroin (keski-, kuonnitusjhuippukuonnitus)... O. &88 Suurin vuorokautinen ener gianhankinta sattui ,500 kwh Pienin vuotokautinen energianhanki:p.ta sattui ,000 t Pienin vuorokautinen ener gianhankinta arkip. sattui ,000

53 (fl... "" J.ei... 0 "'" Blokki. asemat O". :ei.s.2,';; en "".s < 0 'ä s: '8 _<0 <0-0) ::;s. 11)' r.. "'" ::' ::;ss:l u),. o'ä...,. tq,). >. Q,)'a ::t:.... o s: f:! l:: J?m ) >l 10 t--' e<' en C' "'" 8 C' 01) CC!. -' Cl... < ) ). "",' r-: 0 0) 6o "'" C' cn'.l!<o '88 >.. Q,) :ggj..... <0 : <0 t <0 s:... "Eo Q,) UJ Q,) :a ::1..!! < E i i <0... ::1 s. < Q,) E,! P. Q),;. 2' ei <0 ei.; 1 Q)... :a.. :a...; a :i ' Q) 1-0.;;... 0 CD 0 ) C' C' 0 r.. 0) ZJ r.. lt f:! r.. r ) et C?. - ) 00 Ö 0 et' 0)' 0)' 11)' &i "'" 0 ö C'. c;; ) C'' r-: - -) C? 00'... - C' 0 et S) r.. 0)... 11)'... "'" :2' 0 0 0)' a) C? C? 0 r ' cc cc 0) 11)' r.....,. 11)' 0 00 u) "'" 01) 01).... 0) 0 0 C' ) 01)' a) r..' 0) 0 C;;.. 0)' r cc' Cf> 01) 0 C' e<. C? C''...,. et' "'"...a ::1 :8 Q) <0 <0.. 8 '6 1 :; 'i. il: UJ "" s: Q,) Q,) 00 ö.. cc r.. ei' 01) ) cc C'.. ö 01) 01) ) <i a) 0 C? 01) ) t-:'..; 0 01)... r C? g. 0 ö ) C' C? C' ::i Q).'S i ;ä!. i 0 c. HÖY'yvoimalaitoksen toiminta. Höytyvoimaa kehitettiin 274 päivänä yhteensä... 3,719 tuntia Höytyvoiman keskikuormitus käyttöaikana... 11,500 kw Suurin kehitetty kuormitus sattui ,500 kw Suurin vuorokautinen energian kehitys sattui ,200 kwh Hiiliä poltettiin... 9,112 tonnia Polttoöljyä poltettiin ei' Turvetta poltettiin Halkoja poltettiin ,524 m a Haketta poltettiin... 2,912 d. Energian jakautuminen. Tasavirtaverkon ja raitiotien osalle... 61,182,247 kwh Vaihtovirlaverkon ja suurkuluttajien osalle ,307,800 Voimalaitoksen oman käytön osalle... 3,530, ,020,817 Mittarien mukaan käytetty energiaa 179,848,449 Muuntamis-, muuttamis- ja johtohäviöt... 26,172,368 kwh=12. % Tilastotiedot tasavirtakäytön koissa ja 3. Ala-asemat. ala-asemien koneistoista ja tuloksista esitetään taulusivuilla 4 ja 5. 47

54 48 3. Ala-asmien koneistot, Kasarmitorin KalliOD Töölön Taul.. asema asema asema Ala-asemien koneistot y.m. jllndite teho jllndite teho jännite teho Vot kpl å kpl å Vot Vot" kpl å kw kw kw Moottorigeneraattorit , , ,000 Kaskaadimuuttajat , , ,000 Yksiankkurimuuttajat , , Tasasuuntaajat , ,200 Tasaajat MuuDtajat... 5,200 1 kva 500 5,200 1 kva 100 5,200 kva ,000 35,000 5, ,250 5, ,000 Ah/3t kw/3t Ah/3t kw/3t Ah/3t kw/3t Akustot: 4, , , Varautumiskyky Ah 7, ja teho k W 3 tull 10, purkausajalla Ala-asemien tasavirtakäyfljn Taul Ala-asemien tasavirrankehitys Kasarmin- KruUDUhaan KampiD Töölön torin asema asema asema asema 2x 125 V. tasavirtakayttö: Muuttajat kuluttivat vaihtovirtaa... kwh 26,.638,020 3,913,020 22,265,930 8,284,640 Johtoverkkoon jaettiin tasavirtaa... t 22,249,240 3,691,850 2,014,410 7,480,700 Suurin vuorokautinen kulutus ,200-1 /1 17, /12 8,770 8/1 33,000-1 / 12 Suurin tasavirtakuormitus... kw 7,610-1 / 1 1,060 18/ ,690-1 /18 Raitiotisk aytlö: Muuttajat kuluttivat vaihtovirtaa... kwh 4,726, ,540 4,004,480 Muuttajat kehittivät tasavirtaa... t 4,348, ,800 3,763,500 1 Suurin vuorokautinen kulutus , / 11 1, / 1 14, / 1 Suurin raitiotiekuonnitus... kw 1, / / 1 1,090-".

55 49 muufltajat ia akustot. Kampin Kruunuhaan Meilahden Vallilan asema asema asema asema Yhteensä. jännite teho jännite teho jännite Vot kpl a Vot kpl a kw Vot kw kpl teho jännite teho kpl Vot kpl kw kw kw , , , , , , l' 1 1 kva 5,200 5, ; ,000 5, ,250 Ah/3t kw/31 Ahj3t kw/3t tuloksia v Kallion Meilahden Vallilan asema asema asema 1 Yhteensä kva 100 5,200 1 kva ,850 Ah/3t kw/3t Johtoverkosto ,752 A. Uudlstyöt Ja laajennukset. 35 kv kaapeliverkkoa ei laajennettu. kva, 5,706,220 46,807,830 5,112,340 40,548,540 22, /12 1,960 te/u 4,007, , ,670 14,358,920 3,783, , ,990 13,325,810 15,800 te/li 2,350 6 / 1 6, / 1 2,300 1 / /. 5 k V kaapeliverkko. Tärkein työ oli edellisenä vuotena aloitettu kaapelin Töölö V jatkaminen Humalistonkadulta Töölöntullin muuntamoon (N:o 13) ja sieltä edelleen kahtena kaapelina Munkkinie-. menkatu N:o 6:n muuntamoon (N:o 128). Pitäjänmäellä saatiin valmiiksi Oy. Strömbergin jakoasemalta toinen syöttöjohto Mnnkkinientä varten Talin muuntamoon (N:o M 120) alkupään ollessa ilmalinjaa. Porvoonkadulta vietiin kaapeli Viipurinkaqun uuteen muuntamoon (N:o 150). Suuria suurjännitekaapeli-

56 50 töitä suoritettiin lisäksi jakoverkkotöiden yhteydessä sekä yhdistettäessä uusia muuntamoita suurjännite- ja pienjänniteverkkoihin. {) k V ilmafjel'kko. Haagaa syöttävä 5 kv:n "ilmalinja siirrettiin parempaan paikkaan vanhan 'valtatien varteen Uudenpellon varastoalueen kautta. Haagaan rakennettiin jakoasema (N:o H 239), jossa voidaan eroittaa haarautuvat ilmalinjat. Haagan pumppuasemalta (N:o H 227) jatkettiin ilmalinjaa Maunulaan rakennetulle jakoasemalle (N:o 259), jolloin saatiin välttämätön rengaslinja Haagan ja pohjoiseen Tuomarinkylään menevien ilmaverkkojen välille. Pienemmistä töistä mainittakoon Mäkelän varastoalueen linja sekä sodanaikaisten rautalirijojen muuttaminen kuparilinjoiksi m.m. Ruskeasuolta Yleisradioon ja Leppävaarassa SOK:n asuntoalueella. Muuntamot. Seuraavat muuntamot rakennettiin ja yhdistettiin verkkoon: N:o 36 Aleksanterink Viipurin katu 192 Hämeentie Sirpalesaari 208 Sätkkä 213 Mäkelänk. varastoalue t 216 Pakilantie &1\1: 217 Kometintie 218 Väinämöisen katu 219 P. Esplanaadik Kirvesmiehenk. M22l Munkkiniemi HKR M 231 Kutomotie 6 H 239 Asematie L 254 sotie L 255 Otavantie L 256 so Kaari Niittypelto 258 Pasila, lmola " 259 Koivikkotie, Maunula Muuntamo 163 Kuustie 1 uusittiin kokonaan. Verkosta poistuivat seuraavat suurjännitekuluttajat siirtyen sähkölaitoksen omaisuudeksi: N:o 520 Kommunen Brändö Villastad Aggelby Elektrlska Ab 528 Pakiikylän Sähkö Oy Haagan Sähkölaitos Drumsö Elektricitetsverk Liitosalueiden kunnallisten ja lunastettujen sähkölaitosten mukana liitettiin verkkoon seuraavat muuntamot: N:o H 222 Kaivoaukea» H 223 Steniuksentie 22 H 224 Kunnallistie H 225 Pitäjäntie 5 H 226 }ousimiehentie H 227 Pumppuasema H 228 Korppaanpolku "K 229 Kulosaari P 232 Lepolantie "P 233 Elontie P 234 Välitaiontie o 235 Asema o 236 Metsälä o 237 Myllyhaka o 238 Patola "L 240 Lauttasaarentie 1 L 241 Lauttasaarentie 18 L 242 Lauttasaarentie (Vulcan Oy) L 243 Lauttasaarentie (Sähi Oy) L 244 Pohjoiskaari 9 L 245 Otavantie 1 L 246 Otavantie 5-7 L 247 Vattuniementie L 248 Radiotie L 249 Haapatie L 250 so Kaari 4 L 251 Meriniementie \) L 252 Bulevardintori L 253 Katajaharjuntie Verkossa oli vuoden 1946 lopussa 238 omaa muuntamoa sekä 74 suurjännitekuluttajaa. Pienjännite-kolmivaihefJ8l'kkoa laajennettiin "suuremmassa määrässä rakentamalla jakoverkkoa suurjännitekaapeleineen kaupungin eteläosassa Kapteenin-, Korkeavuoren-, jääkärinja Kasarmikadun seuduilla. Tämän aiheutti tasavirtaverkon ylikuormittuminen erikoisesti näillä seuduilla. Kruununhaassa täydennettiin vaihtovirtaverkkoa Meritullinkatu ]3:n (N:o 133), Meritullinkatu l:n (N:o 146) ja Valtioneuvoston (N:o 36) muuntamojen välillä. Tämä osa kuten edellinenkin kuuluu 380/220 V:n verkkoon. Lisäksi rakennettiin pienempiä

57 51 verkko-osia Katajanokalla, Eerikinkadulla, Perä-Töölössä, Teollisuuskadulla ym. sekä liitosalueilla etenkin Lauttasaaressa. Osa Maunulan omakotialuetta kaapeloitiin. Lisääntyneen kuormituksen takia täytyi talo Bulevardi 2 (Rake Oy) kytkeä 380/220 V:lle, josta aiheutui kaapelitöitä lähipäristössä. B. JOhtoverkon laajuus 31 p:nä Joulukuuta Sivuilla 8-12 olevista taulukoista käy ilmi johtoverkkoa koskevat seikat. Sivuilla 8-9 on ensin liitosalueiden taulukot: sllurjänniteverkko, pienjännite-kaapeliverkko ja pienjännite-ilmajobtoverkko. Näistä saadut arvot ovat lasketut yhteen lopullisissa taulukoissa. Myöhemmin ei näitä enää esitetä erillisinä. ]ohtoverkon yhteenlaskettu kuparipaino oli vuoden lopussa 2,064,182 kg vastaten 196,598 kg:n lisäystäv Verkossa oli vuoden vaihteessa 7,464 talojohtoa. (Sivu 13.) C. Vrranmuutostyöt. a) Virtalafinvaihlo. Kertomusvuoden aikana. suoritettiin virtalajinvaihtoa (2 X 125 V tasavirrasta 3 X 220 / 127 V kolmivaihevirtaan) seuraava määrä: Eri puolilla kaupunkia 5 taloa, 85 kw liittymätehoa. b) Jännitteenkorotus: ]ännitteenkorotusta (3 X 220/127 V kolmivaihevirrasta 3 X 380 /220 V kolmivaihevirtaan) suoritettiin seuraavilla alueilla allamainitussa taulukossa mainitut määrät: Katuvalaistus. Vuoden 1946 kuluessa on katuvalaistuslamppujen lukumäärä lisääntynyt 1,721 kpl:lla (ed. vuonna 361 kpl) vastaten 147 kw:n nousua (ed. vuonna 26.8 kw). ±±±±±±±±± ± u:>oooooooo '" <DU:>OOOu:>OColU:>U:> co u:>u:>oomu:>u:>oo Col,.: Ö u:>" u:>" "",",," a5 Col" r..:,," _t"'--oo_c'-l'1"""'4 _ '<'Col"",... O t=:'olj'} li);:;:;- - moog;:!c;:;... Taul. V. Kaupunginalue Liittymäteho kw 'Talojen '-lukumäärä (kpl) Perä-Töölö Reijola ja Uusi pelto ' Vallilan Teollisuusalue Ruoholahden Teollisuusalue Lauttasaan Vanhakaupunki Pakila Pitäjänmäen alue Eri paikoissa kaupunkia Koko kaupungissa yhteensäl 129 2,911

58 52 Taulukossa V on esitettynä myös erikseen liitosalueiden mukana tulleiden sähkölaitosten lamput. Suoritetut katuvalaistustyöt olivat edelleenkin pääasiallisesti täydennystöitä eri puolilla kaupunkia. 'Sen lisäksi on pika-asuntoalueet varustettu katuvalaistuksella. Liittyminen. Liitettyjen kuluttajien lukumäärä oli kertomusvuotena lisääntynyt 3,576:lla (edel. vuonna 2,S67:llä) ja kokonaisliittymisarvo noussut 11,416 kw:lla (edell. vuonna 14,605 kw:lla) Yksityistä tarvetta koskeva liittymä osoittaa 8,474 kw lisäystä (edel. vuonna 9,230 kw). Liittymisarvot selviävät sivuilla 12 ja 13 olevista -taulukoista. ' Sähköliesien lukumää.rää liitosalueilla ei vielä ole tarkistettu. Kaupungin varsinaisella alueella liitettiin sähköverkkoon 22 uutta taloa, joissa oli yhteensä,557 sähköliettä sekä 54 liettä yksityisissä asunnoissa, yhteensä 1,857.8 kw teholla, 4 henkilökunnan keittiötä, yhteensä kw, 2 ravintolaa,. yht kw, eli kaikkiaan 6i7 uutta sähkökeittiötä, joiden yhteenlaskettu tehomäärä oli 2,232., kw. Vuo.den lopussa oli sähkölaitoksen johtoverkkoon kaupungin alueella liitetty kaikkiaan 5,256 kpl sähkökeittiötä. ',l'ähän lukumällrään ei sisälly yksityisiä tai kaksoiskeittolevyjä. eikä sähköliesiä Munkkiniemessä ja liitosalueilla. Kuluttajaneuvonta. Vaikeasta' voimatilanteesta johtuen tähdättiin sähkölaitoksen neuvontatyö edelleenkin sähkön säästämiseen. Vuoden alussa jatkettiin päivälehdissä joulukuussa 1945 aloitettua ilmoitussarjaa sii.hkönkäytön supistamisen tärkeydestä. Suurkuluttajien sähkölaitoksen toh'omuksesta määräämille voimankäyttöpäälliköille järjestettiin erinäisiä puhuttelutilaisuuksia, joissa selostettiin tilannetta ja korostettiin sähkön säästeliään käytön valvonnan merkitystä. Syksyllä jaettiin erilaisia säästämisjulisteita teollisuuslaitoksille, virastoille, toimistqihin, myymälöihin sekä asuintalojen porraskäytäviin kiinnitettäviksi. Elokuvateattereissa esitettiin sähkölaitosyhdistykst:n toimesta valmistettua sähkönsäästölyhytfilmiä sekä säästöaiheisia mainoskuvia. Sähkölaitosyhdistyksen kotitalousneuvoja on sopimuksen mukaan, kuten aikaisemminkin, Helsingissä pyynnöstä suorittanut kotikäyntejä sekä pitänyt havaintoesityksiä kouluissa ja kursseilla. Sähköviesti ja Elbladet nimisiä kuluttajalehtiä on jaettu 4 numeroa. Yleisradiossa on esiteimien ja haastattelujen muodossa selostettu voimatilannetta ja sähkönsäästämisen merkitystä. Litosalueet Suurjännit6v6r kko.!3x150!3x95!3x50!3x35! SX25!3X161 sxlo Sx6! Yhteen-j Kupar- Taui. V. Liitosalue sä paino mm' mm' mm' mm! 2 mm' mm- mm. mm' m. kg. Munkkiniemi ,100 1, ,175 5,420 Haaga , Oulunkylä V- Pakila Kaapelia Kulosaari Herttoniemi... : Lauttasaari , ,3601 4,833 Yhteensä 1 _. 1 2,6501 1,1001 1, , ,513110, Munkkiniemi ,925 2,850 _. 2,100 1,350-8,225 6,488 4,700 2,007 Haaga , Oulunkylä.' , ,290 1,405 SOOOV Pakila ,300-1, ilmajohtoja Kulosaari Herttoniemi Lauttasaari ,4801 3, ,6561 3,010 Yhteensä ,9251 2,8501 2,480113,6661 2, ,571113,428

59 Pi8niännite:""'kolmivaih8-ilmaiohtov81' kko. Taul. V. Liitosalue &0 1 M un kk" llledu Yhteen9ä KuparlpalllO mm" mm' mm" mm' 1- m:. mm" mm' mm" m. kg. 4,150_ 780 3, ,545 3,006 Oulunkylä... =1 = Pakila ,560 4,270 2,200 46,790 76, ,784 10, Haaga X 380/220V Kulosaari Herttoniemi , , , , ,747 1 Lauttasaari , , , , ,445 Yhteensä / -1 5, , , , , , , ,212 lunkkiniemi ,600 1,275 8,900 8,225 3,075 8,485 38,080 7,970 Haaga ,270 1,235 10,710 9,805 12,270 13,155 44,380 92,825 12,116 Oulunkyla ,458 23,859 4,395 37,830 14,910 59, ,291 22,136 Pakila X 220/127V <:ulosaari , ,820 6,880 6,090 9,810 38,370 7,408 Herttoniemi......, Lauttasaari , , , , , , , ,943 Yhteensä , ,573 39, , , , , , ,573 Pieni ännite-kolmivaih8-kaapelive,kko._- -- Taul. 18x15 13X120\ 8x95 t 3X50 13x3513x2513X16! ixlo 13x1813xlO 1 Lyljyk. Lyljyk.. V. Lhtosalue 4W +w w ixlo 4X 8 Yhteensä Kuparlpalno / mm" mm' mm" mm" mm' mm' mm" mm' mm" mm' mm' mm" m. kg :>- 1 Munkkiniemi : Haaga !. Oulunkylä... - _. _ ao _. C') X Pakila Kulosaari C') Herttoniemi Lauttasaari , ,766 Yhteensäl / / 1,237 2, l' Munkkiniemi ,275 1,620 11, , , ,779 Haaga ,240 2, Oulunkylä Pakila Kulosaari ,837 1,307 X C') - Herttoniemi Lauttasaari , ,780 20,272 Yhteensäl ,943 11,710 12,326 / , , , , , ,434 C. c.o

60 54 Helsingin sihköjohtoverkko 31. X (Liitosalueet huomioituna) Suurjänniteverkko. Taul. X. sivp 12. Pienjännite-kolmivaihe-kaapeliverkko: 3x380/220V. Taul. Xa siv x 220/127 V. Taul. Xb siv. 10 -t- -kolmivaihe-ilmajohtoverkko- ja tasavirtaverkko. Taul. X.. siv. 10 Viestijohdot. Taul. X... siv. U Pieni4nnite-kolmivaihe- Taul. X a. fol60 1 SX20 1.8X96 1 8)(li1 + 0 mm" + 70 mm" + 50 mm" +26 mm" 3X380/220V Joulukuun 31 p:nä ,185 3, Asennettu menn , Yhteensäl 1,4331 9, ,313 Taul. X b. 'X150 1 X20 1 XD5 1 3X50 1 XS5 X25 1 lx 1 4XO +7U mm l + to mm l + 10 mm l + 15 mm" + 18 mm + l 16 mm l mm l mm" 3x220/127 V 1 Joulukuun 31 p:nä ,264 86,137 18,067 11,981 2,854 13,140 2,813\ 4, Asennettu ,173 1,710 2, ,047 - Yhteensä 1 13, , , , ,9:1 14, , , Poistettu , Jäännös! 13, , , ,2921 2, , Taul. X. 1 Helsinki liitosalueineen mm" mm" 1 3X6 mml Pienjännite-kolmivaihe- Pieniännite-kolmivathe mm'. mm'. mm' mm" 1 1 ilma,jqhtoja Jouluk. 31 p:nä x380/220V Asennettu menn. =1 =1 =1 =1 = 1 - Poistettu... =e:::1 =1 =1 =1 =1 =1 Jäännösl lmåjohtoja Jouluk. 31 p:nä ' x220/127V Asennettu =1 =1 =1 =1 176 Yhteensä 1 1,137. Poistettu =1 =1 =1 =1 =1-1 Jäännösl ,137 Kaapelia Jouluk. 31 p:nä ,343/47,669\54,317\27,632/ x 125 ja 500 V Asennettu. i Yhteensä 1 8,343! 47'669154' '6321 Poistettu Jäännösl 8, , , , , ,677 O-johdinkaapelia Jouluk. 31 p:nä / =/ 1,850 2, ,710 / 8,236 2x125V Asennettu =1 - Yhteensäl - 1 1, ,520' 1-1 2, , , ,6n lmåjohtoja Jouluk. 31 p:nä = x125V Asennettu =1 =1 =1 =1 - Yhteensä Poistettu...: =1 =1 =1, Jäännösl Koko verkon yhteinen kuparipaino = 2,064,182 kg; lisäys v = 196,598 kg. Taulukkoon X sisältyvät kåikki raitiotiekaäpelit: 400 mm s 1,388 m = kg; 300 mm 3 11,514 m =., 32,037 kg; 240 mm' 11,282 m = 24,290 kg: 210 mm ll 2,880 m = 7,250 kg; yhteensä 27,064 m 68,512 kg,.

61 ,195 21,027 kaapelivef'kko , , , ,734 Taul. X. Viesti verkko. kaap8lifjerkko (Helsinki liitosalueineen.) SX 1 BX25 1 SX16 1 X0 SX16 axto 1 Lyfjyk. LyiJYk. 1 1 Yh- +18mm" + 16mm" + 10 mm" mm" Kuparl- mm" mm" X10 X6 leensl paino kg mm" mm" m 3XO Lyijyk. 1 LYJYk'j Vh- Kupariteensä PuheUnjohdot mm" 'XO 'X6 paino ViestikaapeUt mml mml m / kg Maa- lma- Yhleensll Kuparl- m. kaapeli kaapeu m paino kg kg , '3,214 26, , ,287 2,986 8, ilmaiohtofjerkko ia tasafjirtafjerkko. 13,610 2,961 16,571 2, , ,602 1,199 13,6101 2, , JO to 6 Yhteensl Kuparipano mm" 1 n:!1 1 mm" mm" mm" mm" mm" mm" m kg / 1 1 / 1 1 =1 =\ 1!t.1 600/ 660 3,530/ 5,Q70/ 6,630/ 9,100/ 10, , , ,240 3,501 9,002 6,509 62,831 86, ,726 16, \ 660\. 8'770j 8,571 15' ,021\ 15'91 90' 013 1' 212' , ,6351 8, , , , , , ,369 1, , , , , , , , , , , ,979 33,444 39,452 35,119 86,975 46, , ,423 61,796 1' ' ' ' ' ' ' '848/227' ,009\ 144, , , ,0331 8, , , , , , , , , , , , , ,000/ 3, , , =1 =1 = ' ' ' ' '0001 3' ' ,857 1 =1 = , ,6811 4, ,9881 2, , , , , , , ' : , , = , , , , , , , / = 1 11, , ,287/ 18, ' 1 22,4491 3' ' ' ' , = , ,4491 3, , , ,370 sekä ilmalinjat: 150 mm l 462 m = 610 kg; 2 X 70 mm l 1,315 m = 1,637 kg; 2 X 60 mm m = 357 kg; yhteens!\ 2,112 m = 2,610 kg.

62 56 Taul. -X. Suuriännite'/Jerkko. axl60' ax91i lax 50 ax35 ax26lax16 -, axlo l ax6 1 Yh 1 ul?ar. Helsinki liitosalueineen mm' mm' mm' mm' mm' mm' mm' mm' teedsa p8ldo m kg V Jouluk. 31 p:nä = kaapelia Asennettu Yhteensä V Jouluk. 31 p:nä 1945) ilmajohtoja Asennettu = Yhteensä V Jouluk. 31 p:nä ilmajohtoja Asennettu =1 - Yhteensä V Jouluk. 31 p:nä kaapelia Asennettu Yhteensäl V Jouluk. 31 p:nä ; /32.4" Yhteensäl Poistettu ilmajohtoja Asennettu Jäännösl LiittymisarlJoien muu-,1 Ta"l. XV. Liittymisarvojen muutokset v ). (Liitosalueiden kuluttajat huomioitu.) Kulutla YJmtylHt tarpeet. LamPPuJL Moottoreita. KoJeltL ::: J E:: 1" g. 1" Uusia liittymisiä KpL kw. ltpl kw. ltpl kw. Ybt. kw S 70, Vihennys v_ , ,186\ ,348 Lisäys Y , Liittymisarvo hol.465! Liittymisarvo , USlya-% ul ul 1. ui i l)taulukko oikaistu suoritettujen tilastotarkistusten perusteella; arvoihin sisältyy nyt myös liitosaluei

63 57 Talojohdot. - Serviser. Taul. X. Tasavirtatalojohtoja - Jkltrllmssemser Vaihtovirtatalojohtoja - Vii.J:elströmsserriser Alue - Omrlde Maakaapeli Jordkabel LufUedning Blykabel Jordkab el LufUedning Blykabel lmajohto Lyijykaapeli Maakaapeli lmajohto.yijykaapeli, Kaup. ennen alueliit. - Saden löre inkorp. Keskikaup. - Stadens dens centr;...;. 1,417 (+7) 30 (±O) 477 (+ 9) 148 (+ 2) 13 (± 0) Töölö - Tölö (+1) 26 (±O) (+ 6) 29 (+ 3) 2 (± 0) Kallio - Berghäll (-3) 140 (-6) 8 (±O) 268 (-t- 8) 62 (+ 2) 3 (± 0) Varsinaiset v.v.alueet... Egentliga v.str. omr (+ 29) 668 (+73) 738 (± 0\ Liilosalueel - nkorp. omr. Munkkiniemi - Munksnäs Haaga - Haga _ Oulunkylä - Aggelby Pakila - Baggböle Kulosaari - Brändö Herttoniemi - Hertonäs Lauttasaari - Drumsö... ' - _ Yhteensä-Summal 1,985 (+5)1 196 (-6)1 8 (+0)11,638 (+268)12,789 (+1,962)1 848 <+92) Kokonaissumma 7,464 (+2,321) kpl. Totalsumma 7,464 (+2,321) st. Sulkumerkeissä olevat luvut ilmaisevat muutokset vuoden 1946 aikana. Siffroma inom parentes ange förändringama under år loksel v TeoWsuUll. "3 < 1: \ Ö LamppujL :U:oottoreltL KojeltL YhL i a kw. Yht. F!=" kw. : Epl. kw. Epl. kw. Epl. kw. > 111! 1'" e S!!!.... ö peet E.. ",'" Yleiset tar-!!: S :0;- : :aj1s 0.. S 1( 1'"!; e ".. '! r; f. r ,685178, , , , ,6701 8,793110, , , , , , , ,189160,757!t22,176!t82,93311,08d15,090120,72211, ,515 16,0001 2,3271 5, ,03811, , ,772!t91, ,6651 1, ,090122,7641 2, ,156 16,1091 2,3331 6, ,9951 1, O. ui 8. ui oe\ 38. ee ul 42. \ 33.u den kuluttajat. Varsinkin kojeita koskeva lisäys johtu.u pääasiassa näistä seikoista.

64 Kuluttaiille asetetut mittaus laitteet v ValaistustariffiUa (A)... 83,372 87,092 3, Sekatariffilla (B). 69 1,521 1,452 2, Voimatariffilla (e)... 5,788 3,772-2, Kotitaloustariffilla (EF)... 9,278 10, Tehotariffeilla (Hb, le)... 1,106 ' Kaupunkilaitostariffeilla (KB, KS, KR, KK, KN) & Yötariffilla (N) " Pienjännite erikoistariffeilla &9 Suurkulutustariffeilla (S) Sekalaiset sarja-, tarkistus- ja varamittarit Yhteensä 101, ,059 3, ) Näihin numeroihin sisältyvat vuodenvaihteessa siirtyneet liitosalueen mittarit. M itta,ittomat kuluttaiat v Lukumäärä Lisäys Taul. XV. f Antal Ökning' luku- Mittarilliset kuluttajat 1/ / 11 46* määrä % antal Lukumäärä Lisäys Ta"l. XV., Antal Ökning luku- Mittarittomat kuluttajat 1/ / n 46 määrä % antal Vuositilaajat, joilla on virranrajoittaja Vuositilaajat, joilla ei ole virranrajoittajaa & Radiokojeita... : Yhteensä 1 ]82 Pienjännitevirran yleiset sähkötarjffit. A Pvin alkavaan mittarinukemisjaksoon saakka. kulutetulle sähkövirralle olivat voimassa seuraavat kaupunginvaltuuston päätöksen mukaiset pienjännitevirran yleiset sähk6tariffit: Helsingin kaupungin sähkölaitoksen pienjannitevirran jakelua varten ovat voimassa seuraavat yleiset tariffit:. ValalstustarlH. A) 3: 75 mk kwh:lta (kilowattitunnilta) valaistukseen kulutetusta virrasta. Voimatarffi. C) 2: 50 mk kwh:lta sähkövoimakoneiden käyttöön tai muihin ammatillisiin tarkoituksiin, kuten elokuvakoneisiin, näyttämötarpeisiin, valokuvaukseen, kopioimiseen, valosairashoitoon y.m.s., ei kuitenkaan varsinaiseen valaistukseen kulutetusta virrasta. Tämä tariffi edellyttää sähkölaitoksen määräämää kuukautista vähimmäiskulutusta. Sekatariff. B) 3: - mk kwh:lta voimaan ja valaistukseen yhteisesti kulutetusta virrasta. Tämän tariffin silhkölaitos voi harkintansa perusteella myöntää pääasiassa ammatillisiin tarkoituksiin, esim. työpajoissa, liikehuoneistoissa, toi-

65 Sähkönkulutus. - Hyödyllinen s.o. kuluttajilla olevien mittareiden mukaan veloitettu kilovattituntimäärä oli koko kertomusvuonna 179,848,449 vastaten 3.1 % lisystä edelliseen veloitusvuoteen ver.raten. Kulutettu sähkö jakaantuu seuraavasti: 59 Strömförbruknlng. Antalet nyttigt avgivna d.ä. hos konsumentema å mätama avlästa och uppdebiterade kilowattimmar utgjorde under året 179,848,449 utvisande en ökning av 3.1 % mot föregående. år. Den förbrukade energin fördelade sig på. följande sätt: Sisävalaistukseen, För inre belysning... 34,673,811 k\\on -19. % Katu- ja satama,valaistukseen, För gatu- och hamnbelysning... 2,422, Kotitalouskäyttöön, Hushållsförbrukning ,830, Valaistus- ja voimakäyttöön, yhteisen tariffin mukaan: l<'ör belysning och kraft en. gemensam tariff: pienkulutus, mindre konsumenter...:... 20,342, suurkulutus, pienjännitevirtaa, storkonsumenter långspänning 27,358, t & suurjännitevirtaa --- högspänning 43,969, Pienvoimakäyttöön, För småkraftförbrukning... 12,350,292 O., t 13,325, Raitioteille, För spårvägsdrift.... Sähkölaitoksen omiin tarpeisiin, För verkets eget behov.... 4,574,353-2:. 179,848, % Ylläm3.inittu sähkö jaettiin seuraavasti: Ovannämnda energi levererades i form av: Pienjännitevirtana, Lågspänd ström ,552,894 k\vh % Raitiotievirtana, Spårvägsström... 13,325, Suurjännitevaihtovirtana, Högspänd växelström... 43,969, Yksityiset, kaupunki ja itse sähkölaitos kuluttivat sähköä seuraavasti: Staden, privata och verket självt förbrukade ström i följande mängder: Yksityiskulutus, Privat förbrukning ,957,890 kwh - 81., % Kaupungin kulutus, Stadens förbrukning...: ,316, Sähkölaitoksen oma kulutus, Verketsegen förbrukning...:. 4,574,353 1) - 2. mistoissa, ravitsemisliikkeissä y.m.s. käytettävälle sekä talokiinteistöjen kuluttamalle virralle, milloin voimankulutus muodostaa suurimman osan kokonaiskulutuksesta. Kotltaloustarllfl. EF) Virran hinta veloitetaan sekä perusmaksun (E) että kulutusmaksun (F) muodossa. Perusmaksu määrätään huoneiston suuruuden perusteella seuraavasti: 1 huone tai keittiö : - mk vuod. 1 ja keittiö tai 2 hon. 270: -. 2 huonetta ja keittiö : ) : : : -. 1) jokaisesta seuraavasta huoneesta veloitetaan 130: - mk vuodessa. Huonelukuun sisältyvät kaikki varsinaiset asuinhuoneet ja keittiöt. Tulkintatapaukset ratkaisee sähkölaitos. Perusmaksu peritään erinä kulutusmaksujen yhteydessä. Kulutusmaksu on 2: - mk kwh:lta. Kotitaloustariffi myönnetään yleensä vain kotitalouskulutukseen. Mikäli kuluttajat, kuten lääkärit, räätälit, suutarit, terveydenhoitajat y.ni.s. omassa asunnossaan käyttävät sähkövirta.a ansiotarkoituksiin, niin saadaan tämä kulutus liittää kotitaloustariffimittaukseen. Tehotariff. H) Virran hinta veloitetaan osaksi tehomaksuna (H) (vuosikilowattimaksuna), joka riippuu kuluttajan suurimmasta hetkellisestä sähkötehontarpeesta (huipputehosta) 2,000: - mk

66 60 vuodessa kultakin tilatulta tai allamainitulla tavalla mitatulta kilowatilta, kuitenkin vähintään 5 kilowatilta sekä sen lisäksi kulutusmaksuna (G) 1: 50 mk kwh:lta. Tarvittavan tehomäärän suuruudesta ja kulutusmaksun laadusta riippuen asennetaan kuluttajan valinnan mukaan joko: Hb-tariffissa, rajatehömittari, joka paitsi kokonaiskulutusta vielä erikseen mittaa tilatun tehorajan yläpuolella kulutetun virran, josta talvikuukausina (loka-maaliskuu) veloitetaan lisämaksuna 8: - mk kwh:lta (tämä tariffi myönnetään vain poikkeustapauksissa sähkölaitoksen harkinnan perusteella), tai D) Kaikista mittareista, lukuunottamatta tehotariffin kohdalla mainittuja erikoismittarilaitteita, joista kannetaan eri maksut, veloitetaan seuraavat kuukausivuokrat: ]) Yksinapaiset tasavirta-ah- ja -kwh mittarit sekä yksivaihe-kwh-mittarit 4: - mk kuukaudessa. 2) Kaksinapaiset tasavirta-kwh-mittarit 5-30 A ja kolmivaihe-kwh-mittarit 5-30 A 10: - mk kuukaudessa 3) Kaksinapaiset tasavirta-kwh-mittarit A ja kolmivaihe-kwh-mittarit A 20: - mk kuukaudessa 4) ETikoismittarit 50: - mk kuukaudessa. Hc-tariffissa, huipputehomittari, jonka mukaan vuositehomaksu (H) veloitetaan talvikuukausina (loka-maaliskuu) mitattujen kahden suurimman tehohuipun keskiarvon perustelela. Tehotariffimittauksissa käytetyistä erikoismittarilaitteista veloitetaan vuokra- ja mittausmaksu, jonka suuruus riippuu mittarilaitteen laadusta ja suuruudesta. Yiltarlffl.. N) Normaalisen valaistus-, voima- tai sekatariffin yhteydessä kaksoistariffin perusteella yöaikana kulutetusta virrasta 1: - mk kwh:lta,. kuitenkin vähintään 100 kwh:lta kuukautta kohti. Tämä tariffi myönnetään vain pääasiassa sellaiseen yöaikana tapahtuvaan kulutukseen, joka voidaan päiväajaksi kytkeä pois. Sähkölaitos voi harkintansa mukaan toimittaa, yötariffia soveltaen, virtaa muinakin sellaisina aikoina, jolloin sähköenergiaa on runsaasti saatavissa. Uudet pienjännitevirran yleiset sähkö tariffit. B. Alkaen Sähk'iltarlfflt Kaupunginvaltuuston päätöksen nojalla 12_ ja Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan koroitettiin sähkö"'irran hintoja alkaen seuraavasti: A. Valaistustariffi: 4: -/kwh B. Sekatariffi: 3: 25 JkWh C. Voimatariffi: 2: 75 JkWh D. MittarivuokTat: entisellään E. Kotitaloustariffin vuosimaksu: huone» keittiö 2 3 & D seuraavista huono 240: --v 320: -v 470: -v 620: -v 150: -v 2. Mttarinvuokrat. F. Kotitaloustariffin kulutusmaksu...:... 2: 25/kWh G. Tebotariffin kulutusmaksu 1: 75/kWh H. Tehotariffin vuosimaksu.. 2,220: -/kw N. Yötariffi...:... 1: 75JkWh

67 61 Suurkuluttajatarlflit. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan sovellettiin seuraavia hintoja alkaen: Päätöteho- Loisteteho- Rajateho- Kulutus- Mittari- Tariffi maksu maksu maksu maksu vuokra mk/v. kw mk/kvax mk/v.kw mk/kwh mk 1) Suurjännits 3-vaihe-energia. Ss. Ss 1 i 1.440:- - 1: Ss : Ss : - e: 301 ) :40 1: 50 1) Pienjännite 3-vaihe energia. Sp. Pienjännite-energiasta suori tetaan lisäksi tehontarpeen suuruudesta riippuen erillinen muuntokorvaus Sp : : :- Sp : _. 1: :- Sp : - r30 1: : - ' Sp k - - _.. 1) 200:- Laitoksen arvonmuutokset. Vuoden kuluessa on sä:hkölaitoksen kirjattu pääoma-arvo muuttunut seuraavasti: Arvo Arvonllalys uudi.- Poistot kuoletulrakenteiden kautta suunnitelman mukaan Arvo ' '. Tontit... 2,145,000: - Hallintorakennukset... 5,405,385: - 213,925: - Asemarakennukset... 18,720,701: 05 6,621.,656: ,776: 75 Höyrykattilalaitos... 11,270,536: 39 24,575,843: 85 1,885,123: 20 Turbogeneraattorit... 7,330,107: ,306: - 1,278,999: 80 Muuttajat ja muut sähkökoneet 2,386,403: 82 93,680: - Pääaseman ohjauslaitteet... 2,724,741: ,051: 70 Ala-asemien ohjauslaitteet... 7,561,824: 31 1,987,726: ,015: - Akkumulaattorit ,599: 30 60,627: - Erilaiset apukoneet ,125: 90 47,780: - Kaapeliverkko... 47,946,854: 32 22,349,072: 25 3,501,444: - lmajohtoverkko... 1,259,910: 61 2,380,630: 55 49,376: - Muuntajat... 21,705,434: 45 9,540,745: 45 1,860,422: - Talojohdot... 1,547,841: ,000: - 129,630: - Katuvalaistuslaitteet...;... 6,668,270: 13 2,246,028: ,177: - Sähkömittarit... 6,069,507: 95 2,640,534: ,859: - Yhteensä mk 143,960,244: 24 73,237,544: 35 12,571,886: 45 2,145,000: - 5,191,460: - 24,584,581: 10 33,961,257: 04 6,546,413: 55 2,292,723: 82 2,553,690: 23 8,855,535: ,972: ,345: 90 66,794,482: 57 3,591,165: 16 29,385,757: 90 1,818,211: 73 8,074,121: 73 7,722,183: ,625,902: 14 1) Lisäml!-ksu tehorajan yläpuolella talvikuukausina kulutetusta energiasta. ) Päivänaikana kulutetusta energiasta.

68 62 Tulostase joulukuun 31 päivänä SähkDvirran myynti: Tulot: Yksityinen kulutus.... Raitiotievirta...:... Kaupungin laitosten oma kulutus... Katu- ja satamavalaistus ,740,912: 25 15,988,972: - 20,279,899: - 2,906,894: - Mittarivuokrat ,073,817: - 402,990,494: 25 Voitot myynneistä ja töistä: Ylijäämää suoritetuista töistä ja myydyistä taxpeista.... näyttelyn myynnistä..... Kaasulaitoksen osuus mittarinlukuun ja rahastukseen 4,229,984: ,885: - 4,439,869: ,512: 55 Korvaus valaistuksen hoidosta ja pääomamenoista kaupungin kaduilla, aukioilla ja teillä...;.. 4,786,753: 50 satama-alueella... 19(}, 122: 65 4,976,876: 15 Korvaus höyrynmyynnistä ,445,481: - Vuokratuloja ,000: - Korvaus luontoiseduista ,976: - 907,976: _ Tuloja satunnaisista myynneistä ym ,904: - Korvaus esikaupunkiliitoslueen hoidosta ,620: mk 438,093,733: 55 Menot: Hallintomenot..... Kassa- ja tiliviraston menot KtJyttD: Palkat... :..... Energianhankinta ja käyttötarvikkeet.... Korjaukset ja muut kustannukset.... Jakelu: Palkat... ;.... Korjaukset ja 'muut kustannukset.... Poistot ja palautukset..... Kuluttajapalvelu.... Sähkövirran jakelu liitosalueelle ,322,492: 65 7,736,718: 70 12,059,211: 35 7,800,733: ,522,114: 85 18,178,301: ,501,149: 80 8,576,692: 15 14,340,339: - 17,346: ,941: 65 4,686,134: 60 28,571,453: 75 Y henset sekalaisku'ut: Osuus kaupungin suorittamiin eläkkeisiin... 6,329,833: - 'Työläisten erinäiset edut... ',... 6,492,051: 30 Työkalujen ja kaluston hankinta ,222: 95 Vuokramenot...: ,785: 50 Vakuutusmaksut ja verot ,746: 30 'Kalliinajanlisäykset... 19,692,529: 35 Katu- ja satamåvalaistuksen hoito... lolyttövarat... 34,979,168: 40 8,669,920: 25 1,088,010: 50

69 63 HöyrYluyynnistä aiheutuneet polttoainemenot...,... :.... Konttokuranttikorko.... Vuosimenot yhteensä ,721,426: 10 4,433,783, ,999,124: 10 K 010t ja kuoletukset: Korkoa pääomavelalle... 10,077,217: 10 Poistot kuoletussuunnitelman mukaan:... 12,571,886: 45 22,649,103: ,648,227: 65 Nettoylijäämä ,445,505: 90 mk 438,093,733: 55 Omaisuustase joulukuun 31 pmä Varat: Rahaa kassassa.... Pankkeihin talletettu ja takuumaksuja.... Saatavia: Velotettuja virtamaksuja ,999,897: 30 Suoritettuja töitä ja ennakkomaksuja bankkijoille... 28,831,954: 45 Nostamattomia määrä.rahoja.... Varastoja: Tarveaineita.... Hiiliä.... Polttopuita Polttoöljyä ,596,292: 15 39,46],305: ,697,878: ,132: - Keskeneräisiä uudistöitä... Laitoksen pääoma-arvo ,111: 75 3,338,297: 33 72,831,851:75 92,425,605: ,438,608: - 8,215,554: - 204,625,902: mk 599,019,930: 62 Velat: Tilivelkoja : Kuluttajien takuumaksuja...:... Sähkörahakkeiden ennakkomyynti... Erinäisiä velkojia :...:... Siirtyviä määrärahoja: Rakennukset... Koneisto... Katuvalaistuslaitteet... Mittarit...:... 4,379,522: 27 1,076,718: 75 70,148,327: 15 14,880,530: 65 73,280,512: 25 3,541,924: ,637: 85 75,604,568: 17 92,425,605: 65 Velkaa konttokuranttitilillä rabatoimistossa ,918,348: 76 Pääomavelka kaupungille , ,960,244: 24 Pääomaan siirretyt uudisrakenteet...:... 73,237,544: ,197,788: 59 Poistot kuoletussuunnitelman mukaan... 12,571,886: ,625,902: 14 Vuoden 1946 voittovarat ,445,505: mk 599,019,930: 62

70 Pääoma-arvo joulukuun 31 päivänä..... Bruttotulot... Vuosimenot (ilman pä.ä.omamenoja).... Korot ja kuoletukset.... Kokonaismenot.... Nettoylijäämä Toimintatulos tilinpäätöksen mukaan ,625,902: ,093,733: ,999,124: 10 22,649,103: ,648,227: 65.32,445,505: ,960,244: ,540,650: ,285,40: 20 21,296,191: ,581,593: 40 84,959,057: ,830,910: ,735,288: 95 96,939,489: 65 20,716,539: ,716,029: 50 70,019,259: 45 Unto Rytkönen. l.lte 1. Kameraalsen tilinpäätöksen suplstelma. Tulot rahasäännön mukaan ,501,833:- Yli arvioitujen tulojen...,... :... 14,220,780: 25 Säästöä. määrä.ra.hoista... :... 7,851,092: 50 Uudistöihin... 71,788,797: mk 530,362,503: 45 Menot rahasäännön mukaan ,673,101:- Menot ylittäneet arvion... :... 51,615,016: 85 Vajausta tuloarviossa... 12,628,879: 70 Netto ylijäämä ,445,505: mk 530,362,503: 45

71 65 tili kwh Liite ,CO f-60 4'0 f-4'0 20 r20 1!i} _. 0 SähkUnkehitys ja suurin kuormitus. m "" voimaa - ege" wof+. t loyryvolmoo-kwh- ongkrafl Kouko",,"mOQ-f.jrrkrcft 0!kslvolmOO -k Wh - vahenkroff 5uurin kuorm,"-fuj - 11W- max. he/osfnlng f1w "" di o f9fo 19f ,.,.. nllililf ', - 19J/0 191/5